Ahtisaari ja perustuslakiuudistus

oivahärkönen

Olen tänään Politiikka/Presidentti-palstalla aloittanut kirjoitussarjan, jonka "lähetteeksi" panin allaolevan:


Ahtisaari OSA 1
Kirjoittanut: oivahärkönen 11.2.2005 klo 12.22

Aloitan tänään 1999 loppupuolella ja 2000 alkupuolella kirjoittamani pitkän kirjoituksen julkaisun tällä palstalla. Se tapahtuu 17 osana, jotka ovat 5...8 sivua pitkiä.

Kirjoitus on selkeästi Ahtisaarta presidenttinä arvosteleva. Sen johtavana aiheena on Ahtisaaren taistelu perustuslakiuudistusta vastaan siltä osin kun se kavensi presidentin valtaoikeuksia.

Aihe on sikäli ajankohtainen, että Arja Alho eilen Kimmo Sasin kannattamana esitti presidentin poliittisen vallan lopullista riisumista. Kirjoitssarjastani näkee, minkälainen keskustelu siitä käytiin 94-99, jolloin nykyistä perustuslakia tehtiin.

18

584

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • antiteesi

      Sinulla ei ole mitään eväitä käsitellä mitään asiallista aihetta. Jätä historian analysoiminen Korhoselle tai jollekin muulle asiaan kykenevälle. Keskity sinä kehumaan potkut saaneita viisikymppisiä petollisia naisia.

      • rautalehti

        Taidatkos tuon enää paremmin kiteyttää... minä ainakaan en;-)))


      • asiallinen

        Oliko asiallinen kommentti?


      • muttei
        rautalehti kirjoitti:

        Taidatkos tuon enää paremmin kiteyttää... minä ainakaan en;-)))

        tyhjän naurajasta


    • Otsikossa hymiö

      ...

    • Ai nyt sitä ihan yritetään kirjoittaa poliittista analyysia.

      Voisit säästää itseäsi ja meitä muita käyttämällä senkin ajan tutun ja turvallisen Lasol-pullosi kumppanina.

      "Lasol and wine"

    • Jaba_43

      Olen ollut kauan sitä mieltä, että presidentin perustuslaillinen asema pitää tarkastella kunnolla uudelleen ja tehdä tarkastelusta tarvittavat johtopäätökset ja lakimuutokset.

      Nykyinen perustuslaki on liian monella tavalla tulkittavissa eikä tee selvää jakoa sen suhteen, mikä ulkopolitiikassa kuuluu valtioneuvostolle ja mikä presidentille. Tämä raja on vedettävä yksiselitteisen selväksi. Keskustelun paikka on enää siinä, mihin kohtaan valtuuksia raja vedetään.

      Presidentin valitseminen suoralla kansanvaalilla on edelleen tarpeen, jos presidentillä säilyy edes jonkinlaisia valtaoikeuksia. Jos presidentistä tehdään pelkkä seremoniahenkilö, riittää kun eduskunta valitsee hänet vaikkapa 8 vuodeksi kerrallaan, maksimi 16 vuotta, niin saadaan pressan virkakaudet synkkaan eduskunnan vaalikausien kanssa.

      Arja Alhon keskustelunaloite oli tervetullut, ja oli hyvä, että Kimmo Sasi kannatti asiaa. Presidentin ja valtioneuvoston valtaoikeuksien epäselvyys on ollut sen verran häiritsevää, että tilanne on nyt keskusteltava ensin selväksi ja sitten tehtävä tarvittavat lainmuutokset.

      kumpaan suuntaan valtaoikeujsia tulkisi muuttaa, onkin jo sitten kokonaan toisen tarinan aihe. :-)

      • oivahärkönen

        Minusta sitä rajaa ei voida vetää lainkaan, vaan presidentti on jätettävä kaiken poliittisen vallan ulkopuolelle ja keskitettävä se eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen hoidettavaksi. Jos uusia rajoja ryhdytään säätämään, niistä seuraa samanlainen sotku kuin nytkin.

        Olen ollut sitä mieltä, että suora kansanvaali sopisi hyvin tämmöisen "vallattoman" presidentin valintaan. Saisihan näin kansa valita lemmikkinsä edustamaan maata, sen kansaa ja sen parlamentaarista hallintoa. Toisaalta siinä voi piillä vaara, että kansanäänestystä tuollaisesta presidentistä aletaan pitää kansan vähättelyltä tyyliin annetaan paljas luu sille kaluttavaksi. Saattaisi näin olevan viisainta, että eduskunta valitsee tämmöisen valtionpäämiehen. Niin tehdään muissakin läntisisä maissa. Yksinkertaisinta on valtionpäämiehen valinta Euroopan kuningaskunnissa.


      • Jaba_43
        oivahärkönen kirjoitti:

        Minusta sitä rajaa ei voida vetää lainkaan, vaan presidentti on jätettävä kaiken poliittisen vallan ulkopuolelle ja keskitettävä se eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen hoidettavaksi. Jos uusia rajoja ryhdytään säätämään, niistä seuraa samanlainen sotku kuin nytkin.

        Olen ollut sitä mieltä, että suora kansanvaali sopisi hyvin tämmöisen "vallattoman" presidentin valintaan. Saisihan näin kansa valita lemmikkinsä edustamaan maata, sen kansaa ja sen parlamentaarista hallintoa. Toisaalta siinä voi piillä vaara, että kansanäänestystä tuollaisesta presidentistä aletaan pitää kansan vähättelyltä tyyliin annetaan paljas luu sille kaluttavaksi. Saattaisi näin olevan viisainta, että eduskunta valitsee tämmöisen valtionpäämiehen. Niin tehdään muissakin läntisisä maissa. Yksinkertaisinta on valtionpäämiehen valinta Euroopan kuningaskunnissa.

        Jos katsotaan, ettei parlamentarismi tarvitse presidenttiä ylimmäiseksi päällekatsojaksi, niin otettakoon sitten häneltä pois kaikki poliittinen valta. Minulla ei ole asiassa suuria tunteita pelissä eikä vankkaa oma mielipidettä, jota ajaisin. Odotan kuitenkin, että edes tässä asiassa jokainen puolue tulee avoimesti esiin omine kantoineen ja perustelee näkemyksensä.

        Asiasta pitää käydä laaja, perusteellinen ja avoin kansalaiskeskustelu - ei niin, että Lipposet ja Vanhaset päättävät asiat jossain kabineteissaan ja tuovat sitten perustuslakimuutoksen eduskuntaan kumileimattavaksi ilmoittaen, ettei tätä enää muuteta.

        Suora kansanvaali voi mennä turhauttavan pelleilyn puolelle, jos pelkkä seremoniamestari valitaan suoralla kansanvaalilla. Jotain valtaa suoraan valittavalle presidentille pitäisi jättää. Mutta pelkän seremoniamestarin voi valita eduskunta yksinään.


      • on oikeassa
        oivahärkönen kirjoitti:

        Minusta sitä rajaa ei voida vetää lainkaan, vaan presidentti on jätettävä kaiken poliittisen vallan ulkopuolelle ja keskitettävä se eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen hoidettavaksi. Jos uusia rajoja ryhdytään säätämään, niistä seuraa samanlainen sotku kuin nytkin.

        Olen ollut sitä mieltä, että suora kansanvaali sopisi hyvin tämmöisen "vallattoman" presidentin valintaan. Saisihan näin kansa valita lemmikkinsä edustamaan maata, sen kansaa ja sen parlamentaarista hallintoa. Toisaalta siinä voi piillä vaara, että kansanäänestystä tuollaisesta presidentistä aletaan pitää kansan vähättelyltä tyyliin annetaan paljas luu sille kaluttavaksi. Saattaisi näin olevan viisainta, että eduskunta valitsee tämmöisen valtionpäämiehen. Niin tehdään muissakin läntisisä maissa. Yksinkertaisinta on valtionpäämiehen valinta Euroopan kuningaskunnissa.

        Ei tarvitse kuin muistella Kekkosen aikaa. Demaripresidentit ovat olleet siinä súhteessa parempia.


      • oivahärkönen
        on oikeassa kirjoitti:

        Ei tarvitse kuin muistella Kekkosen aikaa. Demaripresidentit ovat olleet siinä súhteessa parempia.

        Kekkosen valtakausi oli aivan erilaisissa oloissa kuin nykyään eletään. Hän tuli valtaan onnettomien sotiemme jälkeen, jolloin olimme joutuneet N-liiton etupiiriin. Tosiasiassa hän jo pääministerinä presidentti Paasikiven tukemana alkoi johtaa meitä sille uuden itäpolitiikan tielle, mikä oli meille ainoa pelastus kylmän sodan oloissa.

        Niissä oloissa saattoi olla perusteltua voimakas presidentin valta. Sama tulos olisi voinut tulla myös parlamentaarisen valtiosäännön oloissa. Silloin vain pääministeri, vaikkapa Kekkonen, olisi pitänyt maan oikealla tiellä.

        Kun demaripresidentti Koivisto tuli valtaan kylmän sodan oloissa, ei hänen toiminnassaan ollut eroa Kekkoseen. Kun Koiviston aikana N-liitto alkoi hajota, oli mahdollista ja tarvetta muuttaa politiikkaa. Sen Koivisto ripeästi tekikin Ahon hallituksen tukemana: sanoutui irti YYA-sopimuksesta ja Pariisin rauhansopimuksen sotilaallista pykälistä ja liitti maan EU:iin.

        Toinen sossupresidentti Ahtisaari oli mitättömyys. Kolmannen, Halosen, aikana olemme tulleet entistä vakuuttuneemmaksi, ettemme kaipaa presidenttivaltaista hallintoa.


      • on helppo
        oivahärkönen kirjoitti:

        Kekkosen valtakausi oli aivan erilaisissa oloissa kuin nykyään eletään. Hän tuli valtaan onnettomien sotiemme jälkeen, jolloin olimme joutuneet N-liiton etupiiriin. Tosiasiassa hän jo pääministerinä presidentti Paasikiven tukemana alkoi johtaa meitä sille uuden itäpolitiikan tielle, mikä oli meille ainoa pelastus kylmän sodan oloissa.

        Niissä oloissa saattoi olla perusteltua voimakas presidentin valta. Sama tulos olisi voinut tulla myös parlamentaarisen valtiosäännön oloissa. Silloin vain pääministeri, vaikkapa Kekkonen, olisi pitänyt maan oikealla tiellä.

        Kun demaripresidentti Koivisto tuli valtaan kylmän sodan oloissa, ei hänen toiminnassaan ollut eroa Kekkoseen. Kun Koiviston aikana N-liitto alkoi hajota, oli mahdollista ja tarvetta muuttaa politiikkaa. Sen Koivisto ripeästi tekikin Ahon hallituksen tukemana: sanoutui irti YYA-sopimuksesta ja Pariisin rauhansopimuksen sotilaallista pykälistä ja liitti maan EU:iin.

        Toinen sossupresidentti Ahtisaari oli mitättömyys. Kolmannen, Halosen, aikana olemme tulleet entistä vakuuttuneemmaksi, ettemme kaipaa presidenttivaltaista hallintoa.

        härnätä. Se on kuin rahan pistäisi levysoittimeen.


      • Uusinen

        Olen ollut kauan sitä mieltä, että presidentin perustuslaillinen asema pitää tarkastella kunnolla uudelleen ja tehdä tarkastelusta tarvittavat johtopäätökset ja lakimuutokset.

        * Onko Sinulla jokin mielipide tai esitys muutoksen sisällöstä?

        Nykyinen perustuslaki on liian monella tavalla tulkittavissa eikä tee selvää jakoa sen suhteen, mikä ulkopolitiikassa kuuluu valtioneuvostolle ja mikä presidentille.

        * Ei ole. Nykyinen perustuslaki on joustava ja toimii Vanhasen sekä Tuomiojan ja Halosen välillä, vaikkei se toimikaan Lipposen ollessa pääministerinä. Tämä siksi, että Lipponen oli viemässä Suomea Irakin sotaan ilman perustuslaillisia valtuuksia ja ministerivastuutta.

        Tämä raja on vedettävä yksiselitteisen selväksi. Keskustelun paikka on enää siinä, mihin kohtaan valtuuksia raja vedetään.

        * No mihin se raja vedetään kun EUn ulko- ja puolustuspolitiikka on levällään vielä seuraavat 20 vuotta eikä EUn integraation syvyydestä ole tietoakaan itälaajenemisten vuoksi?

        Presidentin valitseminen suoralla kansanvaalilla on edelleen tarpeen, jos presidentillä säilyy edes jonkinlaisia valtaoikeuksia.

        * Juuri tätä puolue-elimet VASTUSTAVAT. Mikään kansan itsensä valitsema ei voi olla hallinnollisesti tehokasta.

        Jos presidentistä tehdään pelkkä seremoniahenkilö, riittää kun eduskunta valitsee hänet vaikkapa 8 vuodeksi kerrallaan, maksimi 16 vuotta, niin saadaan pressan virkakaudet synkkaan eduskunnan vaalikausien kanssa.

        * Ratkaisu on siirtyminen kuningatarkuntaan ja Madeleine Bernadotten valinta Suomen kuningattareksi.

        Arja Alhon keskustelunaloite oli tervetullut,

        * Ei ole. Alho osoittaa, että hän näkee Suomen tasavallan asiat pelkkänä sosialidemokraattien henkilöpelinä. Kun Jaakonsaari lopetti rähmällään olon yhdessä Backmanin kanssa, jatkaa Alho edellisestä ryöpytyksestä toivuttuaan. Arja Alho haluaa enemmän risua. Hän on Ville Itälän kaltainen miinakentälle kävelijä - Lipposen puolesta.

        ja oli hyvä, että Kimmo Sasi kannatti asiaa.

        * Oliko yllätys? Puheet oli jo sovittu ennakkoon.

        Presidentin ja valtioneuvoston valtaoikeuksien epäselvyys on ollut sen verran häiritsevää, että tilanne on nyt keskusteltava ensin selväksi ja sitten tehtävä tarvittavat lainmuutokset.

        * Ensin pitäisi selvittää EUn tila ja vasta sitten rajoittaa valtiosääntömme joustavuutta. EUsta ei ota paholainenkaan selvää.

        kumpaan suuntaan valtaoikeujsia tulkisi muuttaa, onkin jo sitten kokonaan toisen tarinan aihe. :-)

        * Ei ole.


      • Uusinen
        oivahärkönen kirjoitti:

        Minusta sitä rajaa ei voida vetää lainkaan, vaan presidentti on jätettävä kaiken poliittisen vallan ulkopuolelle ja keskitettävä se eduskunnan ja sen luottamusta nauttivan hallituksen hoidettavaksi. Jos uusia rajoja ryhdytään säätämään, niistä seuraa samanlainen sotku kuin nytkin.

        Olen ollut sitä mieltä, että suora kansanvaali sopisi hyvin tämmöisen "vallattoman" presidentin valintaan. Saisihan näin kansa valita lemmikkinsä edustamaan maata, sen kansaa ja sen parlamentaarista hallintoa. Toisaalta siinä voi piillä vaara, että kansanäänestystä tuollaisesta presidentistä aletaan pitää kansan vähättelyltä tyyliin annetaan paljas luu sille kaluttavaksi. Saattaisi näin olevan viisainta, että eduskunta valitsee tämmöisen valtionpäämiehen. Niin tehdään muissakin läntisisä maissa. Yksinkertaisinta on valtionpäämiehen valinta Euroopan kuningaskunnissa.

        Oiva on varsiNAINEN sosialidemokraatti. Kun vasemmistoliitto ja SDP yhtyvät, on SDPn puheenjohtaja pääministerinä AINA Suomen valtionpäämies.


      • Uusinen
        on oikeassa kirjoitti:

        Ei tarvitse kuin muistella Kekkosen aikaa. Demaripresidentit ovat olleet siinä súhteessa parempia.

        saanut Suomessa kukaan aikaan lukuunottamatta Snellmania nälkävuosina.


      • Uusinen
        oivahärkönen kirjoitti:

        Kekkosen valtakausi oli aivan erilaisissa oloissa kuin nykyään eletään. Hän tuli valtaan onnettomien sotiemme jälkeen, jolloin olimme joutuneet N-liiton etupiiriin. Tosiasiassa hän jo pääministerinä presidentti Paasikiven tukemana alkoi johtaa meitä sille uuden itäpolitiikan tielle, mikä oli meille ainoa pelastus kylmän sodan oloissa.

        Niissä oloissa saattoi olla perusteltua voimakas presidentin valta. Sama tulos olisi voinut tulla myös parlamentaarisen valtiosäännön oloissa. Silloin vain pääministeri, vaikkapa Kekkonen, olisi pitänyt maan oikealla tiellä.

        Kun demaripresidentti Koivisto tuli valtaan kylmän sodan oloissa, ei hänen toiminnassaan ollut eroa Kekkoseen. Kun Koiviston aikana N-liitto alkoi hajota, oli mahdollista ja tarvetta muuttaa politiikkaa. Sen Koivisto ripeästi tekikin Ahon hallituksen tukemana: sanoutui irti YYA-sopimuksesta ja Pariisin rauhansopimuksen sotilaallista pykälistä ja liitti maan EU:iin.

        Toinen sossupresidentti Ahtisaari oli mitättömyys. Kolmannen, Halosen, aikana olemme tulleet entistä vakuuttuneemmaksi, ettemme kaipaa presidenttivaltaista hallintoa.

        ulkopolitiikan eli sen, ettei Lipponen vie meitä perustuslaittomasti niin kuin sosialidemokraatti vain voi Irakin sotaan.


      • oivahärkönen
        Uusinen kirjoitti:

        ulkopolitiikan eli sen, ettei Lipponen vie meitä perustuslaittomasti niin kuin sosialidemokraatti vain voi Irakin sotaan.

        ..., että Halonen estää yhdessä hallituksen kanssa koklipien kansamme vastaisen ulkopolitiikan toteutumisen.

        Mutta siihen ei tarvittaisi enää presidenttiä. Kyllä hallitus Vanhasen, Tuomiojan, Lehtomäen ja Kääriäisen johdolla pystyy hoitamaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Asiaa auttaa se, että koko demareiden hallitusryhmä on irrottautunut Lipposesta.


      • oivahärkönen
        Uusinen kirjoitti:

        Olen ollut kauan sitä mieltä, että presidentin perustuslaillinen asema pitää tarkastella kunnolla uudelleen ja tehdä tarkastelusta tarvittavat johtopäätökset ja lakimuutokset.

        * Onko Sinulla jokin mielipide tai esitys muutoksen sisällöstä?

        Nykyinen perustuslaki on liian monella tavalla tulkittavissa eikä tee selvää jakoa sen suhteen, mikä ulkopolitiikassa kuuluu valtioneuvostolle ja mikä presidentille.

        * Ei ole. Nykyinen perustuslaki on joustava ja toimii Vanhasen sekä Tuomiojan ja Halosen välillä, vaikkei se toimikaan Lipposen ollessa pääministerinä. Tämä siksi, että Lipponen oli viemässä Suomea Irakin sotaan ilman perustuslaillisia valtuuksia ja ministerivastuutta.

        Tämä raja on vedettävä yksiselitteisen selväksi. Keskustelun paikka on enää siinä, mihin kohtaan valtuuksia raja vedetään.

        * No mihin se raja vedetään kun EUn ulko- ja puolustuspolitiikka on levällään vielä seuraavat 20 vuotta eikä EUn integraation syvyydestä ole tietoakaan itälaajenemisten vuoksi?

        Presidentin valitseminen suoralla kansanvaalilla on edelleen tarpeen, jos presidentillä säilyy edes jonkinlaisia valtaoikeuksia.

        * Juuri tätä puolue-elimet VASTUSTAVAT. Mikään kansan itsensä valitsema ei voi olla hallinnollisesti tehokasta.

        Jos presidentistä tehdään pelkkä seremoniahenkilö, riittää kun eduskunta valitsee hänet vaikkapa 8 vuodeksi kerrallaan, maksimi 16 vuotta, niin saadaan pressan virkakaudet synkkaan eduskunnan vaalikausien kanssa.

        * Ratkaisu on siirtyminen kuningatarkuntaan ja Madeleine Bernadotten valinta Suomen kuningattareksi.

        Arja Alhon keskustelunaloite oli tervetullut,

        * Ei ole. Alho osoittaa, että hän näkee Suomen tasavallan asiat pelkkänä sosialidemokraattien henkilöpelinä. Kun Jaakonsaari lopetti rähmällään olon yhdessä Backmanin kanssa, jatkaa Alho edellisestä ryöpytyksestä toivuttuaan. Arja Alho haluaa enemmän risua. Hän on Ville Itälän kaltainen miinakentälle kävelijä - Lipposen puolesta.

        ja oli hyvä, että Kimmo Sasi kannatti asiaa.

        * Oliko yllätys? Puheet oli jo sovittu ennakkoon.

        Presidentin ja valtioneuvoston valtaoikeuksien epäselvyys on ollut sen verran häiritsevää, että tilanne on nyt keskusteltava ensin selväksi ja sitten tehtävä tarvittavat lainmuutokset.

        * Ensin pitäisi selvittää EUn tila ja vasta sitten rajoittaa valtiosääntömme joustavuutta. EUsta ei ota paholainenkaan selvää.

        kumpaan suuntaan valtaoikeujsia tulkisi muuttaa, onkin jo sitten kokonaan toisen tarinan aihe. :-)

        * Ei ole.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. JOKO OLETTE KUULLET, MITÄ KIURUVEDELLÄ ON SATTUNUT!

      Oletteko jo kuulleet, mitä Kiuruvedellä on sattunut, voi hyvänen aika? Aivan viime tuntien aikana olisi sattunut, jos t
      Kiuruvesi
      33
      11047
    2. Hetken jo luulin, että en ikävöi sinua koko aikaa

      Mutta nyt on sitten taas ihan hirveä ikävä jotenkin. Tiedätköhän sinä edes, kuinka peruuttamattomasti minä olen sinuun r
      Ikävä
      35
      7467
    3. V*ttuu että mä haluan sua

      Jos jotain ihmistä voi kunnolla haluta, niin hän on se. Voi Luoja auta jo! Joku jeesus hjelppa mej!
      Ikävä
      80
      3812
    4. Nolointa ikinä miehelle

      On ghostata nainen jonka kanssa on ollut ystävä tai ollu orastavaa tapailua pidemmän aikaa. Osoittaa sellaista moukkamai
      Ikävä
      105
      3780
    5. Katsoitko mua yhtään

      Kun nähtiin 🥺.
      Ikävä
      42
      3248
    6. Outoa että Trump ekana sanoutui irti ilmastosopimuksesta

      kun Kaliforniaa riepottelee siitä johtuvat tuhoisat maastopalot. Hirmumyrskytkin ovat USA:ssa olleet tuhoisia.
      Maailman menoa
      611
      3217
    7. Eli jos toisen hiki haisee ns. omaan nenään siedettävältä

      Se kertoo hyvästä yhteensopivuudesta. Selvä! Olet mies minun. 🫵🥳
      Ikävä
      43
      3080
    8. Mikä sinua eniten

      Huolestuttaa tässä tilanteessa?
      Ikävä
      91
      3078
    9. Sattuma ja muutama väärinkäsitys

      vaikuttivat siihen millaiseksi tämä kaikki muodostui. Pienet aikanaan huomaamattomat käänteet. Seuraava näytös on jo tul
      Ikävä
      32
      2023
    10. Keskusta hajoaa Palojärvi lähtee

      Suomen Keskustan ryhmä hajoaa Kemijärvellä. Kalastaja Palojärvi sai tarpeekseen ja loikkasi Sitoutumattomat Aati Virkkul
      Kemijärvi
      24
      1749
    Aihe