ivt vs lämpöässä

Jep jep. Kyllä IVT:n esite esim. kertoo että 6KW lisävastuksella suositeltava sulakekoko on 20A ja 9KW vastuksella 25A. Ei siihen heviä tarvita, sisälukutaitoa kylläkin.

Kurittaja kirjoitti:

Jep jep. Kyllä IVT:n esite esim. kertoo että 6KW lisävastuksella suositeltava sulakekoko on 20A ja 9KW vastuksella 25A. Ei siihen heviä tarvita, sisälukutaitoa kylläkin.

Täystehomitoituksella päästään pieniin liittymismaksuihin ja vuotuisiin perusmaksuihin.
Täystehomitoituksella päästään myös toimintavarmuuteen ja pieniin käyttökustannuksiin.

Rakentavin Terveisin
Juha Saksi

Juha kirjoitti:

Täystehomitoituksella päästään pieniin liittymismaksuihin ja vuotuisiin perusmaksuihin.
Täystehomitoituksella päästään myös toimintavarmuuteen ja pieniin käyttökustannuksiin.

Rakentavin Terveisin
Juha Saksi

Lue lisää

Tosi rakentavaa, on juu. Käsittääkseni osatehopumput mitoitetaan noin 70 prosenttiin huipputehontarpeesta, eikä 45 prosenttiin niin kuin tuossa sinun kärjistyksessäsi.

Kurittaja kirjoitti:

Tosi rakentavaa, on juu. Käsittääkseni osatehopumput mitoitetaan noin 70 prosenttiin huipputehontarpeesta, eikä 45 prosenttiin niin kuin tuossa sinun kärjistyksessäsi.

Esimerkiksi 70 rosenttia huipputehosta. Ok, pienempi kone, pienemmät vaihtimet, pienempi varaaja, ilman tulistusta.

Jokaisena vuotena tulee 30 rosenttia enemmän käyttötunteja komponenteille, kuin täystehomitoituksessa, käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuudella.

Mikäli joku on vielä osatehoinen, onnea Hänelle.

Juha kirjoitti:

Täystehomitoituksella päästään pieniin liittymismaksuihin ja vuotuisiin perusmaksuihin.
Täystehomitoituksella päästään myös toimintavarmuuteen ja pieniin käyttökustannuksiin.

Rakentavin Terveisin
Juha Saksi

Lue lisää

Sieltähän se taas mönki esiin. Ei kai kukaan laita ok-taloon alle 25 A pääsulakkeita? Ja sillä kun sitten pärjää. Taas yritetään huijata ja sumuttaa.

Juha kirjoitti:

Esimerkiksi 70 rosenttia huipputehosta. Ok, pienempi kone, pienemmät vaihtimet, pienempi varaaja, ilman tulistusta.

Jokaisena vuotena tulee 30 rosenttia enemmän käyttötunteja komponenteille, kuin täystehomitoituksessa, käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuudella.

Mikäli joku on vielä osatehoinen, onnea Hänelle.

Lue lisää

Ja sekös tekee sitten hyvää kompuralle kun sitä käynnistellään montakymmentä kertaa vuorokaudessa? Mielenkiintoista keskustelua käyntijaksojen pituudesta löytyy muuten maalämpöfoorumilta www.maalampofoorumi.fi.

Alkuperäiselle kysyjälle voinee todeta että täältä tuskin saat puolueettomia mielipiteitä, tätä osateho/täysteho juttua on jauhettu täällä liikaakin. Molemmilla varmasti tulee toimeeen, nyt ja tulevaisuudessa ;) Mutta antaa Juhan jauhaa lämpöässä evankeliumia.

Itsellä harkinnassa Thermia, IVT tai LÄ. Vaikeaa on, tosin alan kallistua osatehoisiin. Kavereilla ei ainakaan ole huonoja kokemuksia niistäkäään.

Ja ihan mielenkiinnosta: Kertooko Juha vielä mikä on vaikka V10:n lämpökerroin 0/35 ja 0/50, niitä kun ei suoraan ainakaan LÄ esitteessä sanota?

Kurittaja kirjoitti:

Ja sekös tekee sitten hyvää kompuralle kun sitä käynnistellään montakymmentä kertaa vuorokaudessa? Mielenkiintoista keskustelua käyntijaksojen pituudesta löytyy muuten maalämpöfoorumilta www.maalampofoorumi.fi.

Alkuperäiselle kysyjälle voinee todeta että täältä tuskin saat puolueettomia mielipiteitä, tätä osateho/täysteho juttua on jauhettu täällä liikaakin. Molemmilla varmasti tulee toimeeen, nyt ja tulevaisuudessa ;) Mutta antaa Juhan jauhaa lämpöässä evankeliumia.

Itsellä harkinnassa Thermia, IVT tai LÄ. Vaikeaa on, tosin alan kallistua osatehoisiin. Kavereilla ei ainakaan ole huonoja kokemuksia niistäkäään.

Ja ihan mielenkiinnosta: Kertooko Juha vielä mikä on vaikka V10:n lämpökerroin 0/35 ja 0/50, niitä kun ei suoraan ainakaan LÄ esitteessä sanota?

Lue lisää

Komressorin käyntijaksoja voi tasoittaa "suurella"vesivaraajalla koska silloin säädon kapasiteetti laajenee.
Tiedon puolueellisuudesta voin sanoa ,että itse olen riippumaton kirjoittaja ,mutta oma käsitys on muodostunut lähinnä kylmäkoneden huoltopuolelta, niin ja kylmätekniikan teoria on hyvin selvillä (päätellen siitä että kyselyjä tulee)
Osateho/täysteho keskustelu johtuu siitä, että asia on uusi vertaa esim sähkö tai öljylämmitykseen, jos pistät taloon osateho-sähkö tai öljylämmityksen et saa rakennuslupaa ja vanhassa asunnossa huijaussyytteen kun myyt talon
Kylmäkerroin muuttuu koko ajan koneen käydessä hieman, mutta kevättäkohti enemmänkin joten tarkkaa kylmäkerrointa on turha ilmoittaa koska kilpailija voi aina pistää paremmaksi (teoreettinen kylmäkerroin on n 6)
Itsellä ainoastaan ilmalämpöpumppu missä kylmäkerroin menee yhteen(1) vasta 17c pakkasessa.
Keskustelun pulma on siinä että samat henkilöt kirjoittaa monella nimimerkillä piilomainosta (buffia).Ei voi olla kovin uskottavaa asiaa jos ei uskalla rekisteröityä.

Juha kirjoitti:

Esimerkiksi 70 rosenttia huipputehosta. Ok, pienempi kone, pienemmät vaihtimet, pienempi varaaja, ilman tulistusta.

Jokaisena vuotena tulee 30 rosenttia enemmän käyttötunteja komponenteille, kuin täystehomitoituksessa, käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuudella.

Mikäli joku on vielä osatehoinen, onnea Hänelle.

Lue lisää

Jos Juha on menettänyt LÄssän edustuksen, hän ampuu omaan jalkaansa täystehopuheillaan.

Nimittäin, jos hän haluaa maalämpöpumppuja vielä myydä.

Nimittäin, LÄssä on ainoa täystehopumppu maailmassa.

Nimittäin, Juha saattaa kohta myydä osatehopumppua...

Kurittaja kirjoitti:

Ja sekös tekee sitten hyvää kompuralle kun sitä käynnistellään montakymmentä kertaa vuorokaudessa? Mielenkiintoista keskustelua käyntijaksojen pituudesta löytyy muuten maalämpöfoorumilta www.maalampofoorumi.fi.

Alkuperäiselle kysyjälle voinee todeta että täältä tuskin saat puolueettomia mielipiteitä, tätä osateho/täysteho juttua on jauhettu täällä liikaakin. Molemmilla varmasti tulee toimeeen, nyt ja tulevaisuudessa ;) Mutta antaa Juhan jauhaa lämpöässä evankeliumia.

Itsellä harkinnassa Thermia, IVT tai LÄ. Vaikeaa on, tosin alan kallistua osatehoisiin. Kavereilla ei ainakaan ole huonoja kokemuksia niistäkäään.

Ja ihan mielenkiinnosta: Kertooko Juha vielä mikä on vaikka V10:n lämpökerroin 0/35 ja 0/50, niitä kun ei suoraan ainakaan LÄ esitteessä sanota?

Lue lisää

"Ja ihan mielenkiinnosta: Kertooko Juha vielä mikä on vaikka V10:n lämpökerroin 0/35 ja 0/50, niitä kun ei suoraan ainakaan LÄ esitteessä sanota?"

Koska LÄssällä lämmitetään vesi käyttövesilämpötilaan, joka on 65 astetta (eihän kukaan halua elättää bakteeria, eihän), pitäisi LÄssän esittää lämpökerroin 0/65, jotta sillä olisi jotain merkitystä.

Kerroin vaan taitaa olla niin pieni, ettei sitä haluta esitellä, nimittäin mainostettu teksti "1 osaa sähköä, 2 osaa maasta" ei pitäisi enää paikkaansa... Lähempänä totuutta lienee "1 osa sähköä, 1 osa maasta".

mtz kirjoitti:

Komressorin käyntijaksoja voi tasoittaa "suurella"vesivaraajalla koska silloin säädon kapasiteetti laajenee.
Tiedon puolueellisuudesta voin sanoa ,että itse olen riippumaton kirjoittaja ,mutta oma käsitys on muodostunut lähinnä kylmäkoneden huoltopuolelta, niin ja kylmätekniikan teoria on hyvin selvillä (päätellen siitä että kyselyjä tulee)
Osateho/täysteho keskustelu johtuu siitä, että asia on uusi vertaa esim sähkö tai öljylämmitykseen, jos pistät taloon osateho-sähkö tai öljylämmityksen et saa rakennuslupaa ja vanhassa asunnossa huijaussyytteen kun myyt talon
Kylmäkerroin muuttuu koko ajan koneen käydessä hieman, mutta kevättäkohti enemmänkin joten tarkkaa kylmäkerrointa on turha ilmoittaa koska kilpailija voi aina pistää paremmaksi (teoreettinen kylmäkerroin on n 6)
Itsellä ainoastaan ilmalämpöpumppu missä kylmäkerroin menee yhteen(1) vasta 17c pakkasessa.
Keskustelun pulma on siinä että samat henkilöt kirjoittaa monella nimimerkillä piilomainosta (buffia).Ei voi olla kovin uskottavaa asiaa jos ei uskalla rekisteröityä.

Lue lisää

" Komressorin käyntijaksoja voi tasoittaa "suurella"vesivaraajalla koska silloin säädon kapasiteetti laajenee. "

Aivan. Ja mitä isompi vesivaraaja sen parempi. Eikö niin?

Miksi ihmeessä tyydytään 165 litran varaajiin kun 5 kuution (tai kymmenen) varaaja olisi paaljon parempi. Tarkemmin ajateltuna, luulen, että varaajan koko olisi hyvä olla 20 kuutiota, koska säädön kapasiteetti laajenee lisää. Ei vaan, kyllä se on parempi olla 30 kuutiota...

Juu ei...

alta kirjoitti:

Sieltähän se taas mönki esiin. Ei kai kukaan laita ok-taloon alle 25 A pääsulakkeita? Ja sillä kun sitten pärjää. Taas yritetään huijata ja sumuttaa.

muusta sähkövarustuksesta riittääkö 3x25A. Ei pääsulaketta voi mitoittaa tietenkään pelkän pumpun tarvitseman sulakekoon mukaan, vaan kapasiteettia pitää varata myös muulle sähkönkulutukselle.

Ok-talossa isoimpia sähkösyöppöjä esim:

- Kiuas
- Liesi
- Sähkölämmittimet
- IV-kone (erit. sähk. jälkilämmityksellä)
- Auton lämmityspistokkeet
- Sähkötyökalut, painepesurit ym.

Juha kirjoitti:

Esimerkiksi 70 rosenttia huipputehosta. Ok, pienempi kone, pienemmät vaihtimet, pienempi varaaja, ilman tulistusta.

Jokaisena vuotena tulee 30 rosenttia enemmän käyttötunteja komponenteille, kuin täystehomitoituksessa, käyntijakson pituus haetaan varaajan litratilavuudella.

Mikäli joku on vielä osatehoinen, onnea Hänelle.

Lue lisää

miksei lämpöpuppujärjestelmässä lisävastuksia korvata pienellä öljypolttimella?

janne kirjoitti:

miksei lämpöpuppujärjestelmässä lisävastuksia korvata pienellä öljypolttimella?

Voihan lämmitysjärjestelmän rakentaa useammalla eri lähteellä. Lämpöpumppu tuottaa peruslämmön ja joku muuu lisälämmön. Esimerkiksi peruskorjauksessa voi öljy/puukattila jäädä paikoilleen ja lämpöpumppu toimii peruslämmön tuottajana. Tämä on monesti tarpeen mm. tiukkaan mitoitetuissa patteriratkaisuissa, jossa öljyllä/puulla tmv. veden lämpötila nostetaan riittävän korkeaksi.Tarvitaan vähän automatiikkaa ja asia hoituu.

Kurittaja kirjoitti:

Ja sekös tekee sitten hyvää kompuralle kun sitä käynnistellään montakymmentä kertaa vuorokaudessa? Mielenkiintoista keskustelua käyntijaksojen pituudesta löytyy muuten maalämpöfoorumilta www.maalampofoorumi.fi.

Alkuperäiselle kysyjälle voinee todeta että täältä tuskin saat puolueettomia mielipiteitä, tätä osateho/täysteho juttua on jauhettu täällä liikaakin. Molemmilla varmasti tulee toimeeen, nyt ja tulevaisuudessa ;) Mutta antaa Juhan jauhaa lämpöässä evankeliumia.

Itsellä harkinnassa Thermia, IVT tai LÄ. Vaikeaa on, tosin alan kallistua osatehoisiin. Kavereilla ei ainakaan ole huonoja kokemuksia niistäkäään.

Ja ihan mielenkiinnosta: Kertooko Juha vielä mikä on vaikka V10:n lämpökerroin 0/35 ja 0/50, niitä kun ei suoraan ainakaan LÄ esitteessä sanota?

Lue lisää

edullinen jälleenmyyjä ja tee hyvät kaupat.
IVT ja Carrier ovat täysin samat koneet, ainoastaan etupaneeli on erilainen. Huomaa 5 vuoden takuu!

etsi ensin kirjoitti:

edullinen jälleenmyyjä ja tee hyvät kaupat.
IVT ja Carrier ovat täysin samat koneet, ainoastaan etupaneeli on erilainen. Huomaa 5 vuoden takuu!

Takuuta on syytä pidentää,Rego on todella heikko,varaaja on tosi epäluotettava 1,6mm seinämä.Oikea takuu aika kyseiselle vehkeele on lähempänä 10v kuin 5v.

etsi ensin kirjoitti:

edullinen jälleenmyyjä ja tee hyvät kaupat.
IVT ja Carrier ovat täysin samat koneet, ainoastaan etupaneeli on erilainen. Huomaa 5 vuoden takuu!

Täysin epä onnistunut kone ja palvelua ei tunneta olenkaan.

en vaikka ilmaisin saisin kirjoitti:

Täysin epä onnistunut kone ja palvelua ei tunneta olenkaan.

jos et pysty ostamaan, älä odota, että joku sen sinulle lahjoittaisi.
Näitä samoja lämpöpumppuja on muuten valmistettu yli 300000 kappaletta, ei ihan epäonnistunut kone, vai mitä?

"35 A liittymämaksu tulee moneen kertaan takaisin maksetuksi jos sitä verrataan täysitehoisen LämpöÄssän vesivaraajassa varatun 340 litran veden lämmittämisen kustannuksiin. Tuossa vesimäärässä on puolet liikaa. Jos asunnossa on kylpy- tai poreamme niin sitten veden tarve on eri."

Jokseenkin eri mieltä... Asia olisi kenties näin jos pumppu sijaitsisi ulkona, mutta kun se ainakin meillä on teknisessä tilassa, jonka lämpötila on näillä pakkasilla 20 astetta ja kesälläkin korkeintaan 25 astetta ei lämpöä juurikaan ylimääräistä tuoteta. Tarkoitan siis sitä, että kun varaaja jäähtyy lämmittää varaajasta "karkaava" lämpö teknistä tilaa ja kun sen lämpötila on noinkin alhainen "turhaa" lämpöä ei hirveästi tuoteta.

rins. kirjoitti:

"35 A liittymämaksu tulee moneen kertaan takaisin maksetuksi jos sitä verrataan täysitehoisen LämpöÄssän vesivaraajassa varatun 340 litran veden lämmittämisen kustannuksiin. Tuossa vesimäärässä on puolet liikaa. Jos asunnossa on kylpy- tai poreamme niin sitten veden tarve on eri."

Jokseenkin eri mieltä... Asia olisi kenties näin jos pumppu sijaitsisi ulkona, mutta kun se ainakin meillä on teknisessä tilassa, jonka lämpötila on näillä pakkasilla 20 astetta ja kesälläkin korkeintaan 25 astetta ei lämpöä juurikaan ylimääräistä tuoteta. Tarkoitan siis sitä, että kun varaaja jäähtyy lämmittää varaajasta "karkaava" lämpö teknistä tilaa ja kun sen lämpötila on noinkin alhainen "turhaa" lämpöä ei hirveästi tuoteta.

Lue lisää

"jonka lämpötila on näillä pakkasilla 20 astetta ja kesälläkin korkeintaan 25 astetta"

Aika alhainen lämpötila tekniselle tilalle, ottaen huomioon, että tilassa on lähes puolen kuution huonosti eristetty varaaja, jossa on vettä lämpötilassa 55astetta (ettehän halua elättää legionella-bakteeria).

rins. kirjoitti:

"35 A liittymämaksu tulee moneen kertaan takaisin maksetuksi jos sitä verrataan täysitehoisen LämpöÄssän vesivaraajassa varatun 340 litran veden lämmittämisen kustannuksiin. Tuossa vesimäärässä on puolet liikaa. Jos asunnossa on kylpy- tai poreamme niin sitten veden tarve on eri."

Jokseenkin eri mieltä... Asia olisi kenties näin jos pumppu sijaitsisi ulkona, mutta kun se ainakin meillä on teknisessä tilassa, jonka lämpötila on näillä pakkasilla 20 astetta ja kesälläkin korkeintaan 25 astetta ei lämpöä juurikaan ylimääräistä tuoteta. Tarkoitan siis sitä, että kun varaaja jäähtyy lämmittää varaajasta "karkaava" lämpö teknistä tilaa ja kun sen lämpötila on noinkin alhainen "turhaa" lämpöä ei hirveästi tuoteta.

Lue lisää

Väitätkö tosiaan että varaajasta tekniseen tilaan häviävä lämpö menee kaikki talteen. Jos perustelusi pitää paikaansa niin teknisentilan lämpötila on läpi vuoden 55 C. Teknisessä tilassa on aina ilmanvaidon poistokanava ja tätä kautta lämpöä menee osittain lämmöntalteenoton kautta uudelleen kiertoon, mutta suurin osa menee hukkaan (varsinkin kesäaikaan). Järkikin pitäisi sanoa että 340 l lämpimän veden yläpitäminen vie enemmän energiaa kuin 160 l. Jos teoriasi pitää paikansa kannattaisi joikaiseen huoneeseen varastoida lämmintä vettä 340 l kevyesti eristettyyn terässäiliöön. Näin muuta lämmitystä ei enää tarvita.

rins. kirjoitti:

"35 A liittymämaksu tulee moneen kertaan takaisin maksetuksi jos sitä verrataan täysitehoisen LämpöÄssän vesivaraajassa varatun 340 litran veden lämmittämisen kustannuksiin. Tuossa vesimäärässä on puolet liikaa. Jos asunnossa on kylpy- tai poreamme niin sitten veden tarve on eri."

Jokseenkin eri mieltä... Asia olisi kenties näin jos pumppu sijaitsisi ulkona, mutta kun se ainakin meillä on teknisessä tilassa, jonka lämpötila on näillä pakkasilla 20 astetta ja kesälläkin korkeintaan 25 astetta ei lämpöä juurikaan ylimääräistä tuoteta. Tarkoitan siis sitä, että kun varaaja jäähtyy lämmittää varaajasta "karkaava" lämpö teknistä tilaa ja kun sen lämpötila on noinkin alhainen "turhaa" lämpöä ei hirveästi tuoteta.

Lue lisää

Tarvitaanko maalämpötalossa vielä erillinen tekninentilakin?
Onko kukaan laskenut tekniselle tilalle investointikulua maalämpöinvestoinnin lisäksi?
Voisiko se olla n. 1000 €/m2.
Tolkuttoman kalliiksi menee tehottelut.
Posketon on investoinnin hinta ja kovin hatara tulee rakennuksen olla, jos nuo investoinnit kannattaa.

Ai niin, saahan siitä maalämpötalosta kaksin-kolminkertaisen hinnan myydessä. Sehän muuttaa kaiken.

tehoton kirjoitti:

Tarvitaanko maalämpötalossa vielä erillinen tekninentilakin?
Onko kukaan laskenut tekniselle tilalle investointikulua maalämpöinvestoinnin lisäksi?
Voisiko se olla n. 1000 €/m2.
Tolkuttoman kalliiksi menee tehottelut.
Posketon on investoinnin hinta ja kovin hatara tulee rakennuksen olla, jos nuo investoinnit kannattaa.

Ai niin, saahan siitä maalämpötalosta kaksin-kolminkertaisen hinnan myydessä. Sehän muuttaa kaiken.

Lue lisää

Ehei, ei riitä 1000eur/m2 tekniselle tilalle, ehei. Siellä on maalämpöpumppu, ilmanvaihtokone, ryhmäkeskus, keskuspölynimuri.

Pirun kallis tila tuo tekninen tila, taitaa olla talon kalleimpia neliöitä. Parempi kun sitä ei olisikaan.

1000 eur/m2 kirjoitti:

Ehei, ei riitä 1000eur/m2 tekniselle tilalle, ehei. Siellä on maalämpöpumppu, ilmanvaihtokone, ryhmäkeskus, keskuspölynimuri.

Pirun kallis tila tuo tekninen tila, taitaa olla talon kalleimpia neliöitä. Parempi kun sitä ei olisikaan.

Lue lisää

Jos autotallia ei ole niin täytyy olla ainakin tekninen tila, jossa voi vähän käydä väsäämässä ja olutta nauttimassa. On käytännössä mahdotonta ottaa perjantai kännejä KHH:ssa kun emäntä silittää vaatteita. Kyllä siitä ilosta maksaa vaikka 2000 €/m2.

osatehoinen kirjoitti:

Väitätkö tosiaan että varaajasta tekniseen tilaan häviävä lämpö menee kaikki talteen. Jos perustelusi pitää paikaansa niin teknisentilan lämpötila on läpi vuoden 55 C. Teknisessä tilassa on aina ilmanvaidon poistokanava ja tätä kautta lämpöä menee osittain lämmöntalteenoton kautta uudelleen kiertoon, mutta suurin osa menee hukkaan (varsinkin kesäaikaan). Järkikin pitäisi sanoa että 340 l lämpimän veden yläpitäminen vie enemmän energiaa kuin 160 l. Jos teoriasi pitää paikansa kannattaisi joikaiseen huoneeseen varastoida lämmintä vettä 340 l kevyesti eristettyyn terässäiliöön. Näin muuta lämmitystä ei enää tarvita.

Lue lisää

Talteen menee ihan yhtä lailla kuin muidenkin tilojen lämmittämisessä. Tilan lämpötila kertoo kuitenkin sen, että hirveästi hukkalämpöä ei tule, koska teknisentilan lämpö on joka tapauksessa hyvä olla tuolla 20 kieppeillä.

Meillä tekninen tila on optimimitoitettu ja noin 2.7 m2. Yhtään hukkaneliötä siinä ei ole, tosin nyt saattaisin tehdä hieman suuremman. En pidä tekn. tilaa ylimääräisenä kustannuksena sillä samat neliöt pitäisi järjestää esim. khh:een kun kaappitilaa tarvitaan kuitenkin. Khh:ssa neliöt taasen maksavat enemmän, joten se tekn. tilan kalleudesta. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä muutenkin, että kaikki talotekniikka tulisi rakentaa omaan tilaansa, mutta kukin taaplaa tyylillään...

lämpötila kirjoitti:

"jonka lämpötila on näillä pakkasilla 20 astetta ja kesälläkin korkeintaan 25 astetta"

Aika alhainen lämpötila tekniselle tilalle, ottaen huomioon, että tilassa on lähes puolen kuution huonosti eristetty varaaja, jossa on vettä lämpötilassa 55astetta (ettehän halua elättää legionella-bakteeria).

Lue lisää

Näin se vaan on. Ja varaajan yläosan lämpötila on 55 asteen tuntumassa koko ajan.

rins. kirjoitti:

Näin se vaan on. Ja varaajan yläosan lämpötila on 55 asteen tuntumassa koko ajan.

Sopiva lämpötila mulle, tuo 55 astetta.

Terveisin, bakteeri.

Ja jotkut ovat kertoneet, että Niben tai Thermian pumppuja saa edullisesti. IVT ja Lämpöässä taitavat olla kalleimmasta päästä. Paas riviin kaikki isot merkit.

Vai carrier silloin mentiin vehkeeseen jossa ei ole édes säädintä puhumattakaan kunnon varaajaa ja käyttövesikin lämpiää sähköllä.

veke kirjoitti:

Vai carrier silloin mentiin vehkeeseen jossa ei ole édes säädintä puhumattakaan kunnon varaajaa ja käyttövesikin lämpiää sähköllä.

Carrierista vei, Vekekö?

IVT ja Lämpöässä markkinoivat voimakkaimmin => nostaa hintaa => ihmiset kuvittelevat, että mitä kalliimpi sen parempi.

IVT on sama kuin carrier. Pyydäppä tarjousta samankokoisesta pumpusta carrierilta (kuin ivt:ltä). Hämmästyt hintaeroa.

Lämpöässästä saat tietoa kun luet säikeitä taakse päin. Täystehopumpun ongelmat, joudut mitoittamaan pumpun sellaiselle tilanteelle, jolloin ulkona on 45 astetta pakkasta ja sattuu olemaan jouluaatto, jolloin koko suku on saunomassa tai vaihtoehtoisesti isännän jalkapallojoukkue on sattunut saunailtaa viettämään. Laske todennäköisyyksiä, milloin tuollainen tilanne saattaa sattua. Parempi on ottaa mahdollisesti sattuvat huipputehotarpeet sähkövastuksella ja/tai hyvällä varaavalla takalla.

hyvyydestä kirjoitti:

IVT ja Lämpöässä markkinoivat voimakkaimmin => nostaa hintaa => ihmiset kuvittelevat, että mitä kalliimpi sen parempi.

IVT on sama kuin carrier. Pyydäppä tarjousta samankokoisesta pumpusta carrierilta (kuin ivt:ltä). Hämmästyt hintaeroa.

Lämpöässästä saat tietoa kun luet säikeitä taakse päin. Täystehopumpun ongelmat, joudut mitoittamaan pumpun sellaiselle tilanteelle, jolloin ulkona on 45 astetta pakkasta ja sattuu olemaan jouluaatto, jolloin koko suku on saunomassa tai vaihtoehtoisesti isännän jalkapallojoukkue on sattunut saunailtaa viettämään. Laske todennäköisyyksiä, milloin tuollainen tilanne saattaa sattua. Parempi on ottaa mahdollisesti sattuvat huipputehotarpeet sähkövastuksella ja/tai hyvällä varaavalla takalla.

Lue lisää

Varautua voi aina varsinkin kun LÄ kuluttaa vähemmän energia kuin sähkövastusta käyttävä laite...

Mitä ihmettä, onko LÄssässä sittenkin lisävastus, jota käytetään pumpun kanssa rinnan? Entä pääsulakekoko ja mitoitus? Virtavahdillahan voi mitoittaa edelläolevan mukaisesti pääsulakkeen millä tahansa pumpulla. Onko meitä huijattu?

Ihmettelijä kirjoitti:

Mitä ihmettä, onko LÄssässä sittenkin lisävastus, jota käytetään pumpun kanssa rinnan? Entä pääsulakekoko ja mitoitus? Virtavahdillahan voi mitoittaa edelläolevan mukaisesti pääsulakkeen millä tahansa pumpulla. Onko meitä huijattu?

Lue lisää

Totesin asian tuossa aivan niin kuin se on. Kyseessä on oikea kohde noilla arvoilla.

Tietenkin pumpun ohjauspiireissä tulee olla valmius virtavahdin käyttämiseen.

Jouduin muuten kysymään kahdelta LÄ-edustajalta että mistä kyse. Ensimmäinen totesi, että ei onnistu ristiinlukitus kiukaan kanssa mitenkään. Jotta vesi loppuu jos ristiinlukitaan. Toinen totesi, jotta virtavahti on vakiona. Eli ei mitään ristiinlukitusta edes tarvita.

Että näin osaavat myyntitykit asiansa. Asioikaa oikeitten persoonien kanssa!

Pyydä tarjoukset kaikista varteenotettavista pumpuista, selvitä tekniset eroavaisuudet, kilpailuta jne jne.

Miksi tyytyä IVT:hen tai LämpöÄssään kun on monia muitakin hyviä merkkejä.

Selaa tätä palstaa taaksepäin, löytyy useita maalämpökeskusteluita.

Maalämpöpumppujen tekniikoissa on paljon eroja ja mitä luultavimmin toiset ovat parempia kuin toiset. Ne, jotka panostavat markkinointiin, eivät välttämättä panosta tuotekehitykseen.

.....niin on tosiaan tulut itsekkin tustuttua monen merkkisiin laitteisiin.Kaksi kapuppamiestä vaivautui tulemaan paikanpäälle kertomaan omasta laitteestaan.Kolmas pienemmän merkin edustaja halusi esitellä toiminnassa olevan laitteiston lähialueella.Esitys oli mielestäni loistava eikä se hinnaltaankaan pikennut muista kovinkaan paljon.Säätöominaisuudet ovat selkeissä valikoissa ja helpot säätää.230m2 neliöistä taloani asuinpintaalalta lämmitän nyt osatehoisella pumpulla jossa on tulistus.Lämmin käyttövesi tulee siinä sivussa ilman sähkövastusta.
Osatehoinen siksi että kovia pakkasjaksoja viimeisinä vuosina on ollut suht vähän.
Ja kulutuksen seuranta on sitten aivan toista luokkaa kun missään muussa pumpussa mihin tutustuin.Siellä on erikseen kompuran käyntiaika vuorokaudessa kuukaudessa vuodessa.Samoin vastusten päälläoloajat.sitten vielä koknaiskulutusmittari mistä näkee kaiken.Tosi helppoa seurata pääkeskuksen mittarista kokonaiskulutusta ja sitten pumpun mittarista mitä se on vienyt.Eipähän tarvi arvailla.
Onnea valintaanne... Eiköhän pumpun merkkikin paljastu kunhan sellanen eteen tulee.En mainitse sitä ,sehän on vaan minun valintani.

Osatehoinen tulistuksella kirjoitti:

.....niin on tosiaan tulut itsekkin tustuttua monen merkkisiin laitteisiin.Kaksi kapuppamiestä vaivautui tulemaan paikanpäälle kertomaan omasta laitteestaan.Kolmas pienemmän merkin edustaja halusi esitellä toiminnassa olevan laitteiston lähialueella.Esitys oli mielestäni loistava eikä se hinnaltaankaan pikennut muista kovinkaan paljon.Säätöominaisuudet ovat selkeissä valikoissa ja helpot säätää.230m2 neliöistä taloani asuinpintaalalta lämmitän nyt osatehoisella pumpulla jossa on tulistus.Lämmin käyttövesi tulee siinä sivussa ilman sähkövastusta.
Osatehoinen siksi että kovia pakkasjaksoja viimeisinä vuosina on ollut suht vähän.
Ja kulutuksen seuranta on sitten aivan toista luokkaa kun missään muussa pumpussa mihin tutustuin.Siellä on erikseen kompuran käyntiaika vuorokaudessa kuukaudessa vuodessa.Samoin vastusten päälläoloajat.sitten vielä koknaiskulutusmittari mistä näkee kaiken.Tosi helppoa seurata pääkeskuksen mittarista kokonaiskulutusta ja sitten pumpun mittarista mitä se on vienyt.Eipähän tarvi arvailla.
Onnea valintaanne... Eiköhän pumpun merkkikin paljastu kunhan sellanen eteen tulee.En mainitse sitä ,sehän on vaan minun valintani.

Lue lisää

Sinulla on Ekowell.

Minulla myös.

En uskalla sitä vielä kehua, koska käyttökokemusta on niin vähän. Käyttö on ollut ongelmatonta.

Ketjun aloittajalle. Lisää Ekowell, geopro, thermia sun muut listallesi. Pumpuissa on kovat katteet ja kilpailuttamalla saat löysät pois. Loppupeleissä saattaa olla niin, että paras pumppu on halvin. Esim. geoprota on saanut 5000 eurolla. Pumppu on varmaan ihan riittävän hyvä. Ei kannata maksaa liikaa. Ja pumpuissa voi olettaa hintojen vaan tippuvan kilpailun koventuessa. Itse maksoin ekowellistani liikaa, yli lähes 8500 euroa toimituskuluineen ( suolainen asennus), mutta silloin minulle ei kukaan kertonut, että pumpun voi saada 5000 eurolla. Sinä sen tiedät (ja kaikki muut tätä säiettä lukevat), joten pääset paljon halvemmalla. Jos asennat putket pintamaahan, osta ne rautakaupasta (kilpailuta!), älä missään nimessä pumpun myyjältä. Nesteetkin saatat saada muuta kautta halvemmalla.

Se vaan on tyhmää maksaa liikaa... minä olin tyhmä. Älä sinä tee samaa virhettä (ketjun aloittaja). Maalämpömyyjät mielellään (kuten kilpailijat) pitävät yllä pumpun kallista imagoa, jonka sitten hyvällä hyötysuhteella saa kymmenessä vuodessa maksettua takaisin. Tosiasia on kuitenkin se, että mitä halvemmalla pumpun saat, sitä lyhyemmäksi jää takaisinmaksuaikasi. Eli älä usko myyjien puheita pumpun kalleudesta. Usko minua, riittävän hyvän pumpun voi saada 5000 eurolla, esim. geopron tai thermian onniselta (jos vaan osaa tinkata / löytää sopivan välittäjän). Päälle tulee tietysti asennukset, kuljetukset, nesteet, putket, mutta on se 3500 euroa kotiinpäin sekin.

Onnea matkaan, tee viisas valinta (siis ketjun aloittaja).

Kaikkea noi lapualaiset yrittävät keksiä, kun myynti laskee niinkuin lehmän häntä.

mitoitettu kirjoitti:

Kaikkea noi lapualaiset yrittävät keksiä, kun myynti laskee niinkuin lehmän häntä.

Olen havainnut saman asian kuin sinäkin. Todellakin ruottalaisten maalämpö pumppujen myynti on laskenut kuin lehmän häntä.

libua kirjoitti:

Olen havainnut saman asian kuin sinäkin. Todellakin ruottalaisten maalämpö pumppujen myynti on laskenut kuin lehmän häntä.

ainoana lämpöpumppuna alehintaan, jos minkäkinlaislla tarjouksilla, tilaa nyt, maksa ensi syksynä! Onko kusessa tehdas, Hamali vai Juha itse?