sotatoimet? Niitäkin löytyy eli sodittiin ja uhrattiin hirveästi miehiä ja resursseja vaikka jo etukäteen tiedettiin, että sotaa se sotatoimi ei tule lyhentämään.
Minä laittaisin listalle ainakin seuraavat:
- britin toteuttama Itä- ja P-Afrikan valtaus Italialta 1940-41
- britin toteuttama Burman valtaus Japanilta
- USAn laajat ja raskaat sotatoimet Vogeeseilla marraskuussa -44
- USAn toteuttama Filippiinien valtaus
- pienimpänä näistä voisi mainita Saksan toimeenpanemat Maltan pommitukset 1942 koska sitä kampanjaa ei jatkettu saaren valtauksella. Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin
Näille ei löydy mitään järkiperustetta sodan suuressa kuvassa ja oli jo ennakkoon nähtävissä, että sodan loppua ne eivät tuo yhtään lähemmäs.
Minä laittaisin listalle ainakin seuraavat:
- britin toteuttama Itä- ja P-Afrikan valtaus Italialta 1940-41
- britin toteuttama Burman valtaus Japanilta
- USAn laajat ja raskaat sotatoimet Vogeeseilla marraskuussa -44
- USAn toteuttama Filippiinien valtaus
- pienimpänä näistä voisi mainita Saksan toimeenpanemat Maltan pommitukset 1942 koska sitä kampanjaa ei jatkettu saaren valtauksella. Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin
Näille ei löydy mitään järkiperustetta sodan suuressa kuvassa ja oli jo ennakkoon nähtävissä, että sodan loppua ne eivät tuo yhtään lähemmäs.
Vastaukset 91
Vanhimmat
Englannin toimeepanema Saksan suurkaupunkien siviilien massamurha. Jenkin palopommitukset Tokiossa, 200 000 turhaa surmaa.
Sotatoimet käynnistetään sen ajan tiedoilla ja tarpeilla, ei asiantuntemattomine jälkistallarien valeilla.
"britin toteuttama Itä- ja P-Afrikan valtaus Italialta 1940-41"
Italian suuret voimat lyötiin pienillä joukoilla ja saatiin toimintavapaus laajoilla alueilla.
"- britin toteuttama Burman valtaus Japanilta"
Brittien tärkein sotatoimi Japania vastaan. Erityisesti intialaiset joukot kunnostautuivat.
"- USAn laajat ja raskaat sotatoimet Vogeeseilla marraskuussa -44"
Hyökkäys pysäytettiin maasto-, sää- ja huoltovaikeuksien takia.
"- USAn toteuttama Filippiinien valtaus"
Erittäin taitava yhdistetty sotatoimi, joka oli ratkaiseva Japanin tappiossa.
"- pienimpänä näistä voisi mainita Saksan toimeenpanemat Maltan pommitukset 1942 koska sitä kampanjaa ei jatkettu saaren valtauksella. Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin"
Kyseessä oli Hitlerin päätös.
------"britin toteuttama Itä- ja P-Afrikan valtaus Italialta 1940-41"
Italian suuret voimat lyötiin pienillä joukoilla ja saatiin toimintavapaus laajoilla alueilla.---
Niin tehtiin mutta mitään hyötyä siitä ei ollut mihinkään eikä kukaan mitään olettanutkaan.
-----"- britin toteuttama Burman valtaus Japanilta"
Brittien tärkein sotatoimi Japania vastaan. Erityisesti intialaiset joukot kunnostautuivat.---
Niin oli mutta aivan kuten avaus kertoo niin turha Japanin voittamista ajatellen. Britti vaan halusi näyttää tekevänsä sekin jotain, näyttelyä.
-----"- USAn laajat ja raskaat sotatoimet Vogeeseilla marraskuussa -44"
Hyökkäys pysäytettiin maasto-, sää- ja huoltovaikeuksien takia.---
Niin tehtiin mutta se mitä sodittiin oli turhaa miesten tapattamista, aivan kuten avaus sanoo. Hulluinkin kenu tiesi, että Vogeeseilla ei sitä sotaa tulla ratkaisemaan eikä sodan päätöspäivänä ole mitään merkitystä sillä minkä maan sotavoimat seisovat jossain helkkarin perällä Vogeesien vuoristossa.
-----"- USAn toteuttama Filippiinien valtaus"
Erittäin taitava yhdistetty sotatoimi, joka oli ratkaiseva Japanin tappiossa.---
Ei ratkaissut niin yhtään mitään. Oli jo aikanaan jenkeissä erittäin kiistelty sotatoimi turhuutensa takia eli siksi, että sota ei ratkea kaukana Filippiineillä vaan Japanin pääsaarilla. McArthur sai ajettua hankkeen läpi koska oli luvannut filippiiniläisille 1942 tulevansa vielä takaisin. Manila meni tuusan nuuskaksi ja meinasi mennä tuhansia jenkkejäkin Leyten lahdella. Vain hyvä tuuri pelasti ne joukot täystuholta.
-------"- pienimpänä näistä voisi mainita Saksan toimeenpanemat Maltan pommitukset 1942 koska sitä kampanjaa ei jatkettu saaren valtauksella. Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin"
Kyseessä oli Hitlerin päätös.---
Tuo Hitlerin päätös teki noista pommituksista turhan ihan kuten avaus sanookin.
Turhista turhimpia ovat kuitenkin Huttiloisen selitykset ja selityksien selitykset.
Ei asiantuntemus paina...
Lykkäät pötyä!!
Italian hyökkäys Albaniasta Kreikkaan lokakuussa 1940. Siinä tilanteessa olisi Afrikassa ollut saavutettavissa yhtä ja toista, mutta niinpä vain piti lähteä talveksi ottamaan kreikkalaisilta turpiin. Toki Kreikan armeijan sitoutuminen Albaniaan helpotti sitten puoli vuotta myöhemmin kovasti saksalaisten sotatoimia, mutta kaikkiaan Akselille olisi ollut viisaampaa säilyttää Kreikan puolueettomuus.
Ja onhan arvioitu, että Balkanin sotkun siivous viivästytti Barbarossaa kuukauden verran, mikä tuntui sitten Moskovan edustalla kipeästi saksalaisten varpaissa.
"mutta kaikkiaan Akselille olisi ollut viisaampaa säilyttää Kreikan puolueettomuus."
Mutta oliko se oikeasti "puolueeton"? Kreetalla ja Kreikassa oli jo brittiläisiä joukkoja ja Kreetalla lentotukikohtia!
Sodassa voi olla hankalaa tilanne, jossa "puolueettoman maan" kenttiä käyttää jokau kolmas osapuoli isäntämaan suostumuksella!
Brittejä ei ollut Kreikassa vielä silloin, kun Italia hyökkäsi eli 28.10.1940.
Mussolini oli hätää kärsimässä Afrikassa huonompien panssarien vuoksi. Painetta helpotti brittien ohjaaminen Balkanille.
Barbarossa ei oikeastaan myöhästynyt yhtään. Toukokuussa NL olisi ollut puolustusasemissa ja aroilla vettä. Kelirikko jatkui pitkälle kesäkuuun puolelle. Juhannuksena paljon neuvstojoukkoja oli juuri keskitysmarssilla tai saapunut rajan tutumaan. Saksan hyökkäys aiheutti suuret tappiot. Barbarossaa olisi påitänyt ehkä voida aikaistaa viikon. Tuskin enempää. Pahinta oli kai, että Afrikan lisäksi myös Balkanille oli jäänyt vielä panssarijoukkoja. Leibstyandarte ei päässyt Kreikasta sodan alkuun mennessä. Kleistillä oli eteläisessä armeijatyhmässä vain 600 panssarivaunua
Todella yllättävää, että AnniKetale ei keksinyt mitään huonoja ryssien operaatioita. Ainiin, eihän sellaisia ollut, vain hyviä...
"Minä laittaisin listalle ainakin seuraavat:
- britin toteuttama Itä- ja P-Afrikan valtaus Italialta 1940-41"
- britin toteuttama Burman valtaus Japanilta
....
- USAn toteuttama Filippiinien valtaus"
Eikö siihen listalle silloin pitäisi mennä myös Neuvostoliitton käymä taistelu itärintamalla 42-44, koska hekin käyttivät aikansa vihollisen karkottamiseen alueilta, jotka olivat aiemmin heidän hallussaan ;)
"- USAn laajat..."
Hetkinen, eihän sellaisia pitänyt olla tuohon aikaan vuodesta ;)
"Lännen maavoimien rajoittuneisuus oli se, että ne olivat lähes toimintakyvyttömät kun oli huono lentosää."
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14958272/lansirintama-uinaili-talvet-viime-sodassa
"... ja raskaat sotatoimet Vogeeseilla marraskuussa -44"
Eli olisi ollut hyödyllisempää jättää saksalaisten AR G ehjäksi ja suotuisalle rintamalinjalle Lothringenissa, jotta se saisi tilaisuuden paremmin keskittää joukkonsa AR B:n tulevan talvioffensiivin tueksi ;)
"- pienimpänä näistä voisi mainita Saksan toimeenpanemat Maltan pommitukset 1942 koska sitä kampanjaa ei jatkettu saaren valtauksella. Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin."
Miksi ihmeessä, juurihan julistit Afrikan taistelut hyödyttömiksi? Olet muuttunut yhä enemmän heiluriksi näiden viimeisten aloituksiesi myötä. Ehkä sinun pitäisi perustaa jokin kerho tuon palstan suuren "sotateoreetikon" kanssa ;)
NL:n hyökkäys Raatteen tiellä. Koko 44 D tuhoutui, vaikka oli tääs vaiheessa jo tiedossa, että tiestö ei ole riittävä puna-armeijalle edetä tehokkaasti Suomeen. Suomussalmelle päässyt 163 D oli jo lähes saarrettuna ja se olisi tullut vetää nopeasti pois, jotta joukot eivät tuhoutuisi suomalaisten tulessa. Stalinin todellista typeryyttä.
Puhe oli suurista operaatioista. Raate oli niin pientä pihinää, ettei sitä edes voi mainita samassa lauseessa isojen operaatioiden kanssa.
-----NL:n hyökkäys Raatteen tiellä. Koko 44 D tuhoutui----
Lue avaus tai opettele luetun ymmärtämistä. Kyllä 44. D:n hyökkäyksellä oli strateginen tarkoitus, katkaista Suomi kahtia.
Eikä AnniKetale halua, että puhutaan pahaa ryssien operaatioista muutenkaan, ettekö jo tajua.
Sitäpaitsi, Raatteen tiellä meni juuri niinkuin rakas Isä Aurinkoisemme halusi :)
Juu ja jees,kyllä se suursuomalainen ryntääminen kesällä 1941 oli aika turha ja murhaava suomalaisten nuorten sotureitten osalta joita teurastettiin offensiivin aikana kymmentuhat-
sotalla! Ja tuhat tulimmaista sen perästä vielä makuutettiin suursaksan aseveljinä pari vuot-
ta luteita,täitä ja muita kotieläimiä vilisevissä maakuopissaan välillä paukutellen vihulais-
ta mutta yleensä turhautuneina. -Ja sitten vastapuoli aloitti niin saatanallisen rallin kaikilla
putkillaan että taas suursuomi soturien pakeneva osa kaatui,hävisi atomeiksi täysosumista ta-
hi juoksi samaa kaikoa aina Saimaan saarille asti,monet haavoittuivat peräpuolelleen.
Eikö olisi kannattanut tehdä nämät uroteot ihan omalla rajalla?
Talvisota. Tämän jälkeen Hitler halveksi Neuvostoliittoa eikä sitä huolittu akselivallaksi ja niin Hitler päätti hyökätä itään 1941. NL sai siis valtavasti takkiin talvisodan takia ja koko sodan suunta muuttui.
Nk. Jatkosota, eli Suomen liittyminen Hitlerin Barbarossaan tavoitteenaan saada vihdoin Suur-Suomi aikaan. Täysin järjetöntä touhua pikkumaalta, mutta onneksi Liittoutuneet olivat valmistautuneet natsi-Saksan ja Suomen offensiiviin, ja tukea Neuvostoliitolle löytyi sen liittolaisilta. Stalin myös ennalta viisaasti oli ottanut hieman puskuria arvatessaan että Saksa nousee jälleen kerran maihin Suomessa, ja että suomalaiset eivät ole jättäneet hautomiaan imperialistisia haaveita unholaan.
Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Saksankielinen teos painettiin Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, ja sen kustansi berliiniläinen Alfred Metzner Verlag.
Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä.
Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (”Maantieteellinen ja historiallinen Suomi”), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriössä.
Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä. Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä.
Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen.
Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
taisi nimimerkeillä "Finnlands_Lebensraum" ja "Muistin_virkistystä" operoiva pillastua, kun yrittää vaihtaa puheenaihetta. 2. maailmansodan turhimmista sotatoimista.
Kun Neuvostoliitto liittoutui natsi-Saksan kanssa ja lähti omille valloitusretkilleen se oli sotilaallisesti auttamattoman surkeassa jamassa. Talvisota paljasti tämän Hitlerille ja suunnittelu operaatio Barbarossan suhteen alkoi kesällä 1940. Päätös hyökkäyksestä akselivallaksi pyrkinyttä Neuvostoliittoa vastaan tehtiin viimeistään marraskuun Berliinin neuvotteluiden jälkeen, joissa NL halusi likvidoida Suomen, mutta Hitler nyt kielsi tämän. Vielä tämänkin jälkeen Moskovasta ilmaistiin halu liittyä akselivaltasopimukseen, mutta Berliini ei vastannut enää edes asiaan koskeviin sähkeisiin. Vaikka talvisota ei maailmanpalossa ollut kovin suuri palanen, se oli käänteentekevä Neuvostoliiton arvovallalle, joka romahti natsien silmissä. Näin alkoi Barbarossa, kun Stalin oli haaveillut leiri-imperiuminsa laajentamista kaikessa rauhassa ja yhteistryössä Saksan kanssa.
Täytyihän Saksaan olla välit kunnossa. Todellisuudessa Suomen herrat olivat rappareita ja siis länsimielisiä vihollisagentteja
"Nk. Jatkosota, eli Suomen liittyminen Hitlerin Barbarossaan tavoitteenaan saada vihdoin Suur-Suomi aikaan. "
Suomi halusi hyvityksen Talvisodasta. Itä-Karjalan kysymys otettiin esiin, kun arveltiin olevan siihen mahdollisuus.
"Täysin järjetöntä touhua pikkumaalta, mutta onneksi Liittoutuneet olivat valmistautuneet natsi-Saksan ja Suomen offensiiviin, ja tukea Neuvostoliitolle löytyi sen liittolaisilta. "
Hyökkäys yllätti Stalinin täydellisesti. Iso Britannia ilmoittautui kyllä kiireesti mukaan, mutta sehän oli jo sodassa Saksan kanssa.
"Stalin myös ennalta viisaasti oli ottanut hieman puskuria arvatessaan että Saksa nousee jälleen kerran maihin Suomessa, ja että suomalaiset eivät ole jättäneet hautomiaan imperialistisia haaveita unholaan. "
Stalin solmi viisaasti liiton Saksan kanssa 23.8. 1939 palauttaakseen Keisari-Venäjän rajat. Suomen suhteen se epäonnistui. Suomi haki turvaa Saksasta.
Suomen Vienaan, Aunukseen ja Syvärille hyökkäys. Kun niitähän ei ollut edes tarkoituskaan pitää.
tarkoitus liittää Itä-Karjala Suomeen.
Kun jo 1942 kävi selväksi, että sota ei tule sujumaan Saksan voitoksi, alettiin puheita perua ja peitellä.
Teemaksi otettiin "Lyhyt raja, pitkä rauha". Suur-Suomesta puhumisen kielsi ensin Mannerheim ja sitten Ryti.
Molemmat kuvittelivat Itä-Karjalaa voitavan käyttää vaihtotavarana rauhanneuvotteluissa. Heikko arvostelukyky.
-----Molemmat kuvittelivat Itä-Karjalaa voitavan käyttää vaihtotavarana ---
Kummaa onkin se kun sodan tarkoitus oli vallata Itä-Karjala Suomeen liitettäväksi mutta sitten se haluttiin pitää panttina ja vaihtotavarana ! PETTURUUTTA !
Neuvostoliiton kaikki sotatoimet toisessa maailmansodassa. Koska oli selvää, niin kuin kävi 1991, että bolsevismi romahtaa kuitenkin. Turhaa sotia sellaisen puolesta!
Idiootti, ei neukkukansa tapellut kommunismin puolesta vaan oman olemassaolonsa puolesta. Ihan yks lysti mikä oli järjestelmä. Venäläisethän piti tappaa kaikki, tai ehkä jättää 10 milj. saksalaisten orjiksi.
Stalin oli pahin venäläisten tappaja. Muu on puutaheinää
Ehkäpä listalle kuuluisi myös Suomen rynnäkkö itärajan yli 1941. Kertooko joku mitä hyvää Suomi sillä saavuttikaan.
Ainoa iäti pysyvät muisto tuosta reissusta oli sankarihautausmaiden massiiviset laajennukset ja Petsamon menetys.
Ymmärsivätköhän hyökkäyssodan aloittajat koskaan edes hävetä tekojaan.
"... Petsamon menetys."
NL havitteli Petsamoa jo välrauhan aikana omaan käyttöön ja painosti Suomea ankarasti, joten se olisi voitu joka tapauksessa menettää.
----NL havitteli Petsamoa jo välrauhan aikana omaan käyttöön ja painosti Suomea ankarasti, joten se olisi voitu joka tapauksessa menettää.------
Tuskinpa vaan. Jos Suomi ei olisi hyökännyt vaan pysynyt Moskovan rauhan rajalla olisi Stalinin ollut melkoisen vaikeaa perustella aluevaatimuksia Suomelta.
"Jos Suomi ei olisi hyökännyt vaan pysynyt Moskovan rauhan rajalla"
Suomi olisi joutunut sotaan vaikka ei oliskaan halunnut, kun katsoo Saksan ja NL joukkojen asemia enne hyökkäystä taistelut olisivat joka tapauksessa tulleet Suomen maaperälle!
NL ei hyväksynyt edes Suomen ehdotusta painostuksen alla, että Saksa ja NL yhdessä hyödyntäisvät Petsamon nikkeliä, NL halusi välttämättä hallita sitä. NL tarvitsi helposti hyödynnettävän nikkelikaivosen omien siperiassa sijaitsevien huonojen yhteyksen ja kylmyyden vaivaamien kaivosten sijaan.
Suomi olisi joka tapauksessa menettänyt Petsamon, se oli NL tahto!
Koko toinen maailmansotahan oli ihan turha. Ei sillä saatu mitään aikaiseksi.
Jatkosota oli yksi suurimmista täysin turhista sotatoimista. Talvisotakin oli, mutta vain neuvostoliittolaisille.
Zukovin johtama operaatio Mars 1942-43. Vastaavaa päätöntä teurastusta ja päätä seinään Zukocin talvihyökkäykset 1942, Smolenskiin päin yrittäminen elo-syyskuussa 1941 . Myös talvihyökköykset Krimillä 1942
------"- britin toteuttama Burman valtaus Japanilta"
Brittien tärkein sotatoimi Japania vastaan.------
Oli ns. tärkeä briteille psykoloogisesti mutta ei jouduttanut sodan loppumista päivälläkään.
-----"- USAn laajat ja raskaat sotatoimet Vogeeseilla marraskuussa -44"
Hyökkäys pysäytettiin maasto-, sää- ja huoltovaikeuksien takia.------
Niin tehtiin turhalle sotatoimelle, jolla ei ollut merkitystä sodan loppumisen kannalta.
-------"- USAn toteuttama Filippiinien valtaus"
Erittäin taitava yhdistetty sotatoimi, joka oli ratkaiseva Japanin tappiossa.-----
Vähemmän taitava ja turha sotatoimi jossa Leyten lahdella oli lähellä koko hyökkäysarmeijan tuho ja jossa Manila tuhottiin maan tasalle, kuolleita siviileitä ehkä jopa 40 000. Vain Ivo Jiman ja Okinawan valtauksilla joudutettiin sodan loppumista.
------"- pienimpänä näistä voisi mainita Saksan toimeenpanemat Maltan pommitukset 1942 koska sitä kampanjaa ei jatkettu saaren valtauksella. Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin"
Kyseessä oli Hitlerin päätös.-----
Jokuhan sodassa aina päätökset tekee ja Hitlerin päätös teki siitä turhan sotatoimen. Kumma kun suurvalta Britannia ei kyennyt Maltaa puolustamaan Luftwaffea vastaan vaikka Luftwaffella riitti tekemistä muuallakin.
"Niin tehtiin turhalle sotatoimelle, jolla ei ollut merkitystä sodan loppumisen kannalta."
No, kyseinen "turha" sotatoimi kulutti yhden saksalaisten Ardennien iskuun hmastraamista panssaridivisioonista ja kulutti AR G:n loppuun niin pahasti etteivät nämä pystyneet tukemaan AR B:n offensiivia. Ehkä se ei sinulle tosin riitä ;)
"Vähemmän taitava ja turha sotatoimi jossa Leyten lahdella oli lähellä koko hyökkäysarmeijan tuho..."
Joo, niin lähellä, että Japanin jäljellä oleva pintalaivasto käytännössä tuhottiin ;)
"Vain Ivo Jiman ja Okinawan valtauksilla joudutettiin sodan loppumista."
Sen täytyy olla yllätys Mariaaneilta operoiville pommitusvoimille, puhumattakaan Filippiineiltä operoineille ilmavoimille, jotka katkaisivat yhteydet Japanin pääsaarilta Indonesiaan...
"Jokuhan sodassa aina päätökset tekee ja Hitlerin päätös teki siitä turhan sotatoimen."
No, oikeastaan se oli Rommel, joka lukitsi tilanteen heittämällä koko akseliarmeijan yritykseen päästä Niilille.
"Kumma kun suurvalta Britannia ei kyennyt Maltaa puolustamaan Luftwaffea vastaan vaikka Luftwaffella riitti tekemistä muuallakin."
Miksi sitten valitat Gröfazista jos Luftwaffe kerran oli jo eliminoinut Maltan muutenkin ;)
///MeAgaln
USA:n armeijan suuria tappioita vaatinut hyökkäys Saksan Siegfrid-linjaa vastaan. Tämä linja oli Ranskan vastaisella rajalla. Olisi pitänyt jättäytyä vain asemiin linjan eteen koska sen valtaaminen 1944 ei vaikuttanut sodan lopputulokseen. Turhaa sotilaiden tapattamista.
"USA:n armeijan suuria tappioita vaatinut hyökkäys Saksan Siegfrid-linjaa vastaan. Tämä linja oli Ranskan vastaisella rajalla."
Ranskan vastaisella rajalla Länsivallia ei saavutettu ja läpäisty kuin vasta joulukuussa -44, juuri ennen saksalaisten talvioffensiivin alkua, joten aikaa isojen tappioiden kärsimiseen ei juuri ollut. Todella kuluttavimmat taistelut Länsivallista käytiin sen pohjoisella, Hollannin ja Belgian vastaisella sektorilla.
"Olisi pitänyt jättäytyä vain asemiin linjan eteen koska sen valtaaminen 1944 ei vaikuttanut sodan lopputulokseen."
No, se nyt oli fait accompli joka tapauksessa, koska Hitlerin ohjeistus Länsiarmeijalle oli muutenkin taistella mahdollisimman kauan Länsivallin etumaastossa, minkä he tekivätkin.
///MeAgaln
Siegfried-linjan läpäisy ei ehkä vaikuttanut sodan lopputulokseen, koska puna-armeija olisi tunkeutunut Berliiniin ilmankin länsiliittotuneiden hyökkäystä Saksaan. Mutta miehitysalueeseen se vaikutti, sillä oli sovittu, että lännestä hyökkäävät joukot ottavat haltuunsa läntisen osan Saksaa, josta tuli Ranskan, Britannina ja USA:n miehitysvyöhyke sekä myöhempi Länsi-Saksa.
Miksi olisi vaikuttanut miehitysalueisiinkaan, nehän oli jo sovittu ja taistelujan jälkeen joukot liikkuivat niiden mukaan, neuvostojoukot mm perääntyivät Itävallasta ja Sallasta.
"USA:n armeijan suuria tappioita vaatinut hyökkäys Saksan Siegfried-linjaa vastaan. Tämä linja oli Ranskan vastaisella rajalla."
Ranskan vastaisella rajalla Länsivallia ei saavutettu ja läpäisty kuin vasta joulukuussa -44, juuri ennen saksalaisten talvioffensiivin alkua, joten aikaa isojen tappioiden kärsimiseen ei juuri ollut. Todella kuluttavimmat taistelut Länsivallista käytiin sen pohjoisella, Hollannin ja Belgian vastaisella sektorilla.
"Olisi pitänyt jättäytyä vain asemiin linjan eteen koska sen valtaaminen 1944 ei vaikuttanut sodan lopputulokseen."
No, se nyt oli fait accompli joka tapauksessa, koska Hitlerin ohjeistus Länsiarmeijalle oli muutenkin taistella mahdollisimman kauan Länsivallin etumaastossa, minkä he tekivätkin.
Moni historioitsija on sanonut, että elokuussa -44 E-Ranskaan tehty maihinnousu oli myös täysin turha manööveri joka olisi pitänyt jättää tekemättä.
Sitten taas moni historioitsija on sanonut päinvastoin. Kahden vihollisarmeijan jättäminen naarmuitta yhteysalueelle ei olisi ollut fiksuimpia toimia ottaen huomioon, että Normandiasta ulosmurtautuneet siirtojoukot jo muutenkin joutuivat taistelemaan jokaiseen ilmansuuntaan samanaikaisesti.
///MeAgaln
Kurskin taistelu sakemannien näkökulmasta siis. Aatu itsekin sepusteli jotain puolivillaista, että poliittisista syistä pitää hyökätä päläpälä. Vaikka kartasta näkee, ettei hyökkäys olisi onnistuessaankaan saavuttanut mitään muuta kuin jonkun määrän sotavankeja. Samaan aikaan Afrikassa oli jäänyt vangiksi yhtä paljon sotilaita kuin Stalingradissa.
Kurskin taistelulla yritettiin ennalta ehkäisyä.
Stalingradin jälkeen Hiterillä ei ollut mahdollisuutta voittaa sotaa.
Kurskin jälkeen ei olllut muuta mahdollisuuttakuin häviö.
Monte Cassinon valtaus. Saksalaiset olisi voinut jättää kaikessa rauhassa kykkimään vuorelle, kyllä ne lopulta nälkä olisi sieltä ajanut.
No, oikeastaan juuri siihen liittoutuneiden ensimmäinen offensiivi pyrkikin eli luostarivuoren ohittaminen oikealla siivellä, mutta tehtävään varattu yksi divisioona ei ollut siihen riittävä.
///MeAgaln
Gallipolin taistelu oli yksi koko maailman historian turhimpia tappeluital. Brittihän se senkin möhli tapansa mukaan.
Churchill kuitenkin kunnostautui ihailtavasti tuossa mittelössä.
Vaikka britti ei olisi möhlinytkään niin turha operaatio siltikin.
Stalingrad oli malli siitä, kuinka oma propagandakoneisto voi syöstä kokonaisen armeijaryhmän tuhoon.
Stalingradissa tuhoutui Saksan 6. A ylipäällikkönsä käskyjä totellen.
"Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin"
Kaipa jotenkin edes yritit neuvoa heitä, vai onko sinullakin niin, että jälkiviisaus on parasta viisautta.
Saksan puolelta suurimpia virheitä oli Pohjois-Afrikan valtaamiseen lähteminen.
Norjan valtaaminen oli sekin kyseenalaista, sillä se sitoi joukkoja toisarvoiseen kohteeseen . Saksalaisia sotilaita oli Norjan lihapatojen ääressä lihoamassa lähes miljoona miestä siinä vaiheessa kun neuvostojoukot kolkuttivat Berliinin portteja. Sotilaat, jotka ovat väärässä paikassa, ovat suuri hukkainvestointi.
Norjan valtaaminen oli välttämätöntä. Jos Länsi olisi mennyt Skandinaviaan, olisi Saksa mm. jäänyt ilman rautamalmia
Norjan valtaaminen oli tarpeen merisodan ja malmikuljetusten takia.
Noin 300 000:n miehen sitominen sinne oli virhe,kun Saksan ydinalue oli uhattuna.
" Saksalaisia sotilaita oli Norjan lihapatojen ääressä lihoamassa lähes miljoona miestä siinä vaiheessa kun neuvostojoukot kolkuttivat Berliinin portteja."
No, se nyt on aika rajusti mutkien suoristamista. Kevääseen 1945 tultaessa melkein kaikki Norjan miehitysarmeijan liikkuvat divisioonat oli jo vedetty pois sen alaisuudesta ja jäljellä oleva armeija lähinnä koostui sektoridivisioonista rannikon puolustamiseen.
///MeAgaln
Todella yllättävää, että AnniKetale ei keksinyt mitään huonoja ryssien operaatioita. Ainiin, eihän sellaisia ollut, vain hyviä...
Miksi Annin tai kenenkään muunkaan olisi velvoite keksiä kun et näytä keksivän itsekään ?
Huttiloisen agenda käsittää vain Suomen ja länsivaltojen mustamaalauksen reippaasti valehtelemalla.
Kukin hoitaa tehtävää,johon parhaiten soveltuu!
Dieppen maihinnousu, jossa turhaan tapatettiin suurin osa maihinnousua yrittäneistä, eikä koko operaatioista ollut oikein mitään hyötyä, sillä tiedustelutietoja saksalaisjoukoista olisi saatu muillakin keinoin.
Dieppessä saatiin arvokkaita kokemuksia maihinnoususta puolustetulle rannikolle.
Hinta oli kallis,mutta korvautui moninkertaisesti myöhemmin tehdyissä maihinnousuissa,jotka kaikki onnistuivat, vaikkakin joskus vasta ankarien taistelujen jälkeen.
Taistelua Murmanskista ei ole mainittu.
Minun mielestä paras on Varsovan kapina. Puolalaiset nousivat kapinaan Saksaa vastaan. Puna-armeija odotti vieressä, kunnes Saksa oli kukistanut kapinan ja vasta sitten valtasi Varsovan. Tyhmät puolalaiset suotta tapattivat itsensä.
Tarkoitat, että tyhmät puolalaiset uskoivat venäläisten lupauksia tulla heti kapinan avuksi.
Taas valehtelit. Neukku viestitti, että älkää vielä aloittako.
Moskovan radion puolankielisissä lähetyksissä oli jo pitkään kehotettu "Puolan kansaa nousemaan sortajaansa vastaan". Kun puolalaiset sitten olivat saaneet suurimman osan Varsovaa hallintaansa ja viestittivät siitä N-liittoon, niin he eivät saaneet enää vastauksia eivätkä apua.
Englannin sotaretki mannermaalle 1939-40 oli massiivisen turha.
Silloin sinun täytyy hakea isoimmat superlatiivit Ranskan armeijan sotaretkelle 1939-40.
///MeAgaln
Tietääkseni Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan. Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään, Englanti-niminen sohlo sen sijaan teki.
"Tietääkseni Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan."
No, "tiedät" väärin. Liittoutuneiden 1. AR:n mukana ranskalaiset joukot marssivat liittoutuneiden yhtymistä pisimmän etenemismarssin, läpi Belgian ja päätyen Hollantiin.
"Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään, Englanti-niminen sohlo sen sijaan teki."
Nytpä tiedät paremmin. Eipä kestä kiitellä, taaskaan ;)
///MeAgaln
Soopaa, Hollannissa ei antautunut Liittoutuneiden 1. AR. Hollannissa antautui vain Hollannin armeija.
Ranskan ja Britannian joukot vetäytyivät taistellen Hollannista. Sen armeija antautui.
Ranska sitten myöhemmin.
Britannia ei koskaan.
Brittikaunaisia valehtelijoita se riepoo ikuisesti.
"Soopaa, Hollannissa ei antautunut Liittoutuneiden 1. AR. Hollannissa antautui vain Hollannin armeija."
Toivottavasti ei ole liian aikaista (tai myöhäistä) muistuttaa väittämäsi koskeneen ns. sotaretkiä:
"...Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan. Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään..."
Ei siis armeijan antautumisen lopullista sijaintia. Esim. Saksan asevoimat taistelivat Ranskassa vaikka niiden lopullinen antautuminen tapahtui Saksan maaperällä ;)
///MeAgaln
Olet oikeassa kun toteat Britannian "marssit" keväällä -40 turhimmiksi.
Kuuluiskohan tyhmimpien joukkoon Itä-Karjalan valtaus 1941 ? Mitä muuta siitä jäi Suomelle käteen kuin hirveät menetykset.
Mutta siltikin eräät jälkeenjääneet jaksavat kehua sitä erääksi Suomen historian kautta aikain viisaimmista päätöksistä.
Mutta yksi tyhmimpiä hyökkäyksiä maailman historiassa on hyökkäys vuoden -41 hyökkäystä vastaan!
Saksan investoinnit miehitykseensä Norjassa ja Norjan linnoittamiseen brittien mahdollista maihinnousua vastaan, jota ei koskaan tullut.
Hetkellä kun neuvostojoukot olivat Berliinissä, yli 800 000 saksalaissotilasta lihoi Norjan lihapatojen äärellä, kun heitä olisi enemmän tarvittu Berliiniä puolustamaan.
"Saksan investoinnit miehitykseensä Norjassa ja Norjan linnoittamiseen brittien mahdollista maihinnousua vastaan, jota ei koskaan tullut."
Jatkeena voisi sanoa saman pitävän paikkaansa Atlantin vallin kaikille muillekin osille, koska jälkikäteen tiedämme Normandian sektorin ratkaisseen.
"Hetkellä kun neuvostojoukot olivat Berliinissä, yli 800 000 saksalaissotilasta lihoi Norjan lihapatojen äärellä, kun heitä olisi enemmän tarvittu Berliiniä puolustamaan."
Kevääseen -45 tultaessa, melkeinpä jokainen jäljellä oleva liikkuva divisioona oli jo siirretty Skandinaviasta joko itäiselle tai läntiselle rintamalle.
///MeAgaln
----Kevääseen -45 tultaessa, melkeinpä jokainen jäljellä oleva liikkuva divisioona oli jo siirretty Skandinaviasta joko itäiselle tai läntiselle rintamalle.------
Ei ollut, Norjassa oli, tosin tyhjänpanttina, loppuun asti n. 200 000 erinomaisesti aseistettua ja parhaiten varustettua Saksan sotilasta.
Armeijalle saatavilla olevista yhdeksästä divisioonasta ainoastaan yksi vuoristodivisioona oli liikkuva tai ainakin nimellisesti sen olisi pitänyt olla. Jäljellä olleet kaksi muuta nimellisesti liikkuvaa oli jo lähetetty Saksaan.
Muut kahdeksan ei-liikkuvaa divisioonaa olivat linnoitusmiehistöistä koostuvia sektoriyksiköitä, yleensä enenevissä määrin varustettu vanhentuneella ja sotasaaliskalustolla.
///MeAgaln
Oikeat historioitsijat ovat tienneet kertoa, että Norjassa oli keväällä -45 Wehrmachtin parhaiten varustetut yksiköt. Uskomme heitä.
Lisätietoa löytyy tuostakin: https://keskustelu.suomi24.fi/t/10418495/norja-1940-1945?msclkid=62455da3bcd711ecb7e0ca14064f5b3e
Joukkojen korkean taisteluvoiman takia alueen joukkojen saksalaiskomentaja meinasi jatkaa sotaa mutta älysi lopulta antautua. Ei hän olisi minkään B-porukan kanssa haaveillut sodan jatkamisesta.
"Oikeat historioitsijat ovat tienneet kertoa, että Norjassa oli keväällä -45 Wehrmachtin parhaiten varustetut yksiköt. Uskomme heitä."
Ketkä ovat "oikeat historioitsijat" ja kuinka montaa henkilöä esität edustavasi?
"Lisätietoa löytyy tuostakin:"
Eli satunnainen anonyymialoittaja = "oikea historioitsija"?
Sinänsä aloituksessa ei muuten edes varsinaisesti ole ristiriidassa:
"1944 lopussa kokonaisvahvuus oli peräti 400 000 miestä. Tämä sotavoima oli pois muualta, missä joukkojen tarve oli ollut kipeä."
Kevääseen -45 mennessä kuusi divisioonaa, kaikki liikkuvia, oli irroitettu ja kuljetettu Saksaan. Jäljelle jäänyt supistunut miehitysarmeija koostui lähinnä enää rannikkojoukoista, joita sitoivat yhteen harvaksi reserviksi jääneet vuoristojoukot.
"Joukkojen korkean taisteluvoiman takia alueen joukkojen saksalaiskomentaja meinasi jatkaa sotaa mutta älysi lopulta antautua."
Norjan miehitysarmeijan "korkea taisteluvoima" keväällä -45 olisi koostunut ehkä 2-3 divisioonaa vastaavasta liikkuvasta elementistä koko Norjan alueelle ja loppu olisi ollut sektoripuolustusjoukkojen käsissä.
"Ei hän olisi minkään B-porukan kanssa haaveillut sodan jatkamisesta."
Seyss-Inquart jatkoi saarroksiin jääneen Hollannin linnoituksen puolustamista, vaikka hänen armeijansa olivat huvenneet matruusiosastoista koottuihin taisteluryhmiin.
///MeAgaln
-----Ketkä ovat "oikeat historioitsijat" j----
Oikeastaan on niin, että kuka tahansa joka ei ole sinä. Sinä kun vetelet omiasi.
"Oikeastaan on niin, että kuka tahansa joka ei ole sinä. Sinä kun vetelet omiasi."
Eli kuka tahansa, joka vain sattuu kertomaan sen mitä haluat muutenkin jo kuulla? Se ei kantaisi sinua pitkälle, jos olisit oikeasti kiinnostunut aiheesta.
///MeAgaln
Jatkosota !
Suomen hyökkäys Kannaksella 23.12.39!
Aivan järkkyä sekoilu koko offensiivi. Kertoi kai mannerheimin osaamisen tason.
Kaikella kunnioituksella: Kannaksen hyökkäys 23.12.39 ei oikein tunnu kuuluvan kategoriaan ”toisen maailmansodan suuret sotatoimet”? Turha se toki oli!
Toki makunsa kullakin ja Tiltun himohommia on löytää kohteita Suomesta!