Saksan sotatuotannosta 1/3 itärintaman sotaan!!!

"Tuo sama spämmi avauksena ties monennenko kerran, täyttä sontaa koko juttu. "

Fiksuinta olisikin siis olla ruokkimatta hänen julkisuuden nälkäänsä, kuten sanoin kaksi vuotta takaperin ;)

"Wehrmacht menetti talvitaisteluissa 1941-42 lähes koko kalustonsa niin koetas miettiä mitä se tahti merkitsi tappioina koska sotaa siellä käytiin samalla ja paljon kovemmallakin intensiteetillä koko ajan."

Mikäli tappiointensiteetti todella olisi ollut sama niin Saksa ja sen liittolaiset olisivat luhistuneet jo vuosia aikaisemmin.

"Normandian jälkeenkin Saksan joukot Ranskassa olivat alle puolet itärintamasta..."

Oikeastaan länsiliittoutuneita vastustaneet Saksan joukot (Länsiarmeija AR C) olivat kesällä -44 reilusti yli puolet Saksan Itäarmeijan vahvuudesta.

"...miten siellä olisi voitu niin järkyttäviä tappioitakaan kärsiä."

Lähes puolen miljoonan miehen menetys Normandian ja Etelä-Ranskan katastrofien jälkeen oli aika järkyttävä tappio Länsiarmeijalle, jos se ei ollutkaan yhtä iso lukema kuin samaan aika Itäarmeijalla.

"Talvi 1944-45 oli lännessä aika hiljaista..."

Siis jos unohdetaan, että Länsiarmeijan kolmesta armeijaryhmästä kaksi oli ryhtynyt akselin viimeiseen mittavaan maaoffensiiviin, muuten kyllä ;)

"Niin sitäkö kaikessa viisaudessasi meinaat että jos tuo bunkkeri olisi jätetty rakentamatta niin Saksa olisi voinut lähettää rintamille suitsait 40 000 tankkia enemmän."

Suunnilleen sellainen on hänen kompastuskivensä ;)

"Idässä Saksan tankkeja tuhottiin 4 v, lännessä vain vajaa vuosi."

Millä ihmeellä Rommelin saksalaiset panssaridivisioonat sitten oli varustettu ;)

"Italiassa ei vuoristojen takia Saksa paljon tankkeja käyttänyt..."

Mitä nyt saksalaisilla oli huipussaan seitsemän panssari- tai panssarikrenatööridivisioonaa Italian rintamalla taistelussa liittoutuneita vastaan ;)

"Zetterling, Ericson, Glanz, Bonn ja kumppanit ovat käyneet läpi saksalaiset dokumentit Saksan panssaritappioista panssarikalusto siirroista ja todenneet että Saksan menettämistä 49 000 panssarivaunusta, rynnäkkötykistä, telatykistä ja panssarintuhojavaunusta 17 200 menetettiin länsiliittoutuneita vastaan ja noin 32 000 itärintamalla."

No, jos he todella ovat käyneet läpi saatavissa oelvan dokumentaation niin silloin myös he tietävät, että se ei mahdollista noin täsmällisten lukujen antamista, koska jäljelle jäänyt dokumentaatio sattuu olemaan puutteellista varsinkin sodan loppukuukausien ajalta.

MeAgain kirjoitti:

"Zetterling, Ericson, Glanz, Bonn ja kumppanit ovat käyneet läpi saksalaiset dokumentit Saksan panssaritappioista panssarikalusto siirroista ja todenneet että Saksan menettämistä 49 000 panssarivaunusta, rynnäkkötykistä, telatykistä ja panssarintuhojavaunusta 17 200 menetettiin länsiliittoutuneita vastaan ja noin 32 000 itärintamalla."

No, jos he todella ovat käyneet läpi saatavissa oelvan dokumentaation niin silloin myös he tietävät, että se ei mahdollista noin täsmällisten lukujen antamista, koska jäljelle jäänyt dokumentaatio sattuu olemaan puutteellista varsinkin sodan loppukuukausien ajalta.

Lue lisää

----Saksan menettämistä 49 000 panssarivaunusta, rynnäkkötykistä, telatykistä ja panssarintuhojavaunusta 17 200 menetettiin länsiliittoutuneita vastaan ja noin 32 000 itärintamalla."----

Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44. Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ? P-Afrikan tappiot olivat kokonaisuuteen nähden vähäiset, Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja, Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu. Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi.

"Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44."

Ja ne kasvoivat, mutta niin kasvoivat tappiotkin. Kesällä -44 Saksan panssarijoukot saavuttivat molemmilla rintamilla myös siihenastisen tappioennätyksensä ;)

"Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ?"

No, jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan käytössä pelkästään kesällä -44 ei pidä "kovin kummoisena" niin...

"...Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja..."

Sinun olisi kannattanut informoida Saksan avoimien johtoa asiasta, koska heillä oli parhaillaan seitsemän panssari- ja panssarikrenatööridivisioonaa Italiassa ;)

"Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot..."

Tosin niihin "B-luokan" joukkoihin kuului yksitoista panssaridivisioonaa, jotka oli saatettu täysvahvuisiksi...

"...joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu."

Miksihän saksalaiset sitten turhaan vaivautuivat varustamaan Länsiarmeijan ps-divisioonat uudelleen, koska mitään taisteluja ei ollut meneillään ;)

"Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi."

Asia on paljon monimutkaisempi. Länsiliittoutuneet näet alkoivat saada paljon sotasaaliskalustoa maalis-huhtikuun vaihteesta lähtien kun heidän armeijansa vyöryivät Reinin itäpuolella olevien panssarijoukkojen täydennys- ja koulutuskeskusten yli, jotka useimmissa tapauksissa mobilisoivat taistelukykyiset uudet panssariosastot ja vanhat kouluvaunut viimeiseen kaaoottiseen yritykseen pidätellä vastustajaa. Näissä oli useasti mukana myös itärintamalle tarkoitettua kalustoa, joka vain paperilla "häviää" jäljettömiin, koska aikaa tai resursseja minkäänlaisten tappiolistojen laatimiseen ei ollut. Liittoutuneet puolestaan useimmiten eivät enää vaivautuneet edes tekemään kunnollista inventaariota kaikesta siitä poskettomasta tavaramäärästä, joka heidän käsiinsä lankesi.

Tämä on yksi niitä tekijöitä, joiden vuoksi täsmällisiä lukuja on äärimmäisen hankala saada aikaan. Se on valitettavaa, mutta täysin inhimillistä, että kaikista yksityiskohdista ei ole tietoa vain saatavissa.

MeAgain kirjoitti:

"Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44."

Ja ne kasvoivat, mutta niin kasvoivat tappiotkin. Kesällä -44 Saksan panssarijoukot saavuttivat molemmilla rintamilla myös siihenastisen tappioennätyksensä ;)

"Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ?"

No, jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan käytössä pelkästään kesällä -44 ei pidä "kovin kummoisena" niin...

"...Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja..."

Sinun olisi kannattanut informoida Saksan avoimien johtoa asiasta, koska heillä oli parhaillaan seitsemän panssari- ja panssarikrenatööridivisioonaa Italiassa ;)

"Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot..."

Tosin niihin "B-luokan" joukkoihin kuului yksitoista panssaridivisioonaa, jotka oli saatettu täysvahvuisiksi...

"...joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu."

Miksihän saksalaiset sitten turhaan vaivautuivat varustamaan Länsiarmeijan ps-divisioonat uudelleen, koska mitään taisteluja ei ollut meneillään ;)

"Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi."

Asia on paljon monimutkaisempi. Länsiliittoutuneet näet alkoivat saada paljon sotasaaliskalustoa maalis-huhtikuun vaihteesta lähtien kun heidän armeijansa vyöryivät Reinin itäpuolella olevien panssarijoukkojen täydennys- ja koulutuskeskusten yli, jotka useimmissa tapauksissa mobilisoivat taistelukykyiset uudet panssariosastot ja vanhat kouluvaunut viimeiseen kaaoottiseen yritykseen pidätellä vastustajaa. Näissä oli useasti mukana myös itärintamalle tarkoitettua kalustoa, joka vain paperilla "häviää" jäljettömiin, koska aikaa tai resursseja minkäänlaisten tappiolistojen laatimiseen ei ollut. Liittoutuneet puolestaan useimmiten eivät enää vaivautuneet edes tekemään kunnollista inventaariota kaikesta siitä poskettomasta tavaramäärästä, joka heidän käsiinsä lankesi.

Tämä on yksi niitä tekijöitä, joiden vuoksi täsmällisiä lukuja on äärimmäisen hankala saada aikaan. Se on valitettavaa, mutta täysin inhimillistä, että kaikista yksityiskohdista ei ole tietoa vain saatavissa.

Lue lisää

Kyseinen henkilö luulee maaorjaa torppariksi. Viisainta olisi ollut evakoida Italiassa olevat tyypit itään, antautuihan ne lopulta kuitenkin konkkareineen päivineen.

itä-länsi-10-0 kirjoitti:

----Saksan menettämistä 49 000 panssarivaunusta, rynnäkkötykistä, telatykistä ja panssarintuhojavaunusta 17 200 menetettiin länsiliittoutuneita vastaan ja noin 32 000 itärintamalla."----

Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44. Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ? P-Afrikan tappiot olivat kokonaisuuteen nähden vähäiset, Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja, Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu. Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi.

Lue lisää

Naakkahuttila on ottanut uuden nimimerkin, mutta tieto pysynyt yllättäen ihan samana :)
Todellinen sodan asiantuntija, jolle esim. työkentät ja jenkkien 50 cal tullut ihan puskista. Hauska se on :)

MeAgain kirjoitti:

"Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44."

Ja ne kasvoivat, mutta niin kasvoivat tappiotkin. Kesällä -44 Saksan panssarijoukot saavuttivat molemmilla rintamilla myös siihenastisen tappioennätyksensä ;)

"Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ?"

No, jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan käytössä pelkästään kesällä -44 ei pidä "kovin kummoisena" niin...

"...Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja..."

Sinun olisi kannattanut informoida Saksan avoimien johtoa asiasta, koska heillä oli parhaillaan seitsemän panssari- ja panssarikrenatööridivisioonaa Italiassa ;)

"Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot..."

Tosin niihin "B-luokan" joukkoihin kuului yksitoista panssaridivisioonaa, jotka oli saatettu täysvahvuisiksi...

"...joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu."

Miksihän saksalaiset sitten turhaan vaivautuivat varustamaan Länsiarmeijan ps-divisioonat uudelleen, koska mitään taisteluja ei ollut meneillään ;)

"Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi."

Asia on paljon monimutkaisempi. Länsiliittoutuneet näet alkoivat saada paljon sotasaaliskalustoa maalis-huhtikuun vaihteesta lähtien kun heidän armeijansa vyöryivät Reinin itäpuolella olevien panssarijoukkojen täydennys- ja koulutuskeskusten yli, jotka useimmissa tapauksissa mobilisoivat taistelukykyiset uudet panssariosastot ja vanhat kouluvaunut viimeiseen kaaoottiseen yritykseen pidätellä vastustajaa. Näissä oli useasti mukana myös itärintamalle tarkoitettua kalustoa, joka vain paperilla "häviää" jäljettömiin, koska aikaa tai resursseja minkäänlaisten tappiolistojen laatimiseen ei ollut. Liittoutuneet puolestaan useimmiten eivät enää vaivautuneet edes tekemään kunnollista inventaariota kaikesta siitä poskettomasta tavaramäärästä, joka heidän käsiinsä lankesi.

Tämä on yksi niitä tekijöitä, joiden vuoksi täsmällisiä lukuja on äärimmäisen hankala saada aikaan. Se on valitettavaa, mutta täysin inhimillistä, että kaikista yksityiskohdista ei ole tietoa vain saatavissa.

Lue lisää

Paskisiset juoksi slaavofiilareiden luo, Aatu valitteli tästä. SS oli ainoa joka kaikilka rintamilla taisteli viimeiseen mieheen ja luotiin. Peiper ei paljoa piippalakkeja fanittavia punaniskoja säästellyt Malmedyssa. Saksan asevoimissa ei Modelin lisäksi ollut tarpeeksi slaavofiilistä länteä vihaavia, SS toimi käsittääkseni asevoimien alaisuudessa.

MeAgain kirjoitti:

"Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44."

Ja ne kasvoivat, mutta niin kasvoivat tappiotkin. Kesällä -44 Saksan panssarijoukot saavuttivat molemmilla rintamilla myös siihenastisen tappioennätyksensä ;)

"Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ?"

No, jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan käytössä pelkästään kesällä -44 ei pidä "kovin kummoisena" niin...

"...Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja..."

Sinun olisi kannattanut informoida Saksan avoimien johtoa asiasta, koska heillä oli parhaillaan seitsemän panssari- ja panssarikrenatööridivisioonaa Italiassa ;)

"Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot..."

Tosin niihin "B-luokan" joukkoihin kuului yksitoista panssaridivisioonaa, jotka oli saatettu täysvahvuisiksi...

"...joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu."

Miksihän saksalaiset sitten turhaan vaivautuivat varustamaan Länsiarmeijan ps-divisioonat uudelleen, koska mitään taisteluja ei ollut meneillään ;)

"Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi."

Asia on paljon monimutkaisempi. Länsiliittoutuneet näet alkoivat saada paljon sotasaaliskalustoa maalis-huhtikuun vaihteesta lähtien kun heidän armeijansa vyöryivät Reinin itäpuolella olevien panssarijoukkojen täydennys- ja koulutuskeskusten yli, jotka useimmissa tapauksissa mobilisoivat taistelukykyiset uudet panssariosastot ja vanhat kouluvaunut viimeiseen kaaoottiseen yritykseen pidätellä vastustajaa. Näissä oli useasti mukana myös itärintamalle tarkoitettua kalustoa, joka vain paperilla "häviää" jäljettömiin, koska aikaa tai resursseja minkäänlaisten tappiolistojen laatimiseen ei ollut. Liittoutuneet puolestaan useimmiten eivät enää vaivautuneet edes tekemään kunnollista inventaariota kaikesta siitä poskettomasta tavaramäärästä, joka heidän käsiinsä lankesi.

Tämä on yksi niitä tekijöitä, joiden vuoksi täsmällisiä lukuja on äärimmäisen hankala saada aikaan. Se on valitettavaa, mutta täysin inhimillistä, että kaikista yksityiskohdista ei ole tietoa vain saatavissa.

Lue lisää

jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan

Neropatti keksi Wehrmachtille uuden organisaation, Länsiarmeija. Sellaista Saksalla ei misään vaiheessa sotaa kuitenkaan ollut joten yritä valehdella uudestaan.

Montako työkenttää oli tuolla "Länsiarmeijalla" ?

nyt-kyllä-naarattaa kirjoitti:

jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan

Neropatti keksi Wehrmachtille uuden organisaation, Länsiarmeija. Sellaista Saksalla ei misään vaiheessa sotaa kuitenkaan ollut joten yritä valehdella uudestaan.

Montako työkenttää oli tuolla "Länsiarmeijalla" ?

Lue lisää

Niin ja montako jenkiltä siepattua cal .50 k-kivääriä, varmaan joka toisella miehellä.

nyt-kyllä-naarattaa kirjoitti:

jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan

Neropatti keksi Wehrmachtille uuden organisaation, Länsiarmeija. Sellaista Saksalla ei misään vaiheessa sotaa kuitenkaan ollut joten yritä valehdella uudestaan.

Montako työkenttää oli tuolla "Länsiarmeijalla" ?

Lue lisää

"Neropatti keksi Wehrmachtille uuden organisaation, Länsiarmeija. Sellaista Saksalla ei misään vaiheessa sotaa kuitenkaan ollut joten yritä valehdella uudestaan."

Eli Saksan Länsiarmeija on nyt muuttunut sotateorioissasi "B-luokan joukoista" olemattomaksi, joten ilmeisesti länsirintamalla ei sitten taisteltu ja kukaan ei oikeasti kuollut? Taidat edustaa jopa "revareidenkin" joukoissa ihan uutta ufologista suuntausta ;)

Mitä luentoja sinulla on seuraavaksi linjalla; "Saksan asevoimat - voittajain suuri propagandahuiputus!" vai "Taisteltiinko toisessa maailmansodassa oikeasti? Sisäpiiriläinen paljastaa."

t.eicke kirjoitti:

Paskisiset juoksi slaavofiilareiden luo, Aatu valitteli tästä. SS oli ainoa joka kaikilka rintamilla taisteli viimeiseen mieheen ja luotiin. Peiper ei paljoa piippalakkeja fanittavia punaniskoja säästellyt Malmedyssa. Saksan asevoimissa ei Modelin lisäksi ollut tarpeeksi slaavofiilistä länteä vihaavia, SS toimi käsittääkseni asevoimien alaisuudessa.

Lue lisää

Kiva kun sait viimein kavereita, mutta kipitähän nyt leikkimään siitä.

MeAgain kirjoitti:

"Jos neukku olisi 4 vuoden ajan tuhonnut noin huonosti Saksan tankkeja niin tottahan toki Wehrmachtin ps-voimat olisivat kasvaneet rajusti vuosina 1941-44."

Ja ne kasvoivat, mutta niin kasvoivat tappiotkin. Kesällä -44 Saksan panssarijoukot saavuttivat molemmilla rintamilla myös siihenastisen tappioennätyksensä ;)

"Toisaalta, missä ja millä ajalla länsi olisi ennättänyt tai kyennyt tuhoamaan noin paljon Saksan vaunuja kun Saksalla ei koskaan ollut kovin kummosiakaan ps-voimia lännessä ?"

No, jos reilua 2000 vaunua Länsiarmeijan käytössä pelkästään kesällä -44 ei pidä "kovin kummoisena" niin...

"...Italiassa ei maan vuoristoisuuden takia käytetty paljonkaan tankkeja..."

Sinun olisi kannattanut informoida Saksan avoimien johtoa asiasta, koska heillä oli parhaillaan seitsemän panssari- ja panssarikrenatööridivisioonaa Italiassa ;)

"Ranskassa oli -44 vain B-luokan joukot..."

Tosin niihin "B-luokan" joukkoihin kuului yksitoista panssaridivisioonaa, jotka oli saatettu täysvahvuisiksi...

"...joukot eikä syyskuusta 1944 helmikuuhun -45 lännessä paljoakaan sodittu."

Miksihän saksalaiset sitten turhaan vaivautuivat varustamaan Länsiarmeijan ps-divisioonat uudelleen, koska mitään taisteluja ei ollut meneillään ;)

"Ilmeisesti toukokuussa -45 sodan loputtua länsi sai paljon sotasaalistankkeja ja nekin on laskettu muka lännen tuhoamiksi."

Asia on paljon monimutkaisempi. Länsiliittoutuneet näet alkoivat saada paljon sotasaaliskalustoa maalis-huhtikuun vaihteesta lähtien kun heidän armeijansa vyöryivät Reinin itäpuolella olevien panssarijoukkojen täydennys- ja koulutuskeskusten yli, jotka useimmissa tapauksissa mobilisoivat taistelukykyiset uudet panssariosastot ja vanhat kouluvaunut viimeiseen kaaoottiseen yritykseen pidätellä vastustajaa. Näissä oli useasti mukana myös itärintamalle tarkoitettua kalustoa, joka vain paperilla "häviää" jäljettömiin, koska aikaa tai resursseja minkäänlaisten tappiolistojen laatimiseen ei ollut. Liittoutuneet puolestaan useimmiten eivät enää vaivautuneet edes tekemään kunnollista inventaariota kaikesta siitä poskettomasta tavaramäärästä, joka heidän käsiinsä lankesi.

Tämä on yksi niitä tekijöitä, joiden vuoksi täsmällisiä lukuja on äärimmäisen hankala saada aikaan. Se on valitettavaa, mutta täysin inhimillistä, että kaikista yksityiskohdista ei ole tietoa vain saatavissa.

Lue lisää

Käytännössä Saksan panssari- ja panssaroiduista ns eliittidivisioonista vain Grossdetschland jäi vuonna 1944 itärintamalle kun muut siirrettiin länsiliittoutuneita vastaan. Esim Waffen SS:n panssariarmeijakunta sekä eräs mobilisoiduimmista, Panzer Lehr-divisioona. Vuoden 1944 suurtappioista noin puolet tulikin länsiliittoutuneita vastaan. Unohtaa ei pidä myöskään itsenäisiä raskaita Abteilungen-yksiköitä joita siirrettiin länteen ja etelään syksystä 1943-lähtien.

Järisyttävin on kuitenkin Luftwaffen hävittäjäyksiköiden tilasto: yli 90% tappioista viimeisenä vuonna tuli länsivaltoja vastaan. Neuvostoliiton VVS oli suorituskyvyltään liian heikkotasoinen runsaslukuisuudestaan huolimatta.

"Käytännössä Saksan panssari- ja panssaroiduista ns eliittidivisioonista vain Grossdetschland jäi vuonna 1944 itärintamalle kun muut siirrettiin länsiliittoutuneita vastaan."

Se taas riippuu siitä miten oikeastaan määritellään "eliittidivisioona", koska GD esimerkiksi operoi vieraalla Pantteriosastolla ja joutui jopa luovuttamaan pois oman P-IV osastonsa toisen yhtymän vahvistamiseksi.

"Esim Waffen SS:n panssariarmeijakunta sekä eräs mobilisoiduimmista, Panzer Lehr-divisioona."

Tosin niiden varustaminen ja muodostamine olivat niin pahasti kesken, että PsKlD:llä ei ollut omaa Pantteriosastoa vaan se joutui lainaamaan yhden itärintamalle tarkoitetun ja operoi myöhemmin sekaorganisaatiolla. Divisioona ei saanutkaan omaa panssarirykmenttiään kokoon ennen kuin vasta vuonna -45.

"Vuoden 1944 suurtappioista noin puolet tulikin länsiliittoutuneita vastaan."

Minkä ei pitäisi kesän -44 tapahtumat ja keskitykset huomioon ottaen olla mikään ihme panssarikaluston suhteen. Rynnäkkötykistön suhteen sen sijaan pääosa tappioista tuli väistämättä idässä, koska suurin osa rynnäkkötykistöstä oli siellä.

"Unohtaa ei pidä myöskään itsenäisiä raskaita Abteilungen-yksiköitä joita siirrettiin länteen ja etelään syksystä 1943-lähtien."

Tiikeriosastoista pääosa oli itärintamalla tuohon aikaan, mutta Länsiarmeijan alaisuudessa palveli kyllä itsenäisä panssariosastoja, jotka oli varustettu ranskalaisilla vaunuilla.

Luftwaffen hävittäjäkoneista enää vain 18% oli idässä vuonna 1944. Itärintamalla oli ajastaan jälkeenjääneitä pommikoneita, syöksypommittajia, tiedustelukoneita, maataistelukoneita sekä hullunkurisia 1930-luvun tason "yöhäirintäkoneita". Myös kokemattomimmat lentäjät lähetettiin itään koska lännessä he eivät olisi kauanollut eläneetkään.

Ei ne voineet antaa kaupunkiensa tuhoutua. Tallinnastahan kaikki merkittävä oli vedetty pois ennen ilmapomituksia ja täten alemuskompleksinen sai yhden sulan hatunsa. Rosen lobbasi Suomelle apua, vaikka kieltämätä olihan se pelkurimaista neukuilta pelätä sulktulta ja pudottaa pommit mereen. Venäjällä väitetään vieläkin Helsingin pommitusten olleen 'suuri menestys'. Ei Tallinnan pommituksia voi pitää menestyksenä, lähes puolustuskyvyttömän alueen pommitus vahvisti virolaisten vastarintaa.

------Maasodankäynti oli tuotantokustannuksilla mitattuna yllättävän edullista ja tappiot helposti korvattavissa----

Jos asia on noin kuin sanot niin Saksanhan olisi ollut helppoa lisätä maavoimiaan idässä ja lyödä neukku voittaen siten sodan. Kun todistelusi mukaan se ei olisi vaatinut juuri mitään niin miksi Saksa ei niin tehnyt ja lyönyt neukkua vaan päästi sen tulemaan Berliiniin ja Hitlerin bunkkeriin asti.

Kyllä Saksa yritti kaikkensa 1941-45 ja teki sen mihin kykeni mutta ei kyennyt enempään vaikka sinun oppiesi mukaan se ei olisikaan juuri mitään lisäkustannuksia maksanut. Atlantin valliin ja ns. ihmeaseisiin ei olisi tarvinnut hakata yhtään mitään kun N-liitto olisi lyöty ja antautunut miehitykseen. Wehrmacht olisi seissyt lännessä eikä mitään Normandiaa olisi koskaan tullut. Eli puhut siis sulaa paskaa ihan vaan pelkkää rasistiuttasi.

hupparipojulle kirjoitti:

------Maasodankäynti oli tuotantokustannuksilla mitattuna yllättävän edullista ja tappiot helposti korvattavissa----

Jos asia on noin kuin sanot niin Saksanhan olisi ollut helppoa lisätä maavoimiaan idässä ja lyödä neukku voittaen siten sodan. Kun todistelusi mukaan se ei olisi vaatinut juuri mitään niin miksi Saksa ei niin tehnyt ja lyönyt neukkua vaan päästi sen tulemaan Berliiniin ja Hitlerin bunkkeriin asti.

Kyllä Saksa yritti kaikkensa 1941-45 ja teki sen mihin kykeni mutta ei kyennyt enempään vaikka sinun oppiesi mukaan se ei olisikaan juuri mitään lisäkustannuksia maksanut. Atlantin valliin ja ns. ihmeaseisiin ei olisi tarvinnut hakata yhtään mitään kun N-liitto olisi lyöty ja antautunut miehitykseen. Wehrmacht olisi seissyt lännessä eikä mitään Normandiaa olisi koskaan tullut. Eli puhut siis sulaa paskaa ihan vaan pelkkää rasistiuttasi.

Lue lisää

Ja vähentää sukellusveneiden tuotannosta ja kaupunkien ilmapuolustuksesta, nllnkö!? U-veneen tuottaminen vaati enemmän resursseja kuin tankien kasaaminen.

Taisi olla yhden sukellusvenetorpedon hinta 10 000 dollaria. Panssarivaunun tuotantokustannuksilla sai siis vain ehkä 4 torpedoa. On sekin asia että innovointikustannuksia ei täysin laskettu tuotantokustannuksiin mukaan. Ja nuo hyvin suuret kulut keskittyivät ilma-ja merisotaan joka on teknologisesti paljon kehittyneenpää kuin maasota. Ei Saksa paljon tykkien ja armeijan muiden aseiden innovointikuluihin upottanut rahaa. Uusi panssarivaunu kuten Tiikeri saatiin suunnittelupöydältä taistekentille 11 kuukaudessa. Lentokoneen osalta vaihe vei yleensä 3-5 vuotta.

------Pelkkä lentokonetuotanto (ilman aseita ja ammuksia) vei kesällä 1944 Saksan sotatuotannosta 48.3%. Eli turha luulla että se itärintama olisi ollut prioriteetti numero yksi Saksan sotatuotannolle.---

Räkänokkahupparipoju yrittää esittää, että Saksan lentokonetuotanto meni kaikki länsirintaman sotaan. Ei muuten mennyt, lentokoneita käytettiin myös itärintamalla ja -44 jopa Suomessakin Kannaksella. Tämä vain hupparipojulle tiedoksi näin ensi alkuun.

Kurskin taisteluista kirjoitetuista kirjoista löytyy tieto että Luftwaffella olisi ollut yli 22 000 ajoneuvoa käytössä. Se on enemmän kuin mitä 40 jalkaväkidivisioonalla Wehrmachtin joukoilla keskimäärin oli käytössä.

------Tunisiassa keväällä 1943 antautuneiden 70 000 Saksan sotilaan menetys oli myös kirvelevämpi natseille kuin 90 000 bulkkisotilaan Stalingradissa. Tuniassa antautui selvästi korkeamman taisteluarvon sotilaita kuin Stalingradissa----

Mihinkähän "tietoon" tuokin vale perustunee, että Stalingradissa oli vain bulkkitavaraa ja että Saksan tappio siellä oli vain tuo 90 000. Perustuu täysin pelkkiin nazivaleisiin.

Ensinnäkin, kokonaistappio Stalingradissa oli yli 300 000 miestä eikä vain tuo mikä antautumishetkellä oli enää elossa. Motin huollossa Saksa menetti mm. yli 500 lentokonetta ja sitä rataa. Stalingradissa otellut 6. Armeija oli Saksan paras, parhaiten varustettu ja huollettu armeija koska Stalingradin valtaus oli Hitlerin pakkomielle. P-Afrikan ja Tunisian sodasta hän ei piitannut paskan vertaa ja siksi kaikki siellä oli bulkkia.

Joten keksipäs poju uusia valeita ja koeta keksiä niille myös perusteluja joita tosin ei ole.

"Ensinnäkin, kokonaistappio Stalingradissa oli yli 300 000 miestä eikä vain tuo mikä antautumishetkellä oli enää elossa..."

Jaa luku kuitenkin se 285 000 jotka tuhoutuivat motissa ja johon yleisesti rajoitetaan sen taistelun tappiot.

"6. Armeija oli Saksan paras, parhaiten varustettu ja huollettu armeija koska Stalingradin valtaus oli Hitlerin pakkomielle"

Oikeastaan vain ensimmäisen kohta pitää paikkaansa. Se oli kyllä taistelussa jo ansioitunut joukko mutta varustus ja varsinkin huolto oli pahasti retuperällä jo ennen saarroksiin joutumista jopa siinä määrin että miehet kärsivät nälkää jo sitä ennen.
Myöskään Stalingrad ei ollut aluksi mikään H:n pakkomielle joksi se muuttui vasta kun hyökkäys Kaukasuksella pysähtyi ja toiveet öljystä valuivat kaukaasian hiekkaan.

Saksan 6.armeija oli keskiverto jalkaväen bulkkidivisioonista koottu noin 200 000 sotilaan armeija. Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla, Grossdeutschlandilla joka samana talvena taisteli Rhzevin rintamalla merkittävällä tavalla vaikutti siihen että Rhzevissä Zhukov koki suurimman tappionsa sodassa. Ylipäätänsä vuodesta 1942 lähtien Saksan koko armeijan iskuvoima lepäsi yhä enemmän noin 20-25 motorisoidun panssadivisioonan tai panssarikrenatööridivisioonan välillä sekä parinkymmen itsenäisen Abteilung-panssariyksikön varassa. Sen sijaan bulkkidivisioonien taisteluarvo ja varsinkin liikkuvuus oli vaatimatonta tasoa.

Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa. Sellaiset sotkettiin jalkoihin. Siellä ratkaisi ilmaherruus, liikkuvuus, tulivoima ja strategiset resurssit. Itärintaman sota oli primitiivisempää.

"Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla, Grossdeutschlandilla joka samana talvena..."

No, oikeastaan GD oli juuri ennen Stalingradin saartoa aivan yhtä pahasti poltettu kuin 6. A:n kolme PsD:tä ja kaikki noista divisioonista operoivat suunnilleen heikkoa osastoa vastaavalla määrällä panssarikalustoa. Minä jätän "asiantuntijoiden" päätettäväksi saattaisiko se johtua mistä lie salaliitosta, UFOjen hyökkäyksestä tai mitä mielikuvituksenne tällä kertaa jaksaa luodakaan ;)

"Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa."

AR Afrikalla oli suunnilleen saman verran nopeisiin joukkoihin kuuluneita divisioonia kuin 6. A:kin. Mitä tulee ns. "bulkkidivisiooniin", Tunisian vuoristo oikeastaan paljolti suosi juuri kevyemmin varustettujen italialaisten divisioonien taistelumenetelmiä verrattuna länsiaavikon olosuhteisiin.

LJKJJV kirjoitti:

Saksan 6.armeija oli keskiverto jalkaväen bulkkidivisioonista koottu noin 200 000 sotilaan armeija. Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla, Grossdeutschlandilla joka samana talvena taisteli Rhzevin rintamalla merkittävällä tavalla vaikutti siihen että Rhzevissä Zhukov koki suurimman tappionsa sodassa. Ylipäätänsä vuodesta 1942 lähtien Saksan koko armeijan iskuvoima lepäsi yhä enemmän noin 20-25 motorisoidun panssadivisioonan tai panssarikrenatööridivisioonan välillä sekä parinkymmen itsenäisen Abteilung-panssariyksikön varassa. Sen sijaan bulkkidivisioonien taisteluarvo ja varsinkin liikkuvuus oli vaatimatonta tasoa.

Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa. Sellaiset sotkettiin jalkoihin. Siellä ratkaisi ilmaherruus, liikkuvuus, tulivoima ja strategiset resurssit. Itärintaman sota oli primitiivisempää.

Lue lisää

----Saksan 6.armeija oli keskiverto jalkaväen bulkkidivisioonista koottu noin 200 000 sotilaan armeija. Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla----

Vahvuus elokuussa hyökkäyksen kaupunkiin alkaessa oli yli 300 000 ja taistelun aikana armeijalle toimitettiin runsaasti vahvistuksia. Panssareita luonnollisestikin tarvitaan vähemmän kaupunkitaisteluissa.

-----Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa.----

Tunisian sillanpäässä ei ps-voimilla ollut tilaa liikkua toisin kuin Venäjän aroilla siksi sinne ei mitään konearmeijaa uhrattu. Tunisia oli sivusotanäyttämö jonne ei valiolaatua saanut uhrata. Siellä ei ollut tarkoituskaan voittaa vihollista, ainoastaan käydä viivytyssotaa ja sellaiseen sotaan laitetaan aina kakkosluokan armeijat varustukseltaan.

Kilpailetteko te kaksi nyt siitä kumpi onnistuu tekemään itsestään suuremman idiootin?

"Tunisian sillanpäässä ei ps-voimilla ollut tilaa liikkua..."

Jep, noin 500 km levyisellä rintamalla oli selvästi liian vähän tilaa...

"...siksi sinne ei mitään konearmeijaa uhrattu."

Paras laittaa sana asiasta Hitlerille ja Mussolinille myös, jotta he eivät lähetä sinne viittä ps-divisioonaa ja vastaavaa määrää moottoroituja divisioonia ;)

"Tunisia oli sivusotanäyttämö jonne ei valiolaatua saanut uhrata."

Siinä tapauksessa kahdella edellä mainitulla veikolla on jotain selittämistä esimiehelleen, kuka ikinä sen käskyn on asettanut ;)

"Siellä ei ollut tarkoituskaan voittaa vihollista..."

Eli akselivallat kokoajan pelasivat liittoutuneiden pussiin? No, eihän se ole jälkimmäisiltä pois...

"...ja sellaiseen sotaan laitetaan aina kakkosluokan armeijat varustukseltaan."

Toivottavasti Adolfin ja Beniton käskijät eivät saa tietää tuota, sillä jätkillä olisi hankala selittää, miksi he olivat polttaneet sellaisen joukon mekanisoituja divisioonia ;)

PS. Koska kilpailu on niin tiukka, te kaksi nappaatte jaettuna viikon idiootin tittelin

LJKJJV kirjoitti:

Saksan 6.armeija oli keskiverto jalkaväen bulkkidivisioonista koottu noin 200 000 sotilaan armeija. Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla, Grossdeutschlandilla joka samana talvena taisteli Rhzevin rintamalla merkittävällä tavalla vaikutti siihen että Rhzevissä Zhukov koki suurimman tappionsa sodassa. Ylipäätänsä vuodesta 1942 lähtien Saksan koko armeijan iskuvoima lepäsi yhä enemmän noin 20-25 motorisoidun panssadivisioonan tai panssarikrenatööridivisioonan välillä sekä parinkymmen itsenäisen Abteilung-panssariyksikön varassa. Sen sijaan bulkkidivisioonien taisteluarvo ja varsinkin liikkuvuus oli vaatimatonta tasoa.

Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa. Sellaiset sotkettiin jalkoihin. Siellä ratkaisi ilmaherruus, liikkuvuus, tulivoima ja strategiset resurssit. Itärintaman sota oli primitiivisempää.

Lue lisää

"Siellä ratkaisi ilmaherruus, liikkuvuus, tulivoima ja strategiset resurssit. Itärintaman sota oli primitiivisempää."

Mielenkintoinen termi tämä itärintaman primitiivisyys, muista rintamista poiketen siksi voisi lukea lähinnä se ideologia jonka mukaan sieltä lähettiin hakemaan lebenstraumia arjalaiselle herrarodulle ja alistamaan ns. slaavilaiset orjiksi. Muilta rintamilta puuttu tämä tuhoamissota jos kohta siihen ei olisi saksan kannalta kannattanut tuhlata resursseja myöskään itärintamalla. Yksi vähän huomiotta jäänyt seikka oli rautatievaunukapasiteetin tuhlaaminen juutalaisten kuljettamiseen päinvastaiseen suuntaan jotka kaikki oli taas poissa sotamateriaalin kuljettamisesta itään.

Toiseksi mainitsemasi sodankäynnin elementit olivat ( ja ovat edelleen ) hyvin ratkaisevia myös itärintamalla.

itä-länsi-10-0 kirjoitti:

----Saksan 6.armeija oli keskiverto jalkaväen bulkkidivisioonista koottu noin 200 000 sotilaan armeija. Kaikenkaikkiaan sillä oli käytössä vähemmän panssarikalustoa kuin yhdellä Wehrmachtin divisioonalla----

Vahvuus elokuussa hyökkäyksen kaupunkiin alkaessa oli yli 300 000 ja taistelun aikana armeijalle toimitettiin runsaasti vahvistuksia. Panssareita luonnollisestikin tarvitaan vähemmän kaupunkitaisteluissa.

-----Tunisiassa ollut sotavoima oli paljon teknisempi sillä Pohjois-Afrikassa ei bulkkidivisioonilla ollut taisteluarvoa.----

Tunisian sillanpäässä ei ps-voimilla ollut tilaa liikkua toisin kuin Venäjän aroilla siksi sinne ei mitään konearmeijaa uhrattu. Tunisia oli sivusotanäyttämö jonne ei valiolaatua saanut uhrata. Siellä ei ollut tarkoituskaan voittaa vihollista, ainoastaan käydä viivytyssotaa ja sellaiseen sotaan laitetaan aina kakkosluokan armeijat varustukseltaan.

Lue lisää

"Vahvuus elokuussa hyökkäyksen kaupunkiin alkaessa oli yli 300 000 ja taistelun aikana armeijalle toimitettiin runsaasti vahvistuksia "

Noo Armeijaryhmä B:tä oli juuri ennen hyökkäyksen alkua heikennetty siirtämällä 9. PsD ja 11.PsD keskiselle AR:lle. Lisäksi armeijaryhmä A:ta oli heikennetty enemmän siirtämällä n.10 divisioonaa Leningradiin, keskiselle AR:lle tai jopa kokonaan pois itärintamalta liittoutuneiden maihinnousun pelossa. Vaikka joku pioneeripataljoona tulikin vahvistukseksi ei se mitenkään riittänyt korvaamaan poistumia yleensä mikä oli koko itärintaman ongelma alusta asti.

Ja mitä mitä tulee taistelun aikaiseen huoltoon sekin toimi tahmeasti kun perille Stalingradiin tuli n. puolet 6. Armeijan tarpeista koska junakapasiteetti oli tiukilla edm. divisioonien siirtelyistä, juutalaisten kuljetuksista ja partisaanitoiminnan aiheuttamista viivytyksistä. Koko armeija kärsi nälkää ja huolto oli retuperällä jo kauan ennen NL:n vastahyökkäystä.

"Tunisiassa keväällä 1943 antautuneiden 70 000 Saksan sotilaan menetys oli myös kirvelevämpi natseille kuin 90 000 bulkkisotilaan Stalingradissa. "

Tosiaan tuo luku on virheellinen ja monesti jo korjattu ja tarkoittaa siis niitä antautuneita tammikuussa 1943.

Tunisiaa ja Stalingradia molempia täytyi huoltaa ilmateitse mutta miksi sitten näiden mielestäsi " korkean taisteluarvon" omaavien joukkojen huollosta irroitettiin itse Göringin käskystä n.100 Junkersia huoltamaan 6.Armeijan "bulkkisotilaita"?

----Maasota oli länsivaltojen prioritteetiasteikolla selväsi ilma- ja merisotaa matalammalla----

Niin oli ja siksipä juuri Wehrmachtin tuhoaminen jäikin Puna-armeijan tehtäväsksi. Sen se hoiti kiitettävästi ja länsi pääsi sitten nauttimaan neukun saaman voiton antimista, omia miehiään paljonkaan tapattamatta. Viisasta ja perin "nykyaikaista" sodankäyntiä.

......Stalin ja Hitler kävivät sotaa vanhanaikaisella ajattelumalleilla. Oikea visio modernista sodankäynnistä puuttui.----

Ihan hevonhumppaa. Ilmasodalla ei sotaa silloin ratkaistu kuten ei ratkaista nytkään, ei ratkaistu myöskään Koreassa eikä Indokiinassa. Maavoimat on ratkaiseva aselaji, muut ovat avustavia. Nähtiin Irakissakin 1991, maasota tarvittiin huolimatta liittouman valtavista ja kehittyneistä ilmavoimista.

puhut.lapsellisia kirjoitti:

----Maasota oli länsivaltojen prioritteetiasteikolla selväsi ilma- ja merisotaa matalammalla----

Niin oli ja siksipä juuri Wehrmachtin tuhoaminen jäikin Puna-armeijan tehtäväsksi. Sen se hoiti kiitettävästi ja länsi pääsi sitten nauttimaan neukun saaman voiton antimista, omia miehiään paljonkaan tapattamatta. Viisasta ja perin "nykyaikaista" sodankäyntiä.

......Stalin ja Hitler kävivät sotaa vanhanaikaisella ajattelumalleilla. Oikea visio modernista sodankäynnistä puuttui.----

Ihan hevonhumppaa. Ilmasodalla ei sotaa silloin ratkaistu kuten ei ratkaista nytkään, ei ratkaistu myöskään Koreassa eikä Indokiinassa. Maavoimat on ratkaiseva aselaji, muut ovat avustavia. Nähtiin Irakissakin 1991, maasota tarvittiin huolimatta liittouman valtavista ja kehittyneistä ilmavoimista.

Lue lisää

Ja jos ne Kriegsmarinen ja Luftwaffen voimat olisi kaikki vapautettu itään, niin... sukellusveneen valmistaminen ei ole sinun joutavien neulontanuttujen kanssa verrattavissa. Kriegsmarine oikeastaan olisi voinut antaa ukkojaan maavoimiin, mikä Aatu olisi kuunnellut Dönitziä Raederin sijaan. Meilläkinhän tärvettiin jumalattomasti rahaa Väinämöisiin ja Vesihiiseihin antaen lopulta soltulle korkeintaan kiväärin. Japanilaisten ongelma oli suurien kelluvien peltipurkkien sijasta lentotukialusten puute.

Dönitz ja Galland oli molemmat järkimiehiä. Raederilla ja Göri gillä oli suurempi valta kuin järkimiehillä. Dönitz olisi halunut kolmesataa sukellusvenettä joilla näännyttää Englanti, se halus vähän Leningradin meiningiä Buckinghamiin.

-----sitä enemmän siirsi resursseja ilmasotaan ja eteenkin strategisiin pommikoneisiin.----

Niin, jätti ratkaisevan maasodan käymisen neukun ja jenkin harteille keskittyen entistä syvällisemmin siviilien polttamiseen tulimyrskyillä.

Anni_Huttila kirjoitti:

-----sitä enemmän siirsi resursseja ilmasotaan ja eteenkin strategisiin pommikoneisiin.----

Niin, jätti ratkaisevan maasodan käymisen neukun ja jenkin harteille keskittyen entistä syvällisemmin siviilien polttamiseen tulimyrskyillä.

Lue lisää

Ja seuraavana varmaan arvoisa asiantuntijamme kertoo miten briteillä oli jo 1941 maihinnousualuksia joilla oltaisi pystytty 'avaamaan toinen rintama', mutta pirruuttaan odottivat Normandiaan jättäen 'pyhät viattomat slaavit' surman suuhun. Jenkit muistaakseni sai myös ison osan neukun käyttämistä vedenkestoisista vekottimista valmiiksi vasta 1943. Puna-Armeija liikkui Suomen jorpakoissa käytännössä kokonaan amerikkalaisen vedenkestävän Ford GPA-ajoneuvon varassa.

Takaisin vanhoihin juttuihin kun uusista alkaa höyry loppua, kaiketi?

"Kuvaavaa on että mitä lähemmäs Normandian maihinnousun päivää tultiin sitä enemmän mm Britannia leikkasi panssarivaunutuotantoaan...USA leikkasi kaikkiaan 60%:lla maavoimien hankintoja vuoden 1942 alun suunnitelmiin nähden."

Olenpa selostanut sinulle ainakin pariin kertaan aiemmin miksi ps-tuotantoa leikattiin rajusti vuoden -43 jälkeen ja syynä ei ollut maataistelujen "pieni prioriteetti". Syy oli siinä, että Yhdysvaltojen tuotanto oli täyttänyt pääosan omasta ja liittolaisten (Kansainyhteisön, NL:n, Ranskan) vaunutarpeesta siihen mennessä. Aikaisemmin "jäädytettyjen" vaunumallien tilalle voitiin tuossa vaiheessa siirtää uudet parannetut Shermanin muunnelmat ja keskittyä modernisoimaan Amerikan mantereella olevia lukuisia vanhoja runkoja uusilla komponenteilla. Kymmenien tuhansien tarpeettomien uusien vaunurunkojen valmistaminen tuossa sodan vaiheessa oli ollut resurssien tuhlaamista ja ainoastaan lisännyt romutettavan kaluston määrää sodan jälkeen.

Kansainyhteisöllä oli panssareiden puolesta vieläkin vähemmän hätää, koska heidän taistelujoukkonsa eivät enää kasvaneet samaan tahtiin kuin yhdysvaltalaisten. Normandian maihinnousun jälkeen he saattoivat jopa ryhtyä muuttamaan ps-vaunuja tornittomiksi miehistönkuljetusvaunuiksi, koska he olivat enemmän huolissaan jalkaväkensä suojelemisesta kuin panssareiden määrästä.

Japanin sodanjohdossa ainakin Yamamoto ymmärsi maansa resurssit ja realiteetit, niinpä pyrittiinkin sokki-iskuun, joka lamaannuttaisi Yhdysvaltain laivaston ja kansan taistelutahdon.

"In the first six to twelve months of a war with the United States and Great Britain I will run wild and win victory upon victory. But then, if the war continues after that, I have no expectation of success."

– Isoroku Yamamoto

Ja niin kävi, että sodan pitkittyessä tuli kunnolla turpaan, vaikka amiraali Yamamoto ei sitä enää ollut näkemässäkään.

Kollimaattori kirjoitti:

Japanin sodanjohdossa ainakin Yamamoto ymmärsi maansa resurssit ja realiteetit, niinpä pyrittiinkin sokki-iskuun, joka lamaannuttaisi Yhdysvaltain laivaston ja kansan taistelutahdon.

"In the first six to twelve months of a war with the United States and Great Britain I will run wild and win victory upon victory. But then, if the war continues after that, I have no expectation of success."

– Isoroku Yamamoto

Ja niin kävi, että sodan pitkittyessä tuli kunnolla turpaan, vaikka amiraali Yamamoto ei sitä enää ollut näkemässäkään.

Lue lisää

Tiedä sitten oliko niilläkään resursseja lopulta. Sata englantilaista toki hallitsi Intiaa, mutta montako samuraita olisi tarvittu. Japanilla oli tasan miljoona ukkoa Kaakkois-Aasiaa 'vapauttamassa' ja Saksalla pelkästään Suomessa ja Norjassa vuonna 1944 yli puolimiljoona ukkoa. Sodan voittamiseksi pojat olisivat tarvinneet ihmeaseita ja salahyökkäyksiä, liittoutuneiden teollinen ylivoima oli murskaava. Ukkojen puutteen lisäksi pitää ottaa huomioon malariat, takapajuiset logistiset ongelmat ja muut josta pojat kärsi. 40-luvun Burman viidakot olivat logistinen helvetti.

elonlaskuoppi kirjoitti:

Tiedä sitten oliko niilläkään resursseja lopulta. Sata englantilaista toki hallitsi Intiaa, mutta montako samuraita olisi tarvittu. Japanilla oli tasan miljoona ukkoa Kaakkois-Aasiaa 'vapauttamassa' ja Saksalla pelkästään Suomessa ja Norjassa vuonna 1944 yli puolimiljoona ukkoa. Sodan voittamiseksi pojat olisivat tarvinneet ihmeaseita ja salahyökkäyksiä, liittoutuneiden teollinen ylivoima oli murskaava. Ukkojen puutteen lisäksi pitää ottaa huomioon malariat, takapajuiset logistiset ongelmat ja muut josta pojat kärsi. 40-luvun Burman viidakot olivat logistinen helvetti.

Lue lisää

No niinhän se Yamamotokin oli sitä mieltä, että jos tappelu pitkittyy, tulee tunti turpaan. Eihän tarvinnut kuin merilinjat Japanilta katkaista, niin homma oli käytännössä taputeltu: olisi tarvinnut enää odotella.

"Moskovassa"

Hölyn pölyä. NL ei suunnitellut mitään hyökkäyssotia eikä etenkään länsimaita vastaan. Se oli luonteeltaan puolustuksellinen valtio ja hakia ainoastaan turvaa sotahulluja Saksaa ja Japania vastaan.

njet-pravda kirjoitti:

"Moskovassa"

Hölyn pölyä. NL ei suunnitellut mitään hyökkäyssotia eikä etenkään länsimaita vastaan. Se oli luonteeltaan puolustuksellinen valtio ja hakia ainoastaan turvaa sotahulluja Saksaa ja Japania vastaan.

Lue lisää

Sarkasmi on sinussa vahva.

njet-pravda kirjoitti:

"Moskovassa"

Hölyn pölyä. NL ei suunnitellut mitään hyökkäyssotia eikä etenkään länsimaita vastaan. Se oli luonteeltaan puolustuksellinen valtio ja hakia ainoastaan turvaa sotahulluja Saksaa ja Japania vastaan.

Lue lisää

Eipä sillä ollut voimiakaan hyökätä 30-luvulla kuin naapuriensa kimppuun, jos edes niidenkään. Jooseppi toki luuli ennen talvisotaa omaavansa maailman mahtavimman voittamattomimman työläisten ja talonpoikien armeijan. Ukon luulet karisi nopeasti Suomen pakkasissa.

tarantossa kirjoitti:

Eipä sillä ollut voimiakaan hyökätä 30-luvulla kuin naapuriensa kimppuun, jos edes niidenkään. Jooseppi toki luuli ennen talvisotaa omaavansa maailman mahtavimman voittamattomimman työläisten ja talonpoikien armeijan. Ukon luulet karisi nopeasti Suomen pakkasissa.

Lue lisää

------Eipä sillä ollut voimiakaan hyökätä 30-luvulla kuin naapuriensa kimppuun, jos edes niidenkään. ----

Paitsi että tuhosi perinpohjin suuren japanilaisarmeijan Halhin-Golin taistelussa 1939. Olisi halutessaan voinut jatkaa ja ajaa japsit Tyyneen mereen uimasilleen mutta ei halunnut suursotaa toisin kuin ihailemasi, nykyiset länsivallat, Saksa, italia ja Japani. Ja taisi siinä sotahullujen jengissä olla Suomikin mukana.

"Paitsi että tuhosi perinpohjin suuren japanilaisarmeijan..."

Paitsi, että se "suuri japanilaisarmeija" koostui yhdestä vahvistetusta divisioonasta ja molempien puolten tappiot olivat aika tasaiset. Mitään "suuria japanilaisarmeijoita" ei tunkeutuisikaan NL:n alueelle niin kauan kuin kiinalaiset jatkoivat taistelua ja kuluttivat Japanin imperiumin resursseja.

"...mutta ei halunnut suursotaa toisin kuin ihailemasi, nykyiset länsivallat, Saksa, italia ja Japani."

Jep, NL paljon mielummin harrasteli Saksan kanssa yhteistyössä koskien Puolaa, Baltian maita ja Suomea. Useat pienet sodat ovat kaiketi sinulle suloisempia ;)

PS. Voisit oikeastaan muuten kokeilla sitä ein volk, ein reich -rutiiniasi pitkästä aikaa kun puolustelet tuota. Muistathan? "Kansat tulee palauttaa yhteisöönsä" ja niin edelleen...

Anni_Huttila kirjoitti:

------Eipä sillä ollut voimiakaan hyökätä 30-luvulla kuin naapuriensa kimppuun, jos edes niidenkään. ----

Paitsi että tuhosi perinpohjin suuren japanilaisarmeijan Halhin-Golin taistelussa 1939. Olisi halutessaan voinut jatkaa ja ajaa japsit Tyyneen mereen uimasilleen mutta ei halunnut suursotaa toisin kuin ihailemasi, nykyiset länsivallat, Saksa, italia ja Japani. Ja taisi siinä sotahullujen jengissä olla Suomikin mukana.

Lue lisää

Ihanko Tokioon asti. Kumiveneilläkö!? Etäisyydet oli huollon kannalta liian pitkiä ja täten homma jäi rajakahakaksi päättyen kiinalaisiltakin usein unohtuneeseen hyökkäämättömyyssopimukseen diktatuurien välillä.

"Neuvostoliitto ei todellisuudessa tuottanut oikein mitään laadukasta vaan kävi primitiivista massa-armeijan itärintaman maasotaa hyvin keskinkertaisella kalustolla"

Tuo on usein toistettu väite joka ei täysin pidä paikkaansa. NL:n valmistamat vaunut, tykit, raketinheittimet olivat laadukkaita ja ennenkaikkea silti massatuotantoon sopivia eikä eri malleihin tuhlattu juurikaam resursseja.

Saksan ongelma oli oikeastaan koko massatuotannon puute jota ei Speerkään saanut kunnolla käyntiin. Yksittäiset vaunut koottiin lähes paikallaan johon optiikka ja komponentit teetätettiin käsityönä josta syystä vaunuja oli hidas valmistaa. Lisäksi lukemattomat eri vaunutyypit estivät tehokkaasti kunnon massatuotannon käynnistymistä.

Ja tässäkin jenkit olivat valmiita pelastamaan massamurhaajan kasvot lainaamalla silke veneitä.Japanin kannalta saivat onneksi vaivoin amerikkalaisten avulla otettua Kurillit. Liittoutuneiden yhteisen maihinnousun jälkeen Puna-Armeija olisi varmasti raiskannut jokaisen naisen Tokiossa. Hirohitoa uhkailtiin kirjaimellisesti kansanmurhalla, mikälk antautumista ei tule. Venäjän laivastolla on vieläkin yksi surkea lentotukialus ja monta muuta länttä jäljessä olevaa peltipurkkia.

"Alunperin Marshal suunnitteli yli 200 divisioonan maa-armeijaa Usalle. Mutta Roosevelt, laivasto ja ilmavoimat modernine johtajineen visioi tulevaisuuden sotaa jossa maavoimat ovat pienemmät..."

Armeija määräsi sodan aikana ilmavoimien asioista ja heillä oli syvällisemmät syyt toimilleen kuin presidentin kristallipallon näyttämät kuvajaiset "modernista" tulevaisuudesta. Yleensä liittoutuneiden sotilaallinen tilanne oli maailmanlaajuisesti parantunut vuoden -42 lopulta lähtien pahimpien kriisien hellitettyä itärintamalla, Afrikassa ja Tyynellämerellä. Se vähensi hälytystilaa myös Yhdysvaltojen liikekkannallepanon suhteen.

Ratkaisevinta oli kuitenkin Yhdysvaltojen maantieteellinen asema, joka pakotti kuljettamaan ja huoltamaan divisioonat kahden valtameren taakse. Armeijan logististen arvioiden mukaan heillä olisi riittävän suuri haaste pystyä kouluttamaan ja viemään taisteluun edes vajaat 100 divisionaa vuoden -44 loppuun mennessä, jolloin isointa osaa 200-300 divisioonan vahvuisesta armeijasta ei koskaan edes saataisi kentälle missään järjellisessä aikataulussa jos ollenkaan. Pääosa maavoimien divisioonista pääsikin taisteluun vasta Normandian jälkeen.

Mikään täydellinen ratkaisu se ei ollut ja esmes Tyynenmeren sotanäyttämöllä operaatioita täytyi rajoittaa saatavilla olevien maajoukkojen määrän vuoksi.

"Usa tuotti panssarivaunuja itsensä tarpeisiin, btiteille, puna-armeijalle, Ranskalle ja muille liittoutuneille..."

Ihme, sinä lopulta tajusit asian. No, kolmaskymmenes kerta toden sanoo ;)

Maasota oli primitiivistä, suhteellisen halpaa ja näin kalustomenetykset helposti ja nopeasti korvattavissa. Vain neuvostoliittolainen maailmankuva.."

Onko se merisota tai ilmasota jotenkin jalompaa kun mukana on kehittyneempää teknologiaa? Tulisiko sotimista muuttaa niin että pelkät Transformersit mittelevät jalosti keskenään?

"Vain neuvostoliittolainen maailmankuva ja sen propagandan jatkuva toisto maasotakeskeisyydellä panssari - ja tykkituotantokeskeisyydellä on hämännyt massat ja suurimman osan historiantutkijoista."

Hämännyt miten? Neuvostoliittoko ei käynyt maasotaa ja suoltanut liukuhihnoilta massoittain maasodankäyntiin tarkoitettua kalustoa? Pikemmin propagandaa on ollut sen suunnattomien tappioiden vähättely ja salaaminen ja toisaalta saksan tappioiden paisuttelu.

"Kun 100 000 maavoimien sotilasta menettää 100 000 käsiasettaan ja 5 000 konekivääriä ja 500 kenttätykkiä sekä 500 kranaatinheitintä on kustannus ollut "
Ekonomistit kun kustannuslaskevat niin pieleen menee. Ajatteletko että nuo 100 000 sotilasta vain hylkäävät aseensa ja antautuvat tai pakenevat kentältä? Paljon dramaattisempi ja vaikeammin korvattava on ihmishenkien menetys. Kokeneen lentokoneen- panssarivaunu- tai sukellusvenemiehistön menetys on jopa mahdoton korvata.

"Puskajussin taisteluarvo on mitätön sukellusvenekippariin tai lentotukialuskomentajaan verrattuna. Samoin B-29 pommikoneen koulutetun miehistön taisteluarvo on jotain aivan muuta kuin itärintamalla kyykkivän kivääriryhmän. "

Noo kuitenkin esim. Vietnamissa USA:n huipputeknologinen armeija ei kyennyt lyömään tunneleissa kyykkivää alkeellista puskajussia juuri sen doktriinin mukaisesti jossa suuria maa-alueita ei miehitetä.

"Lopettakaa jo höpinät maasodan keskeisestä asemasta modernitoituneessa maailmansodassa eteenkin vuosina 1943-45. Itärintaman maasota oli naurettavan alkeellista verrattuna teknologiaesti kehittyneeseen strategiseen ilma- ja merisotaan. Ja ottakaa jo päänne pois Setä Josif Stalinin peräaukosta."

Ja kuitenkin ne alkeelliset idän bolsevikkilaumat valtasivat puolet eurooppaa tuoden sinne oman pysähtyneen poliittisen järjestelmänsä vuosikymmeniksi mikä on sinänsä valitettavaa.

Yhdelläkään sukellusveneellä tai pommikoneella ei kaupunkeja vallattu joten halusit tai et kyllä maasodalla juurikin itärintamalla koko sodan ajan sattui olemaan erittäin keskeinen asema. Sitä asemaa ei kumonnut mitenkään liittoutuneiden tai edes saksan kehittyneenmpi teknologia.

Tuo teknologian kehitys ylipäänsä ei ole mikään uusi meidän aikaamme rajoittuva tekijä tai niin yksinkertainen juttu että sen perusteella voisi tehdä jotain universaaleja johtopäätöksiä.

Khrakov kirjoitti:

"Puskajussin taisteluarvo on mitätön sukellusvenekippariin tai lentotukialuskomentajaan verrattuna. Samoin B-29 pommikoneen koulutetun miehistön taisteluarvo on jotain aivan muuta kuin itärintamalla kyykkivän kivääriryhmän. "

Noo kuitenkin esim. Vietnamissa USA:n huipputeknologinen armeija ei kyennyt lyömään tunneleissa kyykkivää alkeellista puskajussia juuri sen doktriinin mukaisesti jossa suuria maa-alueita ei miehitetä.

"Lopettakaa jo höpinät maasodan keskeisestä asemasta modernitoituneessa maailmansodassa eteenkin vuosina 1943-45. Itärintaman maasota oli naurettavan alkeellista verrattuna teknologiaesti kehittyneeseen strategiseen ilma- ja merisotaan. Ja ottakaa jo päänne pois Setä Josif Stalinin peräaukosta."

Ja kuitenkin ne alkeelliset idän bolsevikkilaumat valtasivat puolet eurooppaa tuoden sinne oman pysähtyneen poliittisen järjestelmänsä vuosikymmeniksi mikä on sinänsä valitettavaa.

Yhdelläkään sukellusveneellä tai pommikoneella ei kaupunkeja vallattu joten halusit tai et kyllä maasodalla juurikin itärintamalla koko sodan ajan sattui olemaan erittäin keskeinen asema. Sitä asemaa ei kumonnut mitenkään liittoutuneiden tai edes saksan kehittyneenmpi teknologia.

Tuo teknologian kehitys ylipäänsä ei ole mikään uusi meidän aikaamme rajoittuva tekijä tai niin yksinkertainen juttu että sen perusteella voisi tehdä jotain universaaleja johtopäätöksiä.

Lue lisää

"Noo kuitenkin esim. Vietnamissa USA:n huipputeknologinen armeija ei kyennyt lyömään tunneleissa kyykkivää alkeellista puskajussia juuri sen doktriinin mukaisesti jossa suuria maa-alueita ei miehitetä. "

Itseasiassa kykeni ja niinkin täydellisesti, että näiden tunneleissa kykkivien puskajussien Vietcong pyyhkäistiin käytännössä täysin kartalta Tet-hyökkäyksen yhteydessä.

Sen jälkeen sotaa jatkoi käytännössä kokonaan konventionaalisin keinoin Pohjois-Vietnamin armeija, joka oli hyvun koulutettu ja varustettu vakinainen armeija panssarivaunuineen, tykistöineen ja hävittäjineen.

Ei se yksistään siitä ollut. Ei ensinnäkään ollut viisasta ryttyillä anglo-saksisille merimiehille ja samaan aikaan aukoa turpaa maailman suurimpiin kuuluvalle ihmismassalle. Nämä yli-ihmiset eivöt tietääkseni käyttäneet edes akkojaan peltotöisdä. Turha se oli Speerin selitellä sotien jälkeen sitä mihin resurssit milloinkin olisivat pitäneet suunnata. Ai että kun on saksalaista neroutta ajatella, että kallis Tirpitz oli käytännössä uppoamiseensa asti parkissa Norjassa. Kershawn mielestä ilmeisesti Raeder ja Göring möhlivät pahasti. Dönitz tajusi, että sukellusveneillä vain voitetaan. Luftwaffessa tukittiin pitkänmatkan pommikoneita vaativien turvat, vaikka lupassa antauduttiinkin Hermannin ja Aatun Amerika Bomber huuruille. Neukku panosti hyvin vähän laivastoonsa ennen sotia.

Jos Rommelille antamisella AR Afrikkaa tarkoitetaan niin siinä tapauksessa se olisi enemmänkin kaksi viidestä Tiikeriosastosta, koska sen enempää ei ollut olemassa tuona aikana. Suunnitelma kolmannen osaston siirtämisestä ei kulkenut mihinkään, koska meriteiden katkeaminen esti kuljettamasta kalustoa edes kaikille jo sillanpäässä olleille joukoille.

Juuri näin.
Saksan olisi viimeistään Stalingradin tappion jälkeen kannattanut lopettaa maavoimiin rahoittaminen ja keskittyä pelkästään korkeamman taisteluarvon omaaviin moderneihin suihkuhävittäjiin ja uudenmallisiin sukellusveneisiin!
Lopulta iivana ja kumppanit olisivat saaneet pitkän nenän!

Frankson, Zetterling, Bonn ja kumppanit ovat kahlanneet läpi Saksan panssarikaluston tappiot koko sodan ajalta ja niistä 65% tuli itärintamalla. Tuo on oikeastaan aika hyvä indikaattori sille minkä osan maasodasta itärintama vei. Toistaalta tappiot eivät suinkaan tarkoita sitä että muusta varustamisesta ja ylläpidosta itärintama olisi niellyt edes 65%:a sillä tosiasiassa Saksan armeijasta alle puolet oli itärintamalla. Mutta menkööt kokonaiskulutuksesta tuo 65%.

Saksan lentokoneista vuonna 1943, siis ne mitä oli käytössä ja se mikä pommitusten takia menetettiin vain alle 20% kokonaismenetyksistä johtui itärintaman sodasta. Viimeisenä vuonna osuus laski entisestään sillä liittoutuneet tuhosivat valtavasta Saksan lentokonetuotannon standardisoinnista (siirtyminen yksimoottorisiin) ja orjatyövoiman käytöstä huolimatta aikanakin neljäsosa tuotannosta menetettiin pommitusten takia. Itse taistelurintamillakin itärintaman osuus oli pudonnut 17-25%:iin eri vuosineljänneksillä. Keskiarvo oli noin 22%. Mikäli menetetty tuotanto pommitusten takia oli 1/4 laski itärintaman osuus vain 16-17%:iin mikä on aika realistinen arvio.

"Itärintaman vähättelystä on tullut näköjään muotia."

Kokeile siihen sanoja "pakkomielle" ja "yhden tyypin" niin saat oikein sen kaavan, jota hän on harrastanut 'bout talvesta 2015 ;)

"Samasta kinastelivat myös Hitler kenraaliensa kanssa."

Ensisijaisesti Guderianin, tyypin joka oli suunnilleen yhtä taipumaton jäärä kuin Gröfaz itse. Guderianin pakkomielteenä oli palauttaa uudelleen hinnalla millä hyvänsä ne "vanhat hyvät ajat" itärintamalla ohjaamalla käytännössä kaikki panssarivoimat hänen organisoiminaan rullaamaan venäläisten yli kohti lopullista voittoa, vaikka se tarkoittaisikin muiden rintamien tyhjentämistä ;)

"Jälkikäteen viisastellen voi todeta, että H:n olisi kannattanut ottaa puna-armeija tosissaan ja keskittää viimeistään Ardennien hyökkäyksessä käytettyjä voimia itärintamalle."

Siinä tapauksessa liittoutuneiden talvioffensiivi olisi todella osunut koko yhdysvaltalaisen 12. AR leveydellä Länsivallin puolustukseen, joka olisi silloin ollut käytännössä vain rajoitetun liikkuvuuden omaavien jv-divisioonien varassa. Ilman merkittäviä panssarireservejä toiveet länsiliittoutuneiden pysäyttämisestä Reinin länsipuolella ovat todella vähäiset.

Ihan ilmankin, Saksan Länsiarmeija oli jo ennen oman offensiivinsa alkamista joulukuussa joutunut - pitkin hampain - rikkomaan possupankkinsa ja lähettämään kaikkein kriittisimmille lohkoille hyökkäykseen varattuja panssarijoukkoja.

"Halusi tai ei tuo kostonhimoinen armeija oli suurempi uhka kuin länsirintaman kuten oli ollut koko sodan ajan."

Kaiketi pitäisikin kysyä; kenen näkökulmasta? Hitlerin näkökulmasta katsoen hän tiesi aika hyvin, mikä hänen kohtalonsa olisi kumman hyvänsä vastustajan käsissä ja se oli tilanteen huomioiden viime kädessä ainoa ratkaiseva tekijä. Puhtaasti sodankäynnin näkökulmasta katsoen joulukuu -44 oli liian myöhäinen ajankohta millekään voittoisalle strategialle. Guderianinkin haavekuva oli rakentunut sille oletukselle, että Saksan asevoimilla olisi itärintaman sodassa turvallinen selusta läntisessä Euroopassa, jossa hän voisi rakennuttaa panssarivoimat uudestaan ja kesästä -44 lähtien sellaisesta ei voinut olla puhettakaan.

Strategisen ilmasodan eräs piilevä ja vaikeammin numeroilla ilmaistu tulos oli Saksan tuotannon laadun heikkeneminen kun Saksa joutui hajauttamaan tuotantoa. Tämä lisäsi mm lento-onnettomuuksia sekä heikensi myös panssarien laatua. Lento-onnettomuuksiin antoi kumulatiivisen lisän että koneita lensi vajavaisesti koulutetut uudet pilotit.

"Lista Saksan joukoista Normandian taisteluissa osoittavat että Saksan armeijan kaikkein motorisoiduimmat yksiköt olivat juuri lännessä, mm. Leibstandarte ja Panzer Lehr-divisioonat."

Kommentoin selostin asiaa jokunen viikko sitten. Uusien panssariyksiköiden koulutus- ja täydennysalueet sijaitsivat Ranskassa ja Länsiarmeijan divisioonat oli varustettu viimeisinä odottamaan maihinnousua. Valmiita ne eivät olleet, koska esmes PsKlD:tä puuttui Pantteriosasto, joten se sille taktisesti alistettiin yksi itärintamalle tarkoitettu. Samantapaiset taktiset alistussuhteet sotkivatkin panssarirykmenttien raknteen niin pahasti, että kaikki osastoja ei ollut palautettu omistajilleen edes vuoteen -45 mennessä.

"Kaikkiaan ainakin 11 panssaridivisioonaa osallistui taisteluihin ja reservissä oli vielä lisäksi 11. ja 19.panssaridivisioona."

Ei ihan. Länsiarmeijalla oli taistelukäytössä 11 panssaridivisioonaa ja yksi panssarikrenatööridivisioona. Itärintamalle korvamerkitty 19. PsD palasi itään torjumaan Bagrationin jälkimainikeja heti kun sen varustaminen ja koulutus oli saatu päätökseen.

"Muita divisioonia oli itseasiassa vähemmän. Itärintamalla sen sijaan divisioonista useinmiten 85% oli joko jalkaväen bulkkidivisioonia tai jopa vielä vähempiarvoisia lähinnä selustan divisioonia joiden taisteluarvo oli lähes yhtä heikko kuin puna-armeijan keskivertodivisioonilla."

Mikä on monessa mielessä totta myös Länsiarmeijan kohdalla, sillä karkeasti puolet sen divisioonista oli ns. kiinteitä divisioonia, joiden tehtävänä oli lähinnä sektoripuolustus ja ne tehtäväkuvansa mukaisesti omasivat hyvin vähäisen liikkuvuuden ;)

Maasodan todellinen läntinen työhevonen, Studebaker, maksoi massiivisen tekkaassa amerikkalaisessa liukuhihnatuotannossa vain noin 1700-1800 dollaria kappale. Niitä valmistettiin reilusti yli 220 000 ja ylivoimainen enemmistö niistä (198 000, 90%) meni Neuvostoliiton sotavoimille jonka oma kuorma-autotuotanto oli riittämätöntö ja kalusto selvästi heikkolaatuisempaa.

Tässä hintavertailussa (esim taistelupanssarit vs kuorma-autot) on muistettava tärkeä asia: ne on oltava tasapainossa. Ei siis voi yks yhteen väittää että 198 000 Studebakeria vastasi vain 10 000 T-34 panssaria. Koska NL ei pystynyt laadullisesti tuottamaan yhtä hyviä kuorma-autoja. Toisaalta eipä T-34 ollut myös alkuunkaan niin hyvä kuin sotapropagandan hämäämä jälkipolvi on luullut.

Stalinistien on vaikea tunnustaa sitä tosiasiaa että kehittyneiden demokratioiden lisäksi jopa Natsi-Saksan ja militaristisen Japanin sotatuotannossa ilma- ja merisodankäynti olivat ne joihin panostettiin koska merillä ja ilmatilassa piili ratkaisun avaimet.

Neuvostoliitto satsasi maasotaan paitsi vanhanaikaisen maasotakeskeisen doktriininsa myös sen takia ettei yksinkertaisesti parempaan edes pystynyt. Omin voimavaroin (alusta loppuun) se pystyi valmistamaan lopulta vain 60 000 lentokonetta. Siihenkin tuotantopanoksia tuli lännestä. Maasotakeskeisen valinnan ja sotilaallisen huonouden takia hinta voitolle oli kova: 14 241 000 sodan takia menehtynyttä sotilashenkilöä. Primitiivisyydestä maksettava kova hinta.

Nuo lukemat ovat vuosilta 1939.

Siis taistelupanssarien osuus Saksan sotatuotannosta 1939-42 vain 4%. Tappioiden alettua osuus nousi 7-8%:iin.

Kun länsiliittoutuneet valmistautuivat Normandian maihinnousuun he valmistautuivat LEIKKAAMALLA PANSSARIVAUNUTUOTANTOA.

"Kun länsiliittoutuneet valmistautuivat Normandian maihinnousuun he valmistautuivat LEIKKAAMALLA PANSSARIVAUNUTUOTANTOA. "

Sama kait minunkin vain kopioida vanhasta sitten:

Minkä ei pitäisi yllättää, koska Yhdysvaltain panssarituotanto oli talveen 43-44 mennessä varsin hyvin täyttänyt tuotantotavoitteet sekä omille voimilleen, briteille, neuvostoliittolaisille ja muille liittolaisille. Aikaisemmin "jäädytettyjä" Shermanin tuotantomalleja esmes ryhdyttiin korvamaan uusilla parannetuilla malleilla ja jo valmistettuja vanhoja vaunuja ryhdyttiin modernisoimaan uusilla parannetuilla komponenteilla.

Toinen aspekti liittyy juuri edelliseen; yhdysvaltalaisten vaunujen - esmes juuri Shermanin - kulutus talveen 43/44 mennessä ei ollut luonnollisestikaan samaa tasoa kuin vaikka lähimmän vastineen eli T-34:n kulutus itärintamalla. Ennen kesää -44 yhdysvaltalaisista panssaridivisioonista vain kaksi kpl oli mukana taisteluissa ja vasta maihinnousut Ranskassa radikaalisti muuttivat tilanteen. Siinä vaiheessa ongelmaksi ei kehittynyt niinkään tuotanto vaan se yksinkertainen tekijä, että täydennysvaunuja ei ollut varattu reserviin rintaman taakse riittävästi.