Mutta pahoitin mieleni, kun aikuinen koulutettu lapseni perheineen tuli vierailulle, ja yhdessä vaiheessa tarjosin heidän vauvalleen tarkoin huoltamiani hänen vauva-aikaisia vaunujaan jotka olen pölyttöminä ja pestyinä, peitettynä pölyltä, nostagisesti säästänyt, hän kommentoi, että ei noihin homeisiin lastaan laita. Olen aika kova lattioita pyyhkimään pölystä usein sen teen mutta joskus en jaksa sohvan alta vaikka teen senkin tarkaan välillä. Nyt oli kai pölyinen alusta siellä ja lapseni kailotti kovaan ääneen, että voi kauheaa kun on pöly'ä, useempaan kertaan ja puisteli lapsensa housunpolvista pölyjä sisällä huomiota herättävästi. Olin ihan järkyttynyt tällaisesta ilkeydestä minua kohtaan.
Mitä mieltä olette?
Vaadinko liikaa käyttäytymistä lapseltani?
sinikkalt
52
783
Vastaukset
Ehkä lapsesi saaman koulutuksen varjopuolia.
Uudehkoja mökkivaunuja saa kirpparilta, ei kannata vanhoja tyrkyttää.
Onhan tapauksessasi yksi hyvä puoli. Taapero pyyhkii pölyt sieltä mistä itse olet unohtanut pyyhkiä.Olen 60 .
Ei muista sitten millään enää.
Lapsetkin 40v.
Tuskinpa muutkaan täällä muistavat.
Jos väittävät, niin valehtelevat dementoidessaan.
Yritähän kysyä 30 .
H.- reppuriika
Eiköhän kaikilla elämänsä uhossa ja nuoruuden voimassa ole tuollainen yliolkainen asenne edelliseen sukupolveen. Omien vanhempien neuvot, kasvatusmenetelmät ja opit tuntuvat ikiaikaisilta: on hometta, pölyä, kalkkia ja "aataminaikaa" on kaikessa. Kuulunee vielä siihen irrottautumiseen lapsuuden kodin napanuorasta.
Jotenkin se isovanhempien ja omien vanhempien ote tökkii. Elämänkoulu ja vuosikymmenet opettavat.
Anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Vie vainut vaikka kirpparille: kyllä ne jollekin kelpaa. Mieluummin ne ostaa kirpparilta kuin ottaa vastaan liian iholta, omilta vanhemmilta. Saattaahan jälkikasvusi olla sen verran varakkaita, että voivat ostaa uudet kärryt lapselleen."reppuriika"
Eiköhän aloituksen tarkoitus ole kirjoittaa mamuista.
Kuinka mamut saavat aina maksu-lapun lasten-vaunu-kauppaan.
Uusiin vaunuihin.
Etteivät heidän lapsensa vaan käännä etu-puoltaan Joulu-kinkun tuoksuun.
-
Huomaathan kuinka nopeasti korppis kommentoi? :)
Mokomakin leski....
H.- vfrtgbhyy
Joo ei vanhoja vaunuja vauvalle.. isovanhemmat tai vanhemmat usein ostavat uudet vaunut esikoiselle. Tietysti jos ei ole varaa, niin se on toinen juttu.
- Tämä-on-puhetta
Aivan aivan karmea sukukonflikti. Kuinka voi toipua?
Konfliktit olisivat vältettävissä kun esi-ikäluokka (palsta) malttaisi luopua tunteistaan, eikä keräisi niitä p e r keleen puolirikkinäisiä maitokannuja vuodelta 50 tai mitään aika-ajan hippeleitä viimeisen 30 - 60 vuoden ajalta.
Käytöstä poistuneen kaman oikea paikka on
A) Polttorovio
B) Jätelava
C) Kaatopaikka
D) Kirppari
E) Kierrätyskeskus
F) Joku tosi hölmö jolle saa kaman myytyä tai ujutettua
Niiden vaunujen paikka ei ole korvien väli, sängyn alusta, vaan - Huidsin Nevada.
Nyt teet tyttärelle selväksi, että perinnöksi ei tule muuta kuin pölyiset lastenvaunut.
Se pikku riiviö on otettava huostaan ja laitettava lastenvaunukasvatuslaitokseen oppimaan rattaiden ominaisuuksia, ja pölyisiin hommiin.
Parempi on myös pitää etäisyyttä enemmän kuin rattaiden verran. - Mitä.noista
Minunkaan tyttärellekään ei kelpaa oikein mikään, mitä itse pidän käyttökelpoisena. Tuskin vanhat lastenrattaat, kun ei oikein ystäviltä saadut kauniit lastenvaatteetkaan. Olisi syytä enemmänkin valittaa, koska joudun lainaamaan hänelle rahaa, joskus on vähän perheen rahavarat huonossa hapessa. Mutta annan olla, enkä loukkaannu.
Pölyistä ei sano, eikä tippaakaan vaikuttaisi vaikka sanoisi. Itse voisin sanoa, että ohoh, ompa mulla pitkä aika imuroinnista, kaikenlaista mukavaa meno alvariinsa, mitä nyt imurointiin enää aikaansa tärvää.
Kellekä keljuilisi jollei omalle äidille. Tämän päivän nuorilla perheillä on kyllä tekemistä että selviävät.
Sellaisia ne ovat, yleensä toki mukavaa seuraa ja lapsenlapset ovat niin ihania ja osoittavat ja kertovat suoraan, kuinka tärkeä heille olen.
Ymmärrän että aloittajaa harmittaa, kyllä sitä joskus mielensä pahoittaa jokisikin aikaa.- sinikkalt
""Olisi syytä enemmänkin valittaa, koska joudun lainaamaan hänelle rahaa, joskus on vähän perheen rahavarat huonossa hapessa. Mutta annan olla, enkä loukkaannu. ""
rahaa minun ei tarvisi antaa heille että sitä pyytäisivät, eivät millään meinaa ottaa kun tarjoan ja annan kyllä silloin tällöin, pärjäämme kaikki ihan ok.
Mutta vaunut ovat tosi siististi pidetyt ja siistityt.
Koskahan se onkaan se aika että järkeä tulee tarpeeksi päähän aikuisille lapsille? Itse en ole noin vanhemmilleni puhunut. Ja muutenkin tämä on meidän koti, täällä ei lapsemme määräile, kuten nyt pakkaa olemaan. - kellarikomero
sinikkalt kirjoitti:
""Olisi syytä enemmänkin valittaa, koska joudun lainaamaan hänelle rahaa, joskus on vähän perheen rahavarat huonossa hapessa. Mutta annan olla, enkä loukkaannu. ""
rahaa minun ei tarvisi antaa heille että sitä pyytäisivät, eivät millään meinaa ottaa kun tarjoan ja annan kyllä silloin tällöin, pärjäämme kaikki ihan ok.
Mutta vaunut ovat tosi siististi pidetyt ja siistityt.
Koskahan se onkaan se aika että järkeä tulee tarpeeksi päähän aikuisille lapsille? Itse en ole noin vanhemmilleni puhunut. Ja muutenkin tämä on meidän koti, täällä ei lapsemme määräile, kuten nyt pakkaa olemaan.Mietis nyt vielä vähän. ne vaunut on ihan varmasti sooou laast siiison ettei sanotuksi saa.
- hehehehee
Nauranut olisin makeasti moista sanailua aikuiselta pesästä lentäneeltä lapseltani.
Tiedän, että ensi reaktiona sappi kiehahtaa äidillä. Haluaisi panna ruotuun kuten oli voinut hänen ollessaan vielä lapsi.
Mutta kun, se ruotuun paneminen ei enää onnistu ☺
On laitettava toinen vaihde silmään. Vilkettä silmäkulmiin ja hymyä huuliin.
Pääasiahan kuitenkin on, että aikuiset lapsemme pärjäävät ja ovat jopa parempia kuin me.
Eikä pidä mennä mestaroimaan nuoren perheen elämää, he elävät tavallaan. Ottavat, jos haluavat säästämäsi vanhat lastenvaunut ja ovat niiden homeisuudesta, mitä mieltä haluavat. Sinä olet ne lastenvaunut säilyttänyt, ne ovat sinun muistojasi. Lapsillasi on oma nykyaikainen elämänsä. Nykyään ostetaan uutta,.
Ennen säästettiin tavaroita. Ennen korjattiinkin tavaroita ja paikattiin vaatteita ja parsittiin sukkien reiät umpeen. Mutta se oli ennen. Nyt on nyt.
On minullakin tallessa vaatehuoneellinen lastemme leluja ja varastossa lastemme suksia, potkulautoja, ja pikkupyörä, jolla jokainen lapseni on opetellut ajamaan. Sen pyörän yksi lapsistani aikoi ottaa tyylikkäänä entisajan pyöränä lapselleen mutta oli saanut joltain tuttavaltaan hyvän lastenpyörän eikä sitten ottanut. Olin tyytyväinen, kun ei ottanut. Minulla on monta lasta ja en ole halunnut antaa muitakaan yhteisiä tavaroitaan kenellekään. Täällä minun luonani saavat lapsenlapset leikkiä museoleluilla ☺ - onniYksilläKesä-kaikilla
Alottajalle;
Ole onnellinen kun jälkikasvusi tulevat sentään sua katsomaan,
on semmosiaki vanhempia
jotka ovat jälkikasvun kouluttaneet tohtoreiksi sun muiksi insinööreiksi,
tai oikeestaan isehän ne onvat opiskelleet, vanhempiensa tukemana,
mutta nämä suomen sivistyken huiput ei muista käydä vanhempiaan kattomassa,
josku harvoin soittavat, on semmosiaki jälkeläisiä jotka ei edes soita,
sukupolvien suuri ero ja suuri sivistystason ero, koulutuksen muodossa,
näyttää erottavan vanhukset totaalisesti jälkeläisistään,
moni vanhus elää täydellisessä yksinäisyydessään vanhuuttaan, unohdettuna,
jälkikasvu ei muista mistä on kotoisin, syntyisin, siis juuriaan, tai ei halua muistaa,
surullista mutta totta monen kohdalla, - kuka.vanhoja.muistaa
Älä kuule välitä aloittaja. Kiittämättömiä ovat tämä "pullamössö" ja "luuri korvalla kulkeva" sukupolvi.
Menikös se sananlasku, että "Kiittämättömyys on maailman palkka"? Lapsesi käyttäytyi ihan niinkuin normaali ensimmäisen lapsensa äiti käyttäytyy. Yhtä hassusti.
Seuraavien lasten kanssa ei enää sitten yhtä tarkkaa olekaan.- siilenä
Ei nykynurille kelpaa enää omat vaununsa. Malli on muuttunut ja käytännöllisyyskin. En minä ainakaa osasisi ostaa lapselleni ja lapsenlapselleni sopivia vaunuja enkä hääviin vaatteitakaan. Lahjakortti paras, saavat ostaa mitä haluavat. Oliko tyttösi vain rehellionen pölystä huomauttaessaan? Sitähän täällä aina kaivataan ;):
Miten lapsenlapsesi pääsi sohvan alle?- ainaainaaina
#Miten lapsenlapsesi pääsi sohvan alle? #
miksei se nyt pikkukersa sinne peruuttamalla jalkansa saa liukumaan meillä saisi ainakin. - siilenä
ainaainaaina kirjoitti:
#Miten lapsenlapsesi pääsi sohvan alle? #
miksei se nyt pikkukersa sinne peruuttamalla jalkansa saa liukumaan meillä saisi ainakin.Niin että oikeen useampaan kertaan pääsi. Ois äiteensä ottanut eka kerrasta onkeensa. Mitä päästää mukulansa toisten lattioille. Ois kelpuuttanut pölyttömät vaunut. Sitä paitsi pöly housunpolvissa ei ole vaarallista, siedättää vaan :).
- ihanHyväMummi
Muutenhan sitä on kivikaudelta oleva fossiili, paitsi jos rahasta on kyse, se kyllä kelpaa. En ole aikoihin antanut muuta kuin rahaa, lopetin lahjojen ostamisen kun huomaisin että ostamani lasten vaatteet ja muut lahjat "unohtuivat" meille aina kun läksivät pois. Meille jättävät myös toisen mummon ostamat lahjat kun eivät ilkeä jättää sinne mistä saivat.
Viis veisaan, maailmassa on isompiakin murheita. - Nos-talkki-a
On kailotettu, että kaikki retro on nyt muotia.
W*tut se taida olla ollenkaan. Nyt on sohvan alusta puhdas, jos sattuu lapsi sinne mönkimään.
En tosin usko että mahtuu, kun ei meinaa moppikaan mennä, toisella kädellä joutuu sohvaa nostamaan.
Seuraavan sohvan pitää olla sellainen, että minäkin sen alle sovin.Olen sitä mieltä, aloittaja, että tyttäresi on aikansa lapsi. Ei ole trendikästä kunnioittaa vanhempiaan, eikä juuri muitakaan. Ja perinteen/jatkuvuuden korostaminen ei kuulu tämän ajan tapoihin Surulliseksi ja ulkopuoliseksi se tekee, useimmiten.
Itse koen saavani riittävästi kunnniotusta - kovin paljoa en taida ansaitakaan..)) - mutta toisinaan huomaa jopa lastenlapsissa tiettyä alentuvuutta, kun omat kiinnostukseni kohteet eivät myötäile ajan trendejä....- sinikkalttt
Joo kiitos kommentistasi. Ei täällä ihmiset juurikaan ymmärtäneen tilannettani.
- siilenä
sinikkalttt kirjoitti:
Joo kiitos kommentistasi. Ei täällä ihmiset juurikaan ymmärtäneen tilannettani.
Oisit mennyt mukaan tyttären kailotukseen, lyönyt luutun käteen ja sanonut että löytäjä saa pitää pölyt :D. Kyllä pienen lattialla ryömivän vauvan äiti on itse vastuussa siitä, mihin lapsensa laittaa. Ei voi olettaa että vauvattomassa talossa huusholli on aina vauvoille sopiva.
Toisaalta herää mieleen sellainenkin kysymys, että olemmeko itse kasvattaneet tyttäremme ja minkälainen on aiemmin ollut äiti-lapsi -suhde.
Vai oliko tyttärelläsi joku akuutti ongelma, mikä ilmeni tällaisen "juonitteluna". siilenä kirjoitti:
Oisit mennyt mukaan tyttären kailotukseen, lyönyt luutun käteen ja sanonut että löytäjä saa pitää pölyt :D. Kyllä pienen lattialla ryömivän vauvan äiti on itse vastuussa siitä, mihin lapsensa laittaa. Ei voi olettaa että vauvattomassa talossa huusholli on aina vauvoille sopiva.
Toisaalta herää mieleen sellainenkin kysymys, että olemmeko itse kasvattaneet tyttäremme ja minkälainen on aiemmin ollut äiti-lapsi -suhde.
Vai oliko tyttärelläsi joku akuutti ongelma, mikä ilmeni tällaisen "juonitteluna".Kaikki eivät taida olla noin rempseitä, siilenä..))
Itsekin olen enemmän mielensäpahoittaja-tyyppiä ja lähipiirissä olen saanut nähdä, että vanhempia on "lupa "haavoittaa mennen tullen. Ja vielä niinkin, että mitä enemmän olet tehnyt lastesi hyväksi, sitä nurjemman kohtelun saat...
Vähän epäilen, että aloittaja voi olla "liiankin hyvä äidiksi". ne jotka ovat päättäneet olla "riittävän hyviä", saattavat päästä helpommalla..))sinikkalttt kirjoitti:
Joo kiitos kommentistasi. Ei täällä ihmiset juurikaan ymmärtäneen tilannettani.
Ehkä monikin ymmärtää, aloittaja, mutta päättää nähdä asiat toisin, ei halua haavoittua...
- siilenä
demeter1 kirjoitti:
Kaikki eivät taida olla noin rempseitä, siilenä..))
Itsekin olen enemmän mielensäpahoittaja-tyyppiä ja lähipiirissä olen saanut nähdä, että vanhempia on "lupa "haavoittaa mennen tullen. Ja vielä niinkin, että mitä enemmän olet tehnyt lastesi hyväksi, sitä nurjemman kohtelun saat...
Vähän epäilen, että aloittaja voi olla "liiankin hyvä äidiksi". ne jotka ovat päättäneet olla "riittävän hyviä", saattavat päästä helpommalla..))Ehkä me olemmekin rempseitä koko porukka :).
Minut on taas kasvatettu siihen että vanhempia kunnioitetaan ja sen pitää näkyä myös kohtelussa ja käytöksessä. Se ei tarkoita sitä että nuorten pitäisi olla ja elää niin kuin vanhempiensa, mutta sen voi vaatia että vanhempia kohdellaan kunnioittavasti. Siis ei tulla vanhempien kotiin nenää nyrpistelemään ja vanhempien ei tarvitse elää kuin nuorempi sukupolvi. Ymmärrystä puolin ja toisin. Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan. Vaikkakin he olisivat omat lapset. - sinikkalt
demeter1 kirjoitti:
Kaikki eivät taida olla noin rempseitä, siilenä..))
Itsekin olen enemmän mielensäpahoittaja-tyyppiä ja lähipiirissä olen saanut nähdä, että vanhempia on "lupa "haavoittaa mennen tullen. Ja vielä niinkin, että mitä enemmän olet tehnyt lastesi hyväksi, sitä nurjemman kohtelun saat...
Vähän epäilen, että aloittaja voi olla "liiankin hyvä äidiksi". ne jotka ovat päättäneet olla "riittävän hyviä", saattavat päästä helpommalla..))# Kaikki eivät taida olla noin rempseitä, siilenä..))
Itsekin olen enemmän mielensäpahoittaja-tyyppiä ja lähipiirissä olen saanut nähdä, että vanhempia on "lupa "haavoittaa mennen tullen. Ja vielä niinkin, että mitä enemmän olet tehnyt lastesi hyväksi, sitä nurjemman kohtelun saat...
Vähän epäilen, että aloittaja voi olla "liiankin hyvä äidiksi". ne jotka ovat päättäneet olla "riittävän hyviä", saattavat päästä helpommalla..))
"
Nyt vasta huomasin tämän viestisi.
Itku tuli kun sen luin. Oikein lämmin kiitos myötätunnosta ja sanoistasi. siilenä kirjoitti:
Ehkä me olemmekin rempseitä koko porukka :).
Minut on taas kasvatettu siihen että vanhempia kunnioitetaan ja sen pitää näkyä myös kohtelussa ja käytöksessä. Se ei tarkoita sitä että nuorten pitäisi olla ja elää niin kuin vanhempiensa, mutta sen voi vaatia että vanhempia kohdellaan kunnioittavasti. Siis ei tulla vanhempien kotiin nenää nyrpistelemään ja vanhempien ei tarvitse elää kuin nuorempi sukupolvi. Ymmärrystä puolin ja toisin. Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan. Vaikkakin he olisivat omat lapset.Noin sen pitäisi mennä, siilenä, minunkin mielestäni. Noiden kahden kaltoinkohdellun tuttuni kohdalla oli kai kyse äitien ikiaikaisesta tavasta yrittää hyvittää lapselle jotakin sellaista, mikä heiltä oli jäänyt puuttumaan.
Toinen tuttu jäi nuorena leskeksi, eikä avioliittokaan ollut ongelmaton. Toinen eli niinikään vaikeassa liitossa ja tahtoi hyvittää lastaan sen vuoksi, vaikka ei tietenkään itse ollut ainoa "syyllinen" perheen ongelmiin...- siilenä
demeter1 kirjoitti:
Noin sen pitäisi mennä, siilenä, minunkin mielestäni. Noiden kahden kaltoinkohdellun tuttuni kohdalla oli kai kyse äitien ikiaikaisesta tavasta yrittää hyvittää lapselle jotakin sellaista, mikä heiltä oli jäänyt puuttumaan.
Toinen tuttu jäi nuorena leskeksi, eikä avioliittokaan ollut ongelmaton. Toinen eli niinikään vaikeassa liitossa ja tahtoi hyvittää lastaan sen vuoksi, vaikka ei tietenkään itse ollut ainoa "syyllinen" perheen ongelmiin...Aika ymmärrettävää tuokin kertomasi, siis että äiti yrittää hyvitellä lapsilleen, siihen on helppo mennä.Toisaalta jos lapsilla/kaikilla riittää ymmärrystä, luulisi korostuvan se, että jatkossa halutaan pitää yhtä kaikkien taholta eikä tavallaan jatkaa sitä pahaa oloa aiheuttavaa yhteiseloa, mikä oli aiemmin. Vaatii vanhemmalta sisua vaatia itselleen arvostusta siinäkin tilanteessa.
sinikkalt kirjoitti:
# Kaikki eivät taida olla noin rempseitä, siilenä..))
Itsekin olen enemmän mielensäpahoittaja-tyyppiä ja lähipiirissä olen saanut nähdä, että vanhempia on "lupa "haavoittaa mennen tullen. Ja vielä niinkin, että mitä enemmän olet tehnyt lastesi hyväksi, sitä nurjemman kohtelun saat...
Vähän epäilen, että aloittaja voi olla "liiankin hyvä äidiksi". ne jotka ovat päättäneet olla "riittävän hyviä", saattavat päästä helpommalla..))
"
Nyt vasta huomasin tämän viestisi.
Itku tuli kun sen luin. Oikein lämmin kiitos myötätunnosta ja sanoistasi.Kiitos palautteesta. Hyvää jatkoa sinulle. Muistan lukeneeni, että intiaanikielessä sana "rakkaus" tarkoittaa tuskaa sydämessä. Ei taida sopia meidän aikaan eikä -kulttuuriin.
Mutta näillä mennään ja sinnitellään..))siilenä kirjoitti:
Aika ymmärrettävää tuokin kertomasi, siis että äiti yrittää hyvitellä lapsilleen, siihen on helppo mennä.Toisaalta jos lapsilla/kaikilla riittää ymmärrystä, luulisi korostuvan se, että jatkossa halutaan pitää yhtä kaikkien taholta eikä tavallaan jatkaa sitä pahaa oloa aiheuttavaa yhteiseloa, mikä oli aiemmin. Vaatii vanhemmalta sisua vaatia itselleen arvostusta siinäkin tilanteessa.
Näinkin, siilenä. Kyllähän uhrautuva ja hyvittelevä rakkaus voi olla ansa, ruokkia keskinäistä riippuvuutta. Itse kyllä haluankin olla jossakin määrin riippuvainen läheisistäni ja luotan siiten, että jos menee överiksi, palautetta tulee..))
- siilenä
demeter1 kirjoitti:
Näinkin, siilenä. Kyllähän uhrautuva ja hyvittelevä rakkaus voi olla ansa, ruokkia keskinäistä riippuvuutta. Itse kyllä haluankin olla jossakin määrin riippuvainen läheisistäni ja luotan siiten, että jos menee överiksi, palautetta tulee..))
Mulla taas on toisippäin, en halua olla riippuvainen kenestäkään johtunee siitä että penskasta asti on pitönyt aika pitkälti pärjätä omillaan. Pitää niin kuin varmistella että pärjää itsekseenkin. Toisaalta olen tietoisesti halunnut myös vähentää sitä että toiset olisivat jollain lailla minusta riippuvaisia :). Oire jostain :)?
- siilenä
siilenä kirjoitti:
Mulla taas on toisippäin, en halua olla riippuvainen kenestäkään johtunee siitä että penskasta asti on pitönyt aika pitkälti pärjätä omillaan. Pitää niin kuin varmistella että pärjää itsekseenkin. Toisaalta olen tietoisesti halunnut myös vähentää sitä että toiset olisivat jollain lailla minusta riippuvaisia :). Oire jostain :)?
Tuosta uhrautuvasta rakkaudesta............
Tiedän yhden nyt jo ikäihmisen, joka aikoinaan teki yksinäisen lapsen. Ei koskaan asunut lapsensa isän kanssa. Äiti ja lapsi asuivat kahdestaan ja tämä lapsi piti huoken siitä että siihen kolmanneksi ei koskaan tullut "uutta isää" asumaan. Ja äiti hyväksyi tähän. Lapsi kohteli äitiään miten kohteli, äiti hyväksyi ja sieti. Kuitenkaan lapsikaan ei koskaan läytänyt itselleen kummapnia vaan tänä päivänäkin ovat kahdestaan toisistaan riippuvaiset. siilenä kirjoitti:
Mulla taas on toisippäin, en halua olla riippuvainen kenestäkään johtunee siitä että penskasta asti on pitönyt aika pitkälti pärjätä omillaan. Pitää niin kuin varmistella että pärjää itsekseenkin. Toisaalta olen tietoisesti halunnut myös vähentää sitä että toiset olisivat jollain lailla minusta riippuvaisia :). Oire jostain :)?
Samanlainen on minunkin kehityskulkuni ollut, siilenä: korostuneen itsenäinen. omillaan pärjäävä enkä minäkään ole tykännyt olla riippuvainen enkä ruokkia kenenkään riippuvuutta.
Vanhemmiten olen kyllä pehmennyt, siedän paremmin omaa ja toisten riippuvuutta ja kai vastavuoroisuuskin on eräänlaista riippuvuutta ? Ja YYA ?..))
Vähän kylmää tuo kertomasi versio äidinrakkaudesta, mutta kai se sitten voi ilmetä monella tavalla. Ovat tahtoneet tuon laisen elämän ja ovat riittävän tyytyväisiä siinä, kait ? Tai eivät ole nähneet vaihtoehtoja...- siilenä
demeter1 kirjoitti:
Samanlainen on minunkin kehityskulkuni ollut, siilenä: korostuneen itsenäinen. omillaan pärjäävä enkä minäkään ole tykännyt olla riippuvainen enkä ruokkia kenenkään riippuvuutta.
Vanhemmiten olen kyllä pehmennyt, siedän paremmin omaa ja toisten riippuvuutta ja kai vastavuoroisuuskin on eräänlaista riippuvuutta ? Ja YYA ?..))
Vähän kylmää tuo kertomasi versio äidinrakkaudesta, mutta kai se sitten voi ilmetä monella tavalla. Ovat tahtoneet tuon laisen elämän ja ovat riittävän tyytyväisiä siinä, kait ? Tai eivät ole nähneet vaihtoehtoja...Aivan............
Ehkä sanaan riippuvainen liittyy liian riippuva tunnelataus :). Olla toisten kanssa, mutta pärjätä omillaankin, siinä tavoite. YYA, vapaaehtoisuuteen perustuva, siinä tavoite :). Tai eihän sitä koskaan teisä kuinka riippuvainen tässä toisten avusta esimerkiksi tulee olemaan.
Uskon että alun pitäen tuo elämänkulku ei ollut tämän äidin tavoite, mutta äidinrakkaus meni omien tarpeiden edelle. Jonkunlainen symbioosi heillä on.
Missään ei ajan kulku korostu enempää kuin äidin ja aikuisen tyttären välisissä keskusteluissa varsinkin kuin ne koskevat elämäntapaa, tyylejä, makuja, tavaroita. Ei kannata ottaa raskaasti, se on vaan sitä kuuluisa laiffia. Olisin voinut saada samanlaisen vastauksen omalta lapseltani, joka tulee mielellään muuttamaan ja kantamaan minun perintötavarani roskalavalle salamana ja me kannetaan takaisin sisään.....ei vanha ole säilyttämisen arvoista heille, ei vielä. Ehkä sekin aika tulee, mutta sen aika ei ole vielä. Minä tuon meille kamaa mitä he ovat kantamassa roskiin kun ihan sieluun sattuu kun hyvää tavaraa kannetaan kerrätykseen.....
Tuo on varmasti totta, Paloma, että äidin ja tyttären suhteessa erilaisuus korostuu. Ollaan liian läheisiä, sanotaan kaikki..))
Äidin ja pojan suhteeseen on minusta sisäänrakennettuna tietty kunnioitus, jopa suojelunhalu.
Poikien äidit pääsevät helpommalla ?..))
Jaan kanssasi tuon surun siitä, miten vähän annetaan arvoa hyvälle, kestävälle tuotteelle. Edes käsityötä ei arvosteta...- sinikkalt
demeter1 kirjoitti:
Tuo on varmasti totta, Paloma, että äidin ja tyttären suhteessa erilaisuus korostuu. Ollaan liian läheisiä, sanotaan kaikki..))
Äidin ja pojan suhteeseen on minusta sisäänrakennettuna tietty kunnioitus, jopa suojelunhalu.
Poikien äidit pääsevät helpommalla ?..))
Jaan kanssasi tuon surun siitä, miten vähän annetaan arvoa hyvälle, kestävälle tuotteelle. Edes käsityötä ei arvosteta...Mutta kun kysymys on pojastani.
sinikkalt kirjoitti:
Mutta kun kysymys on pojastani.
Vain niin. Mitenkäs miniä ? Joskus olen ollut huomaavinani miniän vaikutusta noissa kuvioissa.
Mutta ikävää jos noin on. Parilla tutulla on sama tilanne, eikä koskaan ole selvinnyt tuon väheksynnän ja huonosti kohtelun syytä. Siksi tuolla ylempänä tarjosin tuota "liian hyvä äidiksi!-selitystä....- siilenä
sinikkalt kirjoitti:
Mutta kun kysymys on pojastani.
Poika tai tyttö, meille ei tulla nokittelemaan. Koitetaan pitää yllä sellaista yya-sopimusta että kaikkien elämänmenoa kunnioitetaan niin että välit pysyy asiallisina. Eletään mukana toistemme elämää, mutta kuitenkin omannäköistä kukin sukupolvi. Autetaan puolin ja toisin sitä, joka apua tarvitsee, mahdollisuuksien mukaan.
Toistaiseksi kukaan ei ole vielä halunnut irtaantua porukasta.
Toisaalta pölyistä huomauttelu tai vanhoista vaunuista kieltäytymien ei minusta olisi mikään maata kaatava asia. demeter1 kirjoitti:
Tuo on varmasti totta, Paloma, että äidin ja tyttären suhteessa erilaisuus korostuu. Ollaan liian läheisiä, sanotaan kaikki..))
Äidin ja pojan suhteeseen on minusta sisäänrakennettuna tietty kunnioitus, jopa suojelunhalu.
Poikien äidit pääsevät helpommalla ?..))
Jaan kanssasi tuon surun siitä, miten vähän annetaan arvoa hyvälle, kestävälle tuotteelle. Edes käsityötä ei arvosteta...Olet aivan oikeassa tuosta äidin ja pojan välisestä suhteesta myös. Ne ovat hyvinkin erilaisia.
siilenä kirjoitti:
Poika tai tyttö, meille ei tulla nokittelemaan. Koitetaan pitää yllä sellaista yya-sopimusta että kaikkien elämänmenoa kunnioitetaan niin että välit pysyy asiallisina. Eletään mukana toistemme elämää, mutta kuitenkin omannäköistä kukin sukupolvi. Autetaan puolin ja toisin sitä, joka apua tarvitsee, mahdollisuuksien mukaan.
Toistaiseksi kukaan ei ole vielä halunnut irtaantua porukasta.
Toisaalta pölyistä huomauttelu tai vanhoista vaunuista kieltäytymien ei minusta olisi mikään maata kaatava asia."Toisaalta pölyistä huomauttelu tai vanhoista vaunuista kieltäytymien ei minusta olisi mikään maata kaatava asia,", kirjoittaa siilenä.
Kerrankin olen eri mieltä kanssasi..)) Kyllä ne voivat olla "maata kaatava asia".
Vaunujen kunnostaminen voi olla rakkautta, niiden torjuminen osoitus siitä, että ei kelpaa omalle lapselleen. .. En tietenkään tiedä, että aloittajalla olisi tästä kyse, mutta omalla kohdallani voisi kokea noin. Ja niin kokivat mainitut tuttunikin.- siilenä
demeter1 kirjoitti:
"Toisaalta pölyistä huomauttelu tai vanhoista vaunuista kieltäytymien ei minusta olisi mikään maata kaatava asia,", kirjoittaa siilenä.
Kerrankin olen eri mieltä kanssasi..)) Kyllä ne voivat olla "maata kaatava asia".
Vaunujen kunnostaminen voi olla rakkautta, niiden torjuminen osoitus siitä, että ei kelpaa omalle lapselleen. .. En tietenkään tiedä, että aloittajalla olisi tästä kyse, mutta omalla kohdallani voisi kokea noin. Ja niin kokivat mainitut tuttunikin.Jännä :D.
Minä sieluni silmillä voin nähdä että tyttöni (poika ei välittäisi) saattaisi sanoa että onpas täällä sohvan alla pölyä kun vauvelin housut on pölyssä. Mutta hän sanoisi sen vain toteamuksena, en siitä loukkaantuisi. Jos on pölyä niin on pölyä. Se pyyhittäisiin pois ja vauveli jatkaisi tutklimusmatkailujaan.
Vaunuja en edes tarjoaisi koska meillä ei ole mitä tarjota ja toisaalta tiedän että tälle sukupolvelle ei kelpaa enää ne missä itse nukkuivat. Haluavat valita vaununsa itse. Voisin ntaa rahaa vaunujen ostoon. Nykyisin ei enää vaatteita osaa vauvalle ostaa kun pitää olla juuri oikean väristä ja jopa oikean valmistajan. Miniälle varsinkin. - sinikkalttt
siilenä kirjoitti:
Jännä :D.
Minä sieluni silmillä voin nähdä että tyttöni (poika ei välittäisi) saattaisi sanoa että onpas täällä sohvan alla pölyä kun vauvelin housut on pölyssä. Mutta hän sanoisi sen vain toteamuksena, en siitä loukkaantuisi. Jos on pölyä niin on pölyä. Se pyyhittäisiin pois ja vauveli jatkaisi tutklimusmatkailujaan.
Vaunuja en edes tarjoaisi koska meillä ei ole mitä tarjota ja toisaalta tiedän että tälle sukupolvelle ei kelpaa enää ne missä itse nukkuivat. Haluavat valita vaununsa itse. Voisin ntaa rahaa vaunujen ostoon. Nykyisin ei enää vaatteita osaa vauvalle ostaa kun pitää olla juuri oikean väristä ja jopa oikean valmistajan. Miniälle varsinkin.Heillä on omat kalliit vaununsa ja muut, mutta ihan vaan mummolassa mummon mieliksi, kerran, nostalgisesti kun tarkoitus hyvä isovanhemmilla. Siistit, helpot ja kivat ja ehdottomasti puhtaat. No, näin.
- siilenä
sinikkalttt kirjoitti:
Heillä on omat kalliit vaununsa ja muut, mutta ihan vaan mummolassa mummon mieliksi, kerran, nostalgisesti kun tarkoitus hyvä isovanhemmilla. Siistit, helpot ja kivat ja ehdottomasti puhtaat. No, näin.
Ymmärrän sinun ajatuksesi ja todennäköisesti itse tuossa tilanteessa olisin ollut jopa haltioissani jos minun lapseni olisi saanut köllötellä hyvin pidetyissä perinnevaunuissa mummolassa. Mutta kun tuo nuori sukupolvi ei välttämättä osaa ajatella noin, välttämättä. Suhtautuminen yksilöllistä lienee. Ymmärrän mielipahasi, tarkoituksesi oli hyvä.
- pehmopalloilijako
Alkaakohan tulla se keräilyvimma minullekkin, kuten useimmille vanhana, meinasin viedä jo vanhoja pehmoleluja kierrätykseen. En vie vielä, sillä mukana olis menny pallo, joka on pehmeä ja tuli mieleen olkapäiden rentoutus pehmopalloa heitellen :))
Aloitukseen
Kyllä me voimme kokea pettymystä ja hyvinkin ikäviä tunteita myös lastemme käyttäytymisestä meitä kohtaan.
Kuitenkin he oppivat omien kokemusten kasvaessa, että olisi pitänyt olla fiksumpi, eikö....- juhygtrf
Ensimmäisen lapsen kanssa opetellaan.. toisen kanssa jo ollaan rennompia. En neuvo en juurikaan osta, en anna vanhoja romujani. Vanhat romuni myyn netissä, koska en halua antaa niitä riesaksi lapsilleni tai lapsenlapsilleni. Rahaa annan koska itsellä oli aikanaan vaikeaa ja puutetta eikä omat vanhempani auttaneet vaikka monesti oli ihan leivästä pulaa. Nyt en itse enää tarvitse, eikä ostaminen enää tuo mielihyvää. Annan rahaa niille jotka nauttivat ostamisesta, annan ostamisen ilon heille. Nautin lapsenlapsista ja sen ilon onneksi lapsenikin minulle mielellään antavat, kun näkevät ilon lastensa silmissä kun kylään tulevat. Aika aikaa kutakin, olen oppinut lukemaan lasteni tarpeet.
- anna-anteeksi-se
Suoraa puhetta ja rehellistäkin. Ei siitä tarvitse pahentaa itseään tai mieltään.
Asiat vaan ovat niin, että uusia tulee ja vanhoja menee. Se on elämän sääntö.
Niin ihmisissä kun tavaroissa. Joku sinulle tunne arvokas (lastenvaunut) ei ole toiselle sitä ollenkaan, kun ei ole tuntenut ko. vaunuja koskaan.
Minusta hiukan itsekästä loukkaantua siitä. Ymmärrän että loukkaantua voi.
Kaikinpuolin fiksua on se, että unohdat asian. Syy on se, että tulevaisuus on vaikea, jos menneisyys on painolastina. Lisäksi ihmiset muutenkin voivat puhua hölmöjä välillä sillä harvat ihmiset osaavat puhua fiksusti. Sen huomaat tästäkin keskustelu ketjusta.
Olet varmaan joskus itsekin puhunut jotain, mitä ei olisi pitänyt. Siitä ei kannata kenenkään kantaa murhetta.
Sanoisin, että unohda se asia jotta voit nauraa ja nauttia huomisesta. Anna anteeksi pyytämättä, niin voit päästää irti itse asiasta.
Rakkaus on anteeksi antoakin, vaikka ei pyytäisi.
Viha taas etsii syitä, jotta voisi vihata ja tuhota elämää.
Kumman valitset, on oma asiasi.
Itse olen törmännyt usein " hallitsemattomaan" puheeseen. Ymmärrän että sitä on, enkä välitä siitä sen enempää. Kaikki eivät ole taitavia. - sdfghhjj
Hyvin kirjoitettu. Kukapa meistä ei lapsuksia lipsauttaisi. Anna anteeksi pyytämättä. Kaikki ¨eivät ole taitavia. Juuri näin.
- Seitenkymppinenkin
Voi,voi--suuret on joillakin murheet.Jos ,meidän sohvan alle vauva ryömii ja tulee sieltä pölyisenä,tuumaan ,että kappas vaan,tulipa sekin paikka siivottua.Josko tyttäreni siitä pahastuisi,sanoisin, saa ihan vapaasti luututa.
Mitä taas tulee vahoihin lastenvaunuihin ,halusin ja ostinkin ,varsinkin ensimäiselle lapselle kaikki uutta-en olis vanhoja roinia huolinut ,kun ei miellyttänyt,kehto kyllä kelpasi.
Vieläkin olen sitä kaliperia ,että ei koko ikää tarvitse samojen tavaroiden keskellä elää.Eikun kierrätykseen vaan ja mieleistä tilalle ,kun maku on muuttunut.
Elämä on liian lyhyt pihtaamiseen.- loitttsuh
Eräs tuttuni osti sellaiset 80-luvun Brio-vaunut mummola-vaunuiksi.
No nuoret ovat väliin ajattelemattomia puheissaan, sekin aikanaan muuttuu ja tottahan siitä pahoittaa mielensä. Älä missään tapauksessa hävitä vaunuja, nimittäin lapsenlapsesi saattavat aikanaan olla hyvinkin kiinnostuneita retrovaunuista ja niitten historiasta. Jos minulla vielä olisi vaunut jäljellä laittasin tarinan menneestä ajasta ja tarinan vaunujen kätköön ja vaunut säilöön :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miten voit manipuloida katsojalukuja?
Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj212287- 701166
- 1151056
- 491055
Nainen sä olet
arvokas muista se. Yritän pitää pienen kontaktin yllä vaikka turhaahan tämä on. Toivottavasti joulu meni hyvin ja otat r721009Jos olisin
Ollut ns. pelimies olisin myös käyttänyt tilaisuutta hyväksi. Välillä vain tuntuu että olisit itse nimenomaan halunnut p57967KRP alkaa tutkia Ulvilan murhaa
Jokohan nyt löydetään riittävä näyttö Annelin tuomitsemiseen miehensä murhasta tai taposta.15950Luotathan?
Muistan kun olit vihainen minulle. Niin järkyttävän söpönä ja silti niin vastustamattoman ihanana en ole ikinä ketään na31920Minun on niin vaikeaa uskoa, että
todella kaipaisit minua. Pelkään vieläkin, että minua kusetetaan.55898Voi kun pian voisi varmuudella sanoa
mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(53896