32-bittisen Xubuntun tulevaisuus

Siirryin käyttämään 64 bittistä ubuntua 2007, joten onhan sitä jo 10 vuotta katseltu. Kuka enää kaipaa 32 bittistä?

Ok tiedän, joillain 32 bittiseksi optimoiduilla prosessoreilla 64 bittinen koodi on aivan selvästi hitaampaan. Mutta toivottavasti noita ei enää ole laajasti desktop käytössä.

Kaikista ohjelmista ei ole edes 32 bittistä versiota, jotkut ohjelmat ovat vielä 16 bittisiä.

einäinaa kirjoitti:

Kaikista ohjelmista ei ole edes 32 bittistä versiota, jotkut ohjelmat ovat vielä 16 bittisiä.

Useimmat nykyajan näytötkin on vain 6-bittisiä per värikanava.

Perustele. Kyllä se on 8-bittiä.

seryuldry kirjoitti:

Perustele. Kyllä se on 8-bittiä.

Näytönohjain voi tuputtaa näytölle 8:aa bittiä per värikanava, mutta tosiasiassa useimmat nykyajan näytöt ei kykene näyttämään kuin 6 bittiä per värikanava.

Tuossa nyt esimerkkinä joku tavallinen.
http://www.panelook.com/LP154WP2-TLA1_LG Display_15.4_LCM_overview_5619.html

Tuossa toinen, sivulla kerrotaan bittisyys (6) ja värien määrä (262K)
https://www.olimex.com/Products/Retired/A20-LCD15.6/resources/B156XW04V5.pdf

IPS paneeleissa sitten voi olla 8 tai enemmänkin bittiä per värikanava.
https://graphicdesign.stackexchange.com/questions/63394/how-big-of-a-difference-does-ips-really-make-and-can-it-be-compensated

Näytön bittisyys ei liity mitenkään käyttöjärjestelmän tahi ohjelman bittisyyteen.

einäinaa kirjoitti:

Kaikista ohjelmista ei ole edes 32 bittistä versiota, jotkut ohjelmat ovat vielä 16 bittisiä.

Ei niillä ole mitään merkitystä koska ne on aikaa sitten korvattu uusilla ohjelmilla ja jos ei ole niin ei ne ketään kiinnosta.

Ohjelmat voi aina uusia.

M-Kar kirjoitti:

Ei niillä ole mitään merkitystä koska ne on aikaa sitten korvattu uusilla ohjelmilla ja jos ei ole niin ei ne ketään kiinnosta.

Ohjelmat voi aina uusia.

Heh, jos jokin softa ei M-Karia henk.koht. kiinnosta, niin se ei hänen mukaansa kiinnosta ketään. On olemassa softia joista ei ole uusia versioita mutta jotka voi kiinnostaa useitakin!

karvahatulle_tiedoksi kirjoitti:

Heh, jos jokin softa ei M-Karia henk.koht. kiinnosta, niin se ei hänen mukaansa kiinnosta ketään. On olemassa softia joista ei ole uusia versioita mutta jotka voi kiinnostaa useitakin!

Lue lisää

Rahaa tiskiin vaan ja uusii ne jos kiinnostaa. Tai tekee itse jotain.

Siitähän sen näkee kiinnostaako ketään, että tehdäänkö asialle mitään.

M-Kar kirjoitti:

Rahaa tiskiin vaan ja uusii ne jos kiinnostaa. Tai tekee itse jotain.

Siitähän sen näkee kiinnostaako ketään, että tehdäänkö asialle mitään.

Tyypillistä karvahatun v*ttuilua.

Voi olla hyväkin uudistus. 32-bittisiä on paljon sulautetuissa ja ei se kyllä sieltä ole mihinkään katoamassa - pikemminkin päin vastoin, kun on helpompaa tehdä vanhoista 8/16-bittisistä järjestelmistä etähallittavia valmiiden protokollapinojen päälle. Toisaalta ei ole mitään järkeä tehdä asioita monimutkaisemmin, kuin on tarvetta ja tästä syystä 8-bittisetkään eivät ole menossa mihinkään. Niiden käyttö vain siirtyy enenevässä määrin sellaiseksi, ettei käyttöliittymää ole vaan se tulee ulkopuolisena palveluna.
Toisaalta paikoissa, joissa nykyään on pelkät anturit johtojen päässä saattaa olla tulevaisuudessa prosessorit, koska tuotanto on halventunut: On olemassa esim. anturikoktelointiin(3 jalkainen kytkentä) rakennettuja anturi cpu yksiköitä joita pystyy ohjelmoimaan 1-wire liitynnän kautta tai valmiiksi maskattuna tehtaalla. Tällaisen etuna on se, että ulostulosuure voi olla mitä tahansa halutaan ja anturi pystyy mm. suodattamaan signaalia jo valmiiksi.
Eli lähinnä herää kysymys, mitä on tämä 64-bittisyyden pakkomyynti, mitä tällä palstallakin esiintyy? Ainoita hyötyjä 64-bittisyydestä on, ettei aina enää tarvitse koodata vaikean kautta asioita vaan samaan tulokseen pääsee usein helpolla skriptailulla - eli prosessointi overhead ei tule esteeksi niin usein kuin yhden coren/32 bittisillä järjestelmillä.
Eli ainoa syy päivittää pitäisi olla se, että 64-bittisellä on aidosti jotain tarjottavaa verrattuna 32-bittiseen järjestelmään. Oli se sitten prosessointikapasiteetin kasvu, tehonkulutuksen putoaminen tai luotettavuuden paraneminen.

aina_on_vanhat kirjoitti:

Voi olla hyväkin uudistus. 32-bittisiä on paljon sulautetuissa ja ei se kyllä sieltä ole mihinkään katoamassa - pikemminkin päin vastoin, kun on helpompaa tehdä vanhoista 8/16-bittisistä järjestelmistä etähallittavia valmiiden protokollapinojen päälle. Toisaalta ei ole mitään järkeä tehdä asioita monimutkaisemmin, kuin on tarvetta ja tästä syystä 8-bittisetkään eivät ole menossa mihinkään. Niiden käyttö vain siirtyy enenevässä määrin sellaiseksi, ettei käyttöliittymää ole vaan se tulee ulkopuolisena palveluna.
Toisaalta paikoissa, joissa nykyään on pelkät anturit johtojen päässä saattaa olla tulevaisuudessa prosessorit, koska tuotanto on halventunut: On olemassa esim. anturikoktelointiin(3 jalkainen kytkentä) rakennettuja anturi cpu yksiköitä joita pystyy ohjelmoimaan 1-wire liitynnän kautta tai valmiiksi maskattuna tehtaalla. Tällaisen etuna on se, että ulostulosuure voi olla mitä tahansa halutaan ja anturi pystyy mm. suodattamaan signaalia jo valmiiksi.
Eli lähinnä herää kysymys, mitä on tämä 64-bittisyyden pakkomyynti, mitä tällä palstallakin esiintyy? Ainoita hyötyjä 64-bittisyydestä on, ettei aina enää tarvitse koodata vaikean kautta asioita vaan samaan tulokseen pääsee usein helpolla skriptailulla - eli prosessointi overhead ei tule esteeksi niin usein kuin yhden coren/32 bittisillä järjestelmillä.
Eli ainoa syy päivittää pitäisi olla se, että 64-bittisellä on aidosti jotain tarjottavaa verrattuna 32-bittiseen järjestelmään. Oli se sitten prosessointikapasiteetin kasvu, tehonkulutuksen putoaminen tai luotettavuuden paraneminen.

Lue lisää

"Voi olla hyväkin uudistus. 32-bittisiä on paljon sulautetuissa ja ei se kyllä sieltä ole mihinkään katoamassa - pikemminkin päin vastoin, kun on helpompaa tehdä vanhoista 8/16-bittisistä järjestelmistä etähallittavia valmiiden protokollapinojen päälle."

Tuo on tekohengitystä.

Ohjelma mitä ei ole uusittu nykytekniikalle, on velan ottamista. Lisääntynyt ylläpitovaiva on sen velan korkoa, mutta sitä velkaa pitäisi välillä myös lyhentää ja modernisoida sitä koodia.

Sitten velka erääntyy maksettavaksi rankimman kautta kun tekohengitys ei enää onnistu.

Totuus on että on halvinta uusia ne ohjelmat silloin tällöin tai edes kääntää uusiksi. Jotkut kuvittelevat, että 64-bittisyys olisi joku älytön kustannus vaikka se ei tarvitse muuta kuin laittaa sen sorsan 64-bittiseen ympäristöön ja kääntää.

Jos tuo ei onnistu, siellä on sitten jotain pahemmalla tavalla pielessä eikä liity mitenkään bittisyyteen.

"Eli lähinnä herää kysymys, mitä on tämä 64-bittisyyden pakkomyynti, mitä tällä palstallakin esiintyy?"

Kysyt asian väärin. Mitä on tämä vanhassa roikkuminen ja bloatin kerääminen järjestelmiin että niistä tulee monimutkaisia, raskaita, enemmän vikoja ja jne. ?

Katsos kun pudottamalla kokonaan 32-bittinen arkkitehtuuri, ei tarvitse raahata sitä 32-bittistä koodia mukana mikä on bloattia eikä tarvitse ylläpitää sitä.

"Ainoita hyötyjä 64-bittisyydestä on, ettei aina enää tarvitse koodata vaikean kautta asioita vaan samaan tulokseen pääsee usein helpolla skriptailulla - eli prosessointi overhead ei tule esteeksi niin usein kuin yhden coren/32 bittisillä järjestelmillä."

Ei vaan se on niin, että 32-bittisyys ei riitä kaikkeen, ja ei ole mitään järkeä ylläpitää 32-bittistä koodia. Nyt tilanne on oikeastaan kiva kun käytännössä on enää ARM ja AMD64, loput on yllättävän vähäisiä nykypäivänä.

"Eli ainoa syy päivittää pitäisi olla se, että 64-bittisellä on aidosti jotain tarjottavaa verrattuna 32-bittiseen järjestelmään. Oli se sitten prosessointikapasiteetin kasvu, tehonkulutuksen putoaminen tai luotettavuuden paraneminen."

Luotettavuus paranee kun saadaan yksinkertaistettua järjestelmiä ja niistä tulee kevyempiä. Se kun on bloattia raahata kaikkea vanhaa kuraa taaksepäinyhteensopivuussyistä ja monimutkaisuus lisää vikatilanteita.

Ennemminkin sinun pitäisi keksiä syy mikä ongelma siinä on kääntää vanha koodi uusiksi? Mitäs vikaa siinä koodissa kun ei buildaa tuosta vaan 64-bittisessä ympäistössä?

Ja joskus maailman rikkaimpiin miehiin kuuluva, luotettava kaverini kertoi, että 640 kt riittää tietokoneen käyttöön ;)
https://quoteinvestigator.com/2011/09/08/640k-enough/
Joo...

No kovasti tuntuu ihmiset myös vastustavan IPv6:sta. Voidaan katsoa 15 - 20 vuoden päästä, kuinka monella on esim. kännykässä käytössä IPv4...

Tarkoittanet siis 128-bittistä Internettiä? Joo, se on tulossa kovasti kyllä.

Onko rajapinnat saatu sössittyä jo niin pahasti, ettei linux enää toimikaan 32-bittisenä yhdellä ytimellä? Siihen suuntaanhan se on ollut menossa jo pidemmän aikaa, kun koodi-oravat ovat saanet tehtyä yksinkertaisesta asiasta - koodin kääntämisestä - niin vaikeata, ettei ole rajaa asialla.
Kummallisesti prosessorin lisääntynyt suorituskyky näkyy käänteisesti ohjelmien laadussa - niitä ei voi ajaa enää hitaammilla prosessoreilla. Tekniikan kiilto silmissä tehdään tavallisten käyttäjien elämästä h**iä jatkuvalla päivittämistarpeella - eikä mikään tunnu toimivan enää hyvin yhteen!

tikut_ja_takut kirjoitti:

Onko rajapinnat saatu sössittyä jo niin pahasti, ettei linux enää toimikaan 32-bittisenä yhdellä ytimellä? Siihen suuntaanhan se on ollut menossa jo pidemmän aikaa, kun koodi-oravat ovat saanet tehtyä yksinkertaisesta asiasta - koodin kääntämisestä - niin vaikeata, ettei ole rajaa asialla.
Kummallisesti prosessorin lisääntynyt suorituskyky näkyy käänteisesti ohjelmien laadussa - niitä ei voi ajaa enää hitaammilla prosessoreilla. Tekniikan kiilto silmissä tehdään tavallisten käyttäjien elämästä h**iä jatkuvalla päivittämistarpeella - eikä mikään tunnu toimivan enää hyvin yhteen!

Lue lisää

"Onko rajapinnat saatu sössittyä jo niin pahasti, ettei linux enää toimikaan 32-bittisenä yhdellä ytimellä?"

Ei tämä liity mitenkään Linuxiin.

Kyse on Xubuntu harrastusporukasta joilla tuskin riittää mielenkiinto ylläpitää 32-bittistä versiota. Ihan kivasti näkyy Debian 9 toimivan 32-bittisenä ja yhdellä ytimellä, että selvästikään ei ole Linuxista kiinni millään tavalla.

"Kummallisesti prosessorin lisääntynyt suorituskyky näkyy käänteisesti ohjelmien laadussa - niitä ei voi ajaa enää hitaammilla prosessoreilla."

Ei ohjelman laatua mitata sillä miten vanhalla romulla sitä voi käyttää. Ohjelman laatua mitataan siten, että kuinka helppo sitä koodia on ylläpitää ja miten vähän siinä on bugeja. Se nyt tietystikin tarkoittaa sitä, että vanhaa koodia siivotaan pois ja kaikkia hassuja virityksiä mitä vanhoissa prosessoreissa vaikka käytetään kun niitä ei enää uusilla prosessoreilla tarvitse tai ne ovat erilaisia. Vanhoissa prosessoreissa kun ei vaikka ole samaa käskykantaa kun uudessa ja pitäisi sitten tehdä erikseen useita versioita ja ylläpitää niitä. Sitä vaan sitten päivitetään sitä prosessoripuolta yhteensopivaksi uudemman koodin kanssa kun uudempi koodi kuitenkin toimii tehokkaammin uudella prosessorilla.

Ongelma tuntuu olevan käyttäjässä jolle se rahan käyttö kerran kymmenessä vuodessa on jokin ongelma.

Ongelma on se, että kehitetään turhan takia jotain uutta. Tavallinen käyttäjä pärjää 10-vuotta vanhalla koneella vielä pitkään. Rahan käytön algoritmi: Ensimmäinen kone saa maksaa paljon. Seuraava puolet siitä. Seuraava neljänneksen ja sitten 1/8 jne. Siispä ongelmaksi tulee jossakin vaiheessa saavutettavan tehonlisäyksen ja rahan arvon leikkauspisteen sijainti. Jos siis suoritusteho kasvaa eksponentiaalisesti - seuraa siitä, että päivitystiheys alkaa tuplaantumaan!

pakotettu_kehitysjana kirjoitti:

Ongelma on se, että kehitetään turhan takia jotain uutta. Tavallinen käyttäjä pärjää 10-vuotta vanhalla koneella vielä pitkään. Rahan käytön algoritmi: Ensimmäinen kone saa maksaa paljon. Seuraava puolet siitä. Seuraava neljänneksen ja sitten 1/8 jne. Siispä ongelmaksi tulee jossakin vaiheessa saavutettavan tehonlisäyksen ja rahan arvon leikkauspisteen sijainti. Jos siis suoritusteho kasvaa eksponentiaalisesti - seuraa siitä, että päivitystiheys alkaa tuplaantumaan!

Lue lisää

"Ongelma on se, että kehitetään turhan takia jotain uutta. Tavallinen käyttäjä pärjää 10-vuotta vanhalla koneella vielä pitkään.."

Ei tosiaankaan. Vuosien 1965-2013 välillä suorituskyky, kapasiteetti, kaista jne. satakertaistui 12v aikavälillä. Se on jo niin valtava parannus, että se mahdollistaa arkkitehtuurissa ja käyttöliittymässä huikeasti paremman tavan tehdä.

Jo 10x parannus jokapuolella tekee sen, että uusiminen oli kannattavaa, eli vain noin kuudessa vuodessa.

Asia kannattaa laittaa oikeisiin mittasuhteisiin, että jos laiteresurssit kustansi vaikka 1000€/kk, kuudessa vuoden kehitys pudotti kustannukset 100€/kk.

"Rahan käytön algoritmi: Ensimmäinen kone saa maksaa paljon. Seuraava puolet siitä."

Eli ostaa koneen vuonna 1983 niin se olisi nykyrahassa vaikka 20000€, vuonna 1993 10000€, vuonna 2003 5000€, 2013 2500€, 2023 1250€, 2033 625€...

Kyllä näin on voinut tehdä ja onnistunut vieläpä. Huomioi niissä rahamäärä laskelmissa rahan arvon muuttuminen. Euron arvo puolittuu 40v aikana, että jos nyt se tietokone olisi 2000€ niin 40v kuluttua ei puhuta enään 125€:sta puolittamalla hintaa vaan 250€:sta.

"Jos siis suoritusteho kasvaa eksponentiaalisesti - seuraa siitä, että päivitystiheys alkaa tuplaantumaan!"

Ei se enää kasva. Eksponentiaalinen kasvu loppui 2013, eli päivitystiheyden tietenkään tarvitse tuplaantua. Tähän mennessä on riittänyt kun on noin 6v välein uusinut jolloin saanut aina 10x paremman. Hinta ei välttämättä ole puolittunut mutta aina se on joka kierroksella laskenut.

Toki suorituskyky edelleen kasvaa mutta hitaammin. Vastaaasti myös hinnat laskee hitaammin. Itseasiasssa voivat helposti nousta kun tietotekniikkaa on niin paljon rahoitettu velkarahalla viimeiset 10v.

Kun hän poistuu kirjoittelee hän nimimerkillä vapunen