Kulttuurievoluutio luo uskontoja

Ensin pitää määrittää mitä on tyhmyys, onko se tiedon puutetta, oppimis kyvyttömyytä, taidottomuutta soveltaa ja improvisoida vai jotain muuta. Sitten pitää selvittää miten se korreloi ihmisen uskonnollisuuden ja aatteellisuuden kanssa. Minusta ainakin on erikoista että luovat ja urheilulliset ihmiset ovat useimmin uskonnollisempia kuin kuin korkeastikoulutettut ja varakaat ihmiset. Toisaalta olisi syytä määritellä mitä on uskonnollisuus ja aatteellisuus, esimerkiksi jos rahaan liitetään uskomuksia, totemismin piirteitä ja yliluonnollisia voimia... niin pitäisi tuumia harkiten ja ottaa selvää mistä on kyse.

EilenTänäänJaHuomenna kirjoitti:

Ensin pitää määrittää mitä on tyhmyys, onko se tiedon puutetta, oppimis kyvyttömyytä, taidottomuutta soveltaa ja improvisoida vai jotain muuta. Sitten pitää selvittää miten se korreloi ihmisen uskonnollisuuden ja aatteellisuuden kanssa. Minusta ainakin on erikoista että luovat ja urheilulliset ihmiset ovat useimmin uskonnollisempia kuin kuin korkeastikoulutettut ja varakaat ihmiset. Toisaalta olisi syytä määritellä mitä on uskonnollisuus ja aatteellisuus, esimerkiksi jos rahaan liitetään uskomuksia, totemismin piirteitä ja yliluonnollisia voimia... niin pitäisi tuumia harkiten ja ottaa selvää mistä on kyse.

Lue lisää

Jos pidetään asia yksinkertaisena ja puhutaan mitattavasta älykkyydestä, niin uskovaisuudella on väestötasolla pieni negatiivinen korrelaatio älykkyysosamäärään.
Jos kääntää nimimerkki "täälläeityhmätjuhli " kommentin toisin päin, niin voi melko turvallisesti väittää, että vähemmän koulutetut kansakunnat ovat enemmän uskonnollisia. Keskimäärin vähitenJumalaan uskotaan koulutetuissa länsimaissa.

agnoskepo kirjoitti:

Jos pidetään asia yksinkertaisena ja puhutaan mitattavasta älykkyydestä, niin uskovaisuudella on väestötasolla pieni negatiivinen korrelaatio älykkyysosamäärään.
Jos kääntää nimimerkki "täälläeityhmätjuhli " kommentin toisin päin, niin voi melko turvallisesti väittää, että vähemmän koulutetut kansakunnat ovat enemmän uskonnollisia. Keskimäärin vähitenJumalaan uskotaan koulutetuissa länsimaissa.

Lue lisää

Tilastollisesti vähiten uskonnollisia ovat vähiten ja eniten koulutetut. Uskonnolliset ovat keskikoulutettuja, erityisesti luovia ja taiteellisua ihmisiä tai ammatikseen urheilevia kuten jalkapalloilijat. Että sori vain, voit tsekata faktat netistä, sieltä löytyy.

agnoskepo kirjoitti:

Jos pidetään asia yksinkertaisena ja puhutaan mitattavasta älykkyydestä, niin uskovaisuudella on väestötasolla pieni negatiivinen korrelaatio älykkyysosamäärään.
Jos kääntää nimimerkki "täälläeityhmätjuhli " kommentin toisin päin, niin voi melko turvallisesti väittää, että vähemmän koulutetut kansakunnat ovat enemmän uskonnollisia. Keskimäärin vähitenJumalaan uskotaan koulutetuissa länsimaissa.

Lue lisää

Tosin koulutus ei kerro älykkyydestä eikä takaa älykkyyttä. Älykkyyden mittari on kyky soveltaa aiemmin oppimaansa ja luoda uutta. Koulutus älykkyyden mittarina on sama kuin käyttäisi varallisuutta ihmisarvon mittarina.

EilenTänäänJaHuomenna kirjoitti:

Tosin koulutus ei kerro älykkyydestä eikä takaa älykkyyttä. Älykkyyden mittari on kyky soveltaa aiemmin oppimaansa ja luoda uutta. Koulutus älykkyyden mittarina on sama kuin käyttäisi varallisuutta ihmisarvon mittarina.

Lue lisää

Uskonnollisuutta ja älykkyyttä on verrattu juurikin älykkyystestein.

Koulutus tietenkin korreloi älykyyteen, kuten Agno totesi, vaikka ei takaakaan älykkyyttä. Luin jokin aika sitten, että Suomessa tohtoriksi väitelleidenä keskimääräinen ÄO on 125. Onhan se paljon satasta korkeampi, mutta ei mitenkään tavattoman korkea. Äly ja koulutus kyllä korreloivat, mutta kun koulutuksesta puhutaan, ahkeruus ja sinnikkyys kykenee korvaamaan älyllisiä puutteita yksilön kohdalla. Keskimäärin korkeampi koulutsu ja korkeampi älykyys kyllä korreloivat.

KertooSe kirjoitti:

Uskonnollisuutta ja älykkyyttä on verrattu juurikin älykkyystestein.

Koulutus tietenkin korreloi älykyyteen, kuten Agno totesi, vaikka ei takaakaan älykkyyttä. Luin jokin aika sitten, että Suomessa tohtoriksi väitelleidenä keskimääräinen ÄO on 125. Onhan se paljon satasta korkeampi, mutta ei mitenkään tavattoman korkea. Äly ja koulutus kyllä korreloivat, mutta kun koulutuksesta puhutaan, ahkeruus ja sinnikkyys kykenee korvaamaan älyllisiä puutteita yksilön kohdalla. Keskimäärin korkeampi koulutsu ja korkeampi älykyys kyllä korreloivat.

Lue lisää

Minulla mitattu ÄO oli koulussa 135, mutta ei minulla ole kiinnostusta professoriksi väitellä. Lukiosta kun saa vain turhan paperilapun ja professorille myönnetään turha paperihattu. Kummallakaan ei tulevaisuudessa tee enään mitään. Mutta kuten sanoin, älykkyyden parasmittari on silti kyky soveltaa aiemmin oppimaansa ja luoda uutta.

EilenTänäänJaHuomenna kirjoitti:

Tosin koulutus ei kerro älykkyydestä eikä takaa älykkyyttä. Älykkyyden mittari on kyky soveltaa aiemmin oppimaansa ja luoda uutta. Koulutus älykkyyden mittarina on sama kuin käyttäisi varallisuutta ihmisarvon mittarina.

Lue lisää

Nii ja mikäs sit on älykkyyden ja viisauden ero? Vai onko sellasta?
Moon aina jotenki ite koplannu ton sillee, et älykäs on sellai joka on mopee oppimaan ( aikeitakin) asioita (eli jonkullai "super-simpanssi" :D ) ja viisas on sit sellai joka osaa paremmin soveltaa oppimaansa, ja nyhjästä jopa ihan tyhjästä (tai mieluummin sieltä täydestä, eli pääkopastaan) jotain ihan uuttakin.

IhanJuuriNytOhoMeniJo kirjoitti:

Nii ja mikäs sit on älykkyyden ja viisauden ero? Vai onko sellasta?
Moon aina jotenki ite koplannu ton sillee, et älykäs on sellai joka on mopee oppimaan ( aikeitakin) asioita (eli jonkullai "super-simpanssi" :D ) ja viisas on sit sellai joka osaa paremmin soveltaa oppimaansa, ja nyhjästä jopa ihan tyhjästä (tai mieluummin sieltä täydestä, eli pääkopastaan) jotain ihan uuttakin.

Lue lisää

Viisas ja älykäs ovat ovat ihan synonyymejä, miksi siis ei viisaus ja ylykkyys kun niitä muutenkin käytetään paljon ristiin ja päällekkäin.

Synonumium kirjoitti:

Viisas ja älykäs ovat ovat ihan synonyymejä, miksi siis ei viisaus ja ylykkyys kun niitä muutenkin käytetään paljon ristiin ja päällekkäin.

Eivät ole.
Sanakirja:
"Viisas:
1. jolla on oman kokemuksen tai opiskelun perusteella kyky ajatella, harkita asioita selkeästi,
luovasti ja syvällisesti
2. tällaista kykyä osoittava
3. laaja-, runsastietoinen, oppinut.

Älykäs:
1. hyvä-, terävä-älyinen
2. älykkyyttä osoittava, järkevä, viisas
3. intelligentti.

Vaikka yhtymäkohtaakin on, on älykkyys enemmän synnynnäistä ja viisaus opittua.

EilenTänäänJaHuomenna kirjoitti:

Minulla mitattu ÄO oli koulussa 135, mutta ei minulla ole kiinnostusta professoriksi väitellä. Lukiosta kun saa vain turhan paperilapun ja professorille myönnetään turha paperihattu. Kummallakaan ei tulevaisuudessa tee enään mitään. Mutta kuten sanoin, älykkyyden parasmittari on silti kyky soveltaa aiemmin oppimaansa ja luoda uutta.

Lue lisää

Ei professoriksi väitellä. Professuuri on virka.
Äo ja tietomäärä eivät aina korreloi.

Myös135 kirjoitti:

Ei professoriksi väitellä. Professuuri on virka.
Äo ja tietomäärä eivät aina korreloi.

Kyllä se vain on että professoriksi väitellään ja jos sun väitöskirja menee läpi, niin ne yliopistosta myöntää sulle miekan ja sellasen höhlän paperilakin.

Synonumium kirjoitti:

Viisas ja älykäs ovat ovat ihan synonyymejä, miksi siis ei viisaus ja ylykkyys kun niitä muutenkin käytetään paljon ristiin ja päällekkäin.

Älykäs selviää älynsä avulla tilanteista joihin viisas ei edes joudu.

KoulurakenneSuomessa kirjoitti:

Kyllä se vain on että professoriksi väitellään ja jos sun väitöskirja menee läpi, niin ne yliopistosta myöntää sulle miekan ja sellasen höhlän paperilakin.

No nyt ainakin sitä viisautta joiltain puuttuu: Tohtoriksi väitellään, se on siis oppiarvo. Professuuri taasen on virka yliopistoossa. Valtaosa tohtoreista ei ole professoreja mutta toisinpäin kyllä.

Kuule, uskonnot ovat muutakin kuin "jumala loi ja kun uskotaan päästään taivaaseen", vaikka niin selvästi ajatteletkin. Mieti nyt vaikka varhaisia luonnonuskontoja alkukantaisissa heimoyhteisöissä, se on lähempänä hengellisyyttä, mutta silti se luetaan uskonnoksi. Uskonto on aika laaja määritelmä, eikä kaikilla uskonnoilla ole ennaltamäärättyä oppia, sellainen on ainoastaan kirjan uskonnoilla ja sekin on ajanmyötä hyvin elävää ja muuttuvaa sorttia.

UskonnonLaajaKäsite kirjoitti:

Kuule, uskonnot ovat muutakin kuin "jumala loi ja kun uskotaan päästään taivaaseen", vaikka niin selvästi ajatteletkin. Mieti nyt vaikka varhaisia luonnonuskontoja alkukantaisissa heimoyhteisöissä, se on lähempänä hengellisyyttä, mutta silti se luetaan uskonnoksi. Uskonto on aika laaja määritelmä, eikä kaikilla uskonnoilla ole ennaltamäärättyä oppia, sellainen on ainoastaan kirjan uskonnoilla ja sekin on ajanmyötä hyvin elävää ja muuttuvaa sorttia.

Lue lisää

Kyllä kyllä mutta hengellisyys tai henkisyys tapahtuu myös ilman mitään uskomista mihinkään. Uskonnoiden avulla ihmiset rakentavat itseään henkisesti kun rationaalinen ajattelu niistä puuttuu.Viimeisen about sadan vuoden aikana on noussut self-help ala joka on tuonut ihmisille uuden mahdollisuuden rakentaa itseään ilman uskontoja. Tieteen ja uskonnon eron näkee selvästi eikä ne sovi yhteen.