Täällä kirjoitetaan lääkkeistä ja lääkäreistä. Mutta miten hoidetaan sterssiä, itsestä riippumattomista syistä. Kaksi lähiomaistani on palvelukodeissa. Heillä on hyvät paikat ja peruspalvelut. Mutta se ei riitä, ainakaan minulle. Käyn kaksikertaa viikossa palvelukodeissa. Vien hedelmiä, lehtiä, partateriä, talouspapereita, vaatteita jne. Olen läsnä ja palaveeraan hoitajien kanssa. Vien invataxilla omaistani tapaamaan toista omaistani. Olen tavoitettavissa 24/7 puhelimitse ja sähköpostitse. Mikä tähän on lääkkeeksi. En voi vähentää käyntejäni kun sitten ainakin stressaan. Miten muut menettelevät palvelukotien käyntien suhteen?
Sterssiäkö
49
678
Vastaukset
Perinteisesti saat sen, mitä olet elämässäsi ansainnut.
Keneltä muulta haluaisit enenpää?
H.hun
Näinhän se on. Ehkä haluaisin muiltakin sukulaisilta ja tuttavilta joskus käyntiä palvelukoteihin.yksilesken kirjoitti:
hun
Näinhän se on. Ehkä haluaisin muiltakin sukulaisilta ja tuttavilta joskus käyntiä palvelukoteihin.Hih! Juuri näin. "Sterssaat" mutta haluat sterssata jotta voi moittia muita sukulaisia ja esittää marttyyriä, eikö vaan ;).
siilenämää kirjoitti:
Hih! Juuri näin. "Sterssaat" mutta haluat sterssata jotta voi moittia muita sukulaisia ja esittää marttyyriä, eikö vaan ;).
Ai niin ja sitten loppukuun kuilotat itse kun olet vienyt palvelukotiin hedelmiä, lehtiä, partateriä, talouspapereita, vaatteita jne.
siilenämää kirjoitti:
Ai niin ja sitten loppukuun kuilotat itse kun olet vienyt palvelukotiin hedelmiä, lehtiä, partateriä, talouspapereita, vaatteita jne.
siile
Olen liian hyväluontoinen. Annan vaikka paidan päältäni ja viimeiset centit jos toinen tarvitsee. Sitten kitisen täällä mummupalstalla. Ei taida minullakaan kaikki olla himassa.yksilesken kirjoitti:
siile
Olen liian hyväluontoinen. Annan vaikka paidan päältäni ja viimeiset centit jos toinen tarvitsee. Sitten kitisen täällä mummupalstalla. Ei taida minullakaan kaikki olla himassa.No emmä sitä tiedä onko himassa vai ei mutta muista pitää huolta myös itsestäsi ja omasta jaksamisestasi. Katkeroitunut kyyninen omainen kun ei ole kenekään ilo :). Minä vaan mutta nuo muut ei.
- määritä-oma-jaksamisesi
Laitan puhelimeni kuutamolle klo 21 - 06, jos sinä aikana sattuu jotain, niin en kuitenkaan pysty auttamaan, sitä varten on lääkärit ja hoitajat.
Minulla on äiti ja isä molemmat eri vuodeosastolla eri sairaaloissa, käyn molempien luona kerran viikossa, enempään ei aikani ja voimani riittäisi sillä olen vielä työelämässä.
Olen tehnyt valintani vierailuista omaa terveyttäni ajatellen, sillä turha minun on polttaa itseäni loppuun kun ammatti-ihmiset hoitavat heitä paremmin kuin minä.määritä
Kiitos lämpöisestä kirjoituksesta. Sinä teet vielä töitä ja jaksat silti käydä sairaaloissa. Minä olen eläkkeellä ja silti välillä tunnen outoa voimattomuutta. Sisareni osaavat ottaa rennommin ja lähtevät etelään lomaileimaan. Näinhän sen pitäisi olla.
- maissiiii
Et kai vaan ole palvelukotiriippuvainen.
Miksi siulle ei riitä se miten omaisiasi siellä hoidetaan.
Oletko nähnyt laiminlyöntejä ja kuvitteletko niitä vilisevän siellä, jos et valvo ja vartioi.
Hanki vähän muutakin elämää kuin omaisesi ja palvelukoti.
Taitaa se stressisi olla ihan siellä omien korvien välissä, oman tukan alla.
Sitä vartenhan ne palvelukodit ovat, ettei sinun tarvitsisi stressata. kyllä ne omaisesi siellä pärjäävät, kyllä heitä siellä autetaan, jos sinä vain maltat pysyä sieltä pois.
Ei sinun tarvitse olla mikään täydellinen omainen, voi niitä lehtiä viedä jos piipahtaa vain silloin tällöin, mutta 24 tuntia vuorokaudessa tuntuu liioitetulta oman tärkeyden korostamiselta.
Ammatti-ihmisiä siellä palvelukodissa, vai hoitavatko mielestäsi väärin siellä, koska sinun pitää palaveerata jatkuvasti.
Helppaa vähän itseäsi, anna itsellesi aikaa ja omaa vapautta, ehkä myös omaisesi virkistyvät ja ovat hyvillään kun kerrot omista uusista tekemisistäsi.
Muuten . noin jatkaessasi, pian olet sinä itse kolmantena perheesi jäsenenä siellä palvelukodissa, Stressi voi sairastuttaa ja pahasti.- maissiiii
yksilesken kirjoitti:
maissi
Onko sinulla perheetön veli ja leskiäiti palvelukodissa?Ehkä luulet, että kommentointini olisi erilaista jos minulla sattuisi olemaan perheetön veli ja leskiäiti palvelukodissa. Mutta ei olisi, olen sattuneista syistä elänyt aikamoisessa liitossa palvelukotiin ja sen elämään.
Näinkin voi asioista ajatella ja pyysit aloituksessasi mielestäni "lääkettä".
Lääkekin voi joskus maistua pahalta. maiss
Olemme täysin eri aaltopituudella. Sinä kirjoitat hoitajien työstä ja minä kirjoitan siitä, mitä jää sinne hoidon ulkopuolelle. Ihminen, joka istuu pyörätuolissa lounaan jälkeen niinkauan, että jalkoja alkaa särkemään. Ymmärrän täysin, että hoitajat eivät ehdi jokahetki jokapaikkaan. Nostan yksin omaiseni apulaitteella tuolista sängylle. Keitän lounaan jälkeen kahvit ja rupattelemme vaikka mitä. Laitan hänelle hedelmät annosrasioihin jääkaappiin, että hän ylettyy pyörätuolista ottamaan ne. Annan älypuhelimeni hänelle. Mutta kun oikea käsi on halvaantunut, vaikea on käyttö. Pistän musiikkia soimaan. Tilaan parturiajan. Jalkahoitaja tulee tarvittaessa. Tilaan taxin, kun lähdemme äitiämme katsomaan eri palvelukotiin. Tilasin netistä housut, villapaidan, pikeepaidan ym. Hoitajat pyytää lisää sukkia. Telkkari on pimeä ja lataan asetuksista kanavat näkyviin. Katson netistä, minkäverran on apteekkilaskua tulossa. Ei ole vielä Kelan katto täynnä (609€). Omaiseni kyselee lääkkeistään. Menen kantaan ja katson lääkityksen. Googletan ja suomennan lääkkeiden tarkoituksen. Haen päiväkahvit ja lääkkeen. Talo tarjoaa myös minulle. Kotiinlähtö. Omaiseni jää sänkyyn huilimaan. Hänet nostetaan sieltä ylös seuraavana päivänä lounaalle.yksilesken kirjoitti:
maiss
Olemme täysin eri aaltopituudella. Sinä kirjoitat hoitajien työstä ja minä kirjoitan siitä, mitä jää sinne hoidon ulkopuolelle. Ihminen, joka istuu pyörätuolissa lounaan jälkeen niinkauan, että jalkoja alkaa särkemään. Ymmärrän täysin, että hoitajat eivät ehdi jokahetki jokapaikkaan. Nostan yksin omaiseni apulaitteella tuolista sängylle. Keitän lounaan jälkeen kahvit ja rupattelemme vaikka mitä. Laitan hänelle hedelmät annosrasioihin jääkaappiin, että hän ylettyy pyörätuolista ottamaan ne. Annan älypuhelimeni hänelle. Mutta kun oikea käsi on halvaantunut, vaikea on käyttö. Pistän musiikkia soimaan. Tilaan parturiajan. Jalkahoitaja tulee tarvittaessa. Tilaan taxin, kun lähdemme äitiämme katsomaan eri palvelukotiin. Tilasin netistä housut, villapaidan, pikeepaidan ym. Hoitajat pyytää lisää sukkia. Telkkari on pimeä ja lataan asetuksista kanavat näkyviin. Katson netistä, minkäverran on apteekkilaskua tulossa. Ei ole vielä Kelan katto täynnä (609€). Omaiseni kyselee lääkkeistään. Menen kantaan ja katson lääkityksen. Googletan ja suomennan lääkkeiden tarkoituksen. Haen päiväkahvit ja lääkkeen. Talo tarjoaa myös minulle. Kotiinlähtö. Omaiseni jää sänkyyn huilimaan. Hänet nostetaan sieltä ylös seuraavana päivänä lounaalle.Ja kaiken tuon teet kaksi kertaa viikossa ja se stressaa sinut hengiltä?
Sinun stressisi syy on se viinanhimo, mikä ei aiokaan jättää sinua rauhaan vaikka kuinka kokeilet suunnata ajatuksesi sinne palvelukotiin ja omaisiisi.- maissiiii
yksilesken kirjoitti:
maiss
Olemme täysin eri aaltopituudella. Sinä kirjoitat hoitajien työstä ja minä kirjoitan siitä, mitä jää sinne hoidon ulkopuolelle. Ihminen, joka istuu pyörätuolissa lounaan jälkeen niinkauan, että jalkoja alkaa särkemään. Ymmärrän täysin, että hoitajat eivät ehdi jokahetki jokapaikkaan. Nostan yksin omaiseni apulaitteella tuolista sängylle. Keitän lounaan jälkeen kahvit ja rupattelemme vaikka mitä. Laitan hänelle hedelmät annosrasioihin jääkaappiin, että hän ylettyy pyörätuolista ottamaan ne. Annan älypuhelimeni hänelle. Mutta kun oikea käsi on halvaantunut, vaikea on käyttö. Pistän musiikkia soimaan. Tilaan parturiajan. Jalkahoitaja tulee tarvittaessa. Tilaan taxin, kun lähdemme äitiämme katsomaan eri palvelukotiin. Tilasin netistä housut, villapaidan, pikeepaidan ym. Hoitajat pyytää lisää sukkia. Telkkari on pimeä ja lataan asetuksista kanavat näkyviin. Katson netistä, minkäverran on apteekkilaskua tulossa. Ei ole vielä Kelan katto täynnä (609€). Omaiseni kyselee lääkkeistään. Menen kantaan ja katson lääkityksen. Googletan ja suomennan lääkkeiden tarkoituksen. Haen päiväkahvit ja lääkkeen. Talo tarjoaa myös minulle. Kotiinlähtö. Omaiseni jää sänkyyn huilimaan. Hänet nostetaan sieltä ylös seuraavana päivänä lounaalle.Aaltopituuksista en tiedä, en mielestäni kirjoittanut hoitajien työstä ja seuraan itse palvelukotielämää vallan eri kulmasta.
Kirjoituksesi on mielenkiintoinen, kaikkea tuotakin siellä voi tehdä.
Kommentoin kyllä samoin kun tuossa edellä, että 24/7 olet käytettävissä ja teet esimerkiksi noita juttuja siellä käydessäsi, tulee väistämättä mieleen, että ehkä uupumisen taustalla on muutakin huolettavaa. Voisiko olla henkilösuhteita tai jotain muuta tai suuri huoli omaisten jaksamisesta, mutta ei silloinkaan saisi unohtaa omaa jaksamistaan.
Tiedän palvelutaloja joissa omaiset käyvät päivittäin syöttämässä, huolehtivat asiakkaan pyykistä ja huoneen siivouksesta ja kuitenkaan ei stressi vaivaa.
Meillä ihmisillä on tietysti erilainen kyky sietää stressiä.
On tärkeää, että vierailet omaistesi luona rupattelemassa ja hoitelet tuollaisia asiointeja heidän puolestaan, olet silloin myös kuuntelevana korvana.
Hanki joku kiva harrastus, kokeile jotain uutta ja erilaista. maissiiii kirjoitti:
Aaltopituuksista en tiedä, en mielestäni kirjoittanut hoitajien työstä ja seuraan itse palvelukotielämää vallan eri kulmasta.
Kirjoituksesi on mielenkiintoinen, kaikkea tuotakin siellä voi tehdä.
Kommentoin kyllä samoin kun tuossa edellä, että 24/7 olet käytettävissä ja teet esimerkiksi noita juttuja siellä käydessäsi, tulee väistämättä mieleen, että ehkä uupumisen taustalla on muutakin huolettavaa. Voisiko olla henkilösuhteita tai jotain muuta tai suuri huoli omaisten jaksamisesta, mutta ei silloinkaan saisi unohtaa omaa jaksamistaan.
Tiedän palvelutaloja joissa omaiset käyvät päivittäin syöttämässä, huolehtivat asiakkaan pyykistä ja huoneen siivouksesta ja kuitenkaan ei stressi vaivaa.
Meillä ihmisillä on tietysti erilainen kyky sietää stressiä.
On tärkeää, että vierailet omaistesi luona rupattelemassa ja hoitelet tuollaisia asiointeja heidän puolestaan, olet silloin myös kuuntelevana korvana.
Hanki joku kiva harrastus, kokeile jotain uutta ja erilaista.maiss
Ilmeisesti minulla ei ole yhtään stressinsietokykyä. Lähden tästä bussii tuohin myrskyilmaan. Omaiseni kanssa lähdetään palvelukodista invataxilla toiseen palvelukotiin. Emme mahdu hisseistä, joten haen äitini ylhäältä ja tuon hissillä alas. Hyvinhän sitä kahta pyörätuoliasukasta hoitelee. Seurustelua ja äiti takaisin ylös huoneseen. Toinen omainen taxiin ja vien hänet .huoneeseen ja riisun päällysvaatteet ja nostan apuvälineellä sänkyyn huilimaan. Tämä operaatio toistuu parin viikon välein. En tiedä, onko tässä mitän järkeä. Äiti ja poika tapaavat toisensa ja minä äitini. Täytyy ottaa vain lunkisti eikä stressata. Ja yrittää löytää niitä harrastuksia. Tuo edellämainittu vapaaehtoistyö ei ilmeisesti käy harrastuksesta vaan huvista ja marttyyriroolista ja itseni pönkittämisestä ym.yksilesken kirjoitti:
maiss
Ilmeisesti minulla ei ole yhtään stressinsietokykyä. Lähden tästä bussii tuohin myrskyilmaan. Omaiseni kanssa lähdetään palvelukodista invataxilla toiseen palvelukotiin. Emme mahdu hisseistä, joten haen äitini ylhäältä ja tuon hissillä alas. Hyvinhän sitä kahta pyörätuoliasukasta hoitelee. Seurustelua ja äiti takaisin ylös huoneseen. Toinen omainen taxiin ja vien hänet .huoneeseen ja riisun päällysvaatteet ja nostan apuvälineellä sänkyyn huilimaan. Tämä operaatio toistuu parin viikon välein. En tiedä, onko tässä mitän järkeä. Äiti ja poika tapaavat toisensa ja minä äitini. Täytyy ottaa vain lunkisti eikä stressata. Ja yrittää löytää niitä harrastuksia. Tuo edellämainittu vapaaehtoistyö ei ilmeisesti käy harrastuksesta vaan huvista ja marttyyriroolista ja itseni pönkittämisestä ym.En tosiaankaan näe tuossa kertomassasi sitä, mikä voisi normaalisti mitenkään stressata verrattain nuorta fyysisesti tervettä eläkeläistä, jolla ei muutakaan tekemistä ole kuin ehkä kusettaa koiraa.
Olisit edes työssäkäyvä perheenäiti, niin sitten voisin vähän nostaa hattua, että oletpas sinä tuhti, kun jaksat vielä tuollaistakin.Tellukka kirjoitti:
En tosiaankaan näe tuossa kertomassasi sitä, mikä voisi normaalisti mitenkään stressata verrattain nuorta fyysisesti tervettä eläkeläistä, jolla ei muutakaan tekemistä ole kuin ehkä kusettaa koiraa.
Olisit edes työssäkäyvä perheenäiti, niin sitten voisin vähän nostaa hattua, että oletpas sinä tuhti, kun jaksat vielä tuollaistakin.Tell
En enää stressaakkaan. Sattui vain yksi huono päivä tuohon väliin. Liekö mustanpäivän notkahdus. Nyt riennän taas nuorekkaana leskenä, hiukset hulmuten, hymyn kare huulilla palvelutalojen ihmeelliseen maailmaan. Raittiina, tupakoimattomana, karismaattisena, pääsen loistamaan vanhusten pariin. Katselen heidän innostuneita kasvojaan kun he leipovat pullaa päiväkahville. Kuuntelen juttuja sota-ajoista ja ruokapulasta. Eihän siellä muita vierailijoita näy, eikä paljoa käy. Eivät ole näin hyväkuntoisia ja vapaita ja toimettomia eläkeläisiä kuin minä olen. Monelle on tärkeämpää matkustaa etelän lämpöön tai pitää huolta peräkammaripojista ja tytöistä. Toiset raatavat kotona viiden tenavan ja ukon eteen ja käyvät kolmea vuoroa työssä. Eihän siinä ehdi vanhaa äitiään tai veljeään koskaan tervehtimään. Ja jos tulevatkin, iskevät konjakkipullon pöytään, että otahan mamma siitä, tullaan tuomaan uusi lekkeri ensijouluna, jos henki pihise silloin, jollakin. Kaikilla meillä on erilaiset tapamme.maissiiii kirjoitti:
Aaltopituuksista en tiedä, en mielestäni kirjoittanut hoitajien työstä ja seuraan itse palvelukotielämää vallan eri kulmasta.
Kirjoituksesi on mielenkiintoinen, kaikkea tuotakin siellä voi tehdä.
Kommentoin kyllä samoin kun tuossa edellä, että 24/7 olet käytettävissä ja teet esimerkiksi noita juttuja siellä käydessäsi, tulee väistämättä mieleen, että ehkä uupumisen taustalla on muutakin huolettavaa. Voisiko olla henkilösuhteita tai jotain muuta tai suuri huoli omaisten jaksamisesta, mutta ei silloinkaan saisi unohtaa omaa jaksamistaan.
Tiedän palvelutaloja joissa omaiset käyvät päivittäin syöttämässä, huolehtivat asiakkaan pyykistä ja huoneen siivouksesta ja kuitenkaan ei stressi vaivaa.
Meillä ihmisillä on tietysti erilainen kyky sietää stressiä.
On tärkeää, että vierailet omaistesi luona rupattelemassa ja hoitelet tuollaisia asiointeja heidän puolestaan, olet silloin myös kuuntelevana korvana.
Hanki joku kiva harrastus, kokeile jotain uutta ja erilaista.maiss
Mikä se sellainen palvelutalo on jossa omaiset syöttävät, siivoavat ja pesevät pyykkiä. Säästetäänkö siinä asukkaan rahoja mahdolliseeen perinnönjakoon. Käskit hankkia jonkun kivan harrastuksen. Menen kait sitten harrastelijateatteriin näyttelijäksi. Olen ollut teatterissa ennenkin , tai alan kirjoittamaan romaania. Tai alan säästämään arkkurahaa tekemällä jotain. Vaikka ulkoiluttasin koiria ja ottaisin palkan.
Sanot ´´heillä on hyvät paikat ja peruspalvelut. Mutta se ei riitä ainakaan minulle.´´
Hetkinen, mietihän nyt missä menet. Miten niin, Sinulle, ethän Sinä palvelutalossa asu.
Taidat vaan pyrkiä pönkittämään omanarvontuntoa.
Kuule lääkkeeksi tuohon sanoisin, että ota nyt järki kätees ja sillä selvä.- sitäpäsitä
Sterssiäkö ;))
- Tressiäkö
! Eläkeläisellä ?
- Diit-Lain
Mikä on stressi?
Sellaisen otuksen tahtoisin kokea tässä elämässä. Deatline on joka hetki, ilman stressiä.
Miten kukaan eläkeläinen tässä maailmassa voi stressaantua mistään? Luulisi kaiken olevan valmiiksi elettyä. - Pisaratartuntana
Stressi lasketaan tartuntatauteihin. Kun yksi sairastuu, siinä sairastuu muitakin lähituntumassa.
Minä olen teflonia ilman voita. - Heikunkeikku
Kun on läheisestä kysymys, niin on ihme juttu, miten sitä ihminen venyy.
Mitään stressiä ei ajattele ja jos ajattelee, niin on tunne, että ei tässä mitään..
Kaikki tapahtuu jälkeen päin. Jälkeen päin huomaa, että johan tottavie, miten ihmeessä minä tuonkin jaksoin. Uupumus voi hetkellisesti yllättää. Jälkikäteinen uupumus ei kuitenkaan "tunnu missään".
Hyvä asia, että tunne tulee jälkikäteen.
Ihminen on monimutkainen kokonaisuus, hän osaa säädellä jaksamistaan.
Minulla itselläni on keskeneräinen homma menossa. Perunkirjoitukset. Myös joidenkin asioitten jakamiset, jotka ovat tuoneet itselleni perin ikäviä hämmästyksiä. Pettymyksiä.
Mutta ja mutta. Koska tunnen itseni, niin tiedän selviytyväni näistä ikävistäkin jutuista.
Perinnön jakoon liittyvät asiat ovat ikäviä asioita, kun kaikki eivät osaa keskustella asiallisesti.
Tullen laittamaan kädet kyynärpäitä myöten ristiin, kun tämä kaikki homma on ohi.
Ehkä ja kenties sitten saan aikaa huokaista ja todeta, että hitto nyhämmää huilaan.Mieheni kuoli v. 2013. Se oli elämäni pahin paikka. Romahdin täysin ja elin robottina ja zombina pitkän aikaa. En tahtonut millään toipua. Kun elämä alkoi vähän hymyillä, äitini sai aivohalvauksen ja siitä tuli pitkä prosessi muuttoineen, kaikkineen. Jonkin ajan päästä veljeni halvaantui. Taas pitkä prosessi kaikkineen. Nyt kun itsellä on ikää ja asun maalla, matkat kahdesti viikossa bussissa alkavat painaa. Hoidan veljeni edunvalvonnan, eli papereita tulee sieltä täältä. Olen luonteeltani ehkä liian huolehtiva. Johtuneeko yksinolostani tai mistälie. Kyllä tämä tästä taas menee. Pimeä vuodenaika vetää mielen matalaksi. Onneksi minulla on hurmuri hoitokoira. Se saa mieleni pirteäksi ja hymyn huulille.
yksilesken kirjoitti:
Mieheni kuoli v. 2013. Se oli elämäni pahin paikka. Romahdin täysin ja elin robottina ja zombina pitkän aikaa. En tahtonut millään toipua. Kun elämä alkoi vähän hymyillä, äitini sai aivohalvauksen ja siitä tuli pitkä prosessi muuttoineen, kaikkineen. Jonkin ajan päästä veljeni halvaantui. Taas pitkä prosessi kaikkineen. Nyt kun itsellä on ikää ja asun maalla, matkat kahdesti viikossa bussissa alkavat painaa. Hoidan veljeni edunvalvonnan, eli papereita tulee sieltä täältä. Olen luonteeltani ehkä liian huolehtiva. Johtuneeko yksinolostani tai mistälie. Kyllä tämä tästä taas menee. Pimeä vuodenaika vetää mielen matalaksi. Onneksi minulla on hurmuri hoitokoira. Se saa mieleni pirteäksi ja hymyn huulille.
Onko Sinulla muita harrastuksia, kuin se hoitokoira, joka veisi ajatuksia vähän muualle, kuin hoitokotiin.
Etkö vaan voisi päättää, että käyt vain kerran viikossa. Kyllä siihen tottuu, kun se muuttuu kahden kerran sijasta, yhden viikkokäynnin rutiiniksi.epp
En kudo, virkkaa, nyplää, neulo tai ompele. En käy marjassa tai sienessä. En leivo pakastimeen pullaa, kakkuja, en mitään. En laita terassille kukkasipuleita, kanervia tai mitään kasveja. En laita yhtään valolankaa enkä lyhtyä.Terassi on tyhjä ja pimeä. Ei ole akvaariota, nukkekotia, tonttuovia, viinejä käymässä. Ei ole lapsia, kotieläimiä, ukkoa tai akkaa. En hiihdä, luistele, tee lumiukkoja tai laskettele. En kerää postimerkkejä enkä muumikuppeja. Minulla ei ole mitään muuta harrastusta kuin koiran ulkoiluttaminen, kävelylenkit, uiminen, Helsingissä käynnit. Ja tuo vapaaehtoistyö. Mikä parasta. Minulla on mielenrauhayksilesken kirjoitti:
epp
En kudo, virkkaa, nyplää, neulo tai ompele. En käy marjassa tai sienessä. En leivo pakastimeen pullaa, kakkuja, en mitään. En laita terassille kukkasipuleita, kanervia tai mitään kasveja. En laita yhtään valolankaa enkä lyhtyä.Terassi on tyhjä ja pimeä. Ei ole akvaariota, nukkekotia, tonttuovia, viinejä käymässä. Ei ole lapsia, kotieläimiä, ukkoa tai akkaa. En hiihdä, luistele, tee lumiukkoja tai laskettele. En kerää postimerkkejä enkä muumikuppeja. Minulla ei ole mitään muuta harrastusta kuin koiran ulkoiluttaminen, kävelylenkit, uiminen, Helsingissä käynnit. Ja tuo vapaaehtoistyö. Mikä parasta. Minulla on mielenrauhaMiten stressi ja mielenrauha asuvat samaan aikaan samassa ihmisessä?
- Pitkän-ajan-saanto
Tellukka kirjoitti:
Miten stressi ja mielenrauha asuvat samaan aikaan samassa ihmisessä?
Siihen täytyy käydä erityis ammattikurssit, ei niitä muuten saa.
Tellukka kirjoitti:
Miten stressi ja mielenrauha asuvat samaan aikaan samassa ihmisessä?
Tuollaista yhdistelmää kutsutaan itsensä pettämiseksi. Ei nähdä oikeasti omaa tilannetta van se ihanne, minkä toivoisi olevan.
siile
Kirjoitin liian hätäisesti stressistä. Oli yksi valvottu yö takana ja ulkona kurja sää. Se heilautti venettä hetkeksi. Nyt on taas normitila ja asiat sujuvat mallikkaasti. Eli mielenrauha on.- stadista.moi
yksilesken kirjoitti:
siile
Kirjoitin liian hätäisesti stressistä. Oli yksi valvottu yö takana ja ulkona kurja sää. Se heilautti venettä hetkeksi. Nyt on taas normitila ja asiat sujuvat mallikkaasti. Eli mielenrauha on.Olen ymmärtänyt että olet entinen stadilainen ja tykkäät vierailla Helsingissä. Irrottauduppa pariksi päiväksi niistä kotiympyröistä . Tilaat yöksi hotellin ja nautit pari päivää Helsingin vilinästä. Poikkeat vaikka johonkin monista joulukonserteista ja käyt niska kenossa tuijottelemassa kauniita keskustan jouluvaloja.
Noin pidemmän päälle voisi olla hyvä jos löytäisit samanhenkisiä kavereita. Olisi juttuseuraa ja saisit muutakin ajateltavaa kuin nuo stressaavat rutiinit. stadista.moi kirjoitti:
Olen ymmärtänyt että olet entinen stadilainen ja tykkäät vierailla Helsingissä. Irrottauduppa pariksi päiväksi niistä kotiympyröistä . Tilaat yöksi hotellin ja nautit pari päivää Helsingin vilinästä. Poikkeat vaikka johonkin monista joulukonserteista ja käyt niska kenossa tuijottelemassa kauniita keskustan jouluvaloja.
Noin pidemmän päälle voisi olla hyvä jos löytäisit samanhenkisiä kavereita. Olisi juttuseuraa ja saisit muutakin ajateltavaa kuin nuo stressaavat rutiinit.stadi
Joo, olen asunut pääkaupunkiseudulla koko nuoruuteni. Olen joka vuosi käynytkin stadissa. Viimeksi asuin Kaisaniemenkadun Cumuluksessa. Nautin suunnattomasti Helsingin vilinästä. Bulevardin Ekberg-kahvila on täydellinen. Aleksin joulukatu pitää nähdä. Samoin Kansallisteatterissa mikä tahansa esitys. Töölönrantaa kun kiertää Hesarille, on hieno nähdä tuttuja Kallion seutuja ja Hurstin valinta. Juttuseura on kompastuskiveni. Olen luonteeltani yksinäinen kulkija ja erakko. Helsingissä aikoinani kiersin liiaksi kapakoita ja oli vääränlaistakin seuraa. Viihdyn ihan mainiosti itsekseni. On tullut niin paljon lunta tupaan ns. kavereilta, että en koskaan luota kehenkään hiukkaakaan. Menköön nyt tämä vuosi näin. Katson ensivuonna sopivan kohdan. Hyppään Onnibussiin ja lähden stadiin.
- Huolehditko.itsestäsi
Hoidan Nyxää kolmena päivänä viikossa, asumme erillämme, ihan arkisia pikkuhommia; kaupassakäyntiä, siivousta, ruokien laittoa. Exää käyn tervehtimässän. kerran viikossa, ajan hänelle mieluisaan paikkaa ja ehkä soitan toisen kerran jaksamista kysellen. Molemmat huonokuntoisia kotona-asuvia. Hoidan lapsenlapsia muutaman tunnin pari kertaa viikossa. Välimatkat ovat lyhyitä, joten niihin ei aikaa kulu.
Mutta en stressaannu. Keväällä kun tämä rumba alkoi (tai lapsenlapsia olen hoitanut aina), niin stressasin valtavasti ja etukäteen murehdin etten jaksa. Sitten luovutin stessin pois itsestäni ja elin päivän kerrallaan. No ei se olekaan raskasta, elämä on aika monipuolista.
Tämän lisäksi hoidan itseäni; käyn kosmetologilla, hieronnassa, jumpassa, uimahallissa, kivoissa tapahtumissa, paikallisessa kuppilassa köörissä ja pidän yhteyttä pariin ikäiseeni terveeseen ystävään. Kokonaisuutena jaksan hyvin. - tööttt
Sillekään ei mitään mahda että ihmiselokin on rajallinen -elämä yllätyksiä ja kaameita katastrofejakin täynnä - silti uskoisin että älliäkin mukana elossa siin missä tunteitakin.
Raivattavaa riittää - kuolinsiivoustenkin lomassa - ylivoimaista kuormitusta välttääkseen - kaikkien päällekkäisien ja monenlaisten asioiden hoidossa - mistä aloittaisitte uutta elämänvaihetta luomaan
- läsnä elossa on aina suru ja muutkin tuhannet tunteet - viruksia kaikessa elävässä kuin koneellakin
- sitä näkyvää ja näkymätöntä maailmaa säteilevästi hymyillenkin tai sateenkaarenkin väreissä jos kyynelten läpi katsoo maailmaa- missä korostuu se hoidon ja huolenpidon merkitys ihmisten ja asioidenkin hoidossa. Mieluummin rauhaa ja järjestystä kuin kaaosta ihan kaikkien elämään.
Ihmisten jaksamisellakin kun on rajansa. sterssistä en tiiä, mutta stressiä hoidetaan usein levolla.
- teretule
Ei ole stressiä, oli kerran kun lääkäri soitti aaton aattona --sinulla on leikkaus heti joulun jälkeen syöpä selästä piti poistaa.
- Paranitko-miten
Tekikö se lääkäri sinusta selkärangattoman eikä jättänyt edes repulle tukea?
- teretule
Paranitko-miten kirjoitti:
Tekikö se lääkäri sinusta selkärangattoman eikä jättänyt edes repulle tukea?
En ole nolla kuin sinä suomalainen---paranin.
- Kiltintytönsyndrooma-ko
Aloittajan pitäisi hakea ongelmaansa apua, terapiaa. Miksi hössöttää jos läheisillä ei ole mitään hätää hössöttämättäkään.
Kiltintytön
Nyt alkaa oikein superhössöttäjien aika. Joulu tulossa ja kakarat lokkeilevat päiväkaupalla mammojen helmoissa. Odottavat valmista, eivätkä tikkua ristiin pistä äitimuoria auttaakseen. Kinkkuja ja muuta safkaa roudataan olka vääränä. Kuoritaan, pilkotaan, kypsytetään ja pakastetaan aamusta iltaan laatikoita ym. uusavuttomille aikuisille lapsille. Lahjoja ostellaan ja kääritään yön pimeinä tunteina. Ollaan voimien äärirajoilla. Pienten eläkkeiden saldot ovat huolestuttavan alhaalla. Ei kait vaan joulustressi iske mammoihin.
Mutta onneksi minulta tuo kaikki on poissa. Bussit eivät kulje joulunaikaan joten olen maalla ja nautin, yksin. Korkeintaan teen lanttulaatikon ja rosollin. Makaan soffalla, ja syön konvehteja. Minun hössötykseni ovat tältä vuodelta ohi. Muuten, mihin terapiaan minun pitäisi mennä?- Eiollutjoulustapuhe
Lanttumaakarille mars, jos snaijaat mikä se on.
- teretule
Korvien välissä se on jos on aivot, momilla ei aivoja ja mistä johtuu???
Kun mieheni joutui lopullisesti vuodeosastolle kävin päivittäin syöttämässä hänet, samalla reissulla kävin tervehtimässä äitiäni joka oli palveluasumisen puolella samassa talossa.
Ensin toistakymmentä vuotta omaishoitoa, noin viisi vuotta vuodeosastolla käyntejä, nyt ei ole pakkoa mennä mihinkään.
Eihän silloinkaan ollut pakko, kävin kun tiesin että odottavat ja matka oli lyhyt vaikka kävellä. Paitsi mökiltä tuli matkaa 13km.
Hoitoon olin kohtalaisen tyytyväinen.En stressaantunut, jos olisin väsähtänyt niin en sitten olisi mennyt.
En viipynyt kauan käydessäni, miehelle keksin joka päiväksi jotain hyvää syötävää, kysyi ensimmäisenä kun näki minut, mitä toit.
Kun olin syöttänyt peittelin päiväunille ja käväisin äidin luona. Ei siinä mennyt kuin korkeintaan tunti kaikkiaan. Omaishoidon aikaan olisin uupunut jos en olisi vaatinut enemmän vapaata kuin lakisääteiset 3 vrk kuukaudessa.
Saatoin olla kolmekin viikkoa ulkomailla, sitten taas jaksoin.mielikki.mummo kirjoitti:
En stressaantunut, jos olisin väsähtänyt niin en sitten olisi mennyt.
En viipynyt kauan käydessäni, miehelle keksin joka päiväksi jotain hyvää syötävää, kysyi ensimmäisenä kun näki minut, mitä toit.
Kun olin syöttänyt peittelin päiväunille ja käväisin äidin luona. Ei siinä mennyt kuin korkeintaan tunti kaikkiaan. Omaishoidon aikaan olisin uupunut jos en olisi vaatinut enemmän vapaata kuin lakisääteiset 3 vrk kuukaudessa.
Saatoin olla kolmekin viikkoa ulkomailla, sitten taas jaksoin.Hienoa Mielikki, Sinä olet osannut ottaa asiat järkevästi ja niin kuin ne on.
- Järkikäteenkin
Ei ole stressiä ei-ei ainakaan vielä.Paapotte siellä palvelutalossa olevia mukavia tai pahankurisia sukulaisianne ja vielä stressatte. aMiettikääpä lähisukuanne,kuka teitä käy paapomassa,,,todennäköisesti ei kukaan.Lopettakaa,tulette vaan katkeraksi ,kun itse olette sitten vahainkodissa tai vastaavassa.
Tai ehkä olette sitä tyyppiä,ettette tunne itseänne muuten tarpeelliseksi,kuin stressaamalla noin.Nyt puhuu raha. Ei kaikilla omaishoitajilla ole varaa matkustella ympäri maailmaa vaikka annettaisiin vapaapäiviä. Kokoajan joutuu laskemaan kotosalla, miten saa rahat riittämään. Itse jouduin ottamaan lainaa, että selvisin 7 kuukauden sairaalamaksuista ja myöhemmin kotihoidosta. Halusin mieheni kotiin. Tein kaiken täysin vapaaehtoisesti. Maksoi mitä maksoi. Hinta oli kova,mutta mitään en tekisi toisin.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
24h Kirppis
Olen muuttamassa paikkakunnalle ja mietin olisiko tälläiselle liikkeelle tarvetta alueella?133728Kerotakaa joensuun kontiolahden paiholan laitoksesta jotain
Mun kaveri joutuu paiholan laitokseen nyt lähi aikoina niin voisko ihmiset kertoa minkälaista siellä on tarinoita jne ja273010Suomessa eletään liian pitkään
"Ihmisten on kuoltava" Asiantuntija varoittaa: Suomi ei ole valmis siihen, että niin moni elää pitkään: ”Kaiken täytyy2742785Deodoranttiteollisuus
Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin51925- 2241478
- 751261
Martinan mies on Suomessa.
Siellä se on Martinan instassa ja täällä on jo ero tullut. Voi että kun huvittaa...1631095Voitaisko olla kavereita?
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk21067Maistaisitko sinä näitä valmisruokia?
Terhi Kinnari ja Kinnarin tila voitti Suomalainen menestysresepti -kisan. Makuja Kinnarin tilan kaurapohjaisissa aterioi311004Tuo yksi tampio vielä ilmeisesti kuvittelee
Että joku itkee peräänsä täällä vinkuen jotain utopistista kadonnutta rakkauttaan kaksoisliekit silmissä leiskuen. Pyhä95961