Kelohirsi talo

Kyllä itselläni ainakin kelohirsi talo, alakerta elementeistä ja yläkerta kelohirrestä. Onnistuu kyllä ja tarpeeksi isoa keloa niin u-arvot täyttyy jne..

En usko, että rakennat. Asenne on aivan väärä. Rakennuslupaan vaaditaan energiaselvitys. Tuo laskelma kertoo sen, mikä on mahdollista mikä ei.

Jotta laskelman voisi tehdä, pitäisi olla kuvat ja materiaalien U-arvot, kylmäsillat, ikkunat, ovet, jne jne selvillä.

Verkkosivuilta on täysin turha kysellä, mikä on mahdollista mikä ei, koska se selviää laskemalla.

Ja koska aloit vittuilla, ainakaan minä en laske. Laske itse tai lasketa maksua vastaan.

Wannabee rakentajia on jokaisessa pubissa kello 21 jälkeen vähintään tusina. Yleensä ideat ovat huimia (voiks tehdä sitä tai tätä -tasoa).

Tässä tapauksessa prosessi menee niin, että jo alustaviin luonnoskuviin uppoaa muutama tonni ja ilman niitä ei voi laskea tai laskettaa energiaselvitystä. Sen jälkeen, kun on rahaansa sitonut projetiin, harva haluaa kokeilla mitään sellaista, mikä ei ehkä toimikaan tai mille ei saa edes lupaa.

Sinänsä ihan hauskaa, että joku kuvittelee saavansa näiltä sivuilta vastauksen kysymykseen ilmaiseksi, kun normaalisti vastaus maksaa arkkitehtisuunnitteluineen ja energiaselvityksineen useamman tonnin.

Se, että joku joulukuussa 2017 kyselee perusasioita ja ilmoittaa rakentavansa 2018, on lähinnä huono vitsi.

Neuvo on yksiselitteinen ja tämä: 1) Tilaat arkkitehdiltä kuvat ja 2) ostat niiden perusteella energiaselvityksen.

Mitä tästä et ymmärrä?

Kokopuu ei ole mahdollista ainakaan TkL, arkkitehti SAFA Bruuno Eratin mukaan. Jo vuoden 2010 normit olivat liian kovia. Nykyiset ovat vielä kovempia ja tulevat niin kovia, etteivät edes Honkarakenteen hirreltä näyttävä elementit ole riittävän tiiviitä.


Erat:

"Yllä mainitut energiatehokkuusvaatimukset panevat hirsitalon ulkoseinärakenteet koville. Eristystasoa U = 0,25 on mahdoton saavuttaa luontevilla ja järkevillä ratkaisuilla. Massiivisessa hirsiseinässä tulisi olla noin 500 mm paksuiset hirret, ja ulko- ja sisäpuolisella puukuitulevyllä varustetuissa hirsiseinissä yhä noin 300 mm paksuiset. Mahdolliseksi hirsirakentamistavaksi jäisi kaksoishirsiseinä, jonka välissä on orgaaninen eristysaine kuten sahapuru, pellava, selluvilla tms. "

Jos on kokopuulle saanut rakennusluvan, niin kyseessä on luultavasti rakennusvalvonnan virhe. Onhan noita väärin perustein annettuja lupia jouduttu muuttamaan jälkikäteen. Se vasta harmittaa, kun joutuu piirrättämään olemassa olevasta rakennuksesta kuvia ja teettämään vuosikymmeniä vanhan pytingin laskelmia uudestaan. Uudet rak. luvat, korjaukset, jne jne. Siitä v-käyrä nousee. Tiedän, juuri oli po tapaus.

Roskaa.

Minua vain v-tuttaa, kun joillakin on otsaa väittää rakentaneensa kokohirsitaloja asunnoksi, En väitä, että täällä valehdellaan, koska joku on tosiaan voinut rakentaa rakennuslupansa vastaisesti rakennuksen, jota ei missään nimessä kannata myydä koskaan kenellekään.

10 tuuman eli 254 mm hirren U-arvo on päässä laskien suurinpiirtein 0,48. U-arvo on aika heleveeetin kaukana 0,17:stä. 0,48 ei mitenkään riitä eikä sitä voi järkevästi enää edes kompensoida. Jos taas kääntää asian niinpäin, että kuinka paksua hirttä pitäisi käyttää, niin päädytään luokkaan 700 mm, eikä ilmanvuotoluku olisi silläkään "kohillaan". Tulevilla normeilla pelkän U-arvon saavuttaminen vaatisi päässä laskien pyöreästi noin 1,5 metrin tehollista paksuutta. Löytyyhän sellaisia runkoja Pohjois-Kaliforniasta, mutta tuppaavat maksamaan ja paljon.

Pelkkä hirsi ei ole mahdollista U-arvojen ja ilmanvuotoluvun vuoksi. Vanhoilla normeilla puuteet saattoi kompensoida paksuilla hirsillä, LTO:lla ja maalämpöpumpuilla. Nyt sekin on liian haastavaa ja tulevaisuudessa varmuudella mahdotonta.

Vakituset kokohirsiasunnot eivät yksinkertaisesti ole mahdollisia, eivät ole olleet vuosiin.

NickNailer kirjoitti:

Roskaa.

Minua vain v-tuttaa, kun joillakin on otsaa väittää rakentaneensa kokohirsitaloja asunnoksi, En väitä, että täällä valehdellaan, koska joku on tosiaan voinut rakentaa rakennuslupansa vastaisesti rakennuksen, jota ei missään nimessä kannata myydä koskaan kenellekään.

10 tuuman eli 254 mm hirren U-arvo on päässä laskien suurinpiirtein 0,48. U-arvo on aika heleveeetin kaukana 0,17:stä. 0,48 ei mitenkään riitä eikä sitä voi järkevästi enää edes kompensoida. Jos taas kääntää asian niinpäin, että kuinka paksua hirttä pitäisi käyttää, niin päädytään luokkaan 700 mm, eikä ilmanvuotoluku olisi silläkään "kohillaan". Tulevilla normeilla pelkän U-arvon saavuttaminen vaatisi päässä laskien pyöreästi noin 1,5 metrin tehollista paksuutta. Löytyyhän sellaisia runkoja Pohjois-Kaliforniasta, mutta tuppaavat maksamaan ja paljon.

Pelkkä hirsi ei ole mahdollista U-arvojen ja ilmanvuotoluvun vuoksi. Vanhoilla normeilla puuteet saattoi kompensoida paksuilla hirsillä, LTO:lla ja maalämpöpumpuilla. Nyt sekin on liian haastavaa ja tulevaisuudessa varmuudella mahdotonta.

Vakituset kokohirsiasunnot eivät yksinkertaisesti ole mahdollisia, eivät ole olleet vuosiin.

Lue lisää

No on otsaa väittää kun olen itse rakennuslupakuvien mukaan veistänyt mäntypelkasta ja ihan omakotitalo siitä tuli sanoo Erat:ti u-arvoista mitä lystää. Ja puhataan massiivipuusta eikä kokopuusta. Tulevana keväänä pitäisi veistää myöskin omakotitaloksi tuleva pelkkahirsitalo joten kyllä niitä hirsitaloja vaan vielä saa tehdä ihan asuinkäyttöön. Hirrestä on alettu tekemään julkisia tilojakin joten voit jättää jonkun Eratin kirjoitukset ihan omaan arvoonsa.

Roskaa! Olet varsinainen satusetä.

Ei onnistu C-luokkaan pääsy 0,48 seinällä. Tuohon en usko tasauslaskelmaa näkemättä.

Julkiset rakennukset on rakennettava lähes-nollaenergiatasoon 1.1.2018 alkaen, joten normin mukaisen hirren pitäisi olla kapeimmalta kohdalta 1,5 metriä. Pelkkahirttä varten tarvittaisiin runkoja noin 2 metrin halkaisijalla. Kaliforniasta löytyy, Suomesta ei.

Sinä olet kova kirjoittelemaan u-arvoista ja luokista. Minä puhun kokemuksesta kun olen hirsikehikojen veistolla itseni elättänyt jo parikymmentä vuotta. Pudasjärvi teki 2016 koulunsa hirrestä eikä se minun tietääkseni ole 1.5 metriä paksusta hirrestä. Pelkosenniemi teki koulun ja päiväkodin rakentamispäätöksen ensivuodelle ja yllätys,yllätys. Rakennusmateriaali on hirsi, eikä tosiaan 1.5 metriä paksua. Jos sinun jutuissasi olisi vähänkään perää niin Suomalaisilla hirsitalovalmistajilla on enään pari viikkoa aikaa ja sen jälkeen lappu luukulle, jään mielenkiinnolla odottamaan. Toivottavasti aloittaja kuitenkin sai selvyyden kysymykseensä, eli kyllä niitä hirsitaloja saa edelleenkin rakentaa vakinaiseen asumiseen. Kaava-alueella on sitten kunnan viranomaisista kiinni että mitä ja mistä materiaalista saa rakentaa.

Taas väärää tietoa. Hirsirakentajille on toki rakennusmääräyksissä apukoululuokka. Energiaa saa kulua A(netto) kokoluokassa 25 KWh/m2 enemmän kuin ihan oikeassa talossa.

Rakennumääräyksissä on ehton määräys: "Uudisrakennuksen E-luku ei saa ylittää seuraavia arvoja: ..."

Se tarkoittaa sitä, että huonosti eristetty hirsiseinä on kompensoitava tavalla tai toisella, kun siitä on ensin tehty apukouluvähennys. Siitä sitten seuraa se, että loputtomasti ei voi kompensoida.

Tietysti soveltamisessa on kuntakohtaisia eroja. Osa lupa-arkkitehdeistä ei edes katso hirsitalojen kuvia, kun "ne eivät sovi kaupunkikuvaan".

En muuten usko, että lopullinen E-luku olisi lähes nollaenergiakaudella nykyinen.

Ja hei halloo, minun rakentamissani taloissa kuluu Etelä-Suomessa vähemmän lämmitysenergiaa per vuosi kuin mitä tuo hirsitalojen apukoluvähennys on.

Jos pistävät uuteen rakennusmääräykseen nykyiset arvot, niin minä valita direktiivin väärästä implementoinnista, mikäli kukaan muu ei sitä tee. Katsotan sitten missä mennään.

Niin mikä tuossa oli väärää tietoa? Kompensoida voi niin paljon kuin huvittaa, kunhan lopputuloksena on määräykset täyttävä e-luku. Hirsitaloilla vaatimuksia on kevennetty, jolloin seinän u-arvojen eroja on jo valmiiksi "kompensoitu".

Kaavoitus ei ota mitään kantaa (pl. muutamat uudet puukerrostaloalueet) runkorakenteeseen. Hirsitalon saa rakentaa mihin tahansa, jos se täyttää kaavamääräykset. Lupa-arkkitehdeillä ei ole valtaa puuttua runkoratkaisuun ja heidän on otettava käsittelyyn kaavan mukaiset ratkaisut. Se miltä hirsitalot yleensä näyttävät on ihan eri juttu. Pitkänurkka ei varmasti mene läpi missään kaupunkialueella.

Nykyiset määräykset on nykyisiä, tulevat tulevia. Jokainen rakennuslupahakemus käsitellään sen hetkisten määräysten mukaan. Valituksilla voi toki yrittää vaikuttaa tulevaan lainsäädäntöön, mutta voin kertoa että valittajia ja vaikuttajia riittää aika paljon muitakin.

Tuo on täyttä roskaa. Joskin pikkukunnissa valitettavasti saattaa olla tottakin. Asemakaava on täysin laillinen asiakirja, joka tekee mahdolliseksi rakentaa kyseisen kaavan mukainen rakennus. Asemakaavassa voi olla viittaus kyseisen alueen rakentamistapaohjeeseen, jossa on otettu kantaa em. asioihin. Lupa-arkkitehdin hatusta ne eivät kyllä saisi tulla.

Myönnän, että olen toiminut vain ammattirakentamisen puolella ja vain suurten kaupunkien rakennusvalvontojen kanssa. Jos pientaloissa meininki on todella noin villiä, niin kannattaisi vähän vihjaista ely-keskukselle tms. viranomaiselle, ettei siellä noudateta lakia. Toki kun kyseessä ei ole ammattirakennuttajat ja mahdollisesti suunnittelijatkaan, valvonnan rooli on aika erilainen. Mutta jos rakennus on asemakaavamääräysten ja rakennuslainsäädännön mukainen, sekä rakennuslupahakemus on tehty kyseisen kunnan ohjeiden mukaan, ei rakennusluvan hylkäämiselle ole perusteita.

Tuo on totta, että rakennusvalvonnalla on oikeus päättää suunnittelijoiden kelpoisuudesta, joskin siihenkin on valtakunnalliset ohjeet, joiden noudattamattomuudelle pitää olla hyvät perusteet. Lupa-arkkitehti sen sijaan ei päätä miltä rakennus näyttää. Rakennuslainsäädännössä toki määritellään, että rakennuksen tulee soveltua ympäristöön ja olla sopusuhtainen ja kaunis. Tätä lupa-arkkitehdilla on oikeus vaatia noudatettavan, mutta tarvittaessa voi pyytää vaikka ulkopuolista arviota, mikäli kokee tulleensa väärin kohdelluksi.

Suuremmissa kaupungeissa on erillinen kaupunkikuvatyöryhmä, joka ottaa kantaa näihin asioihin, mutta jopa valitettavan usein heilläkään ei ole juurikaan valtaa puuttua, varsinkaan jos ratkaisu on täysin asemakaavan mukainen.

50-150 m2 pientaloissa vähennys on kylläkin luonnoksessa 20 %, yli 150 m2 pientaloissa 15 %

Minä en tee energialaskentaa, joten en osaa ottaa kantaa siihen, miten uusi lainsäädäntö tulee kokonaisuutena vaikuttamaan massiivipuutaloihin, mutta kaikesta siihen liittyvästä keskustelusta olen ymmärtänyt, että ne eivät tule häviämään mihinkään, päinvastoin.