Suomen turhin aselaji kautta aikain

Kiistanalaisia osumia molemmat, linnakkeilla kun oli taipumus kuten kaikilla yksiköillä liioitella suorituksillaan. Taistelulaiva Oktjabrskaja Revolutsija kävi monet monituiset kerrat ampumassa eri linnakkeita mutta siihenkään ei osuttu kertaakaan. Yleensä taistelulaivat merilläkin osuivat toisiinsa aika hyvin mutta nämä Suomen linnakkeet ampuivat pelkkiä huteja tuhansia kranuja. Ei paljon leuhkimista.

Toinen suuri turhake olivat ns. panssarilaivat, ne eivät osallistuneet sotatoimiin käytännössä juuri laisinkaan huolimatta järeistä ja erittäin kauas ampuvista tykeistään.

Russarön 254/50 merikanuuna aiheutti vakavia vaurioita 8800 tonnin risteilijä Kiroviin ja vielä vakavampia vaurioita sen seurana olleeseen hävittäjä Stremiteliin 1.12.1939.
Kirov oli tullut reippaasti Russarön ampumaulottuvuudelle, jonka se oli vanhojen tietojen perusteella luullut pienemmäksi. Gunnar Åseliuksen NL-lähteisiin tukeutuva kirja The Rise and Fall of Soviet Navy in the Baltic 1921-1941 muistaakseni kertoo, että jo ensimmäiset tai toiset Russarön laukaukset olivat täysosumia ja vaurioittivat Kirovia vakavasti. Pakenemisen jälkeen sen korjaus Krontadtissa oli pitkällinen.
Eli ainakin Talvisodassa näytettiin heti, että tänne ei ole tulemista. Bolsut oppivat kerrasta.

näin.vain.oli kirjoitti:

Kiistanalaisia osumia molemmat, linnakkeilla kun oli taipumus kuten kaikilla yksiköillä liioitella suorituksillaan. Taistelulaiva Oktjabrskaja Revolutsija kävi monet monituiset kerrat ampumassa eri linnakkeita mutta siihenkään ei osuttu kertaakaan. Yleensä taistelulaivat merilläkin osuivat toisiinsa aika hyvin mutta nämä Suomen linnakkeet ampuivat pelkkiä huteja tuhansia kranuja. Ei paljon leuhkimista.

Toinen suuri turhake olivat ns. panssarilaivat, ne eivät osallistuneet sotatoimiin käytännössä juuri laisinkaan huolimatta järeistä ja erittäin kauas ampuvista tykeistään.

Lue lisää

Kirjoittaja ajattelee alkeellisesti tyyliin, että " JOS taiteluja ei käyty NIIN väline oli turhake!

YLEENSÄ KUN taisteluja ei käyty se johtui SIITÄ, että vastustaja tiesi välineet ja karttoi niitä!

"YLEENSÄ KUN taisteluja ei käyty se johtui SIITÄ, että vastustaja tiesi välineet ja karttoi niitä! "

Eli tällainen väline oli hyödyllinen, koska vihollinen karttoi sitä ja sen mahdollinen hyökkäys saatiin ohjattua omalta kannalta parempaan pikkaan.

Heh, Talvisodassa meri oli jäässä ja se turvasi merirajat. Jatkosodassa meriraja turvattiin miinakentin ja sukellusveneverkoin. Rannikkötykistön rooli oli olematon, eihän edes Hangon evakuointia saatu estettyä vaikka sitä ei tehty nopein sotalaivoin vaan hitain kauppa- ja kuljetusaluksin. Jonkun toisen maan rannikkotykistö olisi upottanut kaikki Hangosta lähteneet purkit.

Maasotaa toki tuettiin mutta sitä varten niitä ei oltu tehty. Järeä meritykki ei suorita ilmatorjuntaa, siihen niiden ampumien kranaattien lentorata on aivan liian matala.

Älä ukko kötise, avaaja on täysin perillä eikä hän sanokaan, etteivät ne mitään tehneet mutta vertaa tuloksia käytettyihin ammusmääriin.

Sinulta tuo on taas sitä normaalia bulkkipaskaa, koetat solvata kaikkia jotka uskaltavat uhmata kaikkitietävyyttäsi ja äärioikeistolaisuuttasi.

itse.et.tiedä kirjoitti:

Älä ukko kötise, avaaja on täysin perillä eikä hän sanokaan, etteivät ne mitään tehneet mutta vertaa tuloksia käytettyihin ammusmääriin.

Sinulta tuo on taas sitä normaalia bulkkipaskaa, koetat solvata kaikkia jotka uskaltavat uhmata kaikkitietävyyttäsi ja äärioikeistolaisuuttasi.

Lue lisää

Mutta ethän sinä "asiantuntija" ole kuullut työkentistä, jenkkien 50 cal kk:sta, jne jne.
"avaaja on täysin perillä" HHAHAHAHAHAH!!!! No, et ole, taaskaan. Typerä säkki.

Kirjassa Mantsi Järisevä Koivisto kerrotaan näiden linnakkeiden osuudesta sotiin.

Laatokan rannikkopuolustuksen Järisevän ja Kaarnajoen linnakeet tukivat koko Talvisodan Taipaleen taisteluja raskailla tykeillään. Järisevän ampui tykkinsä loppuun ja se oli melkein tuhoutunut pommituksissa. Kaarnajoki oli hiukan enemmän sisämaassa ja sai toimia rauhassa neukut eivät huomanneet sitä.

"Ahtaalla Suomenlahdella niitä lähinnä yritettiin piilotella ja suojella, mitään hyötyä niistä ei ollut."

Siksi panssarilaivojen uppouma oli vain 4.5 m ja näin se pystyi käyttämään rannikon matalia väyliä hyväkseen. Panssarilaivat olivat raskaasti aseistettuja ja pystyivät pistämään kauaskantavilla tykeillään lähes kaikille vastustajan (NL)laivoille hyvin kampoihin. Ne pärjäsivät raskaammillekin aluksille, koska tarvittaessa ne voivat itse käydä taistelua saaristo suojassa ja vain tulenjohtajat olisivat olleet moottoriveneellä ulommissa saarissa. Näin niiden paikanvaihtaminen olisi jäänyt viholliselta huomaamatta. Panssarilaivat vastasivat yli neljää raskasta patteria ja pystyivät ampumaan paljon kauemmaksi kuin ko. patterit

Panssarilaivat oli tarkoitettu liikkuviksi järeiksi rannikkolinnakkeiksi ja pystyivät puolustamaan linnoittamatonta Ahvenanmaata ja tärkeintä ja lyhintä käytettävissä olevaa Ruotsin kautta kulkevaa kuljetusreittiä maailmalle.

Panssarilaivat olivat selvästi NL:n huolenaihe, koska molemmissa sodissa ne olivat itämeren laivaston ilmavoimien ykköskohteita heti sodan alussa. Talvisodassa NL kävi Suomea vastaan julistamaansa rajoittamotonta upotussotaa Suomea vastaa luonaisella merialueella vain sukellusveneillä, koska ei uskaltanut tuoda muita aluksia rannikkotykkien ja panssarilaivojen tykkien ulottuville. Sukellusvene upotti muuten yhden saksalaisen rahtilaivan Rauman edustalla mutta Saksa ei pahemmin urputtanut, koska oli hyvää pataa NL:n kanssa. Tosin tämä upotussota kesti väin vähän aikaa ja loppui jäiden tulon myötä.

"Kuten edellä on sanottu, panssarilaivojen hinnalla olisi pystynyt ostamaan suuren määrän tykkejä joilla olisi ollut muutakin merkitystä kuin olla uhkana viholliselle."

Panssarilaivat rakennettiin 20 luvun lopussa, Suomella olisi ollut aikaa kymmenen vuotta pistää tykistönsä kuntoon!

----Rannikkotykistö olemassaolollaan ennaltaehkäisi maihinnousumahdollisuuksia Neuvostoliiton Itämeren laivastolta.----

Höpötismiä taas. Talvisodassa meri oli tukevasti jäässä ja Jatkosodassa sen eston tekivät valtaisat merimiinakentät. ihan sama vaikka meillä ei olisi ollut yhtään rantapyssyä.

Lisäksi rannikkotykistö saatiin suurelta osin ilmaiseksi Venäjän perintönä vuonna 1918. Omin voimin sitä ei varmasti olisi rakennettu yhtä vahvaksi.