Olen 21 vuotias nuori nainen ja ongelmana on se että ahdistaa. Niin paljon että aamulla kun herää toivoo ettei olisi herännyt. Muutimme poikaystävän kanssa yhteen noin kuukausi sitten ja siitä saakka kaikki on mennyt huonosti. En ole pystynyt olemaan kodissamme juuri kertaakaan ilman että itken hysteerisesti sängyn pohjalla. Poikaystävää ahdistaa kun kaiken piti olla hyvin ja yhtäkkiä kaikki onkin huonosti. Olen alkanut epäilemään koko suhdetta ja sitä että aiheutanko toiselle liikaa stressiä ja murhetta, ei parisuhteen kuuluisi olla sellaista. Kaikesta pahimmalle tuntuu kun näkee että aiheuttaa toiselle pahan mielen omalla ahdistuksellaan. Mutta ensaa ahdistusta pois vaikka yritän kaikkeni. Olen kärsinyt ennenkin ahdistuksesta muun muassa liittyen sairastumisen pelkoon ja poikaystävä on ollut tukena paljon. Aina kuitenkin kun alkaa menemään hyvin tulee joku uusi ahdistuksen aihe. Poikaystäväni sanoi ettei kestä enää tälläistä, haluaisi että joskus voitaisiin olla kuten normaali pari. Ymmärrän täysin, haluaisin myös joskus ajatella kuten normaali ihminen. Nyt olen vanhempieni luona ja ajatus että pitäisi mennä kotiimme pelottaa ja ahdistaa suunnattomasti. En tunne pärjääväni siellä, en edes tiedä olenko valmis asumaan toisen kanssa yhdessä. Puoli vuotta sitten se tuntui juuri oikealta vaihtoehdolta. Olen alkanut myös epäilemään suhdettamme, teemmekö toisemme onnelliseksi vai olemmeko yhdessä neljän vuoden tottumuksesta? Ajatus että pitäisi päästää irti tästä ihmisesta jonka kanssa on jakanut niin paljon muistoja saa voimaan pahoin. Pelkään etten ikinä unohtaisi tätä ihmistä. Mutta yhdessäkään ei tunnu oikealta, tuntuu että nautin poikaystäväni seurasta ja tuesta kun jokin on huonosti mutta kun asiat muuten elämässä on hyvin emme osaa nauttia toistemme seurasta. Johtuuko tämä suhteesta vai omasta ahdistuneisuushäiriöstä? Mitä minun pitäisi tehdä? Asunnon, suhteen tai ylipäätänsä itseni kanssa? Onko ketään ikinä kokenut mitään vastaavaa?
Kaiken pitäisi olla hyvin, mutta ahdistaa
5
569
Vastaukset
- minäkintotuttelin
Tuntuu ettet ole vielä irrottautunut lapsuuskodin turvallisuudesta. Jokaisessa seurustelusuhteessa tulee vaihe, että se ihastumisen ja rakastumisen palo laimenee ja tulee se normaali ihmissuhde jossa tykätään ja jaetaan elämää ja arkea. Nykyihmiset eivät voi hyväksyä tätä vaan aina lähdetään uuden ihastuksen mukaan. Parisuhde on myös päättäväistä sitoutumista ja vastuun ottamista toisesta eikä vain ihanaa tunteenpaloa. Jos sopisit poikaystävän kanssa että totuttelet pikkuhiljaa oman kodin pyörittämistä. Olet vielä nuorikin ja toisilla se pesästä irtaantuminen tapahtuu asteittain ja pikkuhiljaa.
- vatvatvativat
Elä sitä elämääsi äläkä vatvo ! Jos ei tunnu hyvältä vaikka vuoden päästä, muutoksia voi tehdä.
Mikään ei ole kiveen hakattu. Kaikkea voi muuttaa, mutta mistään ei tule mitään, jos et keskity elämään arkipäivääsi jalat maassa vaan vatvot ja vatvot asioita.
Jos tuntuu pahalta, muuta takaisin vanhempiesi hoiviin, jos se sinusta on normaalia 21-vuotiaalle. - itsenäinen.elämä
Muuta yksin asumaan, niin saat rauhassa miettiä mitä haluat.
Hei,
Oletko miettinyt, että voisit keskustella tilanteestasi myös ulkopuolisen tahon kanssa? Ulkopuolinen tuki voi auttaa jäsentämään omia ajatuksia ja tarjoaa uusia näkökulmia.
On olemassa erilaisia auttavia tahoja, joista voi halutessaan hakea keskusteluapua ja vertaistukea. Apua voi saada netin välityksellä, puhelimitse tai kasvokkain. Tässä muutamia vaihtoehtoja:
- Verkkokriisikeskus Tukinet, https://www.tukinet.net/. Tukinetistä saat halutessasi itsellesi tukihenkilön, jonka kanssa voit keskustella kahden kesken. Tukinetissä on myös monenlaisia keskusteluryhmiä, joista voi saada vertaistukea. Tukinet on avoinna vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri.
- Sekasin-chat nuorille, https://sekasin247.fi/. Sekasin-chat on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 7-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.
- Jos haluat keskustella tilanteestasi mieluummin soittamalla, niin valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 09.00-07.00 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä klo 15.00-07.00.
- Ympäri Suomea toimii myös kriisikeskuksia, joihin voi mennä keskustelemaan paikan päälle. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata- ikuinen.oravanpyörä
Lapsuudesta asti jatkuva riittämättömyydentunne miehenä minullakin aiheuttaa ahdistusketjun, joka ei pääty kai koskaan.
Liekö tuo perusriittämättömyys että vaatii vielä eläkeikäisenäkin itseltään ikäänkuin liikaa.
Tänäänkin huono päivä; olisi ollut helppoa tehtävää mutta olen väsynyt ja haluton nyt tekemään enempää.
Ellen lähtisi päiväunilta liikkeelle ja jotakin touhuamaan, ahdistus kasvaisi repivän ankaraksi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.1272396En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois1091444- 1181164
Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja
Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää3381163Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...1041097Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.991005On minulla suunitelma
Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s45722Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe
Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks252709Ei koskaan saatu tuntea
Mitä olisi ollut painautua toisiimme vasten. Hengittää syvään, hyväillä ja rakastella vailla kiirettä. Tai repiä vaattee33700- 50684