KSVV OY:n rahapula ja osakaskuntien rahanpumppas

Tämä kunnanjohtajan perustelu on täysin huu haata. Kiertää itse asiaa kuin kissa kuumaa puuroa ja kirjoittelee niitä näitä asiaan kuulumattomia liirum laarumeita.


Tuen enimmäismäärää koskevan ehdon valvominen ei kuulu sijoituksen
tekevän kunnan tehtäviin, vaan ehdon täyttyminen varmistetaan valtion
tukea myönnettäessä (Viestintävirasto).

Liite 11/06/17: Salassa pidettävä, laki viranomaisten toiminnan
julkisuudesta 6 luku 24 § 17-kohta ja 20-kohta
Liite 12/06/17: Salassa pidettävä, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n
arvon määritys, huhtikuu 2017/Inspira
Liite 13/06/17: Osakkeenomistajien yksimielinen päätös (OYL 5:1.2 §)
26.4.2017.
Liite 14/06/17: Keskisuomalaisen kirjoitus 21.4.2017





Kunnanjohtajan päätösehdotus:
Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Multian kunta
päättää osallistua Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen
osakeantiin seuraavasti:
MULTIAN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu
______________________________________________________________________________________
Pöytäkirjan tarkastajien nimikirjaimet
Toimikunta Lautakunta Hallitus Valtuusto
Kunnanhallitus 108 § 02.05.2017 195.
Khall. 108 §

1. Multian kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n
maksulliseen merkintäetuoikeuksin toteuttavaan osakeantiin
merkitsemällä 21.147 kappaletta yhtiön uusia osakkeita yhteensä
552.994,05 euron merkintähintaan (26,15 euroa/osake).

2. Multian kunta toteaa, että kunta on päätöstä tehdessään EU:n
valtiontukisääntelyn edellyttämällä tavalla selvittänyt
valtiontukimääräysten ja –säännösten mahdollista soveltuvuutta
kysymyksessä olevaan sijoitukseen arvioimalla osakemerkinnän
markkinaehtoisuutta komission valtiontuen käsitettä koskevan
tiedonannon (2016/C262/01, 19.5.2016) mukaisesti. Käypään arvoon
toteutettava Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksullinen
osakemerkintä ei sisällä julkista tukea, eikä transaktio siten edellytä
ennakkoilmoitusta EU:n komissiolle.

3. Kuntapäättäjille saatetaan tiedoksi, että käytännöllisesti katsoen koko
Keski-Suomen Valokutuverkot Oy:n toiminnan ajan on annettu
tilannekatsauksia ja oltu yhteydessä Viestintävirastoon, kuntien
käsityksen mukaan yhtiölle luvattujen, kuuluvien ja oikeutettujen ja
äärimmäisen tärkeiden valtiontukien saamiseksi.
Viime vaiheessa on pidetty neuvottelu Viestintävirastossa 5.4. ja
teemana oli mm. Multian hankkeen maksupäätösluonnoksen osalta
varmistaa, että päätös perustuu oikeisiin ja paikkaansa pitäviin tietoihin.
Neuvottelun jälkeen Viestintävirastolle toimitettiin palaverissa sovitut
asiakirjat.

Aikatauluarvio asian ratkaisemiseksi ja maksupäätöksen antamiseksi on
toukokuu 2017.
Kunnanhallitus:

https://www.multia.fi/hallinto/poytakirjat/category/24-kunnanhallitus#

http://www.ksml.fi/kotimaa/Lähes-joka-kolmannella-julkista-tukea-saaneella-laajakaistayhtiöllä-talousongelmia/971234#cxrecs_s

Pahalta näyttää rupukuntien kannalta

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017
Johdannaissopimuspäätöksestä Hallinto-oikeudelta täytäntöönpanokielto Multialle.


On erittäin mielenkiintoista, ovatko Verkkohoulding-kunnat laittaneet valtuustopäätökset kyseisessä asiassa täytäntöön. Julkisuuteen ei tästä asiasta ole paljoa ainakaan tullut, vaikka kyseessä on iso päätös. Onko mahdollista, että tulee kunnille takainperintä, jos Hallinto-oikeus toteaa lopullisessa päätöksessään kyseisen asian laittomaksi? On luojan lykky ettei Viitasaari lähtenyt kyseiseen hankkeeseen millään muotoa mukaan. Keskisuomalaisen juttu viime viikolla kertoi paljon, että missä kunnossa on tällä hetkellä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n talous. On mahdollista ettei uusi lakikaan tule pelastamaan kyseistä yhtiötä.


Hallinto-oikeus antoi välipäätöksessään täytäntöönpanokiellon.

Keski-Suomen Valokuituverkoissa olevien kuntien hallitusten svop- päätösten aikoihin oli myös samojen kuntien kunnanvaltuustoissa päätettävänä asia, jossa käsiteltiin omavelkaisen takauksen antamista Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoituksen kanssa tehtävistä johdannaisyleissopimuksesta. Johdannaissopimus ja svop- asia liittyvät tiiviisti toisiinsa muodostaen kyseisessä asiassa yhden yhteisen kokonaisuuden.

Multialta tehtiin keväällä svop- käsittelyn ohella myös johdannaissopimuskäsittelystä hallinto-oikeuteen seuraavanlainen valitus:

Multian kunnanvaltuuston päätös 19.12.2016 § 108. Kunnanvaltuusto on päättänyt, että Multian kunta myöntää omavelkaisen takauksen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksuvelvoitteista, jotka johtuvat Kuntarahoituksen kanssa tehtävästä johdannaisyleissopimuksesta ja niistä koronvaihto-, korkokatto- ja korkolattiasopimuksista tai valuutanvaihtosopimuksista, joihin johdannaisyleissopimusta sovelletaan.
Valituksessa vaaditaan kunnanvaltuuston päätöksen kumoamista ja päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä. Valituksessa myös todetaan, että valtuuston päätöksessä on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä. Johdannaissopimuksilla katetaan myös sellaisia kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet laajakaistaverkon rakentamisesta tukikelvottomalle kaupalliselle alueelle. Myönnetty takaus ei ole markkinaehtoinen toimenpide. Taloudellisissa vaikeuksissa oleva Keski-Suomen Valokuituverkot Oy hyötyy takauksesta välillisesti kuntien omistaman emoyhtiön kautta. Takausvastuun suuruus ei ole ollut myöskään valtuuston tiedossa.

Hallinto-oikeus antoi pikaisella käsittelyllä asiasta välipäätöksen. Hallinto-oikeus kieltää kunnanvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon, kunnes valitus on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää.
Perusteluissa Kuntalain (365/1995) 98§:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Takaussitoumuksen allekirjoittaminen perustaa oikeussuhteen sitoumuksen antajan ja velkojan välille, minkä vuoksi takauspäätöksen täytäntöönpanosta seuraavan oikeustoimen peruuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta.

Mielenkiintoista!
Asiantuntemusta näyttää kirjoittajilla olevan. Tämä taitaa olla sitä rakenteellista korruptiota, mistä päätoimittaja Mervola kirjoitti joitakin päiviä sitten. Silloin S-ryhmän ja kuntapäättäjien sidoksista.
Tämä on kyllä paljon isompi korruptiosolmu. Sotkussa mukana olevat suojelevat toisiaan ja laajentavat vastuussa olevien verkkoa.
Viime kädessä vastuussa olevat poliitikot ja virkamiehet vastaavat, jos lainvastaisuutta todetaan.

Multialla+kunnan+verotulot+ovat+vuodessa+noin+6+M€.+Liittyjiä+valokuituverkossa+on+96+kappaletta.+Millä+perusteilla+tuohon+toimintaan+nyt+annettaisiin+lisää+rahaa+noin+10+%+Multian+vuoden+verotuloista.Ei+mene+kauan,+että+Multian+vastuut,+sitoumukset,+lainat+ja+suorat+maksut+KSVV+Oy:lle+ovat+jo+vuoden+koko+verotulot+ja+vain+96+liittyjän+eduksi.+Kunnalta+ne+menee+maksuun+jopa+KSVV:n+konkurssi+tapauksessakin.Asia+ei+taida+olla+alkuunnkaan+kuntalain+mukainen+ulosrahastus+kunnalta.

Herranketkut pumppaa rahaa jonnekin ja suojelee selustaansa. Kyllä on kunnat uunotettu hämärään hommaan. Joo ja lakimiehet tienaa kun sorvaa aina vaan uusia kiemuroita kun vanhat on kaluttu loppuun.

Yksi euro huolestuttaa, mutta miljoona ei. 500 000 € on yhtä tyhjän kanssa.

perjantai 28. huhtikuuta 2017
Verkkoyhtiö hamuaa lisää kunnilta sijoituksia rahapulaansa.

Verkkoyhtiö vaatii kunnilta lisää sijoituksia!

Alla oleva Keski-Suomen Verkkoholding yhtiön lisäsijoitusesitys on ensi viikolla Multian kunnanhallituksessa. Samat esitykset tulevat aivan varmasti myös jokaiseen Verkkoholding kuntaan. Kuntien osake-osuus määrittyy omistusoikeuden/ asukasluvun mukaan. Multian osuus tulisi olemaan 500 tuhatta euroa. Tästä on helppo laskea, että Pihtiputaan ja Karstulan summat ovat noin miljoona euroa mieheen ja niin edelleen. Muistutuksena, että esimerkiksi Pihtipudas on jo sijoittanut ja lainoittanut hanketta 6 miljoonalla eurolla. Yhteensä kunnilta odotetaan saavan lisää noin 5 miljoonaa euroa. Ei todellakaan hyvältä näytä kannattamattoman verkkoyhtiön jatkuva pönkittäminen, koska näillä liittyjämäärillä ja kustannuksilla tästä hankkeesta ei tule omillaan toimivaa milloinkaan. Lisärahoitusta tullaan pyytämään taas muutaman vuoden päästä. Yksinkertaisesti Verkkoholdingyhtiön kanssa naimisissa olevien kuntien kantokyky ei kestä millään näitä lisämiljoona sijoituksia kannattamattomiin osakekauppoihin. Mistähän löytyisi sellainen taho joka katkaisisi tämän kuntia kyykyttävän ja pohjattoman kaivon velkasammon?


Multian kunnanhallitus:

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi
osakkeenomistajat ovat 26.4.2017 yksimielisesti päättäneet
maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen
osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään
esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin
osallistumisesta toukokuun 2017 aikana.

Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään 191.227 yhtiön
uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien
kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa
siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.
Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä
esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy
yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla
tavoiteltava rahoitus on yhteensä viisi miljoonaa (5.000.000) euroa,
mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy
omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan.

Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa
enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden
suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki
omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti
omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen
suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet
kokonaisuudessaan muuttuvat.

Multian kunnalla on 21.147 osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään
enintään saman määrän uusia osakkeita. Kunnan käyttäessä
merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta
kokonaisuudessaan 552.994,05 euroa (26,15 euroa/osake

http://ilpomanninen.blogspot.fi/2017/

Multialla on tiettävästi 96 laajakaistaliittyjää KSVV:lle. Nyt vaadittu 533 000 € raha vastaa silloin 5 550 € lisärahaa liittymää kohti. Eikä se kyllä jää tähän.

Tähän mennessä liittymiin on lienee mennyt ainakin 35 000 €/liittymä.

Multia ja rupukunnat ovat tekemässä hinnan kalleuden maailman ennätystä, niin kauan kun kunnan verotulot, 6 M€ kestää.

Ostin uuden 30 000 euron auton ja maksoin 1 000 euroa ihan omistani käteisellä. Loput 29 000 euroa jäi velaksi.

En ole pystynyt maksamaan sitä, ja olen usein käynyt kysymässä kunnantoimistosta ja TE-keskuksesta, että eikö siihen saisi syrjäseutulisää ja maataloustukea. Kuljetan sillä maitotonkkaa.

Mutta ei. Kun kaupungilla ei ole kuulema rahaa tähän. No eikö sitä voisi vähän korottaa veroäyriä ja kaikilta veronmaksajilta nipistetäisiin vähän hyvän asijan hyväksi.

Kaikille syjäkyläläisille oma auto.

Mitä sanoo KSML, Mauri Pekkarinen ja Lauri Ihalainen

Se on hienoa kun ei olla nuukia kuntapäättäjiä. Päättäjä saa viisaan leiman kun ymmärtää jakaa 500 000€ ja 1000 000€ kokoisia botteja tietotekniikkaan. Onhan se toista kuin että pitäisi jaksaa perustella jotain 500€:n menoa johonkin vanhustenhoitoon. Pitää ymmärtää nykyaikaa!

Näin se menee kunnissa. Satasista väännetään kättä ja miljoonat annetaan holtittomasti kunhan niin "yhteisesti päätetään".

Tämän päivän keskisuomalaisessa korvantaukset märkänä oleva Petäjäveden kunnanjohtaja syyttää Eu-komissiota, että asia on jumissa vain muotovirheen takia. Ei komissio lähde ainoastaan Suomea suosimaan laajakaistassa. Julkisen tuen artiklat on oltava kaikissa jäsenvaltioissa samanlaiset. Eikä Eu voi takautuvasti vanhoja päätöksiä muuttaa. Paunonen väläyttelee, ettei tilinpäätöksiä saa kuin uuden lain voimaan tullessa. Laki sanoo, ettei kunta voi antaa takauksia tai ostaa osakkeita jatkuvasti tappiota tuottavalle yhtiölle. Tilinpäätökset on oltava valtuutetuilla tiedossa, ennenkuin päätöksiä voidaan tehdä. Älkää enää lähtekö valtuutetut rahoittamaan mitään hanketta säkki päässä. Tämä juna on jo mennyt ohitse ajat sitten, nyt on alkanut vaurioitten laskeminen. Tälle hullutukselle on tehtävä loppu.

Edelliseen korjaus, että EU-komissiota syyttää Pullinen. Se ketä syytetään ei muuta sitä tosiasiaa, että lait on määrätty noudatettaviksi. Homma ei onnistu jatkuvasti lakia muuttamalla sopivampaan muottiin. Ja asetuksilla ei tämä vyyhti onnistu.

En tiedä tylytyksistä, mutta varmaan puhuu virkansa puolesta. Eikö se dekaani ole tietotekniikan kanssa tekemisissä jossain yliopistotouhuissa. Ja olihan sen vaimo runnaamassa laajakaistaa maakuntaliitossa. Reissasivat yhdessä monissa kunnissa kehumassa kuitua. Voihan niillä olla jotain osakkeita tai semmosiakin.

Hyvää vappua niin kauan kun rahaa piisaa!

... ei kauan KSVV kunnissa!

Kunnan tulee valvoa tuen enimmäismäärää, jottei käy niin, ettei tukea tule ollenkaan. Noloa se olisi, jos kunta tekee päätöksen, jolla tuki nollaantuu.

Ehdotan, että Multialla laitetan kunnanjohtaja vaihtoon.

Taas tuo Jyväskylän kaani höpöttää.
Ei tartte hankkia kaikille kuitua. Minä en tule sellaista ottamaan ja en halua veroina maksaa siitä mitään. Maksakoon ne, jotka ottavat sen , esimerkiksi Multialla kaikki 96 liittyjää.

Minä tarvitsen kotona ja työmatkoilla työkaluna ehdottomasti tehokkaan mobiililiittymän. Siitä on löytynyt aina kehittyneetkin digipalvelut.
Jä tärkeä asia. Minä maksan siitä kaikki kustannukset ihan itse.


Lainaus KSML 15.4.2017

Tietoliikenteen kehitysmaa

Näin totesi Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa syksyllä työnsä aloittava professori Jyväskylän seudusta. Hän etsii etsii omakotitaloa seutukunnalta.

Maailmalla työskennellessään hän on tottunut käyttämään nopeita kuituverkkoon pohjautuvia tietoliikenneyhteyksiä. Näitä hän on löytänyt lähinnä vain Jyväskylän kaupunkialueelta. Osa Keski-Suomen kunnista mukaan lukien entisen Jyväskylän maalaiskunnan alueet ovat jäämässä tietoliikenneyhteyksien takapajulaksi.

Tietoliikenneyhteydet ovat teihin, sähköverkkoihin sekä vesi- ja viemärijärjestelmiin verrattavia investointeja. Tuotto ei tule lyhyen tähtäimen asiakasmaksuista. Se tulee koko yhteiskunnan palvelujen tehostumisen kautta. Uudet digitaaliset palvelut ovat saatavissa sataprosenttisina vain kodeissa, joissa on kuituverkkoyhteydet.

Toivottavasti uudet valtuutetut sitoutuvat sitoutuvat tietoyhteiskunnan palvelujen saatavuuteen toimimalla niin, että alueen kaikille asukkaille saadaan kuituverkkopohjaiset tietoliikenneyhteydet.

Pekka Neittaanmäki
dekaani
Jyväskylän yliopisto

Voi hyvää päivää kirvesvartta Jyväskylän yliopiston ja dekaani Pekka Neittaanmäen talousosaaminen.

Tuotahan Suomessa on harrastettu 2007 lähtien Vanhasen, Kataisen ja nyt Sipilän johdolla ja rupukunnissa laajakaistassa. Nyt sitten tarvittaisiin isompi kehitysloikka kuin sitten Nokian päivinä. Mutta mistäs tyhjästä nyhjäset kun yliopisto koulutus osaaminen on Neittaanmäen kaltaista. Sinne vaan kaikki investoinnit ja kunnalliset hankkeet "epävarmojen saatavien sarakkeeseen ja auringon laskuun"

Tuolla ylempänä Syrjäskyläläisen auton vaatimus kunnalta vastaa täysin dekaani Neittaanmäen talousoppeja.

Neittaanmäki lainaus
"Tietoliikenneyhteydet ovat teihin, sähköverkkoihin sekä vesi- ja viemärijärjestelmiin verrattavia investointeja. Tuotto ei tule lyhyen tähtäimen asiakasmaksuista. Se tulee koko yhteiskunnan palvelujen tehostumisen kautta."


Lainaus Syrjäskyläläinen
29.4.2017 7:41

"Ostin uuden 30 000 euron auton ja maksoin 1 000 euroa ihan omistani käteisellä. Loput 29 000 euroa jäi velaksi.

En ole pystynyt maksamaan sitä, ja olen usein käynyt kysymässä kunnantoimistosta ja TE-keskuksesta, että eikö siihen saisi syrjäseutulisää ja maataloustukea. Kuljetan sillä maitotonkkaa.

Mutta ei. Kun kaupungilla ei ole kuulema rahaa tähän. No eikö sitä voisi vähän korottaa veroäyriä ja kaikilta veronmaksajilta nipistetäisiin vähän hyvän asijan hyväksi.

Kaikille syjäkyläläisille oma auto.

Mitä sanoo KSML, Mauri Pekkarinen ja Lauri Ihalainen"

Se on vähän kuin soitto ja paini toi yliopisto ja käytäntö. Dekaanit, dosentit ja rofessorit esittävät heinoja oivalluksia ja tutkimuksia, mutta taloudesta niillä ei ole käsitystä. Käytännön maailma on eri maailma. Kunnillakin on sama vika kuin dekaanilla eli hulvaton rahan käyttö

Onhan tehty uusi kannattavuuslaskelma ammattitaidolla.

Ammattitaitoa tarvitaan vääntämään kannattamaton kannattavaksi. MITEN NOILLA VÄHILLÄ LIITTYJÄMÄÄRILLÄ VERKON YLLÄPITO VOISI OLLA KANNATTAVAA?

http://www.konnevesi.fi/uploads/Kunnanhallitus03.05.2017.pdf

Konneveden kunnanhallitus laittoi 3.5 KSVH:n rahapyynnön pöydälle. Joko alkaa järki voittaa? Vai alkaako raha ja rohkeus loppua?

Mites ne muut osakaskunnat?

Tässä on Rupukunnille Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n talousrakenteen suunnitellut Kuntarahoituksen tytäryhtiö, Inspira Oy.

Onkohan Mauri Pekkarinen Kuntarahoituksen hallituksen puheenjohtaja?

Verovarojen röyhkeää kuppaamista verotettavilta aivan kuten Keski-Suomen laajakaistaprojektissa. Koko himmeli on Kepun luoma.

Malli on venäjältä Oligarkien rahan ja omaisuuden imuroinnista kansalaisilta ja valtiolta.

LAINAUS AAMULEHDESTÄ

Fakta
Inspira
Inspira on neuvonantajana erilaisissa rahoitus- ja omaisuusjärjestelyissä. Sen asiakkaina on esimerkiksi kuntia ja valtion yksikköjä.

Yhtiö on osa Kuntarahoitus-konsernia ja Kuntarahoituksen tytäryhtiö.

Kuntarahoitus Oyj on kuntien, Kevan ja Suomen valtion omistama rahoituslaitos.

"Kyse sitouttamisesta, ei palkitsemisesta"
Taneli Koponen, Aamulehti

Inspiran hallituksen puheenjohtajan Pekka Averion mielestä holding-järjestelyssä ei ole kyse palkitsemisesta.
– Henkilöiden osakkuudessa ei ole kyse palkitsemisjärjestelmästä, vaan avainhenkilöiden sitouttamisesta. Henkilöosakkailla ei ole erikseen palkitsemisjärjestelmää, Averio vastaa sähköpostitse.

Hän toimii myös Kuntarahoituksen toimitusjohtajana. Averion mukaan osakejärjestelyillä Kuntarahoitus on turvannut sen, että se saa "kohtuullisen tuoton" sijoitukselleen Inspirasta. Hänen mukaansa Kuntarahoituksella on ensisijainen oikeus 20 prosentin osinkoon pääomalleen. Loput osingot määräytyvät omistusten suhteessa.

"Sisäisiä asioita"
Inspiran toimitusjohtaja Kimmo Lehto puolestaan sanoo Inspiran kannustinjärjestelmien olevan "yrityksen sisäisiä asioita".

– Ne ovat henkilökohtaisia asioita myös. Me olemme osakeyhtiö, ei meillä ole sellaista velvoitetta niitä avata.

Miksi Inspiran osinkoja maksetaan johdon holding-yhtiöihin?
– Miksi niitä ei voitaisi maksaa. On normaali järjestely koota omistetut osakkeet holding-yhtiöön. Niin tekevät monet muutkin, jotka omistavat useampien yhtiöiden osakkeita.

Kommentti: Jättipotti kuntien konsulteille

Taneli Koponen
Talousvaikeuksien kanssa kamppailevien kuntien konsultoiminen on tuottoisaa liiketoimintaa.

Inspira on kyennyt jakamaan vuodesta toiseen muhkeita osinkoja.

Pääosa niistä on kuitenkin päätynyt muualle kuin yhtiön pääomistajan, eli muun muassa Kevan, kuntien ja valtion omistaman Kuntarahoituksen kassaan.

Osingoista hyötyy eniten Inspiran johtajakolmikko, jolla on mahdollisuus kotiuttaa omista holding-yhtiöistään osinkoja osittain verottomana.

Esimerkiksi toimitusjohtaja Kimmo Lehto on saanut omaan holding-yhtiöönsä yli 370 000 euron osingot. Hän on saanut osingot 14 000 euron kuukausipalkan lisäksi.

Liiketoiminnan luonteen ja yhtiön omistajapohjan huomioon ottaen Inspiran johdolle on luotu palkitsemisjärjestelmä, jossa ei ole tolkkua.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194882586630/artikkeli/kuntarahoituksen tytaryhtiossa johtajille paaosa voitoista.html

Rupukuntien päättäjät ja Pekkarinen on saatava HENKILÖKOHTAISESTIvastuuseen tekemistään päätöksistä ja niiden perusteella hävitetyistä yhteisistä verorahoista.

Kova väite. Rahaa tarvitaan jos joku lähtee oikeutta hakemaan. Ei suomen oikeusjärjestelmä suosi rahattomia kun vastassa on ison orkanisaation pojat.

Konnevedellä ja Multialla rahapyynnöt pöydälle.

Vastuutonta toimintaa laajakaistahankkeessa
Mielipidekirjoitus 09.05.2017

”Tässä mallissaan kunnilla ei vaan yksinkertaisesti ole taloudellista mahdollisuutta lähteä toteuttamaan hanketta. Valitettavaa on nimittäin se, että tämä yksittäinen hanke saattaa kauhuskenaarioiden toteutumisen yhteydessä viedä vielä joukon viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vastuuarviointiin, mikäli jokin menee pieleen. Se pitäisi kaikkien tiedostaa.”

Näin kirjoitti 16.11.2010 Kyyjärven kunnanjohtaja Matti Muukkonen Laajakaista 2015 -hankkeen toteutusmallista. Kirjoitus on osoittautumassa todeksi – ja on ollut totta jo vuosia laskutaitoisille. Poliitikot sen sijaan elävät toivemaailmassa odottaen pelastavaa lakia (menossa viides laajakaistalainmuutos), Petäjävedenkin kunnanjohtaja (KSML 29.4.) heidän joukossaan.

Julkisella tuella laajakaistayhteyksiä rakentaneista joka kolmas on taloudellisissa vaikeuksissa. Vaikein tilanne on Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä (KSVV), jonka toimitusjohtaja kiertää kuntia aamulypsyllä uusia miljoonia hakemassa. Päivä- ja iltalypsyt tulevat aikanaan.

”Kuntien osallistuminen toi mukaan uuden poliittisen päätöksenteon kerroksen. Tätä kautta on ehkä tullut mukaan sellaisia elementtejä, joita terveeltä liiketaloudelliselta pohjalta ei olisi koskaan mukaan otettu.” totesi Valtiontalouden tarkastusviraston tilintarkastusneuvos Matti Mattila (KSML 21.4.).

Keski-Suomessa hankkeen varjolla on ajettu kuntia ahdinkoon. Kymmenkunta kuntaa on ottanut kontolleen yli 30 vuoden ajaksi kymmenien, ehkäpä satojen miljoonien eurojen vastuut laajakaistaverkoista, joiden käyttäjämaksut eivät kata edes ylläpitokustannuksia.
Verkkojen rakentaminen ei kuulu kuntien tehtäviin. Kriisikunniksi ajautuminen on todennäköistä. Mikä on koulu- ja muiden välttämättömien investointien toteutusmahdollisuus tässä tilanteessa?

Poliittisten päättäjien pitäisi toimia kukkaron vartijoina ja tulevaisuuden tekijöinä. Näinkö sitä tehdään?

Kotitalouksien velkaantumisaste jatkaa huolestuttavaa nousuaan. Valtiontalouden velkaantuminen jatkuu jyrkkänä, samoin kuntien osana julkista taloutta. Vieläkö kuntien velkataakkaa halutaan laajakaistahankkeella lisätä?

Hyväksyvätkö kuntalaiset, että joillekin subventoidaan yhteys kymmenillä tuhansilla euroilla (esim. Multian 96 liittymää, a’ 40 000 euroa), kun toimiva yhteys on saatavissa kohtuullisella hinnalla (10–30 euroa/kk) kaupalliselta operaattorilta langattomana? Suuria tiedonsiirtoyhteyksiä tarvitsevat yritykset hoitavat tarpeensa kiinteillä yhteyksillä.

Kunnissa on toimittu epäeettisesti (painostusta, salailua) hankkeen epäkohtia esiin tuovia kohtaan. On hyvä muistaa, mitä oikeuskansleri Jaakko Jonkka on todennut (Yle 14.4.):
”Kaikessa virkatoiminnassa on lakia tarkoin noudatettava.” ”Kuntien tarkastuslautakuntien jäsenten pitäisi pystyä tunnistamaan arveluttavat toimintatavat kunnan toiminnassa”. ”Poliittisella ohjauksellakin on rajansa”.

Tämä hanke jää historian kirjoihin keskeneräisenä ja kelvottomasti johdettuna sekä yhteiskunnan varoja vastuuttomasti tuhlaavana. Tämä puuha pitäisi puhaltaa poikki enempien vahinkojen välttämiseksi.

Hannu Luotola
Saarijärvi

http://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Vastuutonta-toimintaa-laajakaistahankkeessa/982837

Lainaus+KivijärviKeski-Suomen+Verkkoholding+OyOSAKKEENOMISTAJIEN+YKSIMIELINEN+PÄÄTÖS+(5:1.2+§)Aika 19.4.2017Osallistujat++++++++Multian+kunta,+edustajanaan+Erkki+Pyökkimies Toivakan+kunta,+edustajanaan+Pirkko-Liisa+Vesterinen Konneveden+kunta,+edustajanaan+Juha+Jokitalo Kannonkosken+kunta,+edustajanaan+Markku+Vehkaoja Kyyjärven+kunta,+edustajanaan+Eero+Ylitalo Pihtiputaan+kunta,+edustajanaan+Ari+Kinnunen Karstulan+kunta,+Hilkka+Hakala Petäjäveden+kunta,+edustajanaan+Eero+Vainio Kivijärven+kunta,+edustajanaan+Pekka+Helppikangas+++++++++Luhangan+kuta,+edustajanaan+Reijo+Urtti1+§+Laillisuus+ja+päätösvaltaisuus Todettiin,+että+kaikki+osakkeenomistajat+ovat+tehneet+päätöksen+yksimielisesti.2+§+Maksullinen+osakeanti+osakkeenomistajien+merkintäetuoikeuksin Todettiin,+että+yhtiön+pääoma-+ja+rahoitustilanteen+turvaamiseksi+yhtiön+hallitus+on+esittänyt+maksullista+osakeantia+vanhojen+osakkeenomistajien+merkintäetuoikeuksin.Todettiin,+että+hallituksen+ehdottaman+osakeannin+valtiontukielementtejä+on+selvitetty+hallituksen+päätösehdotuksesta+ilmenevällä+tavalla.Päätettiin+toteuttaa+suunnattu+maksullinen+osakeanti+seuraavasti:1. Annettavien+uusien+osakkeiden+määräMerkittäväksi+tarjotaan+yhteensä+191.227+yhtiön+uutta+osaketta.2. Oikeus+merkitä+uusia+osakkeitaMerkintäoikeus+jakautuu+merkintään+oikeutettujen+osakkeenomistajien+kesken+heidän+osakkeenomistuksensa+mukaisessa+suhteessa+siten,+että+yksi+(1)+osake+oikeuttaa+merkitsemään+yhden+(1)+uuden+osakkeen.+Kymmenellä+(10)+vanhalla+osakkaalla+on+oikeus+merkitä+osakkeita+seuraavasti: osakkeet+(kpl)Multian+kunta 21.147Toivakan+kunta 21.789Konneveden+kunta 25.111Kannonkosken+kunta 17.322Kyyjärven+kunta 14.631Pihtiputaan+kunta 25.665Karstulan+kunta 24.464Petäjäveden+kunta 20620Kivijärven+kunta 12.511Luhangan+kunta 7.967Mikäli+osakkeita+edellä+mainitun+periaattein+toteutettujen+merkintöjen+jälkeen+jää+merkitsemättä,+voi+hallitus+päättää+merkintäoikeuksien+antamisesta+siten,+että+sellaisilla+osakkeenomistajilla,+jotka+ovat+merkinneet+kaikki+niille+tarjotut+osakkeet+ensisijaisen+merkintäoikeuden+perusteella,+oikeus+merkitä+merkitsemättä+jääneet+osakkeet.3. MerkintähintaOsakkeiden+merkintähinta+on+26,15+euroa+per+osake.+Yhtiön+rahoitustarpeeseen+perustuva+merkintähinta+vastaa+osakkeen+käypää+arvoa.+Merkintähinta+kirjataan+kokonaisuudessaan+sijoitetun+vapaan+oman+pääoman+ rahaston.4. Merkintäaika+ja+merkintöjen+maksaminenMerkintäaika+alkaa+2.5.2017+ja+päättyy+31.5.2017.Yhtiön+hallituksella+on+tarvittaessa+oikeus+pidentää+merkintäaikaa,+kuitenkin+siten,+että+merkintäaika+päättyy+viimeistään+30.6.2017.Merkittyjen+osakkeiden+merkintähinnasta+puolet+(½)+on+maksettava+yhtiön+osoittamalle+pankkitilille+viimeistään+31.8.2017+ja+loppuosa+viimeistään+31,3,2018.Yhtiön+hallituksella+on+tarvittaessa+oikeus+pidentää+maksuaikaa,+kuitenkin+osakeyhtiölain+edellyttämä+osakemerkintöjen+rekisteri-ilmoitusta+koskevan+viiden+vuoden+määräaika+(OYL+9:14.2).5. Merkintöjen+hyväksyminen+ja+rekisteröiminen+Osakkeet+merkitään+tämän+pöytäkirjan+liitteenä+oleviin+merkintälistoihin,+joiden+mukaiset+osakemerkinnät+yhtiön+osakkeenomistajien+puolesta+hallituksen+puheenjohtaja+Heikki+Oittinen+allekirjoituksellaan+hyväksyy+sitä+mukaan+kun+kunkin+osakaskunnan+osakemerkintää+koskeva+valtuuston+päätös+saa+lainvoiman.Osakeantiin+perustuvat+uudet+osakkeet+rekisteröidään+kaupparekisteriin+yhdessä+tai+useammassa+erässä+edellyttäen+kuitenkin,+että+ennen+rekisteröintiä+merkittyjen+osakkeiden+tulee+olla+kokonaisuudessaan+maksetut.+Osakkeiden+rekisteröintiin+liittyvistä+toimista+vastaa+ja+ilmoituksen/ilmoitukset+allekirjoittaa+yhtiön+ja+osakkeenomistajien+puolesta+hallituksen+puheenjohtaja+Heikki+Oittinen.+6. Osakkeenomistajien+oikeudetUusiin+osakkeisiin+liittyvät+osakkeenomistajien+oikeudet+syntyvät+osakkeiden+rekisteröimisellä+kaupparekisteriin.7. Osakeannin+peruuttaminenYhtiön+hallituksella+on+oikeus+peruuttaa+osakeanti+mikäli+osakaskuntien+valtuustojen+päätösten+ja/tai+päätöksiin+mahdollisesti+kohdistuvan+muutoksenhaun+vuoksi+merkittäväksi+tarjotuista+osakkeista+yli+80+%+jäisi+merkitsemättä+asetetun+merkintäajan+kuluessa.Hallituksella+on+oikeus+peruuttaa+osakeanti+myös+ulkopuolisen+rahoituksen+varmistumisen,+yhtiön+taloudellisen+aseman,+yhtiön+liiketoiminnan+olennaisen+muutoksen+tai+muun+vastaavan+syyn+johdosta.Osakeantia+ei+voida+peruuttaa+kuitenkaan+sen+jälkeen,+kun+yhtiön+hallitus+on+päättänyt+merkintöjen+hyväksymisestä.Mikäli+osakeanti+peruutetaan,+raukeavat+tehdyt+osakemerkinnät+ilman+eri+toimenpiteitä,+ja+suoritetut+merkintämaksut+palautetaan+merkitsijöiden+ilmoittamalle+pankkitilille+seitsemän+(7)+pankki+päivän+kuluessa+hallituksen+päätöksestä.+Palautettaville+määrille+ei+makseta+korkoa.8. Muut+seikatYhtiön+hallitus+päättää+muista+osakeantiin+liittyvistä+seikoista.3+§+Osakeantiin+liittyvien+kaupparekisteri-ilmoitusten+ja+muiden+asiakirjojen+allekirjoittaminenhttp://www.kivijarvi.fi/files/Liite_nro_12.pdf

Rupukunnat voivat varautua tulevaisuudessa joka vuosi noin 5 000 000 euron lisäosakkeiden merkintään noin 40 000 000 euron lainojen ja korkojen maksamiseen.

Pysyvästi tappiolla pyörivälle yhtiölle ei tulee rahaa velvoitteiden hoitamiseen kuin osakaskuntien kassasta veronmaksajien rahoja.

Rupukunnat omistavat Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeita enenevässä määrin, jonka merkittävin "omistus" on noin 40 Meuron "velkasäkki"

Hölmöläisten finanssi markkinat

Kyyjärven ja Luhangan kunnanjohtajat huutavat valtiota apuun Keskisuomalaisessa 10.5.2017! Jo on aikoihin eletty!
Verot valtion maksettaviksi muistuu mieleen vanhat hyvät ajat.

Keski-Suomen+kunnat+ja+ennakkoasiakkaat+ovat+työntäneet+rahaa+ja+taanneet+lainoja+Kuuskaistalle,+Keski-Suomen+Valokuituverkot+Oylle+ja+Keski-Suomen+Verkkoholding+Oy:lle+seuraavasti1.+Kuuskaistalle+6,5+M€,+kunnilta+ennakkomaksuja2.+Kuuskaistalle+2,5+M€,+asiakkailta+ennakkomnaksuja3.+KSVV+Oy:lle+noin+1,1+M€+kunnilta+osakemerkintää+ja+SVOPia4.+KSVV+Oy:lle+42,0+M€,+kunnilta+takauksia+lainalle+Kuntarahoitukselle+(Inspira+Oy)+5.+KSVV+Oy:lle+nyt++5,0+M€,+Kunnilta+uusien+osakkeiden+merkitsemisestäEli+yhteensä+noin+57,1+M€+Keski-Suomen+laajakaista+hankkeeseen+ja+EU:+ja+valtion+tuet+päälle+lisäksi.Liittyjiä+verkkoon+on+noin+1+000+kpl.Täten+koko+homma+on+tullut+maksamaan+liittyjää+kohden+yli+57+000+€.Ja+kaikki+liittymät+maksetaan+yli+98+%+kutien+veron+keräys+rahoilla.Minne+rahat+ovat+valuneet?Ainakin+yksi+reikä+on+kaapelinkaivajien+ja+kaivattajien+työn+hinta+20+€/m+kaapelia.Viestintävirasto+kertoi+sivullaan+huhtikuussa+2017,+että+Suomessa+keskihinta+on+ollut+noin+8+€/m+kaapelia.Eikö+yllä+esitetyn+Pimpolan+hallituksen+hälytyskellot+soi+vieläkään?Missä++se+kuntien+konsultin+Pekka+Neittaanmäen+lupaama+100+miljoonan+euron+vuosituotto+näkyy?+Ei+ole+syntynyt+niin+paljon+suurnavetoita,+jotta+maidolla+ja+lehmänlantakaasulla+tuollaista+tulosta+syntyisi

Kunnan varat on helppoa kamaa!

On törkeyden huippu jos toi 57,1 miljoonaa ja tuiet vielä päälle pitää paikkansa. 60.000 euroa liittyjää kohti on verorahojen haaskausta!
Eikö noi kuntapäättäjät osaa laskea?

Me Hankasalmelaiset voimme tyydytyksellä todeta, että meidän virkamiehet ja valtuusto kykeni arvioimaan aikanaa laajakistahömpötyksen vaarat ja riskit oikein ja viittasivat kintaalla Kuuskaistan ja Keski-Suomen liiton puuhastelulle.

Kuuskaistan alullepanijat Keski-Suomen liitossa

(Vieras) kirjoitti 31.10.2012 09:51

Hankasalmi sanoi ei Kuuskaistalle
HANKASALMI
Heidi Pitkänen

Hankasalmen kunta on hylännyt Verkko-osuuskunta Kuuskaistan ehdotuksen laajakaistaverkon toteuttamiseksi Hankasalmelle. Kuuskaistan tarjousta maanantaina käsitellyt kunnanvaltuusto oli päätöksessään yksimielinen.

Kunnanjohtaja Matti Mäkisen mukaan taloudelliset riskit ja vastuut operaattoriyritykselle olivat yksinkertaisesti liian suuret. Muun muassa osuuskunnan viimevuoden tilinpäätöksen perusteella kunnassa todettiin, että nykyisellään osuuskunnan kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus eivät ole hyvällä tasolla.

Onhan tämä merkittävä linjaus kunnalta ja pitkän valmistelun tulos. Loppujen lopuksi kuitenkin katsottiin. että emme voi kuntana lähteä takaamaan lainaa.

Kuuskaistan esittämässä hankkeessa kunnan avustus haja-asutusalueen runkoverkon rakentamista varten olisi ollut enimmillään lähes 950 000 euroa ja kunnan takauksen osuus runkoverkosta noin 486 000 euroa. Liittymäverkon osalta kunnan takaus olisi ollut noin 730 000 euroa. Kuuskaista tarjosi lisäksi optiona niin sanotun kaupallisen alueen eli taajamien ja niiden lähi alueiden laajakaistaverkon toteuttamista, mikä olisi edellyttänyt kunnalta noin 2,5 - 5 miljoonan euron lisätakausvastuuta. Takauksen vastavakuudeksi kunta olisi käytännössä saanut maan alla olevan verkon.

Mäkisen mukaan Hankasalmella ryhdytään nyt valmistelemaan muita vaihtoehtoja laajakaistaverkon toteuttamiseksi tai tietoliikenneyhteyksien turvaamiseen muilla keinoin.
Runkoverkkoa taajamien välille tehdään jo nyt vetämällä laajakaistakaapelia maan alle valmiuteen muiden maankaivutöiden yhteydessä, joten pienimuotoista pohjaratkaisua luodaan jo, Mäkinen sanoo. (Lainaus Keskisuomalaisesta 31.10.2012)

PS. Matti Mäkinen on kuntaministeri Henna Virkkusen (kok) puoliso ja lapsen isä.
Kuuskaistan laajakaista hankkeen todellinen alullepanija on kokoajan kuitenkin ollut Keski-Suomen maakuntaliitto, jossa esim. kansanedustaja Mauri Pekkarinen (keskusta) on puheenjohtajana, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo on ollut mukana ja Keuruulta valtuutettu Sari Saarinen (kok) on hallituksessa sekä hänen miehensä Tapio Saarinen ollut maakuntaliiton kehittämispäällikkönä vuoteen 2011 asti sekä vuoden 2012 alusta alkaen Kuuskaista verkko-osuuskunnan projektipäällikkönä.

Mukana maakuntaliiton massiivisessa laajakaista suunnitelmassa on ollut koko Keski-Suomen silloinen poliittinen johto ja myös liiketaloudellinen kerma. Mitä siis voi odottaa tulevaisuuden päätöksistä, jos huippuosaaminenkin valuu torsoisiin päätöksiin. Kunnia oikeamielisyydestä kuuluu Matti Mäkiselle.

http://www.suurkeuruu.fi/cs/Satellite?c=CT_ForumThread&childpagename=SKE_newssite/AMLayout&cid=1196205586298&p=1194603715375&packedargs=packedargs=AMForumThreadDetails%3AcurrentPage=1&pagename=SKEWrapper

Kyllä. He kutsuivatkin itseään suurten puolueiden "vastuullisiksi piireiksi"

Vastuu näkyy siirtyneen kuntalaisten maksettavaksi. Huh, Huh!

Pihtipudas Kunnanhallitus 15.05.2017

Osallistuminen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin
295/214/2017

Kunnanhallitus
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien yksimielinen
päätös vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin
toteutettavasta osakeannista

Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi
osakkeenomistajat ovat 26.4.2017 yksimielisesti päättäneet maksullisesta
osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen osakkeenomistajien
merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n hallitus on
pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään esityksen mukaisen
päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin osallistumisesta toukokuun 2017
aikana.

Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään 191.227 yhtiön
uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien kesken
niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa siten, että yksi
osake oikeuttaa merkitsemään yhden uuden osakkeen.

Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä
esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy
yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla tavoiteltava
rahoitus on yhteensä viisi miljoonaa (5.000.000) euroa, mistä kunkin
osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy omistusosuuden mukaisesti
tehtävän osakemerkinnän mukaan.

Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa
enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden suhteellisiin
omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki omistajakunnat
merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti omistustensa
mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen suhteellinen omistusosuus
laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet kokonaisuudessaan muuttuvat.
Pihtiputaan kunnalla on 25.665 osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään
enintään saman määrän uusia osakkeita. Kunnan käyttäessä
merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta kokonaisuudessaan
671.139,75 euroa (26,15 euroa/osake).

Uudet osakkeet tulee merkitä viimeistään 31.5.2017. Merkittyjen
osakkeiden merkintähinnasta puolet (½) on maksettava viimeistään
31.8.2017 ja loppuosa viimeistään 31.3.2018. Yhtiön hallitus hyväksyy
osakemerkinnän kun osakemerkintää koskeva kunnanvaltuuston päätös saa
lainvoiman. Osakemerkintä rekisteröidään kaupparekisteriin – minkä
jälkeen uusien osakkeiden tuottamat osakkeenomistajan oikeudet syntyvät –
kun osakemerkintä hyväksytty ja merkityt osakkeet kokonaisuudessaan
maksettu.

Osakeannin valtiontukiarviointi
Kunnan on valtiontukiviranomaisena huolehdittava EU:n valtiontukea
koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta ja sen vuoksi
selvitettävä mahdollisen valtiontuen olemassaoloa ja valtiontukisääntelyn
soveltamisen edellytyksiä, sekä tarvittaessa ilmoitettava tuesta ennen sen
täytäntöönpanoa EU:n komissiolle (SEUT 108 artikla).

Valtiontukisääntelyn mukaan julkiseksi tueksi ei katsota sellaista kunnan
yhtiöön tekemää sijoitusta, joka on tehty yksityiseen sijoittajaan
verrattavissa olevissa olosuhteissa. Osakemerkintä tulee siten toteuttaa
käyvästä arvosta. Yhtiön ja osakkeen käyvän arvon määrittämiseksi Inspira
on laatinut liitteenä olevan Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n
tulevaisuuden tuotto-odotuksiin perustuvan selvityksen
(kassavirtaperusteinen arvonmääritys).

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella osakkeen merkintähinta, 26,15
euroa/osake, vastaa käypää arvoa ja on siten
markkinataloustoimijaperiaatteen mukainen kysymyksessä olevalla
toimialalla huomioiden yhtiön taloudellinen asema, ala ja alueen
erityispiirteet.

Tehtäessä osakemerkintää koskeva päätös asianmukaisten ja riittävien
taloudellisten arvioiden perusteella ja toteutettaessa kysymyksessä oleva
transaktio edellä tarkoitettujen arvioiden perusteella markkinaehtojen
mukaisesti, ei tällainen tavanomaisissa markkinaolosuhteissa tehty
liiketoimi anna etua vastapuolelle eikä sen vuoksi ole kiellettyä tukea.
Koska osakemerkintä toteutetaan edellä todetulla tavalla markkinaehdoin,
EU:n valtiontukisääntely ei aseta kunnalle menettelyllisiä velvollisuuksia
sen tehdessä päätöstä osakemerkinnästä eikä järjestely näin ollen edellytä
SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta komissiolle.
Tuen enimmäismäärää koskevan ehdon valvominen ei kuulu sijoituksen
tekevän kunnan tehtäviin, vaan ehdon täyttyminen varmistetaan valtion
tukea myönnettäessä (Viestintävirasto).

Liitejakelu:
(Salassa pidettävä, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 6 luku 24 §
17-kohta ja 20-kohta)
- Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n arvon määritys, huhtikuu
2017/Inspira

"2. Pihtiputaan kunta toteaa, että kunta on päätöstä tehdessään EU:n
valtiontukisääntelyn edellyttämällä tavalla selvittänyt valtiontukimääräysten
ja –säännösten mahdollista soveltuvuutta kysymyksessä olevaan
sijoitukseen arvioimalla osakemerkinnän markkinaehtoisuutta komission
valtiontuen käsitettä koskevan tiedonannon (2016/C262/01, 19.5.2016)
mukaisesti. Käypään arvoon toteutettava Keski-Suomen Verkkoholding
Oy:n maksullinen osakemerkintä ei sisällä julkista tukea, eikä transaktio
siten edellytä ennakkoilmoitusta EU:n komissiolle."

Herättää vahvan epäilyksen siitä, ettei valtiontuen käsitettä ole tarpeeksi tutkittu.

Eihän tuosta käy selville, kuka on selvittänyt, mistä on selvittänyt ja mitä on selvittänyt!
Esittelijä ottaa aikamoisen vastuun, ymmärtämättömistä päättäjistä puhumattakaan.

Voidaanhan se sitten valutusteitse katsoa mitä ja miten kunnan virkamiehet ovat asian selvittäneet ja ymmärtäneet.

Mitä, jos pysähtyisimme hetkeksi miettimään sitä, mistä johtuvat laajakaistalain tapaiset, täysin yli ymmärryksen menevät epäonnistumiset ja veronmaksijien keräämien rahojen suruttomat tuhlaukset.

Ensinnäkin kunnanjohtajaksi kelpuutetaan kaiken maailman ylemmän korkeakoulutuksen suorittaneita henkilöitä.

Riittää, jos on suorittanut kapiaisen tai kirkkoherran virkaan vaaditut opinnot tai perehtynyt syvänmeren kalalajien sukupuolielämään tutkijana.

Suurella osalla kuntien johtajista ei ole edes auttavia tietoja hallintoa koskevista lainsäädännön perusasioista.

Valmistelijan tai esittelijän virkavastuusta heillä ei ole mitään käsitystä--eikä ihme, kun Kuntaliiton lakimiehet ovat aina käytettävissä.

Iso ongelma on vain se, että Kuntaliiton lakimiehiä pidetään virheellisesti oikeusviranomaisina, joiden "tulkinnat" esteellisyyksistä etc. ovat absoluuttisia totuuksia.

Usein käytetään myös kosultteja(lakimiehiä, jotka ovat erikoistuneet rahastamaan kuntia ilman mitään vastuuta) ja annetaan päätösten valmistelut heidän tehtäväkseen, aivan kuten laajakaista-asiassa on tapahtunut.

No, miten sitten kävikään esimerkiksi laajakaista-asiassa? Hallinto-oikeus joutui kumoamaan osan konsulttien tekemistä valmisteluista lainvastaisina.

Laajakaistavalmistelut ovat samanlaisia kaikissa kunnissa ja peräisin palkattujen lakimiesten kynistä. Virkavastuuta ei kuitenkaan voi ulkoistaa, vaikka kuinka mieli tekisi.

Nyt samaiset kunnanjohtajat yrittävät panna kuntalaiset vastuuseen omista töpeksinnöistään jopa 32 vuodeksi ja yrittävät syyllistää Viestintävirastoa siitä, ettei se myönnä laittomasti 4,6 miljoonan tukirahoja tähän härdelliin.
Viestintäviraston on tarkoin noudatettava lakia, ihan, niinkuin kaikkien muidenkin viranomaisten ja kuntajohtjien antamat kommentit Keskisuomalaisen jutussa ovat alle arvostelun. Viranomainen myöntää tukia vain, jos tuen saannin edellytykset täyttyvät.

Pitäisiköhän kunnanjohtajat kouluttaa uudestaan ja vaatia heiltä ainakin Perustuslain 118 pykälän ja virkamieslain hallitsemisesta hyväksytty suoritus?

Jo näiden kahden lain tuntemuksella selviäisi virkavastuun käsite (valmistelijan ja esittelijän vastuut).

Jos kuntajohtajien vaatimustasoon saataisiin edes nämä edellytykset, saattaisivat vahingotkin jäädä syntymättä.

Laajakaista on vain jäävuoren huippu hulvattomasta rahankylvöstä kuntatasolla.

Sama ilmiö onvalitettavasti havaittavissa myös valtakunnan tasolla.

Ei ole ihme, jos rahat eivät riitä edes peruspalveluihin.

Nykyhallitus tekee kaikkensa, että laajakaistalain tapaiset vedätykset olisivat jatkossakin mahdollisia. (norminpurkutalkoot)

Harmaa talous rehoittaa ja voi hyvin. (hallintarekisteri)

Luulisi, että päättäjien omatunto edes hiukan naputtaisi ja mahdollisten lastenlapsien kohtaama maailma aiheuttaisi "väristyksiä"

Kun arvioidaan tilinpäätöksen ulkopuolisia eriä yrityksen omaa pääomaa lisäävinä tekijöinä, on yleisesti ottaen noudatettava erityistä harkintaa ja varovaisuutta. Jos yritys on viimeisimmän tilinpäätöksen perusteella menettänyt yli puolet merkitystä osakepääomastaan, mutta tiedossa on, että se on saamassa omaa pääomaa vahvistavaa rahoitusta, tukea voidaan myöntää vasta kun oman pääoman korjaantuminen on vahvistettu välitilinpäätöksessä tai ulkopuolisen hyväksytyn tilintarkastajan toimesta.

Mitä sanoo laki kuntien toiminnasta verorahoilla julkisilla markkinoilla? Tiettävästi tässä ollaan samalla haaskalla muiden operaattorien kanssa. Kilpailutus olisi ainakin pitänyt suorittaa kaupallisille alueille mentäessä. Maakuntalittojen kilpailutus ei tässä tapauksessa pelkästään riitä.
Myös sijoitukset ovat julkista tukea, väittää Paunonen sitten mitä hyvänsä. Kunnat rikkovat mielestäni taas julkisen tuen kriteerejä. Koska löytyisi edes yksi virkamies joka puuttuisi tähän laittomuuteen kovalla kädellä?

Maakuntaneuvoksen arvonimen sai Anita Mikkonen. Oikein kuva on Keskisuomalaisessa tänään. Tuo täti oli Kuuskaistaa vääntämässä Keski-Suomeen.

Keskisuomalaisen LYHYET 21.5.2017:
Laajakaista on kepulien puhallus veronmaksajien kustannuksella. Vihtori 2

Lisää metsäkaapeleita Rupukuntien uusilla osakerahoilla oraville.


Berner lupaa 5G:tä jo vuodelle 2019 - tarjoaisi 100-kertaiset nopeudet
Keskiviikko 24.5.2017 klo 11.10

Suomessa voitaisiin ottaa 5G-verkko käyttöön jo hyvin aikaisessa vaiheessa.

Suomessa voitaisiin ottaa 5G-taajuuksia käyttöön jo vuonna 2019, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.).

Bernerin mukaan 5G-verkot tekevät monia uusia palveluita mahdollisiksi ja lisäävät yritysten mahdollisuuksia liiketoimintaan.

5G-verkkojen on määrä tarjota sata kertaa nopeammat yhteydet kuin nykyisten 4G-verkkojen.

Oulussa testataan parhaillaan Tekesin rahoittamaa 5G-testiverkkoa, jota voidaan soveltaa tuotteisiin ja palveluihin jo ennen kuin oikeat kaupalliseen käyttöön tarkoitetut verkot saadaan rakennettua.

Testiverkko on Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Oulun yliopiston ja Centria- ammattikorkeakoulun yhteisprojekti. Projektiin kuuluu muun muassa sen selvittäminen, miten erilaiset sensorit ja 5G voisivat auttaa avustetun asumisen ja hoivapalveluiden tehostamisen toteuttamisessa. Projektissa mukana oleva Yle taasen selvittää, onko 5G-verkoilla ja -teknologioilla mahdollista korvata nykyiset maanpäälliset tv- ja radiojakeluteknologiat.
STT

JANI SAVOLAINEN
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/digi/201705242200160104_du.shtml

Savon Kuitu saneeraukseen - konkurssiin 20.5.2017 10:28
Mitäs taaskaan Vapaa Juankoski ryhmä kertoi jo vuosia sitten.

"Yritys – saneeraus ainoa vaihtoehto

Porukkaa hyppinyt pois Savon Kuituverkko Oy:n hallituksesta. Yhtiö vaikuttaa olevan kaoottisessa tilassa.

Kuopio, Savon Sanomat
Marita Tiihonen, Jukka Patrakka

Pohjois-Savon kuntien omistama Savon Kuituverkko Oy hakeutuu yrityssaneeraukseen. Saneeraushakemuksen jättämisestä on päätetty kuluneella viikolla.

Yhtiön tilanne on sekava, sillä osa yhtiön hallituksen jäsenistä on jättänyt laivan.

Myös yhtiön hallituksen puheenjohtajana pitkään toiminut Siilinjärven kunnanjohtaja Vesa Lötjönen on jättänyt tehtävänsä. Hän ei halunnut perjantaina kommentoida Savon Sanomille laajakaistayhtiön tilannetta lainkaan vedoten siihen, ettei ole enää sen kanssa tekemisissä.

Lötjösen tilalle puheenjohtajaksi valittu entinen Suonenjoen kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen on myöskin jo ehtinyt jättää tehtävän.

- En ole minäkään enää hallituksen puheenjohtaja. Jätin koko touhun yhtiökokouksen jatkokokouksessa. Lupauduinkin vain pariksi viikoksi, että päästään seuraavaan kokoukseen, kuittaa Ruotsalainen.

Kaikki tämä on tapahtunut huhtikuun lopussa pidetyn laajakaistayhtiön yhtiökokouksen jälkeen.

- Silloin yhtiön taloudellinen tilanne jäi auki. Siitä ei keskusteltu pitempään, kun osakkeen omistajilla ei ollut valmiutta keskustella tilanteesta, kertoo Ruotsalainen.

Toukokuun toinen päivä yhtiön hallitus valitsi Ruotsalaisen puheenjohtajaksi. Seuraavaksi järjestettiin yhtiökokouksen jatkokokous.

- Hallituksen esitys oli, että haetaan saneerausmenettelyyn. Siitä päätti yhtiökokouksen jatkokokous 17. päivä. Hallituksella ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa, kun kukaan osakkeenomistaja ei osannut sanoa mitään talousahdinkoon. Sen enempää en osaa tästä kertoa, sillä enhän minä ole enää hallituksessa mukana.

Kun Ruotsalainen ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden, ei hänen tilalleen valittu ketään.

- Ilmeisesti ensi viikolla jäljelle jääneet hallituksen jäsenet kokoontuvat ja joutuvat miettimään, mitä tehdään.

Ruotsalaisella ei ole tiedossa, milloin yrityssaneeraushakemus jätetään.

Savon Kuituverkko Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen ei vastannut perjantaina Savon Sanomien haastattelupyyntöön.

Kuopion kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Toni Vainikainen on tietoinen, että yrityssaneerauksesta on puhuttu.

- Valitettavasti minäkään en pysty tarkemmin vastaamaan, sillä en ole saanut kyseistä kokouspöytäkirjaa käsiini, sanoo Vainikainen.

Vainikaisesta yhtiöissä on murrostilanne käsillä, kun hallituksesta jättäydytään pois.

- Ei ole tavallista, että yhtiökokouksessa ilmoitetaan, ettei olla käytettävissä. Tämä on meillekin yllättävä ja uusi tilanne.

Vainikaisesta hallituksen sisäinen järjestäytyminen lienee seuraavan kokouksen ensimmäisiä tehtäviä. Hallituksessa on kuitenkin jäljellä vielä yhtiöjärjestyksen edellyttämä vähimmäismäärä jäseniä eli viisi.

Saneerauskokousta johtanut Ruotsalainen ei peittele pettymystään laajakaistayhtiön tilanteesta.

- Ei ole saatu hallitukseen sellaisia päätöksiä, joita on pyydetty. Lähinnä kolme kuntaa on tehnyt rahoituksesta erilaisia päätöksiä kuin on sovittu eli Kuopio, Kiuruvesi ja Tuusniemi. Viime kädessä tämän takia ollaan nyt tässä tilanteessa. Ei ole ollut eväitä, jolla olisi saatu rahoitus kuntoon.

Myös Ruotsalainen myöntää, ettei ole tavanomaista, että hallituksen jäsenet lähtevät nostelemaan.

- Mutta jos osakeyhtiössä omistajat eivät osaa sanoa, mitä tehdään, ei kai siinä hallituksellakaan ole paljon tehtävissä.

Omistajilla Ruotsalainen viittaa etenkin Kuopioon, joka on yhtiön suurin omistaja

- Ei yhtiön talousongelmat isoja ole. Ei vaan ole yhteistä tahtotilaa asian hoitamiseksi, sehän tässä suurin syy on. Ei tämä ole rahakysymys! napauttaa Ruotsalainen.

Hallituksen vesantolainen jäsen Esko Huttunen korostaa, että varsinkin Kiuruvesi on rikkonut osakassopimusta.

- Jos sitä olisi yksituumaisesti noudatettu, taloudellinen tilanne olisi hyvä. Pelin pitää olla selkeä ja osakassopimuksen mukainen.

Osakkeet on jaettu asukasluvun mukaan, mutta kukin kunta vastaa alueelleen rakennetusta verkosta. Vesannolla kyse on 1,2 miljoonan euron velasta.

- Se tulisi meidän taseeseen.

Huttunen arvelee, ettei yhtiötä hyväksytä yrityssaneeraukseen.

- Pistän toivoa siihen, että 12. kesäkuuta valta vaihtuu Kiuruvedellä, kun uusi valtuusto kokoontuu. Pankit eivät odota. Peliaikaa tarvitaan vähän lisää.

Kaapelit pysyvät maassa, mutta verkkoyhtiön kaatumisella olisi seurauksensa.

- Jos sen ottaa ulkopuolinen operaattori, maksamme kalliisti. Infra tarvitaan maaseudulla joka tapauksessa.

Tarkoitus oli saada maakuntaverkko kuntapalveluja varten.

- Nyt yksi kunta yrittää kaataa koko asian. Hallituksen kokouksessa tiistaina katsotaan jatkotoimenpiteet.

http://www.vapaajuankoski.ehdolla.fi/keskustelu.html/127763?p=&c=

Savon Kuidun tie on rupukuntienkin Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n konsernin tie, mutta rytinä on vain suurempi.

Savon Kuidulla on velkaa "vain" 6 Miljoonaa Euroa ja liittyjiäkin enemmän kuin Keski-Suomella.

Keski-Suomen Valokuituverkko konserilla on velkaa noin 39 Miljoonaa euroa ja ja kaikki 10 rupukunnan takaamia. Maksavia liittyjiä noin 1400.

Tilanne on niin karmea, että nyt olisi varmaan viimeinen aika laittaa lähetystö ministeri Anne Bernerin tai Mauri Pekkarisen puheille eduskuntaan pyytämään lisää rahaa.

Tausta

Tappiollinen taival

Vuonna 2010 perustetun Savon Kuituverkko Oy:n omistavat Pohjois-Savon kunnat lukuun ottamatta Rautavaaraa. Kuopion kaupunki omistaa eniten, 26,5 prosenttia.

Yhtiön kaikki tilikaudet ovat olleet tappiollisia. Vaikeuksien syynä ovat muun muassa lainojen korkeat korot. Ongelmiin on etsitty ratkaisua jo yli kolme vuotta.

Viime lokakuussa yhtiö esitti, että kunnat ostaisivat viestintäverkon. Kuopio ei tähän suostunut, vaan piti vaihtoehtona yhtiön pääomittamista.

Osa omistajakunnista torjui pääomittamisen, tai oli valmis sijoittamaan vain vähän yhtiön vapaan pääoman rahastoon, jolla piti koota 2,3 miljoonaa.".


Pöytäkirjat kertoo Re: Savon Kuitu saneeraukseen - konkurssiin 20.5.2017 10:54

Näin siinä taas kävi. Olihan pelättävissä, että vajaa 400.000 euroa menee juankoskelaisten veronmaksajien rahaa kuin kankkulan kaivoon ja joku ryhmä tästä varoitteli 2011, mutta kun ei uskottu järjen ääntä.

http://www.vapaajuankoski.ehdolla.fi/keskustelu.html/127763?p=&c=

Savon+Kuituverkko+Oy+hakee+yrityssaneeraukseen24.05.2017+Jaana+SelanderSAVON+KUITUVERKKO+on+hakenut+yrityssaneeraukseen.+Näin+päätti+yhtiökokous+hallituksen+esityksestä+huhtikuussa.+Kiuruveden+kaupunginjohtaja+Jarmo+Muiniekka+sanoo,+että+nyt+Kiuruvesi+seuraa+saneerausmenettelyn+etenemistä+ja+huolehtii+kaupungin+eduista.+++Kiuruvesi+on+maksanut+kuituverkon+rakentamisesta+766+568+euroa.+Kuituverkko+haki+omistajakunnilta+alkuvuodesta+2,3+miljoonaa+euroa+pääomitusta,+mutta+rahaa+kertyi+vain+1,4+miljoonaa+euroa.+Kiuruvesi+oli+valmis+pääomittamaan+yhtiötä+tiukan+äänestyksen+jälkeen+noin+200+000+eurolla,+kun+kaupunginhallitus+olisi+panostanut+yhtiöön+766+100+euroa.++Takausvastuita+Kiuruvesi+kantaa+yhdessä+Finnvera+Oyj:n+kanssa.+Kaupungilla+ei+ole+saamisia+yhtiöltä.+++–+Pääomitus+ei+tässä+tilanteessa+onnistu,+sillä+pääomittaminen+on+valtiontukisäädösten+vastainen+ja+se+jouduttaisiin+alaskirjaamaan+saman+tien,+koska+yhtiö+on+tappiollinen,+Muiniekka+kertoo.++–+Jos+yhtiö+maksaisi+sijoitukselle+tuottoa,+se+allokoitaisiin+kuntien+omistuksen+mukaan+(Kiuruvesi+7,14+%),+ei+sijoitetun+pääoman+mukaan+eli+sijoitus+ei+täytä+sijoituksen+tunnusmerkkejä.++Kaupunki+on+antanut+vuonna+2012+Savon+Kuituverkko+Oy:lle+687+276+euron+omavelkaisen+takauksen.+Kaupunki+on+maksanut+Kuituverkolle+vuonna+2010+osakepääomaa+111+319+euroa.++Kuituverkkoa+on+Kiuruvedelle+vedetty+400+kilometriä,+rahaa+verkkoon+on+sijoitettu+3,5+miljoonaa+euroa+(kaupunki+766+000+euroa,+EU-rahaa+yli+miljoonan+euroa,+loppu+lainaa).http://www.kiuruvesilehti.fi/uutiset/820/

Kuituverkon velka on tapissa
Talous 28.05.2015


Savon Kuituverkko Oy:n tilinpäätös vuodelta 2014 kertoo, että haja-asutusalueen laajakaistaverkon rakentaja pyörii tappiolla ja pahasti velkavetoisesti. Yhtiö on tehnyt kumulatiivista tappiota jo liki 737 000 euroa.

Viime vuonna Savon Kuituverkon operatiivinen tulos ylsi plussalle 158 000 euroa, mutta 244 000 euron rahoituskulut ulkopuolisille vetivät koko tilikauden 85 000 euroa miinukselle. Edellisenä vuonna takkiin tuli jo liikevoittorivillä 30 000 euroa ja rahoituskuluista 72 000 euroa lisää eli yhteensä 101 000 euroa.

– Suurimmat haasteet tulevat rahoituskustannuksista, joille on tehtävä jotakin. Asiasta päätetään yhtiön hallituksen seuraavassa kokouksessa kesäkuussa, ennakoi Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen.

Kuituverkon tiukka rahoitustilanne näkyy pitkäaikaisten rahoituslaitoslainojen ja ennakoiden kasvuna 3,1 miljoonaan euroon, kun niitä oli edellisenä vuonna 1,9 miljoonaa euroa.

Lyhytaikaista velkapääomaa yhtiö onnistui vähentämään 3,8 miljoonan euron lukemista 2,6 miljoonaa euroon, mutta velkaa löytyi edelleen tilikauden lopussa yhteensä 5,7 miljoonaa euroa. Summa vastaa kuituyhtiön 6,5 miljoonan euron taseesta 88,5 prosenttia.

Omistajakunnat ovat hakeneet ratkaisua talouden epätasapainoon yhteisestä rahoitusyhtiöstä. Savon Verkkoholding jäi kuitenkin lähtötelineisiin, kun Tuusniemi ja Maaninka jättäytyivät sen ulkopuolelle.

Jo aikaisemmin kuituverkon vetämisestä haja-asutusalueelle ovat vetäytyneet Leppävirta, Kaavi ja Juankoski, vaikka ne ovat maksaneet yhtiöön peruspääoman. Ne ovat kuitenkin mukana kuntia palvelevassa maakuntaverkossa.

– Jatkossa vaihtoehdoiksi ovat jäämässä kuntatakaukset ja suora lainotus kunnilta, joiden alueelle kuituverkkoa rakennetaan, Laukkarinen arvioi.

Perusongelma on valokuituverkon rakentajan raskaat investoinnit, joiden varaan lasketut tuotot eivät alkuvaiheessa vastaa menoja.

Rakennusvuosi näkyy materiaalien ja palveluiden kulusarakkeessa, joka kohosi viime vuonna 272 000 euroon edellisen vuoden 106 000 eurosta.

Henkilöstökuluihin upposi 147 000 euroa, mikä oli lähes 30 000 euroa edellistä vuotta enemmän.

Uutta valokuitukaapelia Savon Kuituverkko laskee maahan parhaillaan Suonenjoen teollisuusalueella, josta edetään kohti Iisvettä. Kyseessä on ensimmäinen yhteisrakennusurakka Savon Voiman kanssa, joka siirtää linjojaan maan alle.

Suonenjoella rahoituksesta vastaa kaupunki, joka on tehnyt verkosta luovutussopimuksen Savon Kuituverkon kanssa. Tiukka rahatilanne näkyy investoinneissa, joiden Laukkarinen ennakoi jäävän tänä vuonna oleellisesti viime vuotta pienemmiksi. Nykyisten noin 600 kotitalousliittymän määrä karttuu tänä vuonna arviolta 200 asiakkaalla.

Savon Kuidun kesän työlistassa on urakka Siilinjärven Luvelahden, Kumpusen ja Pöljän alueilla, Kiuruveden ja Pielaveden valokuiturunkoverkkojen yhdistäminen sekä rakentamista Rautalammin ja Leppävirran taajamissa. Rautalammilla on myös suunnitelmat haja-asutusalueiden rakentamiseksi Vaajasalmella, Kerkonkoskella ja Kivisalmessa.

Jouko Juutilainen
http://www.savonsanomat.fi/talous/Kuituverkon-velka-on-tapissa/533812

Mobili-verkkoa sen olla pitää.

Tuuli on käntynyt EU Brysselissä. Nyt EU tukee vain syrjäseutujen Mobiili verkkoja.
Oravien valokuituverkoille ei jaeta enää rahaa.

Rautavaaralaiset ja jopa tyhmänsitkeät savolaisetkin ovat vetäneet rahahanat kiinni valokuituyhtiöiltään. Epäonnistui surkeasti ja se siitä.

Mutta Keski-Suomen Rupukuntien kunnanjohtajat ja valtuutetut pähkäilivät taas, että paras vaihtoehto on antaa vain lisärahaa Keski-Suomen valokuituverkoille.

Savon Kuidulla on velkaa noin 5 miljoonaa euroa ja kun tulos on vuosi vuoden jälkeen noin 100 000 euroa tappiollinen, suurin osa kunnista ei pumppaa siihen enää rahaa. Oppirahat on sitten maksettu ja piste.

Mutta Keski-Suomen Rupukuntien Valoverkoilla onkin velkaa noin 40 miljoonaa euroa kuntien takaamana. Ja nyt he antavat 5 Miljoonaa euroa lisää, mikä ei tule olemaan kyllä viimeinen kerta. Kuuskaistan aikana Keski-Suomen kunnat ja yli-innokkaat tilaajat kylvivät rahaa Kuuskaistalle noin 15 miljoonaa euroa. Ja jo ennen sitä Pohjoisen Keski-Suomen verkkoon laitettiin rahaa jokunen Miljoona euroa.

Näinollen oravien verkkoihiin on sijoitettu kuntien rahaa ja omavelkaisia takauksia noin 55 - 60 miljoonaa euroa. Eikä paljon kakkaakaan ole tullut.

Eli jos verkoissa touhuaa noin 1400 maksavaa asiakasta, niin keskimääräinen liittymän hinta on ollut noin 43000 euroa.

Rupukuntien valtuutetut ovat taas päättäneen antaa edelleen lisärahaa Keski-Suomen valokuituverkoille, jotta heidän aikaisemmat takauksensa eivät lakeasi ja ei huomattaisi heidän katastrofaalista epäonnistumista.

No tuo rakennelma kaatuu talouskatastrofiin ennemmin tai myöhemmin, jolloin rahanpolttokokko on vain suurempi lisärahoituksella jo entisten kankkulan kaivoon rahojen hävittyjen lisäksi.


Lainaus Maaseuduntulevaisuudelta

EU rahoittaa kylien langattomia verkkoja 120 miljoonalla eurolla
Politiikka 30.05.2017 Aimo Vainio

Tuella vedetään verkko 6 000–8 000 kylään. Tuki on avoin kaikille julkisille toimijoille.
Lari Lievonen

EU:n tavoitteena on tukea tietoverkon rakentamista erityisesti siellä, missä yhteydet ovat heikot.

EU haluaa tukea kylien ja kaupunkien ilmaisen langattoman Internet-yhteyden rakentamista. Euroopan komissio on myöntänyt verkkojen rakentamiseen 120 miljoonaa euroa.

Rahaa jaetaan sitä mukaa kun hakemuksia tulee. Tosin joitain heikkojen yhteyksien alueita suositaan. Maaseutualueita suositaan.

Tuen arvioidaan riittävän 6 000–8 000 kylän verkon rakentamiseen. Tuella voi ostaa laitteita ja niiden asennusta, mutta hakija vastaa Internet-yhteyden kuluista operaattorille.

Ohjelma on avoin kaikille julkisille toimijoille, kuten kunnille, kirjastoille ja terveyskeskuksille.
EU:lla on periaate, jonka mukaan jokaisessa kylässä ja kaupungissa tulisi olla ilmainen Internet-yhteys vuoteen 2020 mennessä. Nyt myönnetty 120 miljoonaa euroa kattaa siitä tavoitteesta vain murto-osan.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/eu-rahoittaa-kylien-langattomia-verkkoja-120-miljoonalla-eurolla-1.191361

Ei tule pelastajaa laajakaistalain muutoksesta!
Vai mitä?

Kärkihankkeita ja kehitysloikkia, sekä muiden rahat

Näinhän siinä tulee käymään Kuuskaistankin velkasaneerauksessa.

Keski-Suomen Valokuituverkkojen lopuselvityksessä taa rupukunnat maksavat takaustensa mukaisesti noin 40 miljoonan euron velat kun siellä on selvästi on "varakkaat" omavelkaiset takaajat.

Oppi yrityshankkeista: Eihän sitä koskaan etukäteen tiedä mitä siitä tulee. Talvivaarasta piti tulla riski bioliuotus nikkelin tuotaja, mutta siitä tuleekin biokaasun tuottaja lehmänpaskasta 450 miljoonalla Eurolla.


Talvivaaran velkataakka surkastui murto osaan karjanlannan tuotteistaminen voi jatkua
Perjantai 02.06.2017

Saneerauspäätöksen mukaisesti Talvivaaran pitää maksaa alle kymmenen miljoonaa.

NINA LEINONEN
Talvivaaran Kaivososakeyhtiönvelasta katosi valtaosa, kun Espoon käräjäoikeus vahvisti perjantaina yhtiön yrityssaneerausohjelman. Osa isoista velkojista vastusti saneerausta.

- Yhtiöllä oli aamupäivällä velkaa noin 450 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä, kun saneerausohjelma on vahvistettu, velkaa on 9,6 miljoonaa euroa, kertoi selvittäjä Pekka Jaatinen STT:lle.

Maksettavaksi jäävä summa sisältää saneerausvelan lisäksi vakuudellisia lainoja, Talvivaaran viestinnästä täsmennetään. Jäljelle jäänyt velka pitää maksaa seuraavan kahden vuoden aikana.

Kaikille velkojille tarjottiin vuodenvaihteessa mahdollisuutta muuttaa saatavansa yhtiön osakkeiksi koko saamisosuudellaan. Konversioannissa velkoja muutettiin osakkeiksi noin 240 miljoonan euron edestä, Jaatinen sanoo.
-
Jos velkoja ei tätä käyttänyt, saneerausohjelma leikkaa yksittäisen velkojan saatavaa 99 prosenttia ja maksettavaksi jää yksi prosentti.

"Yhtiö ilmeisen elinkelvoton"

Pankkivelkojat vastustivat saneerausohjelman hyväksymistä. Näitä ovat Nordea, OP, Danske Bank, Handelsbanken sekä Finnvera. Velkojien mukaan Talvivaaralla ei ole kassavirtaa tuottavaa liiketoimintaa. Ne toteavat oikeudelle antamassa vastauksessaan, että saneerausohjelma ei sisällä tervehdyttämistoimia, vaan pelkkiä velkojen järjestelyjä.

- Ei ole realistisia mahdollisuuksia siihen, että yhtiön toiminta voitaisiin saneerausohjelmaehdotuksen avulla saada liiketaloudellisesti kestävälle pohjalle, koska yhtiö on ilmeisen elinkelvoton, vastauksessa todetaan.

Saneerausohjelmassa on tarkoitus järjestellä yrityksen velkoja ja korjata sen toimintaedellytyksiä.

Talvivaara kertoo tiedotteessaan keskittyvänsä saneerausohjelman mukaisen alle kymmenen miljoonan euron maksun suorittamiseen ja uusien liiketoimintojen kehittämiseen.

Talvivaara aikoo alkaa valmistaa tuotteita lehmänlannasta.

JECATERINA MANTSINEN

http://m.iltalehti.fi/talous/201706022200182780_ta.shtml?ref=juurinyt_mobile

Rupukunnat ovat liikuttavan yksimielisesti KSMLn uutisissa panetelleet Suomen valtiota siitä, että valtio on jättänyt heidä laajakaistassa velvoitteensa hoitamatta ja nyt ne joutuvat jälleen kerran syytämään kunnan verorahoja Keski-Suomen Valokuituverkoille. Eikä se tule olemaan viimeinen kerta.

Samoin kunnanjohtajat ja valokuitu - hourahtaneet kunnanvaltuutetut ovat syyllistäneet ja panetelleet kunnissaan sellaisia piirejä ja henkilöitä, jotka ovat tuoneet asiallista järkeä vouhotukseen.

Todelliset syylliset löytyvät katsomalla peiliin, erityisesti kuntien johtajat, houravaltuutetut ja Keski-Suomen Liiton ammattitaidottomat virkailijat, sekä Keski-Suomen Kepun nokkamiehet, tai oikeammin nokkamies.

Tämänpäiväinen 7.6.2017 Viestintäviraston tiedote kertoo kuitenkin aivan muuta.

Ja siinä saavat Multia ja Keski-Suomen Valokuituverkot ihan erityismaininnan osaamattomuudestaan ja epärehellsyydestään:

"Mikäli valtionavustuslain ehdot eivät hankkeessa täyty, viraston on kuitenkin jätettävä valtiontuki maksamatta. Esimerkkinä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rakennushanke Multialla, johon on saatu muutakin julkista tukea."



Lainaus Viestintävirasto 7.6.2017

Lähes kolmasosa Suomen valokuituliittymistä syntynyt valtiontuen vaikutuksella
Julkaistu 07.06.2017

Nopeat laajakaistayhteydet lisäävät alueiden elinvoimaisuutta. Niiden avulla kaikilla on mahdollisuus hyödyntää edistyksellisiä digitaalisia palveluja nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa nopeiden valokuituverkkojen rakentaminen on kuitenkin alan toimijoille paikoin kannattamatonta, joten rakentamista helpotetaan valtiontuen avulla harvaan asutuilla alueilla.

Jo lähes kolmasosa Suomen valokuituliittymistä on syntynyt osin valtion tuella. Valtiontukea on tähän mennessä käytetty noin 50 miljoonaa euroa valokuituverkkoihin. "Huippunopeat laajakaistayhteydet ovat portti tulevaisuuden palveluihin", sanoo Viestintäviraston pääjohtaja Kirsi Karlamaa.

Tuen avulla on rakennettu noin 20 000 kilometriä valokuituverkkoja. Rakennetun verkon myötä nopean valokuituverkon piiriin on saatu noin 83 000 uutta kotitaloutta.
Hankkeita suunnitteilla yli sadassa kunnassa

Parhaillaan maakuntaliitot eri puolella Suomea suunnittelevat uusien laajakaistahankkeiden toteuttamista yli sadan kunnan alueella. Valokuituhankkeen toteuttajan valitsee maakuntaliitto julkisella kilpailutuksella.

Viestintävirasto myöntää hakemuksesta valtiontuen valitulle rakentajalle.

Viestintävirastolla on vastuu julkisen rahan käytöstä. Mikäli valtionavustuslain ehdot eivät hankkeessa täyty, viraston on kuitenkin jätettävä valtiontuki maksamatta. Esimerkkinä Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n rakennushanke Multialla, johon on saatu muutakin julkista tukea.

Viestintävirasto maksaa tukea laajakaistahankkeisiin vuoden 2019 loppuun asti. Valtiontukea on vielä jäljellä ja haettavissa uusille hankkeille noin 25 miljoonaa euroa.

https://www.viestintavirasto.fi/viestintavirasto/ajankohtaista/2017/laheskolmasosasuomenvalokuituliittymistasyntynytvaltiontuenvaikutuksella-2.html

No mutta nythän se Viestintävirasto "myrkyn lykkäs" Multialle ja Keski-Suomen valokuituverkoille.

KSMLn paperilehdessä oli uutinen, jonka mukaan Viestintävirasto hylkäsi Multian osalta loppuosan tukihakemuksen maksatuksen, 443 000 Euroa.

Vastaavat hakemukset ovat vielä Viestintävirastolla päättämättä ainakin Konnevedeltä, Kannonkoskelta, Kivijärveltä, Luhangasta ja Petäjävedeltä. Niille käynee ilmeisesti samoin.

Ja artikkelissa oli Valokuituverkkojen hallituksen puheenjohtajalta melkoinen panettelu ja uhkausryöppy Viestintävirastolle ja Valtiolle. Lähtevät oikeinraastupaan hakemaan "rahojaan"

Sama tilanne on koitellut myös Rautavaaran valokuituverkkoa. Rautavaarakin oli kirjoitellut hakemukseensa kaiken maailman heinähankoja, avajaisjuhlia ja muita kylän rietoja jotka eivät olleet tuettavia asijoita Laajakaistalain mukaan.

Rautavaaralle tuli itku ja hammasten kiristys ja Rautakaista joutui velkasaneeraukseen, mikä aivan ilmeiseti lopulta päättyykin konkurssiin

Keski-Suomen valokuituverkoilla ja Multialla rahanpesua!
Eikös rahanpesu alkuperän häivyttämiseksi ole laitonta ja rikos?


Janne Paunonen kertoo KSMLn artikkelissa 8.6.2017 " Viestintävirasto hylkäsi Multian tukihakemuksen" seuraavaa

"Kunnat, valtio ja EU voivat nyt tukea hankkeiden tukikelpoissia verkon osia yhteensä 66 -prosenttisesti ja uuden lain mukaan 90-prosenttisesti. Viestintävirasto katsoo, että Multian kunnan oma rahoitus ylittää laaakaistalain salliman julkisen rahoituksen.

- Ylimenevä osuus on niin sanotusti pesttävä markkinakelpoiseksi. Mielestämme nämä ylityksen mahdollistavat ehdot kyllä täyttyvät Multialla jo nyt, mutta virasto on näköjään toista mieltä. Kyllä Multian jamonen muun kunnan sataprosenttinen rahoitus ylittää rajan uudenkin lainmukaan, mutta pestävän osuuden määrä pienenee merkittävästi", Paunonen sanoi

Kuka sitä "pesukonetta" pyörittää?
Jotensakin muistuu mieleen maakuntajohtaja (joko se on entinen?) ja sen mies. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on varmaan pesuainetta osannu siihen koneeseen laittaa?

Juha Sipilästä tuli miljönääri valtion tuella ja härskeillä tutunkaupoilla

Juha Sipilä, Oulun poijat ja kolme kärppää ovat kierrättäneet "valtion tasetta" omaksi edukseen jo kymmeniä vuosia.

Keski-Suomen valokuituverkko on ollut sitä samaa Kepun veronmaksajien rahastusta kunnilta ja valtiolta jo parikymmentä vuotta.

Keski-Suomen Liitto ja kunnat aloittivat sen julkaisemallaan Keski-Suomen ICT strategialla jo vuonna 2002. Ja nyt saalistus on Pohjoisen Keski-Suomen Valokuituverkkot Oyn, Kuuskaistan ja Keski-Suomen Valokuituverkkot Oyn kautta jo 16 vuotta.

Kepulle saalistettu ja haaveilu rahatulo on ollut niin suuri ja houkutteleva, että sitä on kannattanut jahdata, vaikka saaminen ei oikein ole onnistunut.

8.6.2017
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/seuran-selvitys-juha-sipilasta-tuli-miljonaari-valtion-tuella-ja-harskeilla-tutunkaupoilla/

Veroäyrit nousuun

Viestintäviraston+päätös+7.6.2017+Multialle.Asia+on+nyt+täysin+selvä.+Multia+ja+9+muuta+rupukuntaa+eivät+saa+haluamiaan+tukia+valtiolta.Kunnat+ovat+työntäneet+yhtiöön+ja+taanneet+kaikki+Houldingyhtiön+lainat+100+prosenttisesti.+Eikä+oikaisuvaatimuksilla+ole+asiaan+mitään+vaikutustaLisäksi+operaattorin+34+%+omaosuutta+ei+ole+ollut+olemassakaa.Seuraava+vaihe+on+aiemmin+maksettujen+tukien+takaisinperintä+lain+vastaisina+perustuen+KSVV+Oyn+viestintävirastolle+antamiin+vääriin+tietoihin.Kylläpäs+se+nyt+myrkyn+lykkäs.

Kunnanjohtajien, Keski-Suomen Liiton edellisen johtajan Anita Mikkosen, Kuuskaistan, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n, ja erityisesti Janne Kinnusen ja Mauri Pekkarisen ja hänen hännysmiesten sekä kuntien osaamattomien valtuutettujen kollouden huippu

Keski-Suomen+valokuitu+verkot+Oyn+kommentteja+ja+rutinota+noita."Valtion+pitää+kantaa+vastuu+Laajakaista+kaikille+-hankkeesta.- Valtion+ja+maakuntaliiton+vahva+mukanaolo+sai+pienet+kunnat+mukaan+hankkeisiin+suurilla+takausvastuilla- KSVV+Oy:n+omistajakunnat+ovat+joutuneet+lisäämään+omaa+maksuosuuttaan+merkittävästi+turvatakseen+kunnan+ja+kuntalaisten+ennakkoon+maksamat+rahat,+kun+valittu+operaattori+(Kuuskaista)+ajautui+taloudellisiin+ongelmiin– Mikäli+hankkeet+eivät+saa+maakuntaliiton+kilpailutuksen+mukaisia+valtiontukiosuuksia,+pienille+kunnille+jäävät+maksettavaksi+sietämättömän+suuret+lainat+(28+milj.+euroa)+KSVV+Oy:n+ajautuessa+konkurssiinTukikelvottoman+verkon+rahoitus+ja+tukikelpoisen+verkon+omarahoitusosuus+yhteensä+61+%+rakennuskustannuksista+on+kokonaan+pienten+omistajakuntien+takaaman+lainarahoituksen+varassa.+"https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-110885.pdf

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kittila-paljastus-keskustan-kunnallisjarjesto-maksanut-kunnan-juristilaskun-joka-johti-rikostutkintaan/

Ei muuta ku kepun puoluerahat pelastamaan kuntia.

Se on sitten Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja keski-Suomen Rupukuntien osakemerkintä skemplot finito Hämeenlinnan Hallinto Oikeuden määräyksestä.

torstai 6. heinäkuuta 2017
Hallinto-oikeudelta toimeenpanokielto osallistumisesta Verkkoyhtiön osakeantiin.

Hallinto-oikeudelta pikainen toimeenpanokielto Multian, Karstulan ja Pihtiputaan osallistumisesta Verkkoyhtiön osakeantiin.


Multian ja Karstulan kunnista tehtiin viimeviikolla kunnallisvalitukset Verkkoyhtiön osakeantiin osallistumisesta. Samantapainen valitus tehtiin myös Pihtiputaalta.
Valituksissa esitetään, että päätöksissä on kyse kielletyn valtiontuen myöntämisestä, sekä toimenpiteen markkinaehtoisuuden selvittäminen on toimitettu puutteellisesti.

Hallinto-oikeuden ratkaisu tuli muutamassa päivässä. Hallinto-oikeus kieltää Multian, Karstulan ja Pihtiputaan valtuustojen päätöksien täytäntöönpanot, kunnes valitukset on Hallinto-oikeudessa ratkaistu tai Hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää.


Hallinto-oikeuden perusteluina olivat mm. Kuntalain(365/1995)98 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklassa säädetään niistä edellytyksistä, joiden vallitessa tiettyä toimenpidettä on pidettävä valtiontukena. Kyseisen sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan mukaan tällaisesta toimenpiteestä on ilmoitettava komissiolle niin ajoissa, että se voi esittää huomautuksensa. Saman kohdan viimeisen virkkeen mukaan toimenpidettä ei saa toteuttaa ennen kuin menettelyssä on annettu lopullinen päätös.

Valituksissa mainitaan myös muun ohella että päätös on Euroopan Unionin valtiontukisäännösten vastainen. Asiakirjoista ilmenee, että osakeannin järjestänyt yhtiö on rahoittanut tytäryhtiötään, joka tarjoaa laajakaistapalveluita markkinoilla.
Osakkeiden merkinnän peruuttaminen ei ole mahdollista pelkästään kunnan omin toimenpitein, minkä vuoksi kunnanvaltuuston päätöksestä seuraavan oikeustoimen peruuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta.

http://ilpomanninen.blogspot.fi/2017/

Keski-Suomen valokaapeli höyrähtäneet yhdessä kuvassa alla linkissä.
Kuuskaistan ja Keski-Suomen Vakokuituverkko Oy:n kuntatakausten ja holtittoman raharuletin puolestapuhujat


Laajakaistalle vankka kannatus Keski-Suomen piirikokouksessa

Laajakaistayhteydet puhuttivat Keski-Suomen piirikokouksessa. Kokouksessa nimettiin myös eduskuntavaaliehdokkaita. Kuva: Saara Koskinen

Pirjo Kontio12.4.2014

Keskustan Keski-Suomen piirin vuosikokouksen yleiskeskustelu käytiin toimivien laajakaistayhteyksien rakentamisesta koko Keski-Suomen alueelle. Asiasta tehdään kunnissa päätöksiä lähiviikkoina, ja se on todellinen kuuma peruna maakunnan alueella.

Keskusteluissa tuotiin esille, että nopea ja luotettava laajakaistaverkko on yhtä tärkeä kuin perustiestö, sähköverkko sekä vesi- ja viemäriverkosto.

Satu Koskinen Karstulasta korosti, että laajakaistaverkko on osa tulevaisuuden infrastruktuuria, eikä sen kustannuksia tule tarkastella lyhyellä aikaperspektiivillä.

Piirin puheenjohtaja Leila Lindellin mukaan toimivat yhteydet ovat edellytys muun muassa tasa-arvoiselle ja toimivalle sairaala- ja terveyden huoltojärjestelmälle.

- Mikäli yhteydet eivät toimi, on se suoranainen uhka potilasturvallisuudelle.

NUORET kokousedustajat, EU-vaaliehdokas Petri Honkonen ja eduskuntavaaliehdokas Samuli Mattila pitivät toimivia laajakaistayhteyksiä välttämättöminä maakunnan elinkelpoisuudelle. Honkosen mukaan nuoret eivät jää sivukylille eivätkä edes pieniin taajamiin, vaikka haluaisivatkin, mikäli opiskelun, työskentelyn ja elinkeinotoiminnan mahdollistavia yhteyksiä ei ole.

– Yhteiskunnan, teknologian, liiketoiminnan ja ihmisten toimintatapojen muutos on nopeasti kasvattamassa verkkojen kapasiteetin ja nopeuden tarvetta yli satakertaiseksi. Nykyisin käytössä olevat ”mokkula- yhteydet” eivät tule pian riittämään palvelujen saamiseen.

Tästä syystä Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.

KOKOUKSESSA valittiin ensimmäiset kansanedustajaehdokkaat piirihallituksen esityksen mukaisesti. Asia herätti keskustelua ja äänestyksenkin lähinnä maakunnallisen kattavuuden osalta.

Piirihallituksen esitys kymmenestä ehdokkaasta jäi voimaan ja ehdokkaiksi nimettiin Tuulia Ikkelä-Koski (Jyväskylä), Anne Kalmari (Kivijärvi), Satu Koskinen (Karstula), Joonas Könttä (Jyväskylä), Pertti Lehtomäki (Multia), Samuli Mattila (Uurainen), Petri Neittaanmäki (Jyväskylä), Lauri Oinonen (Keuruu), Aila Paloniemi (Jyväskylä) ja Mauri Pekkarinen (Jyväskylä). Loput neljä ehdokasta piirihallitus nimeää myöhemmin.

Saara Koskinen Suomenmaa

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

Karstula Kunnalle jarruja hölmöilyyn.

Kunnanhallitus § 211 06.07.2017
Mahdolliset muut asiat

Kunnanhallitus 06.07.2017 § 211

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden välipäätös 4.7.2017 Karstulan
kunnanvaltuuston kokouksen 29.5.2017 päätökseen § 20
osallistuminen Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin.

Hallinto-oikeus kieltää kunnanvaltuuston päätöksen toimeenpanon, kunnes valitus on hallinto-oikeudessa ratkaistu tai hallinto-oikeus sitä ennen toisin määrää. Hallinto-oikeus ratkaisee valitusasian myöhemmin erikseen.

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle tulee toimittaa lausunto 23.8.2017
mennessä.

Lisätietoja: kunnanjohtaja Hilkka Hakala, puh. 044 459 6602.

Päätösehdotus: Kunnanhallitus merkitsee hallinto-oikeuden välipäätöksen tiedoksi sekä lausuntoa koskevan määräajan.

Päätös:
Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.


http://80.246.162.69/Karsjulk/kokous/2017206-4.PDF

Mutta kun nämä Kepun kansanedustajat ja välvouhkat (kuva alla linkissä) käskivät kuntien antaa rahaa ja omavelkaisia lainatakauksia ensin Kuuskaistalle ja sitten Keski-Suomen Verkkoholdingille ja Keski-Suomen Valokuituverkoille, sekä tekemään johdannaissopimuksia, SVOPia ja ostamaan noiden yhtiöiden osakkeita.

No tehty on kuten käsketty, mutta lissää pitää antaa, uhkaillaan takausten lunastamisella eikä mikään riitä . Ja vielä oikeusistuimetkin syyttelevät!

Keskustan Keski-Suomen piiri vetoaa piirikokouksen kokouksen kannanotossaan maakunnan kuntapäättäjiin valokuituverkon rakentamista koskevien myönteisten pääomitus- ja lainantakauspäätösten tekemiseksi.

Piirihallituksen esitys kymmenestä ehdokkaasta jäi voimaan ja ehdokkaiksi nimettiin Tuulia Ikkelä-Koski (Jyväskylä), Anne Kalmari (Kivijärvi), Satu Koskinen (Karstula), Joonas Könttä (Jyväskylä), Pertti Lehtomäki (Multia), Samuli Mattila (Uurainen), Petri Neittaanmäki (Jyväskylä), Lauri Oinonen (Keuruu), Aila Paloniemi (Jyväskylä) ja Mauri Pekkarinen (Jyväskylä).

Loput neljä ehdokasta piirihallitus nimeää myöhemmin.

Saara Koskinen Suomenmaa

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33b

http://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640

Keski-Suomen+Valokuituverkot+Oyn+edustajan+kertomaa+HelsingissäAlla+linkissä+on+koko+esitysEDUSKUNNAN+LIIKENNE-+JA+VIESTINTÄVALIOKUNNAN+KOKOUS+7.3.20171.+Markkinasijoittajaperiaate+estää+laajakaistalain+tarkoituksen+toteutumisenViestintävirasto+soveltaa+markkinasijoittajaperiaatetta+arvioidessaan+yhtiön+tukikelpoisuutta+rahoituksen+näkökulmastaLaajakaistalakia+tarvittiin,+koska+markkinat+eivät+ole+kiinnostuneet+harvaan+asuttujen+alueiden+verkottamisestaEdes+laajakaistalaki+ei+saa+isoja+markkinatoimijoita+liikkeelle,+koska+tässä+ei+ole+KANNATTAVAN+LIIKETOIMINNAN+EDELLYTYKSIÄMarkkinasijoittajaperiaate+ei+sovellu+Laajakaistalain+mukaisiin+hankkeisiin;+NÄISTÄ+HANKKEISTA+EI+SAADA+KANNATTAVIA.2.+Valtiontuen+ennakko+ja+lain+voimaantuloValtiontuen+50+%+osuuden+saaminen+ennakkoon+on+hyvin+tärkeätä+KSVV+Oy:lle,+jotta+yhtiö+ei+ajaudu+kassakriisiin+jo+KESÄKUUSSA+2017Kassakriisin+välttämiseksi+uusi+laki+täytyisi+saada+voimaan+mahdollisimman+nopeastiTällä+hetkellä+useat+tukipäätökset+(yhteisarvoltaan+4,2+milj.+euroa)+odottavat+uuden+lain+voimaan+tulemista3.+LopuksiValtion+pitää+kantaa+vastuu+Laajakaista+kaikille+-hankkeestaValtion+ja+maakuntaliiton+vahva+mukanaolo+sai+pienet+kunnat+mukaan+hankkeisiin+suurilla+takausvastuillaKSVV+Oy:n+omistajakunnat+ovat+joutuneet+lisäämään+omaa+maksuosuuttaan+merkittävästi+turvatakseen+kunnan+ja+kuntalaisten+ennakkoon+maksamat+rahat,+kun+valittu+operaattori+(KUUSKAISTA)+ajautui+taloudellisiin+ongelmiinMikäli+hankkeet+eivät+saa+maakuntaliiton+kilpailutuksen+mukaisia+valtiontukiosuuksia+pienille+KUNNILLE+JÄÄVÄT+MAKSETTAVAKSI+SIETÄMÄTTÖMÄN+SUURET+LAINAT+(28+milj.+euroa)+KSVV+Oy:n+ajautuessa+KONKURSSIINTukikelvottoman+verkon+rahoitus+ja+tukikelpoisen+verkon+omarahoitusosuus+(yhteensä+61+%+rakennuskustannuksista)+on+KOKONAAN+PIENTEN+OMISTAJAKUNTIEN+TAKAAMAN+LAINARAHOITUKSEN+VARASSAhttps://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-110885.pdf

Onko nähty Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n ja Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n tilinpäätöksiä? Niiden olisi pitänyt olla aikaa sitten patentti- ja rekisterihallituksessa.

Kiinnostuin vähän tutkimaan, missä ja mistä asioista Keski-Suomen kunnissa viime vuosien aikana Hallinto-oikeus tai joku muu viranomainen ovat kumonneet kuntien laittomia päätöksiä. Kuituverkon rakentamiseen liittyviä kumottuja kuntien päätöksiä on ylivoimaisesti eniten. Laskujeni mukaan Multialla on kiinnitetty huomiota eniten kunnanvaltuuston päätöksien lainmukaisuuteen. Multian Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä johdannaissopimuksesta ja osakekaupoista ovat Hallinto-oikeuden välipäätöksillä täytäntöönpanokiellot. Yli vuosi sitten Hallinto-oikeus kumosi Multian kunnan päätöksen laajakaistaverkon rakentamisen taajamaan julkisella tuella. Tästäkin päätöksestä taisi olla täytäntöönpanokielto. Asia on vielä Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa. Laajakaistan rakentamispäätökset eivät ole tiettävästi täyttäneet Multialla muutenkaan lainkirjaimia.
Viitasaari nousee myös kärkeen, jossa Hallinto-oikeus on kumonnut laajakaistastaan liittyviä valtuustopäätöksiä jo lähtömetreillä ja vieläpä Hallinto-oikeus ja poliisikin on todennut Ijäs jutussa kaupungin tekemän tutkintapyynnön perusteettomana. Asia koski laajakaistarakentaja Kuuskaistan haastamista oikeuteen.
Pihtiputaalla ja Karstulassa on myös Hallinto-oikeuden kieltävät välipäätökset kuntien Valokuituverkkojen kanssa tehdyistä osakemerkinnöistä. Keuruu ja Saarijärvi ovat myös listassa mainittava. Myös näissä kunnissa on Laajakaista-asioiden päätökset hiertäneet. Kaikissa laajakaista valituksissa oli kiinnitetty huomiota liiallisen julkisen tuen antamiseen ja myös rakentamisen markkinaehtoisuuteen sekä EU:n lakien noudattamiseen. Lisäksi Viitasaari, Saarijärvi ja Jyväskylä ovat voittaneet operaattori Kuuskaistan käräjäoikeudessa sopimusrikkomuksen takia. Kuuskaista tuomittiin maksamaan kuntien maksamat etumaksut korkoineen takaisin. Asia jatkuu vielä Hovi-oikeudessa. Kuuskaista liittyy tiiviisti Keski-Suomen Valokuituverkkojen perustamiseen. Kuuskaistan aloittaman verkon rakentamisen velat ja olemattomat varat siirtyivät kyseiseen yhtiöön yhdellä eurolla.
Eikö jo ole riittävästi kunnille päätöksiä oikeusasteilta mikä on mennyt pieleen? Kuinka kauan kunnat jatkavat rahoitusta rahoitusvaikeuksissa olevalle Verkkoyhtiölle? Minusta on ihmeellistä että Maakuntaliiton tukemana kunnissa edelleen myös viedään verkon rakentamista Valokuituverkkojen kanssa eteenpäin, vaikka Hallinto-oikeus on puuttunut jo useita kertoja laittomiin päätöksiin. Kummallisinta on myös se kun Valokuituverkoissa olevat muut kunnat ja yhtiö eivät lotkauta korviansa mitenkään Hallinto-oikeuden päätöksille, vaikka kuntien päätökset ovat olleet aina laajakaista asioissa lähes identtisiä. Minusta Hallinto-oikeuden päätökset koskevat kaikkia Valokuituverkoissa olevia kuntia samalla lailla. Missä on esittelijöiden vastuu esitellessään virheellisiä päätösesityksiä? Missä on se luottamus, joka pitäisi olla kaikilla kuntajohtajilla? Kuka on se rohkea johtaja, joka tämän leikin katkaisee? Miksi Hallinto-oikeuden päätöksillä ei ole mitään vaikutusta? Yksi tärkeimmistä asioista on vielä Verkkoyhtiön ja sen tytäryhtiön tilinpäätökset? Miksi niitä salataan? Ps. Pistäkää tähän ketjuun lisää tai korjatkaa, jos kirjoituksessani on virheellisyyksiä?

Rautavaaran tietoverkko osuuskunnan velkoja ei leikattu - maksettava 25 vuodessa
21.12.2016

Pohjois-Savon käräjäoikeus on hyväksynyt Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan saneerausohjelman. Maksuohjelman kesto on poikkeuksellisesti 25 vuotta, koska verkkoinvestoinnin käyttöikää arvioidaan olevan jäljellä 40 vuotta.

Osuuskunnalla on 7,9 miljoonaa euroa saneerausvelkoja. Niistä on Rautavaaran kunnalle 3,4 miljoonaa, Valtimon kunnalle 1,9 miljoonaa, Pielisen osuuspankille 343 000 ja Koneneliö Oy:lle 2,2 miljoonaa euroa. Velkoja ei leikattu maksuohjelmassa.

Osuuskunta on saamassa Viestintävirastosta 590 000 euron tuen, joka on käytettävä velkojen lyhennykseen ensi huhtikuussa. Sen lisäksi velkoja on lyhennettävä jo helmikuusta alkaen siten, että ne on maksettu vuoden 2041 loppuun mennessä.

Osuuskunnalla on varoja 3,3 miljoonaa euroa, josta laajakaistaverkon osuus on 2,4 miljoonaa. Saneerauksen alkaessa osuuskunnan tilillä oli rahaa 189 000 euroa.

Jos osuuskunta olisi ajettu konkurssiin, etuoikeudettomat velkojat olisivat saaneet enintään 15 prosenttia saatavistaan.

Erityistilintarkastuksen perusteella osuuskunta on velkaantunut koko toimintansa ajan. Se on ollut maksukyvytön vuodesta 2012 alkaen.

Saneerausohjelma ei estä osuuskuntaa investoimasta uusiin verkkoihin, mutta sen on kiinnitettävä erityistä huomiota rahoitusriskien hallintaan.

Juha Mikkonen

http://www.savonsanomat.fi/savo/Rautavaaran-tietoverkko-osuuskunnan-velkoja-ei-leikattu-maksettava-25-vuodessa/897784

Mobiili laajakaista verkot, kuten 3G ja 4G ovat asikkaiden suosimia liittymämääriltään ylivoimaisa maakuntapuljujen tarjoamiin valokuiturihmoihin verrattuna. Ne ovat tehokkaasti torjuneet valokuitujen "penetraation".
Ja 5G vie lopunkin kiinnostusen kuituliittymiin, varsinkin asiakashinnan eron vuoksi.


Telia ja Nokia testasivat 5G-teknologiaa – ensimmäistä kertaa Suomessa yhteistesti 4G-verkon kanssa
Sofia Virtanen 20.7.2017

Telia ja Nokia testasivat yhdessä 5G-verkkoa käyttämällä 3,5 gigahertsin taajuusaluetta, joka on tulevaisuudessa kaupallisten 5G-verkkojen tärkein taajuusalue.

Esittely tehtiin Nokian kaupallisilla AirScale- ja AirFrame- ratkaisuilla Telian tiloissa Helsingissä. Testissä näytettiin ensimmäistä kertaa, kuinka Nokian tekninen ratkaisu mahdollistaa 4G- ja 5G-verkon yhteiskäytön sekä verkon sujuvan vaihtumisen kuormituksen mukaan.

Telian ja Nokian yhteisessä testissä ohjattiin myös yhdessä toimivia robotteja, jotka tasapainottivat palloa levyn päällä. Robottien reaktionopeus havainnollisti, kuinka 4G- ja 5G-verkkojen nopeusero vaikuttaa robottien toiminnan viiveeseen. Testissä saavutettiin erittäin alhainen yhden millisekunnin viive 5G-verkossa.

”Testauksemme on esimakua tulevaisuuden ällistyttävän nopeasta mobiili laajakaistayhteydestä, jonka avulla voidaan vaikka liikuttaa robotteja tai itseohjautuvia autoja. Nämä ratkaisut vaativat toimiakseen mahdollisemman pientä viivettä tiedonsiirrossa, joka on mahdollista toteuttaa vain 5G-verkon avulla. Parhaimmillaan tulevaisuuden verkossa päästäänkin lähelle yhden millisekunnin viivettä, kuten tämän päivän testissämme”, Telian teknologiajohtaja Jari Collin sanoo yhtiöiden tiedotteessa.
Testissä käytetty 3,5 gigahertsin taajuus ei ole vielä vapaassa käytössä, mutta se saadaan todennäköisesti kaupalliseen käyttöön vuoden 2018 jälkeen. Testi toteutettiin Telialle myönnetyllä tilapäisellä radioluvalla.

Aiemmin Nokia on tehnyt Suomessa 5G-testejä yhdessä Elisan kanssa. Ericsson on puolestaan testannut yhdessä DNA:n kanssa. Lisäksi Oulun yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat tehneet omia testejään. Aiemmissa testeissä 5G.tä ei ole kuitenkaan testattu yhdessä 4G-verkon kanssa.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/telia-ja-nokia-testasivat-5g-teknologiaa-ensimmaista-kertaa-suomessa-yhteistesti-4g-verkon-kanssa-6664181?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

Lukekaapa Verkko-osuuskunta Kuuskaistan tiedote 7.7.2017. Sehän on se sama firma, joka myi velkansa Keski-Suomen Valokuituverkoille eli 10 keskisuomalaiselle persaukiselle kunnalle!.
Nyt Kuuskaista jätti valittamatta käräjäoikeuden tuomiosta, missä Kuuskaista määrättiin maksamaan suolaiset summat kolmelle kaupungille.
Miksi jätti valittamatta? Varmaan siksi, että sen toimissa on jotain viranomaisia kiinnostavaa. Viranomaiset vaan pitää saada tutkimaan asiat.

KSVV:n+alennusmyyntiä"korotamme+hinnat+kaksinkertaiseksi.+Kun+ostatte+liittymän+nyt,+saate+siitä+50+%+alennuksen,+eli+vanhala+hinnalla".Toiseksi+hintojen+kaksinkertaistaminen+vie+varmasti+ne+vähäisetkin+liittyjien+rippeet.Valokuidusta+voi+sammuttaa+valotkin.Lainaus+keskisuomalaisesta"Kuntien+valokuituverkkoyhtiö+tekee+rajut+hinnankorotuksetKeskisuomalainen+25.7.2017KeuruuPertti+PerämäkiKymmenen+kunnan+omistama+Keski-Suomen+Valokuituverkot+tekee+suuret+korotukset+hintoihinsa.+++Korotukset+liittyvät+siihen,+että+yhtiö+siirtyy+liittymien+kustannusperusteiseen+hinnoitteluun+lokakuussa.+Yhtiö+on+kertonut+muutoksesta+asiakastiedotteella.+++Uudessa+hinnoittelussa+valokuituliittymän+hintaan+vaikuttaa+asunnon+,+yrityksen,+loma-asunnon+tai+muun+kiinteistön+etäisyys+liityntäpisteeseen.+++Ennen+siirtymistä+uuteen+hinnoitteluun+yhtiöllä+on+asiakkaille+tarjoushinta,+joka+on+voimassa+syyskuun+loppuun.+Tarjoushinta+on+selkeästi+edullisempi+kuin+uusi+hinta+,+jos+kuitua+vedetään+yli+100+metriä.+++Esimerkiksi+150+metrin+etäisyydellä+tarjoushinta+on+1+450+euroa+ja+uusi+kustannusperusteinen+hinta+2250+euroa."Uudessa+hinnoitelussa+liittymän+hintaan+vaikuttaa+kiinteistön+etäisyys+liityntäpisteestä"+++Lisäksi+yhtiö+lupaa+edullisempia+hintoja,+jos+koko+naapurustoon+rakennetaan+kuidut+kerralla.+++Yhtiö+räätälöikin+määräehdollisia+tarjouksia+eri+alueille.+Ensimmäisinä+postia+ovat+saaneet+Toivakan+kunnan+asukkaat+perjantaina.+++Vastaavia+tarjouksia+valmistellaan+muillekin+verkon+alueille.Keski-Suomen+Valokuituverkot+ajautui+talousongelmiin,+kun+4,6+miljoonan+euron+valtiontuen+saaminen+on+viivästynyt.+Se+järjesti+omistajakunnilla+viiden+miljoonan+euron+osakeannin+keväällä.+++Kaikki+kunnat+osallistuivat+antiin,+mutta+kolmen+kunnan+osallistumispäätöksestä+on+jätetty+valitukset.++++Seitsemän+kunnan+lainvoimaisilla+päätöksillä+yhtiölle+kertyi+3,1+miljoonaa+euroa.+++Tiedotteessa+yhtiö+kertoo+käyttävänsä+kertymän+uusien+asiakkaiden+hankintaan+sekä+Kuntarahoituksenlainojen+hoitamiseen+ja+laajakaistahankkeiden+viimeistelyyn.Talousvaikeuksien+takia+yhtiön+laajakaistan+rakennustyöt+ovat+viivästyneet.+Rakennustyöt+ovat+alkaneet+takuukorjauksilla,+ja+ne+jatkuvat+edelleen.+++Tuoreen+päivityksen+mukaan+yhtiö+rakentaa+liittymiä+Karstulassa+Rantakylällä.+Elokuussa+rakentaminen+jatkuu+Paska-Avenuelta+ja+terveyskeskuksen+alueelta.+Kivijärveltä+on+seuraavaksi+tulossa+työn+alle+Lokankyläntie.+++Petäjävedellä+tehdään+viimeisiä+keskustan+liittymiä.++Kannonkoskella,+Konnevedellä,+Kyyjärvellä,+Luhangassa,+Pihtiputaalla+ja+Toivakassa+alkavat+uusien+liittymien+työt+syksyllä.+++Lisäksi+yhtiö+ilmoittaa+Keuruun+sekä+Joutsan+töistä+vielä+myöhemmin+tänä+vuonna."

Hölmöjä nuo tuhansien eurojen liittymät.

Ostin tänään DNA:lta 4G kaksois SIM korttiliittymän. Toisen omaan läppäriin ja toisen pojan läppäriin

Hinta yhteensä 24,90 Euroa kuukaudessa, eli 12,45 Euroa liittymää kohden.
Siis kaksi 4G laajakaistaa.

Kyllä kai joku on lukenu tilinpäätökset ja tilintarkastajien lausunnot/KSVV ja KSVH?
Miten on vastuuvapauksien laita? Onko yhtiökokoukset pidetty?
Ainaski 30 miljoonan velat painaa päälle!

Olin viikonloppuna Jyväskylän Suurajot, MM-rallit.

Meillä oli autossa kaksi läppäriä, kaksi DNA:n 4G mokkulaa ja littonen TV liitäntäkaapelilla.

Ja kylläpä yhteydet pelas hienosti. katseltiin eri puolilla pikataipaleiden varrella ajoja aitona maastosta, teiltä ja sen lisäksi TV lähetyksistä läppäreistä ja littosesta TV.stä

Ja sunnuntai iltapivällä katseltiin yhtä aikaa rallin suoraa maaliintuloa, jonka Suomalaiset voitti ja Formula 1 Unkarin kisaa, joss suomalaiset pärjäsi loistavasti. Kyllä "mehua" kului.

Mahtava sää päivällä ja yöllä ja superkisat. Serantalaitteistomme on liikkuvaa mobiilia huippu laatua, ja leirissämme hyvä varustus. ja auton katolla liehui Suomen liput ja pimut pelkissä stringeissä.

On se kumma asia, kun yhteydet toimii muilla paitsi kepulaisilla maajusseilla.

Velipuoli.velka kyseli tilinpäätösten ja yhtiökokousten perään 29.7.
Tietääkö kukaan mistä tilinpäätökset saa ja pitääkö ne olla tehty?
Mitä tilintarkastajat sanoo?
Ainaski Multialla, Karstulassa ja Pihtiputtaalla vehkeet seisoo, miten muualla?

Laajakaistalakia on muutettu muutaman vuoden sisällä jo viisi kertaa. Aina mieleiseksi kun kunnista yksittäiset valtuutetut huomaavat virheellisyydet ja valittavat päätöksistä. Lainsäätäjät ovat olleet aivan pihalla ja lait on päätetty aina kiireellä. Laajakaistarahoissa puhutaan sadoista miljoonista, joita on jaettu kyseenalaisin päätöksin. EU-tukilait on ohitettu ja kilpailutukset ovat unohtuneet matkan varrella. Laajakaistalakia alettiin viemään aikoinaan Matti Vanhasen johdolla, ja Kepulaiset eivät halua myöntää siksi virheitään. Milloinka Hallinto-oikeden päätökset otetaan käyttöön, vai onko jossain henkilöitä jotka voivat myös vaikuttaa oikeuslaitoksiinkin? Viestintäministeri Berner höpisee vain kuituyhteyksista välittämättä kuntien rahatilanteesta yhtään mitään. Kuntajohtajat ovat nykyjään aivan muiden palveluksessa kuin kuntien. Keski-Suomessa on johtajat olleet todella huonoja, ja siksi vaihtyvuuskin on ollut suurta. Hölmöilyjen jälkeen nostetaan kytkintä, ja haistatetaan pitkät kuntalaisille.

Mölsä: Lainvalmistelu vaatii selkärankaa – virkamiehen on suojeltava ministeriään emämunauksilta

Jos ministeri hourailee tahtotilojensa kanssa, virkamiehen on uskallettava puhua hänelle järkeä, kirjoittaa Yle Uutisten oikeustoimittaja Ari Mölsä blogissaan.
31.7.2017
Pääministeri Juha Sipilän hallitus on johtanut Suomea nyt runsaat kaksi vuotta.
Politiikan prosessikaavio puskee hallitusohjelmaan kirjattuja hankkeita ulos tasaiseen tahtiin.
Osa hallituksen lakiluonnoksista ei kuitenkaan ole kestänyt kriittistä oikeudellista tarkastelua. Lakiviritelmiä on vedetty takaisin häpeällisen paljon.Erityisen rumaa jälkeä nähtiin eduskunnan perustuslakivaliokuntaan kaatuneessa soten yhtiöittämispakkoesityksessä.
Hallitus on takonut päätään toistuvasti samaan seinään. Tuo seinä on Suomen perustuslaki.
On häkellyttävää, että edes akateemisen koulutuksen saaneet ministerit eivät näytä tietävän mikä on oikeusjärjestys.
Oikeusjärjestys on erilaisten oikeudellisten normien muodostama hierarkkinen kokonaisuus. Asetus ei saa olla ristiriidassa lain kanssa. Laki ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa. Suomen lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa.
Lakeja saa – ja pitääkin – uudistaa, mutta sen on tapahduttava perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten raameissa.
Ministereitä tulee ja menee. Jonkun heitäkin on kasvatettava.
Kansliapäälliköt ja osastopäälliköt siellä ministeriöissä, hoi!
Jos ministeri, poliittinen pomonne, on ulalla, teidän on puhuttava hänelle järkeä. Ministereitä tulee ja menee. Jonkun heitäkin on kasvatettava.
Itseään kunnioittava virkamies ei päästä käsistään sekundaa. Viisas virkamies suojelee ministeriään myös häpeältä, eduskunnan perustuslakivaliokunnan kyykytykseltä.
Vahva virkamieskunta on merkki valtionhallinnon vakaudesta ja sen työn jatkuvuudesta. Suurin vastuu lakien laadukkaasta valmistelusta on ministeriöiden johtavilla virkamiehillä, viime kädessä kansliapäälliköillä.
Suomessa on 12 ministeriötä, ja niissä 12 kansliapäällikköä. Osastopäällikköjä ministeriöissä on 60.
Yksittäinen lainvalmisteluvirkamies, ihmisparka, kirjoittaa tietysti sitä mitä käsketään.
Poliitikkojen mahtipontiset lakihankkeet ja niiden kireät aikataulut ovat ajaneet useita pykälänkirjoittajia hermoromahduksen partaalle.
Vikkelimmät maakunta- ja sote-valmisteluun osallistuneet virkamiehet ovat jo jättäneet tuuliajolla olevan laivan, hakeutuneet toisiin virkoihin.
Sote: Tällaista ihmiskoetta ei lainvalmistelussa ole ennen nähty.
Sote-lakien sorvaajat, yksinäiset tinasotamiehet, ansaitsevat nyt kaiken henkisen tukemme. Tällaista ihmiskoetta ei suomalaisessa lainvalmistelussa ole ennen nähty.
Ei ole mitään uutta auringon alla. Valtapoliitikkojen kärkihankkeet ovat karahtaneet kiville tämän tästä.
Maaliskuussa 2015 pääministeri Stubbin hallituksen sote-sommitelmat kaatuivat myös perustuslakiin, sen kunnallista ja alueellista itsehallintoa koskevaan pykälään.
Stubbin edeltäjän, pääministeri Kataisen, suuri kuntarakenne- ja sote-remontti luhistui sekin pitkän vaappumisen jälkeen.
Ilman lakikirjaako tätä valtakuntaa pitäisi johtaa?
Elokuussa 2013 Katainen
, että poliittiset päätökset käyvät mahdottomiksi koska ”muutosta johdetaan lakikirja kädessä”.
Ilman lakikirjaako tätä valtakuntaa pitäisi johtaa? Hallitusvalta ilman lakikirjaa on mielivaltaa.
Poliittisella ohjauksella on rajansa. Virkamies työskentelee perustuslakiin kirjatun virkavastuun velvoituksin.
Myös lakien valmistelussa on noudatettava lakia. Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään. Harva virkamies rettelöi valtioneuvoston edessä, vaikka syytä siihen voisikin olla.
Raskaan sarjan virkamiehen selkäranka pysyy suorana myös poliittisissa myrskyissä.
Ari Mölsä
Kirjoittaja on Yle Uutisten oikeustoimittaja. Hän on seurannut suomalaista oikeuselämää työkseen 33 vuotta. Koulutukseltaan hän on varatuomari.

Tällaisista hankkeista on iät ajat valunut suuria summia "hyväveli järjestöille" ja "kehittyvien maakuntien Suomi järjestöille" sekä poliittisen peliin rahoittamiseen.
Kepu on ollut siinä aina mestari.

Vastaavia projekteja ovat
- Valokuitu laajakaista joka mökkiin
- kakkaputki joka mummulle
- paljon muutakin puuhastelua kymmenien vuosien kuluessa

Kaikki nämä on rahoitettu edelleen paisuvalla valtion ja kuntien velalla.
Asiantuntijoiden sana näissä asioissa ei paina mitään, koska ne tehdään käyttäen "poliittista knowhowta" eli itse asiassa perustuvat täydelliseen "dont knowhowta".
Pääasia on, että saadaan rahahanoja vuotamaan valtion ja kuntien verovaroille.


TE: "Käsittämätön hinta" – Hallitus laittaa miljardi euroa it- hankkeeseen
9.8.2017

Kuva: Anssi Jokiranta
Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen suurin ja kallein julkinen it- projekti.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus kertoi puoliväliriihessä panostavansa Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojärjestelmiin seuraavan neljän vuoden aikana noin miljardi euroa.

Tämä on valtava potti rahaa.
Tällä hetkellä julkinen sektori käyttää sosiaali- ja terveysalan tieto- ja viestintätekniikkaan vuositasolla noin 550 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa kuluu kuitenkin olemassa olevien järjestelmien ylläpitoon. Uusien järjestelmien kehittämiseen ja muihin investointeihin menee sosiaali- ja terveysministeriön laskelmien mukaan noin 80 miljoonaa euroa.
Jatkossa summa moninkertaistuu.

Kun terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy sadoista kunnista 18 uuteen maakuntaan, luvassa on kymmeniä järjestelmäkauppoja ja integraatiohankkeita. Suomeen halutaan tietojärjestelmät, joissa terveystieto seuraa potilasta ensiavusta kuntoutukseen, eikä hoitohenkilökunnan aika kulu vaivalloiseen tietotekniikkaan. Tulevaisuudessa sensorit, tekoäly ja uudet digipalvelut tarkkailevat suomalaisten terveyttä.

Voisi kuvitella, että it- yhtiöt myhäilevät parhaillaan miljardiprojektin aattona tyytyväisyydestä.

Näin ei kuitenkaan ole.
"Miljardi on veronmaksajan näkökulmasta käsittämätön hinta", sanoo Siili Solutionsin toimitusjohtaja Seppo Kuula.

Kuulan mielestä summa on ylimitoitettu. Jos rahaa tarvitaan näin paljon, suunnitelmassa on jotain vikaa.
"Toki sote on valtava projekti, Suomessa on hankittu vuosikymmenten kuluessa kuntiin ja sairaanhoitopiireihin kymmeniä erilaisia järjestelmiä – mutta ei tässä sentään mihinkään kuuhun olla menossa."

Pääministeri Sipilän väläyttämää hintalappua ihmetellään myös konsulttiyhtiö CGI:ssä, jolla on vuosikymmenten kokemus suomalaisista sote- projekteista.
"Maakuntien sote- järjestelmät vaativat paljon työtä, mutta emme ymmärrä, mihin miljardi euroa on tarkoitus käyttää", johtaja Matti Häkkinen sanoo.
"Ainut tuota hintaa selittävä tekijä olisi se, että pääkaupunkiseudulle ostettua Apotti-järjestelmää oltaisiin laajentamassa koko Suomeen – ja sellaisen suunnitelman olemassaolo on kiistetty."

Lue aiheesta lisää Talouselämästä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/te-kasittamaton-hinta--hallitus-laittaa-miljardi-euroa-it-hankkeeseen/VwxP8sx8?ext=ltr&utm_source=Kauppalehti_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Kauppalehti_Uutiskirje

KSVV on KSML:n mukaan levittelemässä verkkojaan Keuruulle Olisko epätoivoista rimpuilua? Multialla tuli takkiin ja muuallakin on tulossa.

Alussa sanottiin että halvinta kun lähtee heti mukaan ja tilaa liittymän. Myöhemmin liittymä maksaa paljon enemmän. "Juna meni jo!" Sanotaan mattimyöhäsille. Mutta kuinkas on käynytkään? Juttu mennyt nurinkuriseksi.

Oliko jo alkujaan tarkoitus harhauttaa kunnat mukaan lupaamalla isoja tukisummia hankkeeseen. Kunnat takasivat valtavia summia kuituyhiölle. Kunnanjohtajien ja asianajotoimistojen valtuutetuille valmistelemissa esityksissä on matkanvarrella ollut lähes kaikissa isoja virkeitä. Onko virheet olleet tietoisia vaiko vahinkoja, jokainen voi tätä miettiä mielessään. Virheitä on yritetty paikkailla mitä kummallisimmilla uusilla esityksillä. Eduskuntakin on lakia viisikertaa muuttamalla avittanut virkamiesten virheitten paikkailua. Kunnat saatiin takaamaan valtavia lainoja. Kun ilmeni ettei tukea tulekaan oli pakko muuttaa takaukset sijoituksiksi, ettei todellinen velkaisuus näy kirjanpidossa. Tämäkin esiteltiin niinpäin, että tukea saadaan näillä toimenpiteillä. Viestintävirasto oli kuitenkin toista mieltä. Kirjanpito näyttää nyt , että omaa pääomaa on paljon. Todellisuudessa yhtiössä ei ole muuta tuloa ollutkaan kuin kuntien lainaamat rahat. Näin on sotkettu kuntien rahat yritystoimintaan joka toimii minusta kilpailevilla markkinoilla. Tiettävästi kunnat eivät saisi osallistua verorahoilla kilpailevaan yritystoimintaan. Minusta tässä todellakin toimitaan kuin mikä tahansa yritys, koska nythän ollaan esimerkiksi Keuruulla kilpailemassa toisen operaattorin kanssa markkinoista. Maakuntaliitotkin avittavat kuntien omistuksessa olevaa yhtiötä. Minusta näinkin tälle yhtiölle annetaan suurta kilpailuetua .Kysynkin onko tämä koko juttu kuulunut kunnille ollenkaan?

Jotenkin tämä näyttää ihan hullulta hommalta, koska miljoonat ei näytä merkitsevän yhtään mitään. Rahaa poltetaan ja toimitaan kuin hullu lottovoiton kanssa. Päättäjillä on tunne, että tämä on hieno homma ja tästä tulee paljon rahaa kunnalle. Mitä enemmän sijoitetaan ja taataan tai annetaan, nin sitä enemmän tulee rahaa kirstuun. Tämä on parasta kuin ikinä ennen. Ei tarvii välittää valituksista mitään. Annetaan palaa vaan!

No, tässähän voi vielä käydä niin, että kunnat myy tämän yhtiön jollekin taholle vaikkapa euron hintaan . Eiköhän tämä holdingyhtiö voi myydä tytäryhtiönsä kenelle mieli tekee. Holdingyhtiö itse vastaa veloista. Sitten valokuituverkot yhtiöllä on pääomaa. Päättäjät ei ole juurikaan ennenkään jarrutelleet .

Tiedetään, että koko hanke on ollut KEPUN oma rahanpyydys ja kuppausbusines valtion ja veronmaksajien rahoista kepupiirien käyttöön.

Valtion laajakaistahanke floppasi - miljoonia veroeuroja pumpataan maaseudulle
29.9.2017

Aikaisemman tukipolitiikan aikana tuhansia euroja yhteyksistään maksaneet eivät saa korvauksia.
• Valtio nosti kesällä merkittävästi syrjäseutujen laajakaistayhteyksien tukea.
• Valtio uusi laajakaistayhteyksien tukipäätös asettaa syrjässä asuvat eriarvoiseen asemaan.
• Aikaisemman tukipolitiikan aikana tuhansia euroja yhteyksistään maksaneet eivät saa korvauksia.

Valokuituverkon rakentamista Utsjoella vuonna 2011. (MINNA SAASTAMOINEN)
Matti Vanhasen (kesk) hallituksen aloittama laajakaistahanke on niin suurissa vaikeuksissa, että Juha Sipilän (kesk) hallitus nosti kesällä merkittävästi syrjäseutujen laajakaistayhteyksien julkista tukea.

Tukipolitiikan muutos kesken hankkeen on epämieluisa uutinen monelle syrjäseuduilla asuvalle suomalaiselle. Jopa tuhansia euroja kiinteistä laajakaistayhteyksistään vanhan tukipolitiikan aikana maksaneet eivät saa minkäänlaista korvausta.

Ylitarkastaja Pauli Pullinen liikenne- ja viestintäministeriöstä vahvistaa, että laajakaistan jo hankkineet eivät tule saamaan korvausta.
Pullisen mukaan ennen tukipolitiikan muutosta kiinteä laajakaistaliittymä on syrjäseuduilla maksanut 100-2 000 euroa. Joissain tapauksissa yksittäiset kotitaloudet ovat maksaneet laajakaistastaan jopa 4 000-5 000 euroa.

Hanke floppasi

Aikaisemmin tukea on saanut kahden kilometrin etäisyydelle vakituisesta asunnosta. Heinäkuun puolivälissä voimaan tulleessa laajakaistatukilain muutoksessa tukikelvoton osuus lyhennettiin sataan metriin.

Valtion laajakaistahanke oli alun perin nimeltään ”Laajakaista kaikille 2015”. Hankkeen flopattua nimi muutettiin kaikessa hiljaisuudessa ”Nopeaksi laajakaistaksi”.

- Alkuperäisessä ohjelmassa oli iso oletus, että valtakunnalliset operaattorit lähtisivät toteuttamaan näitä hankkeita. Näin ei ole käynyt, ja se on hidastuttanut sekä rajoittanut hankkeen etenemistä, Pullinen toteaa.

Laajakaistayhteyksiä ovat pääasiassa rakentaneet ja tarjonneet kuntalaisille pienet alueelliset yhtiöt, joille liiketoiminta on ollut usein tappiollista. Esimerkiksi Keski-Suomen Verkkoholding Oy joutui pyytämään omistajiltaan eli paikallisilta kunnilta osakeannilla viisi miljoonaa euroa keväällä, jotta yhtiön taloustilanne paranisi.

Markkinaehtoisuus?

Vanhasen hallituksen tavoitteena oli tarjota sadan megabitin laajakaista 99 prosentille suomalaisista kodeista ja yrityksistä kahden kilometrin etäisyydelle vuoteen 2015 mennessä. Vanhasen hallitus luotti, että suurin osa nopeista laajakaistayhteyksistä hoituisi ilman tukia markkinaehtoisesti.

Tässä oletuksessa tapahtui hankkeen suurin epäonnistuminen. Viestintäviraston tilastojen mukaan vuonna 2016 ainoastaan 51 prosentilla kotitalouksista oli tarjolla vähintään sadan megabitin laajakaistayhteys.

Pullisen mukaan laajakaistalain muutos tehtiin, kun laajakaistayhteyksiä tarjoavat yritykset toivoivat tuen lisäämistä.

- Toisaalta alkoi vähän näyttää siltä, että saadaanko vanhoilla ehdoilla käytettyä kaikkea sitä rahaa, mitä eduskunta on myöntänyt, Pullinen toteaa.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan laajakaistahanketta oli rahoitettu kesään 2015 mennessä valtion, Euroopan unionin ja kuntien varoista noin 132 miljoonalla eurolla ja lisäksi epäsuorasti kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.

Valtion osuus koko hankkeesta on 66 miljoonaa. Valtion tuen jakamisesta vastaava Viestintävirasto oli myöntänyt laajakaistatukea hakeneille teleyrityksille vuoden 2016 loppuun mennessä lähes 50 miljoonaa euroa.

Valokuitukaapelia vedettiin maahan Rovaniemellä vuonna 2016. (JUSSI LEINONEN)

Uudet analyysit

Julkisilla investoinneilla on tähän mennessä saatu kiinteä laajakaistayhteys eli käytännössä maahan kaivettu valokuitukaapeli 83 000 kodin ja yrityksen ulottuville. Tavoite oli julkisen tuen avulla kaivaa valokuitukaapeli kahden kilometrin päähän noin 130 000 osoitteeseen.

Enemmistö syrjäseutujen asukkaista ei ole kuitenkaan hankkinut laajakaistaa, vaikka sellainen olisi ollut tarjolla korkeintaan kahden kilometrin päässä. Julkisin varoin tuettuja laajakaistaliittymiä oli vuonna 2016 käytössä 30 300 kappaletta.

Parhaillaan viestintävirasto laatii analyysejä uuden tukipolitiikan pohjaksi. Tämän jälkeen voidaan aloittaa maakunnittain uusien ehtojen mukaiset kilpailutukset. Oletus on, että laajakaistaliittymien hinnat tulevat laskemaan syrjäseuduilla.

- Voisi olettaa, että kun tukikelpoisuuden osuus kasvaa, niin se antaa edellytyksiä hintojen laskemiselle, Pullinen toteaa.

Pullisen mukaan nyt on myös toiveita, että valtakunnalliset operaattorit lähtisivät mukaan hankkeeseen.

- Nyt olen kuullut, että valtakunnalliset toimijat harkitsevat entistä vakavammin osallistumista kilpailutuksiin, Pullinen toteaa.
TEPPO KUITTINEN

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709262200418290_pi.shtml

Vain kallis valokuitukaapeli saa julkista rahaa - valtio käynnistää uuden laajakaistahankkeen epäonnistuneen tilalle

29.9.2017

Kesään 2015 mennessä valtio oli tukenut kaivaus- ja asennustöitä kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.
• Laajakaista 2015 -hanke on osoittautunut kalliiksi.
• Tukea on myönnetty ainoastaan kiinteälle laajakaistayhteydelle, ei mobiililaajakaistalle.
• Valtio on käynnistämässä nyt uutta laajakaistahanketta.

Valtio on käynnistämässä uutta laajakaistahanketta, vaikka entinen on vielä käynnissä. Kyseessä on uuden kansallisen laajakaistastrategian laatiminen. Siinä aiotaan välttää pahoin epäonnistuneen Laajakaista kaikille 2015 -hankkeen virheet.

Nykyisen hankkeen ehdot rajaavat kaikki langattomat laajakaistayhteydet julkisen tuen ulkopuolelle. Tukiehtojen mukaan tuettavan laajakaistayhteyden tulee olla kiinteä ja tarjota vähintään sadan megabitin nopeus.

Näin ollen ainoaksi mahdollisuudeksi laajakaistaverkon rakentamiseksi jäi valokuitukaapelin kaivaminen maahan. Tämä linjaus on työllistänyt merkittävästi koneurakoitsijoita ja laajakaista-asennuksia suorittavia yrityksiä eri puolella Suomea.
Työn suuresta määrästä kertoo, että kesään 2015 mennessä valtio oli tukenut kaivaus- ja asennustöitä kotitalousvähennyksen kautta arviolta 36 miljoonalla eurolla.

Nopeudet riittävät

Valtakunnallisten matkapuhelinoperaattoreiden mobiililaajakaistat jäivät ilman tukea, sillä liiketoiminnan katsottiin menestyvän ilman tukeakin. Käytännössä tämä on johtanut siihen, että syrjäseuduilla matkapuhelinverkkojen datanopeudet ovat hyvin alhaisia, koska matkapuhelinverkon lähettimiä ei ole taloudellisesti järkevää rakentaa jokaiseen niemeen ja notkoon.

Ilman tukea on jäänyt myös entisen nmt-matkapuhelinverkon pohjalle rakennettu Ukkonet-palvelu. Nmt-verkon radiotaajuudet ovat matalia, minkä vuoksi yhdellä lähettimellä voidaan kattaa paljon suurempi pinta-ala kuin nykyisillä 4g-matkapuhelinverkoilla.

Edullisemmin rakennettavissa oleva nmt-verkko ei voi kuitenkaan tarjota yhtä nopeita yhteyksiä kuin 4g-verkot. Ukkonet tarjoaa tällä hetkellä korkeimmillaan 50 megabitin langatonta laajakaistaa ja tällöinkin kotitalouden tulee sijaita riittävän lähellä lähetintä. Matkapuhelinoperaattorit tarjoavat 4g-verkoissaan jopa 300 megabitin maksiminopeuksia

Dataa, ei siis puheluita, eikä tekstiviestejä, välittävän Ukkonetin hitain yhteys tällä hetkellä on kymmenen megabittiä. Se riittää käytännössä lähes jokaiselle kotitaloudelle. Esimerkiksi suositun Netflix- palvelun mukaan jo viiden megabitin nopeus riittää hd- tasoisen elokuvan tai tv-sarjan katseluun.

Etälääkäripalvelut pohjautuvat videopuheluihin. Suosittu Skype- videopuhelupalvelu suosittelee hd- tasoiseen videopuheluun 1,5 megabitin laajakaistayhteyttä.

"Ei suljeta pois"

Ukkonet- palvelua tarjoava vuonna 2014 perustettu dataoperaattori Ukkoverkot kehittää parhaillaan verkkoaan yhdessä Nokian kanssa. Käytännössä tarkoitus on hyödyntää 4g-teknologiaa vanhan nmt-verkon radiotaajuuksilla, jotta Ukkonetin laajakaistayhteydet saadaan entistä nopeammiksi.

Liikenne- ja viestintäministeriön kehittämisyksikön johtaja Risto Murto toteaa, että uudessa laajakaistastrategiassa tullaan ottamaan huomioon myös Ukkonetin kaltaiset vaihtoehdot.

- Strategiatyö on vasta alkamassa, mutta se on selvää, että mitään teknologiaa ei suljeta automaattisesti pois. Olennaista on, että minkälaiset palvelut eri laajakaistateknologioilla voidaan tarjota suomalaisille. Esimerkiksi että ovatko etälääkäripalvelut mahdollisia syrjäseuduilla asuville tietyllä teknologialla, Murto toteaa.

TEPPO KUITTINEN

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709262200418319_pi.shtml

Kuusiokunnat nyt maksumiehinä
Kuuskaistan kuntien rahastus ei lopu milloinkaan.
Keski-Suomen rupukunnille tässä on myös selvä tie, mitä tapahtuu.

VERKKO-OSUUSKUNTA KUUSKAISTAN TILANNE JA JATKOTOIMENPITEET
Khall 12.12.2016

Verkko-osuuskunta Kuuskaista on toimittanut tiedotusvälineille ja kuntajohtajille
seuraavan 30.11.2016 päivätyn tiedotteen:

”Verkko-osuuskunta Kuuskaista on jättänyt Pohjanmaan käräjäoikeudelle hakemuksen yrityssaneerausmenettelyn aloittamiseksi. Jyväskylän, Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkien käynnistämien oikeusprosessien pohjalta ja Keski-Suomen käräjäoikeuden antamien välituomioiden vuoksi osuuskunta on ajautunut tilaan, jossa sitä uhkaa maksukyvyttömyys.
Osuuskunta tulee jättämään valitukset kaikista tuomioista Vaasan hovioikeuteen.

Ulosottolainsäädännön mukaisesti kaupungeilla on mahdollisuus hakea käräjäoikeuden
tuomioiden täytäntöönpanoa, vaikka tuomiot eivät valituksista johtuen saavuta lainvoimaa.
Osuuskunnan perusliiketoiminta on kannattavaa ja yhtiö kykenee tulosennusteiden
perusteella tekemään positiivista rahoitustulosta. Yrityssaneeraus onnistuessaan turvaa yhtiön velkojille selvästi korkeamman jako-osuuden kuin mahdollinen konkurssi.

Päätöksen hakemuksen jättämisestä teki osuuskunnan hallitus velkojien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi ja ennen kaikkea verkon toimivuuden ja asiakkaiden palvelujen häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Osuuskuntalain mukaisesti ylimääräinen osuuskuntakokous kokoontuu
15.12.2016 päättämään saneeraushakemuksen käsittelyn jatkamisesta.

Yrityssaneeraushakemus koskettaa vain Verkko-osuuskunta Kuuskaistaa eli konsernin emoyhtiötä. Hakeutumisella yrityssaneeraukseen ei ole vaikutusta asiakkaiden palvelutarjontaan eikä tytär- tai osakkuusyhtiöiden päivittäiseen toimintaan.

Päätöksen saneerausmenettelyn aloittamisesta tekee Pohjanmaan käräjäoikeus. Tällöin tuomioistuin määrää selvittäjän, jonka tehtävänä on laatia yritykselle saneerausohjelma. Saneerausohjelmassa määrätään yrityksen velkoja koskevista velka- ja muista järjestelyistä."

Verkko-osuuskunta Kuuskaista järjesti 30.11.2016 kuntajohtajille ja talous-/hallintojohtajille tilaisuuden osuuskunnan tilanteesta ja jatkotoimenpiteistä.

Kunnanhallituksen kokoukseen on kutsuttu asiantuntijat Jussi Laakkonen ja Markku Tynjälä selvittämään osuuskunnan tilannetta ja jatkotoimenpiteitä.

Kunnanjohtaja

Kunnanhallitus päättää merkitä saadun informaation tiedokseen saatetuksi.
Kunnanhallitus päättää antaa ohjeen kunnan edustajalle 15.12.2016 pidettävää osuuskuntakokousta varten.

Päätös:

Kokouksen aluksi kunnanhallitus merkitsi tiedokseen asiantuntijoiden Jussi Laakkosen ja Markku Tynjälän perusteellisen selvityksen asiasta.

Soinin kunnalla on Verkko-osuuskunta Kuuskaistalta yhteensä 594.608,63 euron saatavat. Saatavat jakautuvat siten, että velkaa on 83.528,00 euroa, pääomalainoja 83.528,00 euroa sekä Pohjola Pankki Oyj:n YSL 25 §:n mukaisena liiketakaajana annettuja takauksia yhteensä 427.552,63€.

Takauksen osalta edellytetään, että saatava tulee huomioiduksi YSL 5 §:n 3-kohdan mukaisena todennäköisenä velkana. Kunnanhallitus päätti puoltaa saneerausmenettelyn aloittamista.
Pöytäkirjaan merkittiin, että Juha-Pekka Keisala ei yhteisöjäävinä ottanut osaa tämän asian käsittelyyn. Puheenjohtajana toimi tämän pykälän ajan Rami Puro.

Khall 25.9.2017
Verkko-osuuskunta Kuuskaista on jättänyt 30.11.2016 käräjäoikeudelle hakemuksen
yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta. Pohjanmaan käräjäoikeus on päätöksellään 28.2.2017 päättänyt saneerausmenettelyn aloittamisesta.

Alavuden kaupunki (ml Töysän kunta), Alajärven kaupunki (entisen Lehtimäen kunnan osalta), Kuortaneen kunta ja Soinin kunta ovat osallistuneet osuuskunnan investointien rahoitukseen eri vaiheissa 2000-luvulla lainan antajina sekä pankkilainan takaajina. Soinin kunnan vastuut on esitetty edellä.

OP Yrityspankki Oyj on osoittanut kunnille 1.9.2017 päivätyt maksuvaatimukset, eräpäivä 22.9.2017. Näiden takausten sekä kuntien antolainojen vakuutena ovat yrityskiinnitykset. Nämä vakuuslainat huomioidaan kuntien saatavina saneerausohjelmassa. Soinin kunnan maksuosuus OP Yrityspankki OYJ:n lainasta on ilman viivästyskorkoja 330.868,91 e.

Saneerausmenettelyn selvittäjäksi määrätty asianajaja Jussi Laakkonen Asianajotoimisto Fennosta tekee saneerausehdotuksen käräjäoikeudelle velkojatoimikuntaa kuultuaan kuluvan syyskuun loppuun mennessä. Tämän jälkeen käräjäoikeus tulee pyytämään eri asianosaistahoilta, myös
kunnilta, lopulliset kannanotot saneerausohjelmaan.

Kunnanjohtaja

Kunnanhallitus päättää merkitä tiedokseen esitetyn informaation. Saneerausehdotuksen
jälkeen tehdään tarvittavat toimet ja kannanotot.

Kunnanhallitus hyväksyy toimenpiteen, että laina on takauksen perusteella maksettu OP Yrityspankki Oyj:lle maksuvaatimuksen mukaisena eräpäivänä 22.9.2017

Päätös: Hyväksyttiin.

Juha-Pekka Keisala ei yhteisöjäävinä osallistunut päätöksentekoon. Puheenjohtajana
toimi Marjastiina Sorvali.

http://ktweb.soini.fi/

MERKILLINEN+KOKOUS+EDUSKUNNASSA+12.12.2013+KESKI-SUOMEN+LAAJAKAISTASTAMauri+Pekkarinen+ja+Lauri+Ihalainen+olivat+kutsuneet+Eduskuntaan+kokouksen+koolle+asiaan+liittyen.Kuntien+edustajina+olivat+Teppo+Sirniö,+Petäjävesi,+selvitystyöryhmän+puheenjohtajana+ja+Timo+Rusanen,+Jyväskylä,+selvitysryhmän+jäsen.Mukana+ainakin+olivat+olleet+edustajat- Kuntarahoituksesta- Inspira+Oy- ViestintäministeriöstäKäsiteltäviä+asioita+oli+tiettävästi1. Mauri+Pekkarinen+pohjusti+hankkeen+tärkeyttä+ja+Lauri+Ihalainen+kannatti+Pekkarisen+esitystä2. Teppo+Sirniö+esitteli+hankkeen+etenemistä3. Inspiran+edustaja+kertoi+Keski-Suomen+Valokuitu+yhtiön+järjestelyistä+ja+että+olisi+2+vaihtoehtoa.Vaihtoehto+1:Kuntien+antamat+takaukset+suoraan+kuntien+omistamalle+verkkoyhtiölle.Kunnat+takaavat+verkkoyhtiötä+omistusosuutensa+suhteessa+yhteensä+100+%Ongelmana+on+100+%+takaus+verkkoyhtiölle+kunnalta,+joka+vaarantaa+tulevan+valtion+tuen+yhtiölle.Kuuluuko+kunnan+toimialaan?Vaihtoehto+2:+Takaukset+väliyhtiön+kauttaKunnat+takaavat+väliyhtiötä+omistuksensa+suhteessa+yhteensä+100+prosenttia.Etuyhtiön+laina+heikentää+verkkoyhtiön+taloutta.LAAJAKAISTALLE+VANKKA+KANNATUS+KESKI-SUOMEN+KEPUN+PIIRIKOKOUKSESSA+Pirjo+Kontio12.4.2014++Laajakaistayhteydet+puhuttivat+Keski-Suomen+piirikokouksessa.Keskustan+Keski-Suomen+piirin+vuosikokouksen+yleiskeskustelu+käytiin+toimivien+laajakaistayhteyksien+rakentamisesta+koko+Keski-Suomen+alueelle.Asiasta+tehdään+kunnissa+päätöksiä+lähiviikkoina,+ja+se+on+todellinen+kuuma+peruna+maakunnan+alueella.+Keskusteluissa+tuotiin+esille,+että+nopea+ja+luotettava+laajakaistaverkko+on+yhtä+tärkeä+kuin+perustiestö,+sähköverkko+sekä+vesi-+ja+viemäriverkosto.Yhteiskunnan,+teknologian,+liiketoiminnan+ja+ihmisten+toimintatapojen+muutos+on+nopeasti+kasvattamassa+verkkojen+kapasiteetin+ja+nopeuden+tarvetta+yli+satakertaiseksi.+Nykyisin+käytössä+olevat+”mokkula-+yhteydet”+eivät+tule+pian+riittämään+palvelujen+saamiseen.Tästä+syystä+Keskustan+Keski-Suomen+piiri+vetoaa+kokouksen+kannanotossaan+maakunnan+kuntapäättäjiin+valokuituverkon+rakentamista+koskevien+myönteisten+pääomitus-+ja+lainantakauspäätösten+tekemiseksi.Piirihallituksen+esitys+kymmenestä+ehdokkaasta+jäi+voimaan+ja+ehdokkaiksi+nimettiin+Tuulia+Ikkelä-Koski+(Jyväskylä),+Anne+Kalmari+(Kivijärvi),+Satu+Koskinen+(Karstula),+Joonas+Könttä+(Jyväskylä),+Pertti+Lehtomäki+(Multia),+Samuli+Mattila+(Uurainen),+Petri+Neittaanmäki+(Jyväskylä),+Lauri+Oinonen+(Keuruu),+Aila+Paloniemi+(Jyväskylä)+ja+Mauri+Pekkarinen+(Jyväskylä).+Loput+neljä+ehdokasta+piirihallitus+nimeää+myöhemmin.Saara+Koskinen+Suomenmaa++++http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/52215/e75cc6e33bhttp://www.suomenmaa.fi/image-3.187494.669a24d8fe?size=1024x640VALTION+LAAJAKAISTAHANKE+FLOPPASI+-+miljoonia+veroeuroja+pumpataan+maaseudulle29.9.2017+Aikaisemman+tukipolitiikan+aikana+tuhansia+euroja+yhteyksistään+maksaneet+eivät+saa+korvauksia.+• Valtio+nosti+kesällä+merkittävästi+syrjäseutujen+laajakaistayhteyksien+tukea.• Valtio+uusi+laajakaistayhteyksien+tukipäätös+asettaa+syrjässä+asuvat+eriarvoiseen+asemaan.• Aikaisemman+tukipolitiikan+aikana+tuhansia+euroja+yhteyksistään+maksaneet+eivät+saa+korvauksia.Matti+Vanhasen+(kesk)+hallituksen+aloittama+laajakaistahanke+on+niin+suurissa+vaikeuksissa,+että+Juha+Sipilän+(kesk)+hallitus+nosti+kesällä+merkittävästi+syrjäseutujen+laajakaistayhteyksien+julkista+tukea.Ylitarkastaja+Pauli+Pullinen+liikenne-+ja+viestintäministeriöstä+vahvistaa,+että+laajakaistan+jo+hankkineet+eivät+tule+saamaan+korvausta.+Hanke+floppasiAikaisemmin+tukea+on+saanut+kahden+kilometrin+etäisyydelle+vakituisesta+asunnosta.+Heinäkuun+puolivälissä+voimaan+tulleessa+laajakaistatukilain+muutoksessa+tukikelvoton+osuus+lyhennettiin+sataan+metriin.Laajakaistayhteyksiä+ovat+pääasiassa+rakentaneet+ja+tarjonneet+kuntalaisille+pienet+alueelliset+yhtiöt,+joille+liiketoiminta+on+ollut+usein+tappiollista.+Esimerkiksi+Keski-Suomen+Verkkoholding+Oy+joutui+pyytämään+omistajiltaan+eli+paikallisilta+kunnilta+osakeannilla+viisi+miljoonaa+euroa+keväällä,+jotta+yhtiön+taloustilanne+paranisi.TEPPO+KUITTINEN+http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709262200418290_pi.shtml

Kuuskaistaa ei saa päästää velkasaneeraukseen!

Se on varmaa, että Kuuskaistan omistajakuntien, sekä hankkeeseen lähteneiden Keski-Suomen kuntien rahaa on palanut johonkin rutkasti. Esimerkiksi Viitasaaren, Saarijärven ja Jyväskylän kaupunkien kuituverkon rakentamiseen maksettuja etumaksuja on lähes 2 miljoonaa euroa hupuloitu jonnekin, ja myös näiden kuntien kuntalaisten etumaksurahoja n. 800 000 euroa. Missä nämä rahat ovat? Odotan, että Kuuskaistan velkasaneerusta varten tehty erityistilintarkastus on toimitettu riittävän tarkasti jokaisen hankkeisiin osallistuneen kunnan osalta, jotta edes jonkinlaista selvyyttä tulisi rahojen kohtalosta. Velkasaneerauslaissa on tiukat normit, jos tarkastuksessa löytyy mahdollisia epäselvyyksiä, ei velkasaneeraukseen pääse. Olisi mielenkiintoista saada julkiseen tietoon mihin oikein kuntalaisten ja kuntien rahat ovat menneet? Virkavallan pitäisi tutkia tämä todella isoja rahoja koskeva epäselvyys perinpohjin.
Kuuskaistan velkasaneeraus merkitsee Viitasaarelle, Saarijärvelle ja Jyväskylälle sekä näiden kuntien etumaksuja maksaneille asukkaille, ettei rahoja saada koskaan takaisin.

Tässä esimerkki Multian laajakaista hankkeesta. Samanlaiset Viestintäviraston tutkimukset tulisi tehdä kaikissa kunnissa, jotka olivat hankkeessa mukana!

Saamani tietojeni mukaan v. 2015 kesäkuussa tehtiin Viestintäviraston pyynnöstä Multian laajakaistahankkeen osalta taloudellinen ja teknillinen tarkastus. Taloudellisessa tarkastuksessa todettiin muunmuassa, että Kuuskaistalla oli ollut Viestintäviraston arviointitavasta eriävä käsitys siitä, mitkä kustannuslajit voidaan katsoa tukikelpoisiksi. Viestintävirasto on pyytänyt KSVV:tä korjaamaan hankkeen kirjanpitoa havaittujen eriävien käsitysten osalta. Lisäksi Multia-laajakaistahankkeen verkko on Kuuskaistan ja KSSV:n aikana suunniteltu uudestaan useita kertoja, mistä on aiheutunut moninkertainen määrä suunnittelukustannuksia verrattuna muihin Viestintävirastossa käsiteltyihin laajakaistahankkeisiin.
Moninkertaisten suunnittelukustannusten syntytapa ja määrä ihmetyttää virastoa. Viestintävirasto tulleekin oikaisemaan näitä kustannuksia maksupäätöstä valmistellessaan.
Myös tarkastuksen aikana aliurakoitsija Telog:n laskutusta ihmeteltiin. Tarkastuksen aikana kävi ilmi, että hankkeen aliurakoitsija Telog on laskuttanut verkon rakentamisesta rakennettujen metrien mukaista veloitusta. Laskuilla veloitus on laskennallisesti jaettu rakentamiseen, kaapeleihin, projektinjohtotyöhön, matka- ja majoituskustannuksiin sekä jo edellä mainittuun suunnitteluun ja verkon dokumentointiin. Telog kertoi tarkastuksen aikana, että kustannuslajeille jaottelu on keinotekoinen eikä sen tueksi ole esimerkiksi vastaavia määriä matka-ja majoituskustannuksia. Telogin laskuilla olevat kaapeliostot sitä vastoin ovat todennettavissa kirjanpitoaineistossa.

Kun Multian laajakaistahanke siirtyi Kuuskaistalta KSSV:lle, Verkko-osuuskunta Kuuskaistan omistama Kuuskaistan Palvelut Oy on 27.5.2014 alkaen toiminut Multian laajakaista-hankkeen projektin valvojana. Tästä toiminnasta Kuuskaistan Palvelut Oy on laskuttanut KSVV:tä pelkästään Multian hankkeen osalta vuoden 2014 loppuun mennessä 400.000 euroa, josta tukikelpoiseksi esitettiin 80.000 euroa. Projektinjohtotyöstä ei ole olemassa työajanseurantaa, koska laskutus on Telogin tapaan toteutettu metriperusteisellä hinnalla. Projektinjohtamisen kustannukset ovat selkeästi suuremmat kuin muilla samankokoisilla laajakaistahankkeilla. Vastauksena edellä mainittuun epäkohtaan kerrottiin, että aliurakoitsija Telog valvoo omia aliurakoitsijoitaan ja samanaikaisesti Kuuskaistan Palvelut Oy valvoo Telogia.

Multia-hankkeen rakennustyöt olivat olleet pysähdyksissä alkusyksystä 2013 aina toukokuuhun 2014 asti. Siitä huolimatta projektikirjanpitoon on kirjattu 450 000 euron suuruiset verkonrakennuskustannukset tältä ajalta. Asiasta kysyttäessä KSVV vastasi, että kustannukset aiheutuivat tarpeesta saattaa verkko tele-ja tieturvalliseen kuntoon töiden pysähdyksenaikana. Alueella on suorotettu myös ELY-keskuksen katselmointeja tuona aiana.

Tarkastuksessa tuli myös ilmi, että tukikelpoisen verkon osia oli osassa tositteista määritelty virheellisesti. Telogin ja Kuuskaistan Palvelut Oy:n selityksen mukaan virhe aiheutui yritysten välisessä verkkotietojen siirron yhteydessä tapahtuneessa tiedostomuodon vaihtumisessa. Telog on tämän vuoksi laskuttanut KSVV:tä kaivuutyöstä joillain reiteillä useampaan kertaan.

Viestintävirastoon keräämien valvontatietojen mukaan Multian verkkoon oli vuoden 2014 loppuun mennessä myyty 243 liittymää. Kytkettyjä liittymiä on vuosikyselyn mukaan 105 kappaletta. Teknillisellä tarkastuksella todettiin , että aktiivisessa käytössä oli vain 94 kytkettyä liittymää. Syytä myytyjen ja kytkettyjen liittymien määrän väliseen eroon tiedusteltiin taloudellisen tarkastuksen yhteydessä, KSSV totesi, että tilaajat eivät ole halunneet ottaa liitymiään käyttöön vaikka ovat maksaneet liittymismaksun. KSVV:n esittelemästä vähittäishinnastosta selvisi, etteivät tilaajat voi saada varausmaksua takaisin irtisanoutumalla, koska irtisanoutumisesta joutuu maksamaan varausmaksun suuruisen korvauksen.

KSSV:lle annettiin mahdollisuus korjata maksuhakemuksen yhteydessä toimitettu aineisto siten, että väärin määritellyt reitit ja niiden työkustannukset kohdistettaisiin projektikirjanpidossa oikein tukikelpoisiin ja tukikelvottomiin kustannuksiin.

Loppussa mainitaan, että Viestintävirasto ei saamiensa tietojen perusteella tässä vaiheessa voi olla varma siitä, kuuluvatko kaikki Viestintävirastolle esitetyt kustannukset Multian laajakaistahankkeelle.

Yllä mainittu aineisto on poimittu v. 2015 Viestintäviraston selvityksestä koskien Multian hanketta.

Multian hankkeen osalta v. 2017 Viestintävirasto hylkäsi vajaan 500 000 euron tukimaksun kokonaisuudessaan.Tuen hylkäykseen oli syyksi laitettu liika julkinen tuki, mutta aivan varmasti edellä mainitut epäkohdat olivat myös mukana tuen suuruutta arvioidessa.

KSVV:n toimitusjohtaja Paunonen käy halpuutuskampanjaa.

Vielä pari päivää sitten kymmeniä mijoonia euroja yhtiöön laittaneille osakaskuntien liittyjämäärille oli asetettu minimimäärä, mikä piti ylittää jotta 99 euron liittymille tehtäisiin sopimus. Nyt kelpaavat kaikki mukaantulijat ilman ehtoja.

Onko tässä hätähuuto yhtiön suunnasta? Täytyy varmaan näyttää, että homma toimii.

Kyllä on omituista meininkiä!

Saarijärvellä ja Viitasaarella yritetään kovasti uittaa KSVV Oy:tä sisään näillä infotilaisuuksilla, halpuutuksilla ja KSVV:n kehumisella, miten "24,8 MEuron velat ovatkin yllättäen muuttuneet saamisiksi, eli omavaraisuus onkin yllättäen pompsantanut hienosti 49,6 MEuroa kasvavista tappiosta huolimatta. Ihan noin vaan kynällä miinusmerkin muutos plusmerkiksi.

Operaation puuhamiehinä ovat kunnanjohtajat.

Keuruulla KSVV Oy uhoaa alkavansa kilpailemaan Hämeen Puhelin Oy:n kanssa ja alkavansa veteleen omaehtoisesti lankoja keskustaajamaan.

Mulikan ja Kalmarin kyläläisille tarkoitettu valokuituinfotilaisuus on ti 24.10 klo 19 Mulikan Hiltonissa. Paikalla on Keski-Suomen Valokuitutuverkkojen edustaja ja Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen.

Keskisuomalaisessa+18.11.2017+oli+Keski-Suomen+kuntien+veronkorotukset+ja+kiinteistöveron+nosto.Veronkorotuksista+yhtä+lukuunottamatta+kaikki+kohdistui+Keski-Suomen+valokuitu+kuntiinNämä+kunnat+ovat+jo+budjetoineet+rahaa+Valokuituverkon+lainojen+ja+korkojen+maksuun,+koska+yhtiöllä+ei+ole+rahaa+ja+tuloja+maksaa+niitä.+Sama+rumpa+jatkuu+myös+ensi+ja+tulevina+vuosina.+Valokuituverkkojen+lainojen+ja+korkojen+maksa+vastaa+noin+2+äyrin+nousua+nykyiseen+veroprosenttiinRupukuntien+veronmaksajat+kaikki+maksavat+vain+9+%+hankkimia+laajakaistoja.RUPUKUNNATKESKI-SUOMEN+VALOKUITUVERKKOJEN+OSAKASKUNNATKonnevesi++ 22,0 +0,5 kiinteistövero+nouseeMultia ++++++++++++++++22,0 +0,25Kyyjärvi ++++++++21,75 +0,75 kiinteistövero+nouseePetäjävesi ++++++++21,75 +0,5 kiinteistövero+nouseeKivijärvi +++++++++21,5 +0,5 kiinteistövero+nouseeKarstula+ +++++++++21,0 +1,0 kiinteistövero+nouseePihtipudas+ +21,0Kannonkoski +21,0Toivakka +++++++++21,0Uurainen+ +++++++++20,5 ++++++++kiinteistövero+nousee +Kuuskaistan+kanssaLuhanka +++++++++18,5MUUT+KUNNATHankasalmi 22,0Keuruu ++++++++21,5 +1,0 Liittyminen+on+jumissa+tehdyn+kunnallisvalituksen+vuoksiÄänekoski +++++++++21,5Saarijärvi +++++++++21,5Laukaa +++++++++21,5Viitasaari +++++++++21,0Jämsä +++++++++++++++++21,0Joutsa +++++++++++++++++21,0 kiinteistövero+nouseeKuhmoinen 20,75Kinnula ++++++++20,5Muurame ++++++++19,5 kiinteistövero+nousee

Niin ja RUPUKUNTIEN kaikki veronmaksajat maksavat tulevaisuudessa Keski-Suomen Valokuituverkkojen kaapeleiden rakentamisen naapurikuntiinkin.

Valokuituverkot suunnittelevat rakentavansa ainakin Keuruulle, Saarijärvelle Kalmariin ja Viitasaarelle 99 euron tarjouksella liittymiä. Littymät maksavat noin 6000 - 15000 euroa kappale paikasta riippuen, niin tappiolle menee reippaasti. Myyntitulot eivät kata koskaan kuluja.

Mutta mitäpä tuosta koska Valokuituverkoilla on hyvät takaukset kaikille veloilleen RUPUKUNNILTA, joiden kaikki veronmaksajat maksavat lystin takauusen perusteella

On hyvä, että tätä ...setusta seurataan asiantuntevasti. Miten viranomaiset saadaan reagoimaan tuollaiseen holdingyhtiön tekohengittämiseen?

Ja kaiken huipuksi näiden velkaisten ja huiputettujen pikkukuntien vähillä verorahoilla rakennetaan Keski-Suomen suurimpiin kuntiin 99 eurolla / liittymä kuituliitymiä. Tässä tuli ajatus, että isot kunnat olivat todella järkeviä kun jättäytyivät hankkeesta pois. Keitähän on yhtiön hallituksessa näitä päätöksiä tekemässä. Ottakaa kunnat valta käsiinne, nyt teitä pyörittää kuituasiassa käsittämätön joukko.

Kun kunnat jakaa vuosittain satojatuhansia valokuituun, niin mitä ihmeen kuntia ne oikein on? Nettiin pääsee muutenkin ja voi hoitaa asiat. Vaikuttaa siltä että niillä on liikaa höyryä päässä koska ei tätä muuten ymmärrä. Joku kunta on jakanut vuosittain keskimääräisesti yli miljoonan ja päättäjät näkee että oikein on asiat. Kyllä on selvää sooloilua markkinoilla ja odotettavissa että taskut tyhjenee ja valot sammuu ennenpitkää.

Yhtiö+kasvu+hiipui+v.+2016+alas+693+teur.+ja+tappiota+syntyi+peräti+-1200+teur.+Omavaraisuusaste+ei+todellisuudessa+korjaantunut+muuttamalla+Houlding+yhtiöltä+saatu+velka+väkivaltaisesti+kynällä+OMAKSI+PÄÄOMAKSI.+Konsernin+oma+pääoma+on+luisunut+reippaasti+negatiiviseksi.Viestintäviraston+selkeä+kannanottoVIESTINTÄVIRASTO+Selvitys+1+(11)+Dnro:+1139/942/2016+24.11.2016+Selvitys+laajakaistatukea+saaneiden+toimijoiden+taloudellisestatilanteestaTIIVISTELMÄ+Haastattelututkimuksen+avulla+toteutetussa+selvityksessä+kerättiin+tietoa+valtiontukea+saaneilta+teleyrityksiltä+niiden+taloudellisesta+tilanteesta+sekä+tulevaisuuden+näkymistä.Haastava+taloudellinen+tilanne+Keski-Suomen+Valokuituverkot+Oy+Keski-Suomen+Valokuituverkot+Oy+on+toteuttanut+ja+toteuttamassa+11+verkkohanketta+valtion+tuen+tai+ELY-+keskuksen+rahoituksen+avulla.+Yhtiön+liikevaihto+on+voimakkaassa+kasvussa+(v.+2015+990+teur+ja+v.+2014+131+teur).+Tilinpäätöksestä+kuitenkin+ilmenee,+että+yhtiö+on+tehnyt+tappiota+viimeiset+kaksi+tilikautta+(v.+2015+-+543+teur+ja+v.2014+-+89+teur).+Omavaraisuusaste+on+ollut+aiemminkin+heikko,+mutta+nyt+se+on+edelleen+heikentynyt+hälyttävän+pienelle+tasolle+(0,4+%).+Poistokulut+muodostavat+20+%+liikevaihdosta+ja+rahoituskulut+39+%+liikevaihdosta.Yhtiöllä+on+merkittävä+määrä+pääomalainaa+(21,2+meur)+emoyhtiöltään+Keski-Suomi+Verkkoholding+Oy:ltä.+Ilman+pääomalainoitusta+yhtiön+korkorasite+olisi+paljon+tämänhetkistä+korkeampi.+Yhtiö+on+täysin+kuntien+omistama+osakeyhtiö.Viestintävirasto+Kommunikationsverket+Finnish+Communications+Regulatory+Authority+Itämerenkatu+3+A+PL+313+00181+Helsinki+Puhelin+09+69+661+www.viestintävirasto.fi+Östersjögatan+3A+PB+313,+FI-00181+Helsingfors,+Finland+Telefon++358+9+69+661+www.kommunikationsverket.fi+Itämerenkatu+3A+P.O.+Box+313,+FI-00181+Helsinki,+Finland+Telephone++358+9+69+661+www.ficora.fi

Lainaus Kivijärvi

Keski-Suomen Verkkoholding Oy
OSAKKEENOMISTAJIEN YKSIMIELINEN PÄÄTÖS (5:1.2 §)
Aika 19.4.2017
Osallistujat
Multian kunta, edustajanaan Erkki Pyökkimies
Toivakan kunta, edustajanaan Pirkko-Liisa Vesterinen
Konneveden kunta, edustajanaan Juha Jokitalo
Kannonkosken kunta, edustajanaan Markku Vehkaoja
Kyyjärven kunta, edustajanaan Eero Ylitalo
Pihtiputaan kunta, edustajanaan Ari Kinnunen
Karstulan kunta, Hilkka Hakala
Petäjäveden kunta, edustajanaan Eero Vainio
Kivijärven kunta, edustajanaan Pekka Helppikangas
Luhangan kuta, edustajanaan Reijo Urtti

1 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Todettiin, että kaikki osakkeenomistajat ovat tehneet päätöksen yksimielisesti.

2 § Maksullinen osakeanti osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin

Todettiin, että yhtiön pääoma- ja rahoitustilanteen turvaamiseksi yhtiön hallitus on esittänyt
maksullista osakeantia vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin.

Todettiin, että hallituksen ehdottaman osakeannin valtiontukielementtejä on selvitetty hallituksen päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla.

Päätettiin toteuttaa suunnattu maksullinen osakeanti seuraavasti:

1. Annettavien uusien osakkeiden määrä

Merkittäväksi tarjotaan yhteensä 191.227 yhtiön uutta osaketta.

2. Oikeus merkitä uusia osakkeita

Merkintäoikeus jakautuu merkintään oikeutettujen osakkeenomistajien kesken heidän osakkeenomistuksensa mukaisessa suhteessa siten, että yksi (1) osake oikeuttaa merkitsemään yhden (1) uuden osakkeen. Kymmenellä (10) vanhalla osakkaalla on oikeus merkitä osakkeita seuraavasti:

osakkeet (kpl)
Multian kunta 21.147
Toivakan kunta 21.789
Konneveden kunta 25.111
Kannonkosken kunta 17.322
Kyyjärven kunta 14.631
Pihtiputaan kunta 25.665
Karstulan kunta 24.464
Petäjäveden kunta 20620
Kivijärven kunta 12.511
Luhangan kunta 7.967


Tässä on lukuja joista voi laskea kunkin kunnan vastuut nostetuista lainoista ja muusta rahoituksesta. Lainaa on pikkusen vajaa 30 000 000 €

Vastuut+noin+30+000+000€:+n++lainoista+jos+kaikki+ostaa+osakkeita+ja+kunnat+joutuu+maksamaan+takuutMultian+kunta 11,05%Toivakan+kunta 11,39%Konneveden+kunta 13,13%Kannonkosken+kunta 9,06%Kyyjärven+kunta 7,65%Pihtiputaan+kunta 13,42%Karstulan+kunta 12,79%Petäjäveden+kunta 10,78%Kivijärven+kunta 6,54%Luhangan+kunta 4,17%Tästä+näkee+että+esim.+Toivakan+vastuut+on+3+417+000€+ja+Konneveden+3+939+000€.++Multia+,+Pihtipudas+ja+Karstula+ei+ostaneet+osakkeita.+Mihinkähän+ne+osakkeet+joutui?++Näyttäisi+siltä+että+vastuut+kasvaa+suhteessa+osakkeita+ostaneiden+joukossa.

Ericsson-pomo: Eurooppa uhkaa jäädä kärjestä 5g-verkoissa – Suomi saa kehuja
Matkapuhelinverkot
Tero Lehto 15.2.2018

Suomessa on hyvä ratkaisu, kun 5g-verkkoluvat on tavoitteena jakaa vielä tänä vuonna. Muu Eurooppa uhkaa jäädä jälkeen 5g-kehityksessä, jos taajuuksia ei saada käyttöön nopeammin, sanoo verkkovalmistaja Ericssonin teknologiajohtaja Erik Ekudden .

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk) kertoi Tekniikka&Taloudelle viime viikolla, että Suomessa voidaan aloittaa 5g-verkkojen rakentaminen vuoden 2019 alussa, kun lupien huutokaupat on järjestetty vielä tämän vuoden aikana.

Ekudden kiittelee, että tällä suunnitelmalla Suomi on teknologian kehityksen etulinjassa.
Bernerin mukaan ensimmäiseksi haettaviksi ja huutokaupattaviksi ovat tulossa 3,5 gigahertsin taajuusalueen 5g-luvat, koska taajuus soveltuu hyvin langattoman laajakaistan kapasiteetin parantamiseen.

Teleoperaattori Elisan verkkojen osastopäällikkö Eetu Prieur arvioi niin ikään viime viikolla, että ensimmäisten 5g-verkkojen kannalta 3,5 gigahertsin taajuusalue on houkuttelevin, koska käytettävissä on laaja 400 megahertsin kaista 3,4–3,8 gigahertsin välillä. Se on yli nelinkertainen nykyisiin 4g-verkkotaajuuksiin verrattuna.

3,5 gigahertsin taajuusalue vapautuu nykyisiltä käyttäjiltä esimerkiksi langattoman wimax- tekniikan käytöltä vuoden 2018 jälkipuoliskolla.

Ekudden on huolissaan, että harvoissa Euroopan maissa on 3,5 gigahertsin taajuutta saatavana 5g-käyttöön, vaikka tämä on alkuvaiheessa optimaalisin taajuusvaihtoehto.
Erityisen nopeasti 5g-verkkoihin ovat siirtymässä Etelä-Korea, Japani, Kiina ja Yhdysvallat, mutta Ekuddenin mukaan kehityksen kärkeen tavoittelee moni muukin maa ympäri maailmaa.

Seuraavassa vaiheessa häämöttävät Ekuddenin mukaan jo 23–26 gigahertsin taajuuksien korkean kapasiteetin ja tiheät, pienen solukoon kaupunki- ja sisätilaverkot. Korkeampien taajuuksien 5g-standardin toivotaan valmistuvan kenties jo vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Näiden verkkoluvat häämöttävät monissa maissa kuitenkin vasta pitkällä 2020-luvulla.
Ensimmäisiä verkkojen 5g-laitteita nähtäneen kaupoissa jo tänä vuonna, ja älypuhelimia ja tabletteja ensi vuonna. Laajemmin niitä on luvassa vuonna 2020, Ekudden arvioi. Kiinalainen Huawei esitteli jo 5g-kotireitittimen kehitysversiota ja uskoo laitteen valmistuvan loppuvuodeksi.

Ericsson ennustaa, että maailmassa olisi miljardi 5g-liittymää vuonna 2023, ja tällöin verkkojen väestöpeitto olisi noin 20 prosenttia.

Erik Ekudden uskoo operaattoreiden etenevän nopeasti 5g-verkkoihin, koska tiedonsiirtomäärät kasvavat rajusti 4g-verkoissa, ja 5g-verkoissa siirretyn gigatavun hinta jää kymmenesosaan nykyisestä. ”Verkkojenhallinnan automaation lisääntyminen on tärkeä osa kustannustehokkuuden kehitystä.”

Teleoperaattori Elisa myy jo tänä vuonna Barcelonan matkapuhelinmessuilla verkkojen optimoinnin automaatioratkaisuaan, joka syntyi alun perin sisäiseen tarpeeseen.
Ericsson aikoo esitellä Barcelonassa tulevaa 5g-tuotevalikoimaansa.

”Voimme nyt tarjota täyden 5g-radioiden valikoiman pienistä suurille taajuuksille.”

Kuitenkin korkeampien millimetriaaltojen eli kymmenien gigahertsien taajuuksien osalta 5g-standardisointi on edelleen kesken 3GPP-standardisointijärjestössä, ja valmistumassa kenties vuoden loppuun mennessä. Houkuttimena on, että usein nykyisten tukiasemien ohjelmistot voidaan aikanaan päivittää 5g-aikaan ohjelmistopäivityksellä.

Lisäksi messuilla ovat Ekuddenin mukaan myös Ericssonin verkkojenhallinnan automaatio, esineiden internetin sovellukset ja pilvipohjaiset palvelut operaattoreille. ”Esittelemme erityisesti liikenteen ja rakentamisen palveluita.”

Erilaisia 5g-pilotteja on menossa jo yli 30, ja maatalouden, liikenteen ja teollisuuden pilottihankkeita yli 20.

Koska matkapuhelinverkoissa ei ole tällä hetkellä kasvua, Ericsson hakee kasvua eri toimialojen älyverkkopalveluista. ”Yhteinen teknologia voi laskea esimerkiksi energian ja liikenteen verkkojen ylläpitokustannuksia.”

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/ict/ericsson-pomo-eurooppa-uhkaa-jaada-karjesta-5g-verkoissa-suomi-saa-kehuja-6701786?utm_source=Teta_Uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Teta_Uutiskirje

KSVV Oy vaatii taas kunnilta rahaa, nyt 2 miljoonaa euroa.

KSVVn tappio vuosittain on
2014, -89 000 Euroa
2015, -543 000 Euroa
2016, -1220 000 Euroa
2017, -900 000 Euroa

Rahanpyynnöt tulevat kuin muuttolinnut keväällä mutteivat tunnu yhtä iloiselta tapahtumalta ainakaan kuntalaisten näkökulmasta. Tuntuu varmaan mukavalta ja onnistuneelta tapahtumalta yhtiön kannalta koska toistuvuutta on selvästi.

Kyllä jäi suu auki kehteä lukiessani KSVV:n tilanteesta. Miten se on mahdollista. Yksityinen firma olisi vähintään saneerauksessa, jopa konkurssissa. Kunnilla näyttää olevan varaa pistää rahoja haukan ...seen.

Kyllä täytyy ihmetellä, että mistä riittää Toivakalla ja Luhangalla kyseisen verkkoyhtiön rahoitukseen lisää euroja. Pikkukunnat ovat joutuneet liian ison hankkeen maksumiehiksi. Höynäytys on ollut täydellistä. Jos ette nyt lähde mukaan niin putoatte kelkasta. Näillä sanoilla ujutettiin täysin kannattamaton yritys kuntien kukkarolle. Nyt ovat vielä nämä pikkukunnat maksamassa isompien kuntien ilmaisia kuituja. Pakon edessä on mukana pysyttävä, tai konkurssi niittää satoa. Tämän leikin loppu on jo lähellä, todistikin jo lehtijuttukin totuuden, että omistajakunnissa ei riitä lähellekään liittyjät. Pikkukuntien asukkaat maksoivat tuhansia liittymistään, nyt niitä jaetaan ilmaiseksi koska kauppa ei käy.

KSVV:n+Paunonen+kertoi+KSML+artikkelissa,+että+heillä+on+2100+liittyjää,+eikä+osakaskunnista+riitä+tarpeeksi+liittyjiä+yhtiö+kannattavaan+toimintaan+ja+velkojen+maksuun.KSVV:lla+on+velkaa+kuntie+takaamana+28+Meuroa+ja+kunnat+ovat+pumpanneet+SVOPia+ja+muita+rahoja+noin+5+Meuroa.+Eli+yhden+liittymän+rakentamisen+keskihinnaksi+tulee+15700+euroa.Niin+ne+tulee+uudetkin+liittymät+muihin+kuntiin+maksamaan+vähintään+tuon+saman,+joten+myynti+99+eurolla,+vaikka+ELY+maksaisi+70+%+tukea+vain+pahentaa+tappiota.Talouskatastrofi+on+väistämätön+rupukunnille.+Lainan+takaukset+lankeavat+maksuun+parin+vuoden+sisällä

Outoa on jos Ely yrittää tukea taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yhtiötä. Ely voi pyynnöstä antaa 200 000€ de Minimis tukea, mutta siinä ne on sitten 3 vuoden julkiset rahan antamiset.

Osakaskunnissa mietitään kuumeisesti uusia rahoitusmahdollisuuksia kuituyhtiölle. Ei taida helpolla löytyä kun kaikki kokeilut on käytetty. Lakipykälät sen estävät. Oisko Kuuskaistan laskutusmalli ottaa kylmätkin liittymät maksumiehiksi seuraava operaatio? Asiakkaiden hintoja nostetaan aivan varmasti. Tämä ulkopuolisiin kuntiin rakentaminen voidaan unohtaa. Ei yksikään omistajakunta tule lahjoittamaan kuntiensa vähiä rahoja, että voidaan jakaa ilmaiseksi liittymiä kun vielä omat liittymät maksoivat tuhansia. Velkasaneeraus on edessä ja velat kunnille. Siinä tulevaisuus.

Oisko kuitenkin tälle niin surkuhupaisalle hommalle keksittävä kuitenkin nimi...Oisko KepuKaista osuvampi nimitys? :D
Näkyy olevan niin että jos on maaseudun asuttamisesta tai työllistämisestä kysymys niin Kepulaisilta lähtee sokka irti heti..ja sitten mennä vöyhötetään pää kolmantena jalkana ja ollaan niin pirskatin ylpeitä projektista jonka he saivat mukamas aikaan. Ja se laskentamalli on tullut joltain Mauri Pekkariselta joka päkättää niitä samoja juttujaan vuodesta toiseen..ja mitenkäs sitten taas kävikään, kunnat maksaa itsensä kipeiksi samanlailla kuin Sonera aikoinaan osti Saksasta ilmaa..:D
Sitten toisesta aiheesta:
Jos joku yksityinen taho olisi tehnyt tuulivoimala puiston johonkin kuntaan niin perheenäideistä lähtien oli kepulaiset heti infraääniasiantuntijoita jotka sanoivat että muuttavat pois jos tuulivoimalat tulevat..no mitä sitten, eipä ne paljoa tuo veroeuroja kuntaan verrattuna muuhun yritystoimintaan.Tosin säilyisivät koulut ja kaupat pitempään jos joku ei muuttaisikaan. Mutta näkyy olevan näissä yhden puolueen pienissä paikkakunnissa se ongelma että päättäjiltä puuttuu semmoinen yrittämiseen sisältyvä vaisto mikä kannattaa ja mikä ei..se oman sukulaisen tai lapsen hyötyminen jostain päätöksistä on pääasia valitettavastai.Hyvä Kepu!!!!! :D

No niin se Uuraisilla on, että kuitukiepit tulevat yhtiön mielestä maksullisiksi. Luulenpa ettei tule onnistumaan, Elikkä kuitukieppi maksatetaan sitten joka vuosi uudestaan kun alkuperäisenä se oli kertahinnoteltu.

Kiepin ylläpito pitää sitten irtisanoa koska siinä ei ole ylläpitämistä eikä valmiuden tarkastusta jos se on kunnolla asennettu.

Tämä kuntien lähteminen näihin todella uhkarohkeisiin yrityksiin mukaan on todella surullista, ja ennenkaikkea todella huonoa yhteisten asioitten hoitoa. Jopa lakien noutaminen unohtuu joissain tapauksissa. Kunnanjohtajat perustelevat esityksiään kuntien elinvoiman kehittämisellä ja isoilla tukisummilla. Kiireellisyys on aina mukana kun päätösesityksiä perustellaan. Riskit ovat toissijainen juttu, kun esitellään valtuutetuille hienoja suunnitelmia pohjustettuna hienoilla hankepapereilla. Jopa yksityisiä lakitoimistoja on antamassa lausuntoja hankkeen laillisuudesta. Kun sitten on kunta narrattu mukaan rupeaa tippumaan uusia raha-anomuksia. Ensin perustellaan hyvin sujunutta hanketta, loppujen lopuksi perustelut ovat, että kaikki menetetään, ja on pakko antaa lisää tukea kaikilla mahdollisilla konsteilla. Tällöin on kierre valmiina, kunnes tulee lopullinen romahtaminen. Valtuutetut ihmettelevät että miten tässä näin kävi. Johtajat häipyvät muihin hommiin, ja kunta saa kärsiä menetykset nahoissaan. Tämä kuituyhtiön lisärahottaminen on perusesimerkki tästä yhtälöstä.

Näytellään niin mahtipontista kunnissa, että nyt kannattaa tehdä tämmöisiä päätöksiä jos halutaan saada bisneksestä osinkoja.

Kun nyt miettii tuota Jyväskylän, Saarijärven ja Viitasaaren käräjätapausta Kuuskaistaa vastaan, niin ei voi kuin ihmetellä sitä, että kaupunkien ja asukkaiden rahat meni bitteinä taivaan tuuliin. Miten voi olla mahdollista, etä tuollainen pohjanmaalaisten kuntien rahoittama osuuskunta voi niin tehdä näille kaupungeille ja kaupunkilaisille!

Nämä yhtiöt ilkeävät tehdä kaikkea mahdollista vedätystä, koska kunnat ovat takuumiehinä ja omia rahoja ei ole käytännössä käytetty yhtikäs mitään. Kunnanjohtajat olleet täysin sieraimin hankkeessa mukana. Tämä koskee niin Kuuskaistaa kuin Keski- Suomen Valokuituverkkoja. Uuraisilla tämä härskiys tuli taas pintaan . Keskisuomalaisia on kupattu tällä Kepuhankkeella perusteellisesti. Se tässä ihmetyttää ettei kuntalaiset jo nouse parrikaadeille verorahojen tuhlailusta ja hölmöilyistä. Onko todella nämä Kepulaisten äänestäjät aivopestyjä.

Miksi pistää tarjouksen kun ei kerran ole varoja tehdä! Sitten vie rahat! Ei mene kaaliin. Ikäänkuin viitasaarelaisetkin olisivat jotain lainsuojattomia joilta saa nuin vaan ottaa rahat pois.

Kuka on asiat esitellyt kunnissa? Kuka on perustelut vääntänyt? Varmaan jossain iltakoulussa tai valtuustoinfossa on firman toimitusjohtaja kauniita kalvoja näytellyt. Maakuntajohtaja ja dekaani varmaan hyörineet mukana.
Kuka hyötyy? Kelle rahat menee?

Joo, ja yhteiskunnnan tuki mielellään yli 100 prosentin!

Tämänpäiväisen lehti keskisuomalaisen mielipidepalstalia Hannu Luotolan kirjoitus peilaa K-S Valokuituverkkojen taloustilannetta oikeilla numeroilla. Tilanne on katastrofaalinen. Voiko olla niin että tämänlaiseen jamaan ajautuneessa yhtiössä on kymmenen pikkukuntaa osakkaana ja vieläpä verorahoilla. Pikkukunnilla menee muutenkin huonosti ja lisää ahdinkoa lisää huonot kuntajohtajat näillä älyttömillä esityksillään. Kuka on ollut näin kekseliäs syöttäessään kuntiin tämän todella uhkarohkean hankkeen. Eikö jo kuolinkellot soi kun toimitusjohtaja kiertää lakki kourassa kuntien hallituksissa itkemässä euroja lisää. On todella ihmeellistä, jos jokin kunta vielä lisää rahaa antaa. Nyt valveutuneet valtuutetut astukaa kehiin ja pistäkää peli poikki. Tässä tilanteessa ei ole muuta tehtävissä.

Mielipidekirjoitus 02.03.2018 03:00 KSML

Kunnat lypsy- automaatteina

”Julkisella tuella laajakaistayhteyksiä rakentaneista joka kolmas on taloudellisissa vaikeuksissa. Vaikein tilanne on Keski-Suomen Verkkoholding Oy/Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä (KSVV), jonka toimitusjohtaja kiertää kuntia aamulypsyllä uusia miljoonia hakemassa. Päivä- ja iltalypsyt tulevat aikanaan.” Näin kirjoittelin taannoin (KSML 9.5. 2017).

KSSV Oy: Rakentaminen vaatii omistajiltaan lisää rahaa! (KSML 21.2. 2018) Kaksi miljoonaa euroa tarvitaan (taas!) lisäpääomaa. Vajaa vuosi sitten lisäpääoman pyyntö oli viisi miljoonaa euroa. Omistajakuntien takausvastuut ovat lehtitiedon mukaan 28 miljoonaa euroa.

Vuosi 2017 oli yhtiölle tappiollinen 0,9 miljoonaa euroa, vuosi 2016 tappiollinen 1,7 miljoonaa euroa ja vuosi 2015 tappiollinen 0,5 miljoonaa euroa. Vakaa tulos viivan alla, joskin etumerkki on väärä!

Liittymien myyntihinnat ovat heitelleet 1 400 eurosta 99 euroon ja jopa ilmaisiin. Yhdenvertaisuutta ja tasapuolisuuttako?

Palvelumaksuilla yhtiö ei tule kannattavaksi, eivätkä kymmenen omistajakuntaa saa sijoituksiaan takaisin. Toimitusjohtaja toki kiertää rahaa keräämässä palkkansa eteen siihen saakka, kunnes vastuulliset omistajat päättävät lopettaa ”puuhastelun”. Tämä saattaa tosin olla poliitikoille vaikeaa, kuka nyt virheitään tunnustaisi. Ja saattavathan nuo pikkukuntien suuret velat siirtyä tulevaisuuden uudistuksissa muille tahoille.

Haastateltu toimitusjohtaja Paunonen mainitsee viranomaisten kielteisiä tukipäätöksiä ja ”saamattomia” tukia. Tässäkin hankkeessa on noudatettava Suomen lakien lisäksi Euroopan unionin säädöksiä.

Kysymys ei ole viranomaisten ymmärtämättömyydestä tai pahasta tahdosta. On myös hyvä selvittää, mitä Euroopan unionin säädökset sanovat pääomien (valtiontuki) sijoittamisesta vaikeuksissa olevaan yhtiöön.

Kuntien tehtäviin laajakaistayhteyksien rakentaminen ei kuulu, vaikka kuinka tarvetta perusteltaisiin.

Hannu Luotola
Saarijärvi

https://www.ksml.fi/mielipide/mielipidekirjoitus/Kunnat-lypsy-automaatteina/1117220

Lappu luukulle ja firma nurin
ja alkakoon kunnat makseleen lainoja.

No niin. Super-hyper tappiollinen Keski-Suomen Valokuitu Holding Oy on taas kymmenen rupukunnan verovaroja siirtämässä käyttöönsä. Tarve on 1,2 -2 miljoonaa euroa.

Kunnanjohtajat ovat yksimielisesti näin päättäneet ja hallitus ja valtuusto kumileimaa asian.

Tämä operaatio tulee toistumaan joka kevät hamaan tuntemattomaan tulevaisuuteen.


KSML 29.3.2018

MULTIA

VERKKOHOLDING OSAKEANNILLE VIHREÄTÄ VALOA
Multian kunnanhallitus esittää 10.4.2018 kokoontuvalle valtuustolle, että kunta osallistuu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakeantiin merkitsemällä 5075 kappaletta yhtiön uusia osakkeita 132 720 euron hinnalla. Valtuuston tulisi edelleen päättää varata talousarvoon enintään tuo 132 720 euron määräraha osakkeita varten.

Hallitus merkitsi pöytäkirjaan kunnan selvittäneen, ettei käypään arvoon toteutettava maksullinen osakemerkintä sisällä valtiontukea, joten ennakkoilmoitusta EU:n komissiolle tarvitse tehdä.

Konneveden kunta Kokouspäivämäärä Sivu Kunnanhallitus 28.3.2018

5. OSALLISTUMINEN KESKI-SUOMEN VERKKOHOLDING OY:N MAKSULLISEEN OSAKEANTIIN
Kh. § 23
Esityslistan liitteet 2-6
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n osakkeenomistajien yksimielinen päätös vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin toteutettavasta osakeannista
Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n rahoitustilanteen turvaamiseksi yhtiön ylimääräinen yhtiökokous on 14.3.2018 päättänyt maksullisesta osakeannista yhtiön omistajakunnille vanhojen osakkeenomistajien merkintäetuoikeuksin. Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n hallitus on pyytänyt kuntaa käsittelemään asian ja tekemään esityksen mukaisen päätöksen yhtiön maksulliseen osakeantiin osallistumisesta huhtikuun 2018 aikana.
Osakeannissa tarjotaan merkittäväksi yhteensä enintään 84 144 yhtiön uutta osaketta. Merkintäoikeus jakautuu osakkeenomistajakuntien kesken niiden nykyisen osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa siten, että yksi osake oikeuttaa merkitsemään 0,44 uutta osaketta kuitenkin siten, että osakkaan osakemäärä pyöristetään ylempään kokonaislukuun. Yhtiön vuonna 2017 järjestämässä osakeannissa merkittyjä osakkeita ei ole vielä rekisteröity, koska merkityt osakkeet voidaan rekisteröidä vasta kun ne on täysin maksettu. Kysymyksessä olevan osakeantia koskevan osakkeenomistajien yksimielisen päätöksen mukaan merkittyjen osakkeiden merkintähinnasta puolet (½) tuli maksaa viimeistään 31.8.2017 ja loppuosa viimeistään 31.3.2018. Uusiin osakkeisiin liittyvät osakkeenomistajan oikeudet syntyvät osakkeiden rekisteröimisellä kaupparekisteriin. Merkintäoikeus nyt tarjottaviin osakkeisiin määräytyy siksi yhtiön kaupparekisteriin per 28.2.2018 merkityn yhtiön kokonaisosakemäärän (191 227 kpl) mukaisesti.
Osakkeiden merkintähinta on 26,15 euroa per osake, mikä jäljempänä esitetyllä tavalla yhtiön käypää arvoa vastaava merkintähinta määräytyy yhtiön rahoitustarpeen perusteella. Maksullisella osakeannilla tavoiteltava rahoitus on yhteensä 2 200 000 euroa, mistä kunkin osakaskunnan enimmäissijoitus määräytyy omistusosuuden mukaisesti tehtävän osakemerkinnän mukaan.
Näin ollen jokaisen omistajakunnan merkitessä osakkeita sille tarjotussa enimmäismäärässä, osakeannilla ei ole vaikutusta osakkaiden suhteellisiin omistus- ja vastuuasemiin. Sen sijaan elleivät kaikki omistajakunnat merkitse osakkeita merkintäetuoikeutensa mukaisesti omistustensa mukaisessa suhteessa, merkitsemättä jättäneen suhteellinen omistusosuus laimenee, ja suhteelliset omistusosuudet kokonaisuudessaan muuttuvat.
Konneveden kunnalla on 25 111 osaketta, jotka oikeuttavat merkitsemään enintään 11 049 uutta osaketta. Kunnan käyttäessä merkintäoikeutensa täysimääräisesti on merkintähinta kokonaisuudessaan 288 931,35 euroa (26,15 euroa/osake).
Merkintäaika alkaa 1.4.2018 ja uudet osakkeet tulee merkitä viimeistään 30.4.2018. Merkitsijäkohtainen osuus merkittyjen osakkeiden koko-naismerkintähinnasta on maksettava yhtiön osakeantipäätöksen mukaisesti viimeistään 15.6.2018.
Yhtiön hallitus hyväksyy osakemerkinnän, kun osakemerkintää koskeva kunnanvaltuuston päätös saa lainvoiman. Osakemerkintä rekisteröidään kaupparekisteriin – minkä jälkeen uusien osakkeiden tuottamat osakkeenomistajan oikeudet syntyvät – kun osakemerkintä hyväksytty ja merkityt osakkeet kokonaisuudessaan maksettu.

"Yhtiön hankkeille hakeman valtion tuen enimmäismäärää koskevan ehdon valvominen ei kuulu sijoituksen tekevän kunnan tehtäviin, vaan ehdon täyttyminen varmistetaan valtion tukea myönnettäessä (Viestintävirasto). "

Vaikuttaapa tuo kohta sitten järkevältä tai ei, niin tottakai sijoituksen tekevän kunnan tulee tarkkailla sitä, vaikuttaako sijoitus mahdollisesti myönnetyyn laajakaistatukeen (valtion tuki), koska tämä tuki voi pienentyä vastaavalla euromäärällä. Lopulta voi käydä niin ettei laajakaistatukea tule ollenkaan!

Miten sitten suu pannaan kun on niin että pääomasijoitus luetaan kokonaisuudessaan valtion tueksi? Näin käy silloin jos tuo mainittu käypä arvo on kaukana osakkeen todellisesta arvosta eli tämä mainittu markkinaehtoisuus on selvitetty väärin perustein.

39 §
Kunnanhallituksen tehtävät
Kunnanhallituksen tulee:

1) vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta;

2) vastata valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta;

3) valvoa kunnan etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa;

4) edustaa kuntaa työnantajana ja vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta;

5) vastata kunnan toiminnan yhteensovittamisesta;

6) vastata kunnan toiminnan omistajaohjauksesta;

Tässähän tämä on mainittu, että kunnanhallituksen tulee valvoa kunnan etua ja vastaa kunnan talouden hoidosta. Onko se kunnan edun valvomista, jos aiheutetaan kunnalle taloudellista tappiota? Tuolla siitä ei kyllä pääse:

"Yhtiön hankkeille hakeman valtion tuen enimmäismäärää koskevan ehdon valvominen ei kuulu sijoituksen tekevän kunnan tehtäviin, vaan ehdon täyttyminen varmistetaan valtion tukea myönnettäessä (Viestintävirasto). "

Jo vain oli hyviä kirjoituksia!
Lakitoimisto pukkaa kunnille samansisältöisiä perusteluja ja velottaa moninkertaisesti. Toivoo, että pääsisi vielä hovioikeuteen rakentelemaan kalliita lisäperusteluja. Mikä lakitoimisto? Kuka tietää?
Kuka tätä rulettia pyörittää?
Kuka hyötyy?

Tämä koko rahoituskuvio, ja nämä päätösten perustelut pitäisi laittaa viranomaistutkintaan. Kysymällä, että harhautetaanko valtuustoja virheellisillä lakitoimiston antamilla tulkinnoilla ja onko lakiasiat menneet pykälien mukaan, sekä onko lakia noudatettu yleensäkään? Nämä viestintäviraston ja Elyn tukipäätökset pitäisi myös kaivella juuria myöten. Edelliset kirjoitukset pitäisi jokaisen päättäjät lukea ja sisäistää vastuunsa. Virkamiehiin ja nimenomaan kunnajohtajiin luotetaan aivan liian paljon. Nämähän tätä rulettia pyörittävät, ja kasvojen menetys pistää jopa kieroilemaan. Sääli on että maksajat löytyy loppupelissä veronmaksajista.

Näin siinä taas kävi, että lisää kinutaan omistajakunnilta satojatuhansia euroja. Kuituja aletaan vetää ulkopuolisille kunnille pilkkahintaan ja jopa ilmaiseksi. Tätä toimenpidettä mainostetaan yhtiön kannalta rahasammoksi. Konsernintalous on pahasti tappiollinen ja tappiot vain näillä toimenpiteillä lisääntyy. Onko edes lainojen korkojakaan pystytty yhtään kertaa maksamaan? Onko oikein, että taloudellisissa vaikeuksissa olevaa yhtiötä rahoitetaan joka vuosi verorahoilla? Kuinka tämä on edes mahdollista nyky lainsäädännön aikana? Kierteeseen kun on jouduttu, niin sieltä ulospääsy on todella vaikeata. Kerta rysäys tulee aivan varmasti, ja se tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Eikö olisi nyt kaikkien omistajakuntien aika tehdä päätös, ettei KSVV ei laajene ulkopuolisiin kuntiin. Ei ole oikein, että rakennetaan 99€ ja jopa ilmaiseksi kuituyhteyksiä muille kuin omistajakunnille. Toinen päätös, ettei enää kuntien rahaa kyseiseen yhtiöön. Tämä kuiturakentamisen rahoitus ei kuulu kuntien rahoitettavaksi. Tämä käsittämätön kuitujuttu kuuluisi hoitaa niiden jotka sen keksivätkin. Kuntia harhautettiin tosi raskaasti väärillä laskelmilla ja utopistisilla huuhaa selvityksellä. Nyt selitellään ja uskotellaan kunnille, että rahoitustilanne pelastetaan lisäasiakkailla ja lisärahoituksella. Tosiasia on, että velkaa tehdään vaan lisää. Minä en usko enää minkäänlaisia näiden herrojen selvityksiä.

Taustalla kummittelee usko siihen että poliitikot pelastavat uppoavan laivan. Lakeja yritetään muutella ja kiertää Eu-sääntöjä. Uskotaan että tavalliset pulliaiset eivät ymmärrä valittaa. Puolueuskolliset on höynäytetty hommaan mukaan. Kittilä karmein esimerkki. Korruptiota.

Eihän ole mitään rahapulaa silloin kun rahoittaja on aina selvillä .

Kyyjärvi laittaa rahaa hukkaputkeen nyt ja uudestaan kesällä, kertoo Keskisuomalainen tänään.

Mistä KSVV:n kunnat kaivavat rahaa, kun maksut lankeavat? Ei ole kuitukonsernilla muuta kuin velkaa tuhottomasti. Miten tilintarkastajat sallivat tällaisen tolkuttoman menon?

Paljon suuria vaikuttajia tässä jutussa! Isosta kammesta kun pyöritetään niin pienet pykälät murskaantuu.

Vielä kai se ettei Viestintäviraston edustaja ottanut kantaa kumpaankaan vaihtoehtoon.

"Avustusten saaminen edellyttää, että myös OMARAHOITUS ON KUNNOSSA", selventää maakuntainsinööri Jarmo Koskinen Keski-Suomen liitosta."

"Lakisääteiset julkiset avustukset on voitava hyödyntää ja hyvin alkanut työ on vietävä päätökseen", Sirniö tähdentää.

Näyttää siltä ettei selvitysryhmän pj ja selvitysryhmä tiennyt tai välittänyt siitä mikä on julkista tukea ja mikä ei ole tai mitä omarahoitusosuus tarkoittaa. Laajakaistalaissa mainitaan selvästi prosenttiosuudet ja hyvin siitä Koskinen huomautti, että omarahoitusosuuden tulee olla kunnossa.

Eikös tässä laajakaista asiassa ole melkein kaikki selvitykset lyöty luottamukselliseksi tai salaisiksi? Mistä se siis kertoo kun vertaa ylläolevaan?

No jokos kaikki KSVVn kunnat ovat merkiinnet osakeannin kaikki osakkeet?

Multian kunta sai taas toukokuussa 2018 Hämeenlinnan Hallinto-Oikeudelta toimenpidekiellon meneillään olevaan KSVH:Oy osakeatiin. Multian kunta ei saa maksaa rahaa KSVH Oy:lle lisäosakkeista.

On kuulemma kiellettyä valtion tukea taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yhtiölle, jota ei saa sitten verovaroilla tukea.

Nyt on sitten kaksi toimenpidekieltoa, edellinen osakemerkintä 2017 ja meneillään oleva 2018

Petäjävesi ei osallistu Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n maksulliseen osakeantiin. Valtuusto päätti 4.6.2018.
Järki alkaa voittaa pikkuhiljaa.

Petäjävesi ei enää hyväksynyt KSVH Oyn ja KSVV Oyn oskeantia ja kieltyi valtuustossa äänin 9-12 osallistumasta siihen.

Lisäksi Multialle ja Pihtiputaalle on tullut hallinto oikeudelta toimenpidekielto maksulle.
Ja lisää tulee.

Näin ylimääräisten osakeantien rahareikä tukkiutuu.
Eikä Viestintäministeriön päätöksellä tule enää valtion ja EU tukiakaan
Ja liiketulot ovat pienemmät kuin hyttysen pieru.

Että mitäs nyt valopääkuitulaiset?

Valtiolta apua hakemaan, tukiaisia, maaseuturahhaa, katokorvauksia... Katokorvaukset soppii hyvin kun kuitu loppuu...

Niin ja valtiolta miljoonia tukea lehmänpaskan mädättämiseen metaaniksi. Kepu koko Suomen kehittäminen ja tukipolitiikka on maataloustukea ja piilotettua maataloustukea.


Valiolle energiatukea liikennebiokaasun tuotantoon lietelannasta – Tuotantolaitos Nivalaan
Toimittaja: Jko

24.4.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi 23.4.2018 tehdyllä päätöksellä Valio Oy:lle 2 925 000 euroa energiatukea Nivalaan rakennettavalle biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitokselle. Laitos tuottaisi lietelannasta biokaasua pääosin liikennekäyttöön.

Valio on kehittämässä uutta biolaitoskonseptia, jossa lietelanta prosessoidaan biokaasuksi ja lannoitejakeiksi. Hankkeessa hyödynnettäisiin uutta vedenerotusteknologiaa. Laitoksella tuotettaisiin yhteensä noin 11,9 GWh biokaasua vuosittain.

Uusiutuvan energian tuotannon ja CO2-päästöjen vähentämisen lisäksi tarkoituksena on myös pienentää merkittävästi maidontuotantoketjun ympäristövaikutuksia. Hakijan mukaan Suomessa syntyy vuosittain 15 miljoonaa tonnia lietelantaa, josta voitaisiin tuottaa noin 500 GWh biometaania vuodessa.

Lähde: TEM

https://www.nykysuomi.com/2018/04/24/valiolle-energiatukea-liikennebiokaasun-tuotantoon-lietelannasta-tuotantolaitos-nivalaan/

Se se on niin, että moaseuvulle pittää äkkiä lisätä valtion avustuksia ja tukirahoja. Nykyset tuet ovat liian pieniä.

Nykyisillä valtion tuilla ei saada valokuituverkkoja valmiiksi ja kunnat joutuvat vaikeuksiin niitä rahoittamisessa.

Moaseuvulla on lehmän lantaa mittaamattomat määrät ja sillä ratkaistaisiin koko Suomen piopolttoaine tarve jos tukija saataisiin riittävästi.

Viime vuona märkyys vei viljasadon ja tänä kesänä kuivuus näyttää vievän sen. Satokorvauksia tarvitaan kiireesti lisää.

Kaupungit ovat saaneet riittävästi jo verorahoja ja etenkin Helsinki. Sen näkkee siitäkin että siellä ovat kaikki talotkin suurempia kuin moasevulla.

Nyt on sitten moaseuvun vuoro

Joo ja Keski-Suomen maaseudulle pitää valtion rakentaa lisää jonnekin mehtään sellaisia kaupunkiparatiiseja kuin Kittilä tai Saariselkä jossa maaseudun ihminen voi sitten käydä tuulettumassa vaikka polkupyörällä, kävellen tai mopolla. Valtion tulee maksaa yrittäjille siellä kunnon tuet että homma tulee kannattavaksi ja kaikenlaista hupia tulee siellä olla saatavilla ja rulettipeleistä pitää tulla valtion rahoittamia voittoja paljon. Tässä on maakunnan liitolle ja kunnanjohtajille yksimielisen päätöksen puheenaihetta. Matemaatikko voisi laskea tämän kannattavaksi ja sen että kuinka monta sataa miljoonaa tämä toisi toteutuessaan rahaa maakuntaan. Ei muuta kuin yhteisen asian taakse kaikki selkärankaiset kuntalaiset ja piilokepulaiset , koska maine on taattu tämän jälkeen ja kunnian kukko laulaa takuuvarmasti kun tämä on toteutettu niin ei muuta kuin tartutaan lapioon!

Nii ja vauvarahhoa moaseutukuntiin! Kuiturahhoahan on jo soatu.

Verkkoyhtiön vuoden 2016-2017 tilinpäätökset kertovat karua kieltä missä mennään. Verkkoholding oli tappiollinen -294 000€ ja vierastapääomaa eli velkaa yli 30 000 000€ . Keski-Suomen Valokuituverkot oli tappiollinen -934 000€, liikevaihto oli 1 300 000€, palkat 431 000€ , kassa lähes tyhjä.
Nyt kaupataan jo vanhoja 500€:n kieppejäkin käyttöön ilman lisämaksuja. Mitä sanoo täyden maksun maksaneet asiakkaat.
Kevään Pihtiputaan ja Multian osakekaupoista Hallinto-oikeus on laittanut kuntien päätökset täytäntöönpanokieltoon. Karstulan valituksesta tulee samanlainen päätös. Petäjävesi ei lähtenyt mukaan ollenkaan. Viitasaaren keskusta- alueen rakentamisesta on triplavalitukset. Nyt on käymässä, että jäljellä olevat kuusi kuntaa maksavat kaikki uudet ja keskeneräisetkin kuiturakentamisen kustannukset.

Ilimankos konneet seisoo ja veleka lissääntyy.

Toimitusjohtaja se vaan kuittaa palkkansa koko ajan velkaantuvasta yrityksestä, joka ei enää toimisi jos olisi muuta kuin kuntien (=veronmaksajien) rahoittama.
Karmeaa yhteisten varojen tuhlausta!

Näkkyy hiljaiseloa olevan kaistoilla. Onkohan rahat loppu?

Saatta olla, kun ei Keski-Suomen teitten varsilla näy kaapelinkaivajia.

Oli muuten hyvä kirjotus 5 elokuuta Keskisuomalaisessa laajakaistasta. Eivät tunnu uskovan etes tilintarkastajaa. Taitaa mennä kehnosti laajakuitupisnes ainaski kuntien vinkkelistä.

Hannu Luotolan ansiokkaat kirjoitukse perustuvat ainakin Keski-Suomen valokuituverkot Oy:n julkaisemiin tilinpäätöksiin.
Ne saa Patentti ja rekisterihallituksesta, koska ne ovat julkisia asiakirjoja.

Kehoittaisin kirjoittajaa "JotainrajaaSentään" hankkimaan ne ja lukemaan ne, ennenkuin kirjoittelee "läpiä päänsä"

Keski-Suomen+Valokuitu+rupukunnat+tekivät+2017+lopulla+päätöksen+luovuttaa+takaamansa+KSVH+28+miljoonan+euron+kuntarahoitukselta+otetut+velkarahat+KSVV+verkoille+SVOPina+omaksi+rahaksiTämän+seurauksena+Viestintävirasto+on+sitten+hylännyt+kaikki+KSVV+tukihakemukset.Syy+on+se,+että+kuntien+lahjoittamat+varat+ovat+lain+mukaan+yhteiskunnan,+valtion+ja+kuntien+suoraa+tukea,+minkä+suurin+mahdollinen+määrä+voi+olla+90+%+hankekustannuksista.+SVOPin+seurauksena+tuki++on+300+%+sallitun+90+%+sijasta.Ja+haettu+Viestintäviraston+tuki+olisi+nostanut+sen+vielä+peräti+400+%:iinRupukuntien+hallitukset+ja+valtuutetut+ovat+tehneet+ahneuksissaan+suuren+"emämunauksen"+tekemällä+sellaisen+päätöksen,+jonka+seurauksena+he+menettivät+kaiken+Viestintäviraston+jakaman+EU-tuen.Viestintäviraston+tuet+Keski-Suomen+ValokuituverkoilleTukipäätös, Sijainti+kunta, Haettu+tuki+€,+Myönnetty+€,+Maksettu+€15.6.2018 Kivijärvi+(8) ++++1+083+428+€ ++++++++++++++0+€ +++++++++++++++0+€15.6.2018 Kannonkoski (33)+++++++775+394+€ ++++++++++++++0+€ +++++++++++++++0+€22.2.2018 Konnevesi+(33) ++++++++884+862+€ ++++++++++++++0+€ +++++++++++++++0+€4.2.2018 Multia+(8) ++++++++++++1+233+706+€ ++++++930+578+€ +++€+0+€?? Petäjävesi ???? Luhanka ?? https://www.viestintavirasto.fi/ohjausjavalvonta/nopealaajakaista/tukipaatokset.html

Tuostahan se nähdään että noilla tukisysteemeillä olisi monet yksityiset tietotekniikkayhtiöt ottaneet homman ja tehneet sen ja nauttineet kuntien myöntämistä veroeuroista hyvän palkankin muodossa. Mutta eihän sitä tuensaajaa silloin kilpailuteta! Mitä ihmeen tekemistä laillisuuden kanssa on jatkuvilla kuntien myöntämällä tuilla yhtiön talousvaikeuksiin ja kilpailuilla markkinoilla?

Yhtiö, joka on Suomessa ennennäkemättömän "omavarainen" mutta rahaa ei kuitenkaan ole.

Onkohan kyseessä pahimman laatuinen väärinymmärrys, vai missä on varallisuus ja rahat, kenellä?

KSVV:n itse kertomaa virallisessa asiakirjassa.

Poimintoja KSVH ja KSVV tilinpäätöksistä 1.1. - 31.12.2017

Viestintävirasto teki helmikuussa 2018 Konneveden laajakaistahankkeesta kielteisen tukipäätöksen, josta yhtiö on tehnyt oikaisupyynnön.

Viestintävirasto teki kesäkuussa 2018 kielteisen tukipäätöksen Kivijärven ja Kannonkosken laajakaistahankkeista.

Viestintävirasto ei ole tehnyt tukipäätöksiä Petäjäveden ja Luhangan hankkeista.

Mikäli Viestintävirasto tekee kaikista kielteiset tuki- tai maksupäätökset, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:llä on käytettävissä noin viisi miljoonaa euroa suunniteltua vähemmän pääomaa.

Tukirahojen puute on ajanut yhtiön tilanteeseen, jossa kesälle 2018 suunniteltuun rakentamiseen liittyy epävarmuutta. Yhtiö tarvitsee kesällä 2018 joko osan valtiontuesta tai osan hallituksen emoyhtiölle KSVH Oy:lle (osakaskunnille) esittämästä 5,2 miljoonan euron lisäpääomituksesta.

Ilman lisäpääomitusta vuonna 2018 yhtiö ajautuu rahoitusvaikeuksiin, eikä voi laajentaa toimintaansa suunnitelmien mukaisesti.

- KSVH Oyn rahavarat olivat 2017 lopussa pPankkitilillä 147 207 Euroa ja 2016 lopussa pankissa 1 677 803 euroa.

- KSVV Oyn rahavarat olivat 2017 lopussa ankkitilillä 26 731 Euroa ja 2016 lopussa pankissa 752 243 euroa.

Mistäs ne palkat maksaa palkollisille? Ottaako lyhytaikasta velkaa? Kuntarahotus varmaan mielellään myöntää.
Pitää yhtiötä tekohengittää niin kauan kun konkurssi on eessä.

Verkkoyhtiön työntekijät ovat käytännössä siirtyneet rupukuntien palkkalistoille. Palkkarahat tulevat ainoastaan kuntien kassasta. Toimitusjohtaja on kunnanjohtajien yläpuolella, koska suuret palkkarahat ylittävät useamman kunnanjohtajan palkkatason. Pakkoraossa laitettava jo syksyn ensivuoden budjettiin rahat reilusti näkyviin.

Mahtaa Mulikan kylä kiittää jarrumiehiä. Muut kylät perässä. Hävetkää jo!

KUNTIEN YHTIÖLLÄ TALOUSHUOLIA

Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Luhangan, Multian, Petäjäveden, Pihtiputaan ja Toivakan kunnat omistavat Keski-Suomen Verkkoholding (KSVH) Oy:n, joka omistaa Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n.

KSVV on jatkanut Kuuskaistalta kesken jääneitä laajakaistahankkeita.

Kunnat ovat taanneet noin 29 miljoonaa euroa KSVH:n lainoja ja antaneet sille pääomia kuntien kassasta.

KSVH on rahoittanut noilla rahoilla KSVV:tä sijoituksilla ja lainoilla.

KSVV teki vuona 2017 tappiota 934 887 euroa ja vuona 2016 tappiota 1 219 649 euroa.

KSVH: tilinpäätös 2017 oli tappiolla 293 995 euroa ja 2016 tappiolla 159 000 Euroa.

KSVH voi saada tuloja vain KSVV:ltä

Lainaus KSML 12.6.2018

Keski-Suomen valokuituverkot

Luottamuksellinen

-viestintävirasto on 3.3.2017 lähettämässään sähköpostissa ilmoittanut, ettei KSVV Oy ole tukikelpoinen, koska yhtiö on saanut liikaa julkista tukea.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2017-AK-110885.pdf

"– Viestintävirasto ei suostunut neuvomaan ELY-keskusta kuinka tukikelpoisuusprosentit muutetaan tukieuroiksi"

Eikö Elyssä osata prosenttilaskua?

Kun KSVV Oy on todisteellisesti saanut liikaa julkista tukea, niin peritäänkö lain ylittävä julkinen ylimääräinen tuki takaisin?

Miten on mahdollista, että Keski-Suomen ELY-keskus jakaa liikaa maksetusta tuesta huolimatta lisää valtion tukirahaa?

Ovatko nämä Kepu-tukia?