Några tankar om det här kommande språkexperimentet

Åtminstone hade det väl kommit begäran om tilläggspengar, och väl beviljats också.

finnsfyrk kirjoitti:

Åtminstone hade det väl kommit begäran om tilläggspengar, och väl beviljats också.

Som om det nu inte funnits viktigare projekt att satsa på.

orättvistärdet kirjoitti:

Som om det nu inte funnits viktigare projekt att satsa på.

Kielten opetusneuvokset hesarissa: Kielitaitotarpeet ovat muuttuneet radikaalisti – ruotsin kielen pakollisuudesta pitää luopua.

Näyttää olevan ihan keskeinen kehityskohde.

Dyrt blir det här experimentet, hoppas det nu ger oss ungdomar som sedan behärskar många viktiga världsspråk.

228w kirjoitti:

Dyrt blir det här experimentet, hoppas det nu ger oss ungdomar som sedan behärskar många viktiga världsspråk.

Miten niin kalliiksi?

Tiedätkö miten kalliiksi tulee luettaa turhaa kieltä kaikille alakoulusta yliopistoon ja opettaa sitten myöhemmin ne kielet, joita oikeasti tarvittaisiin?

Tiedätkö miten kalliiksi tulee niiden oppilaiden erityisopetus, jotka kannetaan ruotsista läpi, kun vapautuksia ei voida antaa, koska vapautukset murentaisivat koko pakkoruotsin, jonka ainoa motivaattori on se, ettei pakkoa voi mitenkään kiertää?

Kun seitsämänkymmentä saman luokkatason oppilasta on tähän asti jaettu neljään ruotsin ryhmään, 17 - 18 oppilasta ryhmässä ja maksettu neljälle ruotsinopettajalle, nyt ryhmät muodostuvat kahteen eri kieleen, mutta edelleen maksetaan vain neljälle opettajalle. Mistä tulee se kalleus?

kirkkahasti kirjoitti:

Miten niin kalliiksi?

Tiedätkö miten kalliiksi tulee luettaa turhaa kieltä kaikille alakoulusta yliopistoon ja opettaa sitten myöhemmin ne kielet, joita oikeasti tarvittaisiin?

Tiedätkö miten kalliiksi tulee niiden oppilaiden erityisopetus, jotka kannetaan ruotsista läpi, kun vapautuksia ei voida antaa, koska vapautukset murentaisivat koko pakkoruotsin, jonka ainoa motivaattori on se, ettei pakkoa voi mitenkään kiertää?

Kun seitsämänkymmentä saman luokkatason oppilasta on tähän asti jaettu neljään ruotsin ryhmään, 17 - 18 oppilasta ryhmässä ja maksettu neljälle ruotsinopettajalle, nyt ryhmät muodostuvat kahteen eri kieleen, mutta edelleen maksetaan vain neljälle opettajalle. Mistä tulee se kalleus?

Lue lisää

Om det nu kommer att behövas alla möjliga specialarrangemang så visst blir det ju dyrt. Kommer nu alla som väljer de här främmande språken att vara motiverade och ha en realistiskt uppfattning om att alla språk är kanske inte lika lätta som svenska.
Man kan säkert inte bara fördriva tiden som många nu gör på svenskatimmarna.
Nåja, resultat syns i framtiden.

hoppasdetblirlyckat kirjoitti:

Om det nu kommer att behövas alla möjliga specialarrangemang så visst blir det ju dyrt. Kommer nu alla som väljer de här främmande språken att vara motiverade och ha en realistiskt uppfattning om att alla språk är kanske inte lika lätta som svenska.
Man kan säkert inte bara fördriva tiden som många nu gör på svenskatimmarna.
Nåja, resultat syns i framtiden.

Lue lisää

Haasta nyt vähän ajatteluasi. Mikä sinusta olisi kallista?

Ajattele::
- samat ryhmät
- sama määrä opettajia

"Koulussa alkaa uusi kieli vähintään kahden vuoden välein, joten mikäli venäjä osoittautuu ylivoimaiseksi, koulukohtaisesti voidaan päättää, että lapsi siirtyy seuraavassa nivelkohdassa toisen kielen ryhmään."

Ei voida päättää, se joka kokeiluun ryhtyy ei voi enää myöhemmin vaihtaa kieltä! Se toinen kieli tulee ruotsin tilalle eikä mahdollista mitään kielishoppailua myöhemmässä vaiheessa.

Sopii tutustua kielikokeilun sääntöihin!

kirkkahasti kirjoitti:

Haasta nyt vähän ajatteluasi. Mikä sinusta olisi kallista?

Ajattele::
- samat ryhmät
- sama määrä opettajia

Miksi sitten ensimmäisenä ollaan ruinaamassa lisää rahaa? Tutustu faktaan ja kirjoita vasta sen sen jälkeen. Koska tekemistä on fennon kanssa pitänee tarkentaa, että luettuasi faktat, kirjoita niiden mukaisesti. Se on teillä tunnetusti vaikeaa ja kohdallasi ilmeisen mahdotonta.

Kielikokeilun ideana ei ole antaa oppilaalle mahdollisuutta keskeyttää kielten opintojaan, jos kielten opiskelu ei huvitakaan. Päinvastoin, valittava B1-kieli (ruotsin tilalla) sitouttaa oppilaan lukemaan sitä vaaditut 7 vuotta. Muu olisi järjetöntä, ja veisi kielten osaamisen tason Suomessa nopeasti nollalukemille.

Suomen koulujärjestelmää ei ole myöskään luotu dysleksikoille, vaan nämä saavat tukiopetusta. Suomen koulujärjestelmä on luotu keskiverto-oppilaalle, joka selviää kaikista opinnoista, mikäli ylipäänsä koskaan avaa läksykirjojaan. Peruskoulun ongelma ei ole ruotsi, vaan se, että sieltä voi valmistua 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Peruskouluun tarvittaisiin ehdottomasti päättökoe. Ja lukioon B1-kielen pakollinen YO.

Olen lukevinani viestisi rivien välistä että Suomessa pitäisi kouluissa mennä heikoimman ehdoilla. Tämäkö tuottaa Suomeen uusia kieltenossaajia jatkossa - jatkuva helpotus? Tälläkö säilytämme kilpailukykymme?

Fenno.logiikkaa kirjoitti:

Kielikokeilun ideana ei ole antaa oppilaalle mahdollisuutta keskeyttää kielten opintojaan, jos kielten opiskelu ei huvitakaan. Päinvastoin, valittava B1-kieli (ruotsin tilalla) sitouttaa oppilaan lukemaan sitä vaaditut 7 vuotta. Muu olisi järjetöntä, ja veisi kielten osaamisen tason Suomessa nopeasti nollalukemille.

Suomen koulujärjestelmää ei ole myöskään luotu dysleksikoille, vaan nämä saavat tukiopetusta. Suomen koulujärjestelmä on luotu keskiverto-oppilaalle, joka selviää kaikista opinnoista, mikäli ylipäänsä koskaan avaa läksykirjojaan. Peruskoulun ongelma ei ole ruotsi, vaan se, että sieltä voi valmistua 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Peruskouluun tarvittaisiin ehdottomasti päättökoe. Ja lukioon B1-kielen pakollinen YO.

Olen lukevinani viestisi rivien välistä että Suomessa pitäisi kouluissa mennä heikoimman ehdoilla. Tämäkö tuottaa Suomeen uusia kieltenossaajia jatkossa - jatkuva helpotus? Tälläkö säilytämme kilpailukykymme?

Lue lisää

Koulutus ON nimenomaan luotu kaikille. Sen tulee ottaa huomioon niin dysleksikot, kuurot, aspergerit, add:t, heikkonäköiset, masennukseen taipuvat, miellyttämisenhaluiset, syömishäiriöiset, liian kunnianhimoisten kotien lapset, maahanmuuttajat, mustat lampaat - koko kirjo.

Kieltenopetuksella ei tule karsia vaan se on osa kokonaispersoonallista kasvua ja yksilöllisesti parasta pohjaa tulevaisuudelle.

Yösyöttö kirjoitti:

Koulutus ON nimenomaan luotu kaikille. Sen tulee ottaa huomioon niin dysleksikot, kuurot, aspergerit, add:t, heikkonäköiset, masennukseen taipuvat, miellyttämisenhaluiset, syömishäiriöiset, liian kunnianhimoisten kotien lapset, maahanmuuttajat, mustat lampaat - koko kirjo.

Kieltenopetuksella ei tule karsia vaan se on osa kokonaispersoonallista kasvua ja yksilöllisesti parasta pohjaa tulevaisuudelle.

Lue lisää

Heidät otetaankin nykyään hyvin huomioon erilaisin tukitoimin koulussa. Se ei silti tarkoita, että koululaitoksemme on suunniteltu dysleksikoille.

kfdjkjgd kirjoitti:

Heidät otetaankin nykyään hyvin huomioon erilaisin tukitoimin koulussa. Se ei silti tarkoita, että koululaitoksemme on suunniteltu dysleksikoille.

Kyse on enemmästä kuin huomioon ottamisesta. Jatkossa erilaisuuden on oltava aidosti koulun lähtökohta.

Yösyöttö kirjoitti:

Koulutus ON nimenomaan luotu kaikille. Sen tulee ottaa huomioon niin dysleksikot, kuurot, aspergerit, add:t, heikkonäköiset, masennukseen taipuvat, miellyttämisenhaluiset, syömishäiriöiset, liian kunnianhimoisten kotien lapset, maahanmuuttajat, mustat lampaat - koko kirjo.

Kieltenopetuksella ei tule karsia vaan se on osa kokonaispersoonallista kasvua ja yksilöllisesti parasta pohjaa tulevaisuudelle.

Lue lisää

Nuförtiden blir elever som inte har några problem åsidosatta, när alla de här med olika störningar , fysiska och psykiska sitter i samma klass, läraren måste satsa så mycket tid på dem.

Peppu-Reino kirjoitti:

Miksi sitten ensimmäisenä ollaan ruinaamassa lisää rahaa? Tutustu faktaan ja kirjoita vasta sen sen jälkeen. Koska tekemistä on fennon kanssa pitänee tarkentaa, että luettuasi faktat, kirjoita niiden mukaisesti. Se on teillä tunnetusti vaikeaa ja kohdallasi ilmeisen mahdotonta.

Lue lisää

Hallituksen esityksen mukaan rahaa tarvitaan kokeiluun liittyvän tutkimustiedon keräämiseen ja analysointiin.

verkligheten kirjoitti:

Nuförtiden blir elever som inte har några problem åsidosatta, när alla de här med olika störningar , fysiska och psykiska sitter i samma klass, läraren måste satsa så mycket tid på dem.

Lue lisää

Det var nog bättre med specialklasser.

minåsikt kirjoitti:

Det var nog bättre med specialklasser.

Erityisluokkia on edelleen. On vain tarpeetonta siirtää sellainen lapsi tai nuori erityisluokalle, jonka kohdalla tavallinen koulu onnistuu pienin mukautuksin.

ashdahsld kirjoitti:

Erityisluokkia on edelleen. On vain tarpeetonta siirtää sellainen lapsi tai nuori erityisluokalle, jonka kohdalla tavallinen koulu onnistuu pienin mukautuksin.

Ett ADHDbarn behöver redan mycket mera uppmärksamhet än ett barn utan "bokstavsproblem ", då blir den snälla , tysta vanliga eleven utan hjälp.

Lika lyckat som beslutet att slopa obligatorisk studentsvenska, inte ökade intresset för andra språk, tvärtom.

realisten44 kirjoitti:

Lika lyckat som beslutet att slopa obligatorisk studentsvenska, inte ökade intresset för andra språk, tvärtom.

Vems ansvar om experimentet misslyckas ?

realisten44 kirjoitti:

Lika lyckat som beslutet att slopa obligatorisk studentsvenska, inte ökade intresset för andra språk, tvärtom.

Ruotsin pakollisesta yliopppilaskokeesta ei luovuttu siksi, että nuoret kirjoittaisivat muita kieliä - päinvastoin, haluttiin vähentää kirjoitusten kielipainotusta. Ainereaali ja matematiikka tarvitsivat lisää tilaa ja painoarvoa. Näin tapahtui. Muille kielille ei tehty tilaa, pakkoruotsin kurssit jäivät paikalleen.

On teidän edunvalvontakoneistonne valhe (kyllä tietoinen valhe), että pakollisen ruotsin kokeen poistumisen olisi pitänyt lisätä muiden kielten opiskelua. Sellainen ajatus on absurdi, kun pakkoruotsi jäi paikalleen. Viralliset asiakirjat hallituksen puheenvuoroista vuodelta 2005 kertovat, että kielipainotusta oli tarkoitus vähentää samoin reppuja ja lyhentää lukion opiskeluaikaa sekä mahdollistaa ammattiväylää yo-kirjoituksiin tulevien menestys.

Teille valehdellaan.

Nyt alkavan kielikokeilun kohdalla todettiin, että vaikka virkapakkoruotsi jää osalta saavuttamatta, he voivat nyt saavuttaa muuta kielitaitoa, joka voi olla eduksi kansainvälisissä tehtävissä. Mitään epäonnistumista ei edes voi tapahtua.

Ajatteleminen on sallittua!

kirkkahasti kirjoitti:

Ruotsin pakollisesta yliopppilaskokeesta ei luovuttu siksi, että nuoret kirjoittaisivat muita kieliä - päinvastoin, haluttiin vähentää kirjoitusten kielipainotusta. Ainereaali ja matematiikka tarvitsivat lisää tilaa ja painoarvoa. Näin tapahtui. Muille kielille ei tehty tilaa, pakkoruotsin kurssit jäivät paikalleen.

On teidän edunvalvontakoneistonne valhe (kyllä tietoinen valhe), että pakollisen ruotsin kokeen poistumisen olisi pitänyt lisätä muiden kielten opiskelua. Sellainen ajatus on absurdi, kun pakkoruotsi jäi paikalleen. Viralliset asiakirjat hallituksen puheenvuoroista vuodelta 2005 kertovat, että kielipainotusta oli tarkoitus vähentää samoin reppuja ja lyhentää lukion opiskeluaikaa sekä mahdollistaa ammattiväylää yo-kirjoituksiin tulevien menestys.

Teille valehdellaan.

Nyt alkavan kielikokeilun kohdalla todettiin, että vaikka virkapakkoruotsi jää osalta saavuttamatta, he voivat nyt saavuttaa muuta kielitaitoa, joka voi olla eduksi kansainvälisissä tehtävissä. Mitään epäonnistumista ei edes voi tapahtua.

Ajatteleminen on sallittua!

Lue lisää

"päinvastoin, haluttiin vähentää kirjoitusten kielipainotusta."

EU suosittaa kaikille maille kahden pakollisen kielen opiskelua. Tässä suhteessa te Fennomaanit ette ole kartalla, sillä vain päämäärätietoinen kielten opiskelu tuottaa tulosta. Jos oppilaalta ei kielessä vaadita mitään (kuten yo-koetta), niin tuloksia harvoin syntyy. Jos taas peräti annetaan oppilaan aloittaa jokin kieli, ja sitten sallitaankin oppilaalle kielen luvun keskeytys, vain koska häntä ei huvitakaan, menemme kielten osaamisessa suoraan keskiajalle.

Kun ruotsin yo lopetettiin koulussa, tulos oli se, että ruotsia ei enää osattu kunnolla. Vaatimustaso oli heikentynyt merkittävästi. Tämän olisi luullut lisäävän lyhyiden kielten kirjoittajien määrää. Vaan kuinkas käsi? Lyhyiden kielten kirjoittajien määrät romahtivat samalla.

Nyt jaksettaisiin juuri ja juuri lukea englantia, hyvä jos sitäkään!

opuuiutrrr kirjoitti:

"päinvastoin, haluttiin vähentää kirjoitusten kielipainotusta."

EU suosittaa kaikille maille kahden pakollisen kielen opiskelua. Tässä suhteessa te Fennomaanit ette ole kartalla, sillä vain päämäärätietoinen kielten opiskelu tuottaa tulosta. Jos oppilaalta ei kielessä vaadita mitään (kuten yo-koetta), niin tuloksia harvoin syntyy. Jos taas peräti annetaan oppilaan aloittaa jokin kieli, ja sitten sallitaankin oppilaalle kielen luvun keskeytys, vain koska häntä ei huvitakaan, menemme kielten osaamisessa suoraan keskiajalle.

Kun ruotsin yo lopetettiin koulussa, tulos oli se, että ruotsia ei enää osattu kunnolla. Vaatimustaso oli heikentynyt merkittävästi. Tämän olisi luullut lisäävän lyhyiden kielten kirjoittajien määrää. Vaan kuinkas käsi? Lyhyiden kielten kirjoittajien määrät romahtivat samalla.

Nyt jaksettaisiin juuri ja juuri lukea englantia, hyvä jos sitäkään!

Lue lisää

Yo-ruotsista luopumalla haluttiinkin vähentää yo-kokeen kielipainotusta.

Kielikokeilussa kielten tuntimäärä pysyy samana, ruotsi vain vaihtuu esimerkiksi saksaan tai espanjaan, niin miten tässä ollaan laskemassa vaatimuksia?

denhärregeringen kirjoitti:

Vems ansvar om experimentet misslyckas ?

Nog är det eleven själv (och föräldrarna) som skall ta alla följder i beaktande om man går med i experimentet. Det gäller att noga överväga för och emot och ha en ganska bra bild av vad man vill i framtiden

Man måste förstå:
- att man inte kan ångra sig och byta språk senare
-att det kan bli problem om man flyttar till annan ort
-att man hamnar läsa svenska senare i livet om man vill studera på universitet. De som deltagit i experimentet kommer inte att befrias från tjänstemannasvenskan på universitetet.
- att man utan kunskaper i svenska kommer att sakna kompetens till ett otal offentliga arbetsplatser

Ankdam kirjoitti:

Nog är det eleven själv (och föräldrarna) som skall ta alla följder i beaktande om man går med i experimentet. Det gäller att noga överväga för och emot och ha en ganska bra bild av vad man vill i framtiden

Man måste förstå:
- att man inte kan ångra sig och byta språk senare
-att det kan bli problem om man flyttar till annan ort
-att man hamnar läsa svenska senare i livet om man vill studera på universitet. De som deltagit i experimentet kommer inte att befrias från tjänstemannasvenskan på universitetet.
- att man utan kunskaper i svenska kommer att sakna kompetens till ett otal offentliga arbetsplatser

Lue lisää

Vapautus ruotsista tulee ilman muuta korkeakoulussa, jos ei ole ruotsia lukeut, niin se tuee nytkin niille, jotka ovat käyneet koulunsa ulkomailla. Nyt kokeilun vastustajat panttaavat tätä tietoa, mutta lopputulos on jo selvä.

Mahdollisuutta pakkoruotsin vaihtamiseen on odotettu kuin kuuta nousevaa. Se otetaan ilolla vastaan.

Ankdam kirjoitti:

Nog är det eleven själv (och föräldrarna) som skall ta alla följder i beaktande om man går med i experimentet. Det gäller att noga överväga för och emot och ha en ganska bra bild av vad man vill i framtiden

Man måste förstå:
- att man inte kan ångra sig och byta språk senare
-att det kan bli problem om man flyttar till annan ort
-att man hamnar läsa svenska senare i livet om man vill studera på universitet. De som deltagit i experimentet kommer inte att befrias från tjänstemannasvenskan på universitetet.
- att man utan kunskaper i svenska kommer att sakna kompetens till ett otal offentliga arbetsplatser

Lue lisää

Virkaruotsitutkinto poistetaan! Tutkinto aiheuttaa turhia kustannuksia 20 mij€.
Suomenkielisin ei tarvitse osata ruotsia, meillä on riittävästi ruotsinkielisiä.
Tulkkaus voidaan ottaa käyttöön, kun Folktinget jo käyttää koneita käännöstyössään. Folktingetissä ei pian ole kääntäjiä!

Miksi te puututte opetukseen, joka tapahtuu suomenkielisissä kouluissa? Ei kosketa teitä mitenkään. Luuletteko olevanne joku Jumalan valitsema kansa, joka saa määrätä toisten asioista? Pitäkää huolta omista pojistanne, jotka eivät opi lukemaan.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Miksi te puututte opetukseen, joka tapahtuu suomenkielisissä kouluissa? Ei kosketa teitä mitenkään. Luuletteko olevanne joku Jumalan valitsema kansa, joka saa määrätä toisten asioista? Pitäkää huolta omista pojistanne, jotka eivät opi lukemaan.

Lue lisää

Med samma rättighet som du blandar dig allt som inte angår dig heller.

tittaispegeln kirjoitti:

Med samma rättighet som du blandar dig allt som inte angår dig heller.

Pakkoruotsi on pilannut osan elämääni! Olisin opiskellut koulussa mieluummin vaikka venäjää!
Mielestäni venäläiset ovat hyvin sympaattisia ihmisiä, mutta seurustelu on heidän kanssa vaikeaa kielivaikeuksien takia. Ruotsalaiset osaavat hyvin englantia.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Pakkoruotsi on pilannut osan elämääni! Olisin opiskellut koulussa mieluummin vaikka venäjää!
Mielestäni venäläiset ovat hyvin sympaattisia ihmisiä, mutta seurustelu on heidän kanssa vaikeaa kielivaikeuksien takia. Ruotsalaiset osaavat hyvin englantia.

Lue lisää

Mikset opiskellut venäjää jos kerran halusit? Minä opiskelin suomen ja englannin lisäksi sekä saksaa että ranskaa, kai nyt sinulle ruotsin ja englannin oheen olisi yksi lisäkieli mahtunut? Varsinkin koska venäjä sinua olisi kiinnostanut!!

Vai oletko niin paljon lahjattomampi (laiskempi?) kuin minä?

Ankdam kirjoitti:

Mikset opiskellut venäjää jos kerran halusit? Minä opiskelin suomen ja englannin lisäksi sekä saksaa että ranskaa, kai nyt sinulle ruotsin ja englannin oheen olisi yksi lisäkieli mahtunut? Varsinkin koska venäjä sinua olisi kiinnostanut!!

Vai oletko niin paljon lahjattomampi (laiskempi?) kuin minä?

Lue lisää

Sinähän olit se matemaattistekninen yleislahjakkuus ;)

Kielet meni siinä sivussa...

kirkkahasti kirjoitti:

Sinähän olit se matemaattistekninen yleislahjakkuus ;)

Kielet meni siinä sivussa...

No en todellakaan ole mikään matemaattistekninen yleislahjakkuus!
Matematiikassa pärjäsin aina rimaa hipoen joten sekoitat minut nyt johonkin toiseen kahjakkuuteen.

Ankdam kirjoitti:

No en todellakaan ole mikään matemaattistekninen yleislahjakkuus!
Matematiikassa pärjäsin aina rimaa hipoen joten sekoitat minut nyt johonkin toiseen kahjakkuuteen.

Me molemmat olemme varmaan samaa mieltä siitä, ettei sinua pitäisi tämän vähemmän matemaattisen kykyprofiilin vuoksi kutsua lahjattomaksi tai laiskaksi - mutta miksi heittelet tuollaisia arvioita niistä, joille kaksi kieltä on riittävästi?

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Miksi te puututte opetukseen, joka tapahtuu suomenkielisissä kouluissa? Ei kosketa teitä mitenkään. Luuletteko olevanne joku Jumalan valitsema kansa, joka saa määrätä toisten asioista? Pitäkää huolta omista pojistanne, jotka eivät opi lukemaan.

Lue lisää

När våra skattepengar använs till språkförsök som svenskspråkiga elver också borde haft möjlighet att delta i.

diskriminering kirjoitti:

När våra skattepengar använs till språkförsök som svenskspråkiga elver också borde haft möjlighet att delta i.

Niitä skattepengareita tarvitaan vain, mikäli suomalaiskoulussa kovin harva haluaa ruotsia, jolloin jo yhdelle ja kahdelle oppilaalle on muodostettava oma ryhmä. Muuta ryhmäähän ei tarvitse muodostaa, ellei oppilaita tule riittävästi.

Kielivapauskokeilun rajaus taas on oman edunvalvontakoneistonne käsialaa. Kokoomuksen opetusministeri on folktinget-verkoston ohjailtavissa ja rajannut siksi kokeilun mahdollisimman pieneksi ja vain kahdelle ikäluokalle.

Jos RKP olisi halunnut laajentaa kokeilua, sen olisi vain tarvinnut sanoa :)

kirkkahasti kirjoitti:

Niitä skattepengareita tarvitaan vain, mikäli suomalaiskoulussa kovin harva haluaa ruotsia, jolloin jo yhdelle ja kahdelle oppilaalle on muodostettava oma ryhmä. Muuta ryhmäähän ei tarvitse muodostaa, ellei oppilaita tule riittävästi.

Kielivapauskokeilun rajaus taas on oman edunvalvontakoneistonne käsialaa. Kokoomuksen opetusministeri on folktinget-verkoston ohjailtavissa ja rajannut siksi kokeilun mahdollisimman pieneksi ja vain kahdelle ikäluokalle.

Jos RKP olisi halunnut laajentaa kokeilua, sen olisi vain tarvinnut sanoa :)

Lue lisää

Enligt reglerna får eleven inte förut ha studerat det andra inhemska språket och svenskspråkiga börjar med finska senast på tredje klassen, i en del skolor tidigare.

Ankdam kirjoitti:

Mikset opiskellut venäjää jos kerran halusit? Minä opiskelin suomen ja englannin lisäksi sekä saksaa että ranskaa, kai nyt sinulle ruotsin ja englannin oheen olisi yksi lisäkieli mahtunut? Varsinkin koska venäjä sinua olisi kiinnostanut!!

Vai oletko niin paljon lahjattomampi (laiskempi?) kuin minä?

Lue lisää

Du ser svaret på din fråga redan utgående från slobofabuns texter. Människan kan inte uttrycka en klar tanke på något språk.
Helt statistiskt så ligger fennona helst hemma på sofflocket med understöd och har en låg utbildningsnivå. Det är helt bra om de tar åt sig och skäms över sin läggning, men de kunde göra det någon annanstans.

kirkkahasti kirjoitti:

Me molemmat olemme varmaan samaa mieltä siitä, ettei sinua pitäisi tämän vähemmän matemaattisen kykyprofiilin vuoksi kutsua lahjattomaksi tai laiskaksi - mutta miksi heittelet tuollaisia arvioita niistä, joille kaksi kieltä on riittävästi?

Lue lisää

Det är fult att förvränga - men det är ju ditt sätt. Det påminner väldigt mycket om en annan skribent.
Hur som helst, läs texten som du kommenterar, innan du kommenterar. Där står klart och tydligt "att om du _ville_ lära dig, så varför gjorde du det inte? Att anta att det var fråga om lättja är i ett sådant fall helt befogat. Då man läser typens alster kan man likväl anta att det är frågan om bristande kapacitet.

kirkkahasti kirjoitti:

Niitä skattepengareita tarvitaan vain, mikäli suomalaiskoulussa kovin harva haluaa ruotsia, jolloin jo yhdelle ja kahdelle oppilaalle on muodostettava oma ryhmä. Muuta ryhmäähän ei tarvitse muodostaa, ellei oppilaita tule riittävästi.

Kielivapauskokeilun rajaus taas on oman edunvalvontakoneistonne käsialaa. Kokoomuksen opetusministeri on folktinget-verkoston ohjailtavissa ja rajannut siksi kokeilun mahdollisimman pieneksi ja vain kahdelle ikäluokalle.

Jos RKP olisi halunnut laajentaa kokeilua, sen olisi vain tarvinnut sanoa :)

Lue lisää

Ei ole luulo tässäkään tapauksessa tiedon väärtti.

Peppu-Reino kirjoitti:

Du ser svaret på din fråga redan utgående från slobofabuns texter. Människan kan inte uttrycka en klar tanke på något språk.
Helt statistiskt så ligger fennona helst hemma på sofflocket med understöd och har en låg utbildningsnivå. Det är helt bra om de tar åt sig och skäms över sin läggning, men de kunde göra det någon annanstans.

Lue lisää

Vi har ju fått läsa nu många artiklar när fennorna av ideologiska skäl inte arbetar men understöd av skattepengarna som andra arbetare jobbat ihop vill man ändå ha,

kirkkahasti kirjoitti:

Me molemmat olemme varmaan samaa mieltä siitä, ettei sinua pitäisi tämän vähemmän matemaattisen kykyprofiilin vuoksi kutsua lahjattomaksi tai laiskaksi - mutta miksi heittelet tuollaisia arvioita niistä, joille kaksi kieltä on riittävästi?

Lue lisää

"Me molemmat olemme varmaan samaa mieltä siitä, ettei sinua pitäisi tämän vähemmän matemaattisen kykyprofiilin vuoksi kutsua lahjattomaksi tai laiskaksi - mutta miksi heittelet tuollaisia arvioita niistä, joille kaksi kieltä on riittävästi?"

Mitä muita syitä kuin lahjattomuus ja laiskuus keksit syyksi ettei Lukiolaislikka opiskellut venäjää vaikka olisi halunnut??
Jos minä opiskelin neljää kieltä äidinkielen lisäksi ja joillekin riittää 2 niin mikä meidät erottaa?

kirkkahasti kirjoitti:

Niitä skattepengareita tarvitaan vain, mikäli suomalaiskoulussa kovin harva haluaa ruotsia, jolloin jo yhdelle ja kahdelle oppilaalle on muodostettava oma ryhmä. Muuta ryhmäähän ei tarvitse muodostaa, ellei oppilaita tule riittävästi.

Kielivapauskokeilun rajaus taas on oman edunvalvontakoneistonne käsialaa. Kokoomuksen opetusministeri on folktinget-verkoston ohjailtavissa ja rajannut siksi kokeilun mahdollisimman pieneksi ja vain kahdelle ikäluokalle.

Jos RKP olisi halunnut laajentaa kokeilua, sen olisi vain tarvinnut sanoa :)

Lue lisää

Löytyisikö poliittista vastustusta, jos ruotsinkieliset haluaisivat omissa kouluissaan lopettaa suomen opiskelun? Ahvenanmaalla on lopetettu!

Katsotaan:

Urheiluharrastus? Sulje televisio sekä pöytispullo ja opettele ruotsia tai mene vaikka lenkille (juoksu sellaiselle – ei mainoskatkokaapille).

Venäjää ruotsin sijaan? Et osaa ruotsia, miten kuvittelit oppivasi venäjää samoilla tuntimäärillä? Utopiaa.

Venäläisillä puutteellinen kielitaito: M.m. se yhdistää teitä.

Ruotsalaiset kaverit? Kukaan ei usko tuota.

Suomenruotsalaiset maailman ilkeimpiä? Ei lähellekään yhtä ilkeitä kuin sinä. Itse asiassa, tuo taisi olla ensimmäinen kerta kun luen suomenruotsalaisista tuollaisen määreen. Taidat olla aika yksin ajatuksinesi.

Venäläiset eivät kiusaa turhalla kielellään? Silti halusit opiskella sitä turhaksi määrittelemääsi kieltä ja Suomessa oli pakkovenäjä. Vastalahjaksi muistivat tehdä "Krimit" suurelle osalle Suomea.

Oletko koskaan harkinnut kirjoittavasi jollekin palstalle, jossa venäläisten nuoleminen on aiheena? Täällä et ole oikein kotonasi, sillä aiheena pitäisi sinunkin kohdalla olla RKP. Tiedätkö mitä se on?

kirkkahasti kirjoitti:

Niitä skattepengareita tarvitaan vain, mikäli suomalaiskoulussa kovin harva haluaa ruotsia, jolloin jo yhdelle ja kahdelle oppilaalle on muodostettava oma ryhmä. Muuta ryhmäähän ei tarvitse muodostaa, ellei oppilaita tule riittävästi.

Kielivapauskokeilun rajaus taas on oman edunvalvontakoneistonne käsialaa. Kokoomuksen opetusministeri on folktinget-verkoston ohjailtavissa ja rajannut siksi kokeilun mahdollisimman pieneksi ja vain kahdelle ikäluokalle.

Jos RKP olisi halunnut laajentaa kokeilua, sen olisi vain tarvinnut sanoa :)

Lue lisää

"Niitä skattepengareita tarvitaan vain, mikäli suomalaiskoulussa kovin harva haluaa ruotsia, jolloin jo yhdelle ja kahdelle oppilaalle on muodostettava oma ryhmä. "

Hyvänen aika näitä valheita! Tutkimuksen mukaan 45% opiskelisi ruotsia myös siinä tapauksessa, että se olisi vapaaehtoinen.

kirkkahasti kirjoitti:

Niitä skattepengareita tarvitaan vain, mikäli suomalaiskoulussa kovin harva haluaa ruotsia, jolloin jo yhdelle ja kahdelle oppilaalle on muodostettava oma ryhmä. Muuta ryhmäähän ei tarvitse muodostaa, ellei oppilaita tule riittävästi.

Kielivapauskokeilun rajaus taas on oman edunvalvontakoneistonne käsialaa. Kokoomuksen opetusministeri on folktinget-verkoston ohjailtavissa ja rajannut siksi kokeilun mahdollisimman pieneksi ja vain kahdelle ikäluokalle.

Jos RKP olisi halunnut laajentaa kokeilua, sen olisi vain tarvinnut sanoa :)

Lue lisää

"Niitä skattepengareita tarvitaan vain, mikäli suomalaiskoulussa kovin harva haluaa ruotsia, jolloin jo yhdelle ja kahdelle oppilaalle on muodostettava oma ryhmä. "

Hyvänen aika näitä valheita! Tutkimuksen mukaan 45% opiskelisi ruotsia myös siinä tapauksessa, että se olisi vapaaehtoinen.

Peppu-Reino kirjoitti:

Katsotaan:

Urheiluharrastus? Sulje televisio sekä pöytispullo ja opettele ruotsia tai mene vaikka lenkille (juoksu sellaiselle – ei mainoskatkokaapille).

Venäjää ruotsin sijaan? Et osaa ruotsia, miten kuvittelit oppivasi venäjää samoilla tuntimäärillä? Utopiaa.

Venäläisillä puutteellinen kielitaito: M.m. se yhdistää teitä.

Ruotsalaiset kaverit? Kukaan ei usko tuota.

Suomenruotsalaiset maailman ilkeimpiä? Ei lähellekään yhtä ilkeitä kuin sinä. Itse asiassa, tuo taisi olla ensimmäinen kerta kun luen suomenruotsalaisista tuollaisen määreen. Taidat olla aika yksin ajatuksinesi.

Venäläiset eivät kiusaa turhalla kielellään? Silti halusit opiskella sitä turhaksi määrittelemääsi kieltä ja Suomessa oli pakkovenäjä. Vastalahjaksi muistivat tehdä "Krimit" suurelle osalle Suomea.

Oletko koskaan harkinnut kirjoittavasi jollekin palstalle, jossa venäläisten nuoleminen on aiheena? Täällä et ole oikein kotonasi, sillä aiheena pitäisi sinunkin kohdalla olla RKP. Tiedätkö mitä se on?

Lue lisää

Suomenruotsalaiset ovat kokemukseni mukaan tosi ilkeitä.
Lapsi yritettiin pistää ruotsinkieliseen päivähoitoon, mutta häntä ei huolittu.
Koulussa hän ei olisi enää halunnut lukea ruotsia, mutta pakotettiin.
Finlandssvensk=elak!

Kaikki tietävät, mikä on RKP, se on eduskunnan pienin puolue. Huonon politiikan ja onnettomien edustajien takia kannatus on enää vaivaiset 3,5%.
Inte så mycket i Sverige eller Tyskland kommer sådan partie inte till parlamentet.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Suomenruotsalaiset ovat kokemukseni mukaan tosi ilkeitä.
Lapsi yritettiin pistää ruotsinkieliseen päivähoitoon, mutta häntä ei huolittu.
Koulussa hän ei olisi enää halunnut lukea ruotsia, mutta pakotettiin.
Finlandssvensk=elak!

Kaikki tietävät, mikä on RKP, se on eduskunnan pienin puolue. Huonon politiikan ja onnettomien edustajien takia kannatus on enää vaivaiset 3,5%.
Inte så mycket i Sverige eller Tyskland kommer sådan partie inte till parlamentet.

Lue lisää

"Suomenruotsalaiset ovat kokemukseni mukaan tosi ilkeitä."

Hienoja, asiantuntevia ja perusteltuja argumentteja tällä Lukiolaislikalla! Harvinaisen kypsää ajattelua lukioikäiseltä!

diskriminering kirjoitti:

Enligt reglerna får eleven inte förut ha studerat det andra inhemska språket och svenskspråkiga börjar med finska senast på tredje klassen, i en del skolor tidigare.

Det skrivs hela tiden om kvoter för svenskspråkiga studenter. det här språkexperimentet kan också benämmnas som "kvot " för finskspråkiga, endast de har möjlighet att välja annat språk.

diskriminering kirjoitti:

Det skrivs hela tiden om kvoter för svenskspråkiga studenter. det här språkexperimentet kan också benämmnas som "kvot " för finskspråkiga, endast de har möjlighet att välja annat språk.

Lue lisää

Tämä RKP:n oma valinta, etteivät ruotsinkieliset osallistu mannermaalla. Jos kouluille olisi annettu lupa kokeilulupa ilman rajausta vitoskutosiin, kaikki olisivat voineet hakea. Ruotsinkielinen edunvalvontakoneisto esti laajemman kokeilun.

Mutta ruotsinkielisethän poistivat Ahvenanmaalla pakkosuomen kokonaan perusteena se, että pakko söi muun kielitaidon. Se on enemmän kuin tämä kokeilu.

diskriminering kirjoitti:

Det skrivs hela tiden om kvoter för svenskspråkiga studenter. det här språkexperimentet kan också benämmnas som "kvot " för finskspråkiga, endast de har möjlighet att välja annat språk.

Lue lisää

Det finns inga kvoter för svenskspråkiga studerande, det finns kvoter för svenskspråkig undervisning!!

Det finns även en kvot för svenskspråkiga professurer vid Hfors universitet. En svenskspråkig professur betyder inte att professorn måste vara svenskspråkig, kravet är att professorn skall kunna undervisa på svenska.

Ankdam kirjoitti:

Det finns inga kvoter för svenskspråkiga studerande, det finns kvoter för svenskspråkig undervisning!!

Det finns även en kvot för svenskspråkiga professurer vid Hfors universitet. En svenskspråkig professur betyder inte att professorn måste vara svenskspråkig, kravet är att professorn skall kunna undervisa på svenska.

Lue lisää

Kyse on nimenomaan ruotsinkielisten kiintiöstä. Törkeää on vuoroin perustella pakkoruotsia sillä että sen paremmin kuin hyvin luettuaan voi pyrkiä ruotsinkielisten kiintiössä ja alempia rajoja sillä, että pakkoruotsi avaa nämä kiintiöt kaikille. Kyse on etuilusta ja simputuksesta.

Yösyöttö kirjoitti:

Kyse on nimenomaan ruotsinkielisten kiintiöstä. Törkeää on vuoroin perustella pakkoruotsia sillä että sen paremmin kuin hyvin luettuaan voi pyrkiä ruotsinkielisten kiintiössä ja alempia rajoja sillä, että pakkoruotsi avaa nämä kiintiöt kaikille. Kyse on etuilusta ja simputuksesta.

Lue lisää

Kutsu sitä ruotsinkielistä koulutusta miksi lystäät! Totuus on kuitenkin että
kuka tahansa, äidinkielestä riippumatta voi hakea maassa järjestettäviin ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Hakijan äidinkielellä ei ole merkitystä, vain ruotsin kielen taidolla on merkitystä. Hakijan on todistettava että hän pystyy opiskelemaan ruotsin kielellä.
Samoin on kielitaito osoitettava myös haettaessa opiskelemaan englanninkielisiin koulutuksiin.

Pääsykokeiden pisteitä on niinikään turha verrata, koska suomen- ja ruotsinkieliset hakijat eivät pyri samaan koulutukseen, suomen ja ruotsinkielisiin koulutuksiin pyritään eri kiintiöissä.

Ruotsinkielisiin koulutuksiin on vähemmän hakijoita joten niihin saattaa olla helpompi päästä, ehkä. Toisaalta myös opiskeluryhmät ovat pieniä.

Suomenkielisiin lääkärinkoulutuksiin otetaan yhteensä noin 650 opiskelijaa, ruotsinkieliseen koulutukseen 30 opiskelijaa. 30 opiskelijaa = 4,6 % koko valtakunnallisesta kiintiöstä.

4,6% on alle ruotsinkielisten väestöosuuden ja siitäkin opiskeliamäärästä usein n. kolmas osa on äidinkieleltään suomenkielisiä.

Ankdam kirjoitti:

Kutsu sitä ruotsinkielistä koulutusta miksi lystäät! Totuus on kuitenkin että
kuka tahansa, äidinkielestä riippumatta voi hakea maassa järjestettäviin ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Hakijan äidinkielellä ei ole merkitystä, vain ruotsin kielen taidolla on merkitystä. Hakijan on todistettava että hän pystyy opiskelemaan ruotsin kielellä.
Samoin on kielitaito osoitettava myös haettaessa opiskelemaan englanninkielisiin koulutuksiin.

Pääsykokeiden pisteitä on niinikään turha verrata, koska suomen- ja ruotsinkieliset hakijat eivät pyri samaan koulutukseen, suomen ja ruotsinkielisiin koulutuksiin pyritään eri kiintiöissä.

Ruotsinkielisiin koulutuksiin on vähemmän hakijoita joten niihin saattaa olla helpompi päästä, ehkä. Toisaalta myös opiskeluryhmät ovat pieniä.

Suomenkielisiin lääkärinkoulutuksiin otetaan yhteensä noin 650 opiskelijaa, ruotsinkieliseen koulutukseen 30 opiskelijaa. 30 opiskelijaa = 4,6 % koko valtakunnallisesta kiintiöstä.

4,6% on alle ruotsinkielisten väestöosuuden ja siitäkin opiskeliamäärästä usein n. kolmas osa on äidinkieleltään suomenkielisiä.

Lue lisää

Suomenkielinen ei saa tässä maassa opiskella ruotsia. Hän ei pääse ruotsinkieliseen päivähoitoon tai kouluun. Peruskoulussa hänen mahdollisuutensa opiskella muita kieliä estetään pakkoruotsilla.
Pakkoruotsin avulla ei pärjää niiden kanssa, jotka ruotsia osaavat.
Huonolla venäjällä tai ranskalla on hyötyä opiskelijalle.

Ankdam kirjoitti:

Kutsu sitä ruotsinkielistä koulutusta miksi lystäät! Totuus on kuitenkin että
kuka tahansa, äidinkielestä riippumatta voi hakea maassa järjestettäviin ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Hakijan äidinkielellä ei ole merkitystä, vain ruotsin kielen taidolla on merkitystä. Hakijan on todistettava että hän pystyy opiskelemaan ruotsin kielellä.
Samoin on kielitaito osoitettava myös haettaessa opiskelemaan englanninkielisiin koulutuksiin.

Pääsykokeiden pisteitä on niinikään turha verrata, koska suomen- ja ruotsinkieliset hakijat eivät pyri samaan koulutukseen, suomen ja ruotsinkielisiin koulutuksiin pyritään eri kiintiöissä.

Ruotsinkielisiin koulutuksiin on vähemmän hakijoita joten niihin saattaa olla helpompi päästä, ehkä. Toisaalta myös opiskeluryhmät ovat pieniä.

Suomenkielisiin lääkärinkoulutuksiin otetaan yhteensä noin 650 opiskelijaa, ruotsinkieliseen koulutukseen 30 opiskelijaa. 30 opiskelijaa = 4,6 % koko valtakunnallisesta kiintiöstä.

4,6% on alle ruotsinkielisten väestöosuuden ja siitäkin opiskeliamäärästä usein n. kolmas osa on äidinkieleltään suomenkielisiä.

Lue lisää

Kuvaa varsin hyvin ruotsinkielisten koulutusten pääsykriteerejä, että jopa kolmannes ruotsinkielisen lääkärikoulutuksen opiskelijoista on suomenkielisiä, jotka pääsevät helpommin sisään ruotsinkieliselle puolelle ruotsiksi, jota eivät osaa äidinkielen tasoisesti, kuin suomenkieliselle puolelle, jonne saisivat pyrkiä äidinkielellään.

Esimerkiksi historiaa pääsivät ruotsiksi lukemaan lähes kaikki pyrkijät vaikka suomenkielisellä puolella käydään pääsykoekursseja ja taistellaan paikasta monena vuotena onnistumatta silti.

Ei tässä kuviossa ole mitään suomenkielisiä hyödyttävää. Muutama kielellisesti lahjakas suomalainen ohittaa näin muuten pätevämmät maanmiehensä pyrkimisessä. Mutta ruotsinkielisillä on pysyvät ohituskaistat.

Ankdam kirjoitti:

Kutsu sitä ruotsinkielistä koulutusta miksi lystäät! Totuus on kuitenkin että
kuka tahansa, äidinkielestä riippumatta voi hakea maassa järjestettäviin ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Hakijan äidinkielellä ei ole merkitystä, vain ruotsin kielen taidolla on merkitystä. Hakijan on todistettava että hän pystyy opiskelemaan ruotsin kielellä.
Samoin on kielitaito osoitettava myös haettaessa opiskelemaan englanninkielisiin koulutuksiin.

Pääsykokeiden pisteitä on niinikään turha verrata, koska suomen- ja ruotsinkieliset hakijat eivät pyri samaan koulutukseen, suomen ja ruotsinkielisiin koulutuksiin pyritään eri kiintiöissä.

Ruotsinkielisiin koulutuksiin on vähemmän hakijoita joten niihin saattaa olla helpompi päästä, ehkä. Toisaalta myös opiskeluryhmät ovat pieniä.

Suomenkielisiin lääkärinkoulutuksiin otetaan yhteensä noin 650 opiskelijaa, ruotsinkieliseen koulutukseen 30 opiskelijaa. 30 opiskelijaa = 4,6 % koko valtakunnallisesta kiintiöstä.

4,6% on alle ruotsinkielisten väestöosuuden ja siitäkin opiskeliamäärästä usein n. kolmas osa on äidinkieleltään suomenkielisiä.

Lue lisää

Törkeää on sekin, ettei kiintiöiden vastineeksi voida olettaa, että ruotsinkieliset itse hoitaisivat palvelunsa vaan niitä varten täytyy pakkoruotsittaa koko muu kansakunta.

Kiintiöt pitää kohdentaa aloille, joilla vaaditaan palvelua ja valmistuneille tulee asettaa velvoite sijoittua siten, että palvelut tulee hoidettua.

kiintiöillevastinetta kirjoitti:

Törkeää on sekin, ettei kiintiöiden vastineeksi voida olettaa, että ruotsinkieliset itse hoitaisivat palvelunsa vaan niitä varten täytyy pakkoruotsittaa koko muu kansakunta.

Kiintiöt pitää kohdentaa aloille, joilla vaaditaan palvelua ja valmistuneille tulee asettaa velvoite sijoittua siten, että palvelut tulee hoidettua.

Lue lisää

"Kiintiöt pitää kohdentaa aloille, joilla vaaditaan palvelua ja valmistuneille tulee asettaa velvoite sijoittua siten, että palvelut tulee hoidettua."

Nyt vaadit jotain mikä on jo tasan tarkkaan järjestetty vaatimallasi tavalla.

Helsingin yliopistolla, joka siis on kaksikielinen yliopisto, on lakisääteinen vastuu kouluttaa määrätyille aloille ruotsin kielen taitoista henkilökuntaa.

Helsingin yliopisto kouluttaa lääkäreitä, juristeja, opettajia, aineopettajia, lastentarhanopettajia, sosiaalialan työntekijöitä, tiedottajia, farmaseutteja.
Vain em aloilla on ruotsin kielen taitoisten kiintiöt, HY:n kaikissa koulutuksissa ei suinkaan ole kiintiöitä ruotsinkielen taitoisille, eikä edes kaikissa tiedekunnissa. Ruotsinkielen taitoisten kiintiöitä on jopa koulutuksissa jotka ovat täysin suomenkielisiä, esim farmasia ja liikunnanopettajakoulutus.

Kiintiöt eivät ole opiskelijoita varten, vaan niiden tehtävä on taata yhteiskunnalliset palvelut myös meille ruotsinkielisille. HY:n ruotsinkielen taitoisten kintiöistä valmistuu työntekijöitä ammatteihin aloille joilla sitä ruotsinkielista palvelua on lain perusteella järjestettävä.

Ruotsinkielistä koulutusta on todella harvoilla aloilla ja koulutuksissa jos vertaa valtakunnalliseen suomenkieliseen tarjontaan, joten ihan turha valittaa mistään epäoikeudenmukaisuudesta ja ohituskaistoista, todellisuudessa meillä ei useilla aloilla ole omia kaistoja lainkaan.

Mitä vaatimiisi velvoitteisiin tulee, eli että valmistuvan olisi ryhdyttävä johonkin määrättyyn työhön valmistuttuaan, niin kannattaa muistaa ettei Suomessa säädetä lakeja erikseen suomen - ja ruotsinkielisille.

Ankdam kirjoitti:

"Kiintiöt pitää kohdentaa aloille, joilla vaaditaan palvelua ja valmistuneille tulee asettaa velvoite sijoittua siten, että palvelut tulee hoidettua."

Nyt vaadit jotain mikä on jo tasan tarkkaan järjestetty vaatimallasi tavalla.

Helsingin yliopistolla, joka siis on kaksikielinen yliopisto, on lakisääteinen vastuu kouluttaa määrätyille aloille ruotsin kielen taitoista henkilökuntaa.

Helsingin yliopisto kouluttaa lääkäreitä, juristeja, opettajia, aineopettajia, lastentarhanopettajia, sosiaalialan työntekijöitä, tiedottajia, farmaseutteja.
Vain em aloilla on ruotsin kielen taitoisten kiintiöt, HY:n kaikissa koulutuksissa ei suinkaan ole kiintiöitä ruotsinkielen taitoisille, eikä edes kaikissa tiedekunnissa. Ruotsinkielen taitoisten kiintiöitä on jopa koulutuksissa jotka ovat täysin suomenkielisiä, esim farmasia ja liikunnanopettajakoulutus.

Kiintiöt eivät ole opiskelijoita varten, vaan niiden tehtävä on taata yhteiskunnalliset palvelut myös meille ruotsinkielisille. HY:n ruotsinkielen taitoisten kintiöistä valmistuu työntekijöitä ammatteihin aloille joilla sitä ruotsinkielista palvelua on lain perusteella järjestettävä.

Ruotsinkielistä koulutusta on todella harvoilla aloilla ja koulutuksissa jos vertaa valtakunnalliseen suomenkieliseen tarjontaan, joten ihan turha valittaa mistään epäoikeudenmukaisuudesta ja ohituskaistoista, todellisuudessa meillä ei useilla aloilla ole omia kaistoja lainkaan.

Mitä vaatimiisi velvoitteisiin tulee, eli että valmistuvan olisi ryhdyttävä johonkin määrättyyn työhön valmistuttuaan, niin kannattaa muistaa ettei Suomessa säädetä lakeja erikseen suomen - ja ruotsinkielisille.

Lue lisää

Jos ruotsinkieliselle vähemmistölle on taattu omat kiintiöt aloille, jossa palvelua tarvittaan, miksi jokaikinen suomalainen opiskelee ruotsia voidakseen palvella ruotsiksi? Sehän on pakkoruotsin ainoa peruste. Ja järjestöntä. Vielä järjettömämpää, että muka palvelun vuoski ruotsinkieliset kiintiöt takaavat alemmat pääsyrajat suosikkialoille. Myös aloille, jossa mitään palvelua ei ole tarpeen kuten historia, media. Jos on saanut kiintiöpaikan ruotsinkieliseen palveluun, tulee myös sijoittua ruotsinkieliseen palveluun. Kiintiöt on siirrettävä juridiikasta vanhustenhoitoon, missä kielipalvelu on tarpeen.

Tuo ei ole enää tätä aikaa.

Siirräpä vastauksesi uuteen ketjuun pakkovirkaruotsista.

On entistä selvempää, millainen moraalinen haaksirikko tämä kaksikielisyysnäytelmä on. Ruotsinkielisille on varattu alemmin pääsyrajoin paikat suosikkialoille, muka palvelun takaamiseksi ruotsinkielisille. Muille yli 95%:lle on varattu pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon muka palvelun takaamiseksi ruotsinkielisile. Edes tämä ei riitä, vaan yksilöiden pitäisi jatkuvasti harjoitella ja parantaa palveluruotsiaan, koska arjessa ruotsia ei tarvita, ja koko yhteiskunnan pitäisi ylläpitää ruotsinkielisyysnäytelmää kaksikielisyyden nimissä.

Ja sitten te vääristellyin kauhisteluin kehtaatte arvostella pientä pakkoruotsittomuskokeilua.

Mikä teitä vaivaa?

kirkkahasti kirjoitti:

Tuo ei ole enää tätä aikaa.

Siirräpä vastauksesi uuteen ketjuun pakkovirkaruotsista.

On entistä selvempää, millainen moraalinen haaksirikko tämä kaksikielisyysnäytelmä on. Ruotsinkielisille on varattu alemmin pääsyrajoin paikat suosikkialoille, muka palvelun takaamiseksi ruotsinkielisille. Muille yli 95%:lle on varattu pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon muka palvelun takaamiseksi ruotsinkielisile. Edes tämä ei riitä, vaan yksilöiden pitäisi jatkuvasti harjoitella ja parantaa palveluruotsiaan, koska arjessa ruotsia ei tarvita, ja koko yhteiskunnan pitäisi ylläpitää ruotsinkielisyysnäytelmää kaksikielisyyden nimissä.

Ja sitten te vääristellyin kauhisteluin kehtaatte arvostella pientä pakkoruotsittomuskokeilua.

Mikä teitä vaivaa?

Lue lisää

"Ruotsinkielisille on varattu alemmin pääsyrajoin paikat suosikkialoille, muka palvelun takaamiseksi ruotsinkielisille."

Kertoisitko missä nämä alemman pisterajan koulutukset ovat? Minkä alan koulutuksista on kyse ja miten niihin pyritään. Miten se alempi raja varmistetaan?

kirkkahasti kirjoitti:

Tuo ei ole enää tätä aikaa.

Siirräpä vastauksesi uuteen ketjuun pakkovirkaruotsista.

On entistä selvempää, millainen moraalinen haaksirikko tämä kaksikielisyysnäytelmä on. Ruotsinkielisille on varattu alemmin pääsyrajoin paikat suosikkialoille, muka palvelun takaamiseksi ruotsinkielisille. Muille yli 95%:lle on varattu pakkoruotsi alakoulusta yliopistoon muka palvelun takaamiseksi ruotsinkielisile. Edes tämä ei riitä, vaan yksilöiden pitäisi jatkuvasti harjoitella ja parantaa palveluruotsiaan, koska arjessa ruotsia ei tarvita, ja koko yhteiskunnan pitäisi ylläpitää ruotsinkielisyysnäytelmää kaksikielisyyden nimissä.

Ja sitten te vääristellyin kauhisteluin kehtaatte arvostella pientä pakkoruotsittomuskokeilua.

Mikä teitä vaivaa?

Lue lisää

"Tuo ei ole enää tätä aikaa.
Siirräpä vastauksesi uuteen ketjuun pakkovirkaruotsista."

Viestini on täysin oikeassa ketjussa, koska tässä ketjussa keskustellaan koulutuksesta. Siirräpä sinä itse sen sijaan ajatuksesi realiteetteihin, sen sijaan että kuvittelet omien mutu-kuvitelmiesi olevan tätä aikaa.
Viestini ei koskenut virkamiesruotsia joka on suomenkielisten opiskelijoiden yksi yliopiston kurssi, vaan viestini koski ruotsinkielistä yliopistokoulutusta ja ruotsinkielistä koulutusta järjestäviä korkeakouluja. .

Siteerasin ihan kuranttia tekstiä ja linkitin lähteen joka on voimassa oleva laki, joten ei parane väittää ettei se muka ole nykyaikaa! Sinä itse elät jossain rinnakkaistodellisuudessa!

Tästä syystä Suomessa järjestetään myös ruotsinkielistä koulutusta:
"17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Vad är det annat än lathet, om svenskspråkiga som pluggar dubbelt längre tid finska klarar av att lära sig flera andra språk också utan gnällande om pakkosuomi.

Emme me suinkaan voivottele, korkeintaan ihmettelemme neffen tarvetta julistaa omaa lahjattomuuttaan ja laiskuuttaan.

Eikä se meitä edes hetkauttaisi, paitsi että mekin joudumme osallistumaan kaiken maailman työtä pakoilevien Ossien elättämiseen.
Niihin talkoisiin en haluaisi osallistua.

Ankdam kirjoitti:

Emme me suinkaan voivottele, korkeintaan ihmettelemme neffen tarvetta julistaa omaa lahjattomuuttaan ja laiskuuttaan.

Eikä se meitä edes hetkauttaisi, paitsi että mekin joudumme osallistumaan kaiken maailman työtä pakoilevien Ossien elättämiseen.
Niihin talkoisiin en haluaisi osallistua.

Lue lisää

Vi ska betala för latmaskarna som lever på våra skattepengar.

Ankdam kirjoitti:

Emme me suinkaan voivottele, korkeintaan ihmettelemme neffen tarvetta julistaa omaa lahjattomuuttaan ja laiskuuttaan.

Eikä se meitä edes hetkauttaisi, paitsi että mekin joudumme osallistumaan kaiken maailman työtä pakoilevien Ossien elättämiseen.
Niihin talkoisiin en haluaisi osallistua.

Lue lisää

"Eikä se meitä edes hetkauttaisi, paitsi että mekin joudumme osallistumaan kaiken maailman työtä pakoilevien Ossien elättämiseen.
Niihin talkoisiin en haluaisi osallistua."

Mistäköhän tämä Nyman sukunimen saanut Työnvälttelijä olisi oppinsa saannut? Jo muinaiset viikingit kuolivat mielummin kuin menivät pellolle töihin.

SvekonMieli kirjoitti:

"Eikä se meitä edes hetkauttaisi, paitsi että mekin joudumme osallistumaan kaiken maailman työtä pakoilevien Ossien elättämiseen.
Niihin talkoisiin en haluaisi osallistua."

Mistäköhän tämä Nyman sukunimen saanut Työnvälttelijä olisi oppinsa saannut? Jo muinaiset viikingit kuolivat mielummin kuin menivät pellolle töihin.

Lue lisää

Inte jobbar nuförtidens sjöfolk på åkrarna heller.

Ennen vanhaan ei voinut käydä s-marketissa kaupassa...

SvekonAjattelua kirjoitti:

Ennen vanhaan ei voinut käydä s-marketissa kaupassa...

Ei tietenkään voinut, me surut kävimme Varubodenissa!

dkkfhlv kirjoitti:

Vad är det annat än lathet, om svenskspråkiga som pluggar dubbelt längre tid finska klarar av att lära sig flera andra språk också utan gnällande om pakkosuomi.

Ruotsinkieliset vain opettelevat maan pääkielen kuten muutkin kielivähemmistöt meillä ja muualla.

Muiden laiskuudesta on turha puhua sellaisen vähemmistön, joka jatkaa haluamilleen aloille paljon muita heikommin lähtöpistein ja osaamistasoin.

SvekonMieli kirjoitti:

"Eikä se meitä edes hetkauttaisi, paitsi että mekin joudumme osallistumaan kaiken maailman työtä pakoilevien Ossien elättämiseen.
Niihin talkoisiin en haluaisi osallistua."

Mistäköhän tämä Nyman sukunimen saanut Työnvälttelijä olisi oppinsa saannut? Jo muinaiset viikingit kuolivat mielummin kuin menivät pellolle töihin.

Lue lisää

"Mistäköhän tämä Nyman sukunimen saanut Työnvälttelijä olisi oppinsa saannut? "

Varmaan siltä joka antoi hänelle geeninsä sekä nimen Ossi!

Kaikki kielet ovat hyödyllisiä. Mutta niiden oppiminen vaatii aikaa ja vaivaa. Nyt tuntuu olevan sellainen mentaliteetti meneillään, että mennään sieltä missä aita on matalin. Ennen - 80-90-luvuilla - kieliä luettiin riittävästi ja niitä myös osattiin.

Joskus kun lukee teidän fennomaanien viestejä, tulee kummallinen tunne, että osaamattomuus on teistä jotenkin ihailtavaa... Korostatte viesteissänne osaamattomuutta, kun pitäisi kannustaa nuoria ja esittää myönteisiä argumentteja kielten luvun puolesta.

osaamattomuusko kirjoitti:

Kaikki kielet ovat hyödyllisiä. Mutta niiden oppiminen vaatii aikaa ja vaivaa. Nyt tuntuu olevan sellainen mentaliteetti meneillään, että mennään sieltä missä aita on matalin. Ennen - 80-90-luvuilla - kieliä luettiin riittävästi ja niitä myös osattiin.

Joskus kun lukee teidän fennomaanien viestejä, tulee kummallinen tunne, että osaamattomuus on teistä jotenkin ihailtavaa... Korostatte viesteissänne osaamattomuutta, kun pitäisi kannustaa nuoria ja esittää myönteisiä argumentteja kielten luvun puolesta.

Lue lisää

Jos kerran kielten oppiminen vaatii vuosien paneutumisen ja jatkuvan ylläpidon vielä koulun jälkeenkin, eikö juuri siksi pidä saada valita omista lähtökohdista ne kielet?

Yösyöttö kirjoitti:

Jos kerran kielten oppiminen vaatii vuosien paneutumisen ja jatkuvan ylläpidon vielä koulun jälkeenkin, eikö juuri siksi pidä saada valita omista lähtökohdista ne kielet?

Missään ei koskaan todistettu, että vapaaehtoisuus lisäisi oppimista - saman asian jankkaus ei riitä todisteeksi. Päinvastainen on kyetty todistamaan: Kun ruotsi oli pakollinen yo:ssa, sitä osattiin. Kun pakollisuus poistettiin, ruotsia ei osattu enää samalla tavalla.

Oppilailla on ollut iät ja ajat mahdollisuus valita kieliä vapaasti, etenkin lukiossa. Lukiossa on taas päässyt käymään niin, että kun kielen luvun keskeytys on mahdollista, niin keskeytyksiä tulee jatkuvasti. Ennen piti pakolla suorittaa kieltä kuin kieltä tietty vuosimäärä, ja kieliä osattiinkin ennen paremmin ja monipuolisemmin

ennen_osattiin kirjoitti:

Missään ei koskaan todistettu, että vapaaehtoisuus lisäisi oppimista - saman asian jankkaus ei riitä todisteeksi. Päinvastainen on kyetty todistamaan: Kun ruotsi oli pakollinen yo:ssa, sitä osattiin. Kun pakollisuus poistettiin, ruotsia ei osattu enää samalla tavalla.

Oppilailla on ollut iät ja ajat mahdollisuus valita kieliä vapaasti, etenkin lukiossa. Lukiossa on taas päässyt käymään niin, että kun kielen luvun keskeytys on mahdollista, niin keskeytyksiä tulee jatkuvasti. Ennen piti pakolla suorittaa kieltä kuin kieltä tietty vuosimäärä, ja kieliä osattiinkin ennen paremmin ja monipuolisemmin

Lue lisää

Nyt puhutaan valinnaisuudesta ei vapaaehtoisuudesta.

On tietysti hyvä, jos oppilas voi valita lajinsa:
Jääkiekko vai jäätanssi vai kenties uinti,
piano vai kitara tai rummut,
ruotsi vai...

OAJ on ruotsinopettajien edunvalvontajärjestö.

Yösyöttö kirjoitti:

OAJ on ruotsinopettajien edunvalvontajärjestö.

Ei ole.

valheita_riittää kirjoitti:

Ei ole.

OAJ = opettajien ammattijärjestö, suurimpana ryhmänä kieltenopettajat, jotka nykytilanteessa ovat lähes kaikki ruotsinopettajia

Nimimerkki OAJ:n jäsen

Kunta päättää, mikä tuo kieli on. Mikäli kunnalla ei varaa tarjota 4 eri kieltä, voi tilanne olla se, että siirrytään yhdestä pakosta toiseen.

kunnanpäätös kirjoitti:

Kunta päättää, mikä tuo kieli on. Mikäli kunnalla ei varaa tarjota 4 eri kieltä, voi tilanne olla se, että siirrytään yhdestä pakosta toiseen.

Lautaset suurenevat - jo nyt edellytetään, että englannille on vaihtoehtoja, ne käyvät ruotsille myös

Kun ruotsi ei ole pakollinen, oppilaat voivat myös valita koulun kielitarjonnan perusteella.

Kaikki eivät nytkään pääse musiikkiluokalle tai luonnontiedepainotukseen, mutta pääasia, että vaihtoehtoja on.

Litet svårt att tro att alla kommuner har resurser att erbjuda undervisning i kinesiska tex.

viktigtspråk kirjoitti:

Litet svårt att tro att alla kommuner har resurser att erbjuda undervisning i kinesiska tex.

Kunnat on jo velvoitettu tarjoamaan enemmän kieliä kuin en ru.

Kiinalle ei toistaiseksi ole kysyntää suurkaupunkeja lukuunottamatta ensimmäiseltä tai päiväkodista alkavana kielenä. Jos tilanne muuttuu, aitoja kiinanpuhujia löytyy kyllä. Yleensä kiinaan tutustutaan lukiossa ja käydään paikan päällä kielikylvyssä. On sen verran vaativa paketti.

kunnanpäätös kirjoitti:

Kunta päättää, mikä tuo kieli on. Mikäli kunnalla ei varaa tarjota 4 eri kieltä, voi tilanne olla se, että siirrytään yhdestä pakosta toiseen.

Kokeilussa on ainakin kaksi valintavaihtoehtoa, koska aina on tarjolla ruotsi yksi tai useampi koulukohtainen kieli. Kyse on siis aidosta valinnasta.

Tuskin kenellekään oli yllätys, että OAJ:n suurin vaikuttajaryhmä kieltenopettajat, joista nykytilanteessa lähes kaikki ovat myös ruotsinopettajia, jarruttaa muutosta, joka pakottaa uusimaan pätevyyttä...

Kun kielten tuntimäärä pysyy samana, ruotsi vain vaihtuu esimerkiksi saksaan tai espanjaan, niin miten tässä ollaan laskemassa vaatimuksia?

Yösyöttö kirjoitti:

Tuskin kenellekään oli yllätys, että OAJ:n suurin vaikuttajaryhmä kieltenopettajat, joista nykytilanteessa lähes kaikki ovat myös ruotsinopettajia, jarruttaa muutosta, joka pakottaa uusimaan pätevyyttä...

Lue lisää

Ruotsinopettajat eivät poikkea millään lailla muista kielten opettajista; heilläkin on toinen opetettava kieli (joillakin jopa kolmas kieli), ja kielikokeilu vaikuttaa heidän työtilanteeseen joko positiivisesti tai lopputulos on -0.

On vainoharhaista mennä väittämään, että OAJ on ruotsinopettajien etujärjestö. Mutta tällaiseen vainoharhaisuuteen olen kyllä tottunut tällä palstalla, sitä saa maistaa päivittäin!

ldlfdllkllkf kirjoitti:

Ruotsinopettajat eivät poikkea millään lailla muista kielten opettajista; heilläkin on toinen opetettava kieli (joillakin jopa kolmas kieli), ja kielikokeilu vaikuttaa heidän työtilanteeseen joko positiivisesti tai lopputulos on -0.

On vainoharhaista mennä väittämään, että OAJ on ruotsinopettajien etujärjestö. Mutta tällaiseen vainoharhaisuuteen olen kyllä tottunut tällä palstalla, sitä saa maistaa päivittäin!

Lue lisää

Suurin osa kielten opettajista on valmistunut yleisimmällä virkayhdistelmällä englanti ruotsi. Miettikääpä, mitä tästä seuraa kielivalintojen laajetessa ilman ruotsin pakollisuutta.

Yösyöttö kirjoitti:

Suurin osa kielten opettajista on valmistunut yleisimmällä virkayhdistelmällä englanti ruotsi. Miettikääpä, mitä tästä seuraa kielivalintojen laajetessa ilman ruotsin pakollisuutta.

Lue lisää

Englanti-ruotsi kielipari takaa hyvän työllisyyden opettajalle myös tulevaisuudessa.

Se, kuinka hyvä työllisyys on muiden kielten opettajilla, jää nähtäväksi. Missään ei ole luvattu, että pienessä koulussa voidaan lukea tulevaisuudessa 4-5 valinnaista kieltä, jos kerran siellä on tähän mennessä voinut lukea vain englantia ja ruotsia.

Yösyöttö kirjoitti:

Kun kielten tuntimäärä pysyy samana, ruotsi vain vaihtuu esimerkiksi saksaan tai espanjaan, niin miten tässä ollaan laskemassa vaatimuksia?

Vaatimuksia on laskettu koko ajan. Ensin poistui ruotsin yo. Sitten kurssimuotoisessa lukiossa ei vaadittu enää sitoutumaan valittuun kieleen, vaan siitä sai suorittaa vaikka yhden kurssin, jos enempi ei huvittanut. Koko ajan ollaan menossa yhä höllempään suuntaan vaatimuksissa. Ja kun ei ole selkeitä tavoitteita, ei myöskään tavoiteltua kielten osaamista saavuteta.

kielet.kriisissä kirjoitti:

Vaatimuksia on laskettu koko ajan. Ensin poistui ruotsin yo. Sitten kurssimuotoisessa lukiossa ei vaadittu enää sitoutumaan valittuun kieleen, vaan siitä sai suorittaa vaikka yhden kurssin, jos enempi ei huvittanut. Koko ajan ollaan menossa yhä höllempään suuntaan vaatimuksissa. Ja kun ei ole selkeitä tavoitteita, ei myöskään tavoiteltua kielten osaamista saavuteta.

Lue lisää

Yo-kokeen kielipainotteisuutta haluttiin keventää. Emme enää elä maailmassa, jossa lukio voi tuottaa vain virkamiehiä ja yleishumanisteja.

kielet.kriisissä kirjoitti:

Vaatimuksia on laskettu koko ajan. Ensin poistui ruotsin yo. Sitten kurssimuotoisessa lukiossa ei vaadittu enää sitoutumaan valittuun kieleen, vaan siitä sai suorittaa vaikka yhden kurssin, jos enempi ei huvittanut. Koko ajan ollaan menossa yhä höllempään suuntaan vaatimuksissa. Ja kun ei ole selkeitä tavoitteita, ei myöskään tavoiteltua kielten osaamista saavuteta.

Lue lisää

Kielikokeilussa kielten tuntimäärä pysyy samana, ruotsi vain vaihtuu esimerkiksi saksaan tai espanjaan, niin miten tässä ollaan laskemassa vaatimuksia?

påqwpo kirjoitti:

Englanti-ruotsi kielipari takaa hyvän työllisyyden opettajalle myös tulevaisuudessa.

Se, kuinka hyvä työllisyys on muiden kielten opettajilla, jää nähtäväksi. Missään ei ole luvattu, että pienessä koulussa voidaan lukea tulevaisuudessa 4-5 valinnaista kieltä, jos kerran siellä on tähän mennessä voinut lukea vain englantia ja ruotsia.

Lue lisää

Pienessäkin koulussa edellytetään nyt kolmea kieltä, isossa kieliä on jo neljä tai viisi - ja usein jonkun matkan päässä koulu, jossa eri lautanen.

påqwpo kirjoitti:

Englanti-ruotsi kielipari takaa hyvän työllisyyden opettajalle myös tulevaisuudessa.

Se, kuinka hyvä työllisyys on muiden kielten opettajilla, jää nähtäväksi. Missään ei ole luvattu, että pienessä koulussa voidaan lukea tulevaisuudessa 4-5 valinnaista kieltä, jos kerran siellä on tähän mennessä voinut lukea vain englantia ja ruotsia.

Lue lisää

Ruotsin muuttuminen valinnaiseksi tekee ruotsia opettavien (suuri enemmistö opettajista) tunneista epävarmoja.

Yösyöttö kirjoitti:

Suurin osa kielten opettajista on valmistunut yleisimmällä virkayhdistelmällä englanti ruotsi. Miettikääpä, mitä tästä seuraa kielivalintojen laajetessa ilman ruotsin pakollisuutta.

Lue lisää

Seuraa merkittävä määrä lisäkuluja, vaikka nykyisiäkin peitetään ulkomaanlainoilla. Jos tuloksena on nykytason mukainen portugali, venäjä tai vaikkapa thai, kokeilusta ei ole kuin haittaa.

Peppu-Reino kirjoitti:

Seuraa merkittävä määrä lisäkuluja, vaikka nykyisiäkin peitetään ulkomaanlainoilla. Jos tuloksena on nykytason mukainen portugali, venäjä tai vaikkapa thai, kokeilusta ei ole kuin haittaa.

Lue lisää

Pakkoruotsi onbvinouttanut kieltenopettajien jakauman. Pakkoruotsi on se resurssisyöppö, joka aiheuttaa kuluja muttei anna vastineeksi tarpeellista laajaa kielivarantoa ja oppilaille itselleen mielekästä kielitaitoa.

Yösyöttö kirjoitti:

Pakkoruotsi onbvinouttanut kieltenopettajien jakauman. Pakkoruotsi on se resurssisyöppö, joka aiheuttaa kuluja muttei anna vastineeksi tarpeellista laajaa kielivarantoa ja oppilaille itselleen mielekästä kielitaitoa.

Lue lisää

Mikäköhän "resurssisyöppö" pakkoruotsi muka on, jos sitä opetetaan koulussa 2h viikossa? Näytätkö laskutoimituksella, mistä ne valtaisat kulut tulevat (etenkin, jos ruotsinope koulussa opettaa samalla myös toista kieltä, kuten vaikkapa englantia)?

Yösyöttö kirjoitti:

Kielikokeilussa kielten tuntimäärä pysyy samana, ruotsi vain vaihtuu esimerkiksi saksaan tai espanjaan, niin miten tässä ollaan laskemassa vaatimuksia?

Otetaan teoreettinen esimerkki:

On pieni yläkoulu, jossa on 90 oppilasta, 30 oppilasta per vuosiluokka. Kullekin vuosiluokalle opetetaan 2 tuntia ruotsia viikossa, eli = 6 tuntia.

Jos tämä koulu velvoitetaan antamaan 5 eri kielessä opetusta kielikokeilun myötä, se tarkoittaa, että muodostetaan 5 eri kieliryhmää per vuosiluokka, eli 15 kieliryhmää, ja kaikille näille annetaan opetusta tuo 2 tuntia. Se tekee opetustuntien määräksi 15 x 2 tuntia = 30 opetustuntia (6 opetustunnin sijaan).

Kerrotko siis, miten nykyisillä ruotsin opetustunneilla voidaan opettaa 5 eri kieltä tällaisessa pienessä koulussa?

kysymys100 kirjoitti:

Otetaan teoreettinen esimerkki:

On pieni yläkoulu, jossa on 90 oppilasta, 30 oppilasta per vuosiluokka. Kullekin vuosiluokalle opetetaan 2 tuntia ruotsia viikossa, eli = 6 tuntia.

Jos tämä koulu velvoitetaan antamaan 5 eri kielessä opetusta kielikokeilun myötä, se tarkoittaa, että muodostetaan 5 eri kieliryhmää per vuosiluokka, eli 15 kieliryhmää, ja kaikille näille annetaan opetusta tuo 2 tuntia. Se tekee opetustuntien määräksi 15 x 2 tuntia = 30 opetustuntia (6 opetustunnin sijaan).

Kerrotko siis, miten nykyisillä ruotsin opetustunneilla voidaan opettaa 5 eri kieltä tällaisessa pienessä koulussa?

Lue lisää

Pienessä koulussa on pienen koulun valinnaisuus eli kieliryhmän minimi on ruotsissa 1 ja muissa kielissä 12-16. Kielet opetetaan nytkin yleensä pienissä ryhmissä.

Valinnaisuutta voidaan lisätä koulujen välistellä yhteistyöllä tai tietokoneavusteisella etäopetuksella (maahanmuuttajataustaisten kotikielet syrjäseuduilla).

kysymys100 kirjoitti:

Otetaan teoreettinen esimerkki:

On pieni yläkoulu, jossa on 90 oppilasta, 30 oppilasta per vuosiluokka. Kullekin vuosiluokalle opetetaan 2 tuntia ruotsia viikossa, eli = 6 tuntia.

Jos tämä koulu velvoitetaan antamaan 5 eri kielessä opetusta kielikokeilun myötä, se tarkoittaa, että muodostetaan 5 eri kieliryhmää per vuosiluokka, eli 15 kieliryhmää, ja kaikille näille annetaan opetusta tuo 2 tuntia. Se tekee opetustuntien määräksi 15 x 2 tuntia = 30 opetustuntia (6 opetustunnin sijaan).

Kerrotko siis, miten nykyisillä ruotsin opetustunneilla voidaan opettaa 5 eri kieltä tällaisessa pienessä koulussa?

Lue lisää

Yhtään koulua ei tulla velvoittamaan lähtemään mukaan kokeiluun, osallistumisesta päättää koulu itse ja anoo päästä kokeiluun mukaan.
Ei myöskään ole todennäköistä että valittavien kielten paletti tulee olemaan kovin suuri, veikkaan että useimmissa koulussa valittavia kieliä on yksi tai kaksi. Kannataa muistaa että ruotsia opetetaan edelleen, ei se ruotsin opetus ole minnekään katoamassa.

Ankdam kirjoitti:

Yhtään koulua ei tulla velvoittamaan lähtemään mukaan kokeiluun, osallistumisesta päättää koulu itse ja anoo päästä kokeiluun mukaan.
Ei myöskään ole todennäköistä että valittavien kielten paletti tulee olemaan kovin suuri, veikkaan että useimmissa koulussa valittavia kieliä on yksi tai kaksi. Kannataa muistaa että ruotsia opetetaan edelleen, ei se ruotsin opetus ole minnekään katoamassa.

Lue lisää

En usko minäkään, että pieni kunta kykenisi tarjoamaan yhtäkkiä viisi eri kieltä vaihtoehdoiksi, kun se tähän mennessä on kyennyt tarjoamaan pelkän ruotsin. Realistisinta on tarjota ruotsin oheen toinen kieli, kuten vaikkapa venäjä. Itä-Suomessakin on kiinnostusta edelleen ruotsin lukuun; tämä tuli ilmi, kun kartoitettiin kiinnostusta kielikokeiluun.

Ankdam kirjoitti:

Yhtään koulua ei tulla velvoittamaan lähtemään mukaan kokeiluun, osallistumisesta päättää koulu itse ja anoo päästä kokeiluun mukaan.
Ei myöskään ole todennäköistä että valittavien kielten paletti tulee olemaan kovin suuri, veikkaan että useimmissa koulussa valittavia kieliä on yksi tai kaksi. Kannataa muistaa että ruotsia opetetaan edelleen, ei se ruotsin opetus ole minnekään katoamassa.

Lue lisää

Ruotsia opetetaan pakolla. Ongelma onkin, etteivät oppilaat kuitenkaan sitä opiskele. Aniturienteistä yli 60% ei opiskele ruotsia. On melko ihmeellistä, että opetusta halutaan ylläpitää. Uskonnosta saa vapautuksen, jos se ei kiinnosta.

Ankdam kirjoitti:

Yhtään koulua ei tulla velvoittamaan lähtemään mukaan kokeiluun, osallistumisesta päättää koulu itse ja anoo päästä kokeiluun mukaan.
Ei myöskään ole todennäköistä että valittavien kielten paletti tulee olemaan kovin suuri, veikkaan että useimmissa koulussa valittavia kieliä on yksi tai kaksi. Kannataa muistaa että ruotsia opetetaan edelleen, ei se ruotsin opetus ole minnekään katoamassa.

Lue lisää

Ruotsin opetus katoaa pikkuhiljaa. Mielenkiinto ruotsia kohtaan hiipuu.
Ruotsin osaaminen ei tuota taloudellista hyötyä sitä opiskeleville. Ruotsilla ei pääse yliopistoon.
Ainoastaan englannilla ja saksalla pääsee ulkomaille.

Virkaruotsista on päästävä eroon.

32514117 kirjoitti:

Ruotsin opetus katoaa pikkuhiljaa. Mielenkiinto ruotsia kohtaan hiipuu.
Ruotsin osaaminen ei tuota taloudellista hyötyä sitä opiskeleville. Ruotsilla ei pääse yliopistoon.
Ainoastaan englannilla ja saksalla pääsee ulkomaille.

Virkaruotsista on päästävä eroon.

Lue lisää

Tosiaan seuraava vääntö käydään pakkovirkaruotsista. Missään maailmassa ei ole tällaista pakollista palveluvelvoitekieltä kaikille akateemisille! Se tuli viimeksi (70-luvun lopulta 90-luvun alkuun, eri aloilla eri aikaan, pelkkänä asetuksena tutkintosäännössä) ja siitä on ulkomailta tulleille takuuvarma vapautus. Tästä vapautuksesta on nyt tultava sääntö. Suorittaa toki virkakieltä saa, jos haluaa, siis vapaaehtoisestti. Yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa kyse on aikuisista ihmisistä, joiden on saatava täysivaltaisina henkilöinä valita, haluavatko palvelupaperin vai eivät.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Ruotsia opetetaan pakolla. Ongelma onkin, etteivät oppilaat kuitenkaan sitä opiskele. Aniturienteistä yli 60% ei opiskele ruotsia. On melko ihmeellistä, että opetusta halutaan ylläpitää. Uskonnosta saa vapautuksen, jos se ei kiinnosta.

Lue lisää

Peruskoulussa opetetaan kaikkea pakolla. Suomessa on oppivelvollisuus.
Uskonnosta saa vapautuksen mutta sen tilalle tulee elämänkatsomusta.

Ankdam kirjoitti:

Peruskoulussa opetetaan kaikkea pakolla. Suomessa on oppivelvollisuus.
Uskonnosta saa vapautuksen mutta sen tilalle tulee elämänkatsomusta.

Peruskoulussa on joukko yhteisiä oppiaineita, jotka ovat muuten samoja kuin muualla maailmassa - mutta sitten on tämä pieni alakoulusta yliopistoon pakollinen pakkovähemmistökieli. Se on tuotu pakolliseksi vastoin ihmisten parempaa tietoa - tiedämme kyllä millä lehmänkaupoilla.

Peruskoulussa on myös aineryhmä nimeltä vieraat kielet, jonka sisällä kielet ovat VALINNAISIA. Siihen ryhmään ruotsinkin pitää jatkossa kuulua. Ei ole ollenkaan huono vaihtoehto olla englannin ja saksan ja venäjän ja espanjan kanssa samalla tarjottimella. Kuten suomi Ahvenanmaalla.

32514117 kirjoitti:

Ruotsin opetus katoaa pikkuhiljaa. Mielenkiinto ruotsia kohtaan hiipuu.
Ruotsin osaaminen ei tuota taloudellista hyötyä sitä opiskeleville. Ruotsilla ei pääse yliopistoon.
Ainoastaan englannilla ja saksalla pääsee ulkomaille.

Virkaruotsista on päästävä eroon.

Lue lisää

Olen eri mieltä, ja uskon että siinä käy just toisinpäin, sillä erotuksella että ruotsin osaaminen elitisoituu entisestään.

Se näkyy jo nyt, koska kielikylpyihin on tungosta ja kysyntä ylittää tarpeen reippaasti.
Mikä myös näkyy on että erityisesti korkeasti koulutetut vanhemmat haluavat lapsensa kielikylpyihin.

Niin makaa kuin petaa! Omapahan asianne, minulle on aina ollut itsestään selvää että kaksikielisessä maassa tulee osata sen molempia kieliä.

Ankdam kirjoitti:

Peruskoulussa opetetaan kaikkea pakolla. Suomessa on oppivelvollisuus.
Uskonnosta saa vapautuksen mutta sen tilalle tulee elämänkatsomusta.

Ruotsinkielen tilalle pitäisikin saada joku tärkeä kieli, jolla olisi käyttöä työelämässä. EU suosittelee käytettävän kansainvälisissä yhteyksissä englantia, ranskaa ja saksaa. Suomi ja Ruotsi ovat molemmat jäseniä.
Ruotsissa opiskellaan englantia innolla, ovat siinä meitä edellä.
Vientikauppa vetoisina maina Ruotsi pärjää meitä paremmin.
Espanja on Ruotsissa myös suosittu kieli. Etelä Amerikassa on suuret markkinat.
Espanjassa ruotsalaiset lomailevat, siksi opiskelevat espanjaa.

Ankdam kirjoitti:

Olen eri mieltä, ja uskon että siinä käy just toisinpäin, sillä erotuksella että ruotsin osaaminen elitisoituu entisestään.

Se näkyy jo nyt, koska kielikylpyihin on tungosta ja kysyntä ylittää tarpeen reippaasti.
Mikä myös näkyy on että erityisesti korkeasti koulutetut vanhemmat haluavat lapsensa kielikylpyihin.

Niin makaa kuin petaa! Omapahan asianne, minulle on aina ollut itsestään selvää että kaksikielisessä maassa tulee osata sen molempia kieliä.

Lue lisää

Espoossa kielikylpyyn ilmoittautui 13 oppilasta. Loviisassa vain 5.
Mikäli kielikylpy järjestettäisiin jollain muulla, kuin ruotsinkielellä tulisi varmasti jono. Missä niitä jonoja on? Onko Lappeenrannassa, Oulussa, Kuopiossa tai Vantaalla?

Ankdam kirjoitti:

Olen eri mieltä, ja uskon että siinä käy just toisinpäin, sillä erotuksella että ruotsin osaaminen elitisoituu entisestään.

Se näkyy jo nyt, koska kielikylpyihin on tungosta ja kysyntä ylittää tarpeen reippaasti.
Mikä myös näkyy on että erityisesti korkeasti koulutetut vanhemmat haluavat lapsensa kielikylpyihin.

Niin makaa kuin petaa! Omapahan asianne, minulle on aina ollut itsestään selvää että kaksikielisessä maassa tulee osata sen molempia kieliä.

Lue lisää

Kylpyjä tarvittaisiin englanniksi, saksaksi, venäjäksi ja espanjaksi...

Ankdam kirjoitti:

Peruskoulussa opetetaan kaikkea pakolla. Suomessa on oppivelvollisuus.
Uskonnosta saa vapautuksen mutta sen tilalle tulee elämänkatsomusta.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201710192200473323_u0.shtml

Pitää saada palvelu eroapakkoruotsista.fi

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Espoossa kielikylpyyn ilmoittautui 13 oppilasta. Loviisassa vain 5.
Mikäli kielikylpy järjestettäisiin jollain muulla, kuin ruotsinkielellä tulisi varmasti jono. Missä niitä jonoja on? Onko Lappeenrannassa, Oulussa, Kuopiossa tai Vantaalla?

Lue lisää

"Espoossa kielikylpyyn ilmoittautui 13 oppilasta. Loviisassa vain 5. "

Ei sinulla sattuisi olemaan lähdettä tuolle tiedolle? Väitän nimittäin että tapasi mukaan puhut silkkaa pa*kaa!

Espoossa on kolmessa eri koulussa ruotsin kielikylpyluokat johon kuhunkin voidaan ottaa maks. 25 oppilasta. Koulut ovat Päiväkehrä, Soukka ja Westend.

Ankdam kirjoitti:

"Espoossa kielikylpyyn ilmoittautui 13 oppilasta. Loviisassa vain 5. "

Ei sinulla sattuisi olemaan lähdettä tuolle tiedolle? Väitän nimittäin että tapasi mukaan puhut silkkaa pa*kaa!

Espoossa on kolmessa eri koulussa ruotsin kielikylpyluokat johon kuhunkin voidaan ottaa maks. 25 oppilasta. Koulut ovat Päiväkehrä, Soukka ja Westend.

Lue lisää

Kielikylpy ryhmän minimikoko on 16 oppilasta. Espoossa ilmottautui 13 eikä ryhmää perustettu. Helsingistä tuli mahtikäsky ja hätäpäissään ryhmä perustettiin. Ruotsinkieli maksaa meille maltaita.

Westend on ollut vahvasti ruotsinkielinen, mutta ei enää. Miksi lukea ruotsia, kun englannilla pärjää? Ruotsinkieliset ovat sisäänpäin lämpiävä porukka, eikä siihen porukkaan ulkopuolisia huolita. Paavo Lipposella ja Kimmo Sasilla on juoksupojan rooli. Kumpikin on ruotsia tukemalla menettänyt arvokkuutensa.

kirkkahasti kirjoitti:

Peruskoulussa on joukko yhteisiä oppiaineita, jotka ovat muuten samoja kuin muualla maailmassa - mutta sitten on tämä pieni alakoulusta yliopistoon pakollinen pakkovähemmistökieli. Se on tuotu pakolliseksi vastoin ihmisten parempaa tietoa - tiedämme kyllä millä lehmänkaupoilla.

Peruskoulussa on myös aineryhmä nimeltä vieraat kielet, jonka sisällä kielet ovat VALINNAISIA. Siihen ryhmään ruotsinkin pitää jatkossa kuulua. Ei ole ollenkaan huono vaihtoehto olla englannin ja saksan ja venäjän ja espanjan kanssa samalla tarjottimella. Kuten suomi Ahvenanmaalla.

Lue lisää

Maailman peruskouluissa on kaikissa omat pakkokielensä. Ne eivät ole samoja eri maissa, eikä niitä opiskella samassa tietyssä järjestyksessä. Ne kun on suunniteltu sopimaan oman maan tarpeisiin, kuten ruotsikin meillä.

kirkkahasti kirjoitti:

Peruskoulussa on joukko yhteisiä oppiaineita, jotka ovat muuten samoja kuin muualla maailmassa - mutta sitten on tämä pieni alakoulusta yliopistoon pakollinen pakkovähemmistökieli. Se on tuotu pakolliseksi vastoin ihmisten parempaa tietoa - tiedämme kyllä millä lehmänkaupoilla.

Peruskoulussa on myös aineryhmä nimeltä vieraat kielet, jonka sisällä kielet ovat VALINNAISIA. Siihen ryhmään ruotsinkin pitää jatkossa kuulua. Ei ole ollenkaan huono vaihtoehto olla englannin ja saksan ja venäjän ja espanjan kanssa samalla tarjottimella. Kuten suomi Ahvenanmaalla.

Lue lisää

"Peruskoulussa on myös aineryhmä nimeltä vieraat kielet, jonka sisällä kielet ovat VALINNAISIA."

Kielet ovat kaikkialla maailmassa kouluissa joko pakollisia tai valinnaisia. Emme poikkea tässä suhteessa muista maista kuin vain eduksemme. Erittäin harvassa maassa on sellainen kielitarjonta, kuin isojen kaupunkien kouluissa: siellä voi lukea A1-kielestä lähtien lähestulkoon mitä kieltä vain.

Jos tällainen valikoima saataisiin myös pienempiin kuntiin, voisi siinä olla ratkaisun avaimet parempaan kielten osaamiseen. Jos oppilas lukee jotakin "vaikeampaa" kieltä 1. kielenä ja vasta 2. kielenä englantia, saadaan parempi tulos, kuin että kaikki lukevat englantia 1. kielenä.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Kielikylpy ryhmän minimikoko on 16 oppilasta. Espoossa ilmottautui 13 eikä ryhmää perustettu. Helsingistä tuli mahtikäsky ja hätäpäissään ryhmä perustettiin. Ruotsinkieli maksaa meille maltaita.

Westend on ollut vahvasti ruotsinkielinen, mutta ei enää. Miksi lukea ruotsia, kun englannilla pärjää? Ruotsinkieliset ovat sisäänpäin lämpiävä porukka, eikä siihen porukkaan ulkopuolisia huolita. Paavo Lipposella ja Kimmo Sasilla on juoksupojan rooli. Kumpikin on ruotsia tukemalla menettänyt arvokkuutensa.

Lue lisää

Kertoisitko tuosta Helsingistä tulleesta mahtikäskystä? Mikä instanssi tai taho Helsingissä voi pakottaa Espoon perustamaan kielikylpyluokan jo luokalle asetettu minimiryhmäkoko ei täyty?

Minkä koulun kielikylpyluokka oli kyseessä?

Mitä Westendin ruotsinkielisillä tai heidän puutteellaan on Westendin suomenkielisen kielikylvyn kanssa tekemistä? Ruotsin kielen kielikylpyjä järjestävät SUOMENKIELISET KOULUT!!

Ankdam kirjoitti:

Kertoisitko tuosta Helsingistä tulleesta mahtikäskystä? Mikä instanssi tai taho Helsingissä voi pakottaa Espoon perustamaan kielikylpyluokan jo luokalle asetettu minimiryhmäkoko ei täyty?

Minkä koulun kielikylpyluokka oli kyseessä?

Mitä Westendin ruotsinkielisillä tai heidän puutteellaan on Westendin suomenkielisen kielikylvyn kanssa tekemistä? Ruotsin kielen kielikylpyjä järjestävät SUOMENKIELISET KOULUT!!

Lue lisää

Mahtikäsky tuli tietenkin Opetushallituksesta. Kielikylvyn järjestäjät ovat epätoivoisia, kun koko systeemi on epäonnistunut. Rahaa on tuhlattu paljon turhien opettajien koulutukseen. RKP ja muut pakkoruotsin puolustajat ovat saaneet ruotsinkielen imagon romahtamaan. Aiemmin vierastettiin venäjää, nykyään ruotsia. Pahin imagon tuhoaja on ollut Paavo Lipponen.
Hän onkin menettänyt kaiken arvovaltansa.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Mahtikäsky tuli tietenkin Opetushallituksesta. Kielikylvyn järjestäjät ovat epätoivoisia, kun koko systeemi on epäonnistunut. Rahaa on tuhlattu paljon turhien opettajien koulutukseen. RKP ja muut pakkoruotsin puolustajat ovat saaneet ruotsinkielen imagon romahtamaan. Aiemmin vierastettiin venäjää, nykyään ruotsia. Pahin imagon tuhoaja on ollut Paavo Lipponen.
Hän onkin menettänyt kaiken arvovaltansa.

Lue lisää

Höpö höpö höpö!!
Opetushallitus ei puutu yksittäisten kuntien luokkien perustamiseen!!
Peruskoulujen toimintaa säätelee laki, ei opetushallitus!!!

Linkki väitteesi tueksi kiitos!!

Ihmiset ei hämmästyisi, vaikka opetusministeri puuttuisi asiaan, kun on kyse ruotsinkielestä. Sanni tekee hartiavoimin töitä, jotta pakkoruotsi säilyy.
Sanni on viimeinen este , ettei pakkoruotsi poistu. Tosin pakkoruotsin päivät on jo luettu. Sanni pystyy enää viivyttämään. Harmi, että hänen tukensa Stubb siirrettiin syrjään.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Ihmiset ei hämmästyisi, vaikka opetusministeri puuttuisi asiaan, kun on kyse ruotsinkielestä. Sanni tekee hartiavoimin töitä, jotta pakkoruotsi säilyy.
Sanni on viimeinen este , ettei pakkoruotsi poistu. Tosin pakkoruotsin päivät on jo luettu. Sanni pystyy enää viivyttämään. Harmi, että hänen tukensa Stubb siirrettiin syrjään.

Lue lisää

Minua hämmästyttäisi jos Lukiolaislikat kerrankin puhuisi asiaa eikä vain keksisi kaikenlaista soopaa.

En löydä googlaamala minkäänlausta mainintaa Espoon kaupungin tiedotteista tai paikallislehdistä että Espoossa olisi jäänyt kielikylpyluokka oppilaspulan vuoksi aloittamatta.
Sen sijaan muistan itsekin lukeneeni rähinästä Westendissä jossa Westendin koulun kieliluokkaa vaadittiin muutettavaksi tavalliseksi suomenkieliseksi luokaksi, koska koulumatkat.......

Löysin aiheesta kaksi adressia.
Kielikylpyluokan lakkauttamisen puolesta 159, lakkauttamista vastaan1024

https://www.adressit.com/westendin_suomenkieliset_lapset_westendinpuiston_kouluun

https://www.adressit.com/ruotsinkielinen_kielikylpyopetus_westedinpuiston_koulussa

Kyse ei ollu pakkoruotsista vaan lasten koulumatkan pituudesta.

Ankdam kirjoitti:

Minua hämmästyttäisi jos Lukiolaislikat kerrankin puhuisi asiaa eikä vain keksisi kaikenlaista soopaa.

En löydä googlaamala minkäänlausta mainintaa Espoon kaupungin tiedotteista tai paikallislehdistä että Espoossa olisi jäänyt kielikylpyluokka oppilaspulan vuoksi aloittamatta.
Sen sijaan muistan itsekin lukeneeni rähinästä Westendissä jossa Westendin koulun kieliluokkaa vaadittiin muutettavaksi tavalliseksi suomenkieliseksi luokaksi, koska koulumatkat.......

Löysin aiheesta kaksi adressia.
Kielikylpyluokan lakkauttamisen puolesta 159, lakkauttamista vastaan1024

https://www.adressit.com/westendin_suomenkieliset_lapset_westendinpuiston_kouluun

https://www.adressit.com/ruotsinkielinen_kielikylpyopetus_westedinpuiston_koulussa

Kyse ei ollu pakkoruotsista vaan lasten koulumatkan pituudesta.

Lue lisää

Kaikesta ylimääräisestä rähinästä päästään eroon, kun opetusta ruotsiksi annetaan ruotsinkielisissä kouluissa. Meillä on lain mukaan kaikilla oikeus opetukseen kielestä riippumatta. Tämä lukee selvästi perustuslaissa.
On vaikea ymmärtää, että ruotsinkieliset koulut syrjivät kielen perusteella.
Suomea voi opettaa näissä kouluissa vapaaehtoisuuteen perustuen.

Suomenkielisissä kouluissa ei tarvitse olla pakollista ruotsia. Oppilaat tulevat pärjäämään elämässään aivan valtavan hyvin ilman ruotsin taitoa.
Mikäli puuttumaton ruotsin taito estää jonkin viran saannin, niin kelpoisuusehtoja virkaan voi helposti muuttaa. Perustuslaki ei velvoita jokaista viranhaltijaa osaamaan ruotsia. Ruotsiksi palvelevat sitten vain ruotsinkielisen koulun käyneet. Enkelt eller hur? Yksinkertainen asia on tehty vaikeaksi!

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Ihmiset ei hämmästyisi, vaikka opetusministeri puuttuisi asiaan, kun on kyse ruotsinkielestä. Sanni tekee hartiavoimin töitä, jotta pakkoruotsi säilyy.
Sanni on viimeinen este , ettei pakkoruotsi poistu. Tosin pakkoruotsin päivät on jo luettu. Sanni pystyy enää viivyttämään. Harmi, että hänen tukensa Stubb siirrettiin syrjään.

Lue lisää

"Ihmiset ei hämmästyisi, vaikka opetusministeri puuttuisi asiaan, kun on kyse ruotsinkielestä. Sanni tekee hartiavoimin töitä, jotta pakkoruotsi säilyy."

Puhe on kielikylvystä. Mitä tekemistä kielikylpytoiminnalla on pakkoruotsin kanssa? Miten ne liittyvät toisiinsa?

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Kaikesta ylimääräisestä rähinästä päästään eroon, kun opetusta ruotsiksi annetaan ruotsinkielisissä kouluissa. Meillä on lain mukaan kaikilla oikeus opetukseen kielestä riippumatta. Tämä lukee selvästi perustuslaissa.
On vaikea ymmärtää, että ruotsinkieliset koulut syrjivät kielen perusteella.
Suomea voi opettaa näissä kouluissa vapaaehtoisuuteen perustuen.

Suomenkielisissä kouluissa ei tarvitse olla pakollista ruotsia. Oppilaat tulevat pärjäämään elämässään aivan valtavan hyvin ilman ruotsin taitoa.
Mikäli puuttumaton ruotsin taito estää jonkin viran saannin, niin kelpoisuusehtoja virkaan voi helposti muuttaa. Perustuslaki ei velvoita jokaista viranhaltijaa osaamaan ruotsia. Ruotsiksi palvelevat sitten vain ruotsinkielisen koulun käyneet. Enkelt eller hur? Yksinkertainen asia on tehty vaikeaksi!

Lue lisää

Miksi vaihdat puheenaihetta ja laitat taas vanhan levyn soimaan?

Keskustelumme koski Espoon kielikylpytoimintaa!
Väitit että Espoossa (koulu?) oli kielikylpyyn hakijoita vain 16 jolloin minimiryhmäkoko ei täyttynyt eikä luokkaa muka saatu perustettua.
Espoossa on kolmessa eri peruskoulussa yhteensä 75 kielikylpy-aloituspaikkaa.

Koska minä en onnistu löytämään mitään uutista tai virallista tiedotetta asiasta etkä sinäkään sellaista tarjoa niin voi vain olettaa että puhut tapasi mukaan pa*kaa.

Mitä taas kielikylpytoimintaan tulee niin miksi vastustat suomenkielisten vanhempien oikeutta valita lapselleen kielikylpykoulun jotta lapsi luonnonmenetelmällä oppisi ruotsia.

Ankdam kirjoitti:

"Ihmiset ei hämmästyisi, vaikka opetusministeri puuttuisi asiaan, kun on kyse ruotsinkielestä. Sanni tekee hartiavoimin töitä, jotta pakkoruotsi säilyy."

Puhe on kielikylvystä. Mitä tekemistä kielikylpytoiminnalla on pakkoruotsin kanssa? Miten ne liittyvät toisiinsa?

Lue lisää

Ruotsinkieli on yhdistävä tekijä. Toistaiseksi ei kielikylpyjä järjestetä, kuin ruotsiksi. Ihmetyttää veronmaksajaa, miksi? Ruotsinkieltä ei haluta opiskella.RKP:n politiikot sekä ruotsinkielen edustamiseen liitetyt politiikot, kuten Paavo Lipponen ja Kimmo Sasi ovat epäonnistuneet täysin. He ovat pilanneet ruotsinkielen imagon. Ennen ihmiset vierastivat venäjän opiskelua, nyt kukaan ei halua opiskella ruotsia. Miksi näin?

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Ruotsinkieli on yhdistävä tekijä. Toistaiseksi ei kielikylpyjä järjestetä, kuin ruotsiksi. Ihmetyttää veronmaksajaa, miksi? Ruotsinkieltä ei haluta opiskella.RKP:n politiikot sekä ruotsinkielen edustamiseen liitetyt politiikot, kuten Paavo Lipponen ja Kimmo Sasi ovat epäonnistuneet täysin. He ovat pilanneet ruotsinkielen imagon. Ennen ihmiset vierastivat venäjän opiskelua, nyt kukaan ei halua opiskella ruotsia. Miksi näin?

Lue lisää

Kielikylpy ja kielten opiskelu on kaksi eri asiaa. Kielikylpy on opetusmenetelmä joka on kehitetty erityisesti kaksikielisten maitten olosuhteisiin ja lähtökohtiin.
Yleensä niin että enemmistön lapset opiskelevat vähemmistökieltä kylpymenetelmän avulla.

"Mitä on kielikylpy?

Kielikylpy on vieraan kielen omaksumismalli, jossa kieli omaksutaan käyttämällä sitä luonnollisissa yhteyksissä ja mielekkäissä tilanteissa.

Menetelmä on lähtöisin Kanadasta, missä sitä on käytetty 1960-luvulta lähtien. Kanadan ns. varhaisen täydellisen kielikylvyn pohjalta Vaasan yliopisto on vuodesta 1987 kehittänyt ruotsin varhaista kielikylpyä sopivaksi Suomen oloihin.

Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Toiminnallinen kaksikielisyys ei tarkoita täydellistä kaksikielisyyttä, vaan kielikylpykieli omaksutaan käytännön kokemusten kautta. Omaksuttava kieli, kielikylpykieli, ei ole kielenopetuksen kohde, vaan sitä käytetään opetuksen välineenä.

Kielikylpymenetelmässä opettajat ja ohjaajat ovat kielikylpykielen syntyperäisiä puhujia ja he käyttävät vain kielikylpykieltä, mutta ymmärtävät aina myös lapsen äidinkieltä. Lapset voivat käyttää sekä suomen että ruotsin kieltä. Kielikylpyopetuksen tärkeimpiä periaatteita on opetuksen ”yksikielisyys”. Opettaja puhuu aina vain yhtä kieltä.

Ennen kouluikää kieltä opitaan leikkien kerhoissa ja päiväkodeissa. Päiväkodin jälkeen kielikylpyopetus jatkuu peruskoulussa. Suomen kielen osuus lisääntyy opetuksessa niin, että kielikylvetyksen loppuvaiheessa noin puolet opetuksesta annetaan ruotsiksi.

Yliopistotasoisesti kielikylpyä on tutkittu Suomessa (ruotsi, suomi) Vaasan yliopistossa, Turussa ja Helsingissä, sekä muualla maailmassa Kanadassa (ranska, englanti) ja Espanjassa (katalaani, espanja) ja tutkimustulokset ovat toisiaan tukevia."

http://www.kirkkonummenkielikylpy.fi/kielikylpy/mita_on_kielikylpy/

Ankdam kirjoitti:

Miksi vaihdat puheenaihetta ja laitat taas vanhan levyn soimaan?

Keskustelumme koski Espoon kielikylpytoimintaa!
Väitit että Espoossa (koulu?) oli kielikylpyyn hakijoita vain 16 jolloin minimiryhmäkoko ei täyttynyt eikä luokkaa muka saatu perustettua.
Espoossa on kolmessa eri peruskoulussa yhteensä 75 kielikylpy-aloituspaikkaa.

Koska minä en onnistu löytämään mitään uutista tai virallista tiedotetta asiasta etkä sinäkään sellaista tarjoa niin voi vain olettaa että puhut tapasi mukaan pa*kaa.

Mitä taas kielikylpytoimintaan tulee niin miksi vastustat suomenkielisten vanhempien oikeutta valita lapselleen kielikylpykoulun jotta lapsi luonnonmenetelmällä oppisi ruotsia.

Lue lisää

Uutisessa luki, että kielikylpy perustetaan, jos on 16 ilmottautunutta Espoossa oli 13, mutta mahtikäskyllä ryhmä perustettiin.
Loviisassa kielikylpyyn ilmottautui vain 5 hakijaa, eikä ryhmää perustettu.

Poliisiopistoon olisi ryhmä perustettu, jos olisi löytynyt 20 ruotsinkielistä lukutaitoista, jotka olisivat olleet fyysisesti kunnossa. Poliisiopiston fyysisiä vaatimuksia on helpotettu, jotta naiset pääsevät opiskelemaan.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Uutisessa luki, että kielikylpy perustetaan, jos on 16 ilmottautunutta Espoossa oli 13, mutta mahtikäskyllä ryhmä perustettiin.
Loviisassa kielikylpyyn ilmottautui vain 5 hakijaa, eikä ryhmää perustettu.

Poliisiopistoon olisi ryhmä perustettu, jos olisi löytynyt 20 ruotsinkielistä lukutaitoista, jotka olisivat olleet fyysisesti kunnossa. Poliisiopiston fyysisiä vaatimuksia on helpotettu, jotta naiset pääsevät opiskelemaan.

Lue lisää

Missä uutisessa?

Ankdam kirjoitti:

Kielikylpy ja kielten opiskelu on kaksi eri asiaa. Kielikylpy on opetusmenetelmä joka on kehitetty erityisesti kaksikielisten maitten olosuhteisiin ja lähtökohtiin.
Yleensä niin että enemmistön lapset opiskelevat vähemmistökieltä kylpymenetelmän avulla.

"Mitä on kielikylpy?

Kielikylpy on vieraan kielen omaksumismalli, jossa kieli omaksutaan käyttämällä sitä luonnollisissa yhteyksissä ja mielekkäissä tilanteissa.

Menetelmä on lähtöisin Kanadasta, missä sitä on käytetty 1960-luvulta lähtien. Kanadan ns. varhaisen täydellisen kielikylvyn pohjalta Vaasan yliopisto on vuodesta 1987 kehittänyt ruotsin varhaista kielikylpyä sopivaksi Suomen oloihin.

Kielikylvyn tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Toiminnallinen kaksikielisyys ei tarkoita täydellistä kaksikielisyyttä, vaan kielikylpykieli omaksutaan käytännön kokemusten kautta. Omaksuttava kieli, kielikylpykieli, ei ole kielenopetuksen kohde, vaan sitä käytetään opetuksen välineenä.

Kielikylpymenetelmässä opettajat ja ohjaajat ovat kielikylpykielen syntyperäisiä puhujia ja he käyttävät vain kielikylpykieltä, mutta ymmärtävät aina myös lapsen äidinkieltä. Lapset voivat käyttää sekä suomen että ruotsin kieltä. Kielikylpyopetuksen tärkeimpiä periaatteita on opetuksen ”yksikielisyys”. Opettaja puhuu aina vain yhtä kieltä.

Ennen kouluikää kieltä opitaan leikkien kerhoissa ja päiväkodeissa. Päiväkodin jälkeen kielikylpyopetus jatkuu peruskoulussa. Suomen kielen osuus lisääntyy opetuksessa niin, että kielikylvetyksen loppuvaiheessa noin puolet opetuksesta annetaan ruotsiksi.

Yliopistotasoisesti kielikylpyä on tutkittu Suomessa (ruotsi, suomi) Vaasan yliopistossa, Turussa ja Helsingissä, sekä muualla maailmassa Kanadassa (ranska, englanti) ja Espanjassa (katalaani, espanja) ja tutkimustulokset ovat toisiaan tukevia."

http://www.kirkkonummenkielikylpy.fi/kielikylpy/mita_on_kielikylpy/

Lue lisää

Kielikylpy on hieno asia. Suomenkielisen ihmisen ei kannata laittaa lastaan ruotsinkielen kylpyyn. Ensinnäkin ruotsin merkitys Suomessa vähenee päivä päivältä. Kielikylvyssäkään ei saavuta ruotsia äidinkielenään puhuvien kielitaitoa. Ruotsinkieliset Suomessa ovat hyvin suljettu poruka, joka ei ota jäseniä. Ruotsin kieltä ei voi hyödyntää kulttuurissa eikä kansainvälisyydessä.
Suomenkieliselle ruotsi on turha kieli ja kielipalettia kannattaa täydentää tärkeämmillä ja hyödyllisimmillä kielillä. Vaatikaa englannin kylpyjä.
Yhteiskunnan varat ovat valuneet hukkaan ruotsinkielisiin kielikylpyihin.
Turhaan on opettajia koulutettu!

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Kielikylpy on hieno asia. Suomenkielisen ihmisen ei kannata laittaa lastaan ruotsinkielen kylpyyn. Ensinnäkin ruotsin merkitys Suomessa vähenee päivä päivältä. Kielikylvyssäkään ei saavuta ruotsia äidinkielenään puhuvien kielitaitoa. Ruotsinkieliset Suomessa ovat hyvin suljettu poruka, joka ei ota jäseniä. Ruotsin kieltä ei voi hyödyntää kulttuurissa eikä kansainvälisyydessä.
Suomenkieliselle ruotsi on turha kieli ja kielipalettia kannattaa täydentää tärkeämmillä ja hyödyllisimmillä kielillä. Vaatikaa englannin kylpyjä.
Yhteiskunnan varat ovat valuneet hukkaan ruotsinkielisiin kielikylpyihin.
Turhaan on opettajia koulutettu!

Lue lisää

Kielikylpy todellakin on erinomainen tapa aloittaa kielten oppiminen leikin varjolla. On fiksua laittaa lapsi muuhun kuin englanninkieliseen kylpyyn, koska nykymaailmassa englanti opitaan muutenkin. Suositeltavia kieliä ovat ruotsin lisäski vaikkapa ranska, saksa tai venäjä. Tämän jälkeen kun lapsi lukee A1-kielenä valittua kieltä, hän saa tässä kielessä sujuvan kielitaidon.

kdgkkdfgkg kirjoitti:

Kielikylpy todellakin on erinomainen tapa aloittaa kielten oppiminen leikin varjolla. On fiksua laittaa lapsi muuhun kuin englanninkieliseen kylpyyn, koska nykymaailmassa englanti opitaan muutenkin. Suositeltavia kieliä ovat ruotsin lisäski vaikkapa ranska, saksa tai venäjä. Tämän jälkeen kun lapsi lukee A1-kielenä valittua kieltä, hän saa tässä kielessä sujuvan kielitaidon.

Lue lisää

Ruotsinkieliset kielikylvyt ovat suomenkielisille turhia. Ne ovat suuri veronmaksajien kusetus. Ruotsinkieliset saavat mukavia suojatyöpaikkoja.
Veronmaksajat eivär saa vastinetta rahoilleen, koska ruotsia eivät tarvitse!

Suomessa ruotsi on ollut aina kysytty kieli työelämässä, sekä yksityisellä että kunnallisella puolella, saame ei koskaan.

helppo.ymmärtää kirjoitti:

Suomessa ruotsi on ollut aina kysytty kieli työelämässä, sekä yksityisellä että kunnallisella puolella, saame ei koskaan.

Myös saksa on kysytty kieli...
Ruotsin tarve on useimmiten vain paperilla.

Mutta oleellistaon, kuten huomasit, ettei kielikokeilussa olisikaan ongelmia, jos pakkokieli olisi ollut jokin muu kuin ruotsi, vaikka kyseessä olisi samanlainen rakenteiden uudistuminen.

Kritiikki koko kokeilua vastaan on lumepuhetta. Kriitikoille ei kelpaa mikään muu kuin pakollinen ruotsi.

Yösyöttö kirjoitti:

Myös saksa on kysytty kieli...
Ruotsin tarve on useimmiten vain paperilla.

Mutta oleellistaon, kuten huomasit, ettei kielikokeilussa olisikaan ongelmia, jos pakkokieli olisi ollut jokin muu kuin ruotsi, vaikka kyseessä olisi samanlainen rakenteiden uudistuminen.

Kritiikki koko kokeilua vastaan on lumepuhetta. Kriitikoille ei kelpaa mikään muu kuin pakollinen ruotsi.

Lue lisää

Saksaa on voinut lukea Suomessa iät ja ajat. Saksa oli ennen peruskoulua osatuin vieras kieli Suomessa. Sen suosio on jälleen kasvussa.

Yösyöttö kirjoitti:

Myös saksa on kysytty kieli...
Ruotsin tarve on useimmiten vain paperilla.

Mutta oleellistaon, kuten huomasit, ettei kielikokeilussa olisikaan ongelmia, jos pakkokieli olisi ollut jokin muu kuin ruotsi, vaikka kyseessä olisi samanlainen rakenteiden uudistuminen.

Kritiikki koko kokeilua vastaan on lumepuhetta. Kriitikoille ei kelpaa mikään muu kuin pakollinen ruotsi.

Lue lisää

OAJ vastustaa kielikokeilua. Sen perustelut eivät ole "lumepuhetta", vaan asiantuntijoiden realismia.

opiskeltuon kirjoitti:

Saksaa on voinut lukea Suomessa iät ja ajat. Saksa oli ennen peruskoulua osatuin vieras kieli Suomessa. Sen suosio on jälleen kasvussa.

Vi som är födda på 1940talet hade ofta föräldrar som kunde tyska , inte engelslka.

kkkiiiiii kirjoitti:

OAJ vastustaa kielikokeilua. Sen perustelut eivät ole "lumepuhetta", vaan asiantuntijoiden realismia.

OAJ joutuu puolustamaan ruotsinopettajien työllisyyttä, suurin yksittäinen aineopettajaryhmä - se on ammattiyhdistyspolitiikkaa.

Nimimerkki OAJ:n jäsen

Yösyöttö kirjoitti:

OAJ joutuu puolustamaan ruotsinopettajien työllisyyttä, suurin yksittäinen aineopettajaryhmä - se on ammattiyhdistyspolitiikkaa.

Nimimerkki OAJ:n jäsen

Miten tämä liittyy siihen, että OAJ vastustaa kielikokeilua? OAJ ei perusteluissaan puhu mitään ruotsinopettajista. Jos kerran tämä väittämäsi on faktaa, niin laita siitä linkki näkyville - eli että OAJ:n pääasiallinen tarkoitus on tukea ruotsinopettajien työllisyyttä. Tätähän tässä vihjaat koko ajan.

todisteet_pöytään kirjoitti:

Miten tämä liittyy siihen, että OAJ vastustaa kielikokeilua? OAJ ei perusteluissaan puhu mitään ruotsinopettajista. Jos kerran tämä väittämäsi on faktaa, niin laita siitä linkki näkyville - eli että OAJ:n pääasiallinen tarkoitus on tukea ruotsinopettajien työllisyyttä. Tätähän tässä vihjaat koko ajan.

Lue lisää

OAJ:n jäsenet tietävät. Mitä hyötyä ammattiliitosta on, jossei se puolusta omien työllisyyttä? ;)

Yösyöttö kirjoitti:

OAJ:n jäsenet tietävät. Mitä hyötyä ammattiliitosta on, jossei se puolusta omien työllisyyttä? ;)

Eikö OAJ saisi tukea ruotsinopettajien työllisyyttä? Pitäisikö OAJ:n tukea kaikkien muiden aineiden opettajien työllisyyttä, paitsi ruotsinopettajien. Onko tämä nk. fennomaanilogiikkaa?

kook5 kirjoitti:

Eikö OAJ saisi tukea ruotsinopettajien työllisyyttä? Pitäisikö OAJ:n tukea kaikkien muiden aineiden opettajien työllisyyttä, paitsi ruotsinopettajien. Onko tämä nk. fennomaanilogiikkaa?

Lue lisää

OAJ siis tukee kannanotollaan ruotsinopettajien työllisyyttä - mutta kun pakkoruotsi on epäeettinen rakennelma niin tulee OAJ:kin ottaneeksi epäeettisen kannan. Eihän se mitään uutta ole ay-toiminnassa, muutaman yksilön etu menee maan edun edelle. Sellaista on elämä, mutta tässä yhteinen etu tulee kyllä voittamaan ruotsinopettajien saavutetut edut, onneksi. Voihan sitä elantonsa eettisemminkin ansaita.

Yösyöttö kirjoitti:

OAJ siis tukee kannanotollaan ruotsinopettajien työllisyyttä - mutta kun pakkoruotsi on epäeettinen rakennelma niin tulee OAJ:kin ottaneeksi epäeettisen kannan. Eihän se mitään uutta ole ay-toiminnassa, muutaman yksilön etu menee maan edun edelle. Sellaista on elämä, mutta tässä yhteinen etu tulee kyllä voittamaan ruotsinopettajien saavutetut edut, onneksi. Voihan sitä elantonsa eettisemminkin ansaita.

Lue lisää

"pakkoruotsi on epäeettinen rakennelma"

No tulihan se sieltä: oma henk. koht. suhtautumistapasi ja mielipiteesi.

Täällä kyseltiin faktojen perään. Niitä ei tullut.

faktatpuuttuu kirjoitti:

"pakkoruotsi on epäeettinen rakennelma"

No tulihan se sieltä: oma henk. koht. suhtautumistapasi ja mielipiteesi.

Täällä kyseltiin faktojen perään. Niitä ei tullut.

Lue lisää

Eettiselle rakennelmalle tunnusomaista on selkeät perustelut, jotka yleisesti hyväksytään ja se, että eri tavoin ajattelevat voivat muovata omat ratkaisunsa vrt. Katsomusaineiden opetus tai asevelvollisuus.

Pakkoruotsin ainoa peruste on palveluvelvoite.
Pakkoruotsi on RKP:n ostama lehmänkauppa, jolla ei ole päivääkään ollut enemmistön kannatusta.
Pakkoa on kritisoitu läpi vuosien eikä missään muualla ole vastaavaa rakennelmaa.
Vapautuksia tai vaihtoehtoja ei sallita.

MOT

Jä nyt täällä kritisoidaan tätä pienoista pakkoruotsitonta kokeiluakin! Teidän pitäisi olla huolissanne omista asenteistanne! Tehän vaaditte pakkoa muille kun taas muut soisivat vapauden teillekin!

Yösyöttö kirjoitti:

Eettiselle rakennelmalle tunnusomaista on selkeät perustelut, jotka yleisesti hyväksytään ja se, että eri tavoin ajattelevat voivat muovata omat ratkaisunsa vrt. Katsomusaineiden opetus tai asevelvollisuus.

Pakkoruotsin ainoa peruste on palveluvelvoite.
Pakkoruotsi on RKP:n ostama lehmänkauppa, jolla ei ole päivääkään ollut enemmistön kannatusta.
Pakkoa on kritisoitu läpi vuosien eikä missään muualla ole vastaavaa rakennelmaa.
Vapautuksia tai vaihtoehtoja ei sallita.

MOT

Jä nyt täällä kritisoidaan tätä pienoista pakkoruotsitonta kokeiluakin! Teidän pitäisi olla huolissanne omista asenteistanne! Tehän vaaditte pakkoa muille kun taas muut soisivat vapauden teillekin!

Lue lisää

Nyt vaihdoitkin sitten näppärästi puheenaihetta.

Puhe oli kuvitteellisesta ruotsinopettajien suosimisesta OAJ:ssa. Niitä faktoja odotellaan edelleen...

puheenaihevaihtui kirjoitti:

Nyt vaihdoitkin sitten näppärästi puheenaihetta.

Puhe oli kuvitteellisesta ruotsinopettajien suosimisesta OAJ:ssa. Niitä faktoja odotellaan edelleen...

Faktat

1. OAJ opettajien ammattiliitto
2. Kieltenopet ovat OAJ:n suurin aineopettajaryhmä
3. Pakkoruotsin vinouttaman virkarakenteen vuoksi suurin osa kieltenopettajista on ruotsinopettajia
4. Valinnainen ruotsi tekisi kaikkien virassa olevien kieltenopettajien tunneista epävarmoja, sillä uusia kieliä ei välttämättä löydy vanhojen repertuaarista

Kuinka vaikea on laskea yhteen nämä faktat? :)

Yösyöttö kirjoitti:

Faktat

1. OAJ opettajien ammattiliitto
2. Kieltenopet ovat OAJ:n suurin aineopettajaryhmä
3. Pakkoruotsin vinouttaman virkarakenteen vuoksi suurin osa kieltenopettajista on ruotsinopettajia
4. Valinnainen ruotsi tekisi kaikkien virassa olevien kieltenopettajien tunneista epävarmoja, sillä uusia kieliä ei välttämättä löydy vanhojen repertuaarista

Kuinka vaikea on laskea yhteen nämä faktat? :)

Lue lisää

Pakkoruotsi ei ole vinouttanut opetusta millään tavalla, vaan KUNNAT, jotka eivät valinnaisia kieliä ole tarjonneet. Ruotsinopettajia on turha syyllistää tästä.

90-luvulla meillä ei ollut tätä ongelmaa; eri kieliä luettiin runsaasti, ja niitä myös osattiin.

turhaa.syyllistää kirjoitti:

Pakkoruotsi ei ole vinouttanut opetusta millään tavalla, vaan KUNNAT, jotka eivät valinnaisia kieliä ole tarjonneet. Ruotsinopettajia on turha syyllistää tästä.

90-luvulla meillä ei ollut tätä ongelmaa; eri kieliä luettiin runsaasti, ja niitä myös osattiin.

Lue lisää

Vapaaehtoinen A2-kieli tuli mukaan perusopetuksen opetussuunnitelman perus-
teisiin vuonna 1994. Aluksi innostusta riitti erityisesti saksan opiskeluun ja A2-kieltä luki noin kolmannes oppilaista. Nykyisin A2-kieltä lukee noin joka neljäs. Vähennys on tapahtunut nimenomaan saksan kohdalla, kyse ei ole tarjonnan puutteesta. Kouluilla kieltenopettajat ovat valistaneet valitsijoita siitä, ettei äidinkielessä ja englannissa saa olla ongelmia. Kouluille on tullut runsaasti maahanmuuttajia, joilla kielitaakkaa on jo omasta takaa.

Tarkista faktasi.

Yösyöttö kirjoitti:

Vapaaehtoinen A2-kieli tuli mukaan perusopetuksen opetussuunnitelman perus-
teisiin vuonna 1994. Aluksi innostusta riitti erityisesti saksan opiskeluun ja A2-kieltä luki noin kolmannes oppilaista. Nykyisin A2-kieltä lukee noin joka neljäs. Vähennys on tapahtunut nimenomaan saksan kohdalla, kyse ei ole tarjonnan puutteesta. Kouluilla kieltenopettajat ovat valistaneet valitsijoita siitä, ettei äidinkielessä ja englannissa saa olla ongelmia. Kouluille on tullut runsaasti maahanmuuttajia, joilla kielitaakkaa on jo omasta takaa.

Tarkista faktasi.

Lue lisää

Vaihdoit sitten puheenaihetta ruotsin opettajien suosimisesta A2-kieleen.

Ongelma mainitsemassasi asiassa on ennen kaikkea siinä, että pienissä kunnissa ei ole riittävästi kielivalintaa. Isoissa kouluissa (käytännössä eteläinen Suomi) saa valita kielen jo A1-kielestä lähtien, mikä on ihanteellista, koska näin saadaan kaikkein varmimmin uusia kielten osaajia.

Jos kaikki kunnat "vapauttaisivat" kielten luvun ym. tavalla, ongelmat ratkeaisivat paremmin. Ruotsia oppiaineenakin on turha liikaa syytellä, koska sen opetusmäärät ovat joskus hyvin pieniä; 2 oppituntia viikossa kolmen vuoden ajan on erittäin vähän!

En ole ruotsin vapaaehtoistamista vastaan, vaan kritisoin ongelman suurentelua: ruotsi on kuviossa vain yksi yksityiskohta, se suuri ongelma on saada oppilaat kiinnostumaan taas vieraista kielistä.

suurentelua kirjoitti:

Vaihdoit sitten puheenaihetta ruotsin opettajien suosimisesta A2-kieleen.

Ongelma mainitsemassasi asiassa on ennen kaikkea siinä, että pienissä kunnissa ei ole riittävästi kielivalintaa. Isoissa kouluissa (käytännössä eteläinen Suomi) saa valita kielen jo A1-kielestä lähtien, mikä on ihanteellista, koska näin saadaan kaikkein varmimmin uusia kielten osaajia.

Jos kaikki kunnat "vapauttaisivat" kielten luvun ym. tavalla, ongelmat ratkeaisivat paremmin. Ruotsia oppiaineenakin on turha liikaa syytellä, koska sen opetusmäärät ovat joskus hyvin pieniä; 2 oppituntia viikossa kolmen vuoden ajan on erittäin vähän!

En ole ruotsin vapaaehtoistamista vastaan, vaan kritisoin ongelman suurentelua: ruotsi on kuviossa vain yksi yksityiskohta, se suuri ongelma on saada oppilaat kiinnostumaan taas vieraista kielistä.

Lue lisää

Suomessa oppilailla on kaksi vierasta kieltä aivan EU-suositusten mukaan: A1 ja pakkoruotsi.

Luepa, mitä opetusneuvokset sanovat asiasta:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005116136.html

Suomessa luetaan vieraitta kieliä enemmän kuin esimerkiksi EU:ssa keskimäärin. Ei ole realismia, että meillä oppilaiden pitäisi lukea kolme vierasta kieltä vain, jotta pakkoruotsi voitaisiin jatkossakin pitää pakkoruotsina.

suurentelua kirjoitti:

Vaihdoit sitten puheenaihetta ruotsin opettajien suosimisesta A2-kieleen.

Ongelma mainitsemassasi asiassa on ennen kaikkea siinä, että pienissä kunnissa ei ole riittävästi kielivalintaa. Isoissa kouluissa (käytännössä eteläinen Suomi) saa valita kielen jo A1-kielestä lähtien, mikä on ihanteellista, koska näin saadaan kaikkein varmimmin uusia kielten osaajia.

Jos kaikki kunnat "vapauttaisivat" kielten luvun ym. tavalla, ongelmat ratkeaisivat paremmin. Ruotsia oppiaineenakin on turha liikaa syytellä, koska sen opetusmäärät ovat joskus hyvin pieniä; 2 oppituntia viikossa kolmen vuoden ajan on erittäin vähän!

En ole ruotsin vapaaehtoistamista vastaan, vaan kritisoin ongelman suurentelua: ruotsi on kuviossa vain yksi yksityiskohta, se suuri ongelma on saada oppilaat kiinnostumaan taas vieraista kielistä.

Lue lisää

Käsityksesi siitä, että vieraita kieliä olisi aiemmin luettu enemmän peruskoulussa on väärä.

Vuonna -94 tuli vasta A2-kieli peruskoulujen opetussuunnitelmaan. Sen tulo rokotti aiemmin kahdeksannelta valinnaista B2-kieltä lukeneiden määrää, niin että osa siirtyi lukemaan jo A2-kieltä. Samaan aikaan vähennettiin valinnaisaineiden tunteja, jolloin yhä harvempi halusi kotitalouden, taideaineen ja tietotekniikan sijaan vielä yhtä kieltä. Samaan aikaan kilpailu jatko-opinnoista on koko ajan koventunut ja lukiossa ainereaali, joka on monille jatkon kannalta välttämätön, vaatii huomattavan panostuksen kirjoitettaviin aineisiin ja vie kieltenopettajien mukaan lukijoita lukion valinnaiskieliltä.

"Lisää kieliä" ei ole realistinen slogan. Mutta laveampi kielivaranto on realismia ja saavutetaan luopumalla pakkoruotsista ja tukemalla maahanmuuttajien äidinkielten säilymistä.

kirkkahasti kirjoitti:

Käsityksesi siitä, että vieraita kieliä olisi aiemmin luettu enemmän peruskoulussa on väärä.

Vuonna -94 tuli vasta A2-kieli peruskoulujen opetussuunnitelmaan. Sen tulo rokotti aiemmin kahdeksannelta valinnaista B2-kieltä lukeneiden määrää, niin että osa siirtyi lukemaan jo A2-kieltä. Samaan aikaan vähennettiin valinnaisaineiden tunteja, jolloin yhä harvempi halusi kotitalouden, taideaineen ja tietotekniikan sijaan vielä yhtä kieltä. Samaan aikaan kilpailu jatko-opinnoista on koko ajan koventunut ja lukiossa ainereaali, joka on monille jatkon kannalta välttämätön, vaatii huomattavan panostuksen kirjoitettaviin aineisiin ja vie kieltenopettajien mukaan lukijoita lukion valinnaiskieliltä.

"Lisää kieliä" ei ole realistinen slogan. Mutta laveampi kielivaranto on realismia ja saavutetaan luopumalla pakkoruotsista ja tukemalla maahanmuuttajien äidinkielten säilymistä.

Lue lisää

"Käsityksesi siitä, että vieraita kieliä olisi aiemmin luettu enemmän peruskoulussa on väärä."

Mikäköhän mahtaa teillä fennomaaneilla sitten olla ongelmana? Nimim. Nettisuomalainen väittää lähestulkoon jokaisessa viestissään, että pakkoruotsin takia Suomessa luetaan liian vähän kieliä ja esittää prosenttitaulukkonsa.... (?)

Olen sitä mieltä edelleen, että ennen luettiin kieliä enemmän ja niitä osattiin paremmin. Kieliä luettiin aiemmin lukioissa vuosiperustaisesti. Tämä tarkoitti, että oppilas joutui pakolla lukemaan esim. valitsemaansa B3-kieltä "loppuun asti".
Nyt kurssimuotoisessa lukiossa voi suorittaa kielestä kurssin ja saada siitä arvosanan. Tällainen ei ole mitään kielten opiskelua - oppimisesta puhumattakaan.

Kun tällainenkin vapaus on tullut kielten opiskeluun, on selvää että emme saa uusia kielten osaajia, jos vaatimustasoa ei nosteta. B1-kielen ylioppilaskirjoitusten pakollisuuden palautus olisi tähän oikea ratkaisu. Tämä tarkoittaisi että oppilas joutuisi lukemaan tosissaan kahta vierasta kieltä ja kielen taito testattaisiin kirjoituksissa, kuten kuuluukin. Lukioista ne tulevaisuuden kielten osaajat kuitenkin tulevat, ovat aina tulleet.

Oli hakijoita 100, ja 20 olisi vaadittu jotta opetus olisi voinut alkaa.
Dragsvikissa varusmiespalvelunsa suorittaneet vain olivat rapakuntoisia.
Pojat eivät ruotsinkielisessä koulussa olleet oppineet lukemaan.
Yhtään kelvollista ei hakijoissa ollut, joten kurssi peruttiin.

Käsitys, että kieliä luettaisiin esim. EU-maissa vapaasti, on täysin väärä.
Esim. Sveitsin ranskankielisellä alueella aloitetaan pakkosaksalla ja jatketaan sitten englannilla.

Tuleeko kielivalinta Sote alueiden päätettäväksi? Jyrääkö Kepu maakuntien avullla Helsingissä majailevan pakkoruotsi myönteisyyden?
Voiko kunta aloittaa vapaasti englannin, tai muun EU- kielen opetuksen päivähoidossa? Voiko kunta aloittaa kielikylvyn muulla, kuin ruotsilla?
Mikäli kunta lopettaisi ruotsin opetuksen, mitkä olisivat sanktiot?
Voiko luokanopettaja kieltäytyä opettamasta ruotsia, järki ja omatuntosyistä?

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Tuleeko kielivalinta Sote alueiden päätettäväksi? Jyrääkö Kepu maakuntien avullla Helsingissä majailevan pakkoruotsi myönteisyyden?
Voiko kunta aloittaa vapaasti englannin, tai muun EU- kielen opetuksen päivähoidossa? Voiko kunta aloittaa kielikylvyn muulla, kuin ruotsilla?
Mikäli kunta lopettaisi ruotsin opetuksen, mitkä olisivat sanktiot?
Voiko luokanopettaja kieltäytyä opettamasta ruotsia, järki ja omatuntosyistä?

Lue lisää

Hyviä kysymyksiä. Toivotaan, että niihin saataisiin järkeviä vastauksia hallinnolta.

Oikeat kysymykset tähän aiheeseen esittää tämän alan ammattikunta, OAJ. Kannattaa lukea nämä huolella. Silloin ymmärtää, kuinka laajasta ja kaikkea muuta kuin yksinkertaisesti ratkaistavasta asiasta on kyse:

https://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408919411909&page_name=OAJ sanoo ei kielikokeilulle tassa 5 syyta

Jos minulla on kysyttävää kielikokeilusta, esitän kysymykseni asiantuntijoille.

Suosittelen_Lukemaan kirjoitti:

Oikeat kysymykset tähän aiheeseen esittää tämän alan ammattikunta, OAJ. Kannattaa lukea nämä huolella. Silloin ymmärtää, kuinka laajasta ja kaikkea muuta kuin yksinkertaisesti ratkaistavasta asiasta on kyse:

https://www.oaj.fi/cs/oaj/Uutiset?&contentID=1408919411909&page_name=OAJ sanoo ei kielikokeilulle tassa 5 syyta

Lue lisää

Hyviä pointteja!

Ero fennomaanien ja OAJ:n välillä on selvä: Fennomaanit keskittyvät pakkoruotsin poistoon ja sitä kautta Suomen yksikielistämiseen, kun taas OAJ, esittää kantoja siihen, miten saataisiin lisättyä kielten oppimista ja osaamista. OAJ on ts. aidosti kiinnostunut Suomen kielten opetuksen ongelmista ja esittää myös ongelmaan ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja en ole fennomaanien viesteistä lukenut; päinvastoin, viesteissä on usein vääriä käsityksiä opetuksen nykytilasta. Esimerkkinä vaikkapa väittämä, että kielten opiskelu olisi lisääntynyt. Ei se ole lisääntynyt, vaikka helpostusta on tullut vuosien varrella vaikka kuinka paljon!

Tässä on ero kuin yöllä ja päivällä!

eroselvä kirjoitti:

Hyviä pointteja!

Ero fennomaanien ja OAJ:n välillä on selvä: Fennomaanit keskittyvät pakkoruotsin poistoon ja sitä kautta Suomen yksikielistämiseen, kun taas OAJ, esittää kantoja siihen, miten saataisiin lisättyä kielten oppimista ja osaamista. OAJ on ts. aidosti kiinnostunut Suomen kielten opetuksen ongelmista ja esittää myös ongelmaan ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja en ole fennomaanien viesteistä lukenut; päinvastoin, viesteissä on usein vääriä käsityksiä opetuksen nykytilasta. Esimerkkinä vaikkapa väittämä, että kielten opiskelu olisi lisääntynyt. Ei se ole lisääntynyt, vaikka helpostusta on tullut vuosien varrella vaikka kuinka paljon!

Tässä on ero kuin yöllä ja päivällä!

Lue lisää

Samaa mieltä. Koululaisten vanhemmat tarvitsevat ennen kaikkea realistista, oikeaa tietoa kielten opetuksesta.

eroselvä kirjoitti:

Hyviä pointteja!

Ero fennomaanien ja OAJ:n välillä on selvä: Fennomaanit keskittyvät pakkoruotsin poistoon ja sitä kautta Suomen yksikielistämiseen, kun taas OAJ, esittää kantoja siihen, miten saataisiin lisättyä kielten oppimista ja osaamista. OAJ on ts. aidosti kiinnostunut Suomen kielten opetuksen ongelmista ja esittää myös ongelmaan ratkaisuja. Tällaisia ratkaisuja en ole fennomaanien viesteistä lukenut; päinvastoin, viesteissä on usein vääriä käsityksiä opetuksen nykytilasta. Esimerkkinä vaikkapa väittämä, että kielten opiskelu olisi lisääntynyt. Ei se ole lisääntynyt, vaikka helpostusta on tullut vuosien varrella vaikka kuinka paljon!

Tässä on ero kuin yöllä ja päivällä!

Lue lisää

Pakkoruotsi on tappanut halun opiskella kieliä. Pojat opiskelevat enää englantia.
Tosiasioiden hyväksyntä olisi hyvä lähtökohta alkaa suunnittelemaan kieltenopiskelua. Asiantuntijoina pitää käyttää niitä, joita asia koskee.
Ruotsinkieliset opiskelevat omissa kouluissaan, joten he ovat jäävejä.
Folktingetin valtuustossa olevat 7 ahvenanmaalaista vihollisia.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Pakkoruotsi on tappanut halun opiskella kieliä. Pojat opiskelevat enää englantia.
Tosiasioiden hyväksyntä olisi hyvä lähtökohta alkaa suunnittelemaan kieltenopiskelua. Asiantuntijoina pitää käyttää niitä, joita asia koskee.
Ruotsinkieliset opiskelevat omissa kouluissaan, joten he ovat jäävejä.
Folktingetin valtuustossa olevat 7 ahvenanmaalaista vihollisia.

Lue lisää

"Asiantuntijoina pitää käyttää niitä, joita asia koskee."

Päivän naurut, kiitos :)

päivännaurut kirjoitti:

"Asiantuntijoina pitää käyttää niitä, joita asia koskee."

Päivän naurut, kiitos :)

No käytetään sitten Paavo Lipposta ja Kimmo Sasia. He ovat menettäneet kaiken kunnioituksen ja arvovallan.

päivännaurut kirjoitti:

"Asiantuntijoina pitää käyttää niitä, joita asia koskee."

Päivän naurut, kiitos :)

Lukiolaislikkoja tror visst att hen är expert ?

Pakkoruotsin tarkoitus ei ole, että ihmiset oppivat ruotsia. Huonolla ruotsin osaamisella ei tee yhtään mitään. Venäjän alkeista on hyötyä.
Ruotsia osaavia meillä on riittävästi, mutta venäjää osaavista on pulaa.
EU:ssa pitäisi osata ranskaa ja saksaa.

Lukiolaislikkoja kirjoitti:

Pakkoruotsin tarkoitus ei ole, että ihmiset oppivat ruotsia. Huonolla ruotsin osaamisella ei tee yhtään mitään. Venäjän alkeista on hyötyä.
Ruotsia osaavia meillä on riittävästi, mutta venäjää osaavista on pulaa.
EU:ssa pitäisi osata ranskaa ja saksaa.

Lue lisää

Någon berättade att i svenska ges undervisning två timmar i veckan från och med sjätte klassen ?(tidigare sjunde )

Suomalaisuuden liitto ilmoittaa nettisivuillaan olevansa poliittiisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Miksi käytäntö on jotakin muuta?

ihmettelee0 kirjoitti:

Suomalaisuuden liitto ilmoittaa nettisivuillaan olevansa poliittiisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö. Miksi käytäntö on jotakin muuta?

För persufennor är det normalt.