Vuotaneiden paristojen tuhojen korjaus?

Löysin vanhempien varastosta vanhan pelikonsolin jonka sisään oli unohtunut paristot ainakin 25 vuodeksi ja ne olivat tietenkin vuotaneet, puhkiruostuneet ja ainakin paristotilan kontaktipinnat ovat ruostuneet aivan hirvittävään kuntoon, en ole näin karmaisevia ruostevaurioita nähnyt edes vanhoissa autoissa, patteritilan kannen avaus oli jonkinmoinen shokki jopa O_O

En ole vielä edes avannut laitteen kuoria joten en tiedä onko happo tuhonnut elektroniikkaakin.

Olen Youtubesta katsellut joitain videoita tähän liittyen että ruokasooda-vesi seos tai etikka neutraloisi paristojen hapon vuotojäljistä jolloin laitetta voisi yrittää korjata. Pitääkö paikkansa?
Mihin se perustuu, onko ruokasooda erilaista kuin etikka ja onko väliä onko paristot olleet "tavallisia" vai alkaliparistoja, kumpaa metodia pitäisi käyttää kuhunkin paristotyyppiin?

Mikäli happo on tuhonnut piirilevyltäkin painettuja piirijohtimia, mikä olisi paras keino yrittää korjata niitä? Hyppylangoilla vai juottamalla tinaa poikki syöpyneisiin kohtiin?

Tässä vaiheessa toiveet saada elvytettyä laite toimintakuntoon ovat hyvin vähäiset mutta yritetään nyt ainakin jotain...
Ilmoita

Paristokotelon jouset ovat usein niklattuja tai jollain ihmemetllilla päällystetyt, niitä on vaikea tinata. Pitäisi siis vaihtaa jouset uusiin. itse olen kokeillut puhdistaa hiekkapaperilla ja teräsvillalla. Jos happoa on päässyt piirilevylle, tilanne on todella vaikea. Etikka on 10% etikkahappoa, siksi sitä ei voi suositella elektroniikkakorjauksiin tai ainakin se pitäisi huuhtoa hyvin pois.
3 VASTAUSTA:
Ainakin toisessa päädyssä en ole varma onko koko jousta enää edes jäljellä, ei ole kuin jotain ruskeaa paskamönjää ja aivan läpiruostuneita metallinjämiä jotka kai joskus olivat ne kontaktiliuskat paristotilan päädyssä.
Olen pitänyt vehjettä talouspaperiin käärittynä kun siitä varisee niitä ruostehiutaleita.
Muovikuoret olisi hyvä saada puhdistettua jollain mikä neutraloisi mahdollisesti paristoista levinneen hapon ja muutenkin kuoret olisivat hyvän pesun tarpeessa.
Piirilevyn kunto on vielä ihan täysi arvoitus.
Ruokasooda ehkä neutraloisi happoa jos kerran etikka on pikemminkin happo itsessään?
Kuivaparistojen elektrolyytti ei ole happoa, vaan emästä. Myös ladattavissa NiCd ja NimH akuissa on emäksinen elektrolyytti. Eli lämpimällä etikalla voi neutraloida sen ensin, sitten pesu vedellä. Lopuksi voi varmuuden vuoksi laimealla ruokasoodalla neutraloida mahdolliset etikkajäämät ja taas pesu vedellä. Useimmiten pelkkä tina ei auta vaan syöpynyttä piirilevyä joutuu korjaamaan johdoilla. Joskus on pitänyt jopa leikata pala irti piirilevystä ja tehdä esim nauhakuparoidusta paikka uusine komponentteineen.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi puhdistaa laitteen muovipintainen paristokotelo, ehkä muovikuoret muutenkin. Kestääköhän 70-luvun lopun muovi etikkaa tai ruokasoodaa? Paristokotelon metallikontaktit on tainneet ruostua aivan läpikotaisin murenevaksi säpäleiksi kuin voileipäkeksi.
Ei ole vieläkään huvittanut aukaista tuon kuoria, on kyllä niin karsean vastenmielinen sontaläjä tuo paristokotelo 😝🤮
+Lisää kommentti
Vanhojen paristojen elektrolyytti oli ammonium- ja sinkkikloridia. Ei siis happoa eikä emästä vaan suolaa.

Syöpynyttä metallia ei enää voi juottaa, ellei sitä saa mekaanisesti kiilloitettua puhtaaksi. Siinä vaiheessa sitten irtoaa viimeinenkin metalli piirilevyn pinnasta. Jos edes joku pilkku paljasta metallia on vielä näkyvissä niin johtavalla hopealiimalla voi onnistua. Sen kanssa joutuu olemaan tarkkana ettei tee uusia oikosulkuja.

Ota kaikesta aina riittävän hyvät valokuvat ennenkuin lähdet puhdistamaan ja puhdistuksen aikanakin eli dokumentoi välivaiheet. Katso että kuvat onnistuivat ennenkuin jatkat. Jos jokin liuska irtoaa niin tiedät mistä se oli menossa ja minne kun alat korjaamaan.

Itse ottaisin työkaluiksi pääasiassa juotetut hyppylangat ja mahdollisesti myös johtavan hopealiiman. Kärsivällisyyttä tarvitaan myös...
5 VASTAUSTA:
Paristot olivat todennäköisesti 80-luvulta, enintään aivan 90-luvun alusta ja niitä oli 6kpl, isoja sauvaparistoja, UM2 / R14 / C, mitä tyyppimerkintää nyt halutaan käyttääkään joten ehkä nyt saatte vihiä tuhojen massiivisuudesta kun tiedätte miten isoista paristoista ja suuresta määrästä on kyse :/
Paristojen merkkejä oli National Special Hi-Top Long Life ja Hellesens, ehkä 726, numerosta en ole ihan varma ruostevaurioiden takia :P
haastava.projekti kirjoitti:
Paristot olivat todennäköisesti 80-luvulta, enintään aivan 90-luvun alusta ja niitä oli 6kpl, isoja sauvaparistoja, UM2 / R14 / C, mitä tyyppimerkintää nyt halutaan käyttääkään joten ehkä nyt saatte vihiä tuhojen massiivisuudesta kun tiedätte miten isoista paristoista ja suuresta määrästä on kyse :/
Paristojen merkkejä oli National Special Hi-Top Long Life ja Hellesens, ehkä 726, numerosta en ole ihan varma ruostevaurioiden takia :P
Ei nuo ole isoja paristoja, vaan ns. keskikokoa.
Iso, oikea paristo oli UM1.
kunnon_pattereita kirjoitti:
Ei nuo ole isoja paristoja, vaan ns. keskikokoa.
Iso, oikea paristo oli UM1.
No 6kpl keskikokoisiakin saa kyllä ison paskaläjän aikaiseksi :/
Jos kokeilen etikkaa tai ruokasooda-vesi seosta, lähteeköhän tuosta paristojen sonnasta mitään myrkyllisiä höyryjä? Esim. jos kastan pumpulipuikon etikkaan tai ruokasoodaan ja alan sillä putsailemaan ensin tuon saastuneen muovipinnan että kuoret kehtaisi edes aukaista? Paristokotelon metalliosista ei taida olla enää mitään käyttökelpoista jäljellä, lienee rakenneltava kokonaan uudet kontaktit sinne.
Paljain käsin tuohon ei tee mieli edes koskea, varmaan ei iholle hyvää tekisi.
haastava.projekti kirjoitti:
No 6kpl keskikokoisiakin saa kyllä ison paskaläjän aikaiseksi :/
Jos kokeilen etikkaa tai ruokasooda-vesi seosta, lähteeköhän tuosta paristojen sonnasta mitään myrkyllisiä höyryjä? Esim. jos kastan pumpulipuikon etikkaan tai ruokasoodaan ja alan sillä putsailemaan ensin tuon saastuneen muovipinnan että kuoret kehtaisi edes aukaista? Paristokotelon metalliosista ei taida olla enää mitään käyttökelpoista jäljellä, lienee rakenneltava kokonaan uudet kontaktit sinne.
Paljain käsin tuohon ei tee mieli edes koskea, varmaan ei iholle hyvää tekisi.
Eikös se ole vain salmiakkia ja sinkkiä? Ja sinkki on nykyään paras flunssalääke ;)
kielellä_vaan_putsaus kirjoitti:
Eikös se ole vain salmiakkia ja sinkkiä? Ja sinkki on nykyään paras flunssalääke ;)
Paristot kuullostavat tavallisilta sinkki-hiili - paristoilta. Olen nähnyt mitä yksi keskikokoinen tuollainen tekee matkaradiolle vuotaessaan...

Salmiakkia, sinkkikloridia ja mangaanidioksidia. Ammoniumkloridi on valitettavasti hyvin tehokas korroosion aiheuttaja, sillä ammonium - ioni on niin heikko emäs ja haluaa vaihtaa heikon emäksen tilalle vahvemman metallista saadun emäksen. Vahvan happo eli kloridi - ioni hyökkää metallin kimppuun ja ammoniakki haihtuu ilmaan. Sotkussa on siis syöpyneissä metalliosissa oleiden metallien klorideita, jotka ovat epäterveellisiä tai myrkyllisiä. Ne pitää saada pestyä pois pinnoista.

Rautakloridi, kuparikloridi, nikkelikloridi, tinakloridi, lyijykloridi (juotostinasta),...

Kun kastelet sotkun niin se aktivoituu uudelleen eli käy metallien kimppuun. Se pitää siis siivota tarkkaan pois. Jos ammoniumkloridia on vielä jäljellä niin sille voi tarjoilla vaikkapa natriumkarbonaattia neutralointiin. Silloin syntyy natriumkloridia ja ammoniumkarbonaattia. Natriumionien läsnäolo vähentää kloridin hyökkäystä metallin kimppuun.

Joskus aikoinaan televisioita pestiin suihkussa kun niistä piti saada pölyt ja rasvat pois. Kun tässä ei ole paljoa menetettävää niin rapsutuksen jälkeen kunnollinen vesipesu tavallisella nestemäisellä tiskiaineella (fairy?) ja sen jälkeen kunnollinen huuhtelu vesisuihkulla. Viimeiseksi huuhtelu tislatulla/akkuvedellä jotta saadaan vesijohtoveden epäpuhtaudet pois piirilevyltä. Sitten kuivaus kuumailmapuhaltimella tai tukankuivaukseen tarkoitetulla föönillä.
+Lisää kommentti
Tänään vasta sain aikaiseksi aloittaa tämän paskaläjän siivousta. Kastoin pumpulipuikkoja etikkaan ja aloin putsailemaan. Puhdistin ensin paristotilan ulkopuolelle pohjalevyyn levinneen jäljen, sitten paristotilan reunat ja siitä kohti pahinta sotkua.
Paristot ovat kahdessa rivissä ja pahin kohta oli "takapää" jossa on ilmeisesti ollut metallinen kontaktilevy jossa toisella puolella kova vastinpinta ja toiselle riville luultavasti jousi. Tästä päätylevystä ei ollut paljon mitään jäljellä, jousesta ei ollut merkkiäkään ja levystäkin suurin kappale oli n. sentin levyinen täysin läpiruostunut paska, muut oli mennyt jo ihan murusiksi. Virran tulopääty oli paremmassa kunnossa mutta sielläkin jousesta oli ainakin puolet ruostunut poikki ja kova päätykin kauttaaltaan ruosteessa. Muutoin kotelossa oli vain ruosteisia tahroja joita koetin puhdistaa etikalla.

Paristotila on laitteen pohjassa ja niin umpinainen sittenkin että voi olla toiveita ettei elektroniikka ehkä olekaan kärsinyt paristovuodosta. En ole kuitenkaan vielä aukaissut laitetta mutta eiköhän se jossakin vaiheessa tule tehtyä nyt kun kaikkein vastenmielisin homma on suurinpiirtein tehty. Vielä pitäisi irrottaa ne jäljellä olevat patteriterminaalit ja putsata niiden taustat mutta se on pientä sipistelyä enää.

Sitähän minä nyt kysyisin että mistä löytyy varaosia, uudet oikeanlaiset paristoterminaalit tähän? Tuo "takapääty" on täysi arvoitus että minkälainen siinä on ollut alunperin kun se oli niin perinpohjaisesti tuhoutunut.
9 VASTAUSTA:
Tuskin löytyy suoraan oikeanlaista varaosaa, mutta voit yrittää jostakin vanhasta paristolaitteesta pelastaa sopivannäköisiä osia. Voit myös ostaa elektroniikkaliikkeestä paristopidikkeen, jonka mitat olisivat oikeaa suuruusluokkaa ja kannibalisoida siitä.

Pariston liittimissä voi olla ongelmana se, että niiden juottaminen osoittautuu hankalaksi. Muualla kuin juotoskohdissa pinnat ovat todennäköisesti sellaista metalliseosta, johon tina ei suoraan tartu. Teräksen juottamista varten on siihen tarkoitettua erikoistinaa tai sitten käytä suosiolla johtavaa hopealiimaa. Sitä samaa siis, jolla korjataan auton takalasin lämmittimen katkenneita johtimia.
Tarvitseekos tinan tarttuakaan muualle kuin varsinaisiin juotoskohtiin? Ja jos tarvitsee laajempaa liitospintaa niin jos hioo pinnoitteen paljaalle metallille?
fkjsdkfsdkfdklskl kirjoitti:
Tarvitseekos tinan tarttuakaan muualle kuin varsinaisiin juotoskohtiin? Ja jos tarvitsee laajempaa liitospintaa niin jos hioo pinnoitteen paljaalle metallille?
Tuli vielä mieleen että 6 x 1,5V = 9V ja eikös 9V pattereita ole sellaisilla nepparikontakteilla jonka voisi kenties alkuperäisen paristomallin sijasta laittaa siihen?
Vai onko 6 x 1,5V sauvaparistoilla ja sellaisella patterilla, mitä käytetään esim. palovaroittimissa, joku sellainen ero, ettei sitä voi käyttää samasta volttimäärästä huolimatta?
Laitteen kyljessä on myös pistoke ulkoiselle virtalähteelle mutta sellaista ei tässä meidän yksilössä koskaan ollut. Alkuperäinen pakkaus ja käyttöohjeetkin ovat kadonneet vuosien varrella joten ei ole tiedossa millainen sähkö sille kelpaisi sitä kautta. Laitteen pohjassa olevassa kilvessä lukee tosin "Power, use 6 x 1,5V Batteries, power consumption: 1W max."
Conic tv-peli kyseessä jostain 70-luvun lopulta. Kyseessähän on käsittääkseni ensimmäisen sukupolven videopelikonsoli joten sillä lienee jonkinlaista historiallista arvoa vaikkei ehkä rahallista kovinkaan paljon. Tunnearvoa myös, ensimmäinen videopelikonsoli jolla meikäläinen on pelannut :)

Löytyi muuten ebaylta samanlainen konsoli mutta eri nimisenä, jossa on kuva paristokotelosta, juuri siitä päädystä mikä mulla oli ruostunut ihan paskaksi niin että vain n. sentin läpiruostunut palanen oli jäljellä enää:
https://i.ebayimg.com/images/g/CJgAAOSwjEla1~h8/s-l1600.jpg

Toisenkin päädyn kontaktipalat ovat uusittavassa kunnossa huomattavan korroosion vuoksi ja poikki ruostuneen jousen takia mutta sen verran on niistä kuitenkin jäljellä että edes mallin saa niistä...
Eipä ole paha rasti leikkailla tuollaiset uudet pellin palat vaikka säilykepurkista. Niihin juottaa uudet jouset, jostain paristopitmestä pihistetyt.
haastava.projekti kirjoitti:
Tuli vielä mieleen että 6 x 1,5V = 9V ja eikös 9V pattereita ole sellaisilla nepparikontakteilla jonka voisi kenties alkuperäisen paristomallin sijasta laittaa siihen?
Vai onko 6 x 1,5V sauvaparistoilla ja sellaisella patterilla, mitä käytetään esim. palovaroittimissa, joku sellainen ero, ettei sitä voi käyttää samasta volttimäärästä huolimatta?
Laitteen kyljessä on myös pistoke ulkoiselle virtalähteelle mutta sellaista ei tässä meidän yksilössä koskaan ollut. Alkuperäinen pakkaus ja käyttöohjeetkin ovat kadonneet vuosien varrella joten ei ole tiedossa millainen sähkö sille kelpaisi sitä kautta. Laitteen pohjassa olevassa kilvessä lukee tosin "Power, use 6 x 1,5V Batteries, power consumption: 1W max."
Conic tv-peli kyseessä jostain 70-luvun lopulta. Kyseessähän on käsittääkseni ensimmäisen sukupolven videopelikonsoli joten sillä lienee jonkinlaista historiallista arvoa vaikkei ehkä rahallista kovinkaan paljon. Tunnearvoa myös, ensimmäinen videopelikonsoli jolla meikäläinen on pelannut :)

Löytyi muuten ebaylta samanlainen konsoli mutta eri nimisenä, jossa on kuva paristokotelosta, juuri siitä päädystä mikä mulla oli ruostunut ihan paskaksi niin että vain n. sentin läpiruostunut palanen oli jäljellä enää:
https://i.ebayimg.com/images/g/CJgAAOSwjEla1~h8/s-l1600.jpg

Toisenkin päädyn kontaktipalat ovat uusittavassa kunnossa huomattavan korroosion vuoksi ja poikki ruostuneen jousen takia mutta sen verran on niistä kuitenkin jäljellä että edes mallin saa niistä...
9V nepparimallisessa on vaan energiaa huomattavasti paljon vähemmän kuin sauvaparistoja käyttämällä -oisko jotain 2-3 kertaa vähempi.
gteymui6tuhe kirjoitti:
9V nepparimallisessa on vaan energiaa huomattavasti paljon vähemmän kuin sauvaparistoja käyttämällä -oisko jotain 2-3 kertaa vähempi.
Mahtaisiko neppariparistolla voida edes kokeilla käyntiin tuota?

No tämän päivän projektina oli purkaa kuoret irti tuosta ja pestä ne sekä tarkastella sisuskalujen kuntoa. Silmämääräisesti näyttää siltä että paristomoskat eivät ole päässeet piirilevylle.
Sen sijaan lämmittämättömässä ulkovarastossa säilytys on aikaansaanut pieniä hapettumia ainakin mikropiirien jalkoihin. Juotoksissa näkyy myös ruskeaa rengasta juotosten ympärillä, kaiketi kosteudesta johtuvaa korroosiota.
Kuoret puhdistuivat liasta mutta tarvitsisi varmaan retrobright käsittelyn että valkaistuisi alkuperäisen sävyiseksi.
Pari elektrolyyttikonkkaa näkyy olevan piirilevyllä, päällisin puolin hyväkuntoisia kun ei ole pullistumia eikä vuotoja.
Pong pelit sisältävänä piirinä on General Instrumentsin AY-3-8500, tuon tekstin alapuolella on teksti GIMT 7750 eli piiri on taidettu valmistaa viikolla 50 vuonna 1977.

Toinenkin chippi piirilevyltä löytyy, ilmeisesti jonkinlainen logiikkapiiri. Siinä on tekstit: CD4002BE jonka alapuolella RCA 723

Muutoin tuolla näkyy olevan vastuksia, keraamisia konkkia (niitä pyöreitä vaaleanruskeita kiekkoja), diodeja, tv-modulaattori, koteloitu kytkin eri peleille, jne.
Mikähän lie sellainen komponentti joka on metallikotelossa jonka "katolla" on reikä ja siellä näkyy ikäänkuin ruuvin pää, joku säätömahdollisuus? Joku musta pieni pallomainen komponentti on myös jota en tiedä mikä se on.

Mielenkiintoinen vekotin kyllä, taitaa olla ensimmäinen kerta kun puran minkään 70-luvun elektronisen laitteen vaikka tämä onkin ollut meillä ihan uudesta asti sieltä 70-luvun lopulta.

Vielä on tekemistä kyllä, pitäisi putsata se paristokotelon kansi ja peliohjaimet, tosin peliohjaimissa ei ole muuta kuin ajan tuomaa likaa mutta mielenkiintoista on nekin purkaa ja katsoa millaista tekniikkaa on sisällä :)
Ai niin ja piirilevyn juotospuolella on teksti: P.C.B. 181017-A
Varmaan joku design- tai versionumero?

Pitää yrittää putsailla noita hapettumia elektroniikan puhdistusaineella. Jospa tuota sitten kokeilisi että tuleeko laitteesta minkäänlaista elonmerkkiä...
haastava.projekti kirjoitti:
Ai niin ja piirilevyn juotospuolella on teksti: P.C.B. 181017-A
Varmaan joku design- tai versionumero?

Pitää yrittää putsailla noita hapettumia elektroniikan puhdistusaineella. Jospa tuota sitten kokeilisi että tuleeko laitteesta minkäänlaista elonmerkkiä...
Vielä löytyi yksi mielenkiintoinen havainto, kuoret irrotettuna pelivalikoiman (tennis, hockey, jne.) liukusäätimestä löytyy kuusi asentoa kun kuoret paikallaan pelivaihtoehtoja on vain neljä!
Jos vaan kone pelittää niin pitää kokeilla mitä löytyy noista piilotetuista vaihtoehdoista... nelisenkymmentä vuotta vanha salaisuus O_O
No niin, nyt on kokeiltu tätä pelikonsolia käyntiin. En ole rakennellut vielä mitään kontaktiliuskoja paristokoteloon joten kytkin tilapäisvirityksellä pari johtoa ulkoisen virtalähteen liittimeen kotelon sisäpuolella ja käytin 9V neppariparistoa. En vielä kytkenyt vehjettä edes televisioon saati edes peliohjaimia, halusin vain kokeilla antaako se mitään elonmerkkiä.
Pistin virran päälle ja hetken kuluttua laitteen kaiuttimesta alkoi kuin alkoikin kuulua se "pip" ääni :D
Siitä innostuneena kytkin sen sitten televisioon ja peliohjaimetkin. Kanavanhaku ei meinannut onnistua millään kun automatiikka ei älynnyt pysähtyä selvästi näkyvän kuvan kohdalla. Käytän vm. -99 kuvaputkitelkkua näiden vanhojen vehkeiden näyttönä.
Manuaalisesti onnistuin hakemaan selvästi näkyvän kuvan jossa tosin oli pientä huojuntaa ja tallensin sen telkun muistiin. Sain kokeiltua että peliohjaimetkin toimivat. Sitten kuva alkoi "haalistua" ja hiipui pikkuhiljaa hämärämmäksi, alkoi tulla haamukuvaa ja sitten alkoi tulla häiriötä kuvaan.
En nyt ole varma onko konsolissa tai sen tv-modulaattorissa jotain vikaa vai hyytyikö patteri, näytti muistaakseni jotain 8,9 volttia, tosin sekunti sitten kun mittasin saman pariston uudelleen, näytti 9,12 volttia. Juuri nyt ei ole tuliterääkään patteria millä kokeilla.

Väänsin peltikuoriin pakatun tv-modulaattorin auki mutta siellä ei ollut elektrolyyttikonkkia, vain niitä ruskeita kiekkoja ja pienempiä vastaavia konkkia, vastuksia, ilmeisesti diodeja ja pari "tornia" joiden ympärille oli käämitty kuparijohdin. Pari oudompaa komponenttia joiden kylkeen on merkattu DX.

Kuitenkin, ihme että toimii ollenkaan saati näinkin hyvin vaikka laite on joutunut kokemaan todella kovia yli 25 vuoden ajan.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Vuotaneiden paristojen tuhojen korjaus?

Löysin vanhempien varastosta vanhan pelikonsolin jonka sisään oli unohtunut paristot ainakin 25 vuodeksi ja ne olivat tietenkin vuotaneet, puhkiruostuneet ja ainakin paristotilan kontaktipinnat ovat ruostuneet aivan hirvittävään kuntoon, en ole näin karmaisevia ruostevaurioita nähnyt edes vanhoissa autoissa, patteritilan kannen avaus oli jonkinmoinen shokki jopa O_O

En ole vielä edes avannut laitteen kuoria joten en tiedä onko happo tuhonnut elektroniikkaakin.

Olen Youtubesta katsellut joitain videoita tähän liittyen että ruokasooda-vesi seos tai etikka neutraloisi paristojen hapon vuotojäljistä jolloin laitetta voisi yrittää korjata. Pitääkö paikkansa?
Mihin se perustuu, onko ruokasooda erilaista kuin etikka ja onko väliä onko paristot olleet "tavallisia" vai alkaliparistoja, kumpaa metodia pitäisi käyttää kuhunkin paristotyyppiin?

Mikäli happo on tuhonnut piirilevyltäkin painettuja piirijohtimia, mikä olisi paras keino yrittää korjata niitä? Hyppylangoilla vai juottamalla tinaa poikki syöpyneisiin kohtiin?

Tässä vaiheessa toiveet saada elvytettyä laite toimintakuntoon ovat hyvin vähäiset mutta yritetään nyt ainakin jotain...

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta