Bjj erot alliance, Grasie ju-jutsu jne. ?

Ihmetteljä

Mitä eroa näillä on. Jokainen sali opettaa vähän eri mentoreiden, joidenkin yksittäisten kamppailijoiden nimissä tai organisaatioiden alaisuudessa.
Mitä eroa näillä on?
Alliance, Grasie, Lucio Linhares jne?
Grasie sukuhan sen on kehittänyt, mutta eroaako noiden muiden opit paljon grasien opeista?
Aika villiltä vaikuttaa bjj toiminta sikäli näin vähän ulkopuolisen silmin.
Vyöjärjestelmäkin tuntuu olevan melko sekava vaikkei sitä vyöllä painitakaan, mutta joki merkitys silläkin on kun kerrran niitä on olemassa.

14

277

Vastaukset

  • Sama ero kuin muidenkin saman lajin eri opettajien ja salien välillä. Eli enimmäkseen opetetaan samoja asioita, mutta joitain omia erikoisjuttuja saattaa olla mukana ja tiettyjä liikkeitä tai asentoja saatetaan painottaa enemmän tai vähemmän paikasta liittyen.

    BJJ:ssä yleensä vyöt myönnetään aika suoraan sen mukaan miten hyvin pärjää muita vastaan sparrissa. Alliancella taitaa olla virallisia vyökokeitakin, mutta ne ovat enemmänkin poikkeus, ja niissäkin kai sparrataan.

  • Graciet ovat tehneet bjj:n tunnetuksi, mutta mukana on ollut muitakin Mitsuo Maedan oppilaita. Mm. brasilialaisen GFT-teamin opettajat ja heidän opettajansa eivät ole olleet kenenkään Gracien oppilaita. Silti tekniikka on hyvin samanlaista kuin muilla, koska Bjj:n kehitys on evoluutiota, jossa treenaajien ja kilpailijoiden vuorovaikutuksen myötä syntyy koko ajan uutta tekniikkaa ja toimivat tekniikat jäävät elämään. Jokainen opettaja ja edistyneempi treenaja luo oman tyylinsä soveltaa tekniikkaa. Opettajallakin omaan peliin valikoituu tietty vahvin tekniikkasetti (aivan kuten huippunyrkkeilijöilläkin).

    Kahden eri Alliance-opettajan jujutsuilla on todennäköisesti yhtä paljon eroa, kuin Alliancen ja Gracie Barran välillä. Ruumiinrakenne, painoluokka, ottelutyyli ym. määräävät enemmän kuin logo rinnassa. Aloittelijalle tällaisilla eroilla ei ole mitään väliä, koska kaikkea pitää opetella vuosia, ennen kuin oma tyyli ja omat vahvuudet alkavat löytyä.

    Bjj-toiminta on aika villiä, mutta sparraaminen ja kilpaileminen pitävät huolen siitä, että feikki opettajien on vaikea esittää uskottavasti mestaria. Ihmiset näyttävät ajautuvan sinne, missä touhu on vakuuttavaa ja tulosta tulee kisoissa.

    Oma lukunsa on itsepuolustus-bjj, jossa opetetaan muodollisempaa tekniikkavalikoimaa puukkoja, potkuja ym. vastaan. Viiteen treenivuoteen en ole sellaisiin vielä joutunut ;)

  • Onko kaikki BJJ todenmukaista?
    Siis, että kun judossahan ei viedä sikäli touhua loppuunsaakka, kun hyvillä heitoilla saa pisteet niin on kaikki BJJ sitä, että oikeasti luovutukseen kamppaillaan.

    • Bjj:n perus idea on vastustajan kontrollointi ja sen jälkeen lukko tai kuristus joka johtaa luovutusvoittoon (tai tajuttomuuteen).
      Jos lopetusta ei saada otteluaikana, pisteet ratkaisevat ja niitä annetaan suorituksista jotka (keskimäärin tilastollisesti) vievät kohti kontrollia ja luovutusvoittoa.

      Eri organisaatioilla on eri kilpailusääntöjä joissa on eri otteluaikoja 6 - 20 minuuttiin. Sääntöjen suurimmat erot liittyvät kuitenkin kiertäviin polvilukkoihin. Joskus otetaan myös haasteotteluja "vapailla painisäännöillä" eli luovutukseen tai tajuttomuuteen asti ilman pistelaskua ja aikarajaa.

      Bjj:n voi sanoa olevan painimista todenmukaisimmillaan. Eli jos kaksi kaveria päättää painia (kamppailla ilman potkuja ja lyöntejä) kunnes toisen on pakko luvuttaa, niin Bjj:llä lienee vahvimmat näytöt voittamisesta sekä lajina että ottelijoina.


  • Todenmukaista omia kisasääntöjään vastaan kuten mikä tahansa kamppailu-urheilulaji. Yleensä todenmukaisuudella viitataan siihen, että laji olisi realistinen katutilanteessa. Oikeassa ip-tilanteessa kannattaa välttää maahan joutumista eikä siellä ole yleensä minuuttitolkulla aikaa muutenkaan painiskella, koska joku muu vihulainen voi hyökkiä päälle. Lisäksi alusta ei ole mukava tatami.

    • "Oikeassa ip-tilanteessa kannattaa välttää maahan joutumista eikä siellä ole yleensä minuuttitolkulla aikaa muutenkaan painiskella, koska joku muu vihulainen voi hyökkiä päälle."

      Ja juuri siksi BJJ onkin niin näppärää IP-tilanteissa; osaat päästä nopeasti irti vastustajasta ja takaisin jaloillesi. Minuuttitolkulla aikaa ei muutenkaan lopetuksiin mene katutilanteessa, kun voi olettaa, että taitoero on aika valtava sinun ja vastustajasi välillä mitä maassa painimiseen tulee. Se on 10 sekuntia selän ottoon ja 10 sekuntia nukutukseen.


  • Eikös yleensä tappelun nahinat mene nakkikioskilla painiksi jos ei lyönti osu, siitä on lyhyt matka lähinahisteluun, silloin taitaa jujutsulla voittaa helposti.

  • Kuka myöntää vöitä? BJJ:ssä taida olla ns. perinteisten lajien vyökoe/vyöarvojärjestelmää, joten pitääkö vyö aina saada brasiliasta? Vai myöntääkö Suomessa kukaan vöitä ja entäs kun pääsee mustalle vyölle, kuka sen Suomessa myöntää?

    • Mustaa alemmat vyöt myöntää salin mustavöinen opettaja. Joissain tiimeissä (Gracie Barra, Alliance?) on jotain vyökokeitakin, mutta tyypillisesti vyö perustuu sparreissa ja kisassa näytettyyn osaamiseen. Vyön antaa opettaja arvionsa mukaan kilpailumenestyksen tai muun osaamisen perusteella sitten, kun on sen aika ja usein vyö tulee saajalle yllätyksenä. "Vyökoe" on kestänyt monta vuotta ja siihen on mahtunut monet sparrit myös vyön myöntäjän kanssa.

      Isoimmalla kisaorganisaatiolla IBJJF:lla on minimiajat vöille, jos aikoo heidän kisoissaan kisata. Maailman huippukilpailijoistakin harva on saanut vyönsä näihin minimiaikoihin – eikä yleensä haluakaan, koska kisoissa otellaan vyöluokissa, joissa ei pärjää, jos taidot eivät ole vyön mukaiset. Kun kilpailijat eivät halua liian korkeaa vyötä, eivät sitä halua monet muutkaan salilla. Sparripainotteisessa lajissa liian korkea vyö menettää hohtonsa, jos päätyy koko ajan alempivöisten kuristamaksi.

      Mustan vyön voi myöntää toisen asteen musta vyö, joita on nyt Suomessakin useita. Parhaassa iässään oleva, joka päivä treenaava aktiivikilpailija saa treenata mustalle vyölle kauan verrattuna muihin lajeihin. Viime vuoden mustavöisten EM-hopeamitalisti Jesse Urholin aloitti vaille parikymppisenä sai mustan vyönsä n. 8 vuodessa, epäilen ettei kukaan Suomessa ole saanut nopeammin?


    • Kiitos hyvästä vastauksesta.
      Tosiaan se ensimmäinenkin värivyö sininen taitaa ottaa aikaa ainakin parisen vuotta?
      Saako noita vöitä edes jos ei kisaa?

      Olen vaan tämmöinen sivusta huutelija, mietin vain noita systemejä kuin perinteisissä lajeissa nuo menee vähän erilailla ja kiinnostaa vaan uteliaisuuttani, että miten nuo hommat oikeijn bjj:ssä menee...

      Niin ja toki ei mustaa vyötä taida edes kaikki saada vaikka ikänsä harrastaa.
      Toki lajina taitaa olla sellainen, että ei sen vyön takia harrasteta vaan ,uiden syiden.
      Tottakai vyö kertoo jotain osaamisen tasosta, mutta ei varmaan ole lajin itseisarvo, kuten monessa muussa lajissa on taas tuo vyöjärjestelmä nopeatempoisempi jne.


  • Ajatuksena vaan heitän ilmoille huomion, että nyt on Suomessakin kasvamassa ensimmäistä kertaa BJJ-sukupolvi, joka on aloittanut harrastamisen lapsena. Vanhimmat taitavat olla tällä hetkellä 15-16 vuotiaita. On mielenkiintoista nähdä, miten näiden junnujen kasvaessa vyöarvot myönnetään vai joutuvatko hekin painimaan veteraani-ikään asti ennen mustan saamista. Meinaan, että silloin on BJJ- kulttuuri kääntynyt itse itseään vastaan, jos meillä ei ole tulevaisuudessa n. 20-25 vuotiaita mustia vöitä kisaamassa muiden maiden huippuja vastaan. Jos tummempia vöitä ei myönnetä ilman aikaisempia arvokisamitskuja, niin isolla osalla ura varmasti hankaloittuu, sillä ilman huippujen kanssa pyörimistä ei itse kasva huipuksi ja taso maailmallakin on noussut dramaattisesti. Kehittymiseen varmasti vaikuttaa myös harrastajien motivaatio ja taso, mutta myös valmennuspuolen osaaminen. Suuressa osassa seuroistahan ei edes huiput saa henkilökohtaista valmennusta jne. vaan vastuu on harrastajalla, joka helposti sellaiseksi sitten jääkin nousematta huippu-urheilijaksi ikinä. Toivottavasti nykyiset puuhamiehet nuorten taustalla jaksavat jatkaa valitsemallaan tiellä ja maailmalla menestyneet vanhat kisakoneet jaksavat ja motivoituvat jakamaan osaamistaan ja näkemyksiään nuorille, niin monilta virheiltäkin uran varrella voidaan välttyä. Ja kaikki tämä seura-/koulukuntataustasta riippumatta. Kärki on kuitenkin niin kapea, että joka ikisen nuoren tason nousu auttaa koko porukkaa eteen päin.

  • Suomessa on jo sinivöisissä kova taso. Lapsena aloittaneet saavat yleensä sinisen minimi-iässä 16 vuotiaana, mutta en usko, että se tulee juuri kenellekään liian myöhään. Sinivöisten 32 ottelijan kaavion läpi meneminen SM- ja Finnish Open kisassa on enemmän kuin kova haaste jokaiselle 16 - 17 vuotiaalle. Jos päätyy tuossa iässä sinivöisten Suomenmestariksi, niin purppura todennäköisesti tulee 18-vuotiaana. En usko, että vyö on lähitulevaisuudessakaan kenenkään kehityksen jarruna. Parhaiden tai ainakin tarpeeksi hyvien kanssa pääsee kyllä painimaan, koska IBJJF arvokisojen light-middleweight sini- ja purppuravöissä kilpailee massoittain parhaiden salien nuoria lupauksia, joiden voittamisessa riittää haastetta jokaiselle nuorelle suomalaiselle.

    Suomen Bjj:ssä on hyvää se, ettei nuoria yritetä polttaa loppuun, vaan ne joita aidosti kiinnostaa päätyvät harjoittelemaan paljon omasta tahdostaan ja saavat silloin myös valmentajien huomion. Valmennusosaamista yleensä löytyy, kun on sen aika. Nuorten puolella myös maajoukkuetoimintaa on kehitetty koko ajan, mutta onneksi sitä ei ole viety judon ja painin tyyppiseksi tiukkojen sääntöjen valmennusjärjestelmäksi. Jujutsussa on enemmän tiimiin ja kotisaliin painottuva oma lajikulttuurinsa ja hyvä niin.

  • Itse en BJJ:tä lajia niin hyvin tunne, mutta onkohan tuo samanlainen vyökulttuuri myös muualla maailmassa? Siis se, että 18-19v parhaat vasta sinne purppuralle. Saavatko heistä sitten parhaat on 2-3 vuoden sisällä ne mustat vyöt ja ovatko nuo nuorten tummat vyöarvot varattu ns. ”isäntämaan urheilijoille”? Vai onko BJJ laji, jossa siellä arvokisojen ylimmissä sarjoissa kilpaillaankin poiketen muista painilajeista vasta reippa 30 vuotiaina?
    Ketkä ovat muuten Suomen nuorimmat mustavyöt naisissa ja miehissä ja minkä ikäisenä ovat vyönsä saaneet. Minua kiinnostaa myös, onko meillä Suomalaisia korkeampia daneja tällä hetkellä/tulevaisuudessa lajin sisällä vai ovatko nekin kiven alla härmäläisille?

    • Jos puhutaan kaikkein parhaista ja poikkeuksellisen nuorena huipulle kehittyneistä, niin esim. amerikkalainen Mikey Musumeci aloitti harjoittelun 4-vuotiaana ja voitti IBJJF maailmanmestaruuden nuorten sinivöissä. Sitten meni aikuisissa suoraan purppuroihin, voittaen maailmanmestaruuden sekä purppuroissa ja ruskeissa. Sen jälkeen sai mustan vyön 18-vuotiaana ja voitti mustavöisten maailmanmestaruuden 20-vuotiaana. Musumeci voitti käytännössä kaiken ja meni minimiaikojen mukaan, jättäen aikuisissa sinivöiden kisat väliin, mikä on erittäin harvinaista. Yleensä myös kaikkein lupaavimmat nuoret käyvät yrittämässä voittaa IBJJF arvokisoja sinivöisenä sinä vuonna kun täyttävät 18 ja vasta sitten annetaan purppura.

      Maailman terävimmällä huipulla on useita 20 pintaan ikäisiä mustavöisiä. Toisaalta Bjj:ssä myös alempien vöiden voitot arvostetaan korkealle ja alan mediat seuraavat aktiivisesti myös parhaita purppura- ja ruskeavöisiä. Näyttää siltä että useimmat haluavat mieluummin pärjätä ensin alemmissa vöissä ennen kuin syöksyvät suden suuhun mustiin.

      Bjj:n vyöjärjestelmä on niin ankara käytännön kamppailuosaamisen suhteen, ettei sitä kannata verrata muihin lajeihin. Toisaalta mustan vyön asteet tulevat suoraan vietetyistä vuosista mustavöisenä. Korkeille asteille päätyy, jos saa vyön nuorena ja jatkaa vanhaksi.


Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.