Olen välillä ihmetellyt itsessäni - ja muissa varsinkin - taipumusta tsuumailla. Silloinkin, kun normaaliobjektiivin tai laajakulman käyttö maisemakuvaan riittäisi, on ollut taipumusta tsuumailla lähemmäs. Ja teletsuumilla varsinkin. Monissa esityksissä tämä on saattanut näkyä: tv:ssä ja muualla, että kuvakulma on kapea, telemäinen, puristunut, ja perspektiivivaikutelma luonnoton katseluetäisyyteen verrattuna.
Esim. syksyllä ruskan aikaan oikein ihmettelemällä ihmettelin, että mikä kumma tämä on, tämä taipumus tsuumailla. Olin ottanut maisemakuvia ruskan aikaan sillä tyylillä, että 28 millin kinovastaavuudella valmiiksi sommiteltua kuvaa ensin. Mutta sitten tuli joku kummallinen yllyke /ajatus /idea /naksahdus, että teki mieli ottaa samoilta sijoilta toinen kuva, ahtaammin rajattu, 35 millin kinovastaavuutta. Myöhemmin kuvia katsoessa ihmettelin, miksi otin tuon toisen kuvan. Sehän on paljon huonompi. Siitä puuttuu jotain. Se on vaillinainen. Osatotuus.
Joten mistä tässä on kyse? Mitä tuon "naksahduksen" aikana tapahtui? Valokuvaajan tauti? Onko ihmisen tavassa katsella jokin automaattinen reaktio, taipumus tsuumata lähemmäs? Autoilussa kovassa vauhdissa näkökenttä saattaa vaikuttaa kapeammalta. Kun keskitytään näkökentän keskiosaan. Onko valokuvauksessa sama ongelma, kun tuijotetaan jotain kuvaustilanteessa? Vauhtisokeus? Onko siis valokuvaajalle hyve, että pyritään tiedostamaan tätä taipumusta ja toimimaan sitä vastaan - ja katsella sekä kuvata laajakulmaisemmin?
Palstalla on ollut lähes uskonnolista sävyä toisinaan. Palstan "pastori" Canonisti on ollut julistamassa yleisölle ilosanomaa kiinteistä polttoväleistä ja valovoimasta. Mutta yleisö narisee, ei kun me haluamme tsuumailla. Meistä on niin ihanaa tämä tsuumi ja vakaaja, ynnä muut sellaiset. Onko vanhanaikainen perinteinen valokuvaus katoamassa? Haluavatko kaikki nyt vain vakaajatsuumeja, ja sommittelun asemesta vain rajataan tiiviisti? Laiskuutta?
Tsuumailu tiiviisti rajaten
26
372
Vastaukset
Noinkin tietysti mutta itse haluan zuumailla. maisema on monesti komea varsinkin tiettyinä vuodenaikoina jolloin täyden kennon 16 mm antaa hyvän yleiskuvan maisemasta, jopa laajemman mitä sinä näet silmälläsi katsoessasi yhteen kohtaan.
Tarkan näön alue täydellä kennolla on noin 50 millisen näkökenttä ja 1,5x kropilla (mm Nikon) noin 35 mm. Kuitenkin maisemassa saattaa olla ja onkin joku kohde joka erityisesti kiinnittää huomiota tai siinä on kohtia jotka haluat karsia pois kuten vaikka liikennemerkki tai sähkötolppa jolloin zoon on mukava olemassa eikä kuvaa tarvitse niin paljoa jälkeen kropata.
Kaikilla laseilla saa kuvia ja kuvaaja valitsee mitä hän haluaa kuvassaan nähdä. Zoomaillaan!Ei taas tuota puppua. Tarkan näön alue on hyvin kapea, mutta koska silmät liikkuvat sitä kapeutta ei havaitse. Normaaliobjektiivilla ei ole mitään tekemistä ihmisen silmän kuvakulman kanssa, ei mitään. Normaaliobjektiiville on ihan kaava: katseluetäisyys * kennokoko / kuvakoko. Näihin, kun sitten pannaan jotkut perusoletukset, saadaan n. 50 mm. Jos kuvakooksi asetetaan 12 * 18 cm saadaan 25 cm etäisyydellä 50 mm. Kymppikuvalle normaalin pitäisi olla hieman pidempi. Ihmisen näkökenttä vastaa n. 18 mm polttoväliä.
Johteesta voi aina ottaa kuvia eri rajauksilla. Aina se laajin ei ole paras.okaro kirjoitti:
Ei taas tuota puppua. Tarkan näön alue on hyvin kapea, mutta koska silmät liikkuvat sitä kapeutta ei havaitse. Normaaliobjektiivilla ei ole mitään tekemistä ihmisen silmän kuvakulman kanssa, ei mitään. Normaaliobjektiiville on ihan kaava: katseluetäisyys * kennokoko / kuvakoko. Näihin, kun sitten pannaan jotkut perusoletukset, saadaan n. 50 mm. Jos kuvakooksi asetetaan 12 * 18 cm saadaan 25 cm etäisyydellä 50 mm. Kymppikuvalle normaalin pitäisi olla hieman pidempi. Ihmisen näkökenttä vastaa n. 18 mm polttoväliä.
Johteesta voi aina ottaa kuvia eri rajauksilla. Aina se laajin ei ole paras.Maisemakuvia harva kuvaa 25 cm etäisyydeltä. Netti kertoi ihmisen tarkan näön olevan noin 5 astetta kuvakulmana. 50 astetta kinokennolla vastaa noin 50 asteen kulmaa (Nikon objektiivisimulaattori). Nikon kropilla saman kulman saa noin 30 mm optisella pituudella. Entiseen dia aikaan tuo 50 mm optiikka oli sellainen vakio joka yleensä kuului pakettiin.
Mitä tulostan teen A3 tai A3 kokoon ja erääseen tarkoitukseen ajoittain muutamia A4 kokoa. Pienempiä en tarvitse.En puhunut mitään kuvausetäisyydestä vaan katseluetäisyydestä. Tuo 50 asteen juttu oli jotain ufotekstiä. Tottakai 50 asteta vastaa 50 astetta.
- ksjhaDHAgd
Nykyään on tärkeintä, että on paljon zoomia 83x, vaikkei kukaan tiedä, mitä tuo tarkoittaa käytännössä. Toiset luulee kiinteää telettäkin zoomikzi, kun se suurentaa.
Zoomi on usein kätevä, mutta yleensä huono valovoima ja polttoväliin nähden suuri koko häiritsee.
Filmiaikana naurettiin, jos objektiivin valovoima oli huonompi, kuin 2,8. Normaaleissa ja pikkuteleissä valovoiman piti alkaa ykkösellä.
Nyt on valovoima pudonnut joitain "pro" linssejä lukuunottamatta 5,6-6,3:n. Pitkissä jalustalta käytettävissä kirkkaassa valossa tuon sietää, mutta kun lyhyetkin polttovälit on 3,5-5,6 niin se ei kivalta tunnu.
Siitä syystä "hämärä" hommiin joutuu hankkimaan edelleen kiinteitä. Se kuuluisa ISOttelemnen kun ei aina auta.Luuletko, että filmiajan zoomkompakteissa valovoimat olivat tuota luokkaa?
http://global.canon/en/c-museum/product/film183.html
http://global.canon/en/c-museum/product/film238.html
valovoima niin kehno, ettei sitä edes printattu objektiiviin. Telepäässä f/13. Huomaa, filmiaikana 3x oli superzoom.
Eikä järjestelmissä ollut juuri paremmin:
http://global.canon/en/c-museum/product/film243.html
Vastaa nykyisiä kittizoomeja.- Canonisti
okaro kirjoitti:
Luuletko, että filmiajan zoomkompakteissa valovoimat olivat tuota luokkaa?
http://global.canon/en/c-museum/product/film183.html
http://global.canon/en/c-museum/product/film238.html
valovoima niin kehno, ettei sitä edes printattu objektiiviin. Telepäässä f/13. Huomaa, filmiaikana 3x oli superzoom.
Eikä järjestelmissä ollut juuri paremmin:
http://global.canon/en/c-museum/product/film243.html
Vastaa nykyisiä kittizoomeja.Niissä kompakteissa, joita itse käytin, oli valovoima f/1.7 - f/2.8. Tuo huonoin oli Minoxissa, jossa taas oli monta muuta hyvää puolta. Minoxin objektiivi on muuten aika hyvin piirtävä.
Kinojärkkäriin oli objektiiveja f/1.4 - f/2.8. Viimeksimainittu oli 70-210 telezoomi. Primet olivat väliltä f/1.4 - f/2.0.
Keskarien valovoiman ovat sitten eri juttu.
Toki filmiaikanakin tehtiin kaikenlaista roskaa, mutta ensilloinkaan ostanut sellaista. Canonisti kirjoitti:
Niissä kompakteissa, joita itse käytin, oli valovoima f/1.7 - f/2.8. Tuo huonoin oli Minoxissa, jossa taas oli monta muuta hyvää puolta. Minoxin objektiivi on muuten aika hyvin piirtävä.
Kinojärkkäriin oli objektiiveja f/1.4 - f/2.8. Viimeksimainittu oli 70-210 telezoomi. Primet olivat väliltä f/1.4 - f/2.0.
Keskarien valovoiman ovat sitten eri juttu.
Toki filmiaikanakin tehtiin kaikenlaista roskaa, mutta ensilloinkaan ostanut sellaista.Noin olikin 1970-luvulla. 1990-luvulla oli toisin. 1990-luvulla kompakteja myytiin aivan eri tahtiin, 27 miljoonaa vuodessa, kun 1970-luvulla luku oli n. kuutisen miljoonaa. Canonilla 70-210 mm oli f/4.
- Canonisti
okaro kirjoitti:
Noin olikin 1970-luvulla. 1990-luvulla oli toisin. 1990-luvulla kompakteja myytiin aivan eri tahtiin, 27 miljoonaa vuodessa, kun 1970-luvulla luku oli n. kuutisen miljoonaa. Canonilla 70-210 mm oli f/4.
Rupesin miettimään tuon zoomin valovoimaa. Kyse oli Vivitar Series1 zoomista. Nopealla googlauksella valovoima olisi ollut f/3.5.
- bokeh-palluroinen
Se ykkösellä alkava valovoima on kyllä pahasti yliarvostettua.
Lähikuvauksessa sillä syväterävyys on luokkaa onneton, eikä valovoimainenkaan objektiivi yleensä ole terävimmillään suurimmalla aukolla, vaan joudutaan runsaasti aukkoa pienentämään jos terävyyttä kaivataan.
Onhan nyt sellaisia tunnelmoitsijoita jotka on niin kovasti kohteen ympäristöstään eristämisen perään, ja bokeh-palluroisten kaipuussakin tuntuvat elävän. bokeh-palluroinen kirjoitti:
Se ykkösellä alkava valovoima on kyllä pahasti yliarvostettua.
Lähikuvauksessa sillä syväterävyys on luokkaa onneton, eikä valovoimainenkaan objektiivi yleensä ole terävimmillään suurimmalla aukolla, vaan joudutaan runsaasti aukkoa pienentämään jos terävyyttä kaivataan.
Onhan nyt sellaisia tunnelmoitsijoita jotka on niin kovasti kohteen ympäristöstään eristämisen perään, ja bokeh-palluroisten kaipuussakin tuntuvat elävän.Noiden todella isojen valovoimien aika alkaa olla historiassa ajassa jolloin ASA400 oli jo jotain suurta. Nyt ISO4000 ei ole mikään ihme ja eri nimiset VR toiminnat auttavat lisää kuvan vakauden hyväksi.
Jos halutaan lyhyttä valotusaikaa niin siinäkään ei mikään F1 ole paikallaan, ainakaan jos maali eli kohde on liikkuvaista sorttia koska terävyysalue on hyvin pieni. Onhan ne komeita mutta kohta historiaa ja ainoa hyöty lienee tarkennuksen onnistuminen varsin pienessä valossa mutta silloinkin aukko pienenetään kuvauksen ajaksi jos oikein halutaa muutamin kuin pieni terävyysalue.
- kuuuukkeli
Ei kai objektiivien valovoima ole juurikaan muuttunut filmiajasta, ainakaan huonompaan suuntaa, ehkä jotain canonin 50/1.0 lukuun ottamatta.
Minulla oli käsitarkenteisena settinä 28/2.8, 50/1.8, 135/2.8, 200/3.5 ja Tokinan zoomi 70-210/4.5-5.6. Olympuksen pokkarissa objektiivina oli 35/2.8. - Tsuumiko
Taudin kuvaus? Oireet? Diagnoosi?
Internetissä on monenlaisia PDF-tiedostoja. Tässä yksi, joka esittelee urheiluvalokuvausta:
https://www.pdfdrive.net/why-is-sports-photography-hard-e22045260.html
Mielestäni tuossa esityksessä kuvastuu "valokuvaajan taudin" oireita. On monenlaisia kuvia kyllä. Mutta monesti on tsuumattu kamalan lähelle, tiiviisti rajattuja kuvia. Sitten ihmetellään, miten tarkennus tuppasi menemään pieleen, eteen tai taaksepäin, muutaman senttimetrin, tai kymmeniä senttejä. Putket ovat järeitä, painavia, kömpelön näköisiä, kuin sinkoja tai tykkejä - kuin ammuttaisiin hyttystä kilometrin päästä?
Kaikista tiivimmin rajattuja kuvia katsellessa varsinkin oma mielipiteeni on, että joukkuelajin kuvaamiseen sopisi paljon lyhyempi teleobjektiivi. Yksittäisen pelaajan asemesta kuvata laajemmin kentän tilanteita. Mieluummin maalilta kuva, miltä näyttää maalivahti, kun vastustaja hyökkää. Harhautuiko lähtemään vahti kauas maalilta.
Lyhyemmällä teleobjektiivilla kuva olisi helpompi tarkentaa, ja syvyysterävyyttä riittäisi syvemmälle alueelle paljon helpommin. Laajakulmaisempi kuva kertoisi enemmän tilanteesta, sisältäisi enemmän informaatiota /arvoa.
- Mitä muut ovat mieltä tuon PDF-tiedoston kuvista ja pähkäilyistä, ja tästä rajailusta ylipäätään? Riittäisikö moneen urheilutilanteeseen vaikkapa 135/2 mieluummin, kuin painavampi, hankalampi 400-millinen tele?
Muistaakseni Jaskarin Valokuvausopas, vanha filmiaikakauden kirja, väitti että lopullinen kuva tehdään vasta vedostusvaiheessa. - Alun perin valokuvauksessa ei ehkä pyrittykään ollenkaan tiiviiseen rajaukseen jo kuvaamisen aikana, vaan kuva voitiin rajata jälkikäteen paperille /lehteen /kirjaan osasuurennokseksi. Miksi nykyaikana sitten, kun on vielä helpompaa jälkikäsittely, kuvat pyritään tsuumailemaan valmiiksi - jo ennen kuin kuvaa missään edes käytetään?- OlinSielläMinäkin
Ainakin nykyisillä noin 20 MPikselin kameroilla on lehtikuvauksessa aika hemmetisti rajausvaraa ilman että laatu kärsii. Ennen vanhaan kun Tri-äXää prässättiin EmoFinellä jonnekin huimiin 1200 ASA lukemiin, ei kuvaa juuri kärsinyt rajailla, ja Helsingin kisahallissa kuvatuissa koriskuvissa oli Torpan Poikien jenkkivahvistuksen naaman kohdalla negassa pelkkä reikä...
Suuri valovoima on kaksiteräinen miekka, toisaalta se mahdollistaa kuvaamisen varsin vähällä valolla mutta samalla kutistaa terävyysalueen olemattomiin tai lähes.
KUn kuvataan toimintaa juten koripalloa ja tuon julkaisun kaiketi haavipalloa niin liikkeet ovat vikkeliä eli aikojen pitää olla kyhyita jos halutaan yksityiskohtia. Silloin on parasta kuvata "pitkällä putkella" jolloin kohde on siinä terävyysalueella. Jos kuvataan isolla aukolla yleiskuvaa niin suurin osa on poissa terävyysalueelta ja vain sen tarkennuskohteen voi leikata siitä irti kelvollisesti.
Tuon vuoksi onkin syytä käyttää zoom lasia jolloin saa eri zoomauksilla aina tilanteen mukaan joko enemmän yleiskuvaa tai kuvaa yksilösuorituksesta.
Harvoin kuitenkaan kentän laidalla mitään 600 mm putkea tarvitsee jos ei hae irtoripsiä tyttöjen koripallopelikuvista, veikkaan 70 - 200 mm F2.8 riittävän joka vielä on tällaiselle vanhallekin konkarille kantorajan rajoissa. Sillä saa laajempaa ja rajatumpaa kuvaa tilanteen mukaan.
Tsuumiko esittää varsin yksiniittistä ajattelua mutta kun meitä on tuhansia tänään niin tuhatniittinen on luovempaa ajattelua. Kukkikoon kaikki kukat ja jos joku haluaa koripalloa kuvata kalansilmällä niin olkaatte hyvät vaan, siinä näkyy koko kenttä kerralla 180 asteen kuvakulman ansiosta.- Tsuumiko
Extyökkäri kirjoitti:
Suuri valovoima on kaksiteräinen miekka, toisaalta se mahdollistaa kuvaamisen varsin vähällä valolla mutta samalla kutistaa terävyysalueen olemattomiin tai lähes.
KUn kuvataan toimintaa juten koripalloa ja tuon julkaisun kaiketi haavipalloa niin liikkeet ovat vikkeliä eli aikojen pitää olla kyhyita jos halutaan yksityiskohtia. Silloin on parasta kuvata "pitkällä putkella" jolloin kohde on siinä terävyysalueella. Jos kuvataan isolla aukolla yleiskuvaa niin suurin osa on poissa terävyysalueelta ja vain sen tarkennuskohteen voi leikata siitä irti kelvollisesti.
Tuon vuoksi onkin syytä käyttää zoom lasia jolloin saa eri zoomauksilla aina tilanteen mukaan joko enemmän yleiskuvaa tai kuvaa yksilösuorituksesta.
Harvoin kuitenkaan kentän laidalla mitään 600 mm putkea tarvitsee jos ei hae irtoripsiä tyttöjen koripallopelikuvista, veikkaan 70 - 200 mm F2.8 riittävän joka vielä on tällaiselle vanhallekin konkarille kantorajan rajoissa. Sillä saa laajempaa ja rajatumpaa kuvaa tilanteen mukaan.
Tsuumiko esittää varsin yksiniittistä ajattelua mutta kun meitä on tuhansia tänään niin tuhatniittinen on luovempaa ajattelua. Kukkikoon kaikki kukat ja jos joku haluaa koripalloa kuvata kalansilmällä niin olkaatte hyvät vaan, siinä näkyy koko kenttä kerralla 180 asteen kuvakulman ansiosta.En nyt muista syvyysterävyyden laskennan kaavoja, mutta olettaisin, että jos kuvataan esim. 135-millisellä putkella 400-millisen asemesta, samalta etäisyydeltä, niin syvyysterävyys kasvaa suunnilleen toisen potenssiin. Eli jos polttovälien ero on noin kolminkertainen, niin olisiko syvyysterävyyttä yhdeksänkertaisesti? - Joku voisi ehkä korjata tämän arvioni, jos tietää paremmin.
Ajattelin tuota 135 millin polttoväliä siitä syystä, että PDF-tiedoston kuvissa esiintyi monia tällaisia kuvia, että vain yksi pelaaja oli saatu pystykuvaan. Jos siis otettaisiin (helpompi?) vaakakuva ja myöhemmin tehtäisiin kuvasta 2x osasuurennos, niin tällä tavalla voitaisiin käyttää noin kolmasosaa polttovälistä 400, koska kuvan mittasuhteet 2:3 kerrottuna 0,5:lla antaisi tulokseksi 1/3, eli 400:n asemesta saataisiin suunnilleen 135, teoreettisesti laskien.
Miten paljon helpompaa olisikaan kuvata urheilua esim. 135/2 putkella - painavamman 400-millisen asemesta!? Eihän tavallinen kisan /ottelun katsoja yleisön joukossa hänkään katsele kisaa /ottelua 8x kiikarilla? Joten miksi sitten kuvaaja yrittäisi kentän laidalla tavoittaa kuvaan vain pelaajan viiksiä tai vasenta etujalkaa? - Tsuumiko
OlinSielläMinäkin kirjoitti:
Ainakin nykyisillä noin 20 MPikselin kameroilla on lehtikuvauksessa aika hemmetisti rajausvaraa ilman että laatu kärsii. Ennen vanhaan kun Tri-äXää prässättiin EmoFinellä jonnekin huimiin 1200 ASA lukemiin, ei kuvaa juuri kärsinyt rajailla, ja Helsingin kisahallissa kuvatuissa koriskuvissa oli Torpan Poikien jenkkivahvistuksen naaman kohdalla negassa pelkkä reikä...
Tämä mielenkiintoinen kommentti. Jotain juuri tämänkaltaista kaipasinkin. Antaa ajattelun aihetta: menneisyydessä pärjättiin paljon alkeellisemmilla vehkeillä! Olenko siis vanhanaikainen ja kärryiltä pudonnut, jos ajattelen, että nykyajan kuvankäsittelyllä on paljon helpompaa tehdä osasuurennoksia - ja siitä syystä tsuumailun merkitys (kuvatessa) pitäisi olla nykyään vähäisempi kuin ennen? Ja kuitenkin monella se tuntuu olevan suurempi kuin ennen oli?
Tsuumiko kirjoitti:
Tämä mielenkiintoinen kommentti. Jotain juuri tämänkaltaista kaipasinkin. Antaa ajattelun aihetta: menneisyydessä pärjättiin paljon alkeellisemmilla vehkeillä! Olenko siis vanhanaikainen ja kärryiltä pudonnut, jos ajattelen, että nykyajan kuvankäsittelyllä on paljon helpompaa tehdä osasuurennoksia - ja siitä syystä tsuumailun merkitys (kuvatessa) pitäisi olla nykyään vähäisempi kuin ennen? Ja kuitenkin monella se tuntuu olevan suurempi kuin ennen oli?
Menneisyydessä pärjättiin kävellen ja viestittiin savumerkein ja vainotulin. Maailma muuttuu Tsuumiko ja meidän saattaa olla hyvä seurata perässä oma täällä olo aikamme. Minäkin käytän nykyään kännyä vaikka olen soittanut aikoinaan veivattavallakin jonne keskuksen vastauksen jälkeen sanottiin kenelle haluaa tai numero johon haluttiin yhdistettävän. Molemmat tavat toimivat kylän sisällä. Jos haluttiin soittaa vaikka Hesaan tai Tampereelle niin piti odottaa kunnes yhteys saatiin kykettyä ja loppusoitolla kerrottiin keskuksella jotta yhteyden saa purkaa, se oli kaukopuhelu. Nyt ei ole kaukopuhelu vaikka soitat Uuteen Seelantiin.
Sama juttu kameroiden ja salamavalojen kanssa laatikkokamerat ja kertavälähtävät magnesium lamput olivat joskus nykyaikaa vaikka niitä ei tänään löydä kuin museoista.
Kannattaa sinunkin siirtyä nykyaikaan! D800 lasilla jossa on 36 Mpix kenno voi normaalikuvasta helposti kropata yli puolet pois ja silti on noin 15 Mpix joka riittää mainiosta A3 kuvaan, jos tyytyy täysHD kuvaan nettiin niin kroppausta voi jatkaa hyvin pitkälle kunhan katsoo kohteen olevan tarkentuneella alueella.
Meitä kuvaajia on tänään suuri joukko ja mielipiteitä juuri saman verran jokaisen ollessa omalta kohdaltaan oikeassa. Ei siinä sen kummempaa ole!- miettikkää
Tsuumiko kirjoitti:
En nyt muista syvyysterävyyden laskennan kaavoja, mutta olettaisin, että jos kuvataan esim. 135-millisellä putkella 400-millisen asemesta, samalta etäisyydeltä, niin syvyysterävyys kasvaa suunnilleen toisen potenssiin. Eli jos polttovälien ero on noin kolminkertainen, niin olisiko syvyysterävyyttä yhdeksänkertaisesti? - Joku voisi ehkä korjata tämän arvioni, jos tietää paremmin.
Ajattelin tuota 135 millin polttoväliä siitä syystä, että PDF-tiedoston kuvissa esiintyi monia tällaisia kuvia, että vain yksi pelaaja oli saatu pystykuvaan. Jos siis otettaisiin (helpompi?) vaakakuva ja myöhemmin tehtäisiin kuvasta 2x osasuurennos, niin tällä tavalla voitaisiin käyttää noin kolmasosaa polttovälistä 400, koska kuvan mittasuhteet 2:3 kerrottuna 0,5:lla antaisi tulokseksi 1/3, eli 400:n asemesta saataisiin suunnilleen 135, teoreettisesti laskien.
Miten paljon helpompaa olisikaan kuvata urheilua esim. 135/2 putkella - painavamman 400-millisen asemesta!? Eihän tavallinen kisan /ottelun katsoja yleisön joukossa hänkään katsele kisaa /ottelua 8x kiikarilla? Joten miksi sitten kuvaaja yrittäisi kentän laidalla tavoittaa kuvaan vain pelaajan viiksiä tai vasenta etujalkaa?Mikä valokuvaajan tehtävä on urheilutapahtumissa, konserteissa jne? Kuvata sitä samaa näkymää mitä tavallinen yleisö näkee, vaiko kuvata tilanteita lähemmin, tuoda esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia, asioita, joita ei tavallinen katsoja yleisön joukosta tule ajatelleeksi/katsoneeksi tai ei kaukaa näe kunnolla? Valitaanko optiikka tilanteen mukaan, mitä kuvataan, missä, miten kaukaa, mitä halutaan kuvin kertoa ja tuoda esille?
- Tsuumiko
miettikkää kirjoitti:
Mikä valokuvaajan tehtävä on urheilutapahtumissa, konserteissa jne? Kuvata sitä samaa näkymää mitä tavallinen yleisö näkee, vaiko kuvata tilanteita lähemmin, tuoda esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia, asioita, joita ei tavallinen katsoja yleisön joukosta tule ajatelleeksi/katsoneeksi tai ei kaukaa näe kunnolla? Valitaanko optiikka tilanteen mukaan, mitä kuvataan, missä, miten kaukaa, mitä halutaan kuvin kertoa ja tuoda esille?
"valokuvaajan tehtävä" saattaa olla varsin omaehtoista ja luovaa toimintaa, freelancerin kaltaisena tai taiteilijana, jolla on tekijänoikeus omiin kuviinsa. Eri tilanne palkkatyösuhteessa. Mutta ehkä sielläkään ei moni hengitä niskaan ja komentele kuvaustilanteessa, että nyt rajaat tuosta ja nyt tuolta, vai komennetaanko?
TV-lähetykset urheilukisoista ovat jossain mielessä melkoista herkkua. Kuvaajia on paljon. Kameroissa paljon laatua ja tekniikkaa. Myös mahdollisuutta tsuumailla pitkälle, rajata tiiviisti. Joku toimii kuin kapellimestarina: valikoiden, minkä kameran kuvaa missäkin tilanteessa näytetään. Jos yksittäinen valokuvaaja yrittäisi vähänkään jäljitellä sitä, mitä kuvausryhmä televisioon on saanut aikaiseksi, niin pitäisi olla moninkertainen määrä käsiä ja jalkoja käytössä yhdellä ihmisellä eri puolilla kenttää samaan aikaan.
TV:n kuvaustekniikkaa on arvosteltukin. Vanha tuttava on, enemmän kuin tavallinen ihminen jaksaisi kuunnella ärsyyntymättä, muistutellut moneen kertaan, miten televisiossa on huonoa kuvaustekniikkaa. Vanha ihminen kun ei pääse, tai ei halua vaivalloisesti lähteä kisoihin seurailemaan paikan päälle, niin televisio on ollut se pääasiallinen väline seurata urheilua. Ja siellä televisiossa on kuulemma sellaista kuvaustekniikkaa, että välillä näytetään taitoluistelijan päätä, välillä reittä, milloin mitäkin ruumiinosaa.
Ikävä kyllä, olen samaa lähelle tsuumailun, tiiviisti rajaamisen tekniikkaa itsekin huomannut - monenlaisissa kuvaesityksissä. Mutta ehkä naiset haluavat katsella jalkopallomiesten sanonko mitä? - Luimpakerran
Tsuumiko kirjoitti:
"valokuvaajan tehtävä" saattaa olla varsin omaehtoista ja luovaa toimintaa, freelancerin kaltaisena tai taiteilijana, jolla on tekijänoikeus omiin kuviinsa. Eri tilanne palkkatyösuhteessa. Mutta ehkä sielläkään ei moni hengitä niskaan ja komentele kuvaustilanteessa, että nyt rajaat tuosta ja nyt tuolta, vai komennetaanko?
TV-lähetykset urheilukisoista ovat jossain mielessä melkoista herkkua. Kuvaajia on paljon. Kameroissa paljon laatua ja tekniikkaa. Myös mahdollisuutta tsuumailla pitkälle, rajata tiiviisti. Joku toimii kuin kapellimestarina: valikoiden, minkä kameran kuvaa missäkin tilanteessa näytetään. Jos yksittäinen valokuvaaja yrittäisi vähänkään jäljitellä sitä, mitä kuvausryhmä televisioon on saanut aikaiseksi, niin pitäisi olla moninkertainen määrä käsiä ja jalkoja käytössä yhdellä ihmisellä eri puolilla kenttää samaan aikaan.
TV:n kuvaustekniikkaa on arvosteltukin. Vanha tuttava on, enemmän kuin tavallinen ihminen jaksaisi kuunnella ärsyyntymättä, muistutellut moneen kertaan, miten televisiossa on huonoa kuvaustekniikkaa. Vanha ihminen kun ei pääse, tai ei halua vaivalloisesti lähteä kisoihin seurailemaan paikan päälle, niin televisio on ollut se pääasiallinen väline seurata urheilua. Ja siellä televisiossa on kuulemma sellaista kuvaustekniikkaa, että välillä näytetään taitoluistelijan päätä, välillä reittä, milloin mitäkin ruumiinosaa.
Ikävä kyllä, olen samaa lähelle tsuumailun, tiiviisti rajaamisen tekniikkaa itsekin huomannut - monenlaisissa kuvaesityksissä. Mutta ehkä naiset haluavat katsella jalkopallomiesten sanonko mitä?Tuollainen kirja löytyy urheilukuvauksesta, kirjoittaja kuvannut arvokisoja MM jne, kirjastosta löytyy, niin ei tarvii ostaa.https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/urheilukuvaus/
https://www.nikon.fi/fi_FI/ambassadors/vesa-koivunen/bio.tag/ambassadors/vesa_koivunen/bio.dcr
- Naksahduksesi
Kirjoittelustasi päätellen se naksahdus tosiaan tapahtui päässäsi.
Vian ei tarvitse olla iso, kun se on päässä. - Tsuumiko
Mielenkiintoista, että Ex-työkkäri mainitsi juuri nimenomaan tuon 70-200 /2,8 putken, jota olin aikonut ottaa puheenaiheeksi seuraavaksi.
- Keskustelussa on aiheena tällainen naksahdus, tai hypoteesini, että moninaisten tsuumien asemesta joskus saattaa olla terveellistä harkita lyhyempää, kevyempää ja valovoimaisempaa teleobjektiivia, kuten 100/2 tai 135/2. Helpompi käyttää, eikä kuvatessa tarvitse tsuumailla, vaan voi keskittyä aiheen katsomiseen mieluummin. Eikö se ole helpotus?
Mitä mieltä raati on seuraavasta PDF-tiedostosta?
Teos käsittelee konserttitilanteiden kuvaamista. On kuvaa mm. Bruce Springsteenistä ja muista muusikoista:
https://www.pdfdrive.net/j-dennis-thomas-concert-and-live-music-photography-soul-foto-e25479074.html
Itseäni ihmetyttää suositus, että käytettäisiin 70-200 /2,8 objektiivia. Toisaalta esitetään, että tämä objektiivi on jo niin raskas, että saattaa vääntää tai murtaa kamerarungosta kiinnityskohdan, jos runko ei ole erityisen lujaa tekoa (lainaus PDF-lukijasta sivulta 14 /252):
"Another good point of a magnesium-framed camera is that when using heavier lenses
such as a 70-200mm f/2.8, you have less of a chance of warping the lens ange if you
have the camera and lens hanging from a strap. Although quite rare, plastic-bodied
cameras have been known to warp slightly from the weight of the lens and in a few
ultra-rare cases the lens flange has ripped completely from the body."
Katselin myös ihmeissäni, ehkä hiukan säälinsekaisin tuntein myös, Youtube-videota, jossa opetettiin kameran pitelyä tukevasti. Itse kun olen kuvaillut himmeämmällä teletsuumilla Canon EF 75-300 /4-5,6 kevyesti käsivaralta live-musiikkia ja muita tapahtumia, jopa filmille, niin tuntui erikoiselta ja vaikealta, että nykyään, digikameroiden salliessa paljon nopeammat ISO-lukemat, käytettäisiin noin raskaita putkia. Eikö 100/2 tai 135/2 olisi konserttiin paljon mukavampi tai kätevämpi kuin 70-200 /2,8 ? Tottakai tiedän, että tsuumeja voidaan käyttää, ja kiinteitä polttovälejä myös, mutta kumpi on oikeasti helpompi tapa kuvata?
"How to hold the camera for taking best photos" by Vincent Versace
https://www.youtube.com/watch?v=OyXFQLCacmcZoom voittaa kiinteät useimmissa tapauksissa koska se vapauttaa lasin vaihdosta tai välttyy kahden rungon kantamiselta. Lähes kaikessa mitä kuvaa on zoom hyödyllinen koska aina jalkazoom ei ole käytännön ratkaisu.
Kun itse aikoinaan ostin tuon Nikkorin 70 - 200 F2.8 olisin ehkä valinnut sen F4 putken jos sellainen silloin Nikkorilla olisi ollut vaan se ilmestyi vasta jälkikäteen.
Tuo massa on todellisuutta mutta vuosien käytön jälkeen olen havainnut ainakin Nikon runkojen mainiosti kestävän ja jos sen laitan jalustaan niin sehän tulee siihen zoomin alla olevaan kiinnitykseen jolloin vain rungon paino rasittaa liitosta.
Kun meitä kuvaajia on kymmenin tuhansin niin hieman kiinnostaa mikä sai sinussa tuon saarnamiehen syntymään. Ainahan on ollut prime intoilijoita mutta myös zoomailijoita ja molemmat ovat valinneet tien jota itse haluavat kulkea. Nyt väität toisen olevan väärässä ja toisen korotat sfääreihin. MIKSI?- Tsuumiko
Extyökkäri kirjoitti:
Zoom voittaa kiinteät useimmissa tapauksissa koska se vapauttaa lasin vaihdosta tai välttyy kahden rungon kantamiselta. Lähes kaikessa mitä kuvaa on zoom hyödyllinen koska aina jalkazoom ei ole käytännön ratkaisu.
Kun itse aikoinaan ostin tuon Nikkorin 70 - 200 F2.8 olisin ehkä valinnut sen F4 putken jos sellainen silloin Nikkorilla olisi ollut vaan se ilmestyi vasta jälkikäteen.
Tuo massa on todellisuutta mutta vuosien käytön jälkeen olen havainnut ainakin Nikon runkojen mainiosti kestävän ja jos sen laitan jalustaan niin sehän tulee siihen zoomin alla olevaan kiinnitykseen jolloin vain rungon paino rasittaa liitosta.
Kun meitä kuvaajia on kymmenin tuhansin niin hieman kiinnostaa mikä sai sinussa tuon saarnamiehen syntymään. Ainahan on ollut prime intoilijoita mutta myös zoomailijoita ja molemmat ovat valinneet tien jota itse haluavat kulkea. Nyt väität toisen olevan väärässä ja toisen korotat sfääreihin. MIKSI?Mielestäni on toisaalta erikoisen hämmästyttävää, toisaalta huvittavaakin, sellainen kinastelu, että valokuvauksesta yksi on ymmärtävinään vain valovoiman, tai toinen pelkkää tsuumailua, ja kolmas korostaa tiettyä polttoväliä. Välillä on vaikea uskoa, että kyseessä on todellisia ihmisiä. Heitä voisi luulla Allerin trolleiksi, kamerakauppiaiksi, tai satuhahmoiksi. Että mitä tuo rakki räksyttää, pitääkö sille heittää soppaluu tai purulelu, että lakkaa räksyttämästä? Että ovatko AA-akut vanhentunutta teknologiaa, mitä häh? Täysin naurettaviakin väitteitä on vilissyt, mutta silloin tällöin keskustelu voi toimia ärsykkeenä tutkia asioita netistä ja muualta paremmin. Ehkä tuossa ja tuossa keskustelijan väitteessä oli jotain arvokasta.
Tottakai, jos kirjoitin tsuumeja kyseenalaistavaa tekstiä, niin paikalle ilmestyi nälvimään ja teeskentelemään opettajaa minulle joku, joka ei ole ymmärtävinään ollenkaan valovoimaisten objektiivien käyttöä? Olisiko syytä lakata itse kiemurtelemasta, että näkisi suoremmin, missä mennään? Mitä vastaan tappelet, jos haluat mitätöidä ja kyseenalaistaa valovoiman asian? Eikö sitä saa valokuvauksessa käyttää? Kuka on saarnannut?
Eikö keskusteluun voi suhtautua rusinat pullasta -tyylillä, positiivisesti? Esim. että onko kirjoittajalla jokin havainto, kokemus tai väite, jossa on jotain järkeä, vai lähdetäänkö sitä automaattisesti vastustamaan, ollakseen parempia tai viisaampia? Eikö tässä ole kyse samasta nöyryydestä kuin todellisuuden suhteen pitäisi olla muillakin aloilla, ettei luulla tietävänsä kaiken, vaikka käyttäydyttäisiin ahdasmielisesti kuin muurahaiset tulitikkulaatikkossa, luullen sitä universumiksi? Onko hirveän väärin heitellä hypoteeseja ja kysymyksiä? Tsuumiko kirjoitti:
Mielestäni on toisaalta erikoisen hämmästyttävää, toisaalta huvittavaakin, sellainen kinastelu, että valokuvauksesta yksi on ymmärtävinään vain valovoiman, tai toinen pelkkää tsuumailua, ja kolmas korostaa tiettyä polttoväliä. Välillä on vaikea uskoa, että kyseessä on todellisia ihmisiä. Heitä voisi luulla Allerin trolleiksi, kamerakauppiaiksi, tai satuhahmoiksi. Että mitä tuo rakki räksyttää, pitääkö sille heittää soppaluu tai purulelu, että lakkaa räksyttämästä? Että ovatko AA-akut vanhentunutta teknologiaa, mitä häh? Täysin naurettaviakin väitteitä on vilissyt, mutta silloin tällöin keskustelu voi toimia ärsykkeenä tutkia asioita netistä ja muualta paremmin. Ehkä tuossa ja tuossa keskustelijan väitteessä oli jotain arvokasta.
Tottakai, jos kirjoitin tsuumeja kyseenalaistavaa tekstiä, niin paikalle ilmestyi nälvimään ja teeskentelemään opettajaa minulle joku, joka ei ole ymmärtävinään ollenkaan valovoimaisten objektiivien käyttöä? Olisiko syytä lakata itse kiemurtelemasta, että näkisi suoremmin, missä mennään? Mitä vastaan tappelet, jos haluat mitätöidä ja kyseenalaistaa valovoiman asian? Eikö sitä saa valokuvauksessa käyttää? Kuka on saarnannut?
Eikö keskusteluun voi suhtautua rusinat pullasta -tyylillä, positiivisesti? Esim. että onko kirjoittajalla jokin havainto, kokemus tai väite, jossa on jotain järkeä, vai lähdetäänkö sitä automaattisesti vastustamaan, ollakseen parempia tai viisaampia? Eikö tässä ole kyse samasta nöyryydestä kuin todellisuuden suhteen pitäisi olla muillakin aloilla, ettei luulla tietävänsä kaiken, vaikka käyttäydyttäisiin ahdasmielisesti kuin muurahaiset tulitikkulaatikkossa, luullen sitä universumiksi? Onko hirveän väärin heitellä hypoteeseja ja kysymyksiä?Se on hieman niin Tsuumiko jotta aina tilanteen mukaan!
Jos halutaan sumentaa taustaa jonkun kuvattavan kohteen kuten vaikka hääparin takana on syytä käyttää aukkoa ja pituutta jolla haluttu tulos saavutetaan. Jos halutaan kuvata hyppivää tirppaa tuolla jossain niin metrikään ei aina riitä putken mitaksi ja urheilukilpailun sekä lasten leikkien kuvaaja rakastaa nopeita sulkijan liikkeitä ja ISO kestävyyttä.
Ei noissa mitään ristiriitaa olle, ainakin itse yritän soveltaa aina kuhunkin tilanteeseen sopivaa yhdistelmää aukon, ajan, putken pituuden eli kuvakulman sekä ISO arvon osalta mutta myönnän joskus mokaavani noissa hommissa.
Uudemmissa rungoissa AA akut ja paristot taitavat todella olla historiallisia kapineita koska akkujen tekniikka on jatkanut kehitystään.
Muurahaisille, joskaan en yhtäkään tunne joten tämä on vain arvelua, tulitikkulaatikko on todella avaraa tilaa. En usko niiden siellä potevan ahtaudesta kärsimisen oireita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän261356Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71282- 51196
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21194Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11173Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11171Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421167Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21154Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31139Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21130