Kiinnitykset

Tuo nyt ei ollut vastaus. 88000 vai 88000 150000.

talon.ostaja kirjoitti:

Tuo nyt ei ollut vastaus. 88000 vai 88000 150000.

Olihan se. 88 000 ja päälle käytetyt kiinnitykset.
Jos puhutaan velattomasta hinnasta, pitäisi kaikkien kiinnitysten olla vapaana.

Paljon kiinnityksiä on ostajalle hyvä asia. Ei tartte heti hakea lisää. Meilläkin on päälle miljoonalla, vaikka kämpän arvo on luokkaa kolmasosa...

talon.ostaja kirjoitti:

Tuo nyt ei ollut vastaus. 88000 vai 88000 150000.

Näyttää siltä, että palstan KORKKIRUUVVIT rat ja muut asuntokeinottelijat eivät halua TIETENKÄÄN rehellisesti vastata. Haans vastaa:

V. 88 150 tuhatta. Talo on pantattu muihin kuvioihin. Älä missään tapauksessa sotke käsiäsi tuollaiseen, ennen kuin saat viranomaisilta (EI siis palstan tms. asuntovälittäjältä) selkokielisen paperin, jossa lukee virkamiesten allekirjoituksin vahvistettuna:
RASITUKSISTA VAPAA. Varsinkin kertomassasi tapauksessa.

Tuo rahallinen kiinnitys lienee jotain samaa, kuin menisit takaajaksi asuntokauppaan.

Rasituksena voi myös olla tieoikeus (kaikkein tyypillisin) mutta se on vain oikeus, siinä ei ollä pystyssä kenellekään rahallisesti noin niinkuin suoraan. Tie vain on paikallaan ja sitä saa joku muu käyttää, vaikka se olisi maillasi. Erotuksena rahalliseen kiinnitykseen siis.

talon.ostaja kirjoitti:

Tuo nyt ei ollut vastaus. 88000 vai 88000 150000.

Jotkut myyjät markkinoi myyntikohdettaan käytettävissä olevien kiinnitysten määrällä ikäänkuin ylimääräisenä bonuksena, mutta tässä tapauksessa summista päätellen siinä ole koko totuus, vaan tosiaan ilmoitetut kiinnitykset käytetty ja kiinteistön ostohinta olisi 88000 150000, mikä kuulostaisi omakotitalolle oikeammalta ja vaikka kiinnityksiä olisi aikoinaan voitu myöntää talon senhetkisestä arvosta, välttämättä koko määrä edes kelpaisi lainan vakuutena kiinteistön arvon romahdettua.

Nyt on taas kerran puurot ja vellit ihan sekaisin, tosin muuta ei tällä palstalla voi edes odottaa.

Alkuperäinen kysyjä esitti selkeän kysymyksen ja siihen vastasin mm. minä selkeästi. Sovittu kauppahinta, eli 88.000 €, on se hinta jonka hän maksaa. Panttikirjat luovutetaan tietenkin vapaina, eli mitään lainaosuutta ei kauppahinnan päälle tule. Yhtiövelkaosuuksia voi olla ainoastaan asunto- tai kiinteistö-osakeyhtiöissä.

Mikäli kyseiset panttikirjat ovat vielä paperimuodossa (tarkoittaa, että myyjällä ei ole niitä vastaan velkaa, muuten ne on muunnettu sähköisiksi), niin niiden fyysinen luovutus ostajalle tarkoittaa, että niitä vasten ei ole lainaa. Mikäli taas ovat sähköisessä muodossa, niin ne siirrettään sitten kaupantekotilausuudessa ostajan hallintaan, tai ostajan pankin hallintaan (riippuen ihan siitä, että ottaako ostaja lainaa niitä vastaan vai ei). Mikäli myyjällä on lainaa ja ostaja ottaa lainaa, niin pankit kyllä hoitavat asian sujuvasti ihan keskenään, mitään myyjän lainaa ei ostajalle kuitenkaan koskaan siirry! Lisäksi kannattaa muistaa, että kiinnitysten määrä ei millään tasolla kerro mitään myyjän veloista tai kiinteistön/vuokraoikeuden arvosta, ne ovat vai vakuuksia jota vastaan voi saada pankkilainaa.

Haans sekoitti vielä enemmän asioita. On olemassa rasituksia ja rasitteita, ne ovat täysin eri asia:

Rasitukset ovat taloudellisia ja kiinteistön vallintaan (= vapaaseen hallintaan) vaikuttavia asioita. Tyypillisimpinä tietenkin panttikirjat, mutta myös esimerkiksi elinikäinen hallintaoikeus (= eläkeoikeus, syytinki) ja vaikka ulosmittaus.

Rasitteet ovat toisen kiinteistön alueelle perustettuja käyttöoikeuksia. Tyypillisimpiä ovat tietenkin tie- ja muut kulkuoikeudet, johtojen sijoittamiset, vedenottoikeudet, venevalkamat ym.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Nyt on taas kerran puurot ja vellit ihan sekaisin, tosin muuta ei tällä palstalla voi edes odottaa.

Alkuperäinen kysyjä esitti selkeän kysymyksen ja siihen vastasin mm. minä selkeästi. Sovittu kauppahinta, eli 88.000 €, on se hinta jonka hän maksaa. Panttikirjat luovutetaan tietenkin vapaina, eli mitään lainaosuutta ei kauppahinnan päälle tule. Yhtiövelkaosuuksia voi olla ainoastaan asunto- tai kiinteistö-osakeyhtiöissä.

Mikäli kyseiset panttikirjat ovat vielä paperimuodossa (tarkoittaa, että myyjällä ei ole niitä vastaan velkaa, muuten ne on muunnettu sähköisiksi), niin niiden fyysinen luovutus ostajalle tarkoittaa, että niitä vasten ei ole lainaa. Mikäli taas ovat sähköisessä muodossa, niin ne siirrettään sitten kaupantekotilausuudessa ostajan hallintaan, tai ostajan pankin hallintaan (riippuen ihan siitä, että ottaako ostaja lainaa niitä vastaan vai ei). Mikäli myyjällä on lainaa ja ostaja ottaa lainaa, niin pankit kyllä hoitavat asian sujuvasti ihan keskenään, mitään myyjän lainaa ei ostajalle kuitenkaan koskaan siirry! Lisäksi kannattaa muistaa, että kiinnitysten määrä ei millään tasolla kerro mitään myyjän veloista tai kiinteistön/vuokraoikeuden arvosta, ne ovat vai vakuuksia jota vastaan voi saada pankkilainaa.

Haans sekoitti vielä enemmän asioita. On olemassa rasituksia ja rasitteita, ne ovat täysin eri asia:

Rasitukset ovat taloudellisia ja kiinteistön vallintaan (= vapaaseen hallintaan) vaikuttavia asioita. Tyypillisimpinä tietenkin panttikirjat, mutta myös esimerkiksi elinikäinen hallintaoikeus (= eläkeoikeus, syytinki) ja vaikka ulosmittaus.

Rasitteet ovat toisen kiinteistön alueelle perustettuja käyttöoikeuksia. Tyypillisimpiä ovat tietenkin tie- ja muut kulkuoikeudet, johtojen sijoittamiset, vedenottoikeudet, venevalkamat ym.

Lue lisää

Jospa myyjällä on vielä talolaina maksamatta, ja ostaja satuu kuittaamaan ostohinnan käteisvaroilla ilman pankin apua. Sittenhän kuitenkin voi käydä niin että talo menee pakkohuutokauppaan edellisen omistajan velan vakuutena.

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Nyt on taas kerran puurot ja vellit ihan sekaisin, tosin muuta ei tällä palstalla voi edes odottaa.

Alkuperäinen kysyjä esitti selkeän kysymyksen ja siihen vastasin mm. minä selkeästi. Sovittu kauppahinta, eli 88.000 €, on se hinta jonka hän maksaa. Panttikirjat luovutetaan tietenkin vapaina, eli mitään lainaosuutta ei kauppahinnan päälle tule. Yhtiövelkaosuuksia voi olla ainoastaan asunto- tai kiinteistö-osakeyhtiöissä.

Mikäli kyseiset panttikirjat ovat vielä paperimuodossa (tarkoittaa, että myyjällä ei ole niitä vastaan velkaa, muuten ne on muunnettu sähköisiksi), niin niiden fyysinen luovutus ostajalle tarkoittaa, että niitä vasten ei ole lainaa. Mikäli taas ovat sähköisessä muodossa, niin ne siirrettään sitten kaupantekotilausuudessa ostajan hallintaan, tai ostajan pankin hallintaan (riippuen ihan siitä, että ottaako ostaja lainaa niitä vastaan vai ei). Mikäli myyjällä on lainaa ja ostaja ottaa lainaa, niin pankit kyllä hoitavat asian sujuvasti ihan keskenään, mitään myyjän lainaa ei ostajalle kuitenkaan koskaan siirry! Lisäksi kannattaa muistaa, että kiinnitysten määrä ei millään tasolla kerro mitään myyjän veloista tai kiinteistön/vuokraoikeuden arvosta, ne ovat vai vakuuksia jota vastaan voi saada pankkilainaa.

Haans sekoitti vielä enemmän asioita. On olemassa rasituksia ja rasitteita, ne ovat täysin eri asia:

Rasitukset ovat taloudellisia ja kiinteistön vallintaan (= vapaaseen hallintaan) vaikuttavia asioita. Tyypillisimpinä tietenkin panttikirjat, mutta myös esimerkiksi elinikäinen hallintaoikeus (= eläkeoikeus, syytinki) ja vaikka ulosmittaus.

Rasitteet ovat toisen kiinteistön alueelle perustettuja käyttöoikeuksia. Tyypillisimpiä ovat tietenkin tie- ja muut kulkuoikeudet, johtojen sijoittamiset, vedenottoikeudet, venevalkamat ym.

Lue lisää

Oleelista olisi tietää, mikä juridinen muoto oston kohteella on. Määräala on toki eri asia kuin tontti tai tila. Määräalasta saa varsin helposti kiinnityksien ja panttien avulla varsinaisen sotkun. Itse en määräaloja sen vuoksi ole koskaan ostanut. Myymisellä ei sen sijaan ole esteitä.

Kiinnitys on sinänsä neutraali asia. Oleellista on se, ovatko ne pantteina lainan vakuutena. Siinä LKV on täysin oikeassa.

Yleensä kiinnitykset ja pantit kannattaa selvittää ennen kaupantekoa ja kirjata kauppakirjaan niitä koskevat ehdot.