Amarokkia olen käyttänyt vuosia musiikin toistoon sen loistavan tietokantaominaisuuksien takia. Siitä ei vielä ole tullut QT5 ja uusille KDE kirjastoille sopivaa versiota. Poistunee tulevaisuudessa ja pitää alkaa miettimään muuta soitinta tilalle. Amarok oli aikoinaan yksi niistä ohjelmista jotaka tekivät minusta Linuxin käyttäjän. Harmittaa jos siitä pitää luopua. Aikoinaan harmitti Amarok 1.4 versiosta luopuminen
Mikä Amarokin tilalle?
20
178
Vastaukset
- eipäparempaakuin
Rytmilaatikko.
- The_Real_J
Itselläni on tällä hetkellä OpenSuse 42.2:ssa käytössä Audacious. Suhteellisen yksinkertainen, mutta toimiva.
- jalaa1x
Ite tullut käytettyä Clementine Playeria ja Audaciousta. Clementine perustuu Amarokiin.
Clementine lienee hyvä vastine. Sisältänee sen minkä Amarok, mutta ei tilastoja. Pidän noista tilastoista, josta näkee eniten ja myös vähiten soitetut levyt, kappaleet, esittäjät. On kyllä erikseen asennettava lisäosa. Vuosien mittaan koneelle on tullut siirrttyä paljon musiikkia.
- 5r5r5t
Clementine ja Exaile ovat vastaavia.
Exaile vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta. Amarokin vastaavia tilastoja ei taida olla missään soittimessa. Jos hyvä tietokanta ja siitä voi etsiä myös päivämäärien tai soittokertojen mukaan niin hyvä. Erilaisia soittimia löytyy paljon. Kodilla myös hyvä tietokanta, mutta aika järkäle vain musiikin toistoon.
Jos ohjelma on kovin rakas niin mikään ei estä itse siirtämästä sitä Qt5:lle.
Aika moni ohjelma kehittynyt paljon juuri tuolla tavalla.Jos se olisi helppoa joku olisi varmasti jo tehnyt sen. Onhan se rakas kun olen käyttänyt sitä sen alkuajoista asti. Tietokanta muuttui sqlitestä (Amarok 1.4) mysql pohjaiseksi ja nykyisessä tietokannassa jotain 10 000 kappaletta. Jossa tiedot soittomääristä, soittokerroista, pisteytykset vuosien ajoilta. Tuolla hallitsee isoakin kokoelmaa jos käyttää erillistä tietokantapalvelinta. Onhan sitä muitakin hyviä ohjelmia kadonnut. Kyllä tuo toimii vielä Ubuntu 16 pitkään, mutta tuskin mukana tulevissa julkaisuissa jos koodia ei kehitetä.
- statikkataulu
Teetkö noita tilastoja omaksi huviksesi, vai "pisteytetäänkö" lauluja isommankin yleisön toimesta? Itse siirryin ehkä noin 10-15 vuotta sitten WinAmpista VLC-playerin käyttöön. Klikkailen mediat auki suoraan kansioista. Mitään kirjanpitoa käyttökerroista ei minulla ole, koska en oikein ymmärrä mihin niitä edes yksityishenkilönä tarvitsisin.
"Jos se olisi helppoa joku olisi varmasti jo tehnyt sen."
Jotkut avoimen lähdekoodin softat ovat sellaisia, että ne pysyy hengissä niin pitkään kuin niillä on käyttäjiä, joita softa kiinnostaa. Amarok vaikuttaa sellaiselta.
Jos kokee tärkeäksi, ottaa sen lähdekoodin ja muokkaa toimimaan ja palauttaa muutokset ylläpitäjälle tai alkaa itse ylläpitämään sitä.
Ei tuossa pitäisi mitään kummallista olla. Itseasiassa Qt5:ssa menee muistaakseni vielä Qt4 rojut mukana taaksepäinyhteensopivuussyistä että hyvin todennäköisesti toimii kun tarkistaa että on tarvittavat kirjastot saatavilla ja kääntää, ja jos joku pikkuvika niin katsoo missä mättää ja kokeilee uudestaan. Qt 6 jos ja kun tulee jossain kohtaa niin se varmasti pistää sen täysin paskaksi, että silleen olisi hyvä idea siirtää Qt5:lle ennen sitä.
Qt5:lle siirtäminen taas on suurelta osin kaikkien rajapintakutsujen tarkistus ja joku nimeämisen muutos. Onhan ne lähdekoodit siellä deb-src repossa että senkun ottaa vaan ja tutkii.
En ole temppua yrittänyt mutta kyllä tuon pitäisi olla triviaalia.
Siirsin itse uutena vuotena 80-luvulla tehdyn C-kielisen softan nykypäivään ja ihan nätisti buildaa Ubuntu 16.04 LTS:ssä ja 64-bittisenä... Eli ei jonkun Qt4 aikaisen koodin buildaus Ubuntu 18.04 LTS:llä pitäisi olla temppu eikä mikään.M-Kar kirjoitti:
"Jos se olisi helppoa joku olisi varmasti jo tehnyt sen."
Jotkut avoimen lähdekoodin softat ovat sellaisia, että ne pysyy hengissä niin pitkään kuin niillä on käyttäjiä, joita softa kiinnostaa. Amarok vaikuttaa sellaiselta.
Jos kokee tärkeäksi, ottaa sen lähdekoodin ja muokkaa toimimaan ja palauttaa muutokset ylläpitäjälle tai alkaa itse ylläpitämään sitä.
Ei tuossa pitäisi mitään kummallista olla. Itseasiassa Qt5:ssa menee muistaakseni vielä Qt4 rojut mukana taaksepäinyhteensopivuussyistä että hyvin todennäköisesti toimii kun tarkistaa että on tarvittavat kirjastot saatavilla ja kääntää, ja jos joku pikkuvika niin katsoo missä mättää ja kokeilee uudestaan. Qt 6 jos ja kun tulee jossain kohtaa niin se varmasti pistää sen täysin paskaksi, että silleen olisi hyvä idea siirtää Qt5:lle ennen sitä.
Qt5:lle siirtäminen taas on suurelta osin kaikkien rajapintakutsujen tarkistus ja joku nimeämisen muutos. Onhan ne lähdekoodit siellä deb-src repossa että senkun ottaa vaan ja tutkii.
En ole temppua yrittänyt mutta kyllä tuon pitäisi olla triviaalia.
Siirsin itse uutena vuotena 80-luvulla tehdyn C-kielisen softan nykypäivään ja ihan nätisti buildaa Ubuntu 16.04 LTS:ssä ja 64-bittisenä... Eli ei jonkun Qt4 aikaisen koodin buildaus Ubuntu 18.04 LTS:llä pitäisi olla temppu eikä mikään.Kokeilin Ubuntu 18.04 LTS:ää. Näkyi Amarok toimivan siinä.
- Aisleriot
M-Kar kirjoitti:
Kokeilin Ubuntu 18.04 LTS:ää. Näkyi Amarok toimivan siinä.
On muuten tahmea paska tuo 18.04 verrattuna Minttiin. Keskeneräinen toki vielä, mutta käyttöliittymä on yhtä ankea kuin aikaisemminkin.
Aisleriot kirjoitti:
On muuten tahmea paska tuo 18.04 verrattuna Minttiin. Keskeneräinen toki vielä, mutta käyttöliittymä on yhtä ankea kuin aikaisemminkin.
Siellä on debug koodit ja kaikki vikaraporttisysteemit päällä niin toimii hitaasti.
Käyttöliittymä alkaa muistuttaa lopullista beetassa ja tahmeus poistuu valmiissa.- The_Real_J
Onko tuossa uudessa Ubuntussa vielä se käyttökelvoton Unity-p**ka oletuksena vai onko Canonical armeliaasti antanut mokomalle epäsikiölle niskalaukauksen ?
- 345435
Hyvin samankaltainen Unityn kanssa, muutama ominaisuus puuttuu Unityyn verrattuna joten ei aivan yhtä hyvä käyttää. Esim yhdistetty valikkopalkki oli hyvä mitä jää kaipaamaan, ruudun yläreuna täyttyy turhasta.
- 345435
Ai niin ja ohjelmapalkki on nyt helposti sijoitettavissa ruudun alalaitaan, tämä voi tuntua kodikkaammalta niille jotka ovat tottuneet windowsiin. Tosin ruutu on silloin vieläkin kapoisamman näköinen.
- Start-menu.rules
345435 kirjoitti:
Ai niin ja ohjelmapalkki on nyt helposti sijoitettavissa ruudun alalaitaan, tämä voi tuntua kodikkaammalta niille jotka ovat tottuneet windowsiin. Tosin ruutu on silloin vieläkin kapoisamman näköinen.
Typerää pitää sellaisia palkkeja paraatipaikalla, kun palkin voisi kätkeä tarvittaessa esiin nousevaksi käynnistä-valikoksikin. Ei niitä ohjelmia tarvitse kuitenkaan paukutella auki kovinkaan usein.
The_Real_J kirjoitti:
Onko tuossa uudessa Ubuntussa vielä se käyttökelvoton Unity-p**ka oletuksena vai onko Canonical armeliaasti antanut mokomalle epäsikiölle niskalaukauksen ?
"Onko tuossa uudessa Ubuntussa vielä se käyttökelvoton Unity-p**ka oletuksena vai onko Canonical armeliaasti antanut mokomalle epäsikiölle niskalaukauksen ?"
Unity korvautuu Ubuntu 18.04 LTS:ssä muokatulla Gnome 3:lla, jota on hieman muokattu Unityä muistuttavaksi. Järkevä veto niin ei tule niin iso muutos käyttäjille.
Ottaa siis mallia Red Hatista. Red Hat kun käyttää muokattua Gnome 3 classicia joka muistuttaa aiemmin käytössä ollutta Gnome 2:sta.
Ihan omaksi huviksi. Pyrin soittamaan kaikki vähän paremmat kappaleet vähintään kerran vuodessa. Levyjen heikoimmat soi korkeintaan joka kolmas vuosi. Sama kappale voi soida radiossa monta kertaa päivässä. Itse pyrin siihen, että parhaat soi jopa 3 kertaa vuodessa. Valinnan voi tehdä monella tapaa. Yksi tapa on tietysti valita kansio josta soittaa. Itsellä kansiossa aina joku levy - tylsää. Iso kokoelma voi olla myös palvelimella jossa esim MySQL jonka tietokantaan levyjen sisällöt on luettu. Sama valokuvien kanssa. Kun määrä kasvaa hallintaan käytetään jotain ohjelmaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1492150
- 1181643
- 941460
Maailmanlaajuinen tietokone ongelma?
Kuinka systeemit voidaan rakentaa niin että yksi tietokone ongelma vaikuttaa miljardin ihmisen elämään jopa viikkokausia961431- 1691312
- 2081175
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti2141157- 491141
- 991081
Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht249942