Mitkä olivat 2. M-sodan turhimmat suuret

------"britin toteuttama Itä- ja P-Afrikan valtaus Italialta 1940-41"
Italian suuret voimat lyötiin pienillä joukoilla ja saatiin toimintavapaus laajoilla alueilla.---

Niin tehtiin mutta mitään hyötyä siitä ei ollut mihinkään eikä kukaan mitään olettanutkaan.

-----"- britin toteuttama Burman valtaus Japanilta"
Brittien tärkein sotatoimi Japania vastaan. Erityisesti intialaiset joukot kunnostautuivat.---

Niin oli mutta aivan kuten avaus kertoo niin turha Japanin voittamista ajatellen. Britti vaan halusi näyttää tekevänsä sekin jotain, näyttelyä.

-----"- USAn laajat ja raskaat sotatoimet Vogeeseilla marraskuussa -44"
Hyökkäys pysäytettiin maasto-, sää- ja huoltovaikeuksien takia.---

Niin tehtiin mutta se mitä sodittiin oli turhaa miesten tapattamista, aivan kuten avaus sanoo. Hulluinkin kenu tiesi, että Vogeeseilla ei sitä sotaa tulla ratkaisemaan eikä sodan päätöspäivänä ole mitään merkitystä sillä minkä maan sotavoimat seisovat jossain helkkarin perällä Vogeesien vuoristossa.

-----"- USAn toteuttama Filippiinien valtaus"
Erittäin taitava yhdistetty sotatoimi, joka oli ratkaiseva Japanin tappiossa.---

Ei ratkaissut niin yhtään mitään. Oli jo aikanaan jenkeissä erittäin kiistelty sotatoimi turhuutensa takia eli siksi, että sota ei ratkea kaukana Filippiineillä vaan Japanin pääsaarilla. McArthur sai ajettua hankkeen läpi koska oli luvannut filippiiniläisille 1942 tulevansa vielä takaisin. Manila meni tuusan nuuskaksi ja meinasi mennä tuhansia jenkkejäkin Leyten lahdella. Vain hyvä tuuri pelasti ne joukot täystuholta.

-------"- pienimpänä näistä voisi mainita Saksan toimeenpanemat Maltan pommitukset 1942 koska sitä kampanjaa ei jatkettu saaren valtauksella. Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin"
Kyseessä oli Hitlerin päätös.---

Tuo Hitlerin päätös teki noista pommituksista turhan ihan kuten avaus sanookin.

4tatg kirjoitti:

------"britin toteuttama Itä- ja P-Afrikan valtaus Italialta 1940-41"
Italian suuret voimat lyötiin pienillä joukoilla ja saatiin toimintavapaus laajoilla alueilla.---

Niin tehtiin mutta mitään hyötyä siitä ei ollut mihinkään eikä kukaan mitään olettanutkaan.

-----"- britin toteuttama Burman valtaus Japanilta"
Brittien tärkein sotatoimi Japania vastaan. Erityisesti intialaiset joukot kunnostautuivat.---

Niin oli mutta aivan kuten avaus kertoo niin turha Japanin voittamista ajatellen. Britti vaan halusi näyttää tekevänsä sekin jotain, näyttelyä.

-----"- USAn laajat ja raskaat sotatoimet Vogeeseilla marraskuussa -44"
Hyökkäys pysäytettiin maasto-, sää- ja huoltovaikeuksien takia.---

Niin tehtiin mutta se mitä sodittiin oli turhaa miesten tapattamista, aivan kuten avaus sanoo. Hulluinkin kenu tiesi, että Vogeeseilla ei sitä sotaa tulla ratkaisemaan eikä sodan päätöspäivänä ole mitään merkitystä sillä minkä maan sotavoimat seisovat jossain helkkarin perällä Vogeesien vuoristossa.

-----"- USAn toteuttama Filippiinien valtaus"
Erittäin taitava yhdistetty sotatoimi, joka oli ratkaiseva Japanin tappiossa.---

Ei ratkaissut niin yhtään mitään. Oli jo aikanaan jenkeissä erittäin kiistelty sotatoimi turhuutensa takia eli siksi, että sota ei ratkea kaukana Filippiineillä vaan Japanin pääsaarilla. McArthur sai ajettua hankkeen läpi koska oli luvannut filippiiniläisille 1942 tulevansa vielä takaisin. Manila meni tuusan nuuskaksi ja meinasi mennä tuhansia jenkkejäkin Leyten lahdella. Vain hyvä tuuri pelasti ne joukot täystuholta.

-------"- pienimpänä näistä voisi mainita Saksan toimeenpanemat Maltan pommitukset 1942 koska sitä kampanjaa ei jatkettu saaren valtauksella. Tyhmäkin tajusi, että britti kunnostaa tukikohtansa takaisin"
Kyseessä oli Hitlerin päätös.---

Tuo Hitlerin päätös teki noista pommituksista turhan ihan kuten avaus sanookin.

Lue lisää

Turhista turhimpia ovat kuitenkin Huttiloisen selitykset ja selityksien selitykset.
Ei asiantuntemus paina...

Lykkäät pötyä!!

"mutta kaikkiaan Akselille olisi ollut viisaampaa säilyttää Kreikan puolueettomuus."

Mutta oliko se oikeasti "puolueeton"? Kreetalla ja Kreikassa oli jo brittiläisiä joukkoja ja Kreetalla lentotukikohtia!

Sodassa voi olla hankalaa tilanne, jossa "puolueettoman maan" kenttiä käyttää jokau kolmas osapuoli isäntämaan suostumuksella!

Brittejä ei ollut Kreikassa vielä silloin, kun Italia hyökkäsi eli 28.10.1940.

Mussolini oli hätää kärsimässä Afrikassa huonompien panssarien vuoksi. Painetta helpotti brittien ohjaaminen Balkanille.

Barbarossa ei oikeastaan myöhästynyt yhtään. Toukokuussa NL olisi ollut puolustusasemissa ja aroilla vettä. Kelirikko jatkui pitkälle kesäkuuun puolelle. Juhannuksena paljon neuvstojoukkoja oli juuri keskitysmarssilla tai saapunut rajan tutumaan. Saksan hyökkäys aiheutti suuret tappiot. Barbarossaa olisi påitänyt ehkä voida aikaistaa viikon. Tuskin enempää. Pahinta oli kai, että Afrikan lisäksi myös Balkanille oli jäänyt vielä panssarijoukkoja. Leibstyandarte ei päässyt Kreikasta sodan alkuun mennessä. Kleistillä oli eteläisessä armeijatyhmässä vain 600 panssarivaunua

Puhe oli suurista operaatioista. Raate oli niin pientä pihinää, ettei sitä edes voi mainita samassa lauseessa isojen operaatioiden kanssa.

-----NL:n hyökkäys Raatteen tiellä. Koko 44 D tuhoutui----

Lue avaus tai opettele luetun ymmärtämistä. Kyllä 44. D:n hyökkäyksellä oli strateginen tarkoitus, katkaista Suomi kahtia.

pieniä.oli.silakat kirjoitti:

Puhe oli suurista operaatioista. Raate oli niin pientä pihinää, ettei sitä edes voi mainita samassa lauseessa isojen operaatioiden kanssa.

Eikä AnniKetale halua, että puhutaan pahaa ryssien operaatioista muutenkaan, ettekö jo tajua.
Sitäpaitsi, Raatteen tiellä meni juuri niinkuin rakas Isä Aurinkoisemme halusi :)

Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Saksankielinen teos painettiin Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, ja sen kustansi berliiniläinen Alfred Metzner Verlag.

Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä.

Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (”Maantieteellinen ja historiallinen Suomi”), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriössä.

Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä. Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä.

Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen.

Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

taisi nimimerkeillä "Finnlands_Lebensraum" ja "Muistin_virkistystä" operoiva pillastua, kun yrittää vaihtaa puheenaihetta. 2. maailmansodan turhimmista sotatoimista.

Kun Neuvostoliitto liittoutui natsi-Saksan kanssa ja lähti omille valloitusretkilleen se oli sotilaallisesti auttamattoman surkeassa jamassa. Talvisota paljasti tämän Hitlerille ja suunnittelu operaatio Barbarossan suhteen alkoi kesällä 1940. Päätös hyökkäyksestä akselivallaksi pyrkinyttä Neuvostoliittoa vastaan tehtiin viimeistään marraskuun Berliinin neuvotteluiden jälkeen, joissa NL halusi likvidoida Suomen, mutta Hitler nyt kielsi tämän. Vielä tämänkin jälkeen Moskovasta ilmaistiin halu liittyä akselivaltasopimukseen, mutta Berliini ei vastannut enää edes asiaan koskeviin sähkeisiin. Vaikka talvisota ei maailmanpalossa ollut kovin suuri palanen, se oli käänteentekevä Neuvostoliiton arvovallalle, joka romahti natsien silmissä. Näin alkoi Barbarossa, kun Stalin oli haaveillut leiri-imperiuminsa laajentamista kaikessa rauhassa ja yhteistryössä Saksan kanssa.

Muistin_virkistystä kirjoitti:

Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna. Saksankielinen teos painettiin Helsingissä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, ja sen kustansi berliiniläinen Alfred Metzner Verlag.

Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä.

Finnlands Lebensraumin piti ilmestyä nimellä Das geographische und geschichtliche Finnland (”Maantieteellinen ja historiallinen Suomi”), mutta kustantaja vaihtoi sen paremmin natsi-Saksan ideologiaan sopivaksi, ja alkuperäinen jäi kirjan alanimekkeeksi. Teos oli merkittävä myös saksalaisille, sillä ennen julkaisemista se tarkistettiin ja hyväksyttiin sekä Saksan ulko- että propagandaministeriössä.

Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli. Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Teoksen mukaan Suomen väestönkasvu oli niin nopeaa, että elintilan hankkiminen idästä oli välttämätöntä. Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä.

Jatkosodan aikana päämajan tiedotusosaston päällikkönä toiminut majuri Kalle Lehmus paljasti vuonna 1971 julkaisemassaan kirjassa Kolme kriisiä, että Finnlands Lebensraumista kirjoitettiin myös toinen, julkaisematta jäänyt versio. Siinä käsiteltiin Itä-Karjalan ja Inkerinmaan lisäksi myös Norjaan kuuluvan Ruijan suomalaisalueita ja niiden liittämistä Suur-Suomeen.

Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.

Lue lisää

Täytyihän Saksaan olla välit kunnossa. Todellisuudessa Suomen herrat olivat rappareita ja siis länsimielisiä vihollisagentteja

tarkoitus liittää Itä-Karjala Suomeen.
Kun jo 1942 kävi selväksi, että sota ei tule sujumaan Saksan voitoksi, alettiin puheita perua ja peitellä.

Teemaksi otettiin "Lyhyt raja, pitkä rauha". Suur-Suomesta puhumisen kielsi ensin Mannerheim ja sitten Ryti.
Molemmat kuvittelivat Itä-Karjalaa voitavan käyttää vaihtotavarana rauhanneuvotteluissa. Heikko arvostelukyky.

Oli-kyllä kirjoitti:

tarkoitus liittää Itä-Karjala Suomeen.
Kun jo 1942 kävi selväksi, että sota ei tule sujumaan Saksan voitoksi, alettiin puheita perua ja peitellä.

Teemaksi otettiin "Lyhyt raja, pitkä rauha". Suur-Suomesta puhumisen kielsi ensin Mannerheim ja sitten Ryti.
Molemmat kuvittelivat Itä-Karjalaa voitavan käyttää vaihtotavarana rauhanneuvotteluissa. Heikko arvostelukyky.

Lue lisää

-----Molemmat kuvittelivat Itä-Karjalaa voitavan käyttää vaihtotavarana ---

Kummaa onkin se kun sodan tarkoitus oli vallata Itä-Karjala Suomeen liitettäväksi mutta sitten se haluttiin pitää panttina ja vaihtotavarana ! PETTURUUTTA !

Idiootti, ei neukkukansa tapellut kommunismin puolesta vaan oman olemassaolonsa puolesta. Ihan yks lysti mikä oli järjestelmä. Venäläisethän piti tappaa kaikki, tai ehkä jättää 10 milj. saksalaisten orjiksi.

Stalin oli pahin venäläisten tappaja. Muu on puutaheinää

Ainoa iäti pysyvät muisto tuosta reissusta oli sankarihautausmaiden massiiviset laajennukset ja Petsamon menetys.

Ymmärsivätköhän hyökkäyssodan aloittajat koskaan edes hävetä tekojaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ainoa iäti pysyvät muisto tuosta reissusta oli sankarihautausmaiden massiiviset laajennukset ja Petsamon menetys.

Ymmärsivätköhän hyökkäyssodan aloittajat koskaan edes hävetä tekojaan.

Lue lisää

"... Petsamon menetys."

NL havitteli Petsamoa jo välrauhan aikana omaan käyttöön ja painosti Suomea ankarasti, joten se olisi voitu joka tapauksessa menettää.

Anonyymi kirjoitti:

"... Petsamon menetys."

NL havitteli Petsamoa jo välrauhan aikana omaan käyttöön ja painosti Suomea ankarasti, joten se olisi voitu joka tapauksessa menettää.

Lue lisää

----NL havitteli Petsamoa jo välrauhan aikana omaan käyttöön ja painosti Suomea ankarasti, joten se olisi voitu joka tapauksessa menettää.------

Tuskinpa vaan. Jos Suomi ei olisi hyökännyt vaan pysynyt Moskovan rauhan rajalla olisi Stalinin ollut melkoisen vaikeaa perustella aluevaatimuksia Suomelta.

Anonyymi kirjoitti:

----NL havitteli Petsamoa jo välrauhan aikana omaan käyttöön ja painosti Suomea ankarasti, joten se olisi voitu joka tapauksessa menettää.------

Tuskinpa vaan. Jos Suomi ei olisi hyökännyt vaan pysynyt Moskovan rauhan rajalla olisi Stalinin ollut melkoisen vaikeaa perustella aluevaatimuksia Suomelta.

Lue lisää

"Jos Suomi ei olisi hyökännyt vaan pysynyt Moskovan rauhan rajalla"

Suomi olisi joutunut sotaan vaikka ei oliskaan halunnut, kun katsoo Saksan ja NL joukkojen asemia enne hyökkäystä taistelut olisivat joka tapauksessa tulleet Suomen maaperälle!

NL ei hyväksynyt edes Suomen ehdotusta painostuksen alla, että Saksa ja NL yhdessä hyödyntäisvät Petsamon nikkeliä, NL halusi välttämättä hallita sitä. NL tarvitsi helposti hyödynnettävän nikkelikaivosen omien siperiassa sijaitsevien huonojen yhteyksen ja kylmyyden vaivaamien kaivosten sijaan.
Suomi olisi joka tapauksessa menettänyt Petsamon, se oli NL tahto!

"Niin tehtiin turhalle sotatoimelle, jolla ei ollut merkitystä sodan loppumisen kannalta."

No, kyseinen "turha" sotatoimi kulutti yhden saksalaisten Ardennien iskuun hmastraamista panssaridivisioonista ja kulutti AR G:n loppuun niin pahasti etteivät nämä pystyneet tukemaan AR B:n offensiivia. Ehkä se ei sinulle tosin riitä ;)

"Vähemmän taitava ja turha sotatoimi jossa Leyten lahdella oli lähellä koko hyökkäysarmeijan tuho..."

Joo, niin lähellä, että Japanin jäljellä oleva pintalaivasto käytännössä tuhottiin ;)

"Vain Ivo Jiman ja Okinawan valtauksilla joudutettiin sodan loppumista."

Sen täytyy olla yllätys Mariaaneilta operoiville pommitusvoimille, puhumattakaan Filippiineiltä operoineille ilmavoimille, jotka katkaisivat yhteydet Japanin pääsaarilta Indonesiaan...

"Jokuhan sodassa aina päätökset tekee ja Hitlerin päätös teki siitä turhan sotatoimen."

No, oikeastaan se oli Rommel, joka lukitsi tilanteen heittämällä koko akseliarmeijan yritykseen päästä Niilille.

"Kumma kun suurvalta Britannia ei kyennyt Maltaa puolustamaan Luftwaffea vastaan vaikka Luftwaffella riitti tekemistä muuallakin."

Miksi sitten valitat Gröfazista jos Luftwaffe kerran oli jo eliminoinut Maltan muutenkin ;)

///MeAgaln

"USA:n armeijan suuria tappioita vaatinut hyökkäys Saksan Siegfrid-linjaa vastaan. Tämä linja oli Ranskan vastaisella rajalla."

Ranskan vastaisella rajalla Länsivallia ei saavutettu ja läpäisty kuin vasta joulukuussa -44, juuri ennen saksalaisten talvioffensiivin alkua, joten aikaa isojen tappioiden kärsimiseen ei juuri ollut. Todella kuluttavimmat taistelut Länsivallista käytiin sen pohjoisella, Hollannin ja Belgian vastaisella sektorilla.

"Olisi pitänyt jättäytyä vain asemiin linjan eteen koska sen valtaaminen 1944 ei vaikuttanut sodan lopputulokseen."

No, se nyt oli fait accompli joka tapauksessa, koska Hitlerin ohjeistus Länsiarmeijalle oli muutenkin taistella mahdollisimman kauan Länsivallin etumaastossa, minkä he tekivätkin.

///MeAgaln

Siegfried-linjan läpäisy ei ehkä vaikuttanut sodan lopputulokseen, koska puna-armeija olisi tunkeutunut Berliiniin ilmankin länsiliittotuneiden hyökkäystä Saksaan. Mutta miehitysalueeseen se vaikutti, sillä oli sovittu, että lännestä hyökkäävät joukot ottavat haltuunsa läntisen osan Saksaa, josta tuli Ranskan, Britannina ja USA:n miehitysvyöhyke sekä myöhempi Länsi-Saksa.

Anonyymi kirjoitti:

Siegfried-linjan läpäisy ei ehkä vaikuttanut sodan lopputulokseen, koska puna-armeija olisi tunkeutunut Berliiniin ilmankin länsiliittotuneiden hyökkäystä Saksaan. Mutta miehitysalueeseen se vaikutti, sillä oli sovittu, että lännestä hyökkäävät joukot ottavat haltuunsa läntisen osan Saksaa, josta tuli Ranskan, Britannina ja USA:n miehitysvyöhyke sekä myöhempi Länsi-Saksa.

Lue lisää

Miksi olisi vaikuttanut miehitysalueisiinkaan, nehän oli jo sovittu ja taistelujan jälkeen joukot liikkuivat niiden mukaan, neuvostojoukot mm perääntyivät Itävallasta ja Sallasta.

Sitten taas moni historioitsija on sanonut päinvastoin. Kahden vihollisarmeijan jättäminen naarmuitta yhteysalueelle ei olisi ollut fiksuimpia toimia ottaen huomioon, että Normandiasta ulosmurtautuneet siirtojoukot jo muutenkin joutuivat taistelemaan jokaiseen ilmansuuntaan samanaikaisesti.

///MeAgaln

Kurskin taistelulla yritettiin ennalta ehkäisyä.

Stalingradin jälkeen Hiterillä ei ollut mahdollisuutta voittaa sotaa.
Kurskin jälkeen ei olllut muuta mahdollisuuttakuin häviö.

No, oikeastaan juuri siihen liittoutuneiden ensimmäinen offensiivi pyrkikin eli luostarivuoren ohittaminen oikealla siivellä, mutta tehtävään varattu yksi divisioona ei ollut siihen riittävä.

///MeAgaln

Churchill kuitenkin kunnostautui ihailtavasti tuossa mittelössä.

Vaikka britti ei olisi möhlinytkään niin turha operaatio siltikin.

Stalingradissa tuhoutui Saksan 6. A ylipäällikkönsä käskyjä totellen.

Norjan valtaaminen oli välttämätöntä. Jos Länsi olisi mennyt Skandinaviaan, olisi Saksa mm. jäänyt ilman rautamalmia

Anonyymi kirjoitti:

Norjan valtaaminen oli välttämätöntä. Jos Länsi olisi mennyt Skandinaviaan, olisi Saksa mm. jäänyt ilman rautamalmia

Norjan valtaaminen oli tarpeen merisodan ja malmikuljetusten takia.

Noin 300 000:n miehen sitominen sinne oli virhe,kun Saksan ydinalue oli uhattuna.

" Saksalaisia sotilaita oli Norjan lihapatojen ääressä lihoamassa lähes miljoona miestä siinä vaiheessa kun neuvostojoukot kolkuttivat Berliinin portteja."

No, se nyt on aika rajusti mutkien suoristamista. Kevääseen 1945 tultaessa melkein kaikki Norjan miehitysarmeijan liikkuvat divisioonat oli jo vedetty pois sen alaisuudesta ja jäljellä oleva armeija lähinnä koostui sektoridivisioonista rannikon puolustamiseen.

///MeAgaln

Huttiloisen agenda käsittää vain Suomen ja länsivaltojen mustamaalauksen reippaasti valehtelemalla.
Kukin hoitaa tehtävää,johon parhaiten soveltuu!

Dieppessä saatiin arvokkaita kokemuksia maihinnoususta puolustetulle rannikolle.

Hinta oli kallis,mutta korvautui moninkertaisesti myöhemmin tehdyissä maihinnousuissa,jotka kaikki onnistuivat, vaikkakin joskus vasta ankarien taistelujen jälkeen.

Tarkoitat, että tyhmät puolalaiset uskoivat venäläisten lupauksia tulla heti kapinan avuksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tarkoitat, että tyhmät puolalaiset uskoivat venäläisten lupauksia tulla heti kapinan avuksi.

Taas valehtelit. Neukku viestitti, että älkää vielä aloittako.

Anonyymi kirjoitti:

Taas valehtelit. Neukku viestitti, että älkää vielä aloittako.

Moskovan radion puolankielisissä lähetyksissä oli jo pitkään kehotettu "Puolan kansaa nousemaan sortajaansa vastaan". Kun puolalaiset sitten olivat saaneet suurimman osan Varsovaa hallintaansa ja viestittivät siitä N-liittoon, niin he eivät saaneet enää vastauksia eivätkä apua.

Silloin sinun täytyy hakea isoimmat superlatiivit Ranskan armeijan sotaretkelle 1939-40.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Silloin sinun täytyy hakea isoimmat superlatiivit Ranskan armeijan sotaretkelle 1939-40.

///MeAgaln

Tietääkseni Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan. Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään, Englanti-niminen sohlo sen sijaan teki.

Anonyymi kirjoitti:

Tietääkseni Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan. Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään, Englanti-niminen sohlo sen sijaan teki.

"Tietääkseni Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan."

No, "tiedät" väärin. Liittoutuneiden 1. AR:n mukana ranskalaiset joukot marssivat liittoutuneiden yhtymistä pisimmän etenemismarssin, läpi Belgian ja päätyen Hollantiin.

"Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään, Englanti-niminen sohlo sen sijaan teki."

Nytpä tiedät paremmin. Eipä kestä kiitellä, taaskaan ;)

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Tietääkseni Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan."

No, "tiedät" väärin. Liittoutuneiden 1. AR:n mukana ranskalaiset joukot marssivat liittoutuneiden yhtymistä pisimmän etenemismarssin, läpi Belgian ja päätyen Hollantiin.

"Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään, Englanti-niminen sohlo sen sijaan teki."

Nytpä tiedät paremmin. Eipä kestä kiitellä, taaskaan ;)

///MeAgaln

Lue lisää

Soopaa, Hollannissa ei antautunut Liittoutuneiden 1. AR. Hollannissa antautui vain Hollannin armeija.

Anonyymi kirjoitti:

Soopaa, Hollannissa ei antautunut Liittoutuneiden 1. AR. Hollannissa antautui vain Hollannin armeija.

Ranskan ja Britannian joukot vetäytyivät taistellen Hollannista. Sen armeija antautui.

Ranska sitten myöhemmin.

Britannia ei koskaan.
Brittikaunaisia valehtelijoita se riepoo ikuisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Soopaa, Hollannissa ei antautunut Liittoutuneiden 1. AR. Hollannissa antautui vain Hollannin armeija.

"Soopaa, Hollannissa ei antautunut Liittoutuneiden 1. AR. Hollannissa antautui vain Hollannin armeija."

Toivottavasti ei ole liian aikaista (tai myöhäistä) muistuttaa väittämäsi koskeneen ns. sotaretkiä:

"...Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan. Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään..."

Ei siis armeijan antautumisen lopullista sijaintia. Esim. Saksan asevoimat taistelivat Ranskassa vaikka niiden lopullinen antautuminen tapahtui Saksan maaperällä ;)

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Soopaa, Hollannissa ei antautunut Liittoutuneiden 1. AR. Hollannissa antautui vain Hollannin armeija."

Toivottavasti ei ole liian aikaista (tai myöhäistä) muistuttaa väittämäsi koskeneen ns. sotaretkiä:

"...Ranskan armeija oli ja soti omassa maassaan. Ei siis tehnyt sotaretkeä minnekään..."

Ei siis armeijan antautumisen lopullista sijaintia. Esim. Saksan asevoimat taistelivat Ranskassa vaikka niiden lopullinen antautuminen tapahtui Saksan maaperällä ;)

///MeAgaln

Lue lisää

Olet oikeassa kun toteat Britannian "marssit" keväällä -40 turhimmiksi.

Mutta siltikin eräät jälkeenjääneet jaksavat kehua sitä erääksi Suomen historian kautta aikain viisaimmista päätöksistä.

Mutta yksi tyhmimpiä hyökkäyksiä maailman historiassa on hyökkäys vuoden -41 hyökkäystä vastaan!

"Saksan investoinnit miehitykseensä Norjassa ja Norjan linnoittamiseen brittien mahdollista maihinnousua vastaan, jota ei koskaan tullut."

Jatkeena voisi sanoa saman pitävän paikkaansa Atlantin vallin kaikille muillekin osille, koska jälkikäteen tiedämme Normandian sektorin ratkaisseen.

"Hetkellä kun neuvostojoukot olivat Berliinissä, yli 800 000 saksalaissotilasta lihoi Norjan lihapatojen äärellä, kun heitä olisi enemmän tarvittu Berliiniä puolustamaan."

Kevääseen -45 tultaessa, melkeinpä jokainen jäljellä oleva liikkuva divisioona oli jo siirretty Skandinaviasta joko itäiselle tai läntiselle rintamalle.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Saksan investoinnit miehitykseensä Norjassa ja Norjan linnoittamiseen brittien mahdollista maihinnousua vastaan, jota ei koskaan tullut."

Jatkeena voisi sanoa saman pitävän paikkaansa Atlantin vallin kaikille muillekin osille, koska jälkikäteen tiedämme Normandian sektorin ratkaisseen.

"Hetkellä kun neuvostojoukot olivat Berliinissä, yli 800 000 saksalaissotilasta lihoi Norjan lihapatojen äärellä, kun heitä olisi enemmän tarvittu Berliiniä puolustamaan."

Kevääseen -45 tultaessa, melkeinpä jokainen jäljellä oleva liikkuva divisioona oli jo siirretty Skandinaviasta joko itäiselle tai läntiselle rintamalle.

///MeAgaln

Lue lisää

----Kevääseen -45 tultaessa, melkeinpä jokainen jäljellä oleva liikkuva divisioona oli jo siirretty Skandinaviasta joko itäiselle tai läntiselle rintamalle.------

Ei ollut, Norjassa oli, tosin tyhjänpanttina, loppuun asti n. 200 000 erinomaisesti aseistettua ja parhaiten varustettua Saksan sotilasta.

Anonyymi kirjoitti:

----Kevääseen -45 tultaessa, melkeinpä jokainen jäljellä oleva liikkuva divisioona oli jo siirretty Skandinaviasta joko itäiselle tai läntiselle rintamalle.------

Ei ollut, Norjassa oli, tosin tyhjänpanttina, loppuun asti n. 200 000 erinomaisesti aseistettua ja parhaiten varustettua Saksan sotilasta.

Lue lisää

Armeijalle saatavilla olevista yhdeksästä divisioonasta ainoastaan yksi vuoristodivisioona oli liikkuva tai ainakin nimellisesti sen olisi pitänyt olla. Jäljellä olleet kaksi muuta nimellisesti liikkuvaa oli jo lähetetty Saksaan.

Muut kahdeksan ei-liikkuvaa divisioonaa olivat linnoitusmiehistöistä koostuvia sektoriyksiköitä, yleensä enenevissä määrin varustettu vanhentuneella ja sotasaaliskalustolla.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

Armeijalle saatavilla olevista yhdeksästä divisioonasta ainoastaan yksi vuoristodivisioona oli liikkuva tai ainakin nimellisesti sen olisi pitänyt olla. Jäljellä olleet kaksi muuta nimellisesti liikkuvaa oli jo lähetetty Saksaan.

Muut kahdeksan ei-liikkuvaa divisioonaa olivat linnoitusmiehistöistä koostuvia sektoriyksiköitä, yleensä enenevissä määrin varustettu vanhentuneella ja sotasaaliskalustolla.

///MeAgaln

Lue lisää

Oikeat historioitsijat ovat tienneet kertoa, että Norjassa oli keväällä -45 Wehrmachtin parhaiten varustetut yksiköt. Uskomme heitä.

Lisätietoa löytyy tuostakin: https://keskustelu.suomi24.fi/t/10418495/norja-1940-1945?msclkid=62455da3bcd711ecb7e0ca14064f5b3e

Joukkojen korkean taisteluvoiman takia alueen joukkojen saksalaiskomentaja meinasi jatkaa sotaa mutta älysi lopulta antautua. Ei hän olisi minkään B-porukan kanssa haaveillut sodan jatkamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeat historioitsijat ovat tienneet kertoa, että Norjassa oli keväällä -45 Wehrmachtin parhaiten varustetut yksiköt. Uskomme heitä.

Lisätietoa löytyy tuostakin: https://keskustelu.suomi24.fi/t/10418495/norja-1940-1945?msclkid=62455da3bcd711ecb7e0ca14064f5b3e

Joukkojen korkean taisteluvoiman takia alueen joukkojen saksalaiskomentaja meinasi jatkaa sotaa mutta älysi lopulta antautua. Ei hän olisi minkään B-porukan kanssa haaveillut sodan jatkamisesta.

Lue lisää

"Oikeat historioitsijat ovat tienneet kertoa, että Norjassa oli keväällä -45 Wehrmachtin parhaiten varustetut yksiköt. Uskomme heitä."

Ketkä ovat "oikeat historioitsijat" ja kuinka montaa henkilöä esität edustavasi?

"Lisätietoa löytyy tuostakin:"

Eli satunnainen anonyymialoittaja = "oikea historioitsija"?
Sinänsä aloituksessa ei muuten edes varsinaisesti ole ristiriidassa:
"1944 lopussa kokonaisvahvuus oli peräti 400 000 miestä. Tämä sotavoima oli pois muualta, missä joukkojen tarve oli ollut kipeä."

Kevääseen -45 mennessä kuusi divisioonaa, kaikki liikkuvia, oli irroitettu ja kuljetettu Saksaan. Jäljelle jäänyt supistunut miehitysarmeija koostui lähinnä enää rannikkojoukoista, joita sitoivat yhteen harvaksi reserviksi jääneet vuoristojoukot.

"Joukkojen korkean taisteluvoiman takia alueen joukkojen saksalaiskomentaja meinasi jatkaa sotaa mutta älysi lopulta antautua."

Norjan miehitysarmeijan "korkea taisteluvoima" keväällä -45 olisi koostunut ehkä 2-3 divisioonaa vastaavasta liikkuvasta elementistä koko Norjan alueelle ja loppu olisi ollut sektoripuolustusjoukkojen käsissä.

"Ei hän olisi minkään B-porukan kanssa haaveillut sodan jatkamisesta."

Seyss-Inquart jatkoi saarroksiin jääneen Hollannin linnoituksen puolustamista, vaikka hänen armeijansa olivat huvenneet matruusiosastoista koottuihin taisteluryhmiin.

///MeAgaln

Anonyymi kirjoitti:

"Oikeat historioitsijat ovat tienneet kertoa, että Norjassa oli keväällä -45 Wehrmachtin parhaiten varustetut yksiköt. Uskomme heitä."

Ketkä ovat "oikeat historioitsijat" ja kuinka montaa henkilöä esität edustavasi?

"Lisätietoa löytyy tuostakin:"

Eli satunnainen anonyymialoittaja = "oikea historioitsija"?
Sinänsä aloituksessa ei muuten edes varsinaisesti ole ristiriidassa:
"1944 lopussa kokonaisvahvuus oli peräti 400 000 miestä. Tämä sotavoima oli pois muualta, missä joukkojen tarve oli ollut kipeä."

Kevääseen -45 mennessä kuusi divisioonaa, kaikki liikkuvia, oli irroitettu ja kuljetettu Saksaan. Jäljelle jäänyt supistunut miehitysarmeija koostui lähinnä enää rannikkojoukoista, joita sitoivat yhteen harvaksi reserviksi jääneet vuoristojoukot.

"Joukkojen korkean taisteluvoiman takia alueen joukkojen saksalaiskomentaja meinasi jatkaa sotaa mutta älysi lopulta antautua."

Norjan miehitysarmeijan "korkea taisteluvoima" keväällä -45 olisi koostunut ehkä 2-3 divisioonaa vastaavasta liikkuvasta elementistä koko Norjan alueelle ja loppu olisi ollut sektoripuolustusjoukkojen käsissä.

"Ei hän olisi minkään B-porukan kanssa haaveillut sodan jatkamisesta."

Seyss-Inquart jatkoi saarroksiin jääneen Hollannin linnoituksen puolustamista, vaikka hänen armeijansa olivat huvenneet matruusiosastoista koottuihin taisteluryhmiin.

///MeAgaln

Lue lisää

-----Ketkä ovat "oikeat historioitsijat" j----

Oikeastaan on niin, että kuka tahansa joka ei ole sinä. Sinä kun vetelet omiasi.

Anonyymi kirjoitti:

-----Ketkä ovat "oikeat historioitsijat" j----

Oikeastaan on niin, että kuka tahansa joka ei ole sinä. Sinä kun vetelet omiasi.

"Oikeastaan on niin, että kuka tahansa joka ei ole sinä. Sinä kun vetelet omiasi."

Eli kuka tahansa, joka vain sattuu kertomaan sen mitä haluat muutenkin jo kuulla? Se ei kantaisi sinua pitkälle, jos olisit oikeasti kiinnostunut aiheesta.

///MeAgaln

Aivan järkkyä sekoilu koko offensiivi. Kertoi kai mannerheimin osaamisen tason.