Viereinen säie kertoo takilan kiristuksestä: "käteen tömäkkä" tai "aika kireä". Olen itse kohdannut muitakin ongelmia..
Masto säädetään aluksi keskelle mittaamalla falilla. Dyneemakin venyy mitattaessa mastonhuipusta etäisyys varvaslistaan. Käsillä mitatessa jää tulos liian epämääräiseksi. Ostin lasermittarin ja teoriassa olisi hyvä menetelmä mutta en pysty mittaamaan ko etäisyyttä koska lasersäde tulee hukatuksi ennen kuin masto löytyy. Täytyy vielä yrittää pimeässä seurata mastoa pitkin ylös.
Nyrkkisääntö: 2m matkalta mitattuna 1mm vantin kirirstystä olisi 5% murtolujuudesta riippumatta vantin paksuudesta. Koetin käyttää metallimittaa ja asiaan erityisesti valmistettuja 2m alumiinisauvoja, joissa oli kinnitetty elektroninen mauseri. Menetelmä tuntui epätarkalta, koska alkutilanne "käsikiristys" on epämääräinen.
Ruuvikierteen nousua olen yrittänyt käyttää hyväksi. Teoriassa yksinkertainen metodi kun tietää, että jos kierros lyhentää vanttia esim. 1.75mm niin kierrosten määrällä saadaan haluttu jännitys tai % murtolujuudesta. Tässäkin alkutilanne "sormikiristyksen" vuoksi on epämääräinen.
Käytänössä loppusäätö vanteista on ollut tehty purjehtimalla Leen vantit ei saa löystyä ja masto pysyy halutussa muodossa.
Onko jollakulla parannusehdotusia?
Masto säädetään aluksi keskelle mittaamalla falilla. Dyneemakin venyy mitattaessa mastonhuipusta etäisyys varvaslistaan. Käsillä mitatessa jää tulos liian epämääräiseksi. Ostin lasermittarin ja teoriassa olisi hyvä menetelmä mutta en pysty mittaamaan ko etäisyyttä koska lasersäde tulee hukatuksi ennen kuin masto löytyy. Täytyy vielä yrittää pimeässä seurata mastoa pitkin ylös.
Nyrkkisääntö: 2m matkalta mitattuna 1mm vantin kirirstystä olisi 5% murtolujuudesta riippumatta vantin paksuudesta. Koetin käyttää metallimittaa ja asiaan erityisesti valmistettuja 2m alumiinisauvoja, joissa oli kinnitetty elektroninen mauseri. Menetelmä tuntui epätarkalta, koska alkutilanne "käsikiristys" on epämääräinen.
Ruuvikierteen nousua olen yrittänyt käyttää hyväksi. Teoriassa yksinkertainen metodi kun tietää, että jos kierros lyhentää vanttia esim. 1.75mm niin kierrosten määrällä saadaan haluttu jännitys tai % murtolujuudesta. Tässäkin alkutilanne "sormikiristyksen" vuoksi on epämääräinen.
Käytänössä loppusäätö vanteista on ollut tehty purjehtimalla Leen vantit ei saa löystyä ja masto pysyy halutussa muodossa.
Onko jollakulla parannusehdotusia?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Loos Gauge
Olen käyttänyt Loos & Co vaijerin jännitemittaria. Kokemukseni mukaan paras vaihtoehto rikaamiseeen.
Gullervo17
Maston saa fallilla mitattua pystyyn, kun käyttää sopivaa punttia. Esim ämpärit tai kanisteri sopivasti täytettynä. Annetaan roikkua partaan ulkopuolella ja teipillä tai tussilla merkki nostimeen esim vasvaslistan reunaan. Puntti toiselle puolelle, säädetään ja mitataan uudestaan.
Muuten yleistäen: Koepurjehduksella huomaa jos riki on liian löysä. Sopivalla kallistuksella on helppo kiristää leen puolelta. Vendan jälkeen toiselta. Sopivaa maston kaarta/prebendiä ei voi yleisluontoisesti antaa. Prebend tulee aina sovittaa purjeen muotoon. Senkin sopivuuden huomaa koepurjehduksella. Myös toppirikissä voi ja on joissain tapauksessa hyvä rikata sopivasti prebendiä.
Spinlock Rig-Sense. Näyttää vaijerin kireyden suoraan kiloina riippumatta vaijerin materiaalista. Löytyy 2-5mm ja 5-8mm mallit. Löytyi jopa Suomesta kaupasta.
Loose on siinä mielessä parempi että löytyy rikien viritysohjeita venemallien miukaan suoraan Loosien arvoilla. Tosin jos mennään pelkästään kiloilla eikä hiota säätöjä kelien mukaan kuten luokkaveneilla niin silloin muutkin välineet ajavat asian.
Teoriaa ja vinkkejä löytynee perhepurjehtijan tarpeisiin linkistä:
http://www.seldenmast.com/files/1416926327/595-540-E.pdf
Jos taas on kiinostunut kisavirityksestä niin esimerkiksi käynee seuraava linkki:
http://www.onedesign.com/Portals/106/docs/Tuning Guides/north-melges24-tuningguide.pdf
Loosin sivuilta vielä alla oleva huomautus. Yritin itse tutkia asiaa dyform-vanttien takia, jotka ovat rakenteeltaan toisenlaiset kuin alla oleva 1*19 SS (joten Loosin antamat arvot eivät käy suoraan). Tästä syystä päädyin Spinlockiin, koska tieto kiloista riittää kun tiedän dyformin murtolujuuden.
NOTE ! THE INTENDED USE OF THIS GAUGE IS TO BE USED ON 302 / 304 1x19 S.S. CABLE IN APPROPRIATE SIZES. IF USED ON OTHER CABLE TYPES, SIZES, AND CONSTRUCTION YOUR READINGS WOULD BE CONSISTENT (REPEATABLE) BUT POUND TENSION VALUES WOULD DIFFER FROM THOSE LISTED ON THE LABEL. GAUGE MAY NOT READ "O" WHEN AT REST, AS THEY ARE CALIBRATED AT MIDRANGE OF TENSION.
Maston keskityksen voi tehdä pienellä vaalla seuraavasti
http://www.yacht.de/ratgeber/lesertipps/exakter-grundtrimm-mit-der-federwaage/a111216.html
Kiitos parannusyrityksistä. Vieterivaaka kuulostaa hankalalta ja mikäli vene kelluu vähänkään kallellaan niin näyttö maston painosta on pielessä. Epäilen, ettei toimi parin sadan kilon maston kanssa. Onko jollakin kokemusta vieterivaakaa käytettäessä?. Fallilla mitatessa painavan kanisterin otan käyttöön äppikireyden sijaan.
Dyform vaijereita mitattaessa mittareiden paksuusskaalan ylärajoilla, ei taida Loose eikä Spinlock antaa absoluuttisia arvoja.
Tekniikallahan saa maston keskitettyä . Alavantit vaan löysälle ja ylävantit käsikireyteen sitten topin keskitys ylävanttien avulla kun masto on keskitetty niin lisätään ylävantteihin lisää kierroksia. Seuraavaksi alavantit hiemen kireämmälle ja katsotaan että masto pysyy suorana mastouran avaulla.
Jos ei usko omia silmiään, niin toki voi maston keskiosan keskityksen tehdä myös samalla tavalla kuin topin. Kiepauttaa vaan ison nostimen saalingin alta toiselle puolelle ja katsoo tuloksen jousivaaasta ja sama toiselle puolelle. Kiristää sitten alavantteja niin että vaa' an arvot on samat.
Näin on päästy maston keskittämisestä ja vantit ovat yhtä kireällä ja päästään säätämään lopullinen vanttien kireys. Kiristämällä saman verran kierroksia tarpeen mukaan molemmin puolin.
Sitten tietenkin toimitaan venekohtaisesti. Perusvinkki tietysti on että vedetään ensin takastaagi todella kireälle ja kiritään ylävantit (samoilla määrillä kierroksia) . Kun näin tehden ei vantit leikkaa kiinni ja saadaan haluttu tiukkuus helposti.
Seuraavaksi löysätään takastaagi ja nostetaan iso ylös katsotaan minkälainen vekki isoon on syntynyt. Kiritään alavantit niin että saadaan maston esitaivutus kohdalleen niin että purje istuu .
Tuo+masto+suorassa+ja+keskellä+on+aika+vaikea+tehdä+tarkasti.+Mikä+on+referenssi?+Itse+uskon+eniten+rustirautoihin.+Olen+tarkistanut,+että+vantit+ovat+yhtä+pitkät,+joten+mittaan+vanttiruuvista+kierretankojen+päiden+välisen+etäysyyden+samaksi+niin+ylä-+kuin+alavanteista.+Näin+on+mast+tullut+suoraksi+(siis+ei+sivusuuntaista+kaarta).+Fallilla+mittaaminen+on+hyvin+epämääräistä+puuhaa.+Hyvin+vaikea+päästä+edes+sentin+tarkkuuteen.+Paino+tosiaan+auttaa+pitämään+kiristyksen+samana.
Rodivanteista varmaan voi saada paremmin mitatuksi 15m matkalla pituuseron, eli ovatko yhtä pitkät. Vaijerivanteista rohkenen epäillä. Vantteja uusiessa vantti on pistetty maahan ja venytelty mahdollisimman suoraksi. Mitan oton jälkeen puristuspäätteen puristus tai päätehelan kokoaminen ja kiristäminen. Todellisuudessa vaijeri on mitattaessa loivilla mutkilla. Valitettavasti ei ole tullut mitatuksi, kuinka paljon on tullut pituusvirhettä vanttien uusinnassa. Millitarkkuuteen tuskin päästään.
Ei ole kokemusta uusituista vanteista, mutta edellisessa veneessä oli vaijerivantit ja myös siinä oli identtiset vanttiruuvisäädöt eri puolilla. Maston kallistumassa muutaman millin ero vantin pituudessa on varsin olematon. Ei sellaiseen tarkkuuteen pääse helpolla.
Esimerkiksi minun tapauksessa rustit ovat n. 1 m sivussa. Jos vantin mitta muuttuu 1 mm siirtyy vantin yläpää 1,5 cm sivulle, mikä vastaa 0,06 asteen kulmaeroa mastolle. 1 cm ero on jo helppo havaita vetämällä vantit maston kylkeä pitkin. Siitä tulisi 0,6 asteen kulmaero. Olisikohan silläkään vielä mitään käytännön merkitystä? Aika moni vene kelluu jo tuon verran tai enemmänkin vinossa.
Nämä numerot rauhoittaa mieltä. Veneet tosiaan tuppa kellumaan vinossa ja kulkevat toista hallsia paremmin.
Vai kulkevatko toista halssia huonommin maston vinouden vuoksi? Olisiko maston kallistumasta tuulen puolelle hyötyä tai leehen kallistumasta haittaa?
Jos vene kelluu useamman asteen vinossa, tulisiko masto trimmata suoraksi veden pintaan nähden vai veneeseen nähden ?
Ei ne veneet sentään useampia asteita vinossa kellu. Pahimmillaan kellunta-asento on ollut 1-2 astetta vinossa. Se tietysti riippuu tankkien sijannista, täyttöasteesta ja veneen lastauksesta. Edellinen veneeeni oli tyhjänä lähes 2 astetta vinossa (varsin silmiinpistävää), mutta vesitankki täytenä se kellui melkein suorassa.
Masto laitetaan ehdottamasti suoraan veneeseen nähden. Vinossa kelluminen sitten tarkoittaa vain sitä, että toisella halssilla samalla kallistumalla on hiukan enemmän oikaisevaa momenttia kuin toisella. Periaatteessa siis toisella halsilla veneen pitäisi kulkea paremmin, mutta en tuollaista havainnut.
>Nyrkkisääntö:+2m+matkalta+mitattuna+1mm+vantin+kirirstystä+olisi+5%+murtolujuudesta+
Kyllä minä olen vetänyt laiturissa vantit lopulliseen kireyteen. Ensin päävantit hekki pohjassa ja sitten alavantit hekki auki. Huomaa, että päävantit pitää jättää vajaiksi, koska ne kiristyvät lisää päästettäessä hekki ja kiristettäessä alavantit. Minulla hekki on vaikuttanut n. 2 mm.
35-jalkaisessa veneessä edellinen sujuu helposti käyttäen normaaleja lenkkiavaimia. Vanttiruuvia väännän 19 mm avaimella ja vantin pyörimisen estän 12 mm avaimella. Viimeiset kierrokset vuorotahtiin eli ensin kierretään sekä vanttia että ruuvia puoli kierrosta ja sitten vanttia takaisin puolikierrosta. Tällöinhän vantti kiristyy ensin puolet ja sitten toisen puolen eli vääntövoima pienempi. Vanttiiruuvit pitää olla puhtaat ja hyvin voidellut (käytän mustaa molybdeenirasvaa). Puolen tunnin homma, jos tietää vanttiruuvien mitat edelliseltä vuodelta ja haluaa saman trimmin.
Mulla proseduuri ja menettelytavat ovat Joakimin kanssa identtiset. Ja ne toimivat. Sen verran sentään eroa, ettei hekin kanssa tarvitse pelata, kun saalingit ovat lähes in-line.
Minä kiristän rikin laiturissa ja mittaan rakomitalla vanttiruuvien välistä raot. Mulla on aiemmilta vuosilta referenssimitat. Alunperin ne on mitattu, kun masto on silmämääräisesti suorassa ja sopivalla kireydellä alkaen ylhäältä. Mutta heti keväällä eka kiristyksessä jätän n 10 mm "löysää" ja riki tuntuu "täpäkältä" kuitenkin. Muutaman keikan jälkeen vedän täyteen kireyteen. Jotain venyy (ja talven aikana kutistuu), kun jälkikiristys menee aika vaivattomasti.
Teen samoin. Vene seisoo talvella kölillään ja kesällä köli roikkuu vetäen pohjaa alaspäin. Veneen muoto muuttuu tällöin hieman. Veneen muoto muuttuu mastoa kiristettäessä enemmän tai vähemmän banaaniksi.
Sama homma myös minulla, vaatii jälkikiristyksen. Kierretty materiaali menee kasaan talvenaikana, eli staagit kutistuu vapaana ollessaan, kunnes taas kiristyksessä lähtee löysät pois. Sama ilmiö kuin kierretyssä köydessä verrattuna punottuun, venymä on iso.
Täysin vieras ilmiö minulle! Olisiko kuitenkin runko, joka antaa periksi? Minulla on jännitykset vanteissa aivan samat masto nostettaessa ja laskettaessa enkä säädä välillä. Mitään eroa en tuossa huomannut edellisen veneen 1x19 vanttien ja nykyisen rodien välillä. Sama juttu myös 606:ssa, tosin siinä ei pidetä kunnon jännitystä rikissä kuin purjehdittaessa. Siinä on Dyform-vantit.
Siis olen mitannut viivotinmenetelmällä molempiin suuntiin eli keväällä rikiä kiristettäessä ja syksyllä löystettäessä.
Voi olla että on runkokin, tosin saman olen huomannut kolmessa aika erilaisessa veneessä. Purjemaakari ( ja sm tason purjehtija ) asiaa minulle joskus valoitti nimenomaan vanttien venymisessä, kehoitti aina kiristämään ensimmäisten reissujen jälkeen. Puheeksi asia tuli kun olin kevään ensimmäisen reissun tehnyt kolmevarttitonnarilla kovassa kelissä ja loppumatkasta tuntui että riki oli löystynyt oleellisesti alkukireydestä.
Seldenin+ohjeesta+poimittua:
Väitän, ettei asia ole noin mustavalkoinen. Teräsvaijereissa esiintyy sekä venymistä että virumista. Ja rungoissa sekä taipumista että (ehkä) virumista.
Itse en ole tosin havainnut pysyvää lujitemuovirungon virumista neljän eri veneen historian aikana, mutta ei liene mahdotonta. Harvat taitavat kuitenkin tehdä niin tarkkoja mittauksia rungosta, että parin cm:n viruminen todennettaisiin.
Rod- vanteissa viruminen on liki olematonta ja venyminenkin vähäisempää.
Parin sentin rungon taipuminen vanteista on mahdottoman suurta eli onnistuneeseen rakenteeseen ei sellaista voi tulla. Muutama milli ehkä.
Paljonko se masto puristuu kasaan. Eikö sitä voi arvioida maston ja vanttien EA suhteilla? Toisaalta mitä väliä.
Teräkset+eivät+viru+vanttien+lämpötiloissa.+Viruminen+on+pysyvä+muodonmuutos.+Jos+pysyvää+muodonmuutosta+tapahtuu,+se+johtuu+myötörajan+ylittämisestä.+Tällöin+jotain+on+pahasti+pielessä,+sillä+vantit+pitää+olla+valittu+reilulla+turvakertoimella+myötörajaan+eli+eivät+käytössä+voi+saavuttaa+myötörajaa.
Masto+puristuu+kasaan+melko+vähän.+Minulla+on+Selden+C211-profiili,+jolle+ilmoitetaan+5,34+kg/m+paino.+Alumiinia+on+siis+melko+tarkasti+2000+mm2+poikkipinnassa.+Rodia+on+ensimmäisestä+saalingista+alaspäin+4+kpl+7,1+mm+vantit+ja+6,4+mm+etustaagi++sekä+6+mm+vaijeri+hekki.+Siis+yhteensä+n.+220+mm2.+Teräksen+E+on+n.+3+kertainen,+joten+maston+puristuma+on+n.+1/3+vanttien+venymästä.++Tuossa+pitää+tosin+ottaa+vielä+huomioon,+että+kannen+läpi+menevässä+mastossa+mastoprofiilia+on+n.+25%+enemmän+kuin+matka+rusteista+1.+saalinkeihin.++Tuo+huomioiden+puristuma+on+n.+40%+vanttien+venymästä.
Onko sitten urbaani legenda, että teräsvaijerit pitenevät ikääntyessään? Kuten sanoin, rodi ei viru mutta vaijeri kylläkin. Ainakin aika monen lähteen mukaan, mukaan lukien teollisuuskäyttö, joka käyttää vaijereita ammatikseen.
"All wire ropes and strands stretch under load. The amount of stretch is determined by two components, permanent stretch and elastic stretch.
PERMANENT STRETCH is caused by settling of the wires in the rope or strand when the initial load is applied. DYFORM strand gives very little, if any, permanent stretch as this is removed during the manufacturing process.
ELASTIC STRETCH is typical of any metallic material under load and elastic stretch will be
proportional to the applied load (Hookes Law). "
Viruminen (creep) tarkoittaa jatkuvaa pyvyvää venymistä jännityksen alaisena. Näin tapahtuu dyneemalle. Myös teräkset kärsivät virumisesta, mutta vain korkeissa lämpötiloissa.
Tuon lainauksesi "PERMANEN STRETCH" ei ole virumista, vaan vaijeririn säikeiden kertaluontoista asettumista. Se siis koskee vain uutta vaijeria ensimmäisellä kiristyskerralla. Jos vaijeri on esivenytetty, tuo ensimmäinen kerta on tehty jo tehtaalla. En tiedä onko veneiden seisovan rikin vaijerit esivenytettyjä vai ei.
Tuossahan puhuttiin teräsvaijereista yleensä. Takuuvarmasti 7x19 tai vielä monisäikeisempi venyy rakenteensa takia paljon enemmän kuin vanttien 1x19. Dyformistakin todetaan, että venyy erittäin vähän tai ei ollenkaan. Ja Dyform on kuitenkin 1x19 vähän tiiviimmin pakattuna.
Itsekiristän yläväantit ensin niin tiukalle että vessan ovi alkaa tahmoa jonka jälkeen löysään pari kierrosta.
Onko niin, että jos molempien puolien vantit ovat yhtä pitkät, niin vanttien ollessa kummallakin puolella yhtä kireällä masto on suorassa?
Vai onko tässä nyt joku kehäpäätelmä? Kireyden lisääminen kun lyhentää vanttia.
Itse viritän maston vanttien äänen perusteella. Kun molemmat puolet soivat samalla taajuudella, otaksun vanttien olevan samalla kireydellä. Alavantit viritän kvartin alemmaksi kuin ylävantit.
No, ei. Vantit ovat aina noin yhtäkireällä molemmilla puolilla.