Vuotaneiden paristojen tuhojen korjaus?

Löysin vanhempien varastosta vanhan pelikonsolin jonka sisään oli unohtunut paristot ainakin 25 vuodeksi ja ne olivat tietenkin vuotaneet, puhkiruostuneet ja ainakin paristotilan kontaktipinnat ovat ruostuneet aivan hirvittävään kuntoon, en ole näin karmaisevia ruostevaurioita nähnyt edes vanhoissa autoissa, patteritilan kannen avaus oli jonkinmoinen shokki jopa O_O

En ole vielä edes avannut laitteen kuoria joten en tiedä onko happo tuhonnut elektroniikkaakin.

Olen Youtubesta katsellut joitain videoita tähän liittyen että ruokasooda-vesi seos tai etikka neutraloisi paristojen hapon vuotojäljistä jolloin laitetta voisi yrittää korjata. Pitääkö paikkansa?
Mihin se perustuu, onko ruokasooda erilaista kuin etikka ja onko väliä onko paristot olleet "tavallisia" vai alkaliparistoja, kumpaa metodia pitäisi käyttää kuhunkin paristotyyppiin?

Mikäli happo on tuhonnut piirilevyltäkin painettuja piirijohtimia, mikä olisi paras keino yrittää korjata niitä? Hyppylangoilla vai juottamalla tinaa poikki syöpyneisiin kohtiin?

Tässä vaiheessa toiveet saada elvytettyä laite toimintakuntoon ovat hyvin vähäiset mutta yritetään nyt ainakin jotain...
Ilmianna
Jaa

10 Vastausta


Paristokotelon jouset ovat usein niklattuja tai jollain ihmemetllilla päällystetyt, niitä on vaikea tinata. Pitäisi siis vaihtaa jouset uusiin. itse olen kokeillut puhdistaa hiekkapaperilla ja teräsvillalla. Jos happoa on päässyt piirilevylle, tilanne on todella vaikea. Etikka on 10% etikkahappoa, siksi sitä ei voi suositella elektroniikkakorjauksiin tai ainakin se pitäisi huuhtoa hyvin pois.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
3 VASTAUSTA:
Ainakin toisessa päädyssä en ole varma onko koko jousta enää edes jäljellä, ei ole kuin jotain ruskeaa paskamönjää ja aivan läpiruostuneita metallinjämiä jotka kai joskus olivat ne kontaktiliuskat paristotilan päädyssä.
Olen pitänyt vehjettä talouspaperiin käärittynä kun siitä varisee niitä ruostehiutaleita.
Muovikuoret olisi hyvä saada puhdistettua jollain mikä neutraloisi mahdollisesti paristoista levinneen hapon ja muutenkin kuoret olisivat hyvän pesun tarpeessa.
Piirilevyn kunto on vielä ihan täysi arvoitus.
Ruokasooda ehkä neutraloisi happoa jos kerran etikka on pikemminkin happo itsessään?
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Kuivaparistojen elektrolyytti ei ole happoa, vaan emästä. Myös ladattavissa NiCd ja NimH akuissa on emäksinen elektrolyytti. Eli lämpimällä etikalla voi neutraloida sen ensin, sitten pesu vedellä. Lopuksi voi varmuuden vuoksi laimealla ruokasoodalla neutraloida mahdolliset etikkajäämät ja taas pesu vedellä. Useimmiten pelkkä tina ei auta vaan syöpynyttä piirilevyä joutuu korjaamaan johdoilla. Joskus on pitänyt jopa leikata pala irti piirilevystä ja tehdä esim nauhakuparoidusta paikka uusine komponentteineen.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
Ihan ensimmäiseksi pitäisi puhdistaa laitteen muovipintainen paristokotelo, ehkä muovikuoret muutenkin. Kestääköhän 70-luvun lopun muovi etikkaa tai ruokasoodaa? Paristokotelon metallikontaktit on tainneet ruostua aivan läpikotaisin murenevaksi säpäleiksi kuin voileipäkeksi.
Ei ole vieläkään huvittanut aukaista tuon kuoria, on kyllä niin karsean vastenmielinen sontaläjä tuo paristokotelo 😝🤮
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti
Vanhojen paristojen elektrolyytti oli ammonium- ja sinkkikloridia. Ei siis happoa eikä emästä vaan suolaa.

Syöpynyttä metallia ei enää voi juottaa, ellei sitä saa mekaanisesti kiilloitettua puhtaaksi. Siinä vaiheessa sitten irtoaa viimeinenkin metalli piirilevyn pinnasta. Jos edes joku pilkku paljasta metallia on vielä näkyvissä niin johtavalla hopealiimalla voi onnistua. Sen kanssa joutuu olemaan tarkkana ettei tee uusia oikosulkuja.

Ota kaikesta aina riittävän hyvät valokuvat ennenkuin lähdet puhdistamaan ja puhdistuksen aikanakin eli dokumentoi välivaiheet. Katso että kuvat onnistuivat ennenkuin jatkat. Jos jokin liuska irtoaa niin tiedät mistä se oli menossa ja minne kun alat korjaamaan.

Itse ottaisin työkaluiksi pääasiassa juotetut hyppylangat ja mahdollisesti myös johtavan hopealiiman. Kärsivällisyyttä tarvitaan myös...
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
5 VASTAUSTA:
Paristot olivat todennäköisesti 80-luvulta, enintään aivan 90-luvun alusta ja niitä oli 6kpl, isoja sauvaparistoja, UM2 / R14 / C, mitä tyyppimerkintää nyt halutaan käyttääkään joten ehkä nyt saatte vihiä tuhojen massiivisuudesta kun tiedätte miten isoista paristoista ja suuresta määrästä on kyse :/
Paristojen merkkejä oli National Special Hi-Top Long Life ja Hellesens, ehkä 726, numerosta en ole ihan varma ruostevaurioiden takia :P
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
haastava.projekti kirjoitti:
Paristot olivat todennäköisesti 80-luvulta, enintään aivan 90-luvun alusta ja niitä oli 6kpl, isoja sauvaparistoja, UM2 / R14 / C, mitä tyyppimerkintää nyt halutaan käyttääkään joten ehkä nyt saatte vihiä tuhojen massiivisuudesta kun tiedätte miten isoista paristoista ja suuresta määrästä on kyse :/
Paristojen merkkejä oli National Special Hi-Top Long Life ja Hellesens, ehkä 726, numerosta en ole ihan varma ruostevaurioiden takia :P
Ei nuo ole isoja paristoja, vaan ns. keskikokoa.
Iso, oikea paristo oli UM1.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kunnon_pattereita kirjoitti:
Ei nuo ole isoja paristoja, vaan ns. keskikokoa.
Iso, oikea paristo oli UM1.
No 6kpl keskikokoisiakin saa kyllä ison paskaläjän aikaiseksi :/
Jos kokeilen etikkaa tai ruokasooda-vesi seosta, lähteeköhän tuosta paristojen sonnasta mitään myrkyllisiä höyryjä? Esim. jos kastan pumpulipuikon etikkaan tai ruokasoodaan ja alan sillä putsailemaan ensin tuon saastuneen muovipinnan että kuoret kehtaisi edes aukaista? Paristokotelon metalliosista ei taida olla enää mitään käyttökelpoista jäljellä, lienee rakenneltava kokonaan uudet kontaktit sinne.
Paljain käsin tuohon ei tee mieli edes koskea, varmaan ei iholle hyvää tekisi.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
haastava.projekti kirjoitti:
No 6kpl keskikokoisiakin saa kyllä ison paskaläjän aikaiseksi :/
Jos kokeilen etikkaa tai ruokasooda-vesi seosta, lähteeköhän tuosta paristojen sonnasta mitään myrkyllisiä höyryjä? Esim. jos kastan pumpulipuikon etikkaan tai ruokasoodaan ja alan sillä putsailemaan ensin tuon saastuneen muovipinnan että kuoret kehtaisi edes aukaista? Paristokotelon metalliosista ei taida olla enää mitään käyttökelpoista jäljellä, lienee rakenneltava kokonaan uudet kontaktit sinne.
Paljain käsin tuohon ei tee mieli edes koskea, varmaan ei iholle hyvää tekisi.
Eikös se ole vain salmiakkia ja sinkkiä? Ja sinkki on nykyään paras flunssalääke ;)
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
kielellä_vaan_putsaus kirjoitti:
Eikös se ole vain salmiakkia ja sinkkiä? Ja sinkki on nykyään paras flunssalääke ;)
Paristot kuullostavat tavallisilta sinkki-hiili - paristoilta. Olen nähnyt mitä yksi keskikokoinen tuollainen tekee matkaradiolle vuotaessaan...

Salmiakkia, sinkkikloridia ja mangaanidioksidia. Ammoniumkloridi on valitettavasti hyvin tehokas korroosion aiheuttaja, sillä ammonium - ioni on niin heikko emäs ja haluaa vaihtaa heikon emäksen tilalle vahvemman metallista saadun emäksen. Vahvan happo eli kloridi - ioni hyökkää metallin kimppuun ja ammoniakki haihtuu ilmaan. Sotkussa on siis syöpyneissä metalliosissa oleiden metallien klorideita, jotka ovat epäterveellisiä tai myrkyllisiä. Ne pitää saada pestyä pois pinnoista.

Rautakloridi, kuparikloridi, nikkelikloridi, tinakloridi, lyijykloridi (juotostinasta),...

Kun kastelet sotkun niin se aktivoituu uudelleen eli käy metallien kimppuun. Se pitää siis siivota tarkkaan pois. Jos ammoniumkloridia on vielä jäljellä niin sille voi tarjoilla vaikkapa natriumkarbonaattia neutralointiin. Silloin syntyy natriumkloridia ja ammoniumkarbonaattia. Natriumionien läsnäolo vähentää kloridin hyökkäystä metallin kimppuun.

Joskus aikoinaan televisioita pestiin suihkussa kun niistä piti saada pölyt ja rasvat pois. Kun tässä ei ole paljoa menetettävää niin rapsutuksen jälkeen kunnollinen vesipesu tavallisella nestemäisellä tiskiaineella (fairy?) ja sen jälkeen kunnollinen huuhtelu vesisuihkulla. Viimeiseksi huuhtelu tislatulla/akkuvedellä jotta saadaan vesijohtoveden epäpuhtaudet pois piirilevyltä. Sitten kuivaus kuumailmapuhaltimella tai tukankuivaukseen tarkoitetulla föönillä.
Kommentoi
Ilmianna
Jaa
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Vuotaneiden paristojen tuhojen korjaus?

Löysin vanhempien varastosta vanhan pelikonsolin jonka sisään oli unohtunut paristot ainakin 25 vuodeksi ja ne olivat tietenkin vuotaneet, puhkiruostuneet ja ainakin paristotilan kontaktipinnat ovat ruostuneet aivan hirvittävään kuntoon, en ole näin karmaisevia ruostevaurioita nähnyt edes vanhoissa autoissa, patteritilan kannen avaus oli jonkinmoinen shokki jopa O_O

En ole vielä edes avannut laitteen kuoria joten en tiedä onko happo tuhonnut elektroniikkaakin.

Olen Youtubesta katsellut joitain videoita tähän liittyen että ruokasooda-vesi seos tai etikka neutraloisi paristojen hapon vuotojäljistä jolloin laitetta voisi yrittää korjata. Pitääkö paikkansa?
Mihin se perustuu, onko ruokasooda erilaista kuin etikka ja onko väliä onko paristot olleet "tavallisia" vai alkaliparistoja, kumpaa metodia pitäisi käyttää kuhunkin paristotyyppiin?

Mikäli happo on tuhonnut piirilevyltäkin painettuja piirijohtimia, mikä olisi paras keino yrittää korjata niitä? Hyppylangoilla vai juottamalla tinaa poikki syöpyneisiin kohtiin?

Tässä vaiheessa toiveet saada elvytettyä laite toimintakuntoon ovat hyvin vähäiset mutta yritetään nyt ainakin jotain...

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta