Johdatus ohjelmoinnin maailmaan

Säteilyhoitolaitteen THERAC-25 kohdalla ongelma liittyi muuhunkin kuin ohjelmointiin. Koko systeemisuunnittelu oli pielessä. Laitteen aiemmassa versiossa oli potilaan kannalta kohtalokas vikatilanne estetty tekemällä sen aiheuttava tilanne mahdottomaksi erillisillä turvalaitteilla (näitä kutsutaan yleisnimellä i.n.t.e.r.l.o.c.k ja esimerkkinä on mikroaaltouunin käynnistymisen estävä kytkin uunin ovessa). Uudessa versiossa mekaaniset turvalaitteet oli poistettu ja vikatilanteen esteenä oli pelkästään ohjelmiston oikea toiminta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Therac-25

Kun ohjelmakoodi sitten toimi väärin eikä sitä heti huomattu alkoi ihmisiä vammautua ja kuolla. Potilaita ei uskottu kun koneen uskottiin olevan virheetön. Tuo oli varsin kova oppitunti myöhemmille lääketieteellisten terapialaitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijoille. Koskaan ei pidä jättää turvallisuutta yhden ainoan prosessorin/tietokoneen ja ohjelman toiminnan varaan. Turvalaitteiden pitää toimia silloinkin, kun käyttöjärjestelmä kaatuu, kone saa virustartunnan, muistipiiriin tai prosessoriin osuva säteily aiheuttaa virhetoiminnon, elektroniikka hajoaa muuten vaan tai käyttäjä mokaa.

Theracin tapauksessa yhden vian tapaus riitti vammauttamaan ja tappamaan ihmisiä. Sähköturvallisuudessakin on nykyään se ajatus, että yhden vian tapaus ei saa aiheuttaa hengenvaaraa. Siksi käytössä on kaksoiseristykset, suojamaadoitukset ja vikavirtasuojat ja siksi kiinteistä asennuksista tehdään mittauspäiväkirjat ennenkuin ne otetaan käyttöön.

Jostakin syystä johtuen oppintunti turvallisuudesta on jo unohdettu IoT - laitteiden kohdalla.

ExB kirjoitti:

Säteilyhoitolaitteen THERAC-25 kohdalla ongelma liittyi muuhunkin kuin ohjelmointiin. Koko systeemisuunnittelu oli pielessä. Laitteen aiemmassa versiossa oli potilaan kannalta kohtalokas vikatilanne estetty tekemällä sen aiheuttava tilanne mahdottomaksi erillisillä turvalaitteilla (näitä kutsutaan yleisnimellä i.n.t.e.r.l.o.c.k ja esimerkkinä on mikroaaltouunin käynnistymisen estävä kytkin uunin ovessa). Uudessa versiossa mekaaniset turvalaitteet oli poistettu ja vikatilanteen esteenä oli pelkästään ohjelmiston oikea toiminta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Therac-25

Kun ohjelmakoodi sitten toimi väärin eikä sitä heti huomattu alkoi ihmisiä vammautua ja kuolla. Potilaita ei uskottu kun koneen uskottiin olevan virheetön. Tuo oli varsin kova oppitunti myöhemmille lääketieteellisten terapialaitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijoille. Koskaan ei pidä jättää turvallisuutta yhden ainoan prosessorin/tietokoneen ja ohjelman toiminnan varaan. Turvalaitteiden pitää toimia silloinkin, kun käyttöjärjestelmä kaatuu, kone saa virustartunnan, muistipiiriin tai prosessoriin osuva säteily aiheuttaa virhetoiminnon, elektroniikka hajoaa muuten vaan tai käyttäjä mokaa.

Theracin tapauksessa yhden vian tapaus riitti vammauttamaan ja tappamaan ihmisiä. Sähköturvallisuudessakin on nykyään se ajatus, että yhden vian tapaus ei saa aiheuttaa hengenvaaraa. Siksi käytössä on kaksoiseristykset, suojamaadoitukset ja vikavirtasuojat ja siksi kiinteistä asennuksista tehdään mittauspäiväkirjat ennenkuin ne otetaan käyttöön.

Jostakin syystä johtuen oppintunti turvallisuudesta on jo unohdettu IoT - laitteiden kohdalla.

Lue lisää

Tuossa oli selvästikin säästetty väärässä paikassa.

ExB kirjoitti:

Säteilyhoitolaitteen THERAC-25 kohdalla ongelma liittyi muuhunkin kuin ohjelmointiin. Koko systeemisuunnittelu oli pielessä. Laitteen aiemmassa versiossa oli potilaan kannalta kohtalokas vikatilanne estetty tekemällä sen aiheuttava tilanne mahdottomaksi erillisillä turvalaitteilla (näitä kutsutaan yleisnimellä i.n.t.e.r.l.o.c.k ja esimerkkinä on mikroaaltouunin käynnistymisen estävä kytkin uunin ovessa). Uudessa versiossa mekaaniset turvalaitteet oli poistettu ja vikatilanteen esteenä oli pelkästään ohjelmiston oikea toiminta.

https://en.wikipedia.org/wiki/Therac-25

Kun ohjelmakoodi sitten toimi väärin eikä sitä heti huomattu alkoi ihmisiä vammautua ja kuolla. Potilaita ei uskottu kun koneen uskottiin olevan virheetön. Tuo oli varsin kova oppitunti myöhemmille lääketieteellisten terapialaitteiden ja ohjelmistojen suunnittelijoille. Koskaan ei pidä jättää turvallisuutta yhden ainoan prosessorin/tietokoneen ja ohjelman toiminnan varaan. Turvalaitteiden pitää toimia silloinkin, kun käyttöjärjestelmä kaatuu, kone saa virustartunnan, muistipiiriin tai prosessoriin osuva säteily aiheuttaa virhetoiminnon, elektroniikka hajoaa muuten vaan tai käyttäjä mokaa.

Theracin tapauksessa yhden vian tapaus riitti vammauttamaan ja tappamaan ihmisiä. Sähköturvallisuudessakin on nykyään se ajatus, että yhden vian tapaus ei saa aiheuttaa hengenvaaraa. Siksi käytössä on kaksoiseristykset, suojamaadoitukset ja vikavirtasuojat ja siksi kiinteistä asennuksista tehdään mittauspäiväkirjat ennenkuin ne otetaan käyttöön.

Jostakin syystä johtuen oppintunti turvallisuudesta on jo unohdettu IoT - laitteiden kohdalla.

Lue lisää

"Kun ohjelmakoodi sitten toimi väärin eikä sitä heti huomattu alkoi ihmisiä vammautua ja kuolla."

Eikös tietotekniset laitteet toimi niinkuin ne on ohjelmoitu toimimaan?
Eli jos ne toimii väärin, vika on nimenomaan väärässä ohjelmoinnissa.

tuoliin-vaan-istumaan kirjoitti:

"Kun ohjelmakoodi sitten toimi väärin eikä sitä heti huomattu alkoi ihmisiä vammautua ja kuolla."

Eikös tietotekniset laitteet toimi niinkuin ne on ohjelmoitu toimimaan?
Eli jos ne toimii väärin, vika on nimenomaan väärässä ohjelmoinnissa.

Lue lisää

Ihmisillä ja koneilla on usein eri näkemys siitä, miten ohjelmakoodin pitäisi toimia. Yleensä vika on ohjelmistoa laativan ihmisen puolella, mutta valitettavan yleisiä ovat myös kaupasta ostetun, koneen mukana tulleen tai verkosta ladatun ohjelmointikielen tulkin tai kääntäjän ja sen kirjastojen virhetoiminnot. Jopa tietokoneen keskusyksiköissä voi olla harvoin esille tulevia virhetoimintoja. Muista vaikkapa Pentium - prosessorin jakolaskuongelma:

https://en.wikipedia.org/wiki/Pentium_FDIV_bug

Tähän päälle tietenkin avaruussäteilyn ja mikropiireissä olevien radioaktiivisten isotooppien säteilyn aiheuttamat virheet. Niitä voi ilmetä niin muistin kuin muunkin prosessorin logiikan kohdalla.

Erinäisten mikroprosessoreiden ja tietokoneiden käyttöehdoissa muistan nähneeni mainintoja siitä, että niitä ei saa käyttää sovelluksiin joissa virhetoiminta aiheuttaisi potilasvahingon.

Itse olen vahvasti rautavarmennuksen ystävä eli laitteet pitää suunnitella siten että ohjelman virhetoiminta tai jumittuminen johonkin tilaan ei aiheuta laitteen hajoamista tai vaaratilannetta. Yhden vian tapaus ei saa aiheuttaa vaaraa.

"Sen lisäksi viimevuosisadalta on vaikeahko tulla pois kun arkkitehtuuri on edelleen sieltä, kuten myös useimmat ohjelmointikielet."

Viime vuosisadalla ohjelmointikäytännöt olivat usein käsittämätöntä sotkua. Ongelma ei ollut arkkitehtuurissa ja työkaluissa vaan siinä miten niitä käytettiin.

Toki ohjelmointikielissä ollut myös kehitystä ja jotkut viime vuosisadalla alkunsa saaneet kieleet kypsyivät kunnolla valmiiksi vasta tällä vuosisadalla.

Tuo oli ehkä vähän huomautus näille ketkä painii kokoajan jonkun hemmetin Basicin tai Pascalin kanssa joista on aika mennyt ohi.

M-Kar kirjoitti:

Tuo oli ehkä vähän huomautus näille ketkä painii kokoajan jonkun hemmetin Basicin tai Pascalin kanssa joista on aika mennyt ohi.

Theracin suunnittelijat ajattelivat, että aika on mennyt ohitse mekaanisista suojalaitteista ja että uudempi tietotekniikka eli PDP-6 nuo ongelmat ratkaisee huokeammalla. He olivat väärässä ja unohtivat, että ohjelmat ja tietokoneet ovat vain osa systeemiä. Ongelmat olivat muualla kuin työkalujen ja ratkaisuiden vanhanaikaisuudessa.

Moni vanhanaikainen ja kohtuullisen yksinkertainen ratkaisu toimii paremmin kuin moderni mutta monimutkainen ja haavoitttuvampi tapa ratkaista sama ongelma. Kannattaa muistaa K:I:S:S periaate eli K.e.e.p I.t S.i.m.p.l.e S.t.u.p.i.d!

ExB kirjoitti:

Theracin suunnittelijat ajattelivat, että aika on mennyt ohitse mekaanisista suojalaitteista ja että uudempi tietotekniikka eli PDP-6 nuo ongelmat ratkaisee huokeammalla. He olivat väärässä ja unohtivat, että ohjelmat ja tietokoneet ovat vain osa systeemiä. Ongelmat olivat muualla kuin työkalujen ja ratkaisuiden vanhanaikaisuudessa.

Moni vanhanaikainen ja kohtuullisen yksinkertainen ratkaisu toimii paremmin kuin moderni mutta monimutkainen ja haavoitttuvampi tapa ratkaista sama ongelma. Kannattaa muistaa K:I:S:S periaate eli K.e.e.p I.t S.i.m.p.l.e S.t.u.p.i.d!

Lue lisää

Theracin suunnittelijat SÄÄSTIVÄT niin valmistuskuluissa kuin myös laadunvalvonnassa.

"Kannattaa muistaa K:I:S:S periaate eli K.e.e.p I.t S.i.m.p.l.e S.t.u.p.i.d!"

Nimenomaan. Ja nykyaikaiset välineet ja käytännöt nimenomaan mahdollistaa tuon paljon paremmin. Se on ihan hyvää harjoitetta kokeilla kirjoittaa koodia niin, että se olisi mahdollisimman siistiä.

M-Kar kirjoitti:

Theracin suunnittelijat SÄÄSTIVÄT niin valmistuskuluissa kuin myös laadunvalvonnassa.

"Kannattaa muistaa K:I:S:S periaate eli K.e.e.p I.t S.i.m.p.l.e S.t.u.p.i.d!"

Nimenomaan. Ja nykyaikaiset välineet ja käytännöt nimenomaan mahdollistaa tuon paljon paremmin. Se on ihan hyvää harjoitetta kokeilla kirjoittaa koodia niin, että se olisi mahdollisimman siistiä.

Lue lisää

Aiemman perusteella turha tästä varmaan on mainita, mutta monasti jo toimivien työkalujen vaihtaminen uudempiin ja mutkikkaampiin ei ratkaise ongelmia vaan tuo niitä lisää. Systeemisuunnitteluun ja tuotteen ylläpitoon kuuluu myös se, että osataan tarvittaessa pysäyttää raudan, käyttöjärjestelmän ja ohjelmointityökalujen päivitykset sille tasolle jolla testattu tuote on saatu toimivaksi.

Tuttu on töissä firmassa, jossa luullaan uusimpien ohjelmointityökalujen käytön olevan ratkaisu suunnittelussa tehtyihin perustavaa laatua oleviin virheisiin ja niiden tuottamiin ongelmiin. Kohta niiltä loppuvat ajan lisäksi rahat eikä jo myytyä tuotetta ole vieläkään saatu toimitettua asiakkaalle. Tuttu päivittää paraikaa cv:tään seuraavaa duunia silmälläpitäen.

ExB kirjoitti:

Aiemman perusteella turha tästä varmaan on mainita, mutta monasti jo toimivien työkalujen vaihtaminen uudempiin ja mutkikkaampiin ei ratkaise ongelmia vaan tuo niitä lisää. Systeemisuunnitteluun ja tuotteen ylläpitoon kuuluu myös se, että osataan tarvittaessa pysäyttää raudan, käyttöjärjestelmän ja ohjelmointityökalujen päivitykset sille tasolle jolla testattu tuote on saatu toimivaksi.

Tuttu on töissä firmassa, jossa luullaan uusimpien ohjelmointityökalujen käytön olevan ratkaisu suunnittelussa tehtyihin perustavaa laatua oleviin virheisiin ja niiden tuottamiin ongelmiin. Kohta niiltä loppuvat ajan lisäksi rahat eikä jo myytyä tuotetta ole vieläkään saatu toimitettua asiakkaalle. Tuttu päivittää paraikaa cv:tään seuraavaa duunia silmälläpitäen.

Lue lisää

"Aiemman perusteella turha tästä varmaan on mainita, mutta monasti jo toimivien työkalujen vaihtaminen uudempiin ja mutkikkaampiin ei ratkaise ongelmia vaan tuo niitä lisää."

Uudemmat työkalut ennemminkin yksinkertaistaa, eli kokonaisuudesta tulee yksinkertaisempi ja helpommin hallittava. Sen lisäksi kokemusperäisesti tiedetään miten nopeasti kehitystä on tapahtunut, että sovellusohjelmat on kannattanut tehdä täysin uusiksi noin 12v välein. Syynä on se, että tekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin että uudemmalla tekniikalla saadaan tehtyä asioita helpommin, paremmin, enemmän ja säästetty kuluissa kun vanhan ylläpito on niin paljon kalliimpaa.

"Systeemisuunnitteluun ja tuotteen ylläpitoon kuuluu myös se, että osataan tarvittaessa pysäyttää raudan, käyttöjärjestelmän ja ohjelmointityökalujen päivitykset sille tasolle jolla testattu tuote on saatu toimivaksi. "

Tuo on vähän vanhanaikaista ajatusmaailmaa jolloin testausta tehtiin niin paljon typerästi käsin. Sellaista muutosta on tapahtunut, että käyttöjärjestelmät uusiutuvat nopeammin, ohjelmointirajapinnat muuttuvat nopeammin, erilaisia laitemalleja on valtavasti ja niitä tulee ja poistuu enemmän ja pitäisi toimia yhteen niiden kanssa että bisnes ei ole yksittäisen laitteen jatkuvuuden varassa.

Nykyään ei ole aina edes mahdollista pysäyttää jonkun tekniikan päivittymistä. Voi päivittyä automaatilla tai ei ole mahdollisuuksia käyttää vanhempaa kun ei ole saatavilla. Suunnitelu pitää tehdä siitä lähtökohdasta, että päätelaitteissa on jatkuva muutos käynnissä. Backendissä vielä onnistuu jäädyttämiset johonkin tasoon.

Homma kun pitää tehdä niin että ensiksi tehdään hyväksymistestit millä määritellään milloin on valmis. Alkutilanteessa on määrittely ja testit failaa. Sitten tehdään se toteutus ja sitä rassataan niin pitkään, että on valmis.

Ne testit tarvitaan kun laitteet, rajapinnat, käyttöjärjestelmät, ohjelmointivälineet jne. muuttuvat ja jos joku testi alkaa failaamaan niin voidaan sitten tehdä pientä nykyaikaistamista siihen omaan koodiin.

"Tuttu on töissä firmassa, jossa luullaan uusimpien ohjelmointityökalujen käytön olevan ratkaisu suunnittelussa tehtyihin perustavaa laatua oleviin virheisiin ja niiden tuottamiin ongelmiin."

Ei työkalut suunnitteluvirheitä korjaa, mutta parin yksinkertaisen niksin avulla mihin jotkut työkalut ohjaavat, voi välttää paljon perustavaalaatuisia olevia virheitä.

Niitä olisi ennen kaikkea käyttöliittymä- ja edustakoodin täysi erottaminen tallennuksesta, taustajärjestelmästä ja taustaprosessoinnista ja niiden välillä kommunikointi selkeällä rajapinnalla.

Toinen niksi on tehdä kaikesta tilatonta. Se tila kun tallennetaan niin se sitten tapahtuisi yhdessä paikkaa niin edustassa kuin taustalla. Ohjelmointivälineet ei tuollaisia käytäntöjä estä ja siltä osin asioita on voitu tehdä siististi aina.

Väärin meni.

Asiaa on tutkittu ja tunnetaan, että sekavuutta aiheuttaa:

1. Koodissa olevien polkujen määrä miten se haarautuu.
2. Useat erilliset tilat
3. Operandien ja operaattorien määrä
4. Kuinka monta erilaista operandia ja operaattoria on.
5. Koodin määrä

Asiaan voi vaikuttaa paljon ohjelmoimalla siististi kuin myös sillä, että on paremmat työkalut.

"Vikaantumisesta tuli mieleen. Tänään toinen Win7 kotikoneistamme heitti bluescreenin ensimmäistä kertaa varmaan viiteen vuoteen."

Todennäköiset syyt:

1. Laitevika
2. Viallinen laiteajuri. Myös virustutkaohjelma lasketaan laiteajuriksi.

"Win7 on aika hyvä verrattuna WinXP:hen, vaikkakin monimutkaisempi."

Suurin osa monimutkaisuudesta tulee siitä, että Windows 7 raahaa mukanaan Windows XP:n ja Vistan tekniikkaa taaksepäinyhteensopivuussyistä.

Hienosti huomattiin Windows 8 RT:ssä, että Microsoft kun jätti pois siitä valtavan määrän roinaa mikä oli taaksepäinyhteensopivuussyistä mukana, siitä tuli paljon yksinkertaisempi. Nyt Microsoft uusii käyttöjärjestelmää 2x vuodessa ja voi sitten nopeammalla syklillä pudottaa vanhoja juttuja pois.

"Juuri kun käyttis on saatu stabiiliksi ja suurimmat ongelmat ratkottua niin se onkin mukamas vanhentunut käyttökelvottomaksi ja aivan antiikkinen."

Windows 7 oli stabiili julkaisusta lähtien. Ainoa isompi muutos oli SP1.

Microsoft perinteisesti uusinut käyttöjärjestelmää 3v välein, ja jokainen julkaisu oli suunniteltu niin, että ne uusitaan joka julkaisussa tai joka toisessa julkaisussa.

Windows 7 siis on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että siitä uusitaan Windows 10:n loput tukiajasta varattuna siirtymiselle.

Käytäntö nyt muuttunut, että nyt uusitaan käyttöjärjestelmä 2x vuodessa automaattisesti, ilman siirtymäaikoja. Temppu onnistuu kun sovelluksissa on eroteltuna käyttöliittymäosa tallentavasta ja taustaprosessoivasta osasta ja siinä käyttöliittymäosassa ei ole juurikaan riippuvuuksia tai toimii standardilla tavalla.

"Nykyisellään näyttää olevan ihan OK että kone muutamassa vuodessa joko hajoaa itse tai tarkoituksellisesti vanhenee käyttökelvottomaksi."

Ihmiset itse ostokäyttäytymisellään päättävät millaisia tuotteita kannattaa tehdä.

Nykyiset Windowslaitteet eivät pääse jatkuvan päivittymisen takia vanhentumaan toiminnoiltaan mutta laite voi mennä yhteensopimattomaksi jos valmistajaa ei kiinnosta ylläpitää ajurien saatavuutta ja yhteensopivuutta, joten voivat pilaantua vanhentessaan.

Varmasti tuli Win 8 RT:stä yksinkertaisempi, siitä ei ole epäilystäkään. Lisäksi siitä tuli täysi floppi, kun tekivät siitä niin yksinkertaisen, ettei kukaan mieltänyt sitä "oikeaksi" windowsiksi, eikä sillä voinut ajaa perinteisiä windows ohjelmia, ja ei ollut olemassa uusia UWP ohjelmia . . . .

Se, että ohjelmat puuttuu herättää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan windowsia ollenkaan? Vanhat, jo olemassa olevat hyvin suositut windows työpöytäohjelmat, ovat microsoftin kilpailuvaltti käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Se on se asia mitä muilla ei ole, ainoa vakavasti otettava haastaja työpöytäkäytössä on Applen OS X ja sitten joillakin aloilla Linux.

Toinen asia on tietysti käyttöliittymän soveltuminen työpöytäkäyttöön. Sanoin M-Karille jo silloin, että koko silloisen Metro käyttöliittymän logiikka on floppi työpöytäkäytössä, jonka microsoft joutuu perumaan tai menettää asiakkaat, mutta M-Kar ei uskonut, kun microsoft muka sanoi muuta.

Ja juuri niinhän siinä MS:lle sitten kävikin, Microsoft päätyi palauttamaan kunnon työpöydän Windows 10:ssä. :)

UWP ohjelmat tuskin tulee kovin nopeasti saavuttamaan suosiota. UWP:n idea alunperin kun ei ollut niinkään työpöytäkäyttökokemuksen parantaminen, vaan se,, että saadaan yhtenäinen alusta mobiiliin ja työpöytäkoneille. Periaatteessa hieno idea, mutta koska pääosin nykyiset alustat ja vanhanajan ohjelmat toimii erinomaisesti, ja Windowsin menestys mobiilissa on ollut erittäin heikkoa, niin ei ole kehittäjillä ollut mitään kiirettä siirtää ohjelmiaan uudemmille alustoille.

MS on myös tullut asiassa vastaan ja tuo pikemminkin perinteisetn ohjelmien tukea muille alustoille, kuten ARM:lle:

https://www.theverge.com/2016/12/7/13866936/microsoft-windows-10-arm-desktop-apps-support-qualcomm

Siirtymäaika tuohon UWP:en nykyisellä tahdilla tulee olemaan vähintään vuosia . . .

Merkittävä markkina microsoftille ovat myös yrityskäyttäjät. Sieltä voi edelleen hyvin tulla painetta sen suuntaan, että tuki perinteisille ohjelmille jatkuu vielä pitkään, kuten MS:n edustaja tuossa arkittelissakin sanoo.

Taisi vain olla niin, että MS:lle tuli pieni paniikki silloin kun mobiilimarkkina ampaisi vauhdilla ylös. Nyt kun pöly laskeutuu, niin eiköhän sielläkin taas aleta muistaa myös perinteistä työpöytäkäyttäjää ja ehkä havahdutaan huomaamaan, mikä on se heidän todellinen kilpailuvaltti tällä hetkellä.

hmhmhmmmhmhm kirjoitti:

Varmasti tuli Win 8 RT:stä yksinkertaisempi, siitä ei ole epäilystäkään. Lisäksi siitä tuli täysi floppi, kun tekivät siitä niin yksinkertaisen, ettei kukaan mieltänyt sitä "oikeaksi" windowsiksi, eikä sillä voinut ajaa perinteisiä windows ohjelmia, ja ei ollut olemassa uusia UWP ohjelmia . . . .

Se, että ohjelmat puuttuu herättää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan windowsia ollenkaan? Vanhat, jo olemassa olevat hyvin suositut windows työpöytäohjelmat, ovat microsoftin kilpailuvaltti käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Se on se asia mitä muilla ei ole, ainoa vakavasti otettava haastaja työpöytäkäytössä on Applen OS X ja sitten joillakin aloilla Linux.

Toinen asia on tietysti käyttöliittymän soveltuminen työpöytäkäyttöön. Sanoin M-Karille jo silloin, että koko silloisen Metro käyttöliittymän logiikka on floppi työpöytäkäytössä, jonka microsoft joutuu perumaan tai menettää asiakkaat, mutta M-Kar ei uskonut, kun microsoft muka sanoi muuta.

Ja juuri niinhän siinä MS:lle sitten kävikin, Microsoft päätyi palauttamaan kunnon työpöydän Windows 10:ssä. :)

UWP ohjelmat tuskin tulee kovin nopeasti saavuttamaan suosiota. UWP:n idea alunperin kun ei ollut niinkään työpöytäkäyttökokemuksen parantaminen, vaan se,, että saadaan yhtenäinen alusta mobiiliin ja työpöytäkoneille. Periaatteessa hieno idea, mutta koska pääosin nykyiset alustat ja vanhanajan ohjelmat toimii erinomaisesti, ja Windowsin menestys mobiilissa on ollut erittäin heikkoa, niin ei ole kehittäjillä ollut mitään kiirettä siirtää ohjelmiaan uudemmille alustoille.

MS on myös tullut asiassa vastaan ja tuo pikemminkin perinteisetn ohjelmien tukea muille alustoille, kuten ARM:lle:

https://www.theverge.com/2016/12/7/13866936/microsoft-windows-10-arm-desktop-apps-support-qualcomm

Siirtymäaika tuohon UWP:en nykyisellä tahdilla tulee olemaan vähintään vuosia . . .

Merkittävä markkina microsoftille ovat myös yrityskäyttäjät. Sieltä voi edelleen hyvin tulla painetta sen suuntaan, että tuki perinteisille ohjelmille jatkuu vielä pitkään, kuten MS:n edustaja tuossa arkittelissakin sanoo.

Taisi vain olla niin, että MS:lle tuli pieni paniikki silloin kun mobiilimarkkina ampaisi vauhdilla ylös. Nyt kun pöly laskeutuu, niin eiköhän sielläkin taas aleta muistaa myös perinteistä työpöytäkäyttäjää ja ehkä havahdutaan huomaamaan, mikä on se heidän todellinen kilpailuvaltti tällä hetkellä.

Lue lisää

Kehittäjä näkökulmasta voinee kuitenkin sanoa, että kannusteet kehiittää UWP lienevät aika vähissä, kun web teknologoilla saavutetaan sama asia, ja saadaan vielä laajempi potentiaalinen asiakaskunta.

Sen sijaan UWP:ssä on tiettyjä "heikkouksia", tai periaatteessa ne ovat tietoturvaominaisuuksia vrt. perinteisiin x86 ohjelmiin, jotka hankaloittaa automatisointia ja eritiysen tehokkaiden ohjelmien toteutusta.

hmhmhmmmhmhm kirjoitti:

Varmasti tuli Win 8 RT:stä yksinkertaisempi, siitä ei ole epäilystäkään. Lisäksi siitä tuli täysi floppi, kun tekivät siitä niin yksinkertaisen, ettei kukaan mieltänyt sitä "oikeaksi" windowsiksi, eikä sillä voinut ajaa perinteisiä windows ohjelmia, ja ei ollut olemassa uusia UWP ohjelmia . . . .

Se, että ohjelmat puuttuu herättää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan windowsia ollenkaan? Vanhat, jo olemassa olevat hyvin suositut windows työpöytäohjelmat, ovat microsoftin kilpailuvaltti käyttöjärjestelmämarkkinoilla. Se on se asia mitä muilla ei ole, ainoa vakavasti otettava haastaja työpöytäkäytössä on Applen OS X ja sitten joillakin aloilla Linux.

Toinen asia on tietysti käyttöliittymän soveltuminen työpöytäkäyttöön. Sanoin M-Karille jo silloin, että koko silloisen Metro käyttöliittymän logiikka on floppi työpöytäkäytössä, jonka microsoft joutuu perumaan tai menettää asiakkaat, mutta M-Kar ei uskonut, kun microsoft muka sanoi muuta.

Ja juuri niinhän siinä MS:lle sitten kävikin, Microsoft päätyi palauttamaan kunnon työpöydän Windows 10:ssä. :)

UWP ohjelmat tuskin tulee kovin nopeasti saavuttamaan suosiota. UWP:n idea alunperin kun ei ollut niinkään työpöytäkäyttökokemuksen parantaminen, vaan se,, että saadaan yhtenäinen alusta mobiiliin ja työpöytäkoneille. Periaatteessa hieno idea, mutta koska pääosin nykyiset alustat ja vanhanajan ohjelmat toimii erinomaisesti, ja Windowsin menestys mobiilissa on ollut erittäin heikkoa, niin ei ole kehittäjillä ollut mitään kiirettä siirtää ohjelmiaan uudemmille alustoille.

MS on myös tullut asiassa vastaan ja tuo pikemminkin perinteisetn ohjelmien tukea muille alustoille, kuten ARM:lle:

https://www.theverge.com/2016/12/7/13866936/microsoft-windows-10-arm-desktop-apps-support-qualcomm

Siirtymäaika tuohon UWP:en nykyisellä tahdilla tulee olemaan vähintään vuosia . . .

Merkittävä markkina microsoftille ovat myös yrityskäyttäjät. Sieltä voi edelleen hyvin tulla painetta sen suuntaan, että tuki perinteisille ohjelmille jatkuu vielä pitkään, kuten MS:n edustaja tuossa arkittelissakin sanoo.

Taisi vain olla niin, että MS:lle tuli pieni paniikki silloin kun mobiilimarkkina ampaisi vauhdilla ylös. Nyt kun pöly laskeutuu, niin eiköhän sielläkin taas aleta muistaa myös perinteistä työpöytäkäyttäjää ja ehkä havahdutaan huomaamaan, mikä on se heidän todellinen kilpailuvaltti tällä hetkellä.

Lue lisää

"eikä sillä voinut ajaa perinteisiä windows ohjelmia, ja ei ollut olemassa uusia UWP ohjelmia . . . ."

Saihan siihen Windows storesta asennettua natiivia. Lähinnä hupiohjelmiahan ne siihen aikaan vielä oli, lähes kaikki ammattisovellukset nyt toimii selaimen kautta.

"Se, että ohjelmat puuttuu herättää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan windowsia ollenkaan?"

Microsoft tarvitsee Windowsia samaan kun Google tarvitsee Androidia. Ideana on olla se pilven jatke ja olla se reitti sinne pilvisovelluksiin. Ei pääse niin helpolla kukaan muu tunkemaan väliin kun kun on valmiina koneessa se käyttöjärjestelmä joka ohjaa suoraan sinne palveluihin.

"Vanhat, jo olemassa olevat hyvin suositut windows työpöytäohjelmat, ovat microsoftin kilpailuvaltti käyttöjärjestelmämarkkinoilla."

Eihän niitä vanhalla tekniikalla tehtyjä enää montaa ole ja niitä uusitaan kaiken aikaa.

"Toinen asia on tietysti käyttöliittymän soveltuminen työpöytäkäyttöön. Sanoin M-Karille jo silloin, että koko silloisen Metro käyttöliittymän logiikka on floppi työpöytäkäytössä"

Ei sitä aluksi oltu tarkoitettu työpöytäkäyttöön. Oli tarkoitettu tabletteihin, kännyköihin ja pieniin läppäreihin. Sellaisille missä sovellus vie koko näytön. Firmojen työasemat isolla näytöllä toki pysyi Windows 7:ssa ja Microsoft patisti käyttämään HTML5:sta ammattisovelluksille.

"Siirtymäaika tuohon UWP:en nykyisellä tahdilla tulee olemaan vähintään vuosia . . ."

UWP:lle saa ohjelmia heittämällä kunhan säätää koodin kääntymään nykyisillä välineillä. Sehän mahdollisti vanhojen rajapintojen käytön kunhan oli päivitetty uuteen versioon.

hmhmhmmmhmhm kirjoitti:

Kehittäjä näkökulmasta voinee kuitenkin sanoa, että kannusteet kehiittää UWP lienevät aika vähissä, kun web teknologoilla saavutetaan sama asia, ja saadaan vielä laajempi potentiaalinen asiakaskunta.

Sen sijaan UWP:ssä on tiettyjä "heikkouksia", tai periaatteessa ne ovat tietoturvaominaisuuksia vrt. perinteisiin x86 ohjelmiin, jotka hankaloittaa automatisointia ja eritiysen tehokkaiden ohjelmien toteutusta.

Lue lisää

"Kehittäjä näkökulmasta voinee kuitenkin sanoa, että kannusteet kehiittää UWP lienevät aika vähissä, kun web teknologoilla saavutetaan sama asia, ja saadaan vielä laajempi potentiaalinen asiakaskunta."

Microsoft itse kehoitti tekemään sovellusten käyttöliittymät HTML5:lla kun IE9 tuli. WinRT sitten on natiivisovelluksia varten ja sitä käytetään kun HTML5 ei riitä. Aluksi se tosiaankin tuli pienille näytöille ja Windows 10:ssä sitten on kunnon valmiudet tehdä sama työpöytäympäristössä.

"Sen sijaan UWP:ssä on tiettyjä "heikkouksia", tai periaatteessa ne ovat tietoturvaominaisuuksia vrt. perinteisiin x86 ohjelmiin, jotka hankaloittaa automatisointia ja eritiysen tehokkaiden ohjelmien toteutusta."

Mitä heikkouksia? Minkälainen käyttöliittymä ei onnistu? Mitä ei voi automatisoida?

M-Kar kirjoitti:

"eikä sillä voinut ajaa perinteisiä windows ohjelmia, ja ei ollut olemassa uusia UWP ohjelmia . . . ."

Saihan siihen Windows storesta asennettua natiivia. Lähinnä hupiohjelmiahan ne siihen aikaan vielä oli, lähes kaikki ammattisovellukset nyt toimii selaimen kautta.

"Se, että ohjelmat puuttuu herättää kysymyksen, että mihin sitten tarvitaan windowsia ollenkaan?"

Microsoft tarvitsee Windowsia samaan kun Google tarvitsee Androidia. Ideana on olla se pilven jatke ja olla se reitti sinne pilvisovelluksiin. Ei pääse niin helpolla kukaan muu tunkemaan väliin kun kun on valmiina koneessa se käyttöjärjestelmä joka ohjaa suoraan sinne palveluihin.

"Vanhat, jo olemassa olevat hyvin suositut windows työpöytäohjelmat, ovat microsoftin kilpailuvaltti käyttöjärjestelmämarkkinoilla."

Eihän niitä vanhalla tekniikalla tehtyjä enää montaa ole ja niitä uusitaan kaiken aikaa.

"Toinen asia on tietysti käyttöliittymän soveltuminen työpöytäkäyttöön. Sanoin M-Karille jo silloin, että koko silloisen Metro käyttöliittymän logiikka on floppi työpöytäkäytössä"

Ei sitä aluksi oltu tarkoitettu työpöytäkäyttöön. Oli tarkoitettu tabletteihin, kännyköihin ja pieniin läppäreihin. Sellaisille missä sovellus vie koko näytön. Firmojen työasemat isolla näytöllä toki pysyi Windows 7:ssa ja Microsoft patisti käyttämään HTML5:sta ammattisovelluksille.

"Siirtymäaika tuohon UWP:en nykyisellä tahdilla tulee olemaan vähintään vuosia . . ."

UWP:lle saa ohjelmia heittämällä kunhan säätää koodin kääntymään nykyisillä välineillä. Sehän mahdollisti vanhojen rajapintojen käytön kunhan oli päivitetty uuteen versioon.

Lue lisää

"Saihan siihen Windows storesta asennettua natiivia. Lähinnä hupiohjelmiahan ne siihen aikaan vielä oli, lähes kaikki ammattisovellukset nyt toimii selaimen kautta."

Mitä sellaisia ohjelmia siihen sai, mitä ei jo saanut muualle?

"Microsoft tarvitsee Windowsia samaan kun Google tarvitsee Androidia. Ideana on olla se pilven jatke ja olla se reitti sinne pilvisovelluksiin. Ei pääse niin helpolla kukaan muu tunkemaan väliin kun kun on valmiina koneessa se käyttöjärjestelmä joka ohjaa suoraan sinne palveluihin."

Kysymys oli loppukäyttäjän näkökulmasta. Mikä on se syy, miksi joku tarvitsee Windowsin omaan koneeseensa? Mikä on se tekijä, joka saa asiakkaat valitsemaan Windowsin vaikka androidin, OS X:n tai jonkin muun alustan sijasta.

Silloin saatavilla olleet UWP-sovellukset ei olleet sellainen tekijä, kun tarjonta UWP:lle oli pääosin erittäin paljon heikompaa kuin perinteiselle windows alustalle. Sitten taas puhtaasti mobiilialustoille tarjonta oli paljon parempaa jo silloin iOS:lla ja Androidilla.

"Eihän niitä vanhalla tekniikalla tehtyjä enää montaa ole ja niitä uusitaan kaiken aikaa."

Niitä on reilusti uurin osa ihmisten käyttämistä ohjelmista. Microsoft sitten itsekkin tekee vielä perinteisen tekniikan päälle omia ohjelmiaan, ettei näytä heilläkään olevan erityinen kiire.

Esim. minun käyttämät UWP ohjelmat on skype, laskin ja sähköposti, asetuksett jne. Tosin vaativampi sähköpostinkäyttäjäkin vaihtaisi johonkin vähän parempaan, kuten Outlookkiin, joka sekään ei jostakin syystä ole vieläkään UWP ohjelma. Suurin osa windows storen ohjelmista on edelleen hupiohjelmia, lukuunottamatta muutamaa poikkeusta. Muttan kuten sanotaan, poikkeus vahvistaa säännön.

Sitten on pitkä liuta ei UWP ohjelmia joita käytän, joista monet on aivan tuoreita ja vasta päivitettyjä.

M-Kar kirjoitti:

"Kehittäjä näkökulmasta voinee kuitenkin sanoa, että kannusteet kehiittää UWP lienevät aika vähissä, kun web teknologoilla saavutetaan sama asia, ja saadaan vielä laajempi potentiaalinen asiakaskunta."

Microsoft itse kehoitti tekemään sovellusten käyttöliittymät HTML5:lla kun IE9 tuli. WinRT sitten on natiivisovelluksia varten ja sitä käytetään kun HTML5 ei riitä. Aluksi se tosiaankin tuli pienille näytöille ja Windows 10:ssä sitten on kunnon valmiudet tehdä sama työpöytäympäristössä.

"Sen sijaan UWP:ssä on tiettyjä "heikkouksia", tai periaatteessa ne ovat tietoturvaominaisuuksia vrt. perinteisiin x86 ohjelmiin, jotka hankaloittaa automatisointia ja eritiysen tehokkaiden ohjelmien toteutusta."

Mitä heikkouksia? Minkälainen käyttöliittymä ei onnistu? Mitä ei voi automatisoida?

Lue lisää

"Microsoft itse kehoitti tekemään sovellusten käyttöliittymät HTML5:lla kun IE9 tuli. WinRT sitten on natiivisovelluksia varten ja sitä käytetään kun HTML5 ei riitä. Aluksi se tosiaankin tuli pienille näytöille ja Windows 10:ssä sitten on kunnon valmiudet tehdä sama työpöytäympäristössä."

"Mitä heikkouksia? Minkälainen käyttöliittymä ei onnistu? Mitä ei voi automatisoida?"

Varmaan UWP kehittyy tulevaisuudessa paljon paremmaksi, mutta ainakin nykyään siinä on aika tavalla rajoituksia.

Yksi lista minkä löysin kehittäjäfoorumilta näin äkkiseltään:

1. No global hotkeys. Means hotkeys only work when your app has the focus, system wide hotkeys are not possible.

2. No hooks. This means any kind of media, remote, debugging app is not possible. That is why all good known apps are still Win32.

3. No process enumeration, information, manipulation or communication is possible in UWP. You are locked inside your process.

Tuo kolmonen tosin ei ihan pidä paikkaansa, IPC tietääkseni onnistuu muutaman mutkan kautta.

Käytännössä nuo rajoitukset näkyy hyvin, esim. Windows 10:n OneNote ei esim. osaa tehdä linkkiä paikalliseen tiedostojärjestelmän tiedostoihin, UWP VLC soitin ei osaa etsiä tekstitystiedostoja itse, jne., asia jonka työpöytäversio on osannut sen 10 vuotta. Elokuvakone jolla voi editoida max 3 minuutin videoita?

hmhmhmmmhmhm kirjoitti:

"Saihan siihen Windows storesta asennettua natiivia. Lähinnä hupiohjelmiahan ne siihen aikaan vielä oli, lähes kaikki ammattisovellukset nyt toimii selaimen kautta."

Mitä sellaisia ohjelmia siihen sai, mitä ei jo saanut muualle?

"Microsoft tarvitsee Windowsia samaan kun Google tarvitsee Androidia. Ideana on olla se pilven jatke ja olla se reitti sinne pilvisovelluksiin. Ei pääse niin helpolla kukaan muu tunkemaan väliin kun kun on valmiina koneessa se käyttöjärjestelmä joka ohjaa suoraan sinne palveluihin."

Kysymys oli loppukäyttäjän näkökulmasta. Mikä on se syy, miksi joku tarvitsee Windowsin omaan koneeseensa? Mikä on se tekijä, joka saa asiakkaat valitsemaan Windowsin vaikka androidin, OS X:n tai jonkin muun alustan sijasta.

Silloin saatavilla olleet UWP-sovellukset ei olleet sellainen tekijä, kun tarjonta UWP:lle oli pääosin erittäin paljon heikompaa kuin perinteiselle windows alustalle. Sitten taas puhtaasti mobiilialustoille tarjonta oli paljon parempaa jo silloin iOS:lla ja Androidilla.

"Eihän niitä vanhalla tekniikalla tehtyjä enää montaa ole ja niitä uusitaan kaiken aikaa."

Niitä on reilusti uurin osa ihmisten käyttämistä ohjelmista. Microsoft sitten itsekkin tekee vielä perinteisen tekniikan päälle omia ohjelmiaan, ettei näytä heilläkään olevan erityinen kiire.

Esim. minun käyttämät UWP ohjelmat on skype, laskin ja sähköposti, asetuksett jne. Tosin vaativampi sähköpostinkäyttäjäkin vaihtaisi johonkin vähän parempaan, kuten Outlookkiin, joka sekään ei jostakin syystä ole vieläkään UWP ohjelma. Suurin osa windows storen ohjelmista on edelleen hupiohjelmia, lukuunottamatta muutamaa poikkeusta. Muttan kuten sanotaan, poikkeus vahvistaa säännön.

Sitten on pitkä liuta ei UWP ohjelmia joita käytän, joista monet on aivan tuoreita ja vasta päivitettyjä.

Lue lisää

"Mitä sellaisia ohjelmia siihen sai, mitä ei jo saanut muualle?"

Ei varmaan mitään olennaista. Androidilla ja iOS:lla on paremmat valikoimat sovelluksia.

"Kysymys oli loppukäyttäjän näkökulmasta. Mikä on se syy, miksi joku tarvitsee Windowsin omaan koneeseensa? Mikä on se tekijä, joka saa asiakkaat valitsemaan Windowsin vaikka androidin, OS X:n tai jonkin muun alustan sijasta."

Windowsissa on laitteiden keskitetty hallinta kätevää ja sitä ei ole Androidissa eikä iOS:ssa. Red Hat/CentOS:ssa on mutta se on vain palvelimiin ja työasemiin.

Ei tuosta tietenkään ole hyötyä kuin suurissa organisaatioissa.

"Niitä on reilusti uurin osa ihmisten käyttämistä ohjelmista."

Ei tosiaankaan. Googlen ja Facebookin sovellukset ovat yleisimpiä.

"Microsoft sitten itsekkin tekee vielä perinteisen tekniikan päälle omia ohjelmiaan, ettei näytä heilläkään olevan erityinen kiire."

Ei tosiaankaan. Sillä on vanhaa, olemassa olevaa koodia vanhalla tekniikalla mutta sehän siirtää niitä kokoaika.

"Esim. minun käyttämät UWP ohjelmat on skype, laskin ja sähköposti, asetuksett jne. Tosin vaativampi sähköpostinkäyttäjäkin vaihtaisi johonkin vähän parempaan, kuten Outlookkiin, joka sekään ei jostakin syystä ole vieläkään UWP ohjelma."

Outlookkia ei ole täysin siirretty vielä. Se toimii kyllä jo HTML5:lla ja oli siitä mielestäni joku clientti Windows Phone vehkeissä.

"Sitten on pitkä liuta ei UWP ohjelmia joita käytän, joista monet on aivan tuoreita ja vasta päivitettyjä."

Ei sovelluksen uudelleenkirjoitus tapahdu heti. Normaali sykli on että kirjoitetaan uusiksi 12v välein. Useiden sovellusten uudelleenkirjoitus alkoi jo 15v sitten. Ei ne tietenkään millään UWP:llä toimi vaan selaimen kautta.

hmhmhmmmhmhm kirjoitti:

"Microsoft itse kehoitti tekemään sovellusten käyttöliittymät HTML5:lla kun IE9 tuli. WinRT sitten on natiivisovelluksia varten ja sitä käytetään kun HTML5 ei riitä. Aluksi se tosiaankin tuli pienille näytöille ja Windows 10:ssä sitten on kunnon valmiudet tehdä sama työpöytäympäristössä."

"Mitä heikkouksia? Minkälainen käyttöliittymä ei onnistu? Mitä ei voi automatisoida?"

Varmaan UWP kehittyy tulevaisuudessa paljon paremmaksi, mutta ainakin nykyään siinä on aika tavalla rajoituksia.

Yksi lista minkä löysin kehittäjäfoorumilta näin äkkiseltään:

1. No global hotkeys. Means hotkeys only work when your app has the focus, system wide hotkeys are not possible.

2. No hooks. This means any kind of media, remote, debugging app is not possible. That is why all good known apps are still Win32.

3. No process enumeration, information, manipulation or communication is possible in UWP. You are locked inside your process.

Tuo kolmonen tosin ei ihan pidä paikkaansa, IPC tietääkseni onnistuu muutaman mutkan kautta.

Käytännössä nuo rajoitukset näkyy hyvin, esim. Windows 10:n OneNote ei esim. osaa tehdä linkkiä paikalliseen tiedostojärjestelmän tiedostoihin, UWP VLC soitin ei osaa etsiä tekstitystiedostoja itse, jne., asia jonka työpöytäversio on osannut sen 10 vuotta. Elokuvakone jolla voi editoida max 3 minuutin videoita?

Lue lisää

"1. No global hotkeys. Means hotkeys only work when your app has the focus, system wide hotkeys are not possible."

Globaali juttu pitäisi olla konffattavissa käyttöjärjestelmässä, ei sovelluksessa. En ole tuohon perehtynyt tarkemmin mutta kaiken järjen mukaan sen pitäisi toimia niin, että Windows lähettää hotkey eventit sovellukselle.

"2. No hooks. This means any kind of media, remote, debugging app is not possible. That is why all good known apps are still Win32."

Debuggaus työkalut on SDK:ssa ja selaimessa.

"3. No process enumeration, information, manipulation or communication is possible in UWP. You are locked inside your process."

Mikä käyttöliittymä tuollaista tarvitsee?

"Käytännössä nuo rajoitukset näkyy hyvin, esim. Windows 10:n OneNote ei esim. osaa tehdä linkkiä paikalliseen tiedostojärjestelmän tiedostoihin, UWP VLC soitin ei osaa etsiä tekstitystiedostoja itse, jne., asia jonka työpöytäversio on osannut sen 10 vuotta."

Vika tehdään siinä, että yritetään käsitellä paikallista dataa. Data kun pitäisi olla palvelinpuolella.

"Vika tehdään siinä, että yritetään käsitellä paikallista dataa. Data kun pitäisi olla palvelinpuolella."

Kun katsoo omassa koneessa olevia leffoja omalta koneeltaan niin data sattuneista syystä johtuen on yleensä paikallista. Kotikoneen taviskäyttäjillä ja yrityksissä ulkoisten tietokantojen käyttäjillä on ei niin kovin yllättäen erilaisia tarpeita koneidensa ja ohjelmistojensa suhteen. Vikaa on ohjelmassa, jos se ei osaa toimia erilaisissa ympäristöissä.

M-Kar kirjoitti:

"Mitä sellaisia ohjelmia siihen sai, mitä ei jo saanut muualle?"

Ei varmaan mitään olennaista. Androidilla ja iOS:lla on paremmat valikoimat sovelluksia.

"Kysymys oli loppukäyttäjän näkökulmasta. Mikä on se syy, miksi joku tarvitsee Windowsin omaan koneeseensa? Mikä on se tekijä, joka saa asiakkaat valitsemaan Windowsin vaikka androidin, OS X:n tai jonkin muun alustan sijasta."

Windowsissa on laitteiden keskitetty hallinta kätevää ja sitä ei ole Androidissa eikä iOS:ssa. Red Hat/CentOS:ssa on mutta se on vain palvelimiin ja työasemiin.

Ei tuosta tietenkään ole hyötyä kuin suurissa organisaatioissa.

"Niitä on reilusti uurin osa ihmisten käyttämistä ohjelmista."

Ei tosiaankaan. Googlen ja Facebookin sovellukset ovat yleisimpiä.

"Microsoft sitten itsekkin tekee vielä perinteisen tekniikan päälle omia ohjelmiaan, ettei näytä heilläkään olevan erityinen kiire."

Ei tosiaankaan. Sillä on vanhaa, olemassa olevaa koodia vanhalla tekniikalla mutta sehän siirtää niitä kokoaika.

"Esim. minun käyttämät UWP ohjelmat on skype, laskin ja sähköposti, asetuksett jne. Tosin vaativampi sähköpostinkäyttäjäkin vaihtaisi johonkin vähän parempaan, kuten Outlookkiin, joka sekään ei jostakin syystä ole vieläkään UWP ohjelma."

Outlookkia ei ole täysin siirretty vielä. Se toimii kyllä jo HTML5:lla ja oli siitä mielestäni joku clientti Windows Phone vehkeissä.

"Sitten on pitkä liuta ei UWP ohjelmia joita käytän, joista monet on aivan tuoreita ja vasta päivitettyjä."

Ei sovelluksen uudelleenkirjoitus tapahdu heti. Normaali sykli on että kirjoitetaan uusiksi 12v välein. Useiden sovellusten uudelleenkirjoitus alkoi jo 15v sitten. Ei ne tietenkään millään UWP:llä toimi vaan selaimen kautta.

Lue lisää

"Ei tosiaankaan. Googlen ja Facebookin sovellukset ovat yleisimpiä. "

Facebookin ja Googlen soellukset toimii selaimesta ja ne toimii kaikilla alustoilla. Ne ei siis ole ongelma millään alustalla

Ongelma on ne sovellukset, jotka ei toimi, mutta joita käyttäjä tarvitsee.

Se, paljonko ajallisesti käytetään jotakin sovellusta, ei oikeastaan merkitse yhtään mitään, vaan se merkitsee, mitä asioita käyttäjän tarvitsee tehdä ylipäätänsä.

Ensin laaditaan lista vaatimuksista, ja systeemi toteutetaan pahin mahdollinen tilanne huomioiden.

Ei sähköverkkoakaan suunnitella, niin, että 95% ajasta kun on matala kuormitus, mitoitetaan linjat vain sille. Vaan se suunnitellaan niin, että kun talvella on kova pakkanen ja iso kulutuspiikki, verkon pitää pysyä pystyssä.

Samalla tavalla, tietokoneen osat, oheislaitteet ja ohjelmat pitää valita sen tarpeen mukaan, jotta sillä voi tehdä kaiken mitä halutaan tehdä.

"Ei sovelluksen uudelleenkirjoitus tapahdu heti. Normaali sykli on että kirjoitetaan uusiksi 12v välein. Useiden sovellusten uudelleenkirjoitus alkoi jo 15v sitten. Ei ne tietenkään millään UWP:llä toimi vaan selaimen kautta."

Juuri näin. Vanhojen sovellusten aika tulee jatkumaan vielä pitkään uusien rinnalla, ennenkuin kaikki on saatu siirrettyä.

hmhmhmmmhmhm kirjoitti:

"Ei tosiaankaan. Googlen ja Facebookin sovellukset ovat yleisimpiä. "

Facebookin ja Googlen soellukset toimii selaimesta ja ne toimii kaikilla alustoilla. Ne ei siis ole ongelma millään alustalla

Ongelma on ne sovellukset, jotka ei toimi, mutta joita käyttäjä tarvitsee.

Se, paljonko ajallisesti käytetään jotakin sovellusta, ei oikeastaan merkitse yhtään mitään, vaan se merkitsee, mitä asioita käyttäjän tarvitsee tehdä ylipäätänsä.

Ensin laaditaan lista vaatimuksista, ja systeemi toteutetaan pahin mahdollinen tilanne huomioiden.

Ei sähköverkkoakaan suunnitella, niin, että 95% ajasta kun on matala kuormitus, mitoitetaan linjat vain sille. Vaan se suunnitellaan niin, että kun talvella on kova pakkanen ja iso kulutuspiikki, verkon pitää pysyä pystyssä.

Samalla tavalla, tietokoneen osat, oheislaitteet ja ohjelmat pitää valita sen tarpeen mukaan, jotta sillä voi tehdä kaiken mitä halutaan tehdä.

"Ei sovelluksen uudelleenkirjoitus tapahdu heti. Normaali sykli on että kirjoitetaan uusiksi 12v välein. Useiden sovellusten uudelleenkirjoitus alkoi jo 15v sitten. Ei ne tietenkään millään UWP:llä toimi vaan selaimen kautta."

Juuri näin. Vanhojen sovellusten aika tulee jatkumaan vielä pitkään uusien rinnalla, ennenkuin kaikki on saatu siirrettyä.

Lue lisää

"Facebookin ja Googlen soellukset toimii selaimesta ja ne toimii kaikilla alustoilla."

Suurin osa sovelluksista toimii näin. Se HTML5/HTTP/EcmaScript kun on standardi tapa tehdä sovellusten käyttöliittymiä.

"Ne ei siis ole ongelma millään alustalla."

Ei pidäkkään olla.

"Ongelma on ne sovellukset, jotka ei toimi, mutta joita käyttäjä tarvitsee."

Jos sovellus ei toimi niin vaatimusmäärittely on tehty väärin.

"Samalla tavalla, tietokoneen osat, oheislaitteet ja ohjelmat pitää valita sen tarpeen mukaan, jotta sillä voi tehdä kaiken mitä halutaan tehdä."

Tietysti.

"Juuri näin. Vanhojen sovellusten aika tulee jatkumaan vielä pitkään uusien rinnalla, ennenkuin kaikki on saatu siirrettyä."

Ja Windowsissa tämä on tarkoitettanut vanhoilla sovelluksilla useimmitne liiketoimintamallin muutosta.

Windowsissa vakautta on luvattu tiettyihin rajapintoihin ja Windows versiolle. Nyt kun Windows muuttuu 2x vuodessa, se tekee ns. kertalisenssiohjelmat vaikeaksi. Sovellusta jos hankkii niin sillä pitää olla luvattu takuu monta vuotta se sitä tuetaan yhteensopivuuspäivityksin, tai sitten siitä maksetaan kuukausi- tai vuosimaksua.

Siksi Adoben, Autodeskin jne. sovellukset joita ei helpolla ole saatu siirrettyä, ovat kuukausi/vuosimaksullisia.

Lähtökohtaisesti jos sovelluksella ei ole kuukausi/vuosimaksua eikä luvattua yhteensopivuuspäivitysten tekemistä luvatuksi aikaa, lähtökohtaisesti se ei ole Windows 10:lle soveltuva ohjelma. Poikkeus olisi jos tietää sovelluksen riippuvuudet, että mihin rajapintoihin se rajoittuu ja tiedetään, että rajapinnoilla on luvattua yhteensopivuutta N vuotta, onnistuisi järkevä käyttö mutta havaintojen perusteella vain harva sovellus toimii näin.

Se että sovellus sanoo että "Windows 10 sovellus" niin se ei tarkoita sitä, että se toimisi Windows 10 1709:llä jos sovellus on tehty Windows 10 1703:lle.

Kun asetat sen paskasuotimen niille sovelluksille että mitkä oikeasti ovat luvatusti toimivia vähintään 2v tai joista maksetaan kuukausi/vuosimaksua niin huomataan, että niitä vanhanmallisia on aika vähän enää Windows 10:lle. Selaimella sen sijaan toimii melkein kaikki.

M-Kar kirjoitti:

"1. No global hotkeys. Means hotkeys only work when your app has the focus, system wide hotkeys are not possible."

Globaali juttu pitäisi olla konffattavissa käyttöjärjestelmässä, ei sovelluksessa. En ole tuohon perehtynyt tarkemmin mutta kaiken järjen mukaan sen pitäisi toimia niin, että Windows lähettää hotkey eventit sovellukselle.

"2. No hooks. This means any kind of media, remote, debugging app is not possible. That is why all good known apps are still Win32."

Debuggaus työkalut on SDK:ssa ja selaimessa.

"3. No process enumeration, information, manipulation or communication is possible in UWP. You are locked inside your process."

Mikä käyttöliittymä tuollaista tarvitsee?

"Käytännössä nuo rajoitukset näkyy hyvin, esim. Windows 10:n OneNote ei esim. osaa tehdä linkkiä paikalliseen tiedostojärjestelmän tiedostoihin, UWP VLC soitin ei osaa etsiä tekstitystiedostoja itse, jne., asia jonka työpöytäversio on osannut sen 10 vuotta."

Vika tehdään siinä, että yritetään käsitellä paikallista dataa. Data kun pitäisi olla palvelinpuolella.

Lue lisää

Kyllä MS tekee ei UWP ohjelmia edelleen.

Microsoftin ei UWP tekniikalla tehdyistä sovelluksista hieno esimerkki on Visual Studio Code.

Siinä on tehty käyttöliittymä web tekniikoilla, muu osa pyörii node.js:n päällä, joka ei ole UWP sovellus ja joka ei siis kärsi noista typeristä rajoituksista vaikka tiedostojärjestelmän suhteen.

"Vika tehdään siinä, että yritetään käsitellä paikallista dataa. Data kun pitäisi olla palvelinpuolella."

Ei siinä ole mitään eroa. VLC ei edelleenkään löydä sitä tekstitystä sieltä pilvestä.

OneNotessa taas paikalliset linkit välttämättömyys, kun muistiinpanoja pitää monesti tehdä paikassa, missä ei ole nettiin pääsyä.

Se on sitten OneDriven tehtävä hoitaa paikallisten tiedostojen synkronointi pilveen.

M-Kar kirjoitti:

"Facebookin ja Googlen soellukset toimii selaimesta ja ne toimii kaikilla alustoilla."

Suurin osa sovelluksista toimii näin. Se HTML5/HTTP/EcmaScript kun on standardi tapa tehdä sovellusten käyttöliittymiä.

"Ne ei siis ole ongelma millään alustalla."

Ei pidäkkään olla.

"Ongelma on ne sovellukset, jotka ei toimi, mutta joita käyttäjä tarvitsee."

Jos sovellus ei toimi niin vaatimusmäärittely on tehty väärin.

"Samalla tavalla, tietokoneen osat, oheislaitteet ja ohjelmat pitää valita sen tarpeen mukaan, jotta sillä voi tehdä kaiken mitä halutaan tehdä."

Tietysti.

"Juuri näin. Vanhojen sovellusten aika tulee jatkumaan vielä pitkään uusien rinnalla, ennenkuin kaikki on saatu siirrettyä."

Ja Windowsissa tämä on tarkoitettanut vanhoilla sovelluksilla useimmitne liiketoimintamallin muutosta.

Windowsissa vakautta on luvattu tiettyihin rajapintoihin ja Windows versiolle. Nyt kun Windows muuttuu 2x vuodessa, se tekee ns. kertalisenssiohjelmat vaikeaksi. Sovellusta jos hankkii niin sillä pitää olla luvattu takuu monta vuotta se sitä tuetaan yhteensopivuuspäivityksin, tai sitten siitä maksetaan kuukausi- tai vuosimaksua.

Siksi Adoben, Autodeskin jne. sovellukset joita ei helpolla ole saatu siirrettyä, ovat kuukausi/vuosimaksullisia.

Lähtökohtaisesti jos sovelluksella ei ole kuukausi/vuosimaksua eikä luvattua yhteensopivuuspäivitysten tekemistä luvatuksi aikaa, lähtökohtaisesti se ei ole Windows 10:lle soveltuva ohjelma. Poikkeus olisi jos tietää sovelluksen riippuvuudet, että mihin rajapintoihin se rajoittuu ja tiedetään, että rajapinnoilla on luvattua yhteensopivuutta N vuotta, onnistuisi järkevä käyttö mutta havaintojen perusteella vain harva sovellus toimii näin.

Se että sovellus sanoo että "Windows 10 sovellus" niin se ei tarkoita sitä, että se toimisi Windows 10 1709:llä jos sovellus on tehty Windows 10 1703:lle.

Kun asetat sen paskasuotimen niille sovelluksille että mitkä oikeasti ovat luvatusti toimivia vähintään 2v tai joista maksetaan kuukausi/vuosimaksua niin huomataan, että niitä vanhanmallisia on aika vähän enää Windows 10:lle. Selaimella sen sijaan toimii melkein kaikki.

Lue lisää

"Kun asetat sen paskasuotimen niille sovelluksille että mitkä oikeasti ovat luvatusti toimivia vähintään 2v tai joista maksetaan kuukausi/vuosimaksua niin huomataan, että niitä vanhanmallisia on aika vähän enää Windows 10:lle. Selaimella sen sijaan toimii melkein kaikki."

Jatkuvuuden kannalta kaikista varmin on sellainen mielellään avoimen koodin ohjelma, jota voit ajaa omalla koneella tai omalla palvelimella.

Toinen ääripää ja kaikista heikoin on pilvipalvelu, joka ei ole sinun omassa hallinnassa.

Nämä ovat ne kaksi ääripäätä.

Vanhat Windows sovellukset ovat tuosta väliltä. Ne voi mennä rikki ja ovat sinäänsä epävarmoja, mutta rikki mennessäänkin, on vielä vaihtoehtona omien datojen pelastus vain vanhemman ohjelmistoversion avulla, koska koko systeemi on omassa hallinnassa.

hmhmhmmmhmhm kirjoitti:

Kyllä MS tekee ei UWP ohjelmia edelleen.

Microsoftin ei UWP tekniikalla tehdyistä sovelluksista hieno esimerkki on Visual Studio Code.

Siinä on tehty käyttöliittymä web tekniikoilla, muu osa pyörii node.js:n päällä, joka ei ole UWP sovellus ja joka ei siis kärsi noista typeristä rajoituksista vaikka tiedostojärjestelmän suhteen.

"Vika tehdään siinä, että yritetään käsitellä paikallista dataa. Data kun pitäisi olla palvelinpuolella."

Ei siinä ole mitään eroa. VLC ei edelleenkään löydä sitä tekstitystä sieltä pilvestä.

OneNotessa taas paikalliset linkit välttämättömyys, kun muistiinpanoja pitää monesti tehdä paikassa, missä ei ole nettiin pääsyä.

Se on sitten OneDriven tehtävä hoitaa paikallisten tiedostojen synkronointi pilveen.

Lue lisää

"Microsoftin ei UWP tekniikalla tehdyistä sovelluksista hieno esimerkki on Visual Studio Code."

Visual Studio Code on käytännössä HTML5 tekniikkaa. Lähinnä kääräisty NodeJs mukaan ja paketoitu lokaalisti asennettavaksi.

Vähän välivaiheelta tuntuu koska tavallaan vähän tyhmästi toimii. Olisi siistimpää jos voisi käynnistää suoraan palvelimelta tuon ja muokata koodia venkslaamatta sitä ees taas. Nyt se on vähän sitä, lataillaan sorsia paikallisesti muokattavaksi ja sitten pushaillaan sinne serverille.

Tuo on kyllä siinä mielessä järkevä välivaihe kun Git workflowt on suunniteltu tuohon tapaan ja saadaan näppärästi offline käyttö. On kuitenkin helposti nähtävisttä että tuossa on mahdollista optimoida työprosesseja vaikka käynnistämällä joka kehittäjälle nodejs instanssi kopio sorsista ja pitää kokonaan serverillä, ja voisi samaan välineeseen integroida näitä toimintoja mitä on Bitbucket, Gitlab jne. työkaluissa.


"OneNotessa taas paikalliset linkit välttämättömyys, kun muistiinpanoja pitää monesti tehdä paikassa, missä ei ole nettiin pääsyä.

Se on sitten OneDriven tehtävä hoitaa paikallisten tiedostojen synkronointi pilveen."

Tästä päästäänkin siihen, että entä jos tekisikin ne linkit suoraan urleina kun onhan se OneDriven sisältöä tarvittaessa jaettavissa. Tuohon ei mitään verkkoa tarvitse, vaan kyllä se tieto siitä mikä on tiedoston urli, pitäisi olla kaivettavissa ilman yhteyttä kun on se OneDrive.

Saattaa mahdollisesti olla siis virhe miten sitä OneNotea (tai OneDrivea) käytetään tai vähintäänkin varsin yksinkertainen tapa tehdä parannus. Voisi vaikka Microsoftille tuosta ilmoitella.

Eikä muuten olisi mahdotonta rakentaa vaikka palikkaa mikä muuttaa paikallisen tiedoston linkin urliksi.

hmhmhmmmhmhm kirjoitti:

"Kun asetat sen paskasuotimen niille sovelluksille että mitkä oikeasti ovat luvatusti toimivia vähintään 2v tai joista maksetaan kuukausi/vuosimaksua niin huomataan, että niitä vanhanmallisia on aika vähän enää Windows 10:lle. Selaimella sen sijaan toimii melkein kaikki."

Jatkuvuuden kannalta kaikista varmin on sellainen mielellään avoimen koodin ohjelma, jota voit ajaa omalla koneella tai omalla palvelimella.

Toinen ääripää ja kaikista heikoin on pilvipalvelu, joka ei ole sinun omassa hallinnassa.

Nämä ovat ne kaksi ääripäätä.

Vanhat Windows sovellukset ovat tuosta väliltä. Ne voi mennä rikki ja ovat sinäänsä epävarmoja, mutta rikki mennessäänkin, on vielä vaihtoehtona omien datojen pelastus vain vanhemman ohjelmistoversion avulla, koska koko systeemi on omassa hallinnassa.

Lue lisää

"Jatkuvuuden kannalta kaikista varmin on sellainen mielellään avoimen koodin ohjelma, jota voit ajaa omalla koneella tai omalla palvelimella."

Windows 10 on vähän vihamielinen sille, että siinä ajetaan muuta kuin HTML5 ja Windows store sovelluksia. Muutkin onnistuu mutta sitten tarvitsee olla rajapintanatsi. Eli HTML 4.x tai Visual C 2010 redistributable tai uudempi.

Nykyisen NodeJS:n toimvuudelle on kyllä intressejä Microsoftin puolelta, että se olisi kelpo alusta Windows 10:ssä mutta kyllä se ympäristö tulisi siistimmäksi jos senkin pitäisi vain siellä palvelimen puolella.

"Toinen ääripää ja kaikista heikoin on pilvipalvelu, joka ei ole sinun omassa hallinnassa."

Useimmat ei tunnu haluavan omaan hallintaan vaan haluaa sen, että joku muu ylläpitää. Tosin eipä se väärin ole jos joku haluaa oman. Oma palvelin vaan ja sinne sovellukset, ja sitten käyttelee niitä Windows 10:stä Edgen kautta. Hallintaa voi tehdä Windows 10:n sisäänrakennetulla Ubuntulla.

"Vanhat Windows sovellukset ovat tuosta väliltä. Ne voi mennä rikki ja ovat sinäänsä epävarmoja, mutta rikki mennessäänkin, on vielä vaihtoehtona omien datojen pelastus vain vanhemman ohjelmistoversion avulla, koska koko systeemi on omassa hallinnassa."

Windows 10 ei ole omassa hallinnassa. Se on Microsoftin hallinnassa kun sieltä tulee automaattipäivityksistä 2x vuodessa forcella uusi käyttöjärjestelmä mikä voi paskoa rikki mitä tahansa mikä ei ole standardia tai nimenomaisesti luvattuna yhteensopivuus.

Sama tänäänkin.

Miten keksivät muuttaa "nyt" ?

https://docs.python.org/3/whatsnew/changelog.html#python-3-6-3-final

Eipä näy tuollaista muutosta viime päivityksessä.

Nyt oli tuossa laajasti ymmärretynä. P 2->3 siirtyminen rikkoo paljonkin koodia. Jakolasku ei ole edes pahin
http://www.informit.com/articles/article.aspx?p=1439189

https://wiki.python.org/moin/Python2orPython3

nauraja- kirjoitti:

Nyt oli tuossa laajasti ymmärretynä. P 2->3 siirtyminen rikkoo paljonkin koodia. Jakolasku ei ole edes pahin
http://www.informit.com/articles/article.aspx?p=1439189

https://wiki.python.org/moin/Python2orPython3

Lue lisää

Eli muutettu melkein vuosikymmen sitten.