ne narsistiset egoistit

Palstan suurin narsistibuumi on saattanut mennä, mutta narsistit itse tuskin ovat minnekään kadonneet tai ripotelleet tuhkaa päälleen. Täydessä touhussa varmaan ovat. Voisiko olla että ammattiapu on nykyään jo hereillä narsisteista, niin pystyvät auttamaan paremmin ja ymmärtävät entistä paremmin mistä kyse...

"Aloittamani ketju pimeä kolmikko (dark triad, psykologinen termi jota käytetaan ulkomailla liittyen narsisteihin, psykopaatteihin ja sosiopaatteihin) on poistettu. Mitä jarkea tassa on ?"

Joo huomasin kans, kun kommentoin vielä sitä ja kun lähetä kohdan klikkasin niin tuli tieto, ettei sivua löydy. Katoin sitte kun mulla tää rekattu, johon tallentuu kaikki kommenttini, et jaa näköjään sitä edellistäkään ei ole ja näköjään koko aloitus poistettu.

Hieman kummeksutti kyllä minuakin, mut näillä mennään ja joku muu sanelee säännöt

Tällainen löytyi vielä välimuistista. Mitään kommentteja tuossa ei ollut...
Minäkin ihmettelen näitä poistoja. Onhan se hyvä että niitä sekokirjoituksia on poistettu kun niitä pukkasi palstalle, mutta nyt lähtee sellaisiakin, joissa ei -palstan aiheen huomioiden- ole mitään poistettavaa. Jospa ylläpidossa nyt joku joka ei ymmärrä tästä aiheesta yhtään mitään ja kuvittelee että siellä nyt vain "rumia" sanoja ja ihmisiä "haukutaan"...

"Pimeä kolmikko

poiuytrdsvb

20.11.2017 20:27
Suomen kieli jotenkin kaunistelee narsismia, englanniksi kun puhutaan suoraan "dark triad" jotka ovat "malevolent" ilkeitä pahansuopia. Ja sitten ne lentävät apinat hovin tilalta jne-
tuon kun olen taas saanut tuntea psykopaattini vaikutuspiirissä rankemman päälle.
Ja suomen kieli jo tuntuu peittelevän tuota pimeyttä ja pahansuopuutta psykologisissa keskusteluissaan, joten ei ihme ettei ymmärretä."

Tässä vielä välimuistisivun osoite.
https://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:exa-Ee15CgMJ:https://keskustelu.suomi24.fi/t/15079124/pimea-kolmikko &cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-b

Sen verran nyt ihmettelen minäkin näitä poistoja, joihin ei mitään syytä, että kaivoinpa tämän netin kätköistä...🐵

poiuytrdsvb
20.11.2017 20:27 Suomen kieli jotenkin kaunistelee narsismia, englanniksi kun puhutaan suoraan "dark triad" jotka ovat "malevolent" ilkeitä pahansuopia. Ja sitten ne lentävät apinat hovin tilalta jne-
tuon kun olen taas saanut tuntea psykopaattini vaikutuspiirissä rankemman päälle.
Ja suomen kieli jo tuntuu peittelevän tuota pimeyttä ja pahansuopuutta psykologisissa keskusteluissaan, joten ei ihme ettei ymmärretä.

tmpsQQ
eilen kello 03:44 Kansantajuisesti suomennettuna: kusipää on kusipää, mutta hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, niin narsistiselta kuin saattaa näyttääkkin, ei ole kusipää.

yhteenlaskutoimitus
eilen kello 10:56 Joo lentävistä apinoista juttua ollu muistaakseni täällä aiemminkin, nehän niitä jollain tavalla narsistin tukijoukoissa olevia, saattavat olla itsekin narsisteja.

Aikoinaan täällä paheksuttiin kovastikin sellaista vihjaustakin, että narsisti saattaa esiintyä myös uhrina. Sinisilmäisesti uskotaan, et kun joku sanoo olevansa narsistin uhri niin hän sitten on uhri.
Vaikka tosiaan narsisti voi naamioitua uhriksikin voidakseen mainuloida ja aiheuttaa sekaannusta.

Tuon lentävien apinoiden "teorian "mukaan kyseessä tosiaan saattaa jopa toinen narsisti joka manipuloi uhria ts. haluaa sekoittaa uhrin pään ja pyrkii ehkä saamaan muitakin ihmisiä mollaamaan uhria ja sitä kautta aiheuttamaan uhrille lisää kärsimystä

https://en.wikipedia.org/wiki/Flying_monkeys_(psychology)

poiuytrdsxcvb
eilen kello 11:07 no suomessa on se ongelma kun täällä usein nimitetään myös hyvällä itsetunnolla varustettuja tai lahjakkaita ihmisiä narsisteiksi. Kateus sellaisista asioista on juurikin narsismia. Oleellista on onko pahantahtoinen pohjimmiltaan ja päämääriltään. haluaako mm. haitata toisten kehitystä itsensä kanssa. Kehityshaluisuus ei ole narsismia. täällä suomessa on aina tuntunut kauhea paine kulkea selkä kyyryssä jottei vain vaikuttaisi "narsistille", mutta mun mielestäni sellanen kyyristelypaine vain lisää narsismia kun terve hyvä itsetunto estetään sosiaalisessa paineessa. Ihmiset käyttä aikansa toistensa henkiseen lynttäämiseen ja olen saanut sitä "avussa" aimoannoksen, niin että toipuminen ei ole helppoa.

Sen_verran kirjoitti:

Sen verran nyt ihmettelen minäkin näitä poistoja, joihin ei mitään syytä, että kaivoinpa tämän netin kätköistä...🐵

poiuytrdsvb
20.11.2017 20:27 Suomen kieli jotenkin kaunistelee narsismia, englanniksi kun puhutaan suoraan "dark triad" jotka ovat "malevolent" ilkeitä pahansuopia. Ja sitten ne lentävät apinat hovin tilalta jne-
tuon kun olen taas saanut tuntea psykopaattini vaikutuspiirissä rankemman päälle.
Ja suomen kieli jo tuntuu peittelevän tuota pimeyttä ja pahansuopuutta psykologisissa keskusteluissaan, joten ei ihme ettei ymmärretä.

tmpsQQ
eilen kello 03:44 Kansantajuisesti suomennettuna: kusipää on kusipää, mutta hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen, niin narsistiselta kuin saattaa näyttääkkin, ei ole kusipää.

yhteenlaskutoimitus
eilen kello 10:56 Joo lentävistä apinoista juttua ollu muistaakseni täällä aiemminkin, nehän niitä jollain tavalla narsistin tukijoukoissa olevia, saattavat olla itsekin narsisteja.

Aikoinaan täällä paheksuttiin kovastikin sellaista vihjaustakin, että narsisti saattaa esiintyä myös uhrina. Sinisilmäisesti uskotaan, et kun joku sanoo olevansa narsistin uhri niin hän sitten on uhri.
Vaikka tosiaan narsisti voi naamioitua uhriksikin voidakseen mainuloida ja aiheuttaa sekaannusta.

Tuon lentävien apinoiden "teorian "mukaan kyseessä tosiaan saattaa jopa toinen narsisti joka manipuloi uhria ts. haluaa sekoittaa uhrin pään ja pyrkii ehkä saamaan muitakin ihmisiä mollaamaan uhria ja sitä kautta aiheuttamaan uhrille lisää kärsimystä

https://en.wikipedia.org/wiki/Flying_monkeys_(psychology)

poiuytrdsxcvb
eilen kello 11:07 no suomessa on se ongelma kun täällä usein nimitetään myös hyvällä itsetunnolla varustettuja tai lahjakkaita ihmisiä narsisteiksi. Kateus sellaisista asioista on juurikin narsismia. Oleellista on onko pahantahtoinen pohjimmiltaan ja päämääriltään. haluaako mm. haitata toisten kehitystä itsensä kanssa. Kehityshaluisuus ei ole narsismia. täällä suomessa on aina tuntunut kauhea paine kulkea selkä kyyryssä jottei vain vaikuttaisi "narsistille", mutta mun mielestäni sellanen kyyristelypaine vain lisää narsismia kun terve hyvä itsetunto estetään sosiaalisessa paineessa. Ihmiset käyttä aikansa toistensa henkiseen lynttäämiseen ja olen saanut sitä "avussa" aimoannoksen, niin että toipuminen ei ole helppoa.

Lue lisää

No kaikenlaista näköjään, et ensin poistetaan ja sit ne kummiski löytyy jostain jos osaa etsiä.

Mä oon niin nörtti näis asiois, etten tiedä noista välimuisteista yms. mitään. Hieman kummeksuin taannoin sitäkin kun joku "hollila" sivustokin näitä juttuja kerää/tallentaa.

Uskoisin kuitenkin et harvemmin ylläpito noita poistoja tekee, tuskin niillä on resursseja seurata joka ikistä palstaa/kommenttia, et ennemminkin uskon, et joku palstalla kävijä on klikannu tuosta tuon ilmianna ja sitä myöden ylläpito sit poistanu, sen kummmmin perehtymättä asiasisältöön.

En ny tosiaan minäkään nähny tuossa aloituksessa ja jatko kommeneteissa ny mitään ihmeellistä ellei joku ny vetänyt hernettä nenään tuosta "lentävät apinat" termistä, mikä sekin on jos ei ihan virallinen niin tunnettu termi kuitenkin, eikä sinällään ny mikään ilkeilykommentti vaan kuvaa tiettyä juttua tähän narsismiaiheeseen liittyen

https://en.wikipedia.org/wiki/Flying_monkeys_(psychology)

Tosiaan tuo poiu ny tuntui olevan noista poistoista enemmänkin pahoillaan, itse en ny niinikään, kuhan ny vaan kummeksuin., että miksi toi ketju piti poistaa.

Tää täällä on mulle yhdenlaista jutustelua vaan tämän aiheen/palstan tiimoilta eikä nää mun kommentit/mielipiteet ny niin tärkeitä ja fiksuja ole. Kuhan ny olen saanut ajatukseni/mielipiteeni ilmaistua, eikä niiden ny ole tarkoitus kenenkään mieliin iäksi jäävän.

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

No kaikenlaista näköjään, et ensin poistetaan ja sit ne kummiski löytyy jostain jos osaa etsiä.

Mä oon niin nörtti näis asiois, etten tiedä noista välimuisteista yms. mitään. Hieman kummeksuin taannoin sitäkin kun joku "hollila" sivustokin näitä juttuja kerää/tallentaa.

Uskoisin kuitenkin et harvemmin ylläpito noita poistoja tekee, tuskin niillä on resursseja seurata joka ikistä palstaa/kommenttia, et ennemminkin uskon, et joku palstalla kävijä on klikannu tuosta tuon ilmianna ja sitä myöden ylläpito sit poistanu, sen kummmmin perehtymättä asiasisältöön.

En ny tosiaan minäkään nähny tuossa aloituksessa ja jatko kommeneteissa ny mitään ihmeellistä ellei joku ny vetänyt hernettä nenään tuosta "lentävät apinat" termistä, mikä sekin on jos ei ihan virallinen niin tunnettu termi kuitenkin, eikä sinällään ny mikään ilkeilykommentti vaan kuvaa tiettyä juttua tähän narsismiaiheeseen liittyen

https://en.wikipedia.org/wiki/Flying_monkeys_(psychology)

Tosiaan tuo poiu ny tuntui olevan noista poistoista enemmänkin pahoillaan, itse en ny niinikään, kuhan ny vaan kummeksuin., että miksi toi ketju piti poistaa.

Tää täällä on mulle yhdenlaista jutustelua vaan tämän aiheen/palstan tiimoilta eikä nää mun kommentit/mielipiteet ny niin tärkeitä ja fiksuja ole. Kuhan ny olen saanut ajatukseni/mielipiteeni ilmaistua, eikä niiden ny ole tarkoitus kenenkään mieliin iäksi jäävän.

Lue lisää

On totta, että netin kätköistä löytyy kaikenlaisia tunnustuksia, kun jotkut näyttävät pitävän tätäkin eräänlaisena päiväkirjana. Ikävöivät ja lirkuttavat niin kovasti jonkun petään, joka sitten toisaalla onkin esim. sitten ihan narsisti. Hmmm...

unosiajovaanteille kirjoitti:

On totta, että netin kätköistä löytyy kaikenlaisia tunnustuksia, kun jotkut näyttävät pitävän tätäkin eräänlaisena päiväkirjana. Ikävöivät ja lirkuttavat niin kovasti jonkun petään, joka sitten toisaalla onkin esim. sitten ihan narsisti. Hmmm...

Lue lisää

"On totta, että netin kätköistä löytyy kaikenlaisia tunnustuksia"

Varmaankin löytää jos semmosia etsii, mut tiedä sit mitä järkeä niiden etsimisessä on , kun ei kuitenkaan tiedä kuka millainen ihminen siellä taustalla on.

Mun mielestä ei ole kauhean järkevää alkaa sovittelemaan netin keskustelupalstoilta tuntemattomien ihmisten tarinoita tuntemiinsa ihmisiin oikeassa elämässä, saati itseensä/omaan elämäänsä. Jos johonkin omaan elämänsä liittyvään asiaan haluaa ns. todisteita niin nekin kannattaa hankkia todellisilta ihmisiltä, eikä netin keskustelupalstoilta.

Kyllähän siinä pää alkaa kohta vippaamaan jos kuvittelee/luulee tuntemattomien ihmisten kommenteista, et tuo on just mulle tarkoitettu ilman että sillä on vastinetta todellisuudessa. Tai liiaksi elämään toisen tarinaa kuvitellen, että itselläkin olisi joku rooli siinä.

Aikas harhainen maailmahan tää netti on, että kannattaa pitää varansa ja kysyä itseltään, et tiedänkö mä oikesti kuka, millainen ihminen tuon kommentin takana oikeasti on, kun monetkin ihmiset saattavat jopa ruokkia jonkun harhaisuutta

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"On totta, että netin kätköistä löytyy kaikenlaisia tunnustuksia"

Varmaankin löytää jos semmosia etsii, mut tiedä sit mitä järkeä niiden etsimisessä on , kun ei kuitenkaan tiedä kuka millainen ihminen siellä taustalla on.

Mun mielestä ei ole kauhean järkevää alkaa sovittelemaan netin keskustelupalstoilta tuntemattomien ihmisten tarinoita tuntemiinsa ihmisiin oikeassa elämässä, saati itseensä/omaan elämäänsä. Jos johonkin omaan elämänsä liittyvään asiaan haluaa ns. todisteita niin nekin kannattaa hankkia todellisilta ihmisiltä, eikä netin keskustelupalstoilta.

Kyllähän siinä pää alkaa kohta vippaamaan jos kuvittelee/luulee tuntemattomien ihmisten kommenteista, et tuo on just mulle tarkoitettu ilman että sillä on vastinetta todellisuudessa. Tai liiaksi elämään toisen tarinaa kuvitellen, että itselläkin olisi joku rooli siinä.

Aikas harhainen maailmahan tää netti on, että kannattaa pitää varansa ja kysyä itseltään, et tiedänkö mä oikesti kuka, millainen ihminen tuon kommentin takana oikeasti on, kun monetkin ihmiset saattavat jopa ruokkia jonkun harhaisuutta

Lue lisää

Nyt päästiin ihan asian äärelle. Onko sinulla kokemusta tuosta, että alkaa vippaamaan vai miksi otit sen esille? Tuli nyt vain mieleen, että voihan sitä luoda illuusion jostakin kaipaamastaan ja se sitten alkaisi elää omaa elämäänsä netissä ja todellisuudessa sellaista ihmistä ei sitten ole olemassakaan. Tai voihan sitä kuvitella tietysti, että siinä se nyt kirjoittelee joku hirmuakka tai hirmu-ukko, mutta mitä väliä sillä oikeastaan on, että kuka se on, eikö teot ja asiat kuitenkin ratkaise. Onhan se kuitenkin totta, että jos päiväkirjamaisesti tänne tikkaa tekstiä menoistaan, joissa samalla arvostelee henkilöä, niin muodostaahan se tarinan kaaren. Ei siinä lukijan tarvitse mitään rooleja ottaa omakseen, kun kirjoittaja on sen jo roolittanut, mutta lukijana voi vain ihmetellä, että onko kirjoittaja nyt oikeasti tosissaan. Tulee pohtineeksi, että onko kyse jopa pakkomielteestä vai mistä ihmeestä? Ei ole kyllä tuollaisesta kokemusta, kun itse on sellainen jalat maassa tyyppi enemmän kuin hattarapää, mutta lukijana tulee ajatelleeksi kaikenlaista.

Tuo onkin mielenkiintoinen tuo viimeisen kappaleen kysymys ja kyllä sitä voisi myös pohtia ikäänkuin sisäänpäin, että tiedänkö, millainen olen itse ja millaisen kuvan haluan itsestäni luoda muille. Onko se kuva totuudenmukainen vai esitänkö mahdollisesti jotakin roolia jopa omassa elämässäni? Pieni peilaus moraaliin, hyväksynkö jonkun teon itseni tekemänä, mutta en toisen. Tai itseäni kiinnostaa myös sukupolvinen jatkumo, voiko sen huomata joissakin teoissaan ja jos huomaa jotakin, jota ei halua sulattaa, niin pyrkiikö tekemään toisin vai huomaako, että samaa rataa menee kuin esivanhemmilla.

elämänjanoako kirjoitti:

Nyt päästiin ihan asian äärelle. Onko sinulla kokemusta tuosta, että alkaa vippaamaan vai miksi otit sen esille? Tuli nyt vain mieleen, että voihan sitä luoda illuusion jostakin kaipaamastaan ja se sitten alkaisi elää omaa elämäänsä netissä ja todellisuudessa sellaista ihmistä ei sitten ole olemassakaan. Tai voihan sitä kuvitella tietysti, että siinä se nyt kirjoittelee joku hirmuakka tai hirmu-ukko, mutta mitä väliä sillä oikeastaan on, että kuka se on, eikö teot ja asiat kuitenkin ratkaise. Onhan se kuitenkin totta, että jos päiväkirjamaisesti tänne tikkaa tekstiä menoistaan, joissa samalla arvostelee henkilöä, niin muodostaahan se tarinan kaaren. Ei siinä lukijan tarvitse mitään rooleja ottaa omakseen, kun kirjoittaja on sen jo roolittanut, mutta lukijana voi vain ihmetellä, että onko kirjoittaja nyt oikeasti tosissaan. Tulee pohtineeksi, että onko kyse jopa pakkomielteestä vai mistä ihmeestä? Ei ole kyllä tuollaisesta kokemusta, kun itse on sellainen jalat maassa tyyppi enemmän kuin hattarapää, mutta lukijana tulee ajatelleeksi kaikenlaista.

Tuo onkin mielenkiintoinen tuo viimeisen kappaleen kysymys ja kyllä sitä voisi myös pohtia ikäänkuin sisäänpäin, että tiedänkö, millainen olen itse ja millaisen kuvan haluan itsestäni luoda muille. Onko se kuva totuudenmukainen vai esitänkö mahdollisesti jotakin roolia jopa omassa elämässäni? Pieni peilaus moraaliin, hyväksynkö jonkun teon itseni tekemänä, mutta en toisen. Tai itseäni kiinnostaa myös sukupolvinen jatkumo, voiko sen huomata joissakin teoissaan ja jos huomaa jotakin, jota ei halua sulattaa, niin pyrkiikö tekemään toisin vai huomaako, että samaa rataa menee kuin esivanhemmilla.

Lue lisää

"Nyt päästiin ihan asian äärelle. Onko sinulla kokemusta tuosta, että alkaa vippaamaan vai miksi otit sen esille?"

No noihin asioihin, takavuosina ny monikin luuli että hänen narsistinsa kirjoittelisi täällä, sun muuta ja itsekin moiseen pähkäilyyn aikoinaan ajoittain sorruin, kunnes käskin itseni lakata hourailemasta.

Edelleen monikin luuli, että se mun tuntemani tyyppi olisi just hänen miehensä, ihan spostiakin tuli asian tiimoilta. Noihin liittyen, joku palstakirjoittajakin sotkeutui tarinaani niin syvälle, et hänen mielestään oli mahtavaa ku sain mahdollisuuden keskustella tyypin nyk. naisenkin kanssa tällä palstalla. Lisäksi minun on "tiedetty" kirjoitelleen siellä sun täällä ja väitetty olevan milloin mikäkin, jopa 70 vuotias vanha ukko.

Että onhan noita esimerkkejä/kokemusta tuosta, että ihmiset herkästi alkavat luulemaan ties mitä täysin tuntemattomien ihmisten kommenteista.

Vastasin ny tuo edellisen kirjoittajan kommenttiin ihan siltä pohjalta vaan, kun hän ilmeisesti sitte etsii jotain syövereistä ja siihen liittyen siinä oli mun mielestä viitteitä jostain sellaisesta, esimerkissä "Ikävöivät ja lirkuttavat niin kovasti jonkun petään, joka sitten toisaalla onkin esim. sitten ihan narsisti."

Mielesti tuossa oli jotain sellaista, jota asiaa vastineessasi yritin tuoda esille, ettei sitä voi tietää onko kyseessä sama ihminen, voi vain kuvitella tai luulla, mikä mun mielestä ei ole kuvittelijan itsensä kannalta kovin järkevää.

Muutenkin kannattaa muistaa että netissä ny kuka tahansa voi sanoa olevansa mitä tahansa, et viisain yrittää pysyä asiassa näillä keskustelupalstoilla, pohtimatta liikaa ihmistä sanojen taustalla.

elämänjanoako kirjoitti:

Nyt päästiin ihan asian äärelle. Onko sinulla kokemusta tuosta, että alkaa vippaamaan vai miksi otit sen esille? Tuli nyt vain mieleen, että voihan sitä luoda illuusion jostakin kaipaamastaan ja se sitten alkaisi elää omaa elämäänsä netissä ja todellisuudessa sellaista ihmistä ei sitten ole olemassakaan. Tai voihan sitä kuvitella tietysti, että siinä se nyt kirjoittelee joku hirmuakka tai hirmu-ukko, mutta mitä väliä sillä oikeastaan on, että kuka se on, eikö teot ja asiat kuitenkin ratkaise. Onhan se kuitenkin totta, että jos päiväkirjamaisesti tänne tikkaa tekstiä menoistaan, joissa samalla arvostelee henkilöä, niin muodostaahan se tarinan kaaren. Ei siinä lukijan tarvitse mitään rooleja ottaa omakseen, kun kirjoittaja on sen jo roolittanut, mutta lukijana voi vain ihmetellä, että onko kirjoittaja nyt oikeasti tosissaan. Tulee pohtineeksi, että onko kyse jopa pakkomielteestä vai mistä ihmeestä? Ei ole kyllä tuollaisesta kokemusta, kun itse on sellainen jalat maassa tyyppi enemmän kuin hattarapää, mutta lukijana tulee ajatelleeksi kaikenlaista.

Tuo onkin mielenkiintoinen tuo viimeisen kappaleen kysymys ja kyllä sitä voisi myös pohtia ikäänkuin sisäänpäin, että tiedänkö, millainen olen itse ja millaisen kuvan haluan itsestäni luoda muille. Onko se kuva totuudenmukainen vai esitänkö mahdollisesti jotakin roolia jopa omassa elämässäni? Pieni peilaus moraaliin, hyväksynkö jonkun teon itseni tekemänä, mutta en toisen. Tai itseäni kiinnostaa myös sukupolvinen jatkumo, voiko sen huomata joissakin teoissaan ja jos huomaa jotakin, jota ei halua sulattaa, niin pyrkiikö tekemään toisin vai huomaako, että samaa rataa menee kuin esivanhemmilla.

Lue lisää

"Pieni peilaus moraaliin, hyväksynkö jonkun teon itseni tekemänä, mutta en toisen."

Tartuinpa nyt tuohon lauseeseen, kun poiun kanssa ollaan koetettu vähän tuon etiikan ja moraalin suuntaan joskus viedä tätä narsismiasiaa psykologisen ymärtämisen lisäksi/sijaan.

Omalla kohdalla olen ainakin havainnut että ihmisillä ja ihmissuheissa on yksilöillä eri tarpeita ja toveita ja niiden yhteensovittaminen voi joiltain osin olla työlästä. Jos toinen on esim kovin sosiaalinen tai seikkailullinen toisen ollessa enemmänkin kotihiiri, niin en näe syytä miksi toiselle ei voisi suoda erilaisia asioita kuin itselle. Itse esim. kokisin suurta katkeruutta toisen lähtiessä ulkomaanmatkalle siinä kun toinen suorastaan ajaa toista seikkailuihin iloisesti vaan vilkutellen ja matkaseuralaiseksi ei toisesta ole kuin huomattavin henkisin painostuksin. Kuka sellaisesta sitten enää nauttisi? Joku vallanhaluinen narsisti saatuaan taivuteltua toisen tahtoonsa?

Kehittyneet suhteet sallivat ja ymmärtävät nämä joskus ihan temperamenteistakin johtuvat erot tarpeissa ja tyyleissä, kun taas muulla ympäristöllä näyttää olevan sitäkin enemmän sanottavaa toisten neuvoteltuihin ja sovittuihin asioihin, joihin tietysti pitää päästä laukomaan se mielipide ja näkemys kysymättäkin aiheuttaen vain pahaa mieltä.

Lähtökohtaoletus kun on että suhteissa ollaan vapaaehtoisesti tasavertaisena neuvotteluosapuolena. Jos kokee jäävänsä pahasti alakynteen kyvyissä tai tarpeidensa tyydyttämisessä, tai suhteessa on jatkuvasti paha mieli (tai siinä kokee pelkoa!), niin aikuisella on VALTA viimesijassa päättää suhde TOISIN KUIN LAPSELLA.

Minusta tässä taas koetetaan kangeta keskustelua parisuhdeongelmiin, kun olemme joskus mielestäni aika onnistuneestikin pyrkineet poiun kanssa pohtimaan nimenomaan lapsi-vanhempi -suhteiden kiemuroita ja niiden vaikutuksia... mut pitäkää hyvänänne nyt sitten.

dhdue-rrr kirjoitti:

"Pieni peilaus moraaliin, hyväksynkö jonkun teon itseni tekemänä, mutta en toisen."

Tartuinpa nyt tuohon lauseeseen, kun poiun kanssa ollaan koetettu vähän tuon etiikan ja moraalin suuntaan joskus viedä tätä narsismiasiaa psykologisen ymärtämisen lisäksi/sijaan.

Omalla kohdalla olen ainakin havainnut että ihmisillä ja ihmissuheissa on yksilöillä eri tarpeita ja toveita ja niiden yhteensovittaminen voi joiltain osin olla työlästä. Jos toinen on esim kovin sosiaalinen tai seikkailullinen toisen ollessa enemmänkin kotihiiri, niin en näe syytä miksi toiselle ei voisi suoda erilaisia asioita kuin itselle. Itse esim. kokisin suurta katkeruutta toisen lähtiessä ulkomaanmatkalle siinä kun toinen suorastaan ajaa toista seikkailuihin iloisesti vaan vilkutellen ja matkaseuralaiseksi ei toisesta ole kuin huomattavin henkisin painostuksin. Kuka sellaisesta sitten enää nauttisi? Joku vallanhaluinen narsisti saatuaan taivuteltua toisen tahtoonsa?

Kehittyneet suhteet sallivat ja ymmärtävät nämä joskus ihan temperamenteistakin johtuvat erot tarpeissa ja tyyleissä, kun taas muulla ympäristöllä näyttää olevan sitäkin enemmän sanottavaa toisten neuvoteltuihin ja sovittuihin asioihin, joihin tietysti pitää päästä laukomaan se mielipide ja näkemys kysymättäkin aiheuttaen vain pahaa mieltä.

Lähtökohtaoletus kun on että suhteissa ollaan vapaaehtoisesti tasavertaisena neuvotteluosapuolena. Jos kokee jäävänsä pahasti alakynteen kyvyissä tai tarpeidensa tyydyttämisessä, tai suhteessa on jatkuvasti paha mieli (tai siinä kokee pelkoa!), niin aikuisella on VALTA viimesijassa päättää suhde TOISIN KUIN LAPSELLA.

Minusta tässä taas koetetaan kangeta keskustelua parisuhdeongelmiin, kun olemme joskus mielestäni aika onnistuneestikin pyrkineet poiun kanssa pohtimaan nimenomaan lapsi-vanhempi -suhteiden kiemuroita ja niiden vaikutuksia... mut pitäkää hyvänänne nyt sitten.

Lue lisää

Ymmärrän huolesi täysin. Se vain on niin, että toisilla täällä on kokemus narsistin lapsena olemisesta, mutta ei sellaista enää parisuhteessa ja sitten on niitä, joilla ei ole kokemusta narsistisista vanhemmista, mutta sen sijaan on kokemus narsistisesta puolisosta. Toisaalta tiedetään sekin, että on narsistisia sukuja, missä tuo ikävyys siirtyy vain sukupolvesta toiseen ja tästä osa-alueesta olen harvoin täällä huomannut keskustelua. Luin taannoin jostakin iltalehden kaltaisesta hömppälehdestä siitä, millainen on myrkyllinen ihminen. Huomasin, että ne piirteet, jotka siinä kuvattiin osuvat myös aika hyvin sellaiseen kevyempään narsistiin. Joku voi löytää vielä tuon kirjoituksen, koska oli aivan hiljattain.

Tartun nyt puolestani tuohon keskustelun rajaamiseen. Miksi olette sitä mieltä, että täällä keskustelu pitää rajata kapealle sektorille? Mitä se silloin palvelee ja kenen tarpeita tyydyttää? Itse valitettavasti kannatan laaja-alaista keskustelua, jossa on sallittua olla eri mieltä kuin toinen keskustelija yksinkertaisesti siksi, että siinä on kuitenkin mahdollisuuksia saada siihen omaan tapaukseenkin uusia näkökulmia ja jopa jonkinlaisia selvitymisvinkkejä kohti positiivisempaa elämää.

dhdue-rrr kirjoitti:

"Pieni peilaus moraaliin, hyväksynkö jonkun teon itseni tekemänä, mutta en toisen."

Tartuinpa nyt tuohon lauseeseen, kun poiun kanssa ollaan koetettu vähän tuon etiikan ja moraalin suuntaan joskus viedä tätä narsismiasiaa psykologisen ymärtämisen lisäksi/sijaan.

Omalla kohdalla olen ainakin havainnut että ihmisillä ja ihmissuheissa on yksilöillä eri tarpeita ja toveita ja niiden yhteensovittaminen voi joiltain osin olla työlästä. Jos toinen on esim kovin sosiaalinen tai seikkailullinen toisen ollessa enemmänkin kotihiiri, niin en näe syytä miksi toiselle ei voisi suoda erilaisia asioita kuin itselle. Itse esim. kokisin suurta katkeruutta toisen lähtiessä ulkomaanmatkalle siinä kun toinen suorastaan ajaa toista seikkailuihin iloisesti vaan vilkutellen ja matkaseuralaiseksi ei toisesta ole kuin huomattavin henkisin painostuksin. Kuka sellaisesta sitten enää nauttisi? Joku vallanhaluinen narsisti saatuaan taivuteltua toisen tahtoonsa?

Kehittyneet suhteet sallivat ja ymmärtävät nämä joskus ihan temperamenteistakin johtuvat erot tarpeissa ja tyyleissä, kun taas muulla ympäristöllä näyttää olevan sitäkin enemmän sanottavaa toisten neuvoteltuihin ja sovittuihin asioihin, joihin tietysti pitää päästä laukomaan se mielipide ja näkemys kysymättäkin aiheuttaen vain pahaa mieltä.

Lähtökohtaoletus kun on että suhteissa ollaan vapaaehtoisesti tasavertaisena neuvotteluosapuolena. Jos kokee jäävänsä pahasti alakynteen kyvyissä tai tarpeidensa tyydyttämisessä, tai suhteessa on jatkuvasti paha mieli (tai siinä kokee pelkoa!), niin aikuisella on VALTA viimesijassa päättää suhde TOISIN KUIN LAPSELLA.

Minusta tässä taas koetetaan kangeta keskustelua parisuhdeongelmiin, kun olemme joskus mielestäni aika onnistuneestikin pyrkineet poiun kanssa pohtimaan nimenomaan lapsi-vanhempi -suhteiden kiemuroita ja niiden vaikutuksia... mut pitäkää hyvänänne nyt sitten.

Lue lisää

Mina vien nyt siitä etiikasta ja moraalista vielä pidemmälle eli hengelliseen suuntaan mikä on Suomessa niin tabu aihealue, mutta mä kuitenkin uskon että Jumala on aivan oikeasti olemassa ja Elävä tänä päivänä, ei vain jossain kirjan kansien sisällä historiassa ja
tämä on vakava asia, että mun vanhemmat on menneet pimeyden voimien puolelle ja yrittää viedä minut sinne vastoin tahtoani mukanaan. Tässä nyt oikein tuntuu sielussa ja ruumiissa tämä kamppailu ja halu pysyä valon puolella, ja karmasee tuo pimeyden maailma joka on tässä aika lähellä nyt näkösällä.
En niin mielelläni puhu aiheesta tässä kulttuurissa koska täällä niin usein ei suhtauduta vakavasti ihmisiin jotka suhtautuu vakavasti hengellisiin asioihin vaikka toisin on muualla.
Mutta mä uskon että ihan oikeasti tässä elämässä pimeyteen tai valoon päädytään,
Ja mun olis nyt syytä olla todella tarkkana jotta tulis mentyä oikealle puolelle koska tilanne on hyvin mutkikas.
Yritin soittaa asiasta vanhemmilleni . Psykopaatti suhtautui pilkallisesti, narsisti sulki nopeasti puhelimen. Psykopaatti sanoi, ettei ainakaan ole samalla tiellä narsistin kanssa.
Mutta joo, jotkut muutkin mun ympärillä on alkaneet puhua että mun keissiin tuntuisi ehkä liittyvän huonoja henkivoimia, että tämä asia ei psykologialla parane vaan tarvitaan hengeellistä apua ja näin uskoisin tämän asian olevan. Neuvonkin tulis nyt olla hengellinen että mitä tehdä kun vanhemmat on joutunu pimeyden voimien puolelle ja yrittää viedä minut sinne.
Mulla kyllä sydäntä riittää ja tunnetta mun vanhemmille mutta mitä mulle käy jos mä annan sydameni niille jotka on joutunu pimeyden voimien puolelle jo pitkälle eikä halua kuunnella. Makin tunnen jo puoli päätäni siellä mutten sinne missään tapauksessa halua mennä.. täs tarvittais niinkuin uskonnollinen oikea neuvo. Ja niitäkin tietenkin on tarjolla monenlaisia ja myös vääriä. Etta jostain pitäs saada se oikea tieto ja kun samaakin uskontoa tulkitaan niin monella tavalla. Ja väärä neuvo on tässä vakava asia.
Ja sehän on tässä selvä että ketään ihmistä vastaan en halua olla vaan niitä vahingollisia voimia.
Kyllä se vaan niin on että hyviä ja pahoja henkisiä voimia on oikeasti olemassa, eikä ne ole samantekeviä, ja psykologiassa niitä ei kunnolla voida huomioida kun pitää perustaa maalliseen katsomukseen , joka onkin asianmukainen tietyllä tasolla koska esim terveydenhuollossa on oltava eettisistäkin syistä tasavertaisia oli sitten pimeä tai valoisa. Mutta siitä voi seurata hengelliselle ihmiselle kuten minulle vakavakin sisäinen ongelma kun lopetetaan erottelemasta valoa pimeästä ja pahimmassa tapauksessa johdatellaan valosta pimeään kuten mä koen mulle "avussa" joiltain osin tehtäneen.

tämä nyt ehkä on suomalaisessa kulttuurissa erikoisempi näkökulma mutta asia on kuitenkin vakava koska mm. Jumalan olemassaoloa ei voi tieteellisestikään kieltääkään jos ei todistaakaan. Joten asia on vakava. Ja etenkinkin ihmisille jotka perustaa elämänsä Jumalan olemassaololle-
Minä arvostan neurologiaa paljon ja pidän siitä, mutta eras tuskallinen kokemus minulla on neurologisenkin katsomuksen puolella ollut. Uskoani Jumalaan on siellä vähätelty ja olen joutunut puolustuskannalle. Tosin olen löytänyt paljon neurologista kirjallisuutta joka ei mitenkään vähättele hengellisiä kokemuksia ja arvostaa niitä.
Mutta suoraan sanottuna koen sen hyvin ongelmallisena jos pitäs uskoa jotain esim psykologitätiä enemman ku Jumalaa. Ma kokemusteni perusteella oikeesti pelkään että sillä tavalla vois joutua helvettiiin.

Narsistiltani tuli viesti ettei hänellä ole hengen asioista käsityskykyä ja toiset hoitaa ne.
Niin aikoinaan hän väitti ettei minulla ole sielua että olen sellainen köntti vaan.
Mutta tämä on vakava asia hengellisen ihmisen sisimälle . mulle tuommonen on karmaseva pimeys mennä mukaan tommoseen juttuun-

Ma en ymmarra tata menoa ollenkaan. Soitin kirkon apuun ja sielläkin tarjottiin vain maallista apua. Mun mielestä aivan järkkyä...
Kirkon avussa myönnettiin että hengellisyys ei ole muotia
täytyykö todella mennä ulkomaille puhuakseen täysin hengelliseltä pohjalta asioista ?

Lisattaköön viela etta tietty psykologia on aivoilleni todella tuskallista, koska mä en oikein ymmarra miten rakkautta ja ei-rakkautta voi edes verrata.
Mun mielestä on aivan kauheaa etta ennen niin rakastava ihminen on laitettu tekemään ei-rakkauden kanssa kompromisseja.
Vai mista siina on kyse, jostain politiikastako vai mista...
tietyllä tapaa narsistin lapsi pakotetaan tekemään hengellistä pahaa vasten tahtoaan kun pitää alistua narsistivanhemman eli ei-rakkauden tahtoon, Mun mielesta se on silmittöman julmaa henkistä kidutusta

yhteenlaskutoimitus kirjoitti:

"Nyt päästiin ihan asian äärelle. Onko sinulla kokemusta tuosta, että alkaa vippaamaan vai miksi otit sen esille?"

No noihin asioihin, takavuosina ny monikin luuli että hänen narsistinsa kirjoittelisi täällä, sun muuta ja itsekin moiseen pähkäilyyn aikoinaan ajoittain sorruin, kunnes käskin itseni lakata hourailemasta.

Edelleen monikin luuli, että se mun tuntemani tyyppi olisi just hänen miehensä, ihan spostiakin tuli asian tiimoilta. Noihin liittyen, joku palstakirjoittajakin sotkeutui tarinaani niin syvälle, et hänen mielestään oli mahtavaa ku sain mahdollisuuden keskustella tyypin nyk. naisenkin kanssa tällä palstalla. Lisäksi minun on "tiedetty" kirjoitelleen siellä sun täällä ja väitetty olevan milloin mikäkin, jopa 70 vuotias vanha ukko.

Että onhan noita esimerkkejä/kokemusta tuosta, että ihmiset herkästi alkavat luulemaan ties mitä täysin tuntemattomien ihmisten kommenteista.

Vastasin ny tuo edellisen kirjoittajan kommenttiin ihan siltä pohjalta vaan, kun hän ilmeisesti sitte etsii jotain syövereistä ja siihen liittyen siinä oli mun mielestä viitteitä jostain sellaisesta, esimerkissä "Ikävöivät ja lirkuttavat niin kovasti jonkun petään, joka sitten toisaalla onkin esim. sitten ihan narsisti."

Mielesti tuossa oli jotain sellaista, jota asiaa vastineessasi yritin tuoda esille, ettei sitä voi tietää onko kyseessä sama ihminen, voi vain kuvitella tai luulla, mikä mun mielestä ei ole kuvittelijan itsensä kannalta kovin järkevää.

Muutenkin kannattaa muistaa että netissä ny kuka tahansa voi sanoa olevansa mitä tahansa, et viisain yrittää pysyä asiassa näillä keskustelupalstoilla, pohtimatta liikaa ihmistä sanojen taustalla.

Lue lisää

"Että onhan noita esimerkkejä/kokemusta tuosta, että ihmiset herkästi alkavat luulemaan ties mitä täysin tuntemattomien ihmisten kommenteista. "
Hyvä esimerkki kuvailemastasi luulemisesta löytyy esimerkiksi tuosta, kun kuvittelet "jonkun palstakirjoittajan" sotkeutuneen jotenkin erikoisen syvälle sinun tarinaasi kun todellisuudessa tämä palstakirjoittaja aikuisten oikeasti vain heitti sattumoisin päähänsä juolahtaneen lauseen ilman sen kummempia etu- tai taka-ajatuksia saatika että hän olisi syvälle asiaan sotkeutunut... Että voi hyvät ihmiset sentään. Ai mistäkö tiedän? Kun se palstakirjoittaja joka tuon small-talkin heitti olin minä.
" Noihin liittyen, joku palstakirjoittajakin sotkeutui tarinaani niin syvälle, et hänen mielestään oli mahtavaa ku sain mahdollisuuden keskustella tyypin nyk. naisenkin kanssa tällä palstalla."
Ja muistan tuon sanailun sen takia, kun se meni jokseenkin pieleen ja on yksi niistä "totuuksista" mitä satut jostain syystä toistamaan....

elämänjanoako kirjoitti:

Ymmärrän huolesi täysin. Se vain on niin, että toisilla täällä on kokemus narsistin lapsena olemisesta, mutta ei sellaista enää parisuhteessa ja sitten on niitä, joilla ei ole kokemusta narsistisista vanhemmista, mutta sen sijaan on kokemus narsistisesta puolisosta. Toisaalta tiedetään sekin, että on narsistisia sukuja, missä tuo ikävyys siirtyy vain sukupolvesta toiseen ja tästä osa-alueesta olen harvoin täällä huomannut keskustelua. Luin taannoin jostakin iltalehden kaltaisesta hömppälehdestä siitä, millainen on myrkyllinen ihminen. Huomasin, että ne piirteet, jotka siinä kuvattiin osuvat myös aika hyvin sellaiseen kevyempään narsistiin. Joku voi löytää vielä tuon kirjoituksen, koska oli aivan hiljattain.

Tartun nyt puolestani tuohon keskustelun rajaamiseen. Miksi olette sitä mieltä, että täällä keskustelu pitää rajata kapealle sektorille? Mitä se silloin palvelee ja kenen tarpeita tyydyttää? Itse valitettavasti kannatan laaja-alaista keskustelua, jossa on sallittua olla eri mieltä kuin toinen keskustelija yksinkertaisesti siksi, että siinä on kuitenkin mahdollisuuksia saada siihen omaan tapaukseenkin uusia näkökulmia ja jopa jonkinlaisia selvitymisvinkkejä kohti positiivisempaa elämää.

Lue lisää

No pistämpä minäkin lusikkani tähän *soppaan*. Narsismi on hyvin kaavamaista, oli se sitten perheyhteisössä, tai parisuhteessa tapahtuvaa.
Erot onkin sitten siinä, että perheyhteisössä vallankayttö kohdistuu puolustuskyvyttömään lapseen. Ja parisuhteessa taas on kaksi aikuista ihmistä, jotka ovat ikänsä puolesta kuitenkin *tasavertaisessa* asemassa. Siis valinta tuntuu parisuhteessa olevan tavallaan vapaaehtoista.
Kun taas se lapsi, joka elää tällaisessa perheyhteisössä on tavallaan pakoitettu kärsimään osansa, kun hänellä ei ole mahdollisuutta vain valita olotilaansa ja pakatata tavaroita ja lähteä muualle.

Ja itse narsistivanhempien lapsena voin sanoa, että tämä on elinikäinenprojekti, vaikka olisi kuinka itsenäistytty ja vedetty *rajoja*. Vasta siina vaiheessa, kun on kummatkin narsistivanhemmat saatettu haudanlepoon. Voi hengittää vapaasti.

Video aiheesta

https://www.youtube.com/watch?v=ggN9Q3I4r6Y

(lainaus IL) "Ongelmanratkaisukeinot yhdistävät
Greenberg tähdentää, että vaikka narsistit ovat erilaisia yksilöitä, heillä on tiettyjä yhtäläisyyksiä. Yhtäläisyydet tulevat samanlaisista ongelmista, joihin he käyttävät samantyyppisiä itsesäätelykeinoja.

Greenberg luettelee seuraavia käytösmalleja, joista patologisen narsistin voi tunnistaa:

Tietoisuus arvoasemista

Narsistit tekevät puheissaan selväksi, että he ovat hyvin tietoisia ihmisten eri statuksista eli arvoasemista. He viittaavat usein omaan tai muiden ihmisten statuksiin tai siitä kieliviin tunnusmerkkeihin, kuten rikkauteen tai korkeaan asemaan.

Hierarkkinen ajattelutapa

Narsisti asettaa ihmisiä, paikkoja ja muita asioita hierarkkisesti matalasta korkeaan arvostamansa piirteen mukaan.

Hänellä on taipumus olla huomaavainen ja ystävällinen niitä kohtaan, joita pitää arvoasteikossa korkeammalla.

Niitä, ketkä ovat arvoasteikossa matalalla, hän saattaa halveksia, kohdella julmasti tai jättää kokonaan huomiotta.

Narsisteilla on myös taipumusta ajautua keskinäisiä valta-asemia koskeviin riitoihin arvoasteikollaan suunnilleen samalle viivalle asettuvien kanssa.

Arvottaminen tarkoittaa myös sitä, että narsisteilla on tapana tehdä jatkuvaa paremmuutta ja asemaa koskevaa vertailua ihmisten, paikkojen ja muiden asioiden välillä.

Perspektiivejä yksi

Narsisti näkee maailman vain omasta perspektiivistään. Maailmankuva on tältä osin hyvin samanlainen kuin aivan pienten lasten.

Narsistin on vaikea ymmärtää, että kahdella ihmisellä voi olla erilaiset, mutta silti yhtä hyvin perustellut näkemykset jostakin tietystä aiheesta.

Jos on narsistin kanssa eri mieltä jostakin aiheesta, hän olettaa, että hänen väitetään olevan aiheesta väärässä. Hän voi ottaa eri mieltä olemisen mielipiteen ilmauksen sijaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä.

Tuntee herkästi, että häntä loukataan tai kohdellaan väärin

Narsisti on hyvin herkkä loukkaantumaan. Jos hän tuntee, että häntä on loukattu, hän olettaa, että toinen ihminen on loukannut häntä tarkoituksella. Narsisti on viaton uhri ja se toinen vihamielinen ja pahaa tarkoittava hyökkääjä.

Valtavat mittasuhteet saavat vihan ilmaukset

Narsisti voi suuttua asioista, joita useimmat ihmiset pitäisivät vähäpätöisinä. Raivon ja vihan voimakkuus voi vaikuttaa tilanteeseen nähden täysin ylimitoitetulta.

Mahtailevuus ja muiden väheksyminen

Mahtailevuus ja itsensä korostaminen yhdistettynä jonkun toisen väheksymiseen on yksi narsistin tavoista reagoida, kun joku saa hänet tuntemaan itsensä vähempiarvoiseksi tai epäonnistuneeksi.

Äärimmäisyydet kielenkäytössä

Kaikki on joko täydellistä, mahtavaa ja erityistä, tai täysin päinvastoin, huonointa ja pahinta koko maailmassa.

Empatian puute

Narsisti sanoo ja tekee muita ihmisiä loukkaavia asioita, mutta ei näytä välittävän aiheuttamastaan mielipahasta.

Jos häntä huomauttaa tästä, hän saattaa joko vähätellä sanomisiaan ja tekemisiään tai käydä vastahyökkäykseen.

Julma kielenkäyttö muista ihmisistä

Moni narsisti käyttää kieltä tavalla, joka on muiden mielestä julmaa ja sopimatonta. Narsisti saattaa sanoa ääneen sen, mitä muut ehkä ajattelevat, mutta pitävät sisällään, koska eivät halua loukata.

Kyvyttömyys pyytää anteeksi ja myöntää virheensä

Narsistin itsetunto ei ole tarpeeksi vakaa, jotta hän voisi myöntää virheensä ja pyytää anteeksi. Hän ei kestäisi sitä häpeän määrää.

Narsisti voi myös syvällä sisimmässään uskoa, että jos hän myöntää virheensä, muut voivat käyttää tilannetta hyväkseen halventamalla ja nöyryyttämällä häntä.

Lähde: Psychology Today

Mutta joo ma ainakin olen luopunut toivosta mistaan avusta täältä Suomen maasta.
Mulle on tapahtunut myös sellaisia tietyllätavalla vaarallisia asioita, että siitä voi koitua vaaroja jos niitä menee kertomaan jollekin joka ei suhtaudu asiaan asian vaatimalla vakavuudella ja oikealla hahmotuksella tilanteesta. Koska tässä on asioita jotka on hoidettava tosi tarkasti oikein jotta ei tule lisää vahinkoa.
Mutta mulla on jo niin paljon kokomusta siita milla tavalla mun kuuntelijat pääosin mua kuuntelee täällä Suomessa, ja millaisella epätarkkuudella helpommissakin asioissa kuin nuo joita en vielä ole kertonut, että minulla on suuri syy olettaa ettei asia tulisi asianmukaisesti kasiteltya. todennäköisyyys on suuri etta joko ei uskota tai aletaan vouhotta jos puhun, ja kumpikin on eehdottomasti väärin. Ainoa oikea tapa olisi uskoa vakavasti ja viisaasti yhtään vouhottamatta. Mutta sellasta en enää luota Suomesta saavani. Arviolta sadanhenkilön suhtautumisen olen "testannut".

Ma inhoan sitä jo sydänjuuria myöden etta jos puhuu, niin ei uskota, mutta mitä anteeks vittua mä sellasille sitte puhun, miks mun pitas loputtomiin yhä uudelleen nöyryyttää itseäni sillatavoin vahingollisesti ? tai puhua sellasille jotka alkaa vouhottamaan tai olis valmiita sotkemaan kaikki asiat kuten uudelleehalvaannuttamaan mut.
Sata kertaa ainakin olen yrittänyt puhua ja viimest ruokarahanikin käyttänyt siihen . Se saa riittää. Mua on jo pilkattukin miksi aina vaan yritan, no ei sitten...

Tuommonen tuli Raamatusta vastaan:

23 "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te maksatte kymmenykset jopa mintusta, tillistä ja kuminasta, mutta laiminlyötte sen, mikä laissa on tärkeintä: oikeudenmukaisuuden, laupeuden ja uskollisuuden. Näitä teidän pitäisi noudattaa, noita muitakaan unohtamatta. 24 Te sokeat oppaat! Hyttysen te siivilöitte, mutta nielaisette kamelin!

Mun psykopaatin uusi lempisanonta on etta mä istun kuin täi tervassa

Toivotonta muutenkin Suomenmaassa hakea mitaan apua mihinkään sellaisen jonka vaikeudet ei ratkea psykologisilla keskusteluilla, niinkuin jos nyt jarkeviä ollaan niin ei ratkea esim. halvaukset. Varmaan niihin halvauksiin toimii Jeesuksenkin metodi paremmin.

tytär-1 kirjoitti:

No pistämpä minäkin lusikkani tähän *soppaan*. Narsismi on hyvin kaavamaista, oli se sitten perheyhteisössä, tai parisuhteessa tapahtuvaa.
Erot onkin sitten siinä, että perheyhteisössä vallankayttö kohdistuu puolustuskyvyttömään lapseen. Ja parisuhteessa taas on kaksi aikuista ihmistä, jotka ovat ikänsä puolesta kuitenkin *tasavertaisessa* asemassa. Siis valinta tuntuu parisuhteessa olevan tavallaan vapaaehtoista.
Kun taas se lapsi, joka elää tällaisessa perheyhteisössä on tavallaan pakoitettu kärsimään osansa, kun hänellä ei ole mahdollisuutta vain valita olotilaansa ja pakatata tavaroita ja lähteä muualle.

Ja itse narsistivanhempien lapsena voin sanoa, että tämä on elinikäinenprojekti, vaikka olisi kuinka itsenäistytty ja vedetty *rajoja*. Vasta siina vaiheessa, kun on kummatkin narsistivanhemmat saatettu haudanlepoon. Voi hengittää vapaasti.

Lue lisää

"Erot onkin sitten siinä, että perheyhteisössä vallankayttö kohdistuu puolustuskyvyttömään lapseen. Ja parisuhteessa taas on kaksi aikuista ihmistä, jotka ovat ikänsä puolesta kuitenkin *tasavertaisessa* asemassa. Siis valinta tuntuu parisuhteessa olevan tavallaan vapaaehtoista.
Kun taas se lapsi, joka elää tällaisessa perheyhteisössä on tavallaan pakoitettu kärsimään osansa, kun hänellä ei ole mahdollisuutta vain valita olotilaansa ja pakatata tavaroita ja lähteä muualle."
Suurin piirtein noin. Lapsen kohdalta luonnollisesti, tietysti ja itsestäänselvästi aivan noin. Korostetusti noin kun lapsi on vielä alaikäinen.
Todellisuudessa irtautumisvaihtoehto löytyy lapsellekin ainakin periaatteen tasolla kun lapsi tulee tietoiseksi itseensä kohdistuneesta kohtelusta. Minulla henkilökohtaisesti ollut tuttavapiirissä ihminen, joka itse koputtanut aikoinaan lastensuojelun oveen ja pyytänyt omaa huostaanottoaan. Hänen tapauksessaan asia hoitui ja elämä järjestyi. Puhumattakaan niistä jotka tietynlaisella konstailulla hankkiutuvat vanhemmistaan eroon. Heitähän lastensuojelu on sitten täynnänsä...

Mitä tulee puoliso/kumppani -uhreihin, niin vapaaehtoisuuden kriteerit eivät täyty niiltä osin mitä seuraavassa kirjoitan. Kun voidakseen valita vapaasti, on ihmisen saatava oikeaa tietoa. Oikea tieto on vapaan valinnan edellytys. Narsistit tulevat aikuisuhreilleen täysin puskasta. Aikuisuhri ei tiedä mihin lähtee kun lähtee narsistin kanssa elämään/suhteeseen. Voi kulua useinkin monta kuukautta ennenkuin ensimmäiset todelliset ja hälyttävät viitteet ilmaantuvat, jopa vuosi ennenkuin ilmaantuu oireita jotka saavat punaisen lampun syttymään ja hälytyskellot pärähtämään kunnon kalkatukseen. Silloin useimmiten aikuisuhri alkaakin jo toimimaan ripeästi ja hakkiutumaan eroon riesastaan.
Mutta ikävä kyllä narsisti nopeana sitouttajana on usein ehtinyt tuossa ajassa laittaa uuden elämän vireille, jolloin aikuiskumppani/puoliso ei enää pystykään irtautumaan narsistista kokonaan. Narsisti ei esim. jätä koskaan entisiä vaimojaan rauhaan, vaan nämä tulevat olemaan aina osa narsistin todistekenttää narsistin suuruudesta, voimasta ja vallasta... lapsista puhumattakaan...
Muuten vapaita kumppaneitaan narsisti säilyttää lähdetarkoituksessaan itsepintaisesti kumppanin vastustuksesta huolimatta, puhuu takanapäin ja häärää tämän elämässä, mikäli se ikinä on mahdollista.
Ei niin yksinkertaista.

poiuytrdsxcvbv kirjoitti:

Ma inhoan sitä jo sydänjuuria myöden etta jos puhuu, niin ei uskota, mutta mitä anteeks vittua mä sellasille sitte puhun, miks mun pitas loputtomiin yhä uudelleen nöyryyttää itseäni sillatavoin vahingollisesti ? tai puhua sellasille jotka alkaa vouhottamaan tai olis valmiita sotkemaan kaikki asiat kuten uudelleehalvaannuttamaan mut.
Sata kertaa ainakin olen yrittänyt puhua ja viimest ruokarahanikin käyttänyt siihen . Se saa riittää. Mua on jo pilkattukin miksi aina vaan yritan, no ei sitten...

Lue lisää

Toistat samaa, jo vuodesta toiseen.

Suurin_piir kirjoitti:

"Erot onkin sitten siinä, että perheyhteisössä vallankayttö kohdistuu puolustuskyvyttömään lapseen. Ja parisuhteessa taas on kaksi aikuista ihmistä, jotka ovat ikänsä puolesta kuitenkin *tasavertaisessa* asemassa. Siis valinta tuntuu parisuhteessa olevan tavallaan vapaaehtoista.
Kun taas se lapsi, joka elää tällaisessa perheyhteisössä on tavallaan pakoitettu kärsimään osansa, kun hänellä ei ole mahdollisuutta vain valita olotilaansa ja pakatata tavaroita ja lähteä muualle."
Suurin piirtein noin. Lapsen kohdalta luonnollisesti, tietysti ja itsestäänselvästi aivan noin. Korostetusti noin kun lapsi on vielä alaikäinen.
Todellisuudessa irtautumisvaihtoehto löytyy lapsellekin ainakin periaatteen tasolla kun lapsi tulee tietoiseksi itseensä kohdistuneesta kohtelusta. Minulla henkilökohtaisesti ollut tuttavapiirissä ihminen, joka itse koputtanut aikoinaan lastensuojelun oveen ja pyytänyt omaa huostaanottoaan. Hänen tapauksessaan asia hoitui ja elämä järjestyi. Puhumattakaan niistä jotka tietynlaisella konstailulla hankkiutuvat vanhemmistaan eroon. Heitähän lastensuojelu on sitten täynnänsä...

Mitä tulee puoliso/kumppani -uhreihin, niin vapaaehtoisuuden kriteerit eivät täyty niiltä osin mitä seuraavassa kirjoitan. Kun voidakseen valita vapaasti, on ihmisen saatava oikeaa tietoa. Oikea tieto on vapaan valinnan edellytys. Narsistit tulevat aikuisuhreilleen täysin puskasta. Aikuisuhri ei tiedä mihin lähtee kun lähtee narsistin kanssa elämään/suhteeseen. Voi kulua useinkin monta kuukautta ennenkuin ensimmäiset todelliset ja hälyttävät viitteet ilmaantuvat, jopa vuosi ennenkuin ilmaantuu oireita jotka saavat punaisen lampun syttymään ja hälytyskellot pärähtämään kunnon kalkatukseen. Silloin useimmiten aikuisuhri alkaakin jo toimimaan ripeästi ja hakkiutumaan eroon riesastaan.
Mutta ikävä kyllä narsisti nopeana sitouttajana on usein ehtinyt tuossa ajassa laittaa uuden elämän vireille, jolloin aikuiskumppani/puoliso ei enää pystykään irtautumaan narsistista kokonaan. Narsisti ei esim. jätä koskaan entisiä vaimojaan rauhaan, vaan nämä tulevat olemaan aina osa narsistin todistekenttää narsistin suuruudesta, voimasta ja vallasta... lapsista puhumattakaan...
Muuten vapaita kumppaneitaan narsisti säilyttää lähdetarkoituksessaan itsepintaisesti kumppanin vastustuksesta huolimatta, puhuu takanapäin ja häärää tämän elämässä, mikäli se ikinä on mahdollista.
Ei niin yksinkertaista.

Lue lisää

"Ja parisuhteessa taas on kaksi aikuista ihmistä, jotka ovat ikänsä puolesta kuitenkin *tasavertaisessa* asemassa. Siis valinta tuntuu parisuhteessa olevan tavallaan vapaaehtoista."
Toivottavasti et oikeuta tuolla "ulkopuolisiin" tietämättömiin ihmisiin kohdistuneita petoksia, huijauksia, kaltoinkohteluja, ryöstöjä, varkauksia ym. julmuutta.

http://biblereasons.com/fools/

Mutta taalta sivustolta löytyi harvinaisen viisasta sanottavaa

Nuo sanat rauhoittaa ainakin mun sydanta enemman kun kaikki ne psykologiset "keskustelut" yhteensä jotka itsesasiassa huononsi mun oloa eiliseen asti

Toistat_sa kirjoitti:

Toistat samaa, jo vuodesta toiseen.

Arvaa miksi ?

Ehkä siksi etten tajunnut ajoissa etta maallinen apu todella on huijausta suurelta osin

Suurin_piir kirjoitti:

"Erot onkin sitten siinä, että perheyhteisössä vallankayttö kohdistuu puolustuskyvyttömään lapseen. Ja parisuhteessa taas on kaksi aikuista ihmistä, jotka ovat ikänsä puolesta kuitenkin *tasavertaisessa* asemassa. Siis valinta tuntuu parisuhteessa olevan tavallaan vapaaehtoista.
Kun taas se lapsi, joka elää tällaisessa perheyhteisössä on tavallaan pakoitettu kärsimään osansa, kun hänellä ei ole mahdollisuutta vain valita olotilaansa ja pakatata tavaroita ja lähteä muualle."
Suurin piirtein noin. Lapsen kohdalta luonnollisesti, tietysti ja itsestäänselvästi aivan noin. Korostetusti noin kun lapsi on vielä alaikäinen.
Todellisuudessa irtautumisvaihtoehto löytyy lapsellekin ainakin periaatteen tasolla kun lapsi tulee tietoiseksi itseensä kohdistuneesta kohtelusta. Minulla henkilökohtaisesti ollut tuttavapiirissä ihminen, joka itse koputtanut aikoinaan lastensuojelun oveen ja pyytänyt omaa huostaanottoaan. Hänen tapauksessaan asia hoitui ja elämä järjestyi. Puhumattakaan niistä jotka tietynlaisella konstailulla hankkiutuvat vanhemmistaan eroon. Heitähän lastensuojelu on sitten täynnänsä...

Mitä tulee puoliso/kumppani -uhreihin, niin vapaaehtoisuuden kriteerit eivät täyty niiltä osin mitä seuraavassa kirjoitan. Kun voidakseen valita vapaasti, on ihmisen saatava oikeaa tietoa. Oikea tieto on vapaan valinnan edellytys. Narsistit tulevat aikuisuhreilleen täysin puskasta. Aikuisuhri ei tiedä mihin lähtee kun lähtee narsistin kanssa elämään/suhteeseen. Voi kulua useinkin monta kuukautta ennenkuin ensimmäiset todelliset ja hälyttävät viitteet ilmaantuvat, jopa vuosi ennenkuin ilmaantuu oireita jotka saavat punaisen lampun syttymään ja hälytyskellot pärähtämään kunnon kalkatukseen. Silloin useimmiten aikuisuhri alkaakin jo toimimaan ripeästi ja hakkiutumaan eroon riesastaan.
Mutta ikävä kyllä narsisti nopeana sitouttajana on usein ehtinyt tuossa ajassa laittaa uuden elämän vireille, jolloin aikuiskumppani/puoliso ei enää pystykään irtautumaan narsistista kokonaan. Narsisti ei esim. jätä koskaan entisiä vaimojaan rauhaan, vaan nämä tulevat olemaan aina osa narsistin todistekenttää narsistin suuruudesta, voimasta ja vallasta... lapsista puhumattakaan...
Muuten vapaita kumppaneitaan narsisti säilyttää lähdetarkoituksessaan itsepintaisesti kumppanin vastustuksesta huolimatta, puhuu takanapäin ja häärää tämän elämässä, mikäli se ikinä on mahdollista.
Ei niin yksinkertaista.

Lue lisää

Kylla ma koputtelin kaikkia mahdollisia ovia 16-vuotiaasta asti. Kukaan ei kuullut. Yritin vaikka mita reittia paeta. Aina jouduin loukkuun ja erilaisiin paikkoihin joista en edes tiennyt missä olin. ja piti palata lähtöpisteeseen. Se on ihan eri syntya tilanteeseen josta on tarve paeta, mutta psykopaatin loukusta ei välttis pääse aikuinenkaan koskaan, se voi olla niin ovela
Kaikkein vittumaisin loukku on loputtomien psykologisten keskustelujen loukku joka on viimeinen kokemani koska ne keskustelut on jo valmiiksi psykopaatin (psykopaattien) vääristäämiä ja saa vaan vettä myllyyn siita keskustelusta

Lapsia kuulemma pelotellaan mustalaisten karryillä, opin keskusteluavusta. Ma olisin nuorena mielihyvin lähteny mustalaisten kärryillä jos mut vaan olis hyvaksytty omana itsenani joukkoon

poiuytrdsxcv kirjoitti:

Arvaa miksi ?

Ehkä siksi etten tajunnut ajoissa etta maallinen apu todella on huijausta suurelta osin

Entä sitten?

Noh..katsellaan ja kuullostellaan..ei sen iso vika tarvitse olla, kun se on päässä,,.vai miten se meni?