Voiko maapallon akseli vaihtaa paikkaa?

Eli voiko planeettamme keikahtaa? Huojuntaahan on ja kallistuskulman on huomattu muuttuvan esim Grönlannin jäätiköiden sulamisen seurauksena.
37881
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 37

Vanhimmat

Onhan se ennenkin vaihtanut paikkaa. Heikkenevä Auringon magneettikenttä voi vaikuttaa asiaan kuten myös siihen että isompia tulipalloja näkyy useammin taivaalla.

Äänestä

Kuule! Maapallomme ja koko universumimme luoja, Taivaan ja maan Jumala ja Hänen Poikansa Jeesus Kristus tekivät yhdessä takuuvarmaa työtä, joka kestää ja Heidän voimassaan kaikki pysyy radallaan.
Jumalan Sana vakuuttaa: >Sillä hänessä (Jeesuksessa) luotiin kaikki, mikä taivaassa ja maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja. KAIKKI ON LUOTU HÄNEN KAUTTANSA JA HÄNEEN. (Kolossalaiskirje. 1:16
JA HÄN ON ENNEN KAIKKIA, JA HÄNESSÄ PYSYY KAIKKI VOIMASSA. Kolossalaiskirje 1:17

Raamattussa, on jo vuosituhansia ollut kirjoitettuna maailmankaikkeuden syntyhistoriaa, sen tekijä, luomansa ihmiset, jotka Hän asetti hoitamaan maapalloamme. Jumala kirjoitutti siihen oman tahtonsa, ja suunnitelmansa ihmisiä varten, joten jos kaipaa elämälleen tarkoitusta, päämäärää, niin sen löytää Jumalan Sanasta. Sen löysin.

Äänestä
  • Autuaita ovat typerykset!

    Äänestä

Ei voi keikahtaa sen enempää, kuin miksi luonnollinen huojuma vuosimiljoonien varrella jo on sen asettanut. Maapallon akselikallistuman vaihtelu on muutaman asteen sisällä.

Ei ole aikaisemminkaan keikahtanut, sitten oletetun pikkuplaneetan törmäyksen proto-Maapalloon vuosimiljardeja sitten, jolloin Kuu erkani ja syntyi suunnilleen nykyratainen ja -kokoinen Maapallo.

Oletetaan juuri Kuun läheisyyden vetovoimallaan pitävän Maapallon akselikulman kallistuman suunnilleen vakaana. Vuosimiljardien saatossa tämä vaikutus Kuun etääntyessä heikkenee ja lopulta Maapallon akseli saattaa jopa "kaatua", kuten planeetoista esimerkiksi Venus ja Uranus. Tämä ei ole enää ihmiskunnan ongelma.

Äänestä

Maapallon pyörimisakselin huojumaan vaikuttaa Grönlannin jäätikön massa. Tätä kautta on ihminen päässyt tilannetta muuttamaan.

Lisää tietoa löytyy doi koodilla 10.1016/j.epsl.2018.08.059

Äänestä
  • Yrität ilmeisesti väittää, että ihmisperäiset CO2 -päästöt olisivat vähentäneet Grönlannin jäätikön massaa. Siinä tapauksessa joudut selittämään, miksi esim. parin viime vuoden aikana Grönlannin jäätikön massa on huomattavasti kasvanut, kun samalla CO2-päästöt ovat kasvaneet. Selitykseksi ei kelpaa se, että jäämassan kasvaminen on luontaista vaihtelua, mutta väheneminen ei.

    1Äänestä

  • PierreReview_ kirjoitti:

    Yrität ilmeisesti väittää, että ihmisperäiset CO2 -päästöt olisivat vähentäneet Grönlannin jäätikön massaa. Siinä tapauksessa joudut selittämään, miksi esim. parin viime vuoden aikana Grönlannin jäätikön massa on huomattavasti kasvanut, kun samalla CO2-päästöt ovat kasvaneet. Selitykseksi ei kelpaa se, että jäämassan kasvaminen on luontaista vaihtelua, mutta väheneminen ei.

    Jos aihe sinua kiinnostaa niin sinun varmaan kannattaisi lukea mitä julkaisussa on kirjoitettu. Sieltä ilmenee millaisia oletuksia on tehty ja miksi. Kokeilin ja siihen pääsi doi koodin perusteella käsiksi ainakin sivustosta sci-hub piste tw.

    Kerro mikä nimenomainen asia julkaisussa on sinun mielestäsi pielessä niin katsotaan siitä eteenpäin. Kerro missä kohdassa julkaisua tuo mielestäsi viallinen väite sijaitsee eli sivunumero, kappale, kuvanumero, jne

    1Äänestä

  • Täyttä hömppää tuollaiset "huojumiset".
    Paljonkohan "huojuminen" lisääntyi jääkauden loppuvaiheessa? Tai edellisen jääkauden loppuessa ja seuraavan alkaessa?

    Äänestä

  • huohh kirjoitti:

    Täyttä hömppää tuollaiset "huojumiset".
    Paljonkohan "huojuminen" lisääntyi jääkauden loppuvaiheessa? Tai edellisen jääkauden loppuessa ja seuraavan alkaessa?

    Etkö ole kuullut Milankovitchin jaksoista?

    Maapallon pyörimisakselin kaltevuuskulma ratatasoomme nähden ja pohjoisnavan suunta tähtiin nähden muuttuvat jaksollisesti kymmenien tuhansien vuosien kuluessa. Tuollaiset siirtymät ja muutokset kuuluvat planeetan luonnolliseen rytmiin.

    Tällä hetkellä Maapallo on pohjoisen pallonpuoliskon kesän aikana kauimpana Auringosta. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesän ja talven välinen ero on siksi voimakkaampi. Noin 13000 vuoden kuluttua tilanne on päinvastainen.

    Äänestä

  • huohh kirjoitti:

    Täyttä hömppää tuollaiset "huojumiset".
    Paljonkohan "huojuminen" lisääntyi jääkauden loppuvaiheessa? Tai edellisen jääkauden loppuessa ja seuraavan alkaessa?

    Iltapäivällä laukoo jäätävääkeliäpierre, sitten jatkaa höpöhöpöttäjä. Vuoronvaihdossa ilmasto tietenkin viilenee.

    Äänestä

  • PierreReview_ kirjoitti:

    Yrität ilmeisesti väittää, että ihmisperäiset CO2 -päästöt olisivat vähentäneet Grönlannin jäätikön massaa. Siinä tapauksessa joudut selittämään, miksi esim. parin viime vuoden aikana Grönlannin jäätikön massa on huomattavasti kasvanut, kun samalla CO2-päästöt ovat kasvaneet. Selitykseksi ei kelpaa se, että jäämassan kasvaminen on luontaista vaihtelua, mutta väheneminen ei.

    Ei ole kasvanut - kyllä ne jäätiköt pienenevät vuosi vuodelta.

    Äänestä

  • yksityiskohtaisemmin kirjoitti:

    Jos aihe sinua kiinnostaa niin sinun varmaan kannattaisi lukea mitä julkaisussa on kirjoitettu. Sieltä ilmenee millaisia oletuksia on tehty ja miksi. Kokeilin ja siihen pääsi doi koodin perusteella käsiksi ainakin sivustosta sci-hub piste tw.

    Kerro mikä nimenomainen asia julkaisussa on sinun mielestäsi pielessä niin katsotaan siitä eteenpäin. Kerro missä kohdassa julkaisua tuo mielestäsi viallinen väite sijaitsee eli sivunumero, kappale, kuvanumero, jne

    Esitit kommentissasi väitteen, että ihminen on muuttanut Grönlannin jäätikön tilannetta. Jos väitetään Grönlannin jäätikön pienentyneen ihmisen toiminnan seurauksena, niin siinä tapauksessa tuossa aiemmassa kommentissani esitetty pyyntö selittää tämänhetkinen tilanne on enemmän kuin paikallaan.

    Äänestä

Entäs se hyrrävoima? Senhän pitäisi pitää pyörivä esine aina samassa asennossa.

Äänestä
  • Hyrrävoima pitää pyörimisakselin suunnassaan mutta vain sillä edellytyksellä että pyörivä kappale on pyörimisakselinsa suhteen täysin symmetrinen. Jos on epäsymmetriaa niin pyörimisakselin suunta vaihtelee.

    Maapallo ei tarkkaan ottaen ole symmetrinen pallo. Tässä tapauksessa myös Grönlannin jäätikön massan muutokset vaikuttavat tuohon symmetriaan ja sitä kautta pyörimisakselin suunnan muutoksiin.

    Äänestä

  • maapallon-epäsymmetria kirjoitti:

    Hyrrävoima pitää pyörimisakselin suunnassaan mutta vain sillä edellytyksellä että pyörivä kappale on pyörimisakselinsa suhteen täysin symmetrinen. Jos on epäsymmetriaa niin pyörimisakselin suunta vaihtelee.

    Maapallo ei tarkkaan ottaen ole symmetrinen pallo. Tässä tapauksessa myös Grönlannin jäätikön massan muutokset vaikuttavat tuohon symmetriaan ja sitä kautta pyörimisakselin suunnan muutoksiin.

    Miksi juuri Grönlannin jäätiköiden muutokset kun Antarktiksen jäätiköt ovat kasvaneet? Sitä paitsi vain merijäät ovat vaihdelleet ja vain kesällä.

    Äänestä

  • gtgtgtgtgtgtgt kirjoitti:

    Miksi juuri Grönlannin jäätiköiden muutokset kun Antarktiksen jäätiköt ovat kasvaneet? Sitä paitsi vain merijäät ovat vaihdelleet ja vain kesällä.

    Pyörimisliikkeen kannalta katsottuna yksittäisen massan hitausmomentti on massa kertaa etäisyys pyörimisakselista. Etelänapamantereen jäätikkö on lähempänä Maapallon pyörimisakselia kuin Grönlannin jäätikkö joten sen muutoksilla on vastaavasti vähemmän merkitystä.

    Koko Grönlannin jäätikön massa on muuttunut, josta on ollut useita keskusteluita aiemminkin. Lue se artikkeli niin näet miten ja millä perustein massan muutokset otettiin huomioon.

    Äänestä

  • akselivallat kirjoitti:

    Pyörimisliikkeen kannalta katsottuna yksittäisen massan hitausmomentti on massa kertaa etäisyys pyörimisakselista. Etelänapamantereen jäätikkö on lähempänä Maapallon pyörimisakselia kuin Grönlannin jäätikkö joten sen muutoksilla on vastaavasti vähemmän merkitystä.

    Koko Grönlannin jäätikön massa on muuttunut, josta on ollut useita keskusteluita aiemminkin. Lue se artikkeli niin näet miten ja millä perustein massan muutokset otettiin huomioon.

    On mahtanut olla melkoista vipatusta silloin, kun koko maapallolla oli trooppiset olosuhteet.

    Äänestä

  • akselivallat kirjoitti:

    Pyörimisliikkeen kannalta katsottuna yksittäisen massan hitausmomentti on massa kertaa etäisyys pyörimisakselista. Etelänapamantereen jäätikkö on lähempänä Maapallon pyörimisakselia kuin Grönlannin jäätikkö joten sen muutoksilla on vastaavasti vähemmän merkitystä.

    Koko Grönlannin jäätikön massa on muuttunut, josta on ollut useita keskusteluita aiemminkin. Lue se artikkeli niin näet miten ja millä perustein massan muutokset otettiin huomioon.

    Et jotenkin halua ymmärtää asiaa loogisesti vaan sinulla on tuo hiilidioksidi vain mielessä.
    On selvää , että Etelänapamanner sijaitsee paremmin napa-alueella ja sen jäätiköt ovat vain kasvaneet. Grönlannin pieni sulaminen vain auttaisi harmonisoimaan huojumista koska se on hieman sivussa napa-alueilta. Kai ymmärrät? Voi olla , että Vihreän maan( nimi ennen kuin oli lämpimämpää)sulaminen auttaisi maapalloa pysymään oikeassa vireessä?

    Äänestä

Maapallon massasta osuus 0.0000000000000047 on mannerjäätiköissä.

Pieniä on silakat joulukaloiksi.

Äänestä
  • Pahus, painovirhe. Siis osuus on 0.0000000000000047.

    Äänestä

  • taas.tuota kirjoitti:

    Pahus, painovirhe. Siis osuus on 0.0000000000000047.

    noh, 0.0000000000047. Eli 4.7E-12.

    Äänestä

  • Näinhän se on.
    Melkoista hömppää tuollaiset pelottelu-uutiset.
    Ja joku on vielä saanut rahaa tuollasen jutun raapustelusta.

    Äänestä

Maan akselin kallistuskulma muuttuu säännöllisesti n. 46.9 astetta (prekesio) ja lisäksi (nutaatio) pari astetta.

Puhukaa sitten tuon lisäksi, jostain mittatarkkuuden rajoilla olevasta huojunnasta, tai sen vaikutuksesta yhtään mihinkään.

Äänestä
  • Maan akselin kallistuskulmalla tarkoitetaan kallistuskulmaa Maan ratatasoon nähden. Kallistuskulman suuruus vaeltaa edestakaisin noin 22.1 ... 24.5 asteen välillä. Kallistuskulman suunta vastaavasti kiertyy siten, että parinkymmenen tuhannen vuoden kuluessa Maapallon akseli kiertyy täyden ympyrän Pohjantähden suunnasta etelätaivaan puolelle ja takaisin. Pohjoisnapa ja Etelänapa pysyvät Maan pintaan nähden paikallaan mutta niiden suunta ympäröiviin tähtiin nähden muuttuu. Maapallo on kuin hyrrä, jonka pyöriessä lattialla sen akselin suunta hitaasti kiertää ympyrää pystysuoran suunnan ympäri.

    Artikkelissa ei käsitelty Maapallon akselin suuntaa ratatasoon vaan itse Maapalloon nähden. Kyse on siis siitä, missä kohdassa Maapallon pintaa Pohjoisnapa tarkkaan ottaen sijaitsee. Siihen vaikuttaa Maapallon massajakauman epäsymmetrisyys, jossa Grönlannin jäätikkö on oma osansa.

    1Äänestä

  • obliquity kirjoitti:

    Maan akselin kallistuskulmalla tarkoitetaan kallistuskulmaa Maan ratatasoon nähden. Kallistuskulman suuruus vaeltaa edestakaisin noin 22.1 ... 24.5 asteen välillä. Kallistuskulman suunta vastaavasti kiertyy siten, että parinkymmenen tuhannen vuoden kuluessa Maapallon akseli kiertyy täyden ympyrän Pohjantähden suunnasta etelätaivaan puolelle ja takaisin. Pohjoisnapa ja Etelänapa pysyvät Maan pintaan nähden paikallaan mutta niiden suunta ympäröiviin tähtiin nähden muuttuu. Maapallo on kuin hyrrä, jonka pyöriessä lattialla sen akselin suunta hitaasti kiertää ympyrää pystysuoran suunnan ympäri.

    Artikkelissa ei käsitelty Maapallon akselin suuntaa ratatasoon vaan itse Maapalloon nähden. Kyse on siis siitä, missä kohdassa Maapallon pintaa Pohjoisnapa tarkkaan ottaen sijaitsee. Siihen vaikuttaa Maapallon massajakauman epäsymmetrisyys, jossa Grönlannin jäätikkö on oma osansa.

    Kiertymisen aika ei ole parikymmentätuhatta vuotta vaan noin 41000 vuotta.

    Äänestä

  • samaedelleen kirjoitti:

    Kiertymisen aika ei ole parikymmentätuhatta vuotta vaan noin 41000 vuotta.

    Tottakai, ja kaikki on ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen syytä.

    Äänestä

  • samaedelleen kirjoitti:

    Kiertymisen aika ei ole parikymmentätuhatta vuotta vaan noin 41000 vuotta.

    Otetaans alusta.

    sideerinen kiertoaika on 365.2564 vrk, ja trooppinen(synodinen) 365.2422 vrk, erotus on 0,0142 ja koko kierroksen, 365.24 se tarvii aikaa 25700 vuotta.

    Mistä ihmeestä vetäsit tuon 41000 v.

    Äänestä

  • Pari senttiä sinne tänne, so what?

    Äänestä

Ei voi. Magneettiset navat kyllä voivat ja ovat syntymässä säikähtäneiden huolenaiheena tälläkin hetkellä. Alla oma näkemykseni kiertoakselin pienestä piirileikistä, joka todellakin on siis vain pientä ja rajoittuu muutaman aarin alueelle.
https://konitohtor.blogspot.com/2016/04/piirileikkia-navoilla.html

Äänestä
  • Ehkä olisi hyvä lisätä vielä se, että maa on suurimmalta osin sulaa massaa ja siellä lilluvat raskaammat jakeet ei välttämättä pysy paikoillaan, joten vähäistäkään huojuntaa on vaikea laittaa jonkun jääpalan sulamisen syyksi.

    Äänestä

  • HuojuvaNuppi kirjoitti:

    Ehkä olisi hyvä lisätä vielä se, että maa on suurimmalta osin sulaa massaa ja siellä lilluvat raskaammat jakeet ei välttämättä pysy paikoillaan, joten vähäistäkään huojuntaa on vaikea laittaa jonkun jääpalan sulamisen syyksi.

    Jos Grönlanti jäävuorten tuottamisen lisäksi myös sulaisi, pitäisi sen vähitellen näkyä maapallon pyörähdysajan muutoksena, mikä olisi huomattavasti helpompaa havaita kuin pelkkä kiertoakselin paikan muuttuminen. Vaikka saattavat nuo nykyiset havaintotekniikat kyllä jo olla sillä tasolla, että tuollaiset pienetkin jääpalojen (jäävuorten) sulamiset voitaisiin havaita mutta aika paljon mallinnusta tuo vielä vaatii, jos navan liikkeestä nuo väitetyt komponentit (sulaminen, mannerten liike ja jääkaudesta toipuminen) on esiin kaivettu.
    Alla karttalinkki maan kohoamiseen maapallolla. Aika kivasti näyttää navankin liike suuntautuvan kohti tuota violettia täplää, jossa maan kohoaminen kaikkein suurinta on.
    https://bit.ly/2R3946Y

    Äänestä

Kun tuosta Grönlannin jäätilanteesta on ollut vaikka miten kummallisia väitteitä täälläkin, niin tässä hyvä artikkeli aiheesta.
Saattaa oikaista monenlaisia luuloja. Siis jos ei poistattaja iske välittömästi.

wattsupwiththat.com/2018/03/22/a-geological-perspective-of-the-greenland-ice-sheet/

Äänestä
  • Linkki valaisee selvästi, minkä suuruusluokan ongelmasta on kysymys.
    Tuolla vauhdilla jäätikkö sulaa kokonaan vasta 10000 vuosien päästä ja vuotuinen merenpinnan nousu, millä ajanjaksolla tahansa on mittaustarkkuuden tai vaikuttavuuden ulkopuolella.
    Joku 1 mm luokkaa oleva pinnankorkeuden muutos on pelkkää sananhelinää, jo tuulet, merivirrat ja vuorovesi muuttavat pintaa päivittäinkin jopa metri kaupalla, eli eipä huolta tuon suhteen.

    Äänestä

  • Näinhän-Se-On kirjoitti:

    Linkki valaisee selvästi, minkä suuruusluokan ongelmasta on kysymys.
    Tuolla vauhdilla jäätikkö sulaa kokonaan vasta 10000 vuosien päästä ja vuotuinen merenpinnan nousu, millä ajanjaksolla tahansa on mittaustarkkuuden tai vaikuttavuuden ulkopuolella.
    Joku 1 mm luokkaa oleva pinnankorkeuden muutos on pelkkää sananhelinää, jo tuulet, merivirrat ja vuorovesi muuttavat pintaa päivittäinkin jopa metri kaupalla, eli eipä huolta tuon suhteen.

    Sama juttu etelämantereen mannerjään kanssa.
    Sehän ei edes ole vähentynyt lainkaan, vain merijää sen ympäriltä on sulanut jotenkin havaittavasti.
    Merijään sulaminen ei nosta meren pintaa, ja mannerjään osalta lämpötilan pitäisi nousta yli 60 astetta !
    Tuosta voisi kuvitella että jos mannerjäät alkaa sulaa (60 ast muutos), niin sen aiheuttama merenpinnan nousu olisi taatusti vähin huolenaihe.

    Kuitenkin nykysuuntaus näyttää olevan että innokkaimmin AGW-torjuntaa kannattavat valtiot, jotka odottavat saavansa muhkeita korvauksia teollisuusmaiden aiheuttaman merenpinnan nousun heille aiheuttamista vahingoista.

    Maksajat vaan näyttää katoavan, USA sanoutui irti ja Kiina vaatii korvauksia kehitysmaastatuksensa perusteella ja sitä rataa.

    Äänestä

  • Realiteettia kirjoitti:

    Sama juttu etelämantereen mannerjään kanssa.
    Sehän ei edes ole vähentynyt lainkaan, vain merijää sen ympäriltä on sulanut jotenkin havaittavasti.
    Merijään sulaminen ei nosta meren pintaa, ja mannerjään osalta lämpötilan pitäisi nousta yli 60 astetta !
    Tuosta voisi kuvitella että jos mannerjäät alkaa sulaa (60 ast muutos), niin sen aiheuttama merenpinnan nousu olisi taatusti vähin huolenaihe.

    Kuitenkin nykysuuntaus näyttää olevan että innokkaimmin AGW-torjuntaa kannattavat valtiot, jotka odottavat saavansa muhkeita korvauksia teollisuusmaiden aiheuttaman merenpinnan nousun heille aiheuttamista vahingoista.

    Maksajat vaan näyttää katoavan, USA sanoutui irti ja Kiina vaatii korvauksia kehitysmaastatuksensa perusteella ja sitä rataa.

    Maksajat näyttää katovan...(hyvä kommentti) Suomi sentään jaksaa kantaa raskaan taakan, mutta kuinka kauan. Suomalaisilla näyttää olevan joku alemmuus/syýllisyys kompleksi joka tulee esiin joka asiassa. Olemmeko vastuussa jopa orjakaupasta?

    Kaikki on meidän syytä!!!yhyyy

    Äänestä

  • 0rjakauppakin kirjoitti:

    Maksajat näyttää katovan...(hyvä kommentti) Suomi sentään jaksaa kantaa raskaan taakan, mutta kuinka kauan. Suomalaisilla näyttää olevan joku alemmuus/syýllisyys kompleksi joka tulee esiin joka asiassa. Olemmeko vastuussa jopa orjakaupasta?

    Kaikki on meidän syytä!!!yhyyy

    Mihin muuten katosivat suuret ilmastoprofeetat Pachauri, Gore, Mann, Hansen...? Eikä tainnut enää Obamakaan asiasta sauhuta kun kylässä kävi. Hiljaista on pidellyt.

    Äänestä

Alkavat olla ilmaston uhkakuvat yhä mielikuvituksellisempia, selvä inflatorinen kehitys on nähtävissä. Nyt kun ihmiset alkavat sisäistää sen ettei jollain asteen kymmenyksen muutoksella tai millimetrin osan nousulla ole kuin laskennallinen merkitys ympäristössä jossa lämpötilat ja vedenkorkeudet vaihtelevat kuukauden sisälläkin kymmeniä asteita ja useita metrejä, pitää keksiä koko ajan teatraalisempia skenarioita. Kohta varmaan kuullaan ilmastonmuutoksen houkuttelevan komeettoja ja asteroideja maan kanssa törmäyskurssille.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kartatmuuttuu kirjoitti:

Eli voiko planeettamme keikahtaa? Huojuntaahan on ja kallistuskulman on huomattu muuttuvan esim Grönlannin jäätiköiden sulamisen seurauksena.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu