Vaikka kristinusko onnistuttaisiin hävittämään keinolla millä tahansa hyvänsä, syntyy aina uusia uskontoja, aatteita ja ideologeja. Hallitsematon ja vapaa kulttuurievoluutio pitää siitä huolen.
Siispä; uskontoja tulee, uskontoja menee. Ne syntyvät kerran, kukoistavat aikamsa ja kuolevat antaakseen tietä seuraaville. 2000 vuotta sitten oli toiset uskonnota ja niin on 2000 vuoden päästä uskontoina toiset. Mikään muu ei ole pysyvää kuin ihmisten tyhmyys, mutta usjontoja tulee olemaan aina - - eilen, tänään ja huomenna.
Siispä; uskontoja tulee, uskontoja menee. Ne syntyvät kerran, kukoistavat aikamsa ja kuolevat antaakseen tietä seuraaville. 2000 vuotta sitten oli toiset uskonnota ja niin on 2000 vuoden päästä uskontoina toiset. Mikään muu ei ole pysyvää kuin ihmisten tyhmyys, mutta usjontoja tulee olemaan aina - - eilen, tänään ja huomenna.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Aa oke 2x
Ihmisten tyhmyys perustuu kansan uskonnollisuuteen.
Mitä uskonnollisempi kansa sen tyhmemmät ihmiset.
Ensin pitää määrittää mitä on tyhmyys, onko se tiedon puutetta, oppimis kyvyttömyytä, taidottomuutta soveltaa ja improvisoida vai jotain muuta. Sitten pitää selvittää miten se korreloi ihmisen uskonnollisuuden ja aatteellisuuden kanssa. Minusta ainakin on erikoista että luovat ja urheilulliset ihmiset ovat useimmin uskonnollisempia kuin kuin korkeastikoulutettut ja varakaat ihmiset. Toisaalta olisi syytä määritellä mitä on uskonnollisuus ja aatteellisuus, esimerkiksi jos rahaan liitetään uskomuksia, totemismin piirteitä ja yliluonnollisia voimia... niin pitäisi tuumia harkiten ja ottaa selvää mistä on kyse.
Jos pidetään asia yksinkertaisena ja puhutaan mitattavasta älykkyydestä, niin uskovaisuudella on väestötasolla pieni negatiivinen korrelaatio älykkyysosamäärään.
Jos kääntää nimimerkki "täälläeityhmätjuhli " kommentin toisin päin, niin voi melko turvallisesti väittää, että vähemmän koulutetut kansakunnat ovat enemmän uskonnollisia. Keskimäärin vähitenJumalaan uskotaan koulutetuissa länsimaissa.
Tilastollisesti vähiten uskonnollisia ovat vähiten ja eniten koulutetut. Uskonnolliset ovat keskikoulutettuja, erityisesti luovia ja taiteellisua ihmisiä tai ammatikseen urheilevia kuten jalkapalloilijat. Että sori vain, voit tsekata faktat netistä, sieltä löytyy.
Tosin koulutus ei kerro älykkyydestä eikä takaa älykkyyttä. Älykkyyden mittari on kyky soveltaa aiemmin oppimaansa ja luoda uutta. Koulutus älykkyyden mittarina on sama kuin käyttäisi varallisuutta ihmisarvon mittarina.
Uskonnollisuutta ja älykkyyttä on verrattu juurikin älykkyystestein.
Koulutus tietenkin korreloi älykyyteen, kuten Agno totesi, vaikka ei takaakaan älykkyyttä. Luin jokin aika sitten, että Suomessa tohtoriksi väitelleidenä keskimääräinen ÄO on 125. Onhan se paljon satasta korkeampi, mutta ei mitenkään tavattoman korkea. Äly ja koulutus kyllä korreloivat, mutta kun koulutuksesta puhutaan, ahkeruus ja sinnikkyys kykenee korvaamaan älyllisiä puutteita yksilön kohdalla. Keskimäärin korkeampi koulutsu ja korkeampi älykyys kyllä korreloivat.
Minulla mitattu ÄO oli koulussa 135, mutta ei minulla ole kiinnostusta professoriksi väitellä. Lukiosta kun saa vain turhan paperilapun ja professorille myönnetään turha paperihattu. Kummallakaan ei tulevaisuudessa tee enään mitään. Mutta kuten sanoin, älykkyyden parasmittari on silti kyky soveltaa aiemmin oppimaansa ja luoda uutta.
Nii ja mikäs sit on älykkyyden ja viisauden ero? Vai onko sellasta?
Moon aina jotenki ite koplannu ton sillee, et älykäs on sellai joka on mopee oppimaan ( aikeitakin) asioita (eli jonkullai "super-simpanssi" :D ) ja viisas on sit sellai joka osaa paremmin soveltaa oppimaansa, ja nyhjästä jopa ihan tyhjästä (tai mieluummin sieltä täydestä, eli pääkopastaan) jotain ihan uuttakin.
Viisas ja älykäs ovat ovat ihan synonyymejä, miksi siis ei viisaus ja ylykkyys kun niitä muutenkin käytetään paljon ristiin ja päällekkäin.
Eivät ole.
Sanakirja:
"Viisas:
1. jolla on oman kokemuksen tai opiskelun perusteella kyky ajatella, harkita asioita selkeästi,
luovasti ja syvällisesti
2. tällaista kykyä osoittava
3. laaja-, runsastietoinen, oppinut.
Älykäs:
1. hyvä-, terävä-älyinen
2. älykkyyttä osoittava, järkevä, viisas
3. intelligentti.
Vaikka yhtymäkohtaakin on, on älykkyys enemmän synnynnäistä ja viisaus opittua.
Ei professoriksi väitellä. Professuuri on virka.
Äo ja tietomäärä eivät aina korreloi.
Kyllä se vain on että professoriksi väitellään ja jos sun väitöskirja menee läpi, niin ne yliopistosta myöntää sulle miekan ja sellasen höhlän paperilakin.
Älykäs selviää älynsä avulla tilanteista joihin viisas ei edes joudu.
No nyt ainakin sitä viisautta joiltain puuttuu: Tohtoriksi väitellään, se on siis oppiarvo. Professuuri taasen on virka yliopistoossa. Valtaosa tohtoreista ei ole professoreja mutta toisinpäin kyllä.
Kyllä juutalaisuudesta aina lahkoja syntyy.
Minä en usko että tulevaisuudessa enää uudet uskonnot ovat roolissa ja oikeastaan vanhatkin alkavat luonnostaan kuihtumaan pois. Uskonnot pyrkivät opettamaan ennaltamääritellyn opin jota ei juurikaan saa kyseenalaistaa ja tänä päivänä tieteen tulo on tuonut myös täysin uuden ajattelumaailman jossa ei enää hyväksytä vastauksia "jumala loi ja kun uskotaan päästään taivaaseen". Jotain varmasti tulee uskontojen tilalle mikä kuvaa henkisyyttä mutta sen täytyy sopia yhteen tieteellisen maailmankatsomuksen kanssa. Nykyinen evoluutio-oppi painottaa liian vähän henkistä kehittymistä ja keskittyy enemmän biologiaan.
Kuule, uskonnot ovat muutakin kuin "jumala loi ja kun uskotaan päästään taivaaseen", vaikka niin selvästi ajatteletkin. Mieti nyt vaikka varhaisia luonnonuskontoja alkukantaisissa heimoyhteisöissä, se on lähempänä hengellisyyttä, mutta silti se luetaan uskonnoksi. Uskonto on aika laaja määritelmä, eikä kaikilla uskonnoilla ole ennaltamäärättyä oppia, sellainen on ainoastaan kirjan uskonnoilla ja sekin on ajanmyötä hyvin elävää ja muuttuvaa sorttia.
Kyllä kyllä mutta hengellisyys tai henkisyys tapahtuu myös ilman mitään uskomista mihinkään. Uskonnoiden avulla ihmiset rakentavat itseään henkisesti kun rationaalinen ajattelu niistä puuttuu.Viimeisen about sadan vuoden aikana on noussut self-help ala joka on tuonut ihmisille uuden mahdollisuuden rakentaa itseään ilman uskontoja. Tieteen ja uskonnon eron näkee selvästi eikä ne sovi yhteen.
Kristinusko näivettyy omaa mitättömyyttään. Mikään hajuton ,mauton ja poskiaan kääntelevä ei selviä tässä maailmassa. Tilalle tulee vahvempi uskonto todennäköisesti Islam.