Eduskunnan hajoitus v.1917

Punaisten tahto oli antaa lopullinen valta joka tapauksessa ryssille. Kerenski oli punaistenkin mielestä tärkeimmissä asioissa Suomen päällikkö hajottipa eduskuntaa tai ei.

Punikit uskovat valeiden toiston voimaan.
Eduskunnan hajotti Venäjän hallitus katsottuaan sen ylittäneen valtuutensa. Asia ei muutu miksikään millään valehtelulla.

Uudet vaalit voitti porvaristo ja julisti Suomen itsenäiseksi.

Punikkeja se ottaa päähän vielä toiset sata vuotta.

Ja tuohon aikaan Suomi oli Venäjän suurruhtinaskunta! Venäjää hallitsevalla väliaikaisella hallituksella oli täysi oikeus hajoitttaa Suomen Eduskunta!

Tiltuja vain kyrsii se, etteivät menestyneet seuraavissa vaaleissa!

1916 vaaleissa Sdp oli saanut 103 edustajaa. Hajotuksen jälkeisissä 1917 vaaleissa se sai 92 edustajaa. Hajotuksen vuoksi raukesi täyttä sisäistä itsenäisyyttä merkinnyt, suurella enemmistöllä (Sdp Maalaisliitto aktivistiporvareita) kiireellisenä hyväksytty Valtalaki, koska Venäjän väliaikainen hallitus ei sitä vahvistanut.
Laki lähetettiin vain tiedoksi Väliaikaiselle hallitukselle, koska Eduskunta katsoi lain käsittelevän pelkästään autonomiaan kuuluvia asioita, eikä siksi vaativan Venäjän vahvistusta.
Toisaalta Valtalain oheisaddressi Väliaikaiselle hallitukselle ilmaisi valmiuden keskusteluihin.

Väliaikainen hallitus hajotti Eduskunnan välittömästi Valtalaki perusteenaan ja määräsi uudet vaalit. Hajottaminen johtui ratkaisevasti ministerivaltiosihteeri Enckellin toimista ja neuvoista pääministeri Kerenskille hajottaa Eduskunta ja hylätä Valtalaki.

Ministerivaltiosihteeri toimi siten kiistatta vastoin Eduskunnan päätösvaltaisen, suuren enemmistön päätöstä. Tällainen toiminta oli malliesimerkki ns. Pietarin tien käyttämisestä, jolla erityisesti vanhoilliset Ruotsalaisen puolueen poliitikot toistuvasti estivät Eduskunnan päätösten toteuttamista ja hoitelivat omia pyrkimyksiään Ministerivaltiosihteerin avulla. Pääsyyllinen oli tietysti Nikolai II, joka pysäytti yhteiskunnallisen kehityksen 1908-1917. Nikolai II oli ratkaiseva perussyy ja syyllinen 1918 onnettomuksiin.

Ministerivaltiosihteeri toimi arvottomasti, mutta ei sinänsä laittomasti. Hän oli Nikolai II:n apulainen, ei siten Eduskunnan alainen.
Sensijaan Eduskunnassa hävinneiden poliitikkojen vehkeily Eduskunnan päätöstä vastaan Ministerivaltiosihteerin apua käyttäen oli raskas rikos, valtiopetos.

Vasta Suomen vuoden 1919 Valtiosääntö toteutti Suomessa tasapainotetun ylimmän vallan kolmijaon: riippumaton oikeuslaitos, Valtioneuvosto (Hallitus) toimeenpanijana ja Eduskunta, rinnallaan tästä riippumaton Presidentti mm. lainsäätäjänä.
Vuonna 1917 ei näin ollut. Valtalain mukaan olisi kaikki (lukuunottamatta ulkopolitiikkaa ja sotalaitosta) ollut Eduskunnan alaisuudessa:
1/ Eduskunta sääti ja vahvisti lait, eli sillä oli lainsäädäntövalta.
2/ Eduskunta nimitti ja erotti Senaatin, eli määräili epäsuorasti toimeenpanovaltaa.
3/ Senaatissa oli vielä Oikeusosasto. Siten Eduskunta määräili epäsuorasti tuomiovaltaakin.

Tähän vielä liittyi Sdp:n ehdoton enemmistö Eduskunnassa ja jotkut sen edustajista (kuten Kuusinen) olivat hyvinkin vallankumouksellisia. Lisäksi Venäjällä oli lähes kaksoisvalta (Väliaikainen hallitus / Työläisneuvostot).

Voi siksi pitää 1916 täysin toisenlaisissa oloissa valitun Eduskunnan hajottamista suomalaistenkin kannalta riittävästi perusteltuna.
Hajottamisen muoto ei ollut hyväksyttävä, vaan sen seurauksena hajosi yhteiskunta.

Jälkiviisaana voi katsoa, että olisi voinut tapahtua näin:
- Väliaikainen hallitus olisi alistunut neuvotteluihin, jos 1916 Eduskunta olisi esiintynyt yksimielisenä Väliaikaiseen hallitukseen päin.
- Sovittuaan 1916 Eduskunnan edustajien kanssa eräistä tarkistuksista, tämä olisi vahvistanut Valtalain astumaan voimaan uuden, valittavan Eduskunnan toimikauden alkaessa.
- Väliaikainen hallitus olisi yhteisymmärryksessä 1916 Eduskunnan edustajien kanssa määrännyt uudet vaalit ja 1916 Eduskunta olisi toiminut siihen asti.
Ehkä näin yhteiskuntamme ei olisi hajonnut kohti 1918 onnettomuutta.

Eduskunta ei tahtonut 1917 hajota mutta porvarit hakivat kasakat ruoskineen avuksi estämään Eduskuntaa kokoontumasta. Siinä se, porvaristo halusi Suomen pysyvän pysyvästi Venäjän peukalon alla. Kun se meni läskiksi niin Suomi annettiin Saksalle keväällä -18.

Senkin mentyä lyttyyn haluttiin luovuttaa itsenäisyys Ruotsille mutta onneksemme sekä Saksa että N-liitto halusivat pitää itsenäisen Suomen joten heitä tästä jalosta teosta kiittäkäämme.

Nyt on päällä kiivas halu olla "vastuullinen" ja mennä EUssa mukaan "jatkuvasti syvenevään integraatioon" eli vähä vähältä tapahtuvaan itsenäisyytemme luovuttamiseen. Pikkuhiljaa siksi, ettei kukaan ns. tyhmästä kansasta sitä huomaisi.

Tuohon aikaan eduskunta hajotettiin lähes vuosittain. Eikä se ollut edes niin merkittävä elin ennen kuin julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi marraskuussa.