Tästä syystä sunnuntai on pyhäpäivä

Kristityt kokoontuivat Raamatun mukaanviikon ensimmäinä päivänä ja sapatin jälkeisenä päivänä murtamaan leipää Kristuksen muistoksi. Siis molemmat, eli sekä sapatti että sunnuntai, ovat kristityille pyhiä päiviä. Se miksi sunnuntaista tuli sapatin ohella pyhäpäivä johtuu siitä että kristityt alkoivat pitämään myös viikon ensimmäistäpäivää pyhänä koska se on viikonpäivä jolloin Kristus nousi kuolleista vaikka Heprealaisessa raamatussa asiaa ei mainita. Minusta ei ole väärin juhlia kahta pyhää viikossa, sapatin pyhää ja Herran pyhää. Myös Paavali käsittelee kirjeissään tätä aihetta ja huomauttaa farisealaisena ettei se erota kristittyjä vaikka he viettä eri juhlia ja määräaikoja.

KahdenPyhänViikko kirjoitti:

Kristityt kokoontuivat Raamatun mukaanviikon ensimmäinä päivänä ja sapatin jälkeisenä päivänä murtamaan leipää Kristuksen muistoksi. Siis molemmat, eli sekä sapatti että sunnuntai, ovat kristityille pyhiä päiviä. Se miksi sunnuntaista tuli sapatin ohella pyhäpäivä johtuu siitä että kristityt alkoivat pitämään myös viikon ensimmäistäpäivää pyhänä koska se on viikonpäivä jolloin Kristus nousi kuolleista vaikka Heprealaisessa raamatussa asiaa ei mainita. Minusta ei ole väärin juhlia kahta pyhää viikossa, sapatin pyhää ja Herran pyhää. Myös Paavali käsittelee kirjeissään tätä aihetta ja huomauttaa farisealaisena ettei se erota kristittyjä vaikka he viettä eri juhlia ja määräaikoja.

Lue lisää

Raamatussa on tasan yksi jae, jossa seurakunnan kerrotaan olleen koolla viikon ensimmäisenä päivänä. Kuitenkaan tuon yhden jakeen perusteella ei voi väittää että kyseessä olisi ollut vakiintunut tapa, sillä useissa jakeissa kerrotaan seurakunnan kokoontuneen sapattina. Siinä ei ole mitään ihmeellistä että kerran seurakunta sattui sunnuntaina olemaan koossa, sillä Apt. 2:46 mukaan seurakunta kokoontui joka päivä. Syykin kokoukselle kerrotaan tuossa jakeessa:

"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka." (Apt. 20:7)

Seurakunta oli koolla koska Paavali oli seuraavana päivänä lähdössä pois. Kyse oli siis Paavalin läksiäisistä. Mitään mainintaa ei ole siitä, että tuona päivänä olisi vietetty lepopäivää, juhlittu Herran päivää tai muisteltu Kristuksen ylösnousemusta.

Kristityt saattoivat jo varhain kokoontua sunnuntaisin, mutta se ei tee siitä päivästä pyhää. Raamatussa ei sunnuntaita kutsuta kertaakaan pyhäpäiväksi. Se että Jeesus nousi haudasta viikon ensimmäisenä päivänä, ei automaattisesti tee siitä päivästä pyhää. Jos Jumala olisi pyhittänyt sunnuntain, luulisi että Raamattu kertoisi meille siitä!

Sinun mielestä ei ole väärin viettää kahta pyhää viikossa, mutta Raamatun mukaan ainoastaan sapatti on pyhä. Ainoastaan sapattina meidän käsketään levätä, ei jonakin toisena päivänä.

Paavali ei sano missään kohtaa kirjeitään, että voi viettää pyhäpäivää milloin haluaa. Mitä se tekisi seurakuntayhteydelle, jos yksi viettää pyhäpäivää lauantaina, toinen keskiviikkona ja kolmas perjantaina?

Kristitty.net kirjoitti:

Raamatussa on tasan yksi jae, jossa seurakunnan kerrotaan olleen koolla viikon ensimmäisenä päivänä. Kuitenkaan tuon yhden jakeen perusteella ei voi väittää että kyseessä olisi ollut vakiintunut tapa, sillä useissa jakeissa kerrotaan seurakunnan kokoontuneen sapattina. Siinä ei ole mitään ihmeellistä että kerran seurakunta sattui sunnuntaina olemaan koossa, sillä Apt. 2:46 mukaan seurakunta kokoontui joka päivä. Syykin kokoukselle kerrotaan tuossa jakeessa:

"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka." (Apt. 20:7)

Seurakunta oli koolla koska Paavali oli seuraavana päivänä lähdössä pois. Kyse oli siis Paavalin läksiäisistä. Mitään mainintaa ei ole siitä, että tuona päivänä olisi vietetty lepopäivää, juhlittu Herran päivää tai muisteltu Kristuksen ylösnousemusta.

Kristityt saattoivat jo varhain kokoontua sunnuntaisin, mutta se ei tee siitä päivästä pyhää. Raamatussa ei sunnuntaita kutsuta kertaakaan pyhäpäiväksi. Se että Jeesus nousi haudasta viikon ensimmäisenä päivänä, ei automaattisesti tee siitä päivästä pyhää. Jos Jumala olisi pyhittänyt sunnuntain, luulisi että Raamattu kertoisi meille siitä!

Sinun mielestä ei ole väärin viettää kahta pyhää viikossa, mutta Raamatun mukaan ainoastaan sapatti on pyhä. Ainoastaan sapattina meidän käsketään levätä, ei jonakin toisena päivänä.

Paavali ei sano missään kohtaa kirjeitään, että voi viettää pyhäpäivää milloin haluaa. Mitä se tekisi seurakuntayhteydelle, jos yksi viettää pyhäpäivää lauantaina, toinen keskiviikkona ja kolmas perjantaina?

Lue lisää

Niin lauantai on sapatti ja lepopäivä, mutta sunnuntai on Herran päivä. Etkö tiedä mikä ero on sapatilla ja Herran päivällä? Etkö tiedä mitä tarkoittaa Herran päivä? Etkö ymmärrä mitä tarkoittaa pyhä? Seurakunta kokoontui aina lauantain ja sunnuntain välisenä yönä aterialle sen jälkeen kun oli ollut synagoga. Viikon ensimmäisestä tuli merkittävä päivä sillä silloin Jeesus nousi kuolleista ennen auringon nousua ja sunnutai on siksi Herran päivä. Herran päivä on se päivä jolloin kuolleet nousevat kuolleista ja kaikki synnit saadaan anteeksi. Eskatologisesti, Herran päivä on maailman viimeinen päivä. Koska sunnuntai oli jo varhaisille kristityille niin tärkeä ja merkittävä päivä siitä alettiin puhua pyhänä, eikä tämä tarkoita nyt Jumalan asettamaa pyhyyttä vaan ihmisen kokemaa pyhää. Pyhä eli itseasiassa sakraali tarkoittaa sellaista asiaa tai ilmiötä jonka ihminen kokee sen olevan arjen yläpuolellla, se on tunne avarammasta elämästä ja varmuus ideaalisen voiman olemassaolosta, tunne ihanteellisen voiman lempeästä vaikutuksesta elämään, ääretön haltioitunut vapauden tunne sekä tunnekeskuksen siirtyminen rakastavan ja sopusointuisen kiintymyksen suuntaan. 300-luvulla Rooman Keisari Konstantinus määräsi sunnuntain Rooman valtakunnan viralliseksi vapaapäiväksi, jotta kristityt pystyibät viettämään sekä sapattia lauantaina että Herran päivää sunnuntaina. Ymmärrän kyllä ettei seitsemän päivän adventistit ja messiaaniset juutalaiset pidä Herran päivää raamatullisena, mutta mitä se teitä haittaa että muut kristinuskon suuntaukset pitävät?

Kristitty.net kirjoitti:

Raamatussa on tasan yksi jae, jossa seurakunnan kerrotaan olleen koolla viikon ensimmäisenä päivänä. Kuitenkaan tuon yhden jakeen perusteella ei voi väittää että kyseessä olisi ollut vakiintunut tapa, sillä useissa jakeissa kerrotaan seurakunnan kokoontuneen sapattina. Siinä ei ole mitään ihmeellistä että kerran seurakunta sattui sunnuntaina olemaan koossa, sillä Apt. 2:46 mukaan seurakunta kokoontui joka päivä. Syykin kokoukselle kerrotaan tuossa jakeessa:

"Ja kun viikon ensimmäisenä päivänä olimme kokoontuneet murtamaan leipää, niin Paavali, joka seuraavana päivänä aikoi matkustaa pois, keskusteli heidän kanssansa ja pitkitti puhettaan puoliyöhön saakka." (Apt. 20:7)

Seurakunta oli koolla koska Paavali oli seuraavana päivänä lähdössä pois. Kyse oli siis Paavalin läksiäisistä. Mitään mainintaa ei ole siitä, että tuona päivänä olisi vietetty lepopäivää, juhlittu Herran päivää tai muisteltu Kristuksen ylösnousemusta.

Kristityt saattoivat jo varhain kokoontua sunnuntaisin, mutta se ei tee siitä päivästä pyhää. Raamatussa ei sunnuntaita kutsuta kertaakaan pyhäpäiväksi. Se että Jeesus nousi haudasta viikon ensimmäisenä päivänä, ei automaattisesti tee siitä päivästä pyhää. Jos Jumala olisi pyhittänyt sunnuntain, luulisi että Raamattu kertoisi meille siitä!

Sinun mielestä ei ole väärin viettää kahta pyhää viikossa, mutta Raamatun mukaan ainoastaan sapatti on pyhä. Ainoastaan sapattina meidän käsketään levätä, ei jonakin toisena päivänä.

Paavali ei sano missään kohtaa kirjeitään, että voi viettää pyhäpäivää milloin haluaa. Mitä se tekisi seurakuntayhteydelle, jos yksi viettää pyhäpäivää lauantaina, toinen keskiviikkona ja kolmas perjantaina?

Lue lisää

Itseasiassa, nytten kun vielä löysin yhden taasen raamatun kohdan, niin laitan sen tänne. Ja kuten Paavali sanoi:

"Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma" (Room. 14:5).

Niimpä vaikka sunnuntai ei ole sapatti, se on Herran päivä. Ei kristitty enään katso määräaikoja ja juhlapäiviä eikä tee erottelua sen mukaan kuka mitäkin juhlaa ja päivää viettää. Jeesuhan on täyttänyt lain ja tehnyt kristityt laista vapaiksi (Gal. 4:1-26; Room. 6:14). Eikä sapattikaan ole Jumalalta vaan Moosekselta tullut. Ihmiseltä. Katso vaikka muita lähi-idän menneitä kulttuureja, heilläkin oli sapatin päivänsä ja sapatin vuotensa.

KahdenPyhänViikko kirjoitti:

Itseasiassa, nytten kun vielä löysin yhden taasen raamatun kohdan, niin laitan sen tänne. Ja kuten Paavali sanoi:

"Joku pitää yhtä päivää toista parempana, toiselle kaikki päivät ovat samanarvoisia. Kukin olkoon omassa vakaumuksessaan varma" (Room. 14:5).

Niimpä vaikka sunnuntai ei ole sapatti, se on Herran päivä. Ei kristitty enään katso määräaikoja ja juhlapäiviä eikä tee erottelua sen mukaan kuka mitäkin juhlaa ja päivää viettää. Jeesuhan on täyttänyt lain ja tehnyt kristityt laista vapaiksi (Gal. 4:1-26; Room. 6:14). Eikä sapattikaan ole Jumalalta vaan Moosekselta tullut. Ihmiseltä. Katso vaikka muita lähi-idän menneitä kulttuureja, heilläkin oli sapatin päivänsä ja sapatin vuotensa.

Lue lisää

Väität että sapatti ei tullut Jumalalta vaan Moosekselta. Mitä älyttömyyttä. Jumala pyhitti sapatinpäivän jo luomisviikolla, kauan ennen Moosesta. 2. Moos. kerrotaan israelilaisten viettäneen sapattia jo erämaavaelluksen aikana, ennen kuin Mooses antoi Israelille lain.

Room 14:5 - Luvun konteksti paljastuu jakeesta yksi, “Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.” Sapatin rikkomisesta oli määrätty kuolemanrangaistus, tuskin siis mikään mielipidekysymys. Mikäli Jumala kumosi näin vakavan käskyn, luulisi että siitä kerrottaisiin meille selkeästi Raamatussa. Ei ole mahdollista, että Paavali ohimennen sivulauseessa kumoaisi sapatin pyhyyden. Sapatin vietto oli alkuseurakunnalle itsestään selvä asia. Koska heti jakeessa kuusi puhutaan syömisestä, on todennäköistä, että päivillä tarkoitetaan esimerkiksi paastopäiviä. Sana sapatti ei esiinny tässä luvussa, joten jakeessa viisi tuskin viitataan sapattiin.

Mikäli Paavali olisi opettanut, että sapattikäskyä saa rikkoa, juutalaiset olisivat vuorenvarmasti syyttäneet häntä tästä opetuksesta. Raamatussa ei kuitenkaan ole ainuttakaan kiistaa apostolien ja heidän vastustajieen välillä siitä, tuliko sapatti pyhittää vai ei. Oikeudessa Paavali todistaa, ettei ole mitään rikkonut juutalaista lakia vastaan:

”Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan” (Apt. 25:8)

On siis selvää, ettei Paavali rikkonut sapattiakaan. Jos Paavali olisi rikkonut sapattia, oltaisiin häntä varmasti syytetty siitä. Jos sapatti olisi ollut kumottu, olisi ollut naurettavaa että Paavali olisi viettänyt sapattia “huvikseen” tai vain miellyttääkseen juutalaisia.

Väität että Kristus on täyttänyt lain ja tehnyt kristityt laista vapaiksi. Jos me olemme laista vapaat, silloinhan saamme tappaa, varastaa ja tehdä huorin. Luulenpa että sinäkin uskot että edes osa lakia on voimassa. Kaikki kirkkokunnat opettavat että kymmenen käskyä on edelleen uudessa liitossa voimassa, ja sapattikäsky on kymmenestä käskystä kolmas, joten sapattia ei ole kumottu. Jeesus itse sanoo ettei hän tullut kumoamaan lakia, ja että laista ei katoa pieninkään piirto. Se että Room. 6:14 mukaan emme ole enää lain alla, ei tarkoita että saisimme tehdä syntiä ja rikkoa lakia. Lue seuraava jae: "Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! (Room. 6:15)

Galatalaiskirjeessä ei missään kohtaa sanota että laki on kumottu.

>> Niimpä vaikka sunnuntai ei ole sapatti, se on Herran päivä. <<
>> Niin lauantai on sapatti ja lepopäivä, mutta sunnuntai on Herran päivä. Etkö tiedä mikä ero on sapatilla ja Herran päivällä? Etkö tiedä mitä tarkoittaa Herran päivä? Etkö ymmärrä mitä tarkoittaa pyhä? <<

Sunnuntaita ei missään kohtaa Raamattua kutsuta pyhäpäiväksi, lepopäiväksi tai Herran päiväksi. Jumala pyhitti luomisviikolla sapatinpäivän, siksi sapatti on pyhä. Mikään toinen päivä ei voi olla pyhä sillä perusteella, että ihmiset ominpäin päättävät sen pyhittää. Raamatussa kolmannessa käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä. Missään kohtaa Raamattua meidän ei käsketä pyhittää mitään toista päivää. Jumala käskee meidän levätä sapattina, ei minä päivänä tahansa.

Se että alkuseurakunta jo varhain ryhtyi viettämään sunnuntaita sapatin sijaan, kertoo vain siitä, että tämä harhaoppi pesiytyi kirkkoon jo varhaisessa vaiheessa. Se ei ole mikään peruste sunnuntain pyhyydelle, että kirkkoisät viettivät sunnuntaita. Meillä tulee olla raamatulliset perusteet sunnuntain pyhyydelle, ja sellaisia ei kertakaikkiaan ole.

Kristitty.net kirjoitti:

Väität että sapatti ei tullut Jumalalta vaan Moosekselta. Mitä älyttömyyttä. Jumala pyhitti sapatinpäivän jo luomisviikolla, kauan ennen Moosesta. 2. Moos. kerrotaan israelilaisten viettäneen sapattia jo erämaavaelluksen aikana, ennen kuin Mooses antoi Israelille lain.

Room 14:5 - Luvun konteksti paljastuu jakeesta yksi, “Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.” Sapatin rikkomisesta oli määrätty kuolemanrangaistus, tuskin siis mikään mielipidekysymys. Mikäli Jumala kumosi näin vakavan käskyn, luulisi että siitä kerrottaisiin meille selkeästi Raamatussa. Ei ole mahdollista, että Paavali ohimennen sivulauseessa kumoaisi sapatin pyhyyden. Sapatin vietto oli alkuseurakunnalle itsestään selvä asia. Koska heti jakeessa kuusi puhutaan syömisestä, on todennäköistä, että päivillä tarkoitetaan esimerkiksi paastopäiviä. Sana sapatti ei esiinny tässä luvussa, joten jakeessa viisi tuskin viitataan sapattiin.

Mikäli Paavali olisi opettanut, että sapattikäskyä saa rikkoa, juutalaiset olisivat vuorenvarmasti syyttäneet häntä tästä opetuksesta. Raamatussa ei kuitenkaan ole ainuttakaan kiistaa apostolien ja heidän vastustajieen välillä siitä, tuliko sapatti pyhittää vai ei. Oikeudessa Paavali todistaa, ettei ole mitään rikkonut juutalaista lakia vastaan:

”Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan” (Apt. 25:8)

On siis selvää, ettei Paavali rikkonut sapattiakaan. Jos Paavali olisi rikkonut sapattia, oltaisiin häntä varmasti syytetty siitä. Jos sapatti olisi ollut kumottu, olisi ollut naurettavaa että Paavali olisi viettänyt sapattia “huvikseen” tai vain miellyttääkseen juutalaisia.

Väität että Kristus on täyttänyt lain ja tehnyt kristityt laista vapaiksi. Jos me olemme laista vapaat, silloinhan saamme tappaa, varastaa ja tehdä huorin. Luulenpa että sinäkin uskot että edes osa lakia on voimassa. Kaikki kirkkokunnat opettavat että kymmenen käskyä on edelleen uudessa liitossa voimassa, ja sapattikäsky on kymmenestä käskystä kolmas, joten sapattia ei ole kumottu. Jeesus itse sanoo ettei hän tullut kumoamaan lakia, ja että laista ei katoa pieninkään piirto. Se että Room. 6:14 mukaan emme ole enää lain alla, ei tarkoita että saisimme tehdä syntiä ja rikkoa lakia. Lue seuraava jae: "Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se! (Room. 6:15)

Galatalaiskirjeessä ei missään kohtaa sanota että laki on kumottu.

>> Niimpä vaikka sunnuntai ei ole sapatti, se on Herran päivä. <<
>> Niin lauantai on sapatti ja lepopäivä, mutta sunnuntai on Herran päivä. Etkö tiedä mikä ero on sapatilla ja Herran päivällä? Etkö tiedä mitä tarkoittaa Herran päivä? Etkö ymmärrä mitä tarkoittaa pyhä? <<

Sunnuntaita ei missään kohtaa Raamattua kutsuta pyhäpäiväksi, lepopäiväksi tai Herran päiväksi. Jumala pyhitti luomisviikolla sapatinpäivän, siksi sapatti on pyhä. Mikään toinen päivä ei voi olla pyhä sillä perusteella, että ihmiset ominpäin päättävät sen pyhittää. Raamatussa kolmannessa käskyssä meidän käsketään pyhittää sapatinpäivä. Missään kohtaa Raamattua meidän ei käsketä pyhittää mitään toista päivää. Jumala käskee meidän levätä sapattina, ei minä päivänä tahansa.

Se että alkuseurakunta jo varhain ryhtyi viettämään sunnuntaita sapatin sijaan, kertoo vain siitä, että tämä harhaoppi pesiytyi kirkkoon jo varhaisessa vaiheessa. Se ei ole mikään peruste sunnuntain pyhyydelle, että kirkkoisät viettivät sunnuntaita. Meillä tulee olla raamatulliset perusteet sunnuntain pyhyydelle, ja sellaisia ei kertakaikkiaan ole.

Lue lisää

Oletko Kristitty.net itse tekopyhä houkka eli näyttelevä teeskentelijä vai muistatko kivittää hengiltä jokaisen vastaantulevan sapatinrikkojan kuten laki sinun mukaasi yhä vaatii? Ei päivistä tarvitse ruveta kihisimeen ja pillittämään kuin pikkuvauva, ja tuskin itse noudatat täysin niin rakasta lakiasi jokaista kirjainta myöten.

"Jeesus itse sanoo ettei hän tullut kumoamaan lakia, ja että laista ei katoa pieninkään piirto."

Ei Jeesus noin sanonut, vaan Jeesus sanoi: "Älkää ajatelko, että minä olen tullut tooraa tai profeettoja horjuttamaan. En minä ole tullut niitä horjuttamaan, vaan laittamaan toteen. Amen: Toorasta ei häviä yksikään kirjain, eikä pieninkään siveltimen veto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on käynyt toteen. "

KahdenPyhänViikko kirjoitti:

Oletko Kristitty.net itse tekopyhä houkka eli näyttelevä teeskentelijä vai muistatko kivittää hengiltä jokaisen vastaantulevan sapatinrikkojan kuten laki sinun mukaasi yhä vaatii? Ei päivistä tarvitse ruveta kihisimeen ja pillittämään kuin pikkuvauva, ja tuskin itse noudatat täysin niin rakasta lakiasi jokaista kirjainta myöten.

"Jeesus itse sanoo ettei hän tullut kumoamaan lakia, ja että laista ei katoa pieninkään piirto."

Ei Jeesus noin sanonut, vaan Jeesus sanoi: "Älkää ajatelko, että minä olen tullut tooraa tai profeettoja horjuttamaan. En minä ole tullut niitä horjuttamaan, vaan laittamaan toteen. Amen: Toorasta ei häviä yksikään kirjain, eikä pieninkään siveltimen veto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on käynyt toteen. "

Lue lisää

Jos uskot että ei saa tehdä huorin, miten on, kivitätkö jokaisen vastaantulevan avionrikkojan?

Tietysti noudatan lakia niin hyvin kuin pystyn. Ei meillä ole uudessa liitossa mitään lupaa tehdä syntiä ja tahallaan rikkoa lakia.

Mitä Jeesus oikein sanoo, laitetaan 33/38 käännös niin ei jää epäselvää:

”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään. Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut. Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa.” (Mt. 5:17-19)

"Mutta ennemmin taivas ja maa katoavat, kuin yksikään lain piirto häviää." (Lk. 16:17)

Onko sinulla jotain lähdettä tälle? Jeesus oli vahvasti juutalaisten fariseusten perinnäissääntöjä vastaan ja opetti että pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä, näin kumoten fariseusten käsienpesurituaalin. Onkin mielenkiintoista, että he pesivät jalkoja käsien sijaan. Mutta miksi he osallistuisivat Netilat yadayim (käsien pesu) rukoukseen, jos eivät pesseet käsiään? Olisiko alkuseurakunta todella seurannut juutalaisten traditioita näin tarkkaan? Jeesus oli tällaisia ihmisten traditioita ja perinnäissääntöjä vastaan hyvin jyrkästi.

Kristitty.net kirjoitti:

Onko sinulla jotain lähdettä tälle? Jeesus oli vahvasti juutalaisten fariseusten perinnäissääntöjä vastaan ja opetti että pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä, näin kumoten fariseusten käsienpesurituaalin. Onkin mielenkiintoista, että he pesivät jalkoja käsien sijaan. Mutta miksi he osallistuisivat Netilat yadayim (käsien pesu) rukoukseen, jos eivät pesseet käsiään? Olisiko alkuseurakunta todella seurannut juutalaisten traditioita näin tarkkaan? Jeesus oli tällaisia ihmisten traditioita ja perinnäissääntöjä vastaan hyvin jyrkästi.

Lue lisää

Huomenia, ja tuossa on mainittuna nyt juutalainen synagoga -liturgia, havdala -liturgia ja ateria -liturgia jotka olivat suurinpiirtei tuossa muodossa jo Paavalin elinaikana. Liturgioiden lähde on taas juutalainen perimätieto ja nykyään tiedetään se että Jeesuksen ensimmäisen, toisen ja kolmammen sukupolven seuraajat noudattivat ja ottivat mallia näistä liturgioista (esim varhaiskristilliset kuten apostolisten isien kirjoirukset ja muitiinpanot).

Itse Jeesus on uusimman tutkimuksen mukaan hyvin juutalainenen ja jopa kaikkein lähimpänä farisealaisten puoluetta, vaikka vaikka Jeesus soimaakin farisealaisia niin kiistat koskevat ennemmin lain tulkintaa ja noudattamista. Se ei siis tarkoita että vaan on jo ilmiselvää rabbiinisista kirjoituksista että farisealaiset kävivät muutenkin vastaavia väittelyjä. Jeesus ei nykytietämyksen valossa siis ollut jyrkästi tätä perimätieotoa vastaan vaan jopa hyödynti sitä esim kertomus Lasaruksesta ja rikkaasta miehestä.

Eri asia sitten taas oliko Jeesus itse farisealainen vai erottuiko Johanneksen kastajalahko vielä enemmän omaksi ryhmäkseen. Se kuitenkin on varmaa että Jeesus oli perinpohjin hyvin juutalainen, hän oli luultavammin koulutettu ja jopa Parempi teologi kuin rabbi Gamalielilta koulutuksen saanut Paavali. Jerusalemissa Jeesusta toisaalta soimataan oppimattomaksi, mikä viittaa että Jeesus on saanut koulutuksensa muualla kuin Jerusalemissa, esimerkiksi on ehdotettu Sempforiksen rabbiinikouluja.

Mitä sitten tulee netilat yadayim -rukoukseen, Jeesuksen seuraajilla mitä luultavimmin oli jo Jeesuksen elinaikana syntynyt korvaava traditio mihin ehkä viittaa Johannes 13:16-17 "Totisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eikä lähettiläs lähettäjäänsä suurempi. Kun te tämän tiedätte ja myös toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat."

Kristitty.net kirjoitti:

Onko sinulla jotain lähdettä tälle? Jeesus oli vahvasti juutalaisten fariseusten perinnäissääntöjä vastaan ja opetti että pesemättömin käsin syöminen ei saastuta ihmistä, näin kumoten fariseusten käsienpesurituaalin. Onkin mielenkiintoista, että he pesivät jalkoja käsien sijaan. Mutta miksi he osallistuisivat Netilat yadayim (käsien pesu) rukoukseen, jos eivät pesseet käsiään? Olisiko alkuseurakunta todella seurannut juutalaisten traditioita näin tarkkaan? Jeesus oli tällaisia ihmisten traditioita ja perinnäissääntöjä vastaan hyvin jyrkästi.

Lue lisää

Jospa ne pestiin sen vuoksi ne jalat, kun Jeesus viimeisenä iltana pesi opetuslasten jalat ja kehoitti tekemään samoin. Muistaisimme että olemme toistemme palveljoita.

Siellä oli tapana jalat muutenkin pestä vierailta, sillä jalat likaantuivat pölyssä, vaikka ihminen olisi muuten peseytynyt. Ja kuten itsekin Jeesus toteaa Pietarille, joka ensin kieltäytyy, että Jeesus pesisi hänen jalkansa, ja kun Jeesus on saanut hänet suostumaan, tämä alkaa sitten vaatimaan jo päänkin pesemistä.

Oisitko Erika voinut vielä avata tarkoitusperää tai voinut kirjoittaa ominsanoin ja perustella pelkän lainaamisen sijaan? Olisi ollut mielenkiintoista kuulla miten perustelet laonaamasi ja siihen liittyvä kemmentaarin.

Näin muuten sanoo varhaiskristiinen opetus noin vuosilta 66-120 jaa:

Didakhee 14:1
"Mutta Herran päivänä, sen jälkeen, kun olette kokoontuneet yhteen, murtakaa leipää ja kiittäkää, lisäksi tunnustettuanne syntinne, että uhrinne olisi puhdas."

Didakhee on niinsanottu katekismusten äiti, eli kristityille yksi merkittävimpiä kaanonin ulkopuolisia tekstejä. Lyhyesti siinä määritellään kahden tien oppi, kaste traditio, ehtollisen vietto, suhtautuminen prefeettoihin ja muistutetaan lopuksi messiiaan paluusta.

KahdenPyhänViikko kirjoitti:

Oisitko Erika voinut vielä avata tarkoitusperää tai voinut kirjoittaa ominsanoin ja perustella pelkän lainaamisen sijaan? Olisi ollut mielenkiintoista kuulla miten perustelet laonaamasi ja siihen liittyvä kemmentaarin.

Näin muuten sanoo varhaiskristiinen opetus noin vuosilta 66-120 jaa:

Didakhee 14:1
"Mutta Herran päivänä, sen jälkeen, kun olette kokoontuneet yhteen, murtakaa leipää ja kiittäkää, lisäksi tunnustettuanne syntinne, että uhrinne olisi puhdas."

Didakhee on niinsanottu katekismusten äiti, eli kristityille yksi merkittävimpiä kaanonin ulkopuolisia tekstejä. Lyhyesti siinä määritellään kahden tien oppi, kaste traditio, ehtollisen vietto, suhtautuminen prefeettoihin ja muistutetaan lopuksi messiiaan paluusta.

Lue lisää

Ymmärrän tuon lainaamani kohdan niin, että valikoinpa päiviä tai en, tärkeää on tehdä se Herralle. Syön tai olen syömättä teen sen Herralle. Ja heikkouskoisen kohdatessani en ala väittelemään päivistä tai syömisistä tai muista asioista, vaan otan hänet huomioon enkä suista ojaan vänkäämällä päivistä ja hetkistä.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Ymmärrän tuon lainaamani kohdan niin, että valikoinpa päiviä tai en, tärkeää on tehdä se Herralle. Syön tai olen syömättä teen sen Herralle. Ja heikkouskoisen kohdatessani en ala väittelemään päivistä tai syömisistä tai muista asioista, vaan otan hänet huomioon enkä suista ojaan vänkäämällä päivistä ja hetkistä.

Lue lisää

No mites menettelet vahvauskoisen kanssa? Alkaako välittömästi ilkeily ja salakavalien vihjailujen esiintuominen?

Ihan sivuhuomautuksena Eerika tuo esiin erään ihmisille, varsinkin kirkon papeille, tyypillisen ilmiön. Kyse on eräänlaisesta ET-ilmiöstä. ET-elokuvassa oli sympaattinen avaruusvierailija, johon ihastuivat maalliset ihmiset kaikki tyyni aina itkuun saakka. Syy on se, että ET ei vaatinut mitään muuta kuin päästä kotiin. Hän oli siis vaaraton ja suojaton.

Ihminen arvostaa itseään heikompaa, koska voi hallita häntä. Mutta itte-p-kele pääsi irti kun ihmistä lujatahtoisempi ja voimakkaampi persoona tule maan päälle eli Jeesus Kristus. Ihminen, eikä kirkon papit, siedä alkuunkaan itseään parempaa ihmistä muuta kuin nöyristely tarkoituksessa.

Täällä naispappi-tyyliset ihmiset sietävät itseään heikompia ja häntä myötäkarvaan silittäviä, mutta jos aito uskova, jota ei hallita, tulee, niin paholainen pääsee irti tämän ihmisen sydämessä ja välittömästi alkaa ilkeily ja salakavalien vihjailujen esittäminen. Toisen ihmisen arvostus on tipotiessään ja loppuu kuin seinään.

Näihin jakeisiin viitataan usein, ikään kuin siinä annettaisiin lupa rikkoa sapattia. Sitä oletettavasti Eerikakin tarkoittaa? Luvun konteksti paljastuu kuitenkin jakeesta yksi, “Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.” Sapatin rikkomisesta oli määrätty kuolemanrangaistus, tuskin siis mikään mielipidekysymys. Mikäli Jumala kumosi näin vakavan käskyn, luulisi että siitä kerrottaisiin meille selkeästi Raamatussa. Ei ole mahdollista, että Paavali ohimennen sivulauseessa kumoaisi sapatin pyhyyden. Sapatin vietto oli alkuseurakunnalle itsestään selvä asia. Koska heti jakeessa kuusi puhutaan syömisestä, on todennäköistä, että päivillä tarkoitetaan esimerkiksi paastopäiviä. Sana sapatti ei esiinny tässä luvussa, joten jakeessa viisi tuskin viitataan sapattiin.

Mikäli Paavali olisi opettanut, että sapattikäskyä saa rikkoa, juutalaiset olisivat vuorenvarmasti syyttäneet häntä tästä opetuksesta. Raamatussa ei kuitenkaan ole ainuttakaan kiistaa apostolien ja heidän vastustajieen välillä siitä, tuliko sapatti pyhittää vai ei. Oikeudessa Paavali todistaa, ettei ole mitään rikkonut juutalaista lakia vastaan:

”Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan” (Apt. 25:8)

On siis selvää, ettei Paavali rikkonut sapattiakaan. Jos Paavali olisi rikkonut sapattia, oltaisiin häntä varmasti syytetty siitä. Jos sapatti olisi ollut kumottu, olisi ollut naurettavaa että Paavali olisi viettänyt sapattia “huvikseen” tai vain miellyttääkseen juutalaisia.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Ymmärrän tuon lainaamani kohdan niin, että valikoinpa päiviä tai en, tärkeää on tehdä se Herralle. Syön tai olen syömättä teen sen Herralle. Ja heikkouskoisen kohdatessani en ala väittelemään päivistä tai syömisistä tai muista asioista, vaan otan hänet huomioon enkä suista ojaan vänkäämällä päivistä ja hetkistä.

Lue lisää

Vittuiletko myös kaiket täällä päivät ja yöt herrallesi?

Kristitty.net kirjoitti:

Näihin jakeisiin viitataan usein, ikään kuin siinä annettaisiin lupa rikkoa sapattia. Sitä oletettavasti Eerikakin tarkoittaa? Luvun konteksti paljastuu kuitenkin jakeesta yksi, “Heikkouskoista hoivatkaa, rupeamatta väittelemään mielipiteistä.” Sapatin rikkomisesta oli määrätty kuolemanrangaistus, tuskin siis mikään mielipidekysymys. Mikäli Jumala kumosi näin vakavan käskyn, luulisi että siitä kerrottaisiin meille selkeästi Raamatussa. Ei ole mahdollista, että Paavali ohimennen sivulauseessa kumoaisi sapatin pyhyyden. Sapatin vietto oli alkuseurakunnalle itsestään selvä asia. Koska heti jakeessa kuusi puhutaan syömisestä, on todennäköistä, että päivillä tarkoitetaan esimerkiksi paastopäiviä. Sana sapatti ei esiinny tässä luvussa, joten jakeessa viisi tuskin viitataan sapattiin.

Mikäli Paavali olisi opettanut, että sapattikäskyä saa rikkoa, juutalaiset olisivat vuorenvarmasti syyttäneet häntä tästä opetuksesta. Raamatussa ei kuitenkaan ole ainuttakaan kiistaa apostolien ja heidän vastustajieen välillä siitä, tuliko sapatti pyhittää vai ei. Oikeudessa Paavali todistaa, ettei ole mitään rikkonut juutalaista lakia vastaan:

”Minä en ole mitään rikkonut juutalaisten lakia enkä pyhäkköä enkä keisaria vastaan” (Apt. 25:8)

On siis selvää, ettei Paavali rikkonut sapattiakaan. Jos Paavali olisi rikkonut sapattia, oltaisiin häntä varmasti syytetty siitä. Jos sapatti olisi ollut kumottu, olisi ollut naurettavaa että Paavali olisi viettänyt sapattia “huvikseen” tai vain miellyttääkseen juutalaisia.

Lue lisää

Oletko toisteleva papukaija?

KahdenPyhänViikko kirjoitti:

Oletko toisteleva papukaija?

Pakko toistaa kun samoja väitteitä esittää useampi henkilö eri puolilla ketjua.

tekopyhä.olet kirjoitti:

Vittuiletko myös kaiket täällä päivät ja yöt herrallesi?

Miten minä mielestäsi tuossa kommentissani vittuilen?

KahdenPyhänViikko kirjoitti:

Oisitko Erika voinut vielä avata tarkoitusperää tai voinut kirjoittaa ominsanoin ja perustella pelkän lainaamisen sijaan? Olisi ollut mielenkiintoista kuulla miten perustelet laonaamasi ja siihen liittyvä kemmentaarin.

Näin muuten sanoo varhaiskristiinen opetus noin vuosilta 66-120 jaa:

Didakhee 14:1
"Mutta Herran päivänä, sen jälkeen, kun olette kokoontuneet yhteen, murtakaa leipää ja kiittäkää, lisäksi tunnustettuanne syntinne, että uhrinne olisi puhdas."

Didakhee on niinsanottu katekismusten äiti, eli kristityille yksi merkittävimpiä kaanonin ulkopuolisia tekstejä. Lyhyesti siinä määritellään kahden tien oppi, kaste traditio, ehtollisen vietto, suhtautuminen prefeettoihin ja muistutetaan lopuksi messiiaan paluusta.

Lue lisää

Sunnuntain pyhyys tulee pystyä perustelemaan Raamatulla, ja Raamatussa sunnuntaita ei kertaakaan kutsuta pyhäpäiväksi tai lepopäiväksi. Kirkkoisät ja Didakhee ovat väärässä, he ovat eksyneet sunnuntai harhaoppiin jo varhain.

Joka tapauksessa ymmärrän tuon kohdan kuten kirjoitin. Ymmärrän sen uskon määrän mukaan jonka olen Herralta saanut.

Eerikatässämoi kirjoitti:

Joka tapauksessa ymmärrän tuon kohdan kuten kirjoitin. Ymmärrän sen uskon määrän mukaan jonka olen Herralta saanut.

Kolmas käsky käskee meidän pyhittää sapatinpäivän. Sapatin rikkomisesta määrätty rangaistus on kuolemantuomio. Näin vakavan käskyn kumoamiseen tulee olla erittäin vahvat perusteet Raamatussa. Minä en sellaisia perusteita Raamatusta löydä.

Kristitty.net kirjoitti:

Sunnuntain pyhyys tulee pystyä perustelemaan Raamatulla, ja Raamatussa sunnuntaita ei kertaakaan kutsuta pyhäpäiväksi tai lepopäiväksi. Kirkkoisät ja Didakhee ovat väärässä, he ovat eksyneet sunnuntai harhaoppiin jo varhain.

Lue lisää

Didakhee on 12 apostolin oppi, olivatko kaikki 12 apostolia siis Saatanan kätyreitä kuin tuollaista opettivat?

Kristitty.net kirjoitti:

Kolmas käsky käskee meidän pyhittää sapatinpäivän. Sapatin rikkomisesta määrätty rangaistus on kuolemantuomio. Näin vakavan käskyn kumoamiseen tulee olla erittäin vahvat perusteet Raamatussa. Minä en sellaisia perusteita Raamatusta löydä.

Lue lisää

Hyvä on. Usko sinä tavallasi, minä uskon tavallani. Ei tästä riittaa kannata rakentaa.

Didakhee kirjoitti:

Didakhee on 12 apostolin oppi, olivatko kaikki 12 apostolia siis Saatanan kätyreitä kuin tuollaista opettivat?

Didakhee ei ole Raamatun 12 apostolin kirjoittama. Jos se olisi, se löytyisi varmasti meidän Raamatustamme. Mutta kun ei vaan ole.

Huokaus, huokaus, huokaus.................
"Näihin jakeisiin viitataan usein, ikään kuin siinä annettaisiin lupa rikkoa sapattia. Sitä oletettavasti Eerikakin tarkoittaa? "

No kerropa mitä mielestäsi nuo jakeet sitten tarkoittavat erityisesti:

5. Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. <- Mitä tuolla tahdotaan sinun mielestäsi sanoa, Kristitty.net? Mitä parempia päiviä siinä kuvataan, kaipa tuokin jotain tarkoittaa? Mitä

kui2 kirjoitti:

Huokaus, huokaus, huokaus.................
"Näihin jakeisiin viitataan usein, ikään kuin siinä annettaisiin lupa rikkoa sapattia. Sitä oletettavasti Eerikakin tarkoittaa? "

No kerropa mitä mielestäsi nuo jakeet sitten tarkoittavat erityisesti:

5. Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. <- Mitä tuolla tahdotaan sinun mielestäsi sanoa, Kristitty.net? Mitä parempia päiviä siinä kuvataan, kaipa tuokin jotain tarkoittaa? Mitä

Lue lisää

Hyviä kysymyksiä. Minulle tuo kohta on selkeä ja kertoo, että kukin tehköön niin kuin on varma.

kui2 kirjoitti:

Huokaus, huokaus, huokaus.................
"Näihin jakeisiin viitataan usein, ikään kuin siinä annettaisiin lupa rikkoa sapattia. Sitä oletettavasti Eerikakin tarkoittaa? "

No kerropa mitä mielestäsi nuo jakeet sitten tarkoittavat erityisesti:

5. Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. <- Mitä tuolla tahdotaan sinun mielestäsi sanoa, Kristitty.net? Mitä parempia päiviä siinä kuvataan, kaipa tuokin jotain tarkoittaa? Mitä

Lue lisää

Vastasin tuohon jo ylempänä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14951540/tasta-syysta-sunnuntai-on-pyhapaiva#comment-90740321

Kyse on esimerkiksi paastopäivistä, joita jokainen voi viettää minä päivänä haluaa, tai mistä tahansa muusta. Katso seuraava jae "Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." Syömisestä kun puhutaan, niin paastopäivät on minun veikkaus. Siinä ei puhuta että saa pyhittää minkä päivän haluaa.

Petri Paavola sanoo näistä jakeista seuraavaa:
"Tässä ei ollut kysymys sapatin viettämisen kumoamisesta, vaan päivistä joita jotkut pitivät toista parempina. Muistakaamme se, että alkuseurakunnassa oli yksi lepopäivä, eli sapatti. Ei Paavali olisi voinut antaa ohjetta seurakunnille, että he voisivat valikoida sapatin itselleen mieluisaksi päiväksi. Koska silloin olisi ajauduttu tilanteeseen, jossa seurakunnalla olisi voinut ollut jopa seitsemän erilaista sapatin päivää! Se olisi ollut sen aikaisen seurakuntaelämän kannalta kestämätön opetus. Ajattele, jos esim. he olisivat kokoontuneet viettämään pyhäpäivän kokousta, niin olisi jouduttu järjestämään seitsemänä päivänä eri uskoville pyhäpäivän kokoukset. Ajattele sitä myös tämän päivän kannalta, kuinka epäloogista ja hankalaa se olisi.

Toiseksi tässä kohdassa puhutaan päivistä, mutta sanallakaan ei edes vihjata sapattiin. Juutalaisuudessa oli ja on monia päiviä, joita pidetään toista parempana mm. kolmas päivä. Monesti juutalaiset häät pidetään kolmantena päivänä, koska silloin uskotaan häiden onnistuvan. Juutalaisuudessa on myös muita hyviä päiviä. Alkuseurakunnassa oli paljon uskovia juutalaisia, joista varmasti jotkut toivat perinteitänsä Raamatullisina opetuksina, mutta jotka Paavali torjui ihmisten perinnäissääntönä. Tätä taustaa vasten myös voimme ymmärtää, että Paavali hyvinkin saattoi tarkoittaa tämän tyylistä päivien valikointia. Sellainen päivien valikointi, jossa esim. valitaan viikonpäivää häätapahtumalle, on hääparin valinta, johon ei ole kaavaa, vaan valinnan vapaus.

Paavali ei kumonnut tässä kohtaa sapattia, vaan hän kehotti valikoimaan päiviä Herran tähden ja kun Jumala on valinnut sapatin viikon viimeiseksi päiväksi, niin totta kai silloin uskovan tulisi viettää sapattia viikon viimeisenä päivänä. Silloin kun ja jos uskova valitsee päiviä, niin se tulee tehdä Herran tähden ja tietenkin Jumalan tahdon mukaisesti."
http://www.kotipetripaavola.com/Seitsemas paiva.html

Kristitty.net kirjoitti:

Vastasin tuohon jo ylempänä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14951540/tasta-syysta-sunnuntai-on-pyhapaiva#comment-90740321

Kyse on esimerkiksi paastopäivistä, joita jokainen voi viettää minä päivänä haluaa, tai mistä tahansa muusta. Katso seuraava jae "Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." Syömisestä kun puhutaan, niin paastopäivät on minun veikkaus. Siinä ei puhuta että saa pyhittää minkä päivän haluaa.

Petri Paavola sanoo näistä jakeista seuraavaa:
"Tässä ei ollut kysymys sapatin viettämisen kumoamisesta, vaan päivistä joita jotkut pitivät toista parempina. Muistakaamme se, että alkuseurakunnassa oli yksi lepopäivä, eli sapatti. Ei Paavali olisi voinut antaa ohjetta seurakunnille, että he voisivat valikoida sapatin itselleen mieluisaksi päiväksi. Koska silloin olisi ajauduttu tilanteeseen, jossa seurakunnalla olisi voinut ollut jopa seitsemän erilaista sapatin päivää! Se olisi ollut sen aikaisen seurakuntaelämän kannalta kestämätön opetus. Ajattele, jos esim. he olisivat kokoontuneet viettämään pyhäpäivän kokousta, niin olisi jouduttu järjestämään seitsemänä päivänä eri uskoville pyhäpäivän kokoukset. Ajattele sitä myös tämän päivän kannalta, kuinka epäloogista ja hankalaa se olisi.

Toiseksi tässä kohdassa puhutaan päivistä, mutta sanallakaan ei edes vihjata sapattiin. Juutalaisuudessa oli ja on monia päiviä, joita pidetään toista parempana mm. kolmas päivä. Monesti juutalaiset häät pidetään kolmantena päivänä, koska silloin uskotaan häiden onnistuvan. Juutalaisuudessa on myös muita hyviä päiviä. Alkuseurakunnassa oli paljon uskovia juutalaisia, joista varmasti jotkut toivat perinteitänsä Raamatullisina opetuksina, mutta jotka Paavali torjui ihmisten perinnäissääntönä. Tätä taustaa vasten myös voimme ymmärtää, että Paavali hyvinkin saattoi tarkoittaa tämän tyylistä päivien valikointia. Sellainen päivien valikointi, jossa esim. valitaan viikonpäivää häätapahtumalle, on hääparin valinta, johon ei ole kaavaa, vaan valinnan vapaus.

Paavali ei kumonnut tässä kohtaa sapattia, vaan hän kehotti valikoimaan päiviä Herran tähden ja kun Jumala on valinnut sapatin viikon viimeiseksi päiväksi, niin totta kai silloin uskovan tulisi viettää sapattia viikon viimeisenä päivänä. Silloin kun ja jos uskova valitsee päiviä, niin se tulee tehdä Herran tähden ja tietenkin Jumalan tahdon mukaisesti."
http://www.kotipetripaavola.com/Seitsemas paiva.html

Lue lisää

Linkkiä on mahdoton laittaa, kirjoita osoiteriville "Seitsemas paiva.html"

Kristitty.net kirjoitti:

Vastasin tuohon jo ylempänä: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14951540/tasta-syysta-sunnuntai-on-pyhapaiva#comment-90740321

Kyse on esimerkiksi paastopäivistä, joita jokainen voi viettää minä päivänä haluaa, tai mistä tahansa muusta. Katso seuraava jae "Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa." Syömisestä kun puhutaan, niin paastopäivät on minun veikkaus. Siinä ei puhuta että saa pyhittää minkä päivän haluaa.

Petri Paavola sanoo näistä jakeista seuraavaa:
"Tässä ei ollut kysymys sapatin viettämisen kumoamisesta, vaan päivistä joita jotkut pitivät toista parempina. Muistakaamme se, että alkuseurakunnassa oli yksi lepopäivä, eli sapatti. Ei Paavali olisi voinut antaa ohjetta seurakunnille, että he voisivat valikoida sapatin itselleen mieluisaksi päiväksi. Koska silloin olisi ajauduttu tilanteeseen, jossa seurakunnalla olisi voinut ollut jopa seitsemän erilaista sapatin päivää! Se olisi ollut sen aikaisen seurakuntaelämän kannalta kestämätön opetus. Ajattele, jos esim. he olisivat kokoontuneet viettämään pyhäpäivän kokousta, niin olisi jouduttu järjestämään seitsemänä päivänä eri uskoville pyhäpäivän kokoukset. Ajattele sitä myös tämän päivän kannalta, kuinka epäloogista ja hankalaa se olisi.

Toiseksi tässä kohdassa puhutaan päivistä, mutta sanallakaan ei edes vihjata sapattiin. Juutalaisuudessa oli ja on monia päiviä, joita pidetään toista parempana mm. kolmas päivä. Monesti juutalaiset häät pidetään kolmantena päivänä, koska silloin uskotaan häiden onnistuvan. Juutalaisuudessa on myös muita hyviä päiviä. Alkuseurakunnassa oli paljon uskovia juutalaisia, joista varmasti jotkut toivat perinteitänsä Raamatullisina opetuksina, mutta jotka Paavali torjui ihmisten perinnäissääntönä. Tätä taustaa vasten myös voimme ymmärtää, että Paavali hyvinkin saattoi tarkoittaa tämän tyylistä päivien valikointia. Sellainen päivien valikointi, jossa esim. valitaan viikonpäivää häätapahtumalle, on hääparin valinta, johon ei ole kaavaa, vaan valinnan vapaus.

Paavali ei kumonnut tässä kohtaa sapattia, vaan hän kehotti valikoimaan päiviä Herran tähden ja kun Jumala on valinnut sapatin viikon viimeiseksi päiväksi, niin totta kai silloin uskovan tulisi viettää sapattia viikon viimeisenä päivänä. Silloin kun ja jos uskova valitsee päiviä, niin se tulee tehdä Herran tähden ja tietenkin Jumalan tahdon mukaisesti."
http://www.kotipetripaavola.com/Seitsemas paiva.html

Lue lisää

Selasin Raamattua enkä löytänyt sieltä mistään Petri Paavolan -Evankeliumia, miksi siis lainaat Petri Paavolaa vaikka sitä ei löydy evankeliumista, siksi Paavolan opetus on epäraamatullista. Juurihan sinä itsekkin niin sanot, ettei se kelpaa opetukseksi mikä ei lue raamatussa.

PaavolaEiOleRaamatulline kirjoitti:

Selasin Raamattua enkä löytänyt sieltä mistään Petri Paavolan -Evankeliumia, miksi siis lainaat Petri Paavolaa vaikka sitä ei löydy evankeliumista, siksi Paavolan opetus on epäraamatullista. Juurihan sinä itsekkin niin sanot, ettei se kelpaa opetukseksi mikä ei lue raamatussa.

Lue lisää

Jokainen voi arvioida itse kirjoittaako Paavola raamatullisesti vai ei. Mutta uskon ylin ohje on Raamattu, ei kirkkoisät, Paavi, Luther tai Petri Paavola. Didakhee johon viittasin yllä, ei ole Raamatun sanaa, siksi voimme hylätä siellä esitetyn epäraamatullisen viitteen Herran päivästä. Sola scriptura ei tarkoita että saisimme lukea vain Raamattua. Se tarkoittaa että Raamattu on ylin ohje. Voimme lukea muitakin tekstejä, mutta ne tulee punnita Raamatun valossa. Koetelkaa siis Petri Paavolan opetus Raamatulla ja rukoillen.

Kristitty.net kirjoitti:

Kolmas käsky käskee meidän pyhittää sapatinpäivän. Sapatin rikkomisesta määrätty rangaistus on kuolemantuomio. Näin vakavan käskyn kumoamiseen tulee olla erittäin vahvat perusteet Raamatussa. Minä en sellaisia perusteita Raamatusta löydä.

Lue lisää

Käytätkö katolista ”raamattua”? Olet läpi tätä keskustelua aivan oikeassa sapatti vs. sunnuntai asiasta, mutta se on hyvin ironista että viitat kolmanteen käskyyn sapatin käskynä. Roomalaiskatolinen kirkko on se entiteetti joka on uskaltanut siirtää Jumalan sapatin lauantaista sunnuntaihin, ja sitten on vääntänyt kymmenen käskyjä siten että toinen käsky poistettin kokonaan ja kymmenes jaettiin kahteen käskyyn. Siis, sapatin käsky on kymmenestä käskystä neljäs.

Uusi Liitto.
Jeesus ei tullut kumoamaan lakia ja profeettoja. Näin ollen Jumalan siunaama ja pyhittämä sapatti on pyhäpäivä myöskin Uudessa Liitossa.

Kuka muutti ? Vuonna 325 jKr. Rooman piispa Sylvester muutti nk. apostolisella vallalla sunnuntain viikon ensimmäisen päivän nimen Herran päiväksi.

VALTA, kenellä VALTA tässä maailmassa ?

1234567---

1700-luvun Luterilaiset virret kertovat. VIRSI.241. 5. O tätä suurta surkiutt', ylits' vaivaisen lauman, ettei kenelläkään ollut rohkiutt' Jumalan sanaa puhumaan, sen pahan pedon pelvost', Hän uhkas', kaikki käkes', HÄN POLTTI, TAPPOI, JA SÄKES', KUIN VASTASIT HÄNTT' EHDOST'. Pimeää keskiaikaa kesti 1260, murhineen kaikkineen. Noin 50 miljoonaa menetti henkensä tuona aikana.

Historiaa: Piispa Valerianin raportissa sanotaan, että ihmisiä murhattiin mitä sydämettömimmillä tavalla ja hirvittävän kidutuksen jälkeen. Silmät puristettiin pois kuopistaan, nenät korvat ja sukuelimet silvottiin. Monia ristiinnaulittiin kotiensa oviin jne...

Toivottavasti pedon aika ei toistu.

1234567---

Anonyymi kirjoitti:

1700-luvun Luterilaiset virret kertovat. VIRSI.241. 5. O tätä suurta surkiutt', ylits' vaivaisen lauman, ettei kenelläkään ollut rohkiutt' Jumalan sanaa puhumaan, sen pahan pedon pelvost', Hän uhkas', kaikki käkes', HÄN POLTTI, TAPPOI, JA SÄKES', KUIN VASTASIT HÄNTT' EHDOST'. Pimeää keskiaikaa kesti 1260, murhineen kaikkineen. Noin 50 miljoonaa menetti henkensä tuona aikana.

Historiaa: Piispa Valerianin raportissa sanotaan, että ihmisiä murhattiin mitä sydämettömimmillä tavalla ja hirvittävän kidutuksen jälkeen. Silmät puristettiin pois kuopistaan, nenät korvat ja sukuelimet silvottiin. Monia ristiinnaulittiin kotiensa oviin jne...

Toivottavasti pedon aika ei toistu.

1234567---

Lue lisää

Ilm.13:15. Ja sille annettiin valta antaa pedon kuvalle henki, että pedon kuva puhuisikin ja saisi aikaan, että ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin.

Miksi pidän sapattia esillä. Olen vuosikymmeniä sitten käynyt eri vapaiden suuntauksien kokouksissa. Heille ei käynyt sapatti pyhäksi, vaan sama veisu jatkuu nykyäänkln: Sapatti ei kuulu enää Uuden Liiton kristityille. Uuden Liiton sapatti ei ole edes lauantai jne... Mikään ei ole muuttunut miksikään.

Nyt on Internetti aika. Ennen oli toisin.
Tulen pitämään sapattia esillä elämäni lppuun saakka.

1234567---

Harhoista tulee varoittaa, ehdottomasti.