uusi Americas cup yksirunkoinen näyttää tältä:

Ne T-siivet on umpiterästä aivan kuin moni painokölin evä tai kirveen teräkin. Ne painaa paljon enemmän kuin niiden noste on. Mitä järkeä niitä on sivurungoiksi siis kutsua?

kuis.niin kirjoitti:

Ne T-siivet on umpiterästä aivan kuin moni painokölin evä tai kirveen teräkin. Ne painaa paljon enemmän kuin niiden noste on. Mitä järkeä niitä on sivurungoiksi siis kutsua?

Lue lisää

Foilaavassa moodissa tuossa hyvin paljon samaa kuin foilaavassa trimaraanissa (tai katamaraanissa). Vaikea tosin nähdä tuossa hirveästi etua niihin nähden. Ainakin foilaamiseen pääseminen on vaikeampaa ja nuo kaukana rungosta törröttävät foilit vaikuttavat vaarillisilta.

Painon lisääminen foilaavaan härveliin on hyvin oudon tuntuista puuhaa. Aika vähän tuossa vekottimessa on yhteistä yksirunkoisen kanssa.

Joakim1 kirjoitti:

Foilaavassa moodissa tuossa hyvin paljon samaa kuin foilaavassa trimaraanissa (tai katamaraanissa). Vaikea tosin nähdä tuossa hirveästi etua niihin nähden. Ainakin foilaamiseen pääseminen on vaikeampaa ja nuo kaukana rungosta törröttävät foilit vaikuttavat vaarillisilta.

Painon lisääminen foilaavaan härveliin on hyvin oudon tuntuista puuhaa. Aika vähän tuossa vekottimessa on yhteistä yksirunkoisen kanssa.

Lue lisää

Kun tavoitteeksi asetetaan kyky itseoikaisuun masto vedessä tilanteesta, mitä vaihtoehtoja suunnittelijoilla on sen toteuttamiseksi?
1) kelluva ja vesitiivis masto, jossa hydraulisesti säädettävät vanttien kiinnikkeet rustirautojen tilalla. Kantataan mastoa sivulle kunnes vene on suorassa, ja sen jälkeen hyödynnetään leveän yksirunkoisen muotovakavuutta pelkän rikin ja purjeiden nostamiseen pystyyn.
2) painoa köliin, kanttiköliin, tai kahteen T_foilin muotoisiin kanttiköleihin.
3) korkea varalaita yksirunkoisessa hieman auttaa asiassa, muttei sen varaan kovin paljon voi laskea.

Jos vaatimuksena ei olisi ollut yksirunkoinen, niin lisäksi voisi olla mahdollista kääntää kaatuneen katin rungot kumpikin erikseen, jättäen niiden väliset palkit ylösalaisin, mutta jos symmetriset se ei haittaa. Ja sitten nostaa masto pystyyn etukautta kääntäen hydrauliikan avulla. Vantit pitänee välillä irroittaa, tai en ainakaan itse keksi miten onnistuisi ilman.

Outoahan painon lisääminen toki voi olla, mutta jos/kun foilaavan veneen halutaan toimivan muuallakin kuin lähellä rantaa ja saattoveneiden seurassa, niin jotkut (italiassa ja ehkä myös Uudessa seelannissa) eivät olleet valmiita tinkimään itseoikaisevuudesta. Siitähän tämä erikoisuus on seurausta.

Yhteistä on se että siinä on tasan yksi kelluttava runko, eli on ihan normaalin määritelmän mukaan yksirunkoinen. Eihän Imocakaan muutu monirungoksi jos sitä kallistetaan niin paljon että kölievällä on ihan oma vesiviivapinta. Eviä kun ei rungoksi lasketa, eikä varsinkaan vettä painavampia sellaisia, kuten kanttaavia T-foileja tässä AC75 veneessä.

Valtamerien ylityksiin oikeasti foilaava yksirunkoinen voisi tulla kyseeseen vain mikäli foilien säätäminen ei vaadi maailman luokan miehistön täydellisen herpaantumatonta keskittymistä 100% ajasta, eli joko tietokoneen ohjaamina, tai itsestään stabiilina, kuten Imoca-luokassa, mikä ei ole aivan täysin foilien varassa, vaan vain osittain, paitsi ehkä hetkellisesti.

Joakim1 kirjoitti:

Foilaavassa moodissa tuossa hyvin paljon samaa kuin foilaavassa trimaraanissa (tai katamaraanissa). Vaikea tosin nähdä tuossa hirveästi etua niihin nähden. Ainakin foilaamiseen pääseminen on vaikeampaa ja nuo kaukana rungosta törröttävät foilit vaikuttavat vaarillisilta.

Painon lisääminen foilaavaan härveliin on hyvin oudon tuntuista puuhaa. Aika vähän tuossa vekottimessa on yhteistä yksirunkoisen kanssa.

Lue lisää

"Painon lisääminen foilaavaan härveliin on hyvin oudon tuntuista puuhaa."
Eikös niissä Hki-tallinnan reitillä liikennöineissä kantosiivissä myös ollut foilit metallista?
Siis painavaa. Syy tuskin niissä oli painon lisääminen, vaan kestoiän lisääminen, muovi kuluu laminaatissa pienenkin kavitaation yhteydessä olennaisesti nopeammin kuin kovaksi karkaistu teräs.

Ac75 kirjoitti:

Kun tavoitteeksi asetetaan kyky itseoikaisuun masto vedessä tilanteesta, mitä vaihtoehtoja suunnittelijoilla on sen toteuttamiseksi?
1) kelluva ja vesitiivis masto, jossa hydraulisesti säädettävät vanttien kiinnikkeet rustirautojen tilalla. Kantataan mastoa sivulle kunnes vene on suorassa, ja sen jälkeen hyödynnetään leveän yksirunkoisen muotovakavuutta pelkän rikin ja purjeiden nostamiseen pystyyn.
2) painoa köliin, kanttiköliin, tai kahteen T_foilin muotoisiin kanttiköleihin.
3) korkea varalaita yksirunkoisessa hieman auttaa asiassa, muttei sen varaan kovin paljon voi laskea.

Jos vaatimuksena ei olisi ollut yksirunkoinen, niin lisäksi voisi olla mahdollista kääntää kaatuneen katin rungot kumpikin erikseen, jättäen niiden väliset palkit ylösalaisin, mutta jos symmetriset se ei haittaa. Ja sitten nostaa masto pystyyn etukautta kääntäen hydrauliikan avulla. Vantit pitänee välillä irroittaa, tai en ainakaan itse keksi miten onnistuisi ilman.

Outoahan painon lisääminen toki voi olla, mutta jos/kun foilaavan veneen halutaan toimivan muuallakin kuin lähellä rantaa ja saattoveneiden seurassa, niin jotkut (italiassa ja ehkä myös Uudessa seelannissa) eivät olleet valmiita tinkimään itseoikaisevuudesta. Siitähän tämä erikoisuus on seurausta.

Yhteistä on se että siinä on tasan yksi kelluttava runko, eli on ihan normaalin määritelmän mukaan yksirunkoinen. Eihän Imocakaan muutu monirungoksi jos sitä kallistetaan niin paljon että kölievällä on ihan oma vesiviivapinta. Eviä kun ei rungoksi lasketa, eikä varsinkaan vettä painavampia sellaisia, kuten kanttaavia T-foileja tässä AC75 veneessä.

Valtamerien ylityksiin oikeasti foilaava yksirunkoinen voisi tulla kyseeseen vain mikäli foilien säätäminen ei vaadi maailman luokan miehistön täydellisen herpaantumatonta keskittymistä 100% ajasta, eli joko tietokoneen ohjaamina, tai itsestään stabiilina, kuten Imoca-luokassa, mikä ei ole aivan täysin foilien varassa, vaan vain osittain, paitsi ehkä hetkellisesti.

Lue lisää

Missähän tilanteessa tuo on itseoikaiseva? Varmasti ei molemmat foilit ylhäällä. Mahtaako olla yksi foili ylhäälläkään. Kuka ohjaa foileja tuon kaaduttua kyljelleen rajusti kovasta vauhdista? Pysyykö kone käynnissä? Onko hydrauliikka ja mekaniikka niin luotettavaa, että nuo saa aina käännettyä riittävän nopeasti?

Kestääkö riki ja runko kaatumisen kovasta vauhdista?

Joakim1 kirjoitti:

Missähän tilanteessa tuo on itseoikaiseva? Varmasti ei molemmat foilit ylhäällä. Mahtaako olla yksi foili ylhäälläkään. Kuka ohjaa foileja tuon kaaduttua kyljelleen rajusti kovasta vauhdista? Pysyykö kone käynnissä? Onko hydrauliikka ja mekaniikka niin luotettavaa, että nuo saa aina käännettyä riittävän nopeasti?

Kestääkö riki ja runko kaatumisen kovasta vauhdista?

Lue lisää

Mun mielestä niiden on tarkoitus olla itseoikaisevia. Toinen foili vedetään sisään ja toinen ojennetaan ulos. Mahtaako ne foilit olla käytännössä sen vaarallisempia kuin trimaraanien sivurungot. Vielä on kokeilematta purjekäyttöinen maaefektialus, ehkä sitten seuraavassa America's cupissa.

Joakim1 kirjoitti:

Missähän tilanteessa tuo on itseoikaiseva? Varmasti ei molemmat foilit ylhäällä. Mahtaako olla yksi foili ylhäälläkään. Kuka ohjaa foileja tuon kaaduttua kyljelleen rajusti kovasta vauhdista? Pysyykö kone käynnissä? Onko hydrauliikka ja mekaniikka niin luotettavaa, että nuo saa aina käännettyä riittävän nopeasti?

Kestääkö riki ja runko kaatumisen kovasta vauhdista?

Lue lisää

Katsomalla ne avausviestin linkit näet ihan itse milloin vene on itseoikaiseva.
Konetta ei ole, joten sen käynnissä pysymisestä ei tarvitse huolehtia.
Akut ja sähkömoottori kyllä löytyy, joten sähköasennusten vesitiiviyden on oltava kunnossa, mutta se ei varmaankaan riipu kallistuskulmasta. Toimiihan risteilylaivojen ruoripotkuritkin veden alla sähköllä.
Miten nopeasti pitäisi sitten saada käännettyä? Tuskin kisaa kovin helpolla kaatunut voittaa jos toinen vene pysyy kaatumatta ;-)
Mikäli riki ei kestä kaatumista se vain helpottaa itseoikaisevuutta. Se tuskin on kuitenkaan asioista päättävien toiveissa.

Bossu kirjoitti:

Mun mielestä niiden on tarkoitus olla itseoikaisevia. Toinen foili vedetään sisään ja toinen ojennetaan ulos. Mahtaako ne foilit olla käytännössä sen vaarallisempia kuin trimaraanien sivurungot. Vielä on kokeilematta purjekäyttöinen maaefektialus, ehkä sitten seuraavassa America's cupissa.

Lue lisää

Sailrocket2 nopeusennätysaluksessa oli kyllä maaefektikin käytössä. Sekään ei siis ole purjekäyttöisessä aluksessa kokeilematta.
Trimaraaneilla on oikeisevan momentin muutos astetta kohti aivan olennaisen suurta luokkaa, mikä mahdollistaa kallistuskulman kontroilloimisen kohtuu helposti. AC75 veneessä sama ei onnistu läheskään yhtä helposti ainoan rungon lentäessä ilmassa, joten se tuulen puolen foili heiluu aika lailla ylös/alas kuten kirveen terä, eikä muotoilukaan jenkki- (Kanada-?) mallisesta kaksiteräisestä kirveestä hirveästi poikkea. Oikaisevan momentin muutos astetta kohti on AC75:ssä foilatessa negatiivinen.

AC75 kirjoitti:

Katsomalla ne avausviestin linkit näet ihan itse milloin vene on itseoikaiseva.
Konetta ei ole, joten sen käynnissä pysymisestä ei tarvitse huolehtia.
Akut ja sähkömoottori kyllä löytyy, joten sähköasennusten vesitiiviyden on oltava kunnossa, mutta se ei varmaankaan riipu kallistuskulmasta. Toimiihan risteilylaivojen ruoripotkuritkin veden alla sähköllä.
Miten nopeasti pitäisi sitten saada käännettyä? Tuskin kisaa kovin helpolla kaatunut voittaa jos toinen vene pysyy kaatumatta ;-)
Mikäli riki ei kestä kaatumista se vain helpottaa itseoikaisevuutta. Se tuskin on kuitenkaan asioista päättävien toiveissa.

Lue lisää

Tarkoitatko tätä videota: https://youtu.be/rx2qG_YMrDs?t=56
Eipä siitä juuri mitään selviä. Videossa härveli on ehkä 70-80 astetta kallellaan eli masto vielä kaukana vedestä ja tuulenpuoleista foilia käännetään pohjan alle normaalia syvemmälle. Suojan puolen foili oli normaalissa foilausasennossa kai.

Eiköhän tuo miehistön mokatessa kaadu masto veteen, jolloin kallistuma on 100 asteen paikkeilla. Jos foilit ovat asennossa, jossa vene ei ole itseoikaiseva, tuo kääntyy melko pian turtleksi, josta tuskin oikenee jalkoja heiluttelemalla. Siksi lienee melko kiire saada foilit oikaisuasentoon. Ehkä siihen on joku automatiikka tulossa? Foilien nappien painelija todennäköisesti on tippunut mereen tai roikkuu kaiteissa tms. tuossa vaiheessa.

Missään ei kai kerrota mitä tarkoitetaan itseoikaisevuudella eli mistä kallistumasta nousee pystyyn milläkin foilien asennolla.

Joakim1 kirjoitti:

Tarkoitatko tätä videota: https://youtu.be/rx2qG_YMrDs?t=56
Eipä siitä juuri mitään selviä. Videossa härveli on ehkä 70-80 astetta kallellaan eli masto vielä kaukana vedestä ja tuulenpuoleista foilia käännetään pohjan alle normaalia syvemmälle. Suojan puolen foili oli normaalissa foilausasennossa kai.

Eiköhän tuo miehistön mokatessa kaadu masto veteen, jolloin kallistuma on 100 asteen paikkeilla. Jos foilit ovat asennossa, jossa vene ei ole itseoikaiseva, tuo kääntyy melko pian turtleksi, josta tuskin oikenee jalkoja heiluttelemalla. Siksi lienee melko kiire saada foilit oikaisuasentoon. Ehkä siihen on joku automatiikka tulossa? Foilien nappien painelija todennäköisesti on tippunut mereen tai roikkuu kaiteissa tms. tuossa vaiheessa.

Missään ei kai kerrota mitä tarkoitetaan itseoikaisevuudella eli mistä kallistumasta nousee pystyyn milläkin foilien asennolla.

Lue lisää

Tässä selostetaan tekniikkaa enemmän. Loppuun vähän randomtekstiä sensuurin varalta.

http://www.yachtingworld.com/americas-cup/111252-111252

Jkdkdkdjdjdkdjdbdkdkekieuriririfjxjbdndkdjdjdjdjdjdbbdjdjdjfkfkfkfkfkfkfkfkfkkfkfkfkfkfkfk

Bossu kirjoitti:

Tässä selostetaan tekniikkaa enemmän. Loppuun vähän randomtekstiä sensuurin varalta.

http://www.yachtingworld.com/americas-cup/111252-111252

Jkdkdkdjdjdkdjdbdkdkekieuriririfjxjbdndkdjdjdjdjdjdbbdjdjdjfkfkfkfkfkfkfkfkfkkfkfkfkfkfkfk

Lue lisää

kuten tässäkin linkissä:
http://www.sail-world.com/USA/Americas-Cup---Dan-Bernasconi-explains-the-foiling-AC75---Part-1/158994
Ja kyse on edelleen konseptista, eikä valmiista veneestä tai sen piirustuksista. Kiire on siis vain kisamenestyksen kannalta, jos siinäkään.

Ei noisss linkeissä ollut mitään lisätietoa itseoikaisevuudesta. Myönnettiin, että tuo on selvästi huonompi kuin edellinen AC kevyessä tuulessa. Ilmeisesti on ollut pakko tehdä "yksirunkoinen" ja myöskin vene, joka selviää kovemmista tuulista ja aallokosta.

Kummallinen kehityssuunta, hieman epäilyttää toteutuuko. Yksirunkoisista voi olla mahdotonta tehdä samalla tavalla kevyessä kelissä foilaavia (näyttäviä) veneitä kuin nuo viime kisan monirunkoveneet. Aika moinen antikliimaksi edellisiin verrattuna, jos nuo eivät foilaa ja jalat lähinnä hidastavat menoa kevyessä kelissä. Onhan aallokossa toimiva ja foilaava yksirunkoinen jo keksitty: IMOCA 60 -veneet. Mutta eivät nekään niin sovellu rannan lähellä ajettavaan ratakisaan.

Floppaavat kirjoitti:

Kummallinen kehityssuunta, hieman epäilyttää toteutuuko. Yksirunkoisista voi olla mahdotonta tehdä samalla tavalla kevyessä kelissä foilaavia (näyttäviä) veneitä kuin nuo viime kisan monirunkoveneet. Aika moinen antikliimaksi edellisiin verrattuna, jos nuo eivät foilaa ja jalat lähinnä hidastavat menoa kevyessä kelissä. Onhan aallokossa toimiva ja foilaava yksirunkoinen jo keksitty: IMOCA 60 -veneet. Mutta eivät nekään niin sovellu rannan lähellä ajettavaan ratakisaan.

Lue lisää

Voihan noi olla aallokossa näyttäviä. Ilmeisesti niitä edellisiä katamaraaneja ei uskallettu ajaa kovassa kelissä. Ja yksi tyyppihän kuoli katamaraain mentyä ympäri viime kisassa. Näissä kai voi kovan puuskan tullessa nostaa tuulen alapuolen jalkaa, jolloin vene kallistuu ja paine hellittää ja oikaiseva momentti saadaan pidettyä paremmin mukana? Tai siten säädetään juuri toisin päin? Tulee yksi säätö lisää. Mutta miten riittää aika rakentaa veneet ja oppia, miten niillä ajetaan? Varmaan noissa jaloissakin tulee lastentauteja.

Joakim1 kirjoitti:

Ei noisss linkeissä ollut mitään lisätietoa itseoikaisevuudesta. Myönnettiin, että tuo on selvästi huonompi kuin edellinen AC kevyessä tuulessa. Ilmeisesti on ollut pakko tehdä "yksirunkoinen" ja myöskin vene, joka selviää kovemmista tuulista ja aallokosta.

Lue lisää

Italialaisen käsitys asiasta:
http://www.lunarossachallenge.com/en/news/216_XXXVI-AMERICA-S-CUP-THE-AC75-BOAT-CONCEPT

Googlekääntäjän käännös suomeksi on muuten aivan loistavaa huumoria, kannattaa kokeilla !

Joakim1 kirjoitti:

Ei noisss linkeissä ollut mitään lisätietoa itseoikaisevuudesta. Myönnettiin, että tuo on selvästi huonompi kuin edellinen AC kevyessä tuulessa. Ilmeisesti on ollut pakko tehdä "yksirunkoinen" ja myöskin vene, joka selviää kovemmista tuulista ja aallokosta.

Lue lisää

Katamaraanin ja trimaraanin ponttoonien pystyasentoon nostava vaikutus pienenee veneen kallistuessa ponttoonien lentäessä. Siipiköli vääntää koko ajan samalla voimalla niin kauan kuin vauhtia riittää. Olisiko siinä aineksia itseoikenemiseen? Purjeiden paineen höllätessä, vene kampeutuu suuremmalla voimalla verrattuna monirunkoihin.

C1R kirjoitti:

Katamaraanin ja trimaraanin ponttoonien pystyasentoon nostava vaikutus pienenee veneen kallistuessa ponttoonien lentäessä. Siipiköli vääntää koko ajan samalla voimalla niin kauan kuin vauhtia riittää. Olisiko siinä aineksia itseoikenemiseen? Purjeiden paineen höllätessä, vene kampeutuu suuremmalla voimalla verrattuna monirunkoihin.

Lue lisää

Olihan Yachting Worldin jutussa ihan kuva, miten foileja pidetään itseoikaisussa.

C1R kirjoitti:

Katamaraanin ja trimaraanin ponttoonien pystyasentoon nostava vaikutus pienenee veneen kallistuessa ponttoonien lentäessä. Siipiköli vääntää koko ajan samalla voimalla niin kauan kuin vauhtia riittää. Olisiko siinä aineksia itseoikenemiseen? Purjeiden paineen höllätessä, vene kampeutuu suuremmalla voimalla verrattuna monirunkoihin.

Lue lisää

Kantosiipi tai katamaraanin runko (tai siinä oleva kantosiipi) kantaa koko veneen painon. Veneen pysähtyessä kantosiipi ei enää kanna mitään.

Venettä oikaiseva voima tulee veneen painopisteen ja kantopisteen vaakasuorasta etäisyydestä, joka pienenee yhtä lailla tuossa AC75:ssä kuin katamaraanissakin veneen kallistuessa. Sitten kyljellään ollessa tuo AC75 voi siirtää painopistettä alemmaksi, jolloin ilmeisesti jää pieni oikaiseva momentti ja vene nousee pystyyn.

Bossu: Tuo kuva melkein kyjellään olevasta AC75:stä oli jo siinä videossa, johon oli linkki ekassa viestissä.

Joakim1 kirjoitti:

Kantosiipi tai katamaraanin runko (tai siinä oleva kantosiipi) kantaa koko veneen painon. Veneen pysähtyessä kantosiipi ei enää kanna mitään.

Venettä oikaiseva voima tulee veneen painopisteen ja kantopisteen vaakasuorasta etäisyydestä, joka pienenee yhtä lailla tuossa AC75:ssä kuin katamaraanissakin veneen kallistuessa. Sitten kyljellään ollessa tuo AC75 voi siirtää painopistettä alemmaksi, jolloin ilmeisesti jää pieni oikaiseva momentti ja vene nousee pystyyn.

Bossu: Tuo kuva melkein kyjellään olevasta AC75:stä oli jo siinä videossa, johon oli linkki ekassa viestissä.

Lue lisää

Siiven voima ei osoita veneen liikkuessa kohtisuoraan ylös, vaan ennenminkin kohtisuoraan siipipintaa vasten. Vipuvarsi ei lyhene kuten monirungoissa. Kallistuksen lisääntyessä vene sortuu ja vähentää siten kaatavia voimia.

C1R kirjoitti:

Siiven voima ei osoita veneen liikkuessa kohtisuoraan ylös, vaan ennenminkin kohtisuoraan siipipintaa vasten. Vipuvarsi ei lyhene kuten monirungoissa. Kallistuksen lisääntyessä vene sortuu ja vähentää siten kaatavia voimia.

Lue lisää

Onhan tuolla siivellä myös varsi, joka toimii kölinä ja kumoaa sivuttaisvoimat, vaikka siipi olisikin vaakatasossa tai kallistuneena suojan puolelle. Aivan identtinen toiminta tuolta osin kahden edellisen AC-veneen kanssa, jotka olivat katamaraaneja rungosta työntyvillä kantosiivilä.

Kantosiiven tuottama pystysuora voimakomponentti pitää olla veneen painon suuruinen oli siipi missä asennossa tahansa. Muuten siipi joko vajoaa tai nousee pintaan.

Veneen kallistuessa siiven vaakaosa alkaa tuottaa myös sivuttaisvoimaa, jolloin tietysti sorto kasvaa, mutta sorron kasvaessa kasvaa myös sen pystyosa tuottama sivuttaisvoima.

Joka tapauksessa oikaiseva momentti tulee paino- ja kantopisteen välisestä etäisyydestä. Kantopiste on hyvin lähellä kantosiiven keskiosaa ja painopiste hyvin lähellä rungon keskiosaa. Jälkimmäinen siksi, että tuulenpuolen kantosiiven kääntäminen ylös ei näytä tuossa esitetyssä veneessä vaikuttavan juurikaan siiven painopisteen etäisyyteen keskilinjalta. Se ei siis toimi lainkaan kanttikölin tavoin, vaan ilmaan nostolla vain otetaan turha vastus pois vedestä.

linkkejä.riittää kirjoitti:

kuten tässäkin linkissä:
http://www.sail-world.com/USA/Americas-Cup---Dan-Bernasconi-explains-the-foiling-AC75---Part-1/158994
Ja kyse on edelleen konseptista, eikä valmiista veneestä tai sen piirustuksista. Kiire on siis vain kisamenestyksen kannalta, jos siinäkään.

Lue lisää

Ja jatkoksi toinen osa:
www.sail-world.com/159074
josta selviääne loput oleelliset jutut.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan tuolla siivellä myös varsi, joka toimii kölinä ja kumoaa sivuttaisvoimat, vaikka siipi olisikin vaakatasossa tai kallistuneena suojan puolelle. Aivan identtinen toiminta tuolta osin kahden edellisen AC-veneen kanssa, jotka olivat katamaraaneja rungosta työntyvillä kantosiivilä.

Kantosiiven tuottama pystysuora voimakomponentti pitää olla veneen painon suuruinen oli siipi missä asennossa tahansa. Muuten siipi joko vajoaa tai nousee pintaan.

Veneen kallistuessa siiven vaakaosa alkaa tuottaa myös sivuttaisvoimaa, jolloin tietysti sorto kasvaa, mutta sorron kasvaessa kasvaa myös sen pystyosa tuottama sivuttaisvoima.

Joka tapauksessa oikaiseva momentti tulee paino- ja kantopisteen välisestä etäisyydestä. Kantopiste on hyvin lähellä kantosiiven keskiosaa ja painopiste hyvin lähellä rungon keskiosaa. Jälkimmäinen siksi, että tuulenpuolen kantosiiven kääntäminen ylös ei näytä tuossa esitetyssä veneessä vaikuttavan juurikaan siiven painopisteen etäisyyteen keskilinjalta. Se ei siis toimi lainkaan kanttikölin tavoin, vaan ilmaan nostolla vain otetaan turha vastus pois vedestä.

Lue lisää

Oikaisevaan momenttiin vaikuttaa myös tuulenpuolella mahdollisesti alaspäin suuntautuva hydrodynaaminen voima, sen painon lisäksi. Siksi GZ ei välttämättä kerro paljoakaan kantosiipiveneen oikaisevan vipuvarren suuruudesta. Ja samasta syystä suojanpuoleisen foilin nostovoiman on mahdollisesti olennaisesti ylitettävä veneen painon suuruus, ellei haluta sen sukeltavan syvemmälle.
AC75 veneessä on kaksi kanttiköliä, jotka molemmat toimivat kanttikölin tavoin, toki paljon laajemmalla kääntökulman alueella, ehkäpä 135 asteen sektorissa. Haluttaessa tuulenpuoleisen voi pitää pois vedestä siten, että sen painopiste on aina mahdollisimman kaukana, eli yhtä korkealla kuin nivelpistekin. Tämä edellyttää tuulenpuoleisen kanttauskulman muuttamista kallistuskulman mukana, koska muuten vipuvarsi pienenee. Sehän on sinifunktion muotoinen nivelpisteen etäisyydestä riippuva osuus, mikä sekin on saman muotoinen, mutta eri vaihekulmalla. Eli kokonais vipuvarsi tuulen puolen kanttikölin painopisteen vaikutukselle muodostuu kolmen sinimuotoisen funktion summana, joilla on eri vaihekulmat ja eri kertoimet.
Joka tapauksessa oikaisevan momentin muutos kallistuskulman funktiona on foilatessa negatiivinen, eli oikaiseva momentti on suurimmillaan kun vene on kallellaan tuulen puolelle, aivan kuten Moth:ssakin.

Joakim1 kirjoitti:

Onhan tuolla siivellä myös varsi, joka toimii kölinä ja kumoaa sivuttaisvoimat, vaikka siipi olisikin vaakatasossa tai kallistuneena suojan puolelle. Aivan identtinen toiminta tuolta osin kahden edellisen AC-veneen kanssa, jotka olivat katamaraaneja rungosta työntyvillä kantosiivilä.

Kantosiiven tuottama pystysuora voimakomponentti pitää olla veneen painon suuruinen oli siipi missä asennossa tahansa. Muuten siipi joko vajoaa tai nousee pintaan.

Veneen kallistuessa siiven vaakaosa alkaa tuottaa myös sivuttaisvoimaa, jolloin tietysti sorto kasvaa, mutta sorron kasvaessa kasvaa myös sen pystyosa tuottama sivuttaisvoima.

Joka tapauksessa oikaiseva momentti tulee paino- ja kantopisteen välisestä etäisyydestä. Kantopiste on hyvin lähellä kantosiiven keskiosaa ja painopiste hyvin lähellä rungon keskiosaa. Jälkimmäinen siksi, että tuulenpuolen kantosiiven kääntäminen ylös ei näytä tuossa esitetyssä veneessä vaikuttavan juurikaan siiven painopisteen etäisyyteen keskilinjalta. Se ei siis toimi lainkaan kanttikölin tavoin, vaan ilmaan nostolla vain otetaan turha vastus pois vedestä.

Lue lisää

"Kantosiiven tuottama pystysuora voimakomponentti pitää olla veneen painon suuruinen oli siipi missä asennossa tahansa. Muuten siipi joko vajoaa tai nousee pintaan."

Tuo olisi suunnilleen oikein vain, mikäli vedessä olisi tasan yksi siipi. Niitä on kuitenkin siellä joko kaksi tai kolme. Osa voi nostaa ylöspäin ja samaan aikaan osa alaspäin ja tietysti eri vipuvarsilla. Ja suunnilleen koska purjeiden aerodynaamisilla voimillakin voi olla oleellista pystysuoraa komponenttia.

liikaa.yksinkertaistettu kirjoitti:

"Kantosiiven tuottama pystysuora voimakomponentti pitää olla veneen painon suuruinen oli siipi missä asennossa tahansa. Muuten siipi joko vajoaa tai nousee pintaan."

Tuo olisi suunnilleen oikein vain, mikäli vedessä olisi tasan yksi siipi. Niitä on kuitenkin siellä joko kaksi tai kolme. Osa voi nostaa ylöspäin ja samaan aikaan osa alaspäin ja tietysti eri vipuvarsilla. Ja suunnilleen koska purjeiden aerodynaamisilla voimillakin voi olla oleellista pystysuoraa komponenttia.

Lue lisää

Videon jne. mukaan tuolla on tarkoitus ajaa vain toinen jalka vedessä, kun se on mahdollista. Kaikki oikaiseva momentti tulee siis suojan puolen kantosiiven kautta. Keskellä oleva peräsinsiipi ei tuota oikaisevaa voimaa ja siksi sen kantovoima halutaan minimoida.

Ajettaessa molemmat jalat maassa oikaisevaa momenttia olisi mahdollista lisätä painamalla tuulen puolta alaspäin. Tällöin kuitenkin sen epäsymmetrinen siipi olisi ylösalaisin ja vastus olisi selvästi suurempi kuin symmetrisellä tai oikein päin olevalla. Joko tämä tullaan kieltämään tai sitten se ei ole optimaalinen ajotapa. Tai sitten videolla vain luullaan.

Hiljaisessa vauhdissa lienee tarpeen käyttää molempia jalkoja foilaamisen mahdollistamiseksi. Tällöin on pakko ottaa kantovoimaa molemmista eli oikaiseva momentti on pienempi kuin vauhdin riittäessä yhdellä ajamiseen.

Ac75 kirjoitti:

Oikaisevaan momenttiin vaikuttaa myös tuulenpuolella mahdollisesti alaspäin suuntautuva hydrodynaaminen voima, sen painon lisäksi. Siksi GZ ei välttämättä kerro paljoakaan kantosiipiveneen oikaisevan vipuvarren suuruudesta. Ja samasta syystä suojanpuoleisen foilin nostovoiman on mahdollisesti olennaisesti ylitettävä veneen painon suuruus, ellei haluta sen sukeltavan syvemmälle.
AC75 veneessä on kaksi kanttiköliä, jotka molemmat toimivat kanttikölin tavoin, toki paljon laajemmalla kääntökulman alueella, ehkäpä 135 asteen sektorissa. Haluttaessa tuulenpuoleisen voi pitää pois vedestä siten, että sen painopiste on aina mahdollisimman kaukana, eli yhtä korkealla kuin nivelpistekin. Tämä edellyttää tuulenpuoleisen kanttauskulman muuttamista kallistuskulman mukana, koska muuten vipuvarsi pienenee. Sehän on sinifunktion muotoinen nivelpisteen etäisyydestä riippuva osuus, mikä sekin on saman muotoinen, mutta eri vaihekulmalla. Eli kokonais vipuvarsi tuulen puolen kanttikölin painopisteen vaikutukselle muodostuu kolmen sinimuotoisen funktion summana, joilla on eri vaihekulmat ja eri kertoimet.
Joka tapauksessa oikaisevan momentin muutos kallistuskulman funktiona on foilatessa negatiivinen, eli oikaiseva momentti on suurimmillaan kun vene on kallellaan tuulen puolelle, aivan kuten Moth:ssakin.

Lue lisää

Kääntökölin tai ko. härvelin kääntöjalan painopiste on siellä missä se on. Ei nivelen sijainti määritä sitä mitenkään. Kuvien perusteella painopisteen saa kutakuinkin suoraan nivelen alapuolelle eli ei edes veneen keskilnjalle. Sivulle käännettäessä jalan painopiste on mahdollisimman kaukana sivulla kutakuinkin silloin kun siipi on vaakatasossa eli kantosiipenä. Lisää käännettäessä painopiste ei enää mene, ainakaan merkittävästi, sivummalle, vaan nousee ylös. Korkeammalla oleva painopiste on haitaksi rungon kellutukseen perustuvalle vakavuudelle.

Nuo jalat siis toimivat varsin huonosti kääntököleinä, jonka ideana olisi siirtää painopistettä sivusuunnassa ja pitää se samalla mahdollisimman syvällä. Jos ja kun pyritään foilaamaan kantosiivet on syytä pitää vaakatasossa, jolloin painopiste on tasan keskellä sivusuunnassa. Erityisesti suojanpuoleinen jalka on pidettävä foilausasennossa eli painopiste varsin kaukana suojan puolla eikä suinkaan tuulen puolella, kuten kääntököliä pidettäisiin.

Mothissa kallistuksen vaikutus oikaisevaan momenttiin on merkittävästi suurempi kuin tuossa, koska Mothissa painopiste on paljon korkeammalla ja vähemmän sivulla (kokoon suhteutettuna). Mothissa 70-80% painosta on purjehtijassa, joka on varsin korkealla vedestä. Kantosiipi taas on keskellä eikä kaukana varren päässä. Purjehtija toki on "varren päässä". AC75:ssä 15% painosta on siellä veden alla olevassa kantosiivessä, 60% rungossa ja miehistö rungon sisällä. Lentokorkeus tuskin kasvaa läheskään samassa suhteessa kuin koko.

Joakim1 kirjoitti:

Kääntökölin tai ko. härvelin kääntöjalan painopiste on siellä missä se on. Ei nivelen sijainti määritä sitä mitenkään. Kuvien perusteella painopisteen saa kutakuinkin suoraan nivelen alapuolelle eli ei edes veneen keskilnjalle. Sivulle käännettäessä jalan painopiste on mahdollisimman kaukana sivulla kutakuinkin silloin kun siipi on vaakatasossa eli kantosiipenä. Lisää käännettäessä painopiste ei enää mene, ainakaan merkittävästi, sivummalle, vaan nousee ylös. Korkeammalla oleva painopiste on haitaksi rungon kellutukseen perustuvalle vakavuudelle.

Nuo jalat siis toimivat varsin huonosti kääntököleinä, jonka ideana olisi siirtää painopistettä sivusuunnassa ja pitää se samalla mahdollisimman syvällä. Jos ja kun pyritään foilaamaan kantosiivet on syytä pitää vaakatasossa, jolloin painopiste on tasan keskellä sivusuunnassa. Erityisesti suojanpuoleinen jalka on pidettävä foilausasennossa eli painopiste varsin kaukana suojan puolla eikä suinkaan tuulen puolella, kuten kääntököliä pidettäisiin.

Mothissa kallistuksen vaikutus oikaisevaan momenttiin on merkittävästi suurempi kuin tuossa, koska Mothissa painopiste on paljon korkeammalla ja vähemmän sivulla (kokoon suhteutettuna). Mothissa 70-80% painosta on purjehtijassa, joka on varsin korkealla vedestä. Kantosiipi taas on keskellä eikä kaukana varren päässä. Purjehtija toki on "varren päässä". AC75:ssä 15% painosta on siellä veden alla olevassa kantosiivessä, 60% rungossa ja miehistö rungon sisällä. Lentokorkeus tuskin kasvaa läheskään samassa suhteessa kuin koko.

Lue lisää

Kallistuksen vaikutus oikaisevaan momenttiin on AC75:ssä samansuuntainen kuin Mothissa, eli pinenee suojanpuolelle kallistuessaan. Siis juuri päinvastoin kuin monirungoissa.

Nivelen sijainnit määrittävät tuulen puolen kanttifoilin painopisteen sijainnin suojan puolen foilin nostopisteestä, ja riippuvat kallistus ja kanttauskulmista. Lisäksi rikin painopisteen siirto sivulle riippuu sen ainoan rungon kallistuskulmasta. Optimi kallistuskulma tässä olisi oikaisevan momentin kannalta katsottuna 90 astetta tuulenpuolell kallistettuna, mikä ei tietenkään ole kokonaisuuden kannalta optimi. Tuulen puolen kanttifoilin painopisteen sijainnin kannalta runko taas tulisi pitää lähellä nollan asteen kallistumaa, tai sen oikaisevan momentin vipuvarsi lyhenee.

Suojan puolen kanttifoili pidetään foilausasennossa vain silloin kun vauhti riittää foilaamiseen. Näin ei tietystikään kevyessä tuulessa tuollaisella tynkämastolla (120% veneen pituudesta) ole.
Kiihdytyksen aikana se tietysti kannattaa pitää alempana, myös foilatessa silloin kun jokaisessa halssin vaihdussa runko tippuu veteen, kuten kevyessä kelissä käy. Ei tuo vene millään tule aina foilaamaan kuten AC50 lähes aina teki. Ero on merkittävää suuruusluokkaa.
Kannattaa lukea ne linkit:
http://www.sail-world.com/158994
www.sail-world.com/159074

AC75 kirjoitti:

Kallistuksen vaikutus oikaisevaan momenttiin on AC75:ssä samansuuntainen kuin Mothissa, eli pinenee suojanpuolelle kallistuessaan. Siis juuri päinvastoin kuin monirungoissa.

Nivelen sijainnit määrittävät tuulen puolen kanttifoilin painopisteen sijainnin suojan puolen foilin nostopisteestä, ja riippuvat kallistus ja kanttauskulmista. Lisäksi rikin painopisteen siirto sivulle riippuu sen ainoan rungon kallistuskulmasta. Optimi kallistuskulma tässä olisi oikaisevan momentin kannalta katsottuna 90 astetta tuulenpuolell kallistettuna, mikä ei tietenkään ole kokonaisuuden kannalta optimi. Tuulen puolen kanttifoilin painopisteen sijainnin kannalta runko taas tulisi pitää lähellä nollan asteen kallistumaa, tai sen oikaisevan momentin vipuvarsi lyhenee.

Suojan puolen kanttifoili pidetään foilausasennossa vain silloin kun vauhti riittää foilaamiseen. Näin ei tietystikään kevyessä tuulessa tuollaisella tynkämastolla (120% veneen pituudesta) ole.
Kiihdytyksen aikana se tietysti kannattaa pitää alempana, myös foilatessa silloin kun jokaisessa halssin vaihdussa runko tippuu veteen, kuten kevyessä kelissä käy. Ei tuo vene millään tule aina foilaamaan kuten AC50 lähes aina teki. Ero on merkittävää suuruusluokkaa.
Kannattaa lukea ne linkit:
http://www.sail-world.com/158994
www.sail-world.com/159074

Lue lisää

Miten niin päinvastoin kuin monirungoissa? Monirungoissa oikaiseva momentti on suurin, kun tuulen puolen runko (tai rungot) ovat juuri ja juuri ilmassa. Sitä suuremmilla kallistumilla oikaiseva momentti pienenee hyvin samaan tapaan kuin AC75:ssä. Verrattaessa foilaaviin katteihin eroa on vielä vähemmän, koska niissä voi olla lievä tuulenpuolen kallistuma ja silti runko olla ilmassa.

En ymmärrä mitä tarkoitat nivelen sijainnin painopisteen määrittämisellä. Nivelhän on lukittu haluttuun asentoon, joten tilanne on identtinen jäykän rakenteen kanssa. Jalan painopiste on jossain kaukana nivelestä.

Tuskin tuolla on tarkoitus ajaa kisoja ei foilaavassa muodossa, jossa tuo on surkean hidas härveli. Vaikkapa TP52 painaa yhtä paljon, mutta kölipainoa on 4600 kg. Kanttikölinen Cookson 50 painaa myös saman verran ja siinäkin on enemmän kölipainoa. Pläkässä ei tietysti oikaisevaa momenttia tarvitse, mutta kiihdyttämisessä foilaamiseen tarvittavaan luultavasti n. 10 solmun vauhtiin tarvitaan.

Varsin vaikeaksi menee, jos stabiliteetti on kelvollinen vain foilien ollessa foilaamisen kannalta melko toivottomassa asennossa. Suojan puolen jalka alhaalla kantosiipi kantaa sortoa lisäävästi ja pääosin sivusuuntaan eli juuri päin vastoin kuin AC50 tai Mothin foili kiihdytysvaiheessa. Foilaamisen rajoilla tarvitaan taatusti molempia jalkoja foilaamiseen. Jos tuon on tarkoitus foilata vaikkapa 10 solmussa (juuri kovempaa ei liene mahdollista päästä ennen foilaamista 9 solmun tuulessa), samalla kantopinta-alalla saadaan 40 solmussa 16-kertainen voima. Toki nostokerrointa voidaan pudottaa maksimista, mutta pudottaminen 1/16 maksimista tarkoittaisi umpisurkeaa Cl/Cd-suhdetta.

Jos foilaaminen onnistuu 10 solmussa, luultavasti n. 15 solmussa otetaan toinen jalka pois vedestä. Sitten 40 solmussa nostokerroin on pakko pudottaa 8-osaan, mikä on paljon parempi kuin 1/16, mutta ei hyvä.

Tässä Cammas kommentoi tuota kiihdytystä ja muutenkin koko vehjettä: http://voileactu.blog.lemonde.fr/2017/11/21/americas-cup-les-neo-zed-devoilent-leur-ac75/

Foilatessa tuo on lähellä foilaavaa trimaraania, eihän rungolla ole merkitystä jos se on ilmassa. Painopistekin on trimaraanien tapaan "keskirungon" keskilinjalla; kuten Joakim ylempänä toteaakin, ei foilin painopiste ole oleellisesti foilausasentoa ulompana kun se nostetaan ylös. Koska molemmilla puolilla on samanpainoinen foili, ei painopiste siirry oleellisesti mihinkään keskilinjasta. Foilien painosta onkin hyötyä vain tilanteissa joissa ei foilata.

Erona trimaraaneihin on virtuaalisten sivurunkojen etäisyys keskirungosta: kun trimaraaneissa veneen leveys on veneen pituuden luokkaa tai enemmänkin, on tuo paljon kapeampi (foilista foiliin). Toinen ero on, että toisin kuin trimaraaneissa, miehistö ei tuossa pääse tuulenpuolen rungolle. Tämä ja kapeus vähentävät oikaisevaa momenttia oleellisesti trimaraaneihin verrattuna. Mikä puolestaan pienentää käytettävissä olevaa purjealaa ja tietty nopeutta.

Oikaisevan momentin lisääntyminen tuuleen kallistettaessa on marginaalista kun foilin kantopiste ei ole suoraan veneen alla kuten Mothissa, vaan viety sivulle. Samasta syystä kallistusvara on paljon pienempi (keula ottaa veteen).

Kevyessä tuulessa tuo on varmaan aika toivoton, jompaa kumpaa tai molempia foileja on pidettävä jossain asennossa vedessä, jotta saadaan nostetta. Oikaiseva momentti on aika onneton ja foilien märkäpinta suuri.

No, aika näyttää miten nuo toimivat. Kapealla tuulialueella voivat toimia, mutta kevyt tuuli ja kova tuuli todennäköisesti aiheuttavat ongelmia.

Floppaako kirjoitti:

Foilatessa tuo on lähellä foilaavaa trimaraania, eihän rungolla ole merkitystä jos se on ilmassa. Painopistekin on trimaraanien tapaan "keskirungon" keskilinjalla; kuten Joakim ylempänä toteaakin, ei foilin painopiste ole oleellisesti foilausasentoa ulompana kun se nostetaan ylös. Koska molemmilla puolilla on samanpainoinen foili, ei painopiste siirry oleellisesti mihinkään keskilinjasta. Foilien painosta onkin hyötyä vain tilanteissa joissa ei foilata.

Erona trimaraaneihin on virtuaalisten sivurunkojen etäisyys keskirungosta: kun trimaraaneissa veneen leveys on veneen pituuden luokkaa tai enemmänkin, on tuo paljon kapeampi (foilista foiliin). Toinen ero on, että toisin kuin trimaraaneissa, miehistö ei tuossa pääse tuulenpuolen rungolle. Tämä ja kapeus vähentävät oikaisevaa momenttia oleellisesti trimaraaneihin verrattuna. Mikä puolestaan pienentää käytettävissä olevaa purjealaa ja tietty nopeutta.

Oikaisevan momentin lisääntyminen tuuleen kallistettaessa on marginaalista kun foilin kantopiste ei ole suoraan veneen alla kuten Mothissa, vaan viety sivulle. Samasta syystä kallistusvara on paljon pienempi (keula ottaa veteen).

Kevyessä tuulessa tuo on varmaan aika toivoton, jompaa kumpaa tai molempia foileja on pidettävä jossain asennossa vedessä, jotta saadaan nostetta. Oikaiseva momentti on aika onneton ja foilien märkäpinta suuri.

No, aika näyttää miten nuo toimivat. Kapealla tuulialueella voivat toimia, mutta kevyt tuuli ja kova tuuli todennäköisesti aiheuttavat ongelmia.

Lue lisää

Tuo taisi olla ajateltu uuden kisa-alueen kovempiin tuuliin ja aallokkoon, johon AC50 ei oikein sovellu. Pitäisi kai toimia selvästi kovemmassa tuulessa kuin AC50 ja perinteiset purjeet mahdollistavat reivauksen.

Maaliskuussa pitää sääntö olla valmiina. Mahtaakohan paljon vielä muuttua ennen sitä?

Reivausmahdollisuus toki muttaa tilanteen kovassa tuulessa, noilla videoilla "isopurje" näyttää kiinteältä.

Floppaako kirjoitti:

Foilatessa tuo on lähellä foilaavaa trimaraania, eihän rungolla ole merkitystä jos se on ilmassa. Painopistekin on trimaraanien tapaan "keskirungon" keskilinjalla; kuten Joakim ylempänä toteaakin, ei foilin painopiste ole oleellisesti foilausasentoa ulompana kun se nostetaan ylös. Koska molemmilla puolilla on samanpainoinen foili, ei painopiste siirry oleellisesti mihinkään keskilinjasta. Foilien painosta onkin hyötyä vain tilanteissa joissa ei foilata.

Erona trimaraaneihin on virtuaalisten sivurunkojen etäisyys keskirungosta: kun trimaraaneissa veneen leveys on veneen pituuden luokkaa tai enemmänkin, on tuo paljon kapeampi (foilista foiliin). Toinen ero on, että toisin kuin trimaraaneissa, miehistö ei tuossa pääse tuulenpuolen rungolle. Tämä ja kapeus vähentävät oikaisevaa momenttia oleellisesti trimaraaneihin verrattuna. Mikä puolestaan pienentää käytettävissä olevaa purjealaa ja tietty nopeutta.

Oikaisevan momentin lisääntyminen tuuleen kallistettaessa on marginaalista kun foilin kantopiste ei ole suoraan veneen alla kuten Mothissa, vaan viety sivulle. Samasta syystä kallistusvara on paljon pienempi (keula ottaa veteen).

Kevyessä tuulessa tuo on varmaan aika toivoton, jompaa kumpaa tai molempia foileja on pidettävä jossain asennossa vedessä, jotta saadaan nostetta. Oikaiseva momentti on aika onneton ja foilien märkäpinta suuri.

No, aika näyttää miten nuo toimivat. Kapealla tuulialueella voivat toimia, mutta kevyt tuuli ja kova tuuli todennäköisesti aiheuttavat ongelmia.

Lue lisää

Tuossahan ei tarvitse pitää runkoa suorassa, vaan hiljaisessa tuulessa voisi foilien avulla kallistaa runkoa tuuleen päin, jolloin voitaisiin saada märkäpintaa pienemmäksi. Venettä voisi jopa heijata puolelta toiselle vauhdin lisäämiseksi melkein tyynessä.

Joakim1 kirjoitti:

Miten niin päinvastoin kuin monirungoissa? Monirungoissa oikaiseva momentti on suurin, kun tuulen puolen runko (tai rungot) ovat juuri ja juuri ilmassa. Sitä suuremmilla kallistumilla oikaiseva momentti pienenee hyvin samaan tapaan kuin AC75:ssä. Verrattaessa foilaaviin katteihin eroa on vielä vähemmän, koska niissä voi olla lievä tuulenpuolen kallistuma ja silti runko olla ilmassa.

En ymmärrä mitä tarkoitat nivelen sijainnin painopisteen määrittämisellä. Nivelhän on lukittu haluttuun asentoon, joten tilanne on identtinen jäykän rakenteen kanssa. Jalan painopiste on jossain kaukana nivelestä.

Tuskin tuolla on tarkoitus ajaa kisoja ei foilaavassa muodossa, jossa tuo on surkean hidas härveli. Vaikkapa TP52 painaa yhtä paljon, mutta kölipainoa on 4600 kg. Kanttikölinen Cookson 50 painaa myös saman verran ja siinäkin on enemmän kölipainoa. Pläkässä ei tietysti oikaisevaa momenttia tarvitse, mutta kiihdyttämisessä foilaamiseen tarvittavaan luultavasti n. 10 solmun vauhtiin tarvitaan.

Varsin vaikeaksi menee, jos stabiliteetti on kelvollinen vain foilien ollessa foilaamisen kannalta melko toivottomassa asennossa. Suojan puolen jalka alhaalla kantosiipi kantaa sortoa lisäävästi ja pääosin sivusuuntaan eli juuri päin vastoin kuin AC50 tai Mothin foili kiihdytysvaiheessa. Foilaamisen rajoilla tarvitaan taatusti molempia jalkoja foilaamiseen. Jos tuon on tarkoitus foilata vaikkapa 10 solmussa (juuri kovempaa ei liene mahdollista päästä ennen foilaamista 9 solmun tuulessa), samalla kantopinta-alalla saadaan 40 solmussa 16-kertainen voima. Toki nostokerrointa voidaan pudottaa maksimista, mutta pudottaminen 1/16 maksimista tarkoittaisi umpisurkeaa Cl/Cd-suhdetta.

Jos foilaaminen onnistuu 10 solmussa, luultavasti n. 15 solmussa otetaan toinen jalka pois vedestä. Sitten 40 solmussa nostokerroin on pakko pudottaa 8-osaan, mikä on paljon parempi kuin 1/16, mutta ei hyvä.

Tässä Cammas kommentoi tuota kiihdytystä ja muutenkin koko vehjettä: http://voileactu.blog.lemonde.fr/2017/11/21/americas-cup-les-neo-zed-devoilent-leur-ac75/

Lue lisää

Monirungon oikaiseva momentti pienenee kallistettaessa sitä tuulen puolelle, olipa vene alussa suorassa tai noraalisti suojan puolelle kallistuneena. AC75 veneessä käy foilatessa päinvastoin, oikaiseva momentti suurenee koko rikin siirtyessä tuulen puolelle.

Niveliä ei tietenkään lukita mihinkään asentoon, vaan säädetään koko ajan tilanteen mukaan nopeuden maksimoimiseksi kevyessä kelissä (ja ehkä keskituulessakin). Ei ole mitään järkeä pudottaa purjeiden tehoja maksimista, sehän vain hidastaisi lisää kevyessä kelissä. Siispä kevyessä tuulessa oikaisevaa momenttia säädetään nivelien kulmaa ja rungon kallistumaa muuttamalla, eikä pidetä kallistavaa momenttia vakiona säätämällä purjeita.

On käytännössä lähes varmaa että tuolla ajetaan kisoja myös ei-foilaavassa tuulessa. Kisajärjestäjä kun ei voi määrätä että kisapäivänä on oltava tuulta tarpeeksi foilaamiseen. Luonto toimii niin kuin toimii ja kisajärjestäjä sekä kilpailijat sopeutuvat tilanteeseen. Pätkä mastolla se merkitsee etteivät veneet foilaa kevyessä kelissä. Veneen maston korkeus veden pinnasta on vain 10% suurempi kuin AC50 catissa, mutta painoa kolminkertaisesti ja leveyttä foilien välissä enimmillään tuplaten catin maksimi leveyteen verrattuna. Luovilla ei saa suorituskykyä pelkästään lisäämällä purjealaa code0:lla, kun masto on tynkä.

"Suojan puolen jalka alhaalla kantosiipi kantaa sortoa lisäävästi ja pääosin sivusuuntaan"
En usko, eivät suunnittelijat niin hölmöjä ole, että moista profiilia käyttäisivät. Kantosiivessä on joka tapauksessa kääntyvä siiveke (laippa / toinen elementti), jolla nostovoiman suunnan saa halutuksi kohtuullisella vastuksella. Jos perusprofiili on ylipäätään epäsymmetrinen on se sitä riittävän rajoitetusti, eihän hommassa muuten olisi mitään järkeä.
Eli suojan puolen foili on hitaasta vauhdista kiihdytettäessä täysin alhaalla, ja laippa sellaisessa asennossa että se rajoittaa sortoa aivan kuten kiintoköliveneen kölikin. Tuulenpuoleinen foili on alussa alhaalla, ja sitä nostetaan ylöspäin tarvittava määrä, jotta oikaiseva momentti vastaa veneen vauhdin ja apparentin kasvaessa kasvavaa kallistavaa momenttia.

Floppaako kirjoitti:

Foilatessa tuo on lähellä foilaavaa trimaraania, eihän rungolla ole merkitystä jos se on ilmassa. Painopistekin on trimaraanien tapaan "keskirungon" keskilinjalla; kuten Joakim ylempänä toteaakin, ei foilin painopiste ole oleellisesti foilausasentoa ulompana kun se nostetaan ylös. Koska molemmilla puolilla on samanpainoinen foili, ei painopiste siirry oleellisesti mihinkään keskilinjasta. Foilien painosta onkin hyötyä vain tilanteissa joissa ei foilata.

Erona trimaraaneihin on virtuaalisten sivurunkojen etäisyys keskirungosta: kun trimaraaneissa veneen leveys on veneen pituuden luokkaa tai enemmänkin, on tuo paljon kapeampi (foilista foiliin). Toinen ero on, että toisin kuin trimaraaneissa, miehistö ei tuossa pääse tuulenpuolen rungolle. Tämä ja kapeus vähentävät oikaisevaa momenttia oleellisesti trimaraaneihin verrattuna. Mikä puolestaan pienentää käytettävissä olevaa purjealaa ja tietty nopeutta.

Oikaisevan momentin lisääntyminen tuuleen kallistettaessa on marginaalista kun foilin kantopiste ei ole suoraan veneen alla kuten Mothissa, vaan viety sivulle. Samasta syystä kallistusvara on paljon pienempi (keula ottaa veteen).

Kevyessä tuulessa tuo on varmaan aika toivoton, jompaa kumpaa tai molempia foileja on pidettävä jossain asennossa vedessä, jotta saadaan nostetta. Oikaiseva momentti on aika onneton ja foilien märkäpinta suuri.

No, aika näyttää miten nuo toimivat. Kapealla tuulialueella voivat toimia, mutta kevyt tuuli ja kova tuuli todennäköisesti aiheuttavat ongelmia.

Lue lisää

"Erona trimaraaneihin on virtuaalisten sivurunkojen etäisyys keskirungosta: kun trimaraaneissa veneen leveys on veneen pituuden luokkaa tai enemmänkin, on tuo paljon kapeampi (foilista foiliin). "
En ole koskaan kuullut yhdestäkään trimaraanista, jossa leveys on pituutta suurempi, ellet laske ainoaa tunnettua poikkeusta, foilaavaa hydroptere venettä mukaan.
Ac75 luokan pituus 75 jalkaa, maston korkeus 90 jalkaa, ja leveys 60 jalkaa, elleivät muuta suunnitelmiaan, mikä on täysin mahdollista, ja jopa todennäköistä ainakin jossain asiassa.
Eli pituus/leveys suhde on aivan tyypillisten trimaraanien luokkaa, mutta masto todella lyhyt.
Orma 60 veneet olivat pituus/leveys suhteeltaan poikkeuksellisen leveitä 1,05 lukemalla, ja monet vuosituhannen vaihteen ja alkupuolen yksinpurjehdus pallonennätyskierron trimaraanit yli 1,7 lukemalla kapeimmasta päästä. 1,33 on aivan tyypillinen lukema trimaraaneille. Yksirunkoiseksi lukema on valtava, mutta useimmat yksirunkoisethan eivät olekaan foilaavia veneitä toisin kuin AC75.

Floppaako kirjoitti:

Foilatessa tuo on lähellä foilaavaa trimaraania, eihän rungolla ole merkitystä jos se on ilmassa. Painopistekin on trimaraanien tapaan "keskirungon" keskilinjalla; kuten Joakim ylempänä toteaakin, ei foilin painopiste ole oleellisesti foilausasentoa ulompana kun se nostetaan ylös. Koska molemmilla puolilla on samanpainoinen foili, ei painopiste siirry oleellisesti mihinkään keskilinjasta. Foilien painosta onkin hyötyä vain tilanteissa joissa ei foilata.

Erona trimaraaneihin on virtuaalisten sivurunkojen etäisyys keskirungosta: kun trimaraaneissa veneen leveys on veneen pituuden luokkaa tai enemmänkin, on tuo paljon kapeampi (foilista foiliin). Toinen ero on, että toisin kuin trimaraaneissa, miehistö ei tuossa pääse tuulenpuolen rungolle. Tämä ja kapeus vähentävät oikaisevaa momenttia oleellisesti trimaraaneihin verrattuna. Mikä puolestaan pienentää käytettävissä olevaa purjealaa ja tietty nopeutta.

Oikaisevan momentin lisääntyminen tuuleen kallistettaessa on marginaalista kun foilin kantopiste ei ole suoraan veneen alla kuten Mothissa, vaan viety sivulle. Samasta syystä kallistusvara on paljon pienempi (keula ottaa veteen).

Kevyessä tuulessa tuo on varmaan aika toivoton, jompaa kumpaa tai molempia foileja on pidettävä jossain asennossa vedessä, jotta saadaan nostetta. Oikaiseva momentti on aika onneton ja foilien märkäpinta suuri.

No, aika näyttää miten nuo toimivat. Kapealla tuulialueella voivat toimia, mutta kevyt tuuli ja kova tuuli todennäköisesti aiheuttavat ongelmia.

Lue lisää

"Samasta syystä kallistusvara on paljon pienempi (keula ottaa veteen). "
AC75 veneen ainoaa runkoa voi kallistaa ainakin 45 astetta ennen kuin keula ottaa veteen, mutta ei siinä ole mitään järkeä. Tämä siis silloin kun ymmärtää säätää foilien nivelien kulmaa, eikä hölmöyttään oleta niitä kiinteäksi.
Peräsimen ja sen foilin toiminta kärsii 45 asteeseen kallistamisesta aivan liikaa, eikä se miehistönkään toimintaa helpota.

Ac75 kirjoitti:

Monirungon oikaiseva momentti pienenee kallistettaessa sitä tuulen puolelle, olipa vene alussa suorassa tai noraalisti suojan puolelle kallistuneena. AC75 veneessä käy foilatessa päinvastoin, oikaiseva momentti suurenee koko rikin siirtyessä tuulen puolelle.

Niveliä ei tietenkään lukita mihinkään asentoon, vaan säädetään koko ajan tilanteen mukaan nopeuden maksimoimiseksi kevyessä kelissä (ja ehkä keskituulessakin). Ei ole mitään järkeä pudottaa purjeiden tehoja maksimista, sehän vain hidastaisi lisää kevyessä kelissä. Siispä kevyessä tuulessa oikaisevaa momenttia säädetään nivelien kulmaa ja rungon kallistumaa muuttamalla, eikä pidetä kallistavaa momenttia vakiona säätämällä purjeita.

On käytännössä lähes varmaa että tuolla ajetaan kisoja myös ei-foilaavassa tuulessa. Kisajärjestäjä kun ei voi määrätä että kisapäivänä on oltava tuulta tarpeeksi foilaamiseen. Luonto toimii niin kuin toimii ja kisajärjestäjä sekä kilpailijat sopeutuvat tilanteeseen. Pätkä mastolla se merkitsee etteivät veneet foilaa kevyessä kelissä. Veneen maston korkeus veden pinnasta on vain 10% suurempi kuin AC50 catissa, mutta painoa kolminkertaisesti ja leveyttä foilien välissä enimmillään tuplaten catin maksimi leveyteen verrattuna. Luovilla ei saa suorituskykyä pelkästään lisäämällä purjealaa code0:lla, kun masto on tynkä.

"Suojan puolen jalka alhaalla kantosiipi kantaa sortoa lisäävästi ja pääosin sivusuuntaan"
En usko, eivät suunnittelijat niin hölmöjä ole, että moista profiilia käyttäisivät. Kantosiivessä on joka tapauksessa kääntyvä siiveke (laippa / toinen elementti), jolla nostovoiman suunnan saa halutuksi kohtuullisella vastuksella. Jos perusprofiili on ylipäätään epäsymmetrinen on se sitä riittävän rajoitetusti, eihän hommassa muuten olisi mitään järkeä.
Eli suojan puolen foili on hitaasta vauhdista kiihdytettäessä täysin alhaalla, ja laippa sellaisessa asennossa että se rajoittaa sortoa aivan kuten kiintoköliveneen kölikin. Tuulenpuoleinen foili on alussa alhaalla, ja sitä nostetaan ylöspäin tarvittava määrä, jotta oikaiseva momentti vastaa veneen vauhdin ja apparentin kasvaessa kasvavaa kallistavaa momenttia.

Lue lisää

Tietysti jalkojen asentoa säädetään, mutta painopisteen laskennan kannalta kukin säätöasento vastaa jäykkä rakennetta. Nivel välittää sekä voimaa että momenttia, koska se lukitaan säädöllä eikä ole vapaasti heiluva.

Kun tuo härveli on yhdellä jalalla oikaisevan momentin säätömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Heittäisin hattusta -10% luokkaa. Aivan varmasti joudutaan säätö tekemään pääosin kallistavalla momentilla eli purjeilla, mutta tuohan ei poikkea mitenkään tavallisista 1-runkoisista tai monirunkoisistakaan. Kisavehkeet saavuttavat maksimitehon jo 8 solmun paikkeilla ja siitä eteenpäin on purjeita latistettava/twistattava siten, että kallistava voima ei enää kasva tuulen voimistuessa. Suurena erona tavalliseen 1-runkoiseen tietysti säädön herkkyys eli puuskassa kaadutaan eikä vain kallistuta optimia enemmän, jos säätöä (tai kompensoivaaa ohjausliikettä) ei tee salamannopeasti.

Foilit tulevat varmasti olemaan huomattavan epäsymmetriset, koska sillä saadaan ylivoimainen suorituskyky. Kohtauskulmaa tai epäsymmetrisyyttä on voitava säätää, mahdollisesti molempia. Pyrittäessä maksiminostovoimaan foili on epäsymmetrisimmillään.

AC'ssa on pitkä historia erilaisia tuulirajoja ja sopivan tuulen odottelua. 2007 taisi olla 7-22 solmua. Ehkä nyt tulee 10-25 tms.? Aika näyttää. Olen ymmärtänyt, että 20 solmua on tyypillinen tuuli kisa-alueella.

Jos suojan puolen foililla pyrkii saamaan oikaisevaa momenttia ja/tai vehkeen foilaamaan, on foilin nostosuunnan oltava yläviistoon eikä alaviistoon. Tuon voiman sivuttaiskomponentti on sortoa ehkäisevä vasta foilin ollessa tuulen puolelle kallellaan eli jalan ollessa kaukana tuulen puolella. Tällöin sen painopiste taas on varsin kaukana optimista.

Jos tuolla foilin normaalisti kantosiipena toimivalla osalla haluaa estää sortoa kölin tapaan sen ollessa veneen alla, kantosiiven voima suuntautuu alaviistoon eli se aiheuttaa upottavan voiman ja heikentää oikaisevaa momenttia.

ei.se.kulje kirjoitti:

"Samasta syystä kallistusvara on paljon pienempi (keula ottaa veteen). "
AC75 veneen ainoaa runkoa voi kallistaa ainakin 45 astetta ennen kuin keula ottaa veteen, mutta ei siinä ole mitään järkeä. Tämä siis silloin kun ymmärtää säätää foilien nivelien kulmaa, eikä hölmöyttään oleta niitä kiinteäksi.
Peräsimen ja sen foilin toiminta kärsii 45 asteeseen kallistamisesta aivan liikaa, eikä se miehistönkään toimintaa helpota.

Lue lisää

Kallistuskulmaa tuuleen voi tietysti lisätä vetämällä jalan veneen alle, ja kallistamalla samalla koko venettä (mukaanlukien foili) tuulen puolelle kunnes foili on taas normaalissa ajoasennossaan tai hieman siitä yli. Lopputulos on, että foili on samassa asennossa kuin runko suorassa foilatessa, ja veneen runko on käännetty nivelkohdan ympäri kallelleen tuuleen. Mutta ei tuo juurikaan lisää kallistavaa momenttia normaalitilanteeseen verrattuna. Takilan painopiste toki siirty ulommas, mutta rungon painopiste hieman lähemmäs suojan puolen foilia (riippuen nivelpisteen paikasta) ja runko alaspäin lähemmäs veden pintaa. Ei tunnu järkevältä.

Aika näyttää miten tuon designin kanssa käy.

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti jalkojen asentoa säädetään, mutta painopisteen laskennan kannalta kukin säätöasento vastaa jäykkä rakennetta. Nivel välittää sekä voimaa että momenttia, koska se lukitaan säädöllä eikä ole vapaasti heiluva.

Kun tuo härveli on yhdellä jalalla oikaisevan momentin säätömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Heittäisin hattusta -10% luokkaa. Aivan varmasti joudutaan säätö tekemään pääosin kallistavalla momentilla eli purjeilla, mutta tuohan ei poikkea mitenkään tavallisista 1-runkoisista tai monirunkoisistakaan. Kisavehkeet saavuttavat maksimitehon jo 8 solmun paikkeilla ja siitä eteenpäin on purjeita latistettava/twistattava siten, että kallistava voima ei enää kasva tuulen voimistuessa. Suurena erona tavalliseen 1-runkoiseen tietysti säädön herkkyys eli puuskassa kaadutaan eikä vain kallistuta optimia enemmän, jos säätöä (tai kompensoivaaa ohjausliikettä) ei tee salamannopeasti.

Foilit tulevat varmasti olemaan huomattavan epäsymmetriset, koska sillä saadaan ylivoimainen suorituskyky. Kohtauskulmaa tai epäsymmetrisyyttä on voitava säätää, mahdollisesti molempia. Pyrittäessä maksiminostovoimaan foili on epäsymmetrisimmillään.

AC'ssa on pitkä historia erilaisia tuulirajoja ja sopivan tuulen odottelua. 2007 taisi olla 7-22 solmua. Ehkä nyt tulee 10-25 tms.? Aika näyttää. Olen ymmärtänyt, että 20 solmua on tyypillinen tuuli kisa-alueella.

Jos suojan puolen foililla pyrkii saamaan oikaisevaa momenttia ja/tai vehkeen foilaamaan, on foilin nostosuunnan oltava yläviistoon eikä alaviistoon. Tuon voiman sivuttaiskomponentti on sortoa ehkäisevä vasta foilin ollessa tuulen puolelle kallellaan eli jalan ollessa kaukana tuulen puolella. Tällöin sen painopiste taas on varsin kaukana optimista.

Jos tuolla foilin normaalisti kantosiipena toimivalla osalla haluaa estää sortoa kölin tapaan sen ollessa veneen alla, kantosiiven voima suuntautuu alaviistoon eli se aiheuttaa upottavan voiman ja heikentää oikaisevaa momenttia.

Lue lisää

AC75 veneessä on painoa miehistöineen 8 tonnia, Orma60 luokassa noin 6 tonnia, ja vipuvarret käytännössä samat. Siispä AC75 luokan maksimi oikaiseva momentti on suurempi, eikä sitä saa yhtä helposti ja pienellä vastuksella pienennettyä kuten Ormassa vähentämällä kallistuskulmaa saa. Kuitenkin Ac75 luokan masto on 10 jalkaa lyhyempi. Se ei millään saavuta maksimi tehoaan jo 8 solmun tuulessa, kun se vaatii Ormallakin ainakin 10 solmua pienemmällä momentilla. 12 solmua voisi olla aika lähellä, ellet oleta AC75 veneen olevan selvästi nopeampi jo ennen kuin se foilaa. Sellaisessa oletuksessa ei ole järkeä, koskaAc75 veneen rungon märkäpinta on paljon suurempi ja aallonmuodostus vastus myös. Lisäksi tulee lisä vastusta foileista jo ennen kuin ne saavat rungon ilmaan.

ei.se.kulje.kevyessä kirjoitti:

AC75 veneessä on painoa miehistöineen 8 tonnia, Orma60 luokassa noin 6 tonnia, ja vipuvarret käytännössä samat. Siispä AC75 luokan maksimi oikaiseva momentti on suurempi, eikä sitä saa yhtä helposti ja pienellä vastuksella pienennettyä kuten Ormassa vähentämällä kallistuskulmaa saa. Kuitenkin Ac75 luokan masto on 10 jalkaa lyhyempi. Se ei millään saavuta maksimi tehoaan jo 8 solmun tuulessa, kun se vaatii Ormallakin ainakin 10 solmua pienemmällä momentilla. 12 solmua voisi olla aika lähellä, ellet oleta AC75 veneen olevan selvästi nopeampi jo ennen kuin se foilaa. Sellaisessa oletuksessa ei ole järkeä, koskaAc75 veneen rungon märkäpinta on paljon suurempi ja aallonmuodostus vastus myös. Lisäksi tulee lisä vastusta foileista jo ennen kuin ne saavat rungon ilmaan.

Lue lisää

AC75:n pitäisi foilata viimeistään 9 solmun tuulessa, joten eiköhän se foilaavana ole selväsit nopeampi kuin Orma60 ei foilaavana. AC50:t kulkivat moninkertaista tuulennopeutta foilatessaan.

Kuuluuko silloin tulevaisuudessa kypärä katsastusvarustukseen? Saako lapsia ottaa mukaan veneeseen vai pitääkö ne turvallisuussyistä jättää rantaan.

^ Väärin.

Purjeveneet kehittyy ikuisesti fysiikan lakien sallimissa puitteissa johon tekniikan kehittymättömyys ei kuulu.

Kiinteä kölisiipi on puutteellinen paikka painolastille ja sen paikkaa puoltaa vain kriisin jälkeinen itseoikaisevuus. Painolasti tulee siirtymään optimaalisempaan paikkaan. Eikä veneen tarvitse nousta liukuun hyötyäkseen hydrodynaamisesta nosteesta, josta perinteinen peräsin on tutuin esimerkki.

Veneen sivuilta veteen laskettavat pienemmät kantosiivet voisi asentaa mihin tahansa veneeseen varsin helposti. Ei niiden tarvitsisi nostaa venettä vedestä vaan ne vain vastustaisivat purjeen venettä kallistavaa voimaa jolloin purjeista saataisiin irti enemmän tehoa koska vene ei kallistuisi enää yhtä helposti kuin ennen.

Paljonko kantosiiven aiheuttama vastus on?

sivufoilit kirjoitti:

Veneen sivuilta veteen laskettavat pienemmät kantosiivet voisi asentaa mihin tahansa veneeseen varsin helposti. Ei niiden tarvitsisi nostaa venettä vedestä vaan ne vain vastustaisivat purjeen venettä kallistavaa voimaa jolloin purjeista saataisiin irti enemmän tehoa koska vene ei kallistuisi enää yhtä helposti kuin ennen.

Lue lisää

Juuri näin. Ja mitä kauemmas keskilinjalta tukitassuna toimivan kantosiiven kurkottaa, sitä pienemmällä nosteella ja vastuksella saman oikaisevan momentin saa.

Ballasti kirjoitti:

Juuri näin. Ja mitä kauemmas keskilinjalta tukitassuna toimivan kantosiiven kurkottaa, sitä pienemmällä nosteella ja vastuksella saman oikaisevan momentin saa.

Ei kai tassun pituus vaikuta tarvittavaan nosteeseen ? Nosteenhan aina pitää olla veneen massan suuruinen varren pituudesta riippumatta. Oikaisevaan monenttiin se toki vaikuttaa varren pituuden kautta.

Mitä kauemmas veneen keskilinjasta siipi viedään, sitä suuremman kallistavan voiman sama siipi aiheutaa. Tässä tapauksessa siis purjeiden kallistavan voiman vastavoiman.

Kääntäen mitä kauemmas venen keskilinjasta foili viedään, sitä pienemmällä foililla ja nosteella ja vastuksella pärjätään. Tosin tuleehan tässäkin rajat vastaan, rakenten paino kasvaa pituuden kasvaessa, jolloin tarvitaan lisää nostetta rakenteen painon kompensoimiseksi, lisää nostetta ja taas voimat kasvaa ja rakenne kasvaa jne... Ja toinen ongelma on kaukaka keskilinjasta olevan siiven vastuksen venettä kulkusuunnassa kääntävä voima.

Ballasti kirjoitti:

Mitä kauemmas veneen keskilinjasta siipi viedään, sitä suuremman kallistavan voiman sama siipi aiheutaa. Tässä tapauksessa siis purjeiden kallistavan voiman vastavoiman.

Kääntäen mitä kauemmas venen keskilinjasta foili viedään, sitä pienemmällä foililla ja nosteella ja vastuksella pärjätään. Tosin tuleehan tässäkin rajat vastaan, rakenten paino kasvaa pituuden kasvaessa, jolloin tarvitaan lisää nostetta rakenteen painon kompensoimiseksi, lisää nostetta ja taas voimat kasvaa ja rakenne kasvaa jne... Ja toinen ongelma on kaukaka keskilinjasta olevan siiven vastuksen venettä kulkusuunnassa kääntävä voima.

Lue lisää

Nyt sulla menee momentit ja voimat sekaisin.

Kun puhutaan voimista: Jos nosteella tarkoitetaan foilin ylöspäin aiheuttamaa voimaa, tulee sen olla aina tasan veneen massan suuruinen (kun masto on pystysuorassa kuten foilaavissa veneissä usein on). Muuten vene uppoaa tai lähtee lentoon, erotuksen suunnasta riippuen. Masto pystysuorassa ajettaessa purje aiheuttaa vain vedenpinnan suuntaisia voimia. Niitä vastustaa foilin pystyjen osien ”noste”, kuten tavallisen veneen kölikin.

Purjeen voimat aiheuttavat kallistavan momentin, jonka aiheuttamaa pyörimisliikettä vastustaa veneen oikaiseva momentti = massakeskipisteen etäisyys foilista x veneen massa. Niiden pitää olla tasapainossa, muuten vene kaatuu.

Ballasti kirjoitti:

Mitä kauemmas veneen keskilinjasta siipi viedään, sitä suuremman kallistavan voiman sama siipi aiheutaa. Tässä tapauksessa siis purjeiden kallistavan voiman vastavoiman.

Kääntäen mitä kauemmas venen keskilinjasta foili viedään, sitä pienemmällä foililla ja nosteella ja vastuksella pärjätään. Tosin tuleehan tässäkin rajat vastaan, rakenten paino kasvaa pituuden kasvaessa, jolloin tarvitaan lisää nostetta rakenteen painon kompensoimiseksi, lisää nostetta ja taas voimat kasvaa ja rakenne kasvaa jne... Ja toinen ongelma on kaukaka keskilinjasta olevan siiven vastuksen venettä kulkusuunnassa kääntävä voima.

Lue lisää

Näin on. Tottakai pitkän vipuvarren päässä olevalla pienellä kantosiivellä saa aikaiseksi yhtä suuren voiman kuin lyhyen vipuvarren päässä olevalla isolla kantosiivellä. Ihan vastaavalla tavalla kuin vääntäisi kiveä maasta pitkällä rautakangella vs. lyhyellä rautakangella.
Matkaveneessä tietenkin haettaisiin sopivaa kompromissiä helppokäyttöisyyden ja tehokkuuden välillä, joten kantosiipi sijaitsisi todennäköisesti hyvin lähellä runkoa, eikä nosteen tarvitse olla lähellekään veneen massan suuruinen jos foilin tarkoituksena ei ole kantaa koko venettä vaan ainoastaan enemmän tai vähemmän lisätä oikaisevaa momenttia.

sivufoilit kirjoitti:

Näin on. Tottakai pitkän vipuvarren päässä olevalla pienellä kantosiivellä saa aikaiseksi yhtä suuren voiman kuin lyhyen vipuvarren päässä olevalla isolla kantosiivellä. Ihan vastaavalla tavalla kuin vääntäisi kiveä maasta pitkällä rautakangella vs. lyhyellä rautakangella.
Matkaveneessä tietenkin haettaisiin sopivaa kompromissiä helppokäyttöisyyden ja tehokkuuden välillä, joten kantosiipi sijaitsisi todennäköisesti hyvin lähellä runkoa, eikä nosteen tarvitse olla lähellekään veneen massan suuruinen jos foilin tarkoituksena ei ole kantaa koko venettä vaan ainoastaan enemmän tai vähemmän lisätä oikaisevaa momenttia.

Lue lisää

Te ette tajua mekaniikasta mitään. Tuon mukaan Mothissa tarvittaisiin äärettömän suuri foili kun vipuvarren pituus on nolla. Molemmat sotkette voimat ja monentit.

Ei millään pahalla, mutta nyt vain nimimerkin takaa kirjoittaminen estää sinua nolaamasta itseäsi.

Toisin kuin säikeen AC raacerissa, tässä cruiseri spekulaatiossa runko siis pysyy vedessä, jolloin vipuvarren pituus on tietysti olenainen. Ajattele siipeä suojan puolella olevana 'apupyöränä'.

Eieieeiei kirjoitti:

Te ette tajua mekaniikasta mitään. Tuon mukaan Mothissa tarvittaisiin äärettömän suuri foili kun vipuvarren pituus on nolla. Molemmat sotkette voimat ja monentit.

Moth painaa paljon vähemmän kuin kippari joka sitä sivulla roikkuen ohjaa, joten ei se tarvitse oman painonsa nostamiseen vedestä kuin pienen foilin ja se on Mothissa suoraan veneen alapuolella. Se foilihan on T:n muotoinen eli siinä on foilit molemmille puolille.

Sinä ajattelet vain veneen painoa, mutta ajattele sen sijaan tuulen purjeen kautta mastoon kohdistamaa sivuttaisvoimaa. On ihan selvää että sama vastavoima pitkän vipuvarren päässä sivulla nostaa venettä pystyyn tehokkaammin kuin tuo sama vastavoima lyhyen vipuvarren päässä.

Eieieeiei kirjoitti:

Te ette tajua mekaniikasta mitään. Tuon mukaan Mothissa tarvittaisiin äärettömän suuri foili kun vipuvarren pituus on nolla. Molemmat sotkette voimat ja monentit.

On kaksi eri asiaa. Toisessa halutaan saada koko veneen ja kuorman paino kantosiivellä ja toisessa vain tuottaa lisää oikaisevaa momenttia. Jälkimmäisessä juuri momentti on se kiinnostavin, toki myös veneen keventäminen siivellä voi olla hyödyksi.

Vaikea kuvitella, että kumpikaan yleistyisi perheveneissä tai edes C/R-veneissä. Kalliita ja epäkäytännöllisiä. Hyöty tulee vasta todella keveissä veneissä, perheveneessä halutaan paljon lastia mukaan.

Katamaraani ja trimaraani on jo keksitty. Noissa tulee muitakin hyötyjä ja ei vaadi kalliita ja epäkäytännöllisiä rakenteita. Eikä sitä painolastia tarvita lainkaan. Tuo uusi AC-vene on pähkähullu keksintö. Mikä sen etu kattiin nähden on?

Tuo riippuu täysin siiven geometriasta. Todennäköisesti vastus on 1/20-1/10 tuotetusta nostovoimasta. Hyvin pitkällä ja kapealla siivellä voisi päästä parempaankin. Miten sitten saa sen pitkän siiven pois tuulenpuolelta? Aika haastavaa!

Normaalien perheveneiden vauhdeissa vaaditaan todella paljon pinta-alaa ellei momenttivarsi ole valtava, mikä taas on mekaanisesti aika mahdotonta.

Jos tavallinen 35 jalkainen vene tuottaa 20 asteen kallistuksella n. 20 kNm momentin, tarvittaisiin nostovoimaa 5 kN 4 m varrella (veneen puolileveys 2 m 4 m siipi, voisi antaa n. 4 m varren). 6 solmun nopeudessa nostovoimakertoimella 1 tarvittaisiin pinta-alaa vain 1 m2. 8 solmussa enää 0,6 m2 ja 10 solmussa 0,4 m2. Vauhdin kasvaessa siis voimaa tulee "liikaa" ja kaikkien mitoitukset pitää laskea suuren nopeuden mukaan.

6 solmun vauhdissa tavallisen 35-jalkaisen vastus on 600-1000 N. Tuolla 1/20-1/10 vastuksella siis tuo 5 kN nostovoima aiheuttaa 250-500 N vastusta eli varsin merkittävästi. Noin suurta säästöä ei tule kölipainon poisjätöstä tuossa vauhdissa. Kovemmissa vauhdeissa siiven etu tulee näkyviin.

Koko rungon nostaminen ilmaan aiheuttaisi jo 4 tonnin painolla (6 tonnin vene ilman köliä) 2000-4000 N vastuksen. Lentämättä vastus on siis pienempi tuossa vauhdissa. Tilanne muuttuu vauhdin kasvaessa. Siiven vastus samalla nostovoimalla ei kasva, mutta vettä pitkin kulkevan rungon kasvaa. 2000 N tulee jossain 7 solmun ja 4000 N jossain 8 solmun paikkeilla.


Tuollainen siipihän on jo käytössä markkinointinimellä DSS. On käytännössä toimiva vain hyvin nopeissa ja keveissä veneissä.

Laskelmissa pitäisi myös ottaa huomioon se että foilin avulla oikaisevan voiman lisääntyessä myös kölin teho paranee koska veneen kallistaminen vaatii entistä kovemman tuulen. Kölin sortohan vähenee kun vene ei kallistu enää yhtä helposti.