Miksi ulkonäöllä ei saisi olla väliä?

Mutta sinä sen sijaan onnistut rakastuttamaan itsesi rumaan naiseen, ja kiihotumaan nimenomaan hänestä. Se kestää.

Tuo ei ole mikään puolustus. Vastaa kysymykseen: Mitä teet sitten kun parisuhteessa se miehen komeus on mennyttä ja mies kaljuuntuu, lihoaa ja rupsahtaa? Lopetat parisuhteen siihen ? Sinusta siis ei ole pitkäaikaiseen parisuhteeseen jos kerran se ulkonäkö on tärkeää.

Naisasialooser11 kirjoitti:

Tuo ei ole mikään puolustus. Vastaa kysymykseen: Mitä teet sitten kun parisuhteessa se miehen komeus on mennyttä ja mies kaljuuntuu, lihoaa ja rupsahtaa? Lopetat parisuhteen siihen ? Sinusta siis ei ole pitkäaikaiseen parisuhteeseen jos kerran se ulkonäkö on tärkeää.

Lue lisää

No silloin kumppaniin on kerennyt jo rakastua ja kiintyä, ja se pitää suhdetta yllä. Alussa, tutustumisessa, ulkonäöllä on merkitystä.

Mutta onneksi miehet vain komistuu vanhetessaan, joten tuota huoltahan ei pitäisi olla. ;)

Naisasialooser11 kirjoitti:

Tuo ei ole mikään puolustus. Vastaa kysymykseen: Mitä teet sitten kun parisuhteessa se miehen komeus on mennyttä ja mies kaljuuntuu, lihoaa ja rupsahtaa? Lopetat parisuhteen siihen ? Sinusta siis ei ole pitkäaikaiseen parisuhteeseen jos kerran se ulkonäkö on tärkeää.

Lue lisää

Vanheneminen on vähän eri asia. Vaikka olisi nuorena rakastunut pitkätukkaiseen mieheen, niin vaikka tukka iän myötä lähtisi, niin onhan mies varmasti persoonana sama kuin silloinkin. Eli se sama persoona säteilee kyllä ulkoiseen olemukseen, ja alkuihastuksen jälkeen tuleva rakkaus ja kiintymys ovat jo toisen levelin juttuja. Ei niitä horjuta se, vaikka kuinka ikää tulee. Ihminen, jonka kokee seksuaalisesti vetovoimaiseksi, on sitä kyllä vielä vuosien jälkeen, ellei suhteeseen tule pahoja ongelmia. Ja tällöin ihmisen ulkonäönkin alkaa nähdä syvällisemmin. Nythän puhuttiinkin ihastumisesta, että mikä siihen vaikuttaa, ja kyllä siinä ulkonäöllä on merkitystä - minä sanoin, että ulkonäkö persoona.

Takana on pitkä parisuhde, joten näyttäisi siltä, että pystyn pitkään parisuhteeseen ;)

Mutta kiinnostaisi (ihan oikeasti!) kuulla, mitä sinä sitten ajattelet - eikö sinusta kumppanin ulkonäöllä ole MITÄÄN merkitystä, tai eikö sillä sinusta saisi olla merkitystä? Pitäisikö siis kuka tahansa kelvata?

Kiinnostuksestakysyn kirjoitti:

Vanheneminen on vähän eri asia. Vaikka olisi nuorena rakastunut pitkätukkaiseen mieheen, niin vaikka tukka iän myötä lähtisi, niin onhan mies varmasti persoonana sama kuin silloinkin. Eli se sama persoona säteilee kyllä ulkoiseen olemukseen, ja alkuihastuksen jälkeen tuleva rakkaus ja kiintymys ovat jo toisen levelin juttuja. Ei niitä horjuta se, vaikka kuinka ikää tulee. Ihminen, jonka kokee seksuaalisesti vetovoimaiseksi, on sitä kyllä vielä vuosien jälkeen, ellei suhteeseen tule pahoja ongelmia. Ja tällöin ihmisen ulkonäönkin alkaa nähdä syvällisemmin. Nythän puhuttiinkin ihastumisesta, että mikä siihen vaikuttaa, ja kyllä siinä ulkonäöllä on merkitystä - minä sanoin, että ulkonäkö persoona.

Takana on pitkä parisuhde, joten näyttäisi siltä, että pystyn pitkään parisuhteeseen ;)

Mutta kiinnostaisi (ihan oikeasti!) kuulla, mitä sinä sitten ajattelet - eikö sinusta kumppanin ulkonäöllä ole MITÄÄN merkitystä, tai eikö sillä sinusta saisi olla merkitystä? Pitäisikö siis kuka tahansa kelvata?

Lue lisää

Annat ymmärtää, että olisit pitkässä parisuhteessa, mutta alempana taas annat ymmärtää ihan muuta. Miksi et ole enää siinä suhteessa? ;)

suhdeeitainnutkestää kirjoitti:

Annat ymmärtää, että olisit pitkässä parisuhteessa, mutta alempana taas annat ymmärtää ihan muuta. Miksi et ole enää siinä suhteessa? ;)

Ymmärsit väärin - siis mulla on takana pitkä parisuhde, joka on päättynyt. Se päättyi pitkän harkinnan jälkeen, omalta osaltani siksi, että toinen osapuoli kehitti itselleen pahan peliaddiktion, josta ei ollut halukas pääsemään irti. Minä taas en ollut halukas rahoittamaan Veikkauksen pelejä sillä riskillä, että rahat eivät riitä koko kuukauden elämiseen. Ja kyse ei ollut siitä, että mies olisi pelannut vain omia rahojaan, vaan käytännössä hän pelasi kaikki omat rahansa ja sen jälkeen elettiin minun rahoillani, joista hän "lainaili" ja otti esim. kauppamatkoilla osansa myös peleihin.

Minua ei olisi haitannut, jos olisi pelannut harrastuksekseen kohtuudella (omilla rahoillaan), mutta koska harrastus alkoi vaikeuttaa jo jokapäiväistä elämää ja tilanne kesti kauan eikä lupauksista huolimatta koskaan parantunut, totesin etten halua mukaan tuollaiseen turhaan konkurssiin. En myöskään halunnut sellaista suhdetta, jossa olisin joutunut kontrolloimaan ja säännöstelemään toisen rahankäyttöä, mitä minulle joku ehdotti - enkä usko, että kumppaninikaan olisi sellaista halunnut.

Joten totta kyllä, että suhde ei kestänyt. Mutta aika pitkään se kesti - useita vuosia. Ja useita vuosia meni ilman kuvatunlaisia ongelmia, eli alunperin en ottanut henkilöä, jolla oli tämä kyseinen addiktio (ellei sitten piilevänä, mutta mistäs piileviä asioita voi kukaan osata nähdä).

Sinäkin puhut vain kauniista naisesta, eli naisen ulkonäkö on sulle erittäin tärkeää.

doublestandards kirjoitti:

Sinäkin puhut vain kauniista naisesta, eli naisen ulkonäkö on sulle erittäin tärkeää.

Mutta voiko häntä oikeasti syyttää siitä mitä kaikki muutkin tekevät.

Heh, mäkin olen poikkeus. Aika ruma nainen, enkä kaunis kuten ehdottelit keskusteluissa olevan. Tokihan meinaat heitollasi kirjoittajan subjektiivista kokemusta omasta ulkokuosistaan? :)

Nicitönnä kirjoitti:

Heh, mäkin olen poikkeus. Aika ruma nainen, enkä kaunis kuten ehdottelit keskusteluissa olevan. Tokihan meinaat heitollasi kirjoittajan subjektiivista kokemusta omasta ulkokuosistaan? :)

Lue lisää

Kaikki naiset ovat omasta mielestään rumia. Siinä piilee se kuuluisa luontoäidin heikkous.

(äijänaurua)

Teknosonni kirjoitti:

Kaikki naiset ovat omasta mielestään rumia. Siinä piilee se kuuluisa luontoäidin heikkous.

(äijänaurua)

Heh, no emmä oikeesti ole ruma, mutten mikään kaunokainenkaan. Kyllä mut ihmiseksi tunnistaa, se riittää. :D

(röhönaurua)

Nicitönnä kirjoitti:

Heh, no emmä oikeesti ole ruma, mutten mikään kaunokainenkaan. Kyllä mut ihmiseksi tunnistaa, se riittää. :D

(röhönaurua)

Hassuja otuksia ootte kumpikin...

(Dissihihitystä)

Samat kriteerit miehen suhteen.

yxnaine kirjoitti:

Samat kriteerit miehen suhteen.

Joo. Siis sitä kiinnostuu joko naisesta tai ei. Sitten loppuhan on vaan sitä, että viihtyykö seurassa ja osuuko ajatukset kohdalleen.

Oikestaan aika helkutin yksinkertaista...mutta harvoin kohdalle osuvaa. Hah...

Hassua itseasiassa...mutta elämä tuntuu monesti nimenomaan olevan sitä. Teoriassa kaikki helppoa, käytännössä ei.

Aika monella niitä taitaa olla. Oletko koskaan löytänyt yhtään, jolla ei olisi?

Tai korjaus: ainakin suomalaisista aika monella taitaa olla. Mutta ehkä ulkomaalaisista saattaisi löytyä luomettomia.

niitäkylläon kirjoitti:

Aika monella niitä taitaa olla. Oletko koskaan löytänyt yhtään, jolla ei olisi?

Tai korjaus: ainakin suomalaisista aika monella taitaa olla. Mutta ehkä ulkomaalaisista saattaisi löytyä luomettomia.

Lue lisää

En ole kyllä huomannut että suomalaisilla olisi mitenkään ihmeemmin luomioa, mutta esimerkiksi Philippiiniläisillä on monesti naamassakin.

Mua taas tahtoo ärsyttää se, kun ihmiset meuhkaa aina siitä ulkonäöstä. Monelle meuhkaajalle se itselleen on hirmu tärkeä asia, jopa enempi kun monelle vierestä kattojalle. Sitten siitä nousee kynnys jonka yli onkin enää paha kiivetä, kun itsekin on asennoitunut niin etten ole minkään näköinen, eikä mulle kuulu ketään kun oon niin ruma.

Jotenkin helpompaa tykätä ihmisestä joka hyväksyy sen ettei ole malli eikä kauneuden tai komeuden perikuva, mutta osaa arvostaa itseään ihmisenä ja semmosena kun on...kyllä niistä aina joku tykkää, kun pääsee tutustumaan ihmiseen kuoren alla.

Nicitönnä kirjoitti:

Mua taas tahtoo ärsyttää se, kun ihmiset meuhkaa aina siitä ulkonäöstä. Monelle meuhkaajalle se itselleen on hirmu tärkeä asia, jopa enempi kun monelle vierestä kattojalle. Sitten siitä nousee kynnys jonka yli onkin enää paha kiivetä, kun itsekin on asennoitunut niin etten ole minkään näköinen, eikä mulle kuulu ketään kun oon niin ruma.

Jotenkin helpompaa tykätä ihmisestä joka hyväksyy sen ettei ole malli eikä kauneuden tai komeuden perikuva, mutta osaa arvostaa itseään ihmisenä ja semmosena kun on...kyllä niistä aina joku tykkää, kun pääsee tutustumaan ihmiseen kuoren alla.

Lue lisää

Miten se onkin niin vaikeaa kaltaisillesi valehtelun ammattilaisille uskoa, että on olemassa ihmisiä joista kukaan ei tykkää ja syynä on ulkonäkö. Tai niin, koskas naiset nyt totta ovat puhuneetkaan. Minulle on aivan samantekevää miten muut asennoituvat erilaisiin asioihin, fakta on se, että tällä naamalla en ole kelvannut kenellekään. En vaikka kaiken muun tehtävissä olevan olen elämässäni muuttanut.

wddw kirjoitti:

Miten se onkin niin vaikeaa kaltaisillesi valehtelun ammattilaisille uskoa, että on olemassa ihmisiä joista kukaan ei tykkää ja syynä on ulkonäkö. Tai niin, koskas naiset nyt totta ovat puhuneetkaan. Minulle on aivan samantekevää miten muut asennoituvat erilaisiin asioihin, fakta on se, että tällä naamalla en ole kelvannut kenellekään. En vaikka kaiken muun tehtävissä olevan olen elämässäni muuttanut.

Lue lisää

Ikävää. Tosin on tuollaisia naisiakin. Sitten nämä kenellekään kelpaamattomat joko etsivät toistensa joukosta jonkun vähiten epämiellyttävän ja ryhtyvät kaverilliseen seksisuhteeseen, mutta esittävät ihastunutta - ajan mittaan he alkavat uskoa, että ovatkin ihastuneita ja unohtavat olla onnettomia. Toinen vaihtoehto on tietysti jatkaa hyvännäköisistä haaveilemista ja katkeroitua siitä, että kukaan hyvännäköinen ei kelpuuttanut.

Tässä ne vaihtoehdot. Niistä kelpaamattomista voi löytyä joku "ihan kiva" tai ainakin "ihan siedettävä". Onhan sekin vaihtoehto, jos haluaa seksiä ja/tai perheen. Elämänsisältö löytyy sitten muista asioista kuin parisuhteesta.

wddw kirjoitti:

Miten se onkin niin vaikeaa kaltaisillesi valehtelun ammattilaisille uskoa, että on olemassa ihmisiä joista kukaan ei tykkää ja syynä on ulkonäkö. Tai niin, koskas naiset nyt totta ovat puhuneetkaan. Minulle on aivan samantekevää miten muut asennoituvat erilaisiin asioihin, fakta on se, että tällä naamalla en ole kelvannut kenellekään. En vaikka kaiken muun tehtävissä olevan olen elämässäni muuttanut.

Lue lisää

Kyllä kai susta silti voi tykätä, vaikke naamasta tykkäiskään? On kai sussakin jotakin kivaa ja kaunista? Ees pääkopassa. Ei kai siihen komeeta naamaa tarvita...

wddw kirjoitti:

Miten se onkin niin vaikeaa kaltaisillesi valehtelun ammattilaisille uskoa, että on olemassa ihmisiä joista kukaan ei tykkää ja syynä on ulkonäkö. Tai niin, koskas naiset nyt totta ovat puhuneetkaan. Minulle on aivan samantekevää miten muut asennoituvat erilaisiin asioihin, fakta on se, että tällä naamalla en ole kelvannut kenellekään. En vaikka kaiken muun tehtävissä olevan olen elämässäni muuttanut.

Lue lisää

Mulle kelpaa ruma mies, jos se on mielenkiintoinen ja sosiaalinen. Ne kaikkein rumimmat eivät kuitenkaan kelpaa. koska niiden ei tarvitse kelvata.



Kyllä naiset täällä ulkonäön merkityksen myöntää.

Sähän oikeastaan kuvailit tuossa miehiä. Tälläkin palstalla miehet ovat tehneet ERITTÄIN selväksi, ettei nainen ole enää riittävän hyvän näköinen kelvatakseen parisuhteeseen, sen jälkeen kun tämä on täyttänyt 25-vuotta.

nhbn kirjoitti:

Sähän oikeastaan kuvailit tuossa miehiä. Tälläkin palstalla miehet ovat tehneet ERITTÄIN selväksi, ettei nainen ole enää riittävän hyvän näköinen kelvatakseen parisuhteeseen, sen jälkeen kun tämä on täyttänyt 25-vuotta.

Lue lisää

Eihän ne sitä itse huomaa kuinka ulkonäkökeskeisiä ovat, sen sijaan haukkuvat heti naista jos hän edes vaatii hampaiden pesua.

Laihdutin 30 kg ja olen hoikka mutta eiole naiset senkään jälkeen halunnueet tutustua.

Ruma-ätmi kirjoitti:

Laihdutin 30 kg ja olen hoikka mutta eiole naiset senkään jälkeen halunnueet tutustua.

Ja siitä on 9 vuotta aikaa.

HC-ATM dippainssikaverini laihdutti 40kg ja on edelleen HC-ATM, tiedät kyllä miksi.

Naisasialooser11 kirjoitti:

HC-ATM dippainssikaverini laihdutti 40kg ja on edelleen HC-ATM, tiedät kyllä miksi.

Mikäli mies ei tee aloitetta, ei kunnon naista löydy.
Mene vaikka aasiaan hakemaan nätti nainen itselle. Ihan sama mitä muut ajattelee.

Terveisin nainen, joka toivoo vaan hyvää kaikille kivoille...

fcgvnkljghfg kirjoitti:

Mikäli mies ei tee aloitetta, ei kunnon naista löydy.
Mene vaikka aasiaan hakemaan nätti nainen itselle. Ihan sama mitä muut ajattelee.

Terveisin nainen, joka toivoo vaan hyvää kaikille kivoille...

Lue lisää

Miksei kunnon naiset tee aloitteita rumille miehille? Et sinä mitään hyvää toivo muille kuin itsellesi, jos oletat, että aloite on miehen tehtävä.

wwwssstg kirjoitti:

Miksei kunnon naiset tee aloitteita rumille miehille? Et sinä mitään hyvää toivo muille kuin itsellesi, jos oletat, että aloite on miehen tehtävä.

Toisaalta on se vähän niin, että jos itse jotain haluaa, pitää olla valmis toimimaan. Kyllä se naistenkin kohdalla on niin. Jos nainen on kiinnostunut vaikkapa Matista, niin kyllä naisen täytyy yrittää tehdä aloite Matin suuntaan. Jos jää passiivisena odottamaan miesten aloitteita, voi toki olla, että Pekka ja Mikko tekevät aloitteen, mutta ei se varsinainen kiinnostuksen kohde eli Matti.

Silloin toki, jos kuka vaan kelpaa, voi jäädä odottamaan ensimmäistä, joka osoittaa mielenkiintoa. Väittäisin, että isohko osa ihmisistä saa tällä metodilla "jonkun". Mutta aika harva juuri sen, kenet oikeasti haluaisi. Eli jos haluaa edes mahdollisuuden saada haluamansa tyypin, niin täytyy kyllä itse tehdä asian hyväksi jotain.

Kiinnostuksestakysyn kirjoitti:

Toisaalta on se vähän niin, että jos itse jotain haluaa, pitää olla valmis toimimaan. Kyllä se naistenkin kohdalla on niin. Jos nainen on kiinnostunut vaikkapa Matista, niin kyllä naisen täytyy yrittää tehdä aloite Matin suuntaan. Jos jää passiivisena odottamaan miesten aloitteita, voi toki olla, että Pekka ja Mikko tekevät aloitteen, mutta ei se varsinainen kiinnostuksen kohde eli Matti.

Silloin toki, jos kuka vaan kelpaa, voi jäädä odottamaan ensimmäistä, joka osoittaa mielenkiintoa. Väittäisin, että isohko osa ihmisistä saa tällä metodilla "jonkun". Mutta aika harva juuri sen, kenet oikeasti haluaisi. Eli jos haluaa edes mahdollisuuden saada haluamansa tyypin, niin täytyy kyllä itse tehdä asian hyväksi jotain.

Lue lisää

Näinpä. Eipä ole yksikään nainen meikäläistä halunnut. Itse olen tehnyt aloitteen aina, kun olen ollut oikeasti jostakusta kiinnostunut. On varmaan selvää kaikille, kuinka ruman miehen aloitteet on otettu vastaan.

Miten niin? En pysty harrastamaan seksiä, jos en halua sitä toista ihmistä, ja en ole vielä koskaan halunnut pelkän ulkonäön perusteella. En ole esim. IKINÄ ihastunut tai kiinnostunut niin, etten tuntisi ihmistä ollenkaan. Sen takia esim. joku baarissa tutustuminen ei oikein sovi minulle, kun ei huvita mennä juttelemaan tuntemattomille. Tai oikeastaan se menee varmaan niin, että huomaan henkilön vetovoiman ja ulkonäkö alkaa näyttää tsi hyvältä sitten, kun tiedän ihmisestä muutakin - jos siis niin on käydäkseen, eihän toki kaikkien kohdalla niin käy.

Me ollaan kaikki erilaisia ja minä olen tällainen. Helpompaahan olisi, jos voisi haluta seksiä vain siksi, että joku on hyvännäköinen. Mutta näin ollen en sinkkuaikoina juurikaan seksiä "saa", kun en sitä kenenkään kanssa halua. Yleensä haluan vain, jos tutustun johonkin oikeasti kiinnostavaan. Ja sitten jos tunne ei ole molemminpuolinen, ei vaan huvita alkaa säätää jonkun muun kanssa.

Kiinnostuksestakysyn kirjoitti:

Miten niin? En pysty harrastamaan seksiä, jos en halua sitä toista ihmistä, ja en ole vielä koskaan halunnut pelkän ulkonäön perusteella. En ole esim. IKINÄ ihastunut tai kiinnostunut niin, etten tuntisi ihmistä ollenkaan. Sen takia esim. joku baarissa tutustuminen ei oikein sovi minulle, kun ei huvita mennä juttelemaan tuntemattomille. Tai oikeastaan se menee varmaan niin, että huomaan henkilön vetovoiman ja ulkonäkö alkaa näyttää tsi hyvältä sitten, kun tiedän ihmisestä muutakin - jos siis niin on käydäkseen, eihän toki kaikkien kohdalla niin käy.

Me ollaan kaikki erilaisia ja minä olen tällainen. Helpompaahan olisi, jos voisi haluta seksiä vain siksi, että joku on hyvännäköinen. Mutta näin ollen en sinkkuaikoina juurikaan seksiä "saa", kun en sitä kenenkään kanssa halua. Yleensä haluan vain, jos tutustun johonkin oikeasti kiinnostavaan. Ja sitten jos tunne ei ole molemminpuolinen, ei vaan huvita alkaa säätää jonkun muun kanssa.

Lue lisää

Paskapuhetta siksi koska ulkonäkö kompensoi luonnetta, ja tuo on aivan luonnollista niin miehille kuin naisillekin. Toki jollei ole kovinkaan kiihottuvaa sorttia niin silloin muut asiat voivat kiinnostaa enemmän.

Määrittele ensin"komea"

cccxcxcxcxcxcxxcxcxcx kirjoitti:

Paskapuhetta siksi koska ulkonäkö kompensoi luonnetta, ja tuo on aivan luonnollista niin miehille kuin naisillekin. Toki jollei ole kovinkaan kiihottuvaa sorttia niin silloin muut asiat voivat kiinnostaa enemmän.

Lue lisää

"Paskapuhetta siksi koska ulkonäkö kompensoi luonnetta, ja tuo on aivan luonnollista niin miehille kuin naisillekin. Toki jollei ole kovinkaan kiihottuvaa sorttia niin silloin muut asiat voivat kiinnostaa enemmän."

Mua kiinnostaa seksuaalisesti se kokonaisuus, ei siis pelkkä visuaalisuus. Jos henkilö on ns. hyvännäköinen, mutta epämiellyttävä luonne tai jotenkin yksinkertainen tms, niin en kiinnostu hänestä seksuaalisesti.

Niin, voihan olla, että en ole niin kiihottuvaa sorttia. Tosin silloin, jos jonkun ihmisen koen puoleensa vetäväksi, silloin kyllä olen. Mutta on totta, että en noin vaan kiihotu kenestä tahansa. Suurin osa ihmisistä ei vedä seksuaalisesti puoleensa. Esim. jos mietin viimeistä kolmea vuotta, niin olen kokenut minkäänlaista seksuaalista vetovoimaa ehkä... neljää tai viittä ihmistä kohtaan. Muiden kanssa en olisi seksiä halunnutkaan. (Niin, ja näistä viidestä seksiä oli kahden kanssa - heistä toisen kanssa yritettiin aloittaa suhdetta, yhteen olin ja olen todella rakastunut vaikka siitä ei tullut suhdetta, kaksi muuta jäi ohimenevän fiilistelyn tasolle.) Kaikki olivat enemmän tai vähemmän tuttuja. Niin ja jos joku nyt ihmettelee, niin kaikki olivat eri aikaan.

Kiinnostuksestakysyn kirjoitti:

"Paskapuhetta siksi koska ulkonäkö kompensoi luonnetta, ja tuo on aivan luonnollista niin miehille kuin naisillekin. Toki jollei ole kovinkaan kiihottuvaa sorttia niin silloin muut asiat voivat kiinnostaa enemmän."

Mua kiinnostaa seksuaalisesti se kokonaisuus, ei siis pelkkä visuaalisuus. Jos henkilö on ns. hyvännäköinen, mutta epämiellyttävä luonne tai jotenkin yksinkertainen tms, niin en kiinnostu hänestä seksuaalisesti.

Niin, voihan olla, että en ole niin kiihottuvaa sorttia. Tosin silloin, jos jonkun ihmisen koen puoleensa vetäväksi, silloin kyllä olen. Mutta on totta, että en noin vaan kiihotu kenestä tahansa. Suurin osa ihmisistä ei vedä seksuaalisesti puoleensa. Esim. jos mietin viimeistä kolmea vuotta, niin olen kokenut minkäänlaista seksuaalista vetovoimaa ehkä... neljää tai viittä ihmistä kohtaan. Muiden kanssa en olisi seksiä halunnutkaan. (Niin, ja näistä viidestä seksiä oli kahden kanssa - heistä toisen kanssa yritettiin aloittaa suhdetta, yhteen olin ja olen todella rakastunut vaikka siitä ei tullut suhdetta, kaksi muuta jäi ohimenevän fiilistelyn tasolle.) Kaikki olivat enemmän tai vähemmän tuttuja. Niin ja jos joku nyt ihmettelee, niin kaikki olivat eri aikaan.

Lue lisää

Ääh, ei tuota monikaan tunnu tajuavan. Ilmeisesti laumasieluisuus tekee myös kyvyttömäksi tajuta, että erilaisiakin on olemassa, kuten nyt vaikka sinä. Joka poikkeat massasta.

Kiinnostuksestakysyn kirjoitti:

"Paskapuhetta siksi koska ulkonäkö kompensoi luonnetta, ja tuo on aivan luonnollista niin miehille kuin naisillekin. Toki jollei ole kovinkaan kiihottuvaa sorttia niin silloin muut asiat voivat kiinnostaa enemmän."

Mua kiinnostaa seksuaalisesti se kokonaisuus, ei siis pelkkä visuaalisuus. Jos henkilö on ns. hyvännäköinen, mutta epämiellyttävä luonne tai jotenkin yksinkertainen tms, niin en kiinnostu hänestä seksuaalisesti.

Niin, voihan olla, että en ole niin kiihottuvaa sorttia. Tosin silloin, jos jonkun ihmisen koen puoleensa vetäväksi, silloin kyllä olen. Mutta on totta, että en noin vaan kiihotu kenestä tahansa. Suurin osa ihmisistä ei vedä seksuaalisesti puoleensa. Esim. jos mietin viimeistä kolmea vuotta, niin olen kokenut minkäänlaista seksuaalista vetovoimaa ehkä... neljää tai viittä ihmistä kohtaan. Muiden kanssa en olisi seksiä halunnutkaan. (Niin, ja näistä viidestä seksiä oli kahden kanssa - heistä toisen kanssa yritettiin aloittaa suhdetta, yhteen olin ja olen todella rakastunut vaikka siitä ei tullut suhdetta, kaksi muuta jäi ohimenevän fiilistelyn tasolle.) Kaikki olivat enemmän tai vähemmän tuttuja. Niin ja jos joku nyt ihmettelee, niin kaikki olivat eri aikaan.

Lue lisää

Miksi toi rakkaus ei kantanut ja miksi se tutustuminen päättyi?

"Miehet painottavat terveyteen liittyviä seikkoja, kuten normaalipainoisuutta."

Valhetta, miehet ottaa mieluummin nättinaamaisen pullukan kuin hoikan rumanaaman. Olen nähnyt tilanteen monta kertaa.

Jännää, olen varmaan sitten joku mutantti. Mutta minä (nainen) katson kokonaisuutta, eli minkätyyppinen/tyylinen ihminen on. Varsinkin tietyt alakulttuurien edustajat miellyttävät, kun itsekin sen tyylinen olen (sellainen punk-rock-henkinen, ja mistään bisnes- tai merkkivaatetyypeistä en tykkää yhtään). Ja minä nimenomaan haluan normaalipainoisen kumppanin, mutta sellaisilla asioilla kuin pituus, leuka, tms ei ole mitään merkitystä. Itse en esim. tykkää miesmalli-tyyppisistä ollenkaan. Tosin tunnen kyllä muitakin naisia, joilla on vastaavantyyppinen miesmaku. Itse asiassa omassa tuttavapiirissäni tunnutaan pitävän enemmän hoikista ja poikamaisista, ei liian pitkistä, ei isokokoisista miehistä. Mutta tiedän, että jotkut naiset tykkäävät sellaisista nallekarhu.tyyppisistä, mitkä taas eivät itselle kolahda ollenkaan.

Muuten, se onko "moi kaunokainen" ihanaa vai ei, riippuu todellakin siitä, kuka sen sanoo. Jos sen sanoo ihminen, jonka kanssa seurustelee tai tapailee, se on ihanaa. Mutta jos sen sanoo joku tuntematon, se on vähän... tyylitöntä. Ei ainakaan minua kannata tuolla lailla lähestyä.

Kiinnostuksestakysyn kirjoitti:

Jännää, olen varmaan sitten joku mutantti. Mutta minä (nainen) katson kokonaisuutta, eli minkätyyppinen/tyylinen ihminen on. Varsinkin tietyt alakulttuurien edustajat miellyttävät, kun itsekin sen tyylinen olen (sellainen punk-rock-henkinen, ja mistään bisnes- tai merkkivaatetyypeistä en tykkää yhtään). Ja minä nimenomaan haluan normaalipainoisen kumppanin, mutta sellaisilla asioilla kuin pituus, leuka, tms ei ole mitään merkitystä. Itse en esim. tykkää miesmalli-tyyppisistä ollenkaan. Tosin tunnen kyllä muitakin naisia, joilla on vastaavantyyppinen miesmaku. Itse asiassa omassa tuttavapiirissäni tunnutaan pitävän enemmän hoikista ja poikamaisista, ei liian pitkistä, ei isokokoisista miehistä. Mutta tiedän, että jotkut naiset tykkäävät sellaisista nallekarhu.tyyppisistä, mitkä taas eivät itselle kolahda ollenkaan.

Muuten, se onko "moi kaunokainen" ihanaa vai ei, riippuu todellakin siitä, kuka sen sanoo. Jos sen sanoo ihminen, jonka kanssa seurustelee tai tapailee, se on ihanaa. Mutta jos sen sanoo joku tuntematon, se on vähän... tyylitöntä. Ei ainakaan minua kannata tuolla lailla lähestyä.

Lue lisää

"Hoikka ja poikamainen" tarkoittaa naisen sanomana enemmänkin stailausta kuin sitä että nainen oikeasti pitäisi lyhyistä ja hoikista. Se viittaa enemmänkin Ville Valon kaltaisiin geneettisesti komeisiin miehiin (reippaasti yli 180cm, maskuliiniset piirteet, luontaisesti melko leveät hartiat, mutta ei hankittuja lihaksia).

Toisekseen, "hoikkien ja poikamaisten" suosio rajoittuu tuohon alakulttuuriin. Ellet ole punkkari/hipsteri, suosiossa on aina pidempi ja isompi mies.

todistettu kirjoitti:

"Miehet painottavat terveyteen liittyviä seikkoja, kuten normaalipainoisuutta."

Valhetta, miehet ottaa mieluummin nättinaamaisen pullukan kuin hoikan rumanaaman. Olen nähnyt tilanteen monta kertaa.

Lue lisää

Niin minäkin, ja lähes poikkeuksetta se pullukka oli mukava ja iloinen kun taas hoikka oli akateemisuutta tms painottava hapannaama.

12121212121212 kirjoitti:

"Hoikka ja poikamainen" tarkoittaa naisen sanomana enemmänkin stailausta kuin sitä että nainen oikeasti pitäisi lyhyistä ja hoikista. Se viittaa enemmänkin Ville Valon kaltaisiin geneettisesti komeisiin miehiin (reippaasti yli 180cm, maskuliiniset piirteet, luontaisesti melko leveät hartiat, mutta ei hankittuja lihaksia).

Toisekseen, "hoikkien ja poikamaisten" suosio rajoittuu tuohon alakulttuuriin. Ellet ole punkkari/hipsteri, suosiossa on aina pidempi ja isompi mies.

Lue lisää

Niin, voihan se olla, että tässä alakulttuurissa tykätään erilaisista miehistä kuin jossain toisessa ryhmässä. Mutta entäs sitten? Eikä siinä ole mitään ihmeellistä - ihan samoin jotkut tietyntyyppiset miehet tykkäävät isotissisistä blondeista joilla on tekokynnet ja hiustenpidennykset, kun taas joku muu ei sellaisista kiinnostuisi ikinä. Ehkäpä tietyntyyppiset ihmiset tuntevat vetoa joihinkin alakulttuureihin ja nämä samaiset tyypit kiinnostuvat myös sellaisista miehistä, jotka poikkeavat miesstereotypiasta? Kyllähän usein on niinkin, että älykkäät miehet kiinnostuvat ihan erityyppisistä naisista kuin keskitasoa vähän yksinkertaisemmat miehet. Ja ihan samalla lailla ne alakulttuurimiehet haluavat jotain muuta kuin stereotyyppisiä naisia.

Onko Ville Valo yli 180cm? En ole oikein perehtynyt asiaan. Itse en mistään kaksimetrisistä oikein tykkää, tuntuvat jo liian pitkiltä, mutta en ole tuota pituusasiaa ikinä oikein miettinyt. Eksäni oli kai joku 174 cm. Ja minä olen kyllä tykännyt enemmänkin sellaisista miehistä, jotka eivät ole ylimaskuliinisen näköisiä, joten en usko, että alitajuisestikaan hakisin jotain maskuliinisia piirteitä.

12121212121212 kirjoitti:

Niin minäkin, ja lähes poikkeuksetta se pullukka oli mukava ja iloinen kun taas hoikka oli akateemisuutta tms painottava hapannaama.

Kannattaisi sunkin vaatia naiselta vähän enemmän kuin jotain iloisuutta. Lieväkin ylipaino on epäterveellistä. Miesten täytyy ottaa vastuu surkeista naisvalinnoistaan.

Heh, tietystihän kaikki se on valhetta mikä loikkaa yli oman käsityskyvyn.

todistettu kirjoitti:

"Miehet painottavat terveyteen liittyviä seikkoja, kuten normaalipainoisuutta."

Valhetta, miehet ottaa mieluummin nättinaamaisen pullukan kuin hoikan rumanaaman. Olen nähnyt tilanteen monta kertaa.

Lue lisää

Pullukka ei tänne valitettavasti käy vaikka olis ex-missi. Tavallisen näköinen hoikka käy mainiosti.

fflloott kirjoitti:

Pullukka ei tänne valitettavasti käy vaikka olis ex-missi. Tavallisen näköinen hoikka käy mainiosti.

Mutta ruma ei käy.
Jos valittavana on ruma hoikka nainen ja nättinaamainen pullukka.

"en valitsisi" Niin olet siinä onnellisessa asemassa, että pääset valitsemaan. Ei silloin tällaiset asiat ole ongelmia, mutta samalla tulet myös sokeaksi sille, että kaikilla ei tätä valinnan mahdollisuutta ole. Se että et sitä näe tai ymmärrä kertoo tunnekylmyydestä ja vähättelystä toisia ihmisiä kohtaan.
Ruma nimenomaan on se epätoivoinen. Rumat ei valitse vaan ruma tyytyy. Ei rumalla ole mahdollisuutta kieltäytyä siitä ainoasta ehdokkaasta johon hänelle ehkä olisi mahdollisuus. Yleensä niitä mahdollisuuksia ei ole. Et voi sanoa rumaa epätoivoiseksi siksi, että sinulla ei niitä ongelmia ole. Ruman vaan on sopeuduttava siihen, että häntä ei haluta ja hitto jos joku onkin ei pinnallinen ja haluaa ruman, niin silloin siihen tilaisuuteen on tartuttava, vaikka hän ei miltään osin täyttäisi niitä ruman salaisia ihmisluonne haaveitaan. Se saattaa olla se ainoa tilaisuus.
Tuo viimeinen lauseesi onkin se perus neuvo mitä täällä aina naisille kylvetään, kun valitsevat vain niitä komeita jännämiehiä. Niin ei se ulkonäkö takaa sitä, että tällä jänniksellä olisi hyvä luonne ja näitä luonteita sitten saa lukea iltapäivälehdistä.

kaikillaeivalinnanvaraa kirjoitti:

"en valitsisi" Niin olet siinä onnellisessa asemassa, että pääset valitsemaan. Ei silloin tällaiset asiat ole ongelmia, mutta samalla tulet myös sokeaksi sille, että kaikilla ei tätä valinnan mahdollisuutta ole. Se että et sitä näe tai ymmärrä kertoo tunnekylmyydestä ja vähättelystä toisia ihmisiä kohtaan.
Ruma nimenomaan on se epätoivoinen. Rumat ei valitse vaan ruma tyytyy. Ei rumalla ole mahdollisuutta kieltäytyä siitä ainoasta ehdokkaasta johon hänelle ehkä olisi mahdollisuus. Yleensä niitä mahdollisuuksia ei ole. Et voi sanoa rumaa epätoivoiseksi siksi, että sinulla ei niitä ongelmia ole. Ruman vaan on sopeuduttava siihen, että häntä ei haluta ja hitto jos joku onkin ei pinnallinen ja haluaa ruman, niin silloin siihen tilaisuuteen on tartuttava, vaikka hän ei miltään osin täyttäisi niitä ruman salaisia ihmisluonne haaveitaan. Se saattaa olla se ainoa tilaisuus.
Tuo viimeinen lauseesi onkin se perus neuvo mitä täällä aina naisille kylvetään, kun valitsevat vain niitä komeita jännämiehiä. Niin ei se ulkonäkö takaa sitä, että tällä jänniksellä olisi hyvä luonne ja näitä luonteita sitten saa lukea iltapäivälehdistä.

Lue lisää

No voi voi, kun takerrut sanavalintaan. Ei pidä olettaa, että minulla olisi kymmenittäin tarjokkaita, ei pidä olettaa, että minä olisin yhtään sen paremman näköinen kuin sinäkään. Se ero meissä kahdessa on, että minä en valita ja ruikuta, enkä takerru kiinni keneenkään. Minä suhtaudun asioihin positiivisesti ja huumorilla, enkä jurota tuppisuuna nurkassa.

Ja mietippä omalle kohdalle, jos sulla on edessäsi kaksi ihmistä, toinen tavallisen näköinen, mutta kaikin puolin hauskaa seuraa ja toinen on ulkoisesti täydellinen, mutta vähän yksinkertainen, riidanhaluinen ja katkera jurottaja, niin kumman kanssa mieluummin viettäisit aikaa ja haluaisit kenties parisuhteeseenkin, jos valitsemaan pääsisit?

Jokaisella on valinnan mahdollisuus, jos ei muuta, niin voi valita, miten itse suhtautuu asioihin. Katkeruudella ja epätoivolla vaiko "no, näitähän sattuu" asenteella. Itse olen valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon, kun selvisin nuoruuden epätoivoisesta parin etsinnästä ja huomasin, etten kuole, vaikka olisin sinkkukin.

elämänpeli1 kirjoitti:

No voi voi, kun takerrut sanavalintaan. Ei pidä olettaa, että minulla olisi kymmenittäin tarjokkaita, ei pidä olettaa, että minä olisin yhtään sen paremman näköinen kuin sinäkään. Se ero meissä kahdessa on, että minä en valita ja ruikuta, enkä takerru kiinni keneenkään. Minä suhtaudun asioihin positiivisesti ja huumorilla, enkä jurota tuppisuuna nurkassa.

Ja mietippä omalle kohdalle, jos sulla on edessäsi kaksi ihmistä, toinen tavallisen näköinen, mutta kaikin puolin hauskaa seuraa ja toinen on ulkoisesti täydellinen, mutta vähän yksinkertainen, riidanhaluinen ja katkera jurottaja, niin kumman kanssa mieluummin viettäisit aikaa ja haluaisit kenties parisuhteeseenkin, jos valitsemaan pääsisit?

Jokaisella on valinnan mahdollisuus, jos ei muuta, niin voi valita, miten itse suhtautuu asioihin. Katkeruudella ja epätoivolla vaiko "no, näitähän sattuu" asenteella. Itse olen valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon, kun selvisin nuoruuden epätoivoisesta parin etsinnästä ja huomasin, etten kuole, vaikka olisin sinkkukin.

Lue lisää

Kerrankin sinulta viesti edes sinnepäin joka ei ole heti suoraan alempaa porrasta syyttävä joten siitä sinulle nyt puolipeukku, eli kanssasi voi näköjään keskustella ilman ääripäisyyttäkin, vaikka tuossa on osa syyttävää sävyä edelleen.
Pisti mietityttämään tuo sinun valitsemasi "no näitähän sattuu" asenne.
Oletko ajatellut tätä asennetta tarkemmin mitä se kertoo sinusta?
Itse en pysty ohittamaan asioita tuolla asenteella, koska olen tunteella ajatteleva ihminen. Jään pohtimaan ja analysoimaan asioita, joten mun luonto ei vain ohita tuolla asenteella asioita.
Älä nyt ota itseesi heti, mutta minusta tuntuu siltä jos tuollainen asenne on elämässä, niin omaat jollainlailla tunnekylmän ja itsekeskeisen sielun. Tavallaan on hälläväliä asenne.
En haluaisi mennä leikkaukseen, jossa kirurgin ajatusmaailma olisi vastaava "no näitähän sattuu"
Mielestäni katkeruutta ja edellämainittua asennetta ei voi verrata keskenään. Katkeruus muodostuu yleensä toistuvista epäonnistumista, jatkuvasta syrjinnästä, huonosta kohtelusta yms. No näitähän sattuu asenteella ei katkeran kokemia kohteluita voi ohittaa, paitsi henkilö jolla puuttuu empatiakyky ja on tunnekylmä.
Jos ihminen joka todella kovin haluaa esim suhdetta ja hänelle aina toitotetaan, että sä olet ruma sä et saa ikinä suhdetta, niin se menee tunteisiin. Usein hänen tahtomattaan siitä tulee sitten katkeruuden tie vain siksi, koska henkilö hyväähyvyyttään on uskonut muiden hyvään.
Jos tunnekylmälle ihmiselle sanotaan jatkuvasti, että sä olet ruma sä et koskaan saa suhdetta niin ei se liikuta tunnekylmää, koska tunnekylmän ihmisen aivoista puuttuu sellainen kemiallinen reseptori joka muovautuisi niin, että se vaikuttaisi hänen tunteiden käsittelyyn.
Näistäkin palstaväittelyistä voi helposti erotella tunnekylmät ja tunteelliset ihmiset. Näitä löytyy kummastakin sukupuolesta ja kummankin puolelta tässä sinkut palstan ikuisuus väittelyissä. Tällaiset henkilöt erottaa helposti.
Ulkonäkö harvemmin on se ongelmien ydin, vaan se että me ajattelemme eritavalla. Toisilla on vaan tarve vääntää puukkoa toisten haavaan ja toisille taas empatian ja hyväksynnän antaminen. Joissain eläinlajeissa se heikompi yksilö tapetaan, toisilla esim norsuilla sitä heikkoakin hoivataan ja siitä pidetään huoli. Ihminen on yksi eläinmaailman väkivaltaisimmista eliöistä.

elämänfilosofiaa kirjoitti:

Kerrankin sinulta viesti edes sinnepäin joka ei ole heti suoraan alempaa porrasta syyttävä joten siitä sinulle nyt puolipeukku, eli kanssasi voi näköjään keskustella ilman ääripäisyyttäkin, vaikka tuossa on osa syyttävää sävyä edelleen.
Pisti mietityttämään tuo sinun valitsemasi "no näitähän sattuu" asenne.
Oletko ajatellut tätä asennetta tarkemmin mitä se kertoo sinusta?
Itse en pysty ohittamaan asioita tuolla asenteella, koska olen tunteella ajatteleva ihminen. Jään pohtimaan ja analysoimaan asioita, joten mun luonto ei vain ohita tuolla asenteella asioita.
Älä nyt ota itseesi heti, mutta minusta tuntuu siltä jos tuollainen asenne on elämässä, niin omaat jollainlailla tunnekylmän ja itsekeskeisen sielun. Tavallaan on hälläväliä asenne.
En haluaisi mennä leikkaukseen, jossa kirurgin ajatusmaailma olisi vastaava "no näitähän sattuu"
Mielestäni katkeruutta ja edellämainittua asennetta ei voi verrata keskenään. Katkeruus muodostuu yleensä toistuvista epäonnistumista, jatkuvasta syrjinnästä, huonosta kohtelusta yms. No näitähän sattuu asenteella ei katkeran kokemia kohteluita voi ohittaa, paitsi henkilö jolla puuttuu empatiakyky ja on tunnekylmä.
Jos ihminen joka todella kovin haluaa esim suhdetta ja hänelle aina toitotetaan, että sä olet ruma sä et saa ikinä suhdetta, niin se menee tunteisiin. Usein hänen tahtomattaan siitä tulee sitten katkeruuden tie vain siksi, koska henkilö hyväähyvyyttään on uskonut muiden hyvään.
Jos tunnekylmälle ihmiselle sanotaan jatkuvasti, että sä olet ruma sä et koskaan saa suhdetta niin ei se liikuta tunnekylmää, koska tunnekylmän ihmisen aivoista puuttuu sellainen kemiallinen reseptori joka muovautuisi niin, että se vaikuttaisi hänen tunteiden käsittelyyn.
Näistäkin palstaväittelyistä voi helposti erotella tunnekylmät ja tunteelliset ihmiset. Näitä löytyy kummastakin sukupuolesta ja kummankin puolelta tässä sinkut palstan ikuisuus väittelyissä. Tällaiset henkilöt erottaa helposti.
Ulkonäkö harvemmin on se ongelmien ydin, vaan se että me ajattelemme eritavalla. Toisilla on vaan tarve vääntää puukkoa toisten haavaan ja toisille taas empatian ja hyväksynnän antaminen. Joissain eläinlajeissa se heikompi yksilö tapetaan, toisilla esim norsuilla sitä heikkoakin hoivataan ja siitä pidetään huoli. Ihminen on yksi eläinmaailman väkivaltaisimmista eliöistä.

Lue lisää

Minun elämänasennettani ja kirurgin työtä ei voi verrata toisiinsa, jos kirurgi ei suhtaudu työhönsä vakavasti, hän ei pitkään ole kirurgi. Mutta työn ulkopuolella hänelläkin voi olla samanlainen asenne kuin minulla vastoinkäymisiin. Ei kirurgikaan välttämättä jää märehtimään viikkokausiksi saamiaan rukkasia, alkaahan se vaikuttaa jo työhönkin. Hän voi olla hyvin pedantti töissä, muttei stressaa sitä, miksei ole päässyt parisuhteeseen.

Monen mielestä varmasti olenkin kylmä ja itsekeskeinen, kun en ymmärrä, miksi pitää joutavista asioista tehdä suurta draamaa. Menneet on menneitä ja katse kohti tulevaisuutta. Jos joku sanoo minua rumaksi/tyhmäksi, hänellä on siihen oikeus, jokaisella on omat mielipiteensä, en minä siitä mieltäni pahoita. Mutta juuri nämä mielensäpahoittajat vouhkaa, miten on koulukiusattu, masennusta ja muuta pääntautia ollut, eikä parisuhdettakaan saa. Jauhetaan ja jauhetaan, mutta ei tehdä kuitenkaan mitään, että asiat muuttuisivat parempaan suuntaan, mikään ei riitä vaan pitää kaikki saada heti ilman vaivannäköä. Nimenomaan oma asenne vaikuttaa ratkaisevasti siihen, saako katkeruuden selätettyä. Jos hakee vain empatiaa ja hyväksyntää, mutta ei itse tee asian eteen mitään, niin onko ihme, ettei mitään tapahdu? Ei kukaan jaksa kuunnella sitä voivottelelua ja nillittämistä loputtomiin, paitsi toinen samanlainen voivottelija. Siinä sitten vuoronperään säälitään itseään ja ollaan niin hemmetin empaattisia. Itse olen nämä tunnesyöpöt ja katkeruuden kyllästämät ihmiset karsinut pois elämästäni ja vietän aikaa positiivisessa seurassa. Sekä miehistä että naisista löytyy näitä raskaita ihmisiä, valitetaan, miten minulla aina on kaikki huonommin kuin muilla, vaikka elämässä moni asia olisi paljon paremmin kuin kuuntelijalla, mutta kun ei osata iloita siitä mitä on, keskitytään vain siihen mikä just sillä hetkellä puuttuu oli se sitten parisuhde, raha, työpaikka tms. Jos terveys menee, niin sen ymmärrän, että katkeruus nostaa päätään.

elämänpeli1 kirjoitti:

Minun elämänasennettani ja kirurgin työtä ei voi verrata toisiinsa, jos kirurgi ei suhtaudu työhönsä vakavasti, hän ei pitkään ole kirurgi. Mutta työn ulkopuolella hänelläkin voi olla samanlainen asenne kuin minulla vastoinkäymisiin. Ei kirurgikaan välttämättä jää märehtimään viikkokausiksi saamiaan rukkasia, alkaahan se vaikuttaa jo työhönkin. Hän voi olla hyvin pedantti töissä, muttei stressaa sitä, miksei ole päässyt parisuhteeseen.

Monen mielestä varmasti olenkin kylmä ja itsekeskeinen, kun en ymmärrä, miksi pitää joutavista asioista tehdä suurta draamaa. Menneet on menneitä ja katse kohti tulevaisuutta. Jos joku sanoo minua rumaksi/tyhmäksi, hänellä on siihen oikeus, jokaisella on omat mielipiteensä, en minä siitä mieltäni pahoita. Mutta juuri nämä mielensäpahoittajat vouhkaa, miten on koulukiusattu, masennusta ja muuta pääntautia ollut, eikä parisuhdettakaan saa. Jauhetaan ja jauhetaan, mutta ei tehdä kuitenkaan mitään, että asiat muuttuisivat parempaan suuntaan, mikään ei riitä vaan pitää kaikki saada heti ilman vaivannäköä. Nimenomaan oma asenne vaikuttaa ratkaisevasti siihen, saako katkeruuden selätettyä. Jos hakee vain empatiaa ja hyväksyntää, mutta ei itse tee asian eteen mitään, niin onko ihme, ettei mitään tapahdu? Ei kukaan jaksa kuunnella sitä voivottelelua ja nillittämistä loputtomiin, paitsi toinen samanlainen voivottelija. Siinä sitten vuoronperään säälitään itseään ja ollaan niin hemmetin empaattisia. Itse olen nämä tunnesyöpöt ja katkeruuden kyllästämät ihmiset karsinut pois elämästäni ja vietän aikaa positiivisessa seurassa. Sekä miehistä että naisista löytyy näitä raskaita ihmisiä, valitetaan, miten minulla aina on kaikki huonommin kuin muilla, vaikka elämässä moni asia olisi paljon paremmin kuin kuuntelijalla, mutta kun ei osata iloita siitä mitä on, keskitytään vain siihen mikä just sillä hetkellä puuttuu oli se sitten parisuhde, raha, työpaikka tms. Jos terveys menee, niin sen ymmärrän, että katkeruus nostaa päätään.

Lue lisää

Tuntuu siltä että olisi pakko saada ensimmäsen treffeille lähtijän kanssa seurustelu aikaiseksi ,jos saakin pakit on toinen sitten kylmä ,tunteeton. Pitäis tajuta ettei sen oikean löytäminen ole niin helppoa oo ,jonka kanssa kaikki mätsää.Jotkut ei vaan lannistu ensimmäisestä vastaan käymisestä vaan jaksavat uskoa että oikea löytyy kun ei anna periksi.Kiireellähän ei mitään hyvää synny.

ghjghjkieerw kirjoitti:

Tuntuu siltä että olisi pakko saada ensimmäsen treffeille lähtijän kanssa seurustelu aikaiseksi ,jos saakin pakit on toinen sitten kylmä ,tunteeton. Pitäis tajuta ettei sen oikean löytäminen ole niin helppoa oo ,jonka kanssa kaikki mätsää.Jotkut ei vaan lannistu ensimmäisestä vastaan käymisestä vaan jaksavat uskoa että oikea löytyy kun ei anna periksi.Kiireellähän ei mitään hyvää synny.

Lue lisää

Aivan, mutta kun voi voi ja yhyy, kun ei voi valita, pitää ottaa se, minkä sattuu saamaan. Unohtuu siinä se tosiasia, ettei se toinen välttämättä ole yhtä epätoivoinen, vaikka olisikin ollut sinkku ties miten pitkään. On helpompi uskotella itselleen, että hän onkin narsisti. Minä en usko rakkauteen ensisilmäyksellä, ihastua voi, mutta parisuhde vaatii paljon syvempää tutustumista.

elämänpeli1 kirjoitti:

Minun elämänasennettani ja kirurgin työtä ei voi verrata toisiinsa, jos kirurgi ei suhtaudu työhönsä vakavasti, hän ei pitkään ole kirurgi. Mutta työn ulkopuolella hänelläkin voi olla samanlainen asenne kuin minulla vastoinkäymisiin. Ei kirurgikaan välttämättä jää märehtimään viikkokausiksi saamiaan rukkasia, alkaahan se vaikuttaa jo työhönkin. Hän voi olla hyvin pedantti töissä, muttei stressaa sitä, miksei ole päässyt parisuhteeseen.

Monen mielestä varmasti olenkin kylmä ja itsekeskeinen, kun en ymmärrä, miksi pitää joutavista asioista tehdä suurta draamaa. Menneet on menneitä ja katse kohti tulevaisuutta. Jos joku sanoo minua rumaksi/tyhmäksi, hänellä on siihen oikeus, jokaisella on omat mielipiteensä, en minä siitä mieltäni pahoita. Mutta juuri nämä mielensäpahoittajat vouhkaa, miten on koulukiusattu, masennusta ja muuta pääntautia ollut, eikä parisuhdettakaan saa. Jauhetaan ja jauhetaan, mutta ei tehdä kuitenkaan mitään, että asiat muuttuisivat parempaan suuntaan, mikään ei riitä vaan pitää kaikki saada heti ilman vaivannäköä. Nimenomaan oma asenne vaikuttaa ratkaisevasti siihen, saako katkeruuden selätettyä. Jos hakee vain empatiaa ja hyväksyntää, mutta ei itse tee asian eteen mitään, niin onko ihme, ettei mitään tapahdu? Ei kukaan jaksa kuunnella sitä voivottelelua ja nillittämistä loputtomiin, paitsi toinen samanlainen voivottelija. Siinä sitten vuoronperään säälitään itseään ja ollaan niin hemmetin empaattisia. Itse olen nämä tunnesyöpöt ja katkeruuden kyllästämät ihmiset karsinut pois elämästäni ja vietän aikaa positiivisessa seurassa. Sekä miehistä että naisista löytyy näitä raskaita ihmisiä, valitetaan, miten minulla aina on kaikki huonommin kuin muilla, vaikka elämässä moni asia olisi paljon paremmin kuin kuuntelijalla, mutta kun ei osata iloita siitä mitä on, keskitytään vain siihen mikä just sillä hetkellä puuttuu oli se sitten parisuhde, raha, työpaikka tms. Jos terveys menee, niin sen ymmärrän, että katkeruus nostaa päätään.

Lue lisää

Et vaikuta kylmältä etkä itsekeskeiseltä, vaan järkevän realistiselta tässä kirjoittamasi perusteella.

Asenne on kohdallaan.

Nicitönnä kirjoitti:

Et vaikuta kylmältä etkä itsekeskeiseltä, vaan järkevän realistiselta tässä kirjoittamasi perusteella.

Asenne on kohdallaan.

Toisaalta, vaikka terveyskin menee tai sitä ei ole koskaan ollutkaan. Ei tarvitse olla sittenkään katkera. Tottahan joskus on olotiloja, että miksi minulle kippaantuu kaikki tää. Mutta niidenkin kanssa oppii elämään. Oppii kantamaan, sen mikä on kannettavaksi laitettu.

Silti löytyy asioita, jotka antaa voimaa ja nekin asiat löytyy omasta päästä. Asenteesta. Ei toisista ihmisistä ja niille laitetuista odotuksista.

elämänfilosofiaa kirjoitti:

Kerrankin sinulta viesti edes sinnepäin joka ei ole heti suoraan alempaa porrasta syyttävä joten siitä sinulle nyt puolipeukku, eli kanssasi voi näköjään keskustella ilman ääripäisyyttäkin, vaikka tuossa on osa syyttävää sävyä edelleen.
Pisti mietityttämään tuo sinun valitsemasi "no näitähän sattuu" asenne.
Oletko ajatellut tätä asennetta tarkemmin mitä se kertoo sinusta?
Itse en pysty ohittamaan asioita tuolla asenteella, koska olen tunteella ajatteleva ihminen. Jään pohtimaan ja analysoimaan asioita, joten mun luonto ei vain ohita tuolla asenteella asioita.
Älä nyt ota itseesi heti, mutta minusta tuntuu siltä jos tuollainen asenne on elämässä, niin omaat jollainlailla tunnekylmän ja itsekeskeisen sielun. Tavallaan on hälläväliä asenne.
En haluaisi mennä leikkaukseen, jossa kirurgin ajatusmaailma olisi vastaava "no näitähän sattuu"
Mielestäni katkeruutta ja edellämainittua asennetta ei voi verrata keskenään. Katkeruus muodostuu yleensä toistuvista epäonnistumista, jatkuvasta syrjinnästä, huonosta kohtelusta yms. No näitähän sattuu asenteella ei katkeran kokemia kohteluita voi ohittaa, paitsi henkilö jolla puuttuu empatiakyky ja on tunnekylmä.
Jos ihminen joka todella kovin haluaa esim suhdetta ja hänelle aina toitotetaan, että sä olet ruma sä et saa ikinä suhdetta, niin se menee tunteisiin. Usein hänen tahtomattaan siitä tulee sitten katkeruuden tie vain siksi, koska henkilö hyväähyvyyttään on uskonut muiden hyvään.
Jos tunnekylmälle ihmiselle sanotaan jatkuvasti, että sä olet ruma sä et koskaan saa suhdetta niin ei se liikuta tunnekylmää, koska tunnekylmän ihmisen aivoista puuttuu sellainen kemiallinen reseptori joka muovautuisi niin, että se vaikuttaisi hänen tunteiden käsittelyyn.
Näistäkin palstaväittelyistä voi helposti erotella tunnekylmät ja tunteelliset ihmiset. Näitä löytyy kummastakin sukupuolesta ja kummankin puolelta tässä sinkut palstan ikuisuus väittelyissä. Tällaiset henkilöt erottaa helposti.
Ulkonäkö harvemmin on se ongelmien ydin, vaan se että me ajattelemme eritavalla. Toisilla on vaan tarve vääntää puukkoa toisten haavaan ja toisille taas empatian ja hyväksynnän antaminen. Joissain eläinlajeissa se heikompi yksilö tapetaan, toisilla esim norsuilla sitä heikkoakin hoivataan ja siitä pidetään huoli. Ihminen on yksi eläinmaailman väkivaltaisimmista eliöistä.

Lue lisää

Mä taas luulen, että nämä tunnekylmiltä vaikuttavat, ei tunnekylmät ihmiset hallitsee vaan paremmin tunteensa. Ei anna mennä ihonalle ja henkilökohtaisuuksiin. Ja osaa suodattaa muiden pahoja tekoja ja sanoja paremmin, kuin ns. tunteella elävät empaatikot. Ei he välttämättä tarvi olla tunnekylmiä, päinvastoin. He ehkä ymmärtää sen kiukuttelevankin tunnepuolen ja tajuaa, että se sanoo ja tekee noin, koska sillä on asiat nurinnarin. Vaikka he eivät heittäydy siihen mukaan.

Ja itsetuntemus auttaa paljon tilanteissa, kun joku koittaa nujertaa. Ehkä sekin helppaa, kun sietää maailman ja ihmisien epätäydellisyyttä, eikä odota niiltä täydellisyyttä, hyväksyntää tai mitään? Mun mies on juuri tunnekylmän oloinen, mikää ei hetkauta. Se on joskus jäätävää.

Mutta on siellä ne tunteet, hän vaan ei anna kaiken mennä tunteisiinsa.

Nicitönnä kirjoitti:

Toisaalta, vaikka terveyskin menee tai sitä ei ole koskaan ollutkaan. Ei tarvitse olla sittenkään katkera. Tottahan joskus on olotiloja, että miksi minulle kippaantuu kaikki tää. Mutta niidenkin kanssa oppii elämään. Oppii kantamaan, sen mikä on kannettavaksi laitettu.

Silti löytyy asioita, jotka antaa voimaa ja nekin asiat löytyy omasta päästä. Asenteesta. Ei toisista ihmisistä ja niille laitetuista odotuksista.

Lue lisää

Asenne ratkaisee, silloinkin kun tuntuu, että peli on pelattu. Pekka Hyysalo on hyvä esimerkki siitä, että toivoa ei saa menettää. Ei voi muuta kuin hattua nostaa hänenlaiselleen ihmiselle, itse tuskin kykenisin samaan.

Tunnekylmä, tai realisti, ymmärtää, ettei vouhottamalla pitkälle pääse. Toiset taas ei muuta osaa kuin yrittää provosoida muita ja aina löytyy joku pöljä, joka astuu miinaan. Kummankaan tyypin kanssa ei voi keskustella järkevästi.

Mitä sitten, jos joku tuollaisella klassisella tavalla "hyvännäköinen" ja ihan mukava tyyppi olisi kiinnostunut, mutta itse antaa pakit tälle "komistukselle", jolle olisi kelvannut, ja itse olisi halunnut vaatimattoman näköisen tyypin, joka ei millään yleisellä asteikolla kuulu niihin parhaimman näköisiin, mutta josta tykkäsi persoonan, henkisen yhteensopivuuden ja vetovoiman vuoksi? Minulle kävi näin. En saanut tätä "vähemmän hyvännäköistä", johon olin oikeasti rakastunut. Miksi oletetaan aina, että naiset haluavat juuri tuota pitkää ja lihaksikasta alfauros-tyyppiä?

Eli minun tasoni olisi riittänyt siihen alfaan, mutta olisin halunnut tämän toisen vaihtoehdon. MINUSTA tämä muiden mielestä vähemmän kiinnostava olisi ollut se kaikkein kiinnostavin.

EntäJosEiHaluaKomeaa kirjoitti:

Mitä sitten, jos joku tuollaisella klassisella tavalla "hyvännäköinen" ja ihan mukava tyyppi olisi kiinnostunut, mutta itse antaa pakit tälle "komistukselle", jolle olisi kelvannut, ja itse olisi halunnut vaatimattoman näköisen tyypin, joka ei millään yleisellä asteikolla kuulu niihin parhaimman näköisiin, mutta josta tykkäsi persoonan, henkisen yhteensopivuuden ja vetovoiman vuoksi? Minulle kävi näin. En saanut tätä "vähemmän hyvännäköistä", johon olin oikeasti rakastunut. Miksi oletetaan aina, että naiset haluavat juuri tuota pitkää ja lihaksikasta alfauros-tyyppiä?

Eli minun tasoni olisi riittänyt siihen alfaan, mutta olisin halunnut tämän toisen vaihtoehdon. MINUSTA tämä muiden mielestä vähemmän kiinnostava olisi ollut se kaikkein kiinnostavin.

Lue lisää

Kohta joku tulee mössöttämään, että olisit kelvannut alfalle vain panoksi. Ja tuolle toiselle et kelvannut, koska sussa oli jotakin vikaa mitä mies ei voi sietää. Tai se oli jännämies, johon olit rakastunut tms. Syy on aina lopulta kuitenkin sinussa...

Ei järkipuhe uppoa kaikkiin täällä. :)

EntäJosEiHaluaKomeaa kirjoitti:

Mitä sitten, jos joku tuollaisella klassisella tavalla "hyvännäköinen" ja ihan mukava tyyppi olisi kiinnostunut, mutta itse antaa pakit tälle "komistukselle", jolle olisi kelvannut, ja itse olisi halunnut vaatimattoman näköisen tyypin, joka ei millään yleisellä asteikolla kuulu niihin parhaimman näköisiin, mutta josta tykkäsi persoonan, henkisen yhteensopivuuden ja vetovoiman vuoksi? Minulle kävi näin. En saanut tätä "vähemmän hyvännäköistä", johon olin oikeasti rakastunut. Miksi oletetaan aina, että naiset haluavat juuri tuota pitkää ja lihaksikasta alfauros-tyyppiä?

Eli minun tasoni olisi riittänyt siihen alfaan, mutta olisin halunnut tämän toisen vaihtoehdon. MINUSTA tämä muiden mielestä vähemmän kiinnostava olisi ollut se kaikkein kiinnostavin.

Lue lisää

Pitäisi vaan vielä tietää, että mitä mahdoit tehdä suhteen saamisen eteen? Ja ihan siksi oletetaan, koska suurin osa naisista haluaa sen tumman alfauroksen. Te muut olette aivan marginaalinen vähemmistö. Vielä kun miehiä on ikäluokista suuri enemmistö, niin yksittäistapauksen painoarvo on mitätön kokonaiskuvassa.

EntäJosEiHaluaKomeaa kirjoitti:

Mitä sitten, jos joku tuollaisella klassisella tavalla "hyvännäköinen" ja ihan mukava tyyppi olisi kiinnostunut, mutta itse antaa pakit tälle "komistukselle", jolle olisi kelvannut, ja itse olisi halunnut vaatimattoman näköisen tyypin, joka ei millään yleisellä asteikolla kuulu niihin parhaimman näköisiin, mutta josta tykkäsi persoonan, henkisen yhteensopivuuden ja vetovoiman vuoksi? Minulle kävi näin. En saanut tätä "vähemmän hyvännäköistä", johon olin oikeasti rakastunut. Miksi oletetaan aina, että naiset haluavat juuri tuota pitkää ja lihaksikasta alfauros-tyyppiä?

Eli minun tasoni olisi riittänyt siihen alfaan, mutta olisin halunnut tämän toisen vaihtoehdon. MINUSTA tämä muiden mielestä vähemmän kiinnostava olisi ollut se kaikkein kiinnostavin.

Lue lisää

Tuolle alfalle olisit kelvannut luultavasti vain hetkeksi tai yhdeksi ringin naiseksi. Voi olla myös niin että paremman näköinen ei kelvannut sinulle koska hänellä ei ollut tarpeeksi resursseja ja statusta toisin kuin tuolla toisella miehellä.

ghteydfg kirjoitti:

Pitäisi vaan vielä tietää, että mitä mahdoit tehdä suhteen saamisen eteen? Ja ihan siksi oletetaan, koska suurin osa naisista haluaa sen tumman alfauroksen. Te muut olette aivan marginaalinen vähemmistö. Vielä kun miehiä on ikäluokista suuri enemmistö, niin yksittäistapauksen painoarvo on mitätön kokonaiskuvassa.

Lue lisää

"Pitäisi vaan vielä tietää, että mitä mahdoit tehdä suhteen saamisen eteen? "

No, sanotaanko nyt niin, että tein kyllä. Eli juttu ei kaatunut siihen, että mies ei olisi tehnyt aloitetta. Tutustuimme kyllä sellaisissa merkeissä, että kyllä hän tiesi minun olevan kiinnostunut - eli ei ollut kyse siitä, että oltaisiin oltu vain työkavereita ja tunnettu muodollisesti tms.

tietäjä- kirjoitti:

Tuolle alfalle olisit kelvannut luultavasti vain hetkeksi tai yhdeksi ringin naiseksi. Voi olla myös niin että paremman näköinen ei kelvannut sinulle koska hänellä ei ollut tarpeeksi resursseja ja statusta toisin kuin tuolla toisella miehellä.

Lue lisää

"Tuolle alfalle olisit kelvannut luultavasti vain hetkeksi tai yhdeksi ringin naiseksi. Voi olla myös niin että paremman näköinen ei kelvannut sinulle koska hänellä ei ollut tarpeeksi resursseja ja statusta toisin kuin tuolla toisella miehellä. "

Ääh, ei se ole mikään "rinki-mies", vaikka hyvännäköinen onkin :D Joten en usko. En nyt ole ihan varma, mitä tarkoitat resursseilla ja statuksella - en sinänsä ole näistä kiinnostunut. Siinä ns. vähemmän hyvännäköisessä minua kiinnosti se, että hänen kanssaan viihdyin tosi hyvin, huumorintaju ja ajatusmaailmat osui yksiin, varsinkin omalta puoleltani oli vahvasti kemiaa ja tykkäsin olla hänen kanssaan. Tykkäsin hänen ulkonäöstäänkin, vaikka kaikkien muiden mielestä varmaan se toinen olisi paremman näköinen.

EntäJosEiHaluaKomeaa kirjoitti:

"Tuolle alfalle olisit kelvannut luultavasti vain hetkeksi tai yhdeksi ringin naiseksi. Voi olla myös niin että paremman näköinen ei kelvannut sinulle koska hänellä ei ollut tarpeeksi resursseja ja statusta toisin kuin tuolla toisella miehellä. "

Ääh, ei se ole mikään "rinki-mies", vaikka hyvännäköinen onkin :D Joten en usko. En nyt ole ihan varma, mitä tarkoitat resursseilla ja statuksella - en sinänsä ole näistä kiinnostunut. Siinä ns. vähemmän hyvännäköisessä minua kiinnosti se, että hänen kanssaan viihdyin tosi hyvin, huumorintaju ja ajatusmaailmat osui yksiin, varsinkin omalta puoleltani oli vahvasti kemiaa ja tykkäsin olla hänen kanssaan. Tykkäsin hänen ulkonäöstäänkin, vaikka kaikkien muiden mielestä varmaan se toinen olisi paremman näköinen.

Lue lisää

"en sinänsä ole näistä kiinnostunut"

"Sinänsä"? Eli vähemmän hyvännäköisellä oli rahaa ja statusta.

12121212121212 kirjoitti:

"en sinänsä ole näistä kiinnostunut"

"Sinänsä"? Eli vähemmän hyvännäköisellä oli rahaa ja statusta.

Mitä statusta tarkoitat? En itse asiassa tiedä hänen rahoistaan. Enpä usko, että hänellä mitenkään mainittavasti on. Ammatiltaan hän on opettaja.

Selvennys: En ole siis kiinnostunut siitä, onko kumppanilla rahaa tai statusta. Minua kiinnostun todennäköisemmin pienipalkkaisesta kirjastonhoitajasta kuin kovapalkkaisesta juristista. Ja itselläni on omaisuutta ja sellainen elintaso, jonka tarvitsen - ihan sama siis, mitä ympärillä olevilla ihmisillä on. Minua kiinnostaa kumppanissa ajatusmaailma, huumorintaju, tietty henkinen "energia" ja tietysti se, onko meidän välillä kemiaa. Muu on yhdentekevää.

12121212121212 kirjoitti:

"en sinänsä ole näistä kiinnostunut"

"Sinänsä"? Eli vähemmän hyvännäköisellä oli rahaa ja statusta.

Lisäys äskeiseen viestiini: sun täytyy nyt vaan ymmärtää, että jotkut naiset (ja miehetkin) hakevat suhteesta jotain syvällisempää kuin vain jotain markkina-arvoteoriasta tuttua esittelykappaletta. Sun täytyy vaan ymmärtää, että jotkut ihmiset kykenevät aitoon ihmissuhteeseen ja pystyvät haluamaan seksuaalisesti toista IHMISTÄ, ei vain jotain mielikuvaa siitä, että "nyt pitää kiihottua kun olen saanut tasoiseni tai tasoni ylittävän kumppanin".

Ihan turhaa on sellainen, että jos joku nainen ihastuu vaikka kaupan myyjään, niin sitten alatte valittaa, että "statusta hait, kun et ihastunut työttömään", ja heti jos miehellä on koulutusta ja keskiluokkainen elämä, kuvitellaan naisen "havitelleen" näitä - vaikka naisella itsellään olisi korkeampi koulutus ja hän tulisi ylemmästä keskiluokasta.

Teitä nyt vaan harmittaa se, että toiset miehet saavat rakkautta osakseen, kun itse ette saa. Ja yritätte sen vuoksi selittää sitä pois tuollaisilla markkina-arvoteorioillanne ja "ulkonäkö=kemia" -tyyppisillä katkerilla heitoilla. Ja teitä ilmeisesti harmittaa, että jotkut miehet voivat harrastaa seksiä naisen kanssa niin, että molemmat haluavat toisiaan, kun itse vasta opettelette kiihottumaan pumpattavasta nukesta. Sitten yritätte uskotella itsellenne, että ei suurin osa muistakaan miehistä seksiä saa, että vaan kourallinen miehiä, ne jengipetturit, saavat naisia ja kaikki muut elävät munkkeina selibaatissa.

EntäJosEiHaluaKomeaa kirjoitti:

Lisäys äskeiseen viestiini: sun täytyy nyt vaan ymmärtää, että jotkut naiset (ja miehetkin) hakevat suhteesta jotain syvällisempää kuin vain jotain markkina-arvoteoriasta tuttua esittelykappaletta. Sun täytyy vaan ymmärtää, että jotkut ihmiset kykenevät aitoon ihmissuhteeseen ja pystyvät haluamaan seksuaalisesti toista IHMISTÄ, ei vain jotain mielikuvaa siitä, että "nyt pitää kiihottua kun olen saanut tasoiseni tai tasoni ylittävän kumppanin".

Ihan turhaa on sellainen, että jos joku nainen ihastuu vaikka kaupan myyjään, niin sitten alatte valittaa, että "statusta hait, kun et ihastunut työttömään", ja heti jos miehellä on koulutusta ja keskiluokkainen elämä, kuvitellaan naisen "havitelleen" näitä - vaikka naisella itsellään olisi korkeampi koulutus ja hän tulisi ylemmästä keskiluokasta.

Teitä nyt vaan harmittaa se, että toiset miehet saavat rakkautta osakseen, kun itse ette saa. Ja yritätte sen vuoksi selittää sitä pois tuollaisilla markkina-arvoteorioillanne ja "ulkonäkö=kemia" -tyyppisillä katkerilla heitoilla. Ja teitä ilmeisesti harmittaa, että jotkut miehet voivat harrastaa seksiä naisen kanssa niin, että molemmat haluavat toisiaan, kun itse vasta opettelette kiihottumaan pumpattavasta nukesta. Sitten yritätte uskotella itsellenne, että ei suurin osa muistakaan miehistä seksiä saa, että vaan kourallinen miehiä, ne jengipetturit, saavat naisia ja kaikki muut elävät munkkeina selibaatissa.

Lue lisää

Mitään rakkautta ei ole olemassakaan. Kyse on aina yksilön hyötymisestä siitä tai tästä asiasta. Kun tuohon yhdistetään seksuaalinen himo, niin sitä sitten on tavattu nimittää rakkaudeksi. Koko sana on nykyisin niin tyhjä ja merkityksetön, että sen käytöstä tulisi luopua kokonaan.

Suuri osa miehistä ei saa seksiä - edes parisuhteessa olevista. Samoin suurelle osalle miehistä on täyttä utopiaa, että nainen voisi haluta häntä seksuaalisena ihmisenä. Ei minua se harmita, että toiset saa jotakin, mutta se välillä harmittaa, ettei itse saa edes mitään sinnepäin. Ja että naisen esittäessä kiinnostunutta sinusta tiedät, että sitä kiinnostaa vain saada elintason kohottaja, remppaaja, kuskaaja, huonosta parisuhteesta ulos auttaja, perheprojektin välttämätön paha tms. muu hetkellinen hyötyminen. Jos esimerkiksi minusta joku nainen kiinnostuu, niin asiassa on jo lähtökohtaisesti jotain niin pielessä, että on parempi vältellä kyseistä naista.

nhytgb kirjoitti:

Mitään rakkautta ei ole olemassakaan. Kyse on aina yksilön hyötymisestä siitä tai tästä asiasta. Kun tuohon yhdistetään seksuaalinen himo, niin sitä sitten on tavattu nimittää rakkaudeksi. Koko sana on nykyisin niin tyhjä ja merkityksetön, että sen käytöstä tulisi luopua kokonaan.

Suuri osa miehistä ei saa seksiä - edes parisuhteessa olevista. Samoin suurelle osalle miehistä on täyttä utopiaa, että nainen voisi haluta häntä seksuaalisena ihmisenä. Ei minua se harmita, että toiset saa jotakin, mutta se välillä harmittaa, ettei itse saa edes mitään sinnepäin. Ja että naisen esittäessä kiinnostunutta sinusta tiedät, että sitä kiinnostaa vain saada elintason kohottaja, remppaaja, kuskaaja, huonosta parisuhteesta ulos auttaja, perheprojektin välttämätön paha tms. muu hetkellinen hyötyminen. Jos esimerkiksi minusta joku nainen kiinnostuu, niin asiassa on jo lähtökohtaisesti jotain niin pielessä, että on parempi vältellä kyseistä naista.

Lue lisää

Ai sinulta puuttuu kyseiset reseptorit aivoista, vai onko kyseinen aivojen alue toimimaton?

"Rakkaus" voidaan havainnoida ihmisen ruumiinlämmöstä, hormonitasoista, aivokuvantamalla ym. Se on olemassaoleva ilmiö, joka voidaan nähdä, mitata ja analysoida. Rakkaus ei ole määritelmällisesti sama asia kuin himo tai lojaalisuus, tai miten panetuksesta kärsivät ja nöyrää uskollisuutta vaativat ihmiset keksivätkään sitä väittää. Ongelmasi on yksin omasi - olet laumaeläimeksi hyvin puutteellinen.

vgyjgyj kirjoitti:

Ai sinulta puuttuu kyseiset reseptorit aivoista, vai onko kyseinen aivojen alue toimimaton?

"Rakkaus" voidaan havainnoida ihmisen ruumiinlämmöstä, hormonitasoista, aivokuvantamalla ym. Se on olemassaoleva ilmiö, joka voidaan nähdä, mitata ja analysoida. Rakkaus ei ole määritelmällisesti sama asia kuin himo tai lojaalisuus, tai miten panetuksesta kärsivät ja nöyrää uskollisuutta vaativat ihmiset keksivätkään sitä väittää. Ongelmasi on yksin omasi - olet laumaeläimeksi hyvin puutteellinen.

Lue lisää

Tottakai elimistön reaktioita voidaan havainnoida. Mutta se mikä nuo reaktiot synnyttää perustuu yksilön tarpeiden (monesti tiedostamattomia) täyttämiseen. Siis siihen, että aivot tulkitsevat tuon rakkauden kohteen olevan kykenevä täyttämään rakastuneen tarpeet.

Ihan noin mielenkiinnosta: Ovatko mielestäsi kaikki laumasta poikkeavat vain yksin vastuussa omista poikkeavuuksistaan? Eli yhteiskunta kuuluu vain sinulle ja kaltaisillesi?

ghtrtdf kirjoitti:

Tottakai elimistön reaktioita voidaan havainnoida. Mutta se mikä nuo reaktiot synnyttää perustuu yksilön tarpeiden (monesti tiedostamattomia) täyttämiseen. Siis siihen, että aivot tulkitsevat tuon rakkauden kohteen olevan kykenevä täyttämään rakastuneen tarpeet.

Ihan noin mielenkiinnosta: Ovatko mielestäsi kaikki laumasta poikkeavat vain yksin vastuussa omista poikkeavuuksistaan? Eli yhteiskunta kuuluu vain sinulle ja kaltaisillesi?

Lue lisää

Siinä mielessä olet oikeassa, että rakkaus "valikoi" - muutoin potentiaalisia vaihtoehtoja on liikaa, ja parinvalinta häiriintyy/jää tekemättä/jälkeläiset eivät selviydy koska sitoumuksellisuutta ei ole.

Rakkaus on määritelmällisesti vietti, ei sen enempää eikä vähempää. Väität, että tätä viettiä ei ole, vaikka sen syntymekanismit tunnetaan, se kaappaa yksilön mielen ja vaikuttaa sekä ajatteluun että aivokapasiteettiin. Sen vaikutuksia voidaan mitata sekä kehosta että ihmisen suorituskyvyn perusteella. Mutta tosiaan; rakkaudellisuus edellyttää kykyä empatiaan. Viettiään toteuttava ihminen pyrkii elämään nimenomaan rakkauden kohdettaan varten. Jos tämä kytkin ei ikinä naksahda on-asentoon, niin ei ihme jos koko konsepti tulee kyseenalaistettua.

Tämä vietti ei kohdistu aina hyödylliseen kohteeseen, eikä rakkaus aina aikaansaa vastarakkautta. Rakastunut ei todellakaan hyödy rakkaudellisuudestaan - olen jo luetellut sen huonoja puolia. Kaiken lisäksi yksilö ei todellakaan voi kytkeä tätä viettiään pois päältä, kuten hän ei voi kytkeä päältä mitään muutakaan viettiään.

Esitän vastakysymyksen. Millä perusteella hypersosiaalisten yksilöiden joukko, joilla on tämä muiden vastikkeettomalle palvelemiselle altistava genomi, sietäisi yksilöä, joka pelaa AINA omaan pussiinsa?

lhjhjhngjhg kirjoitti:

Siinä mielessä olet oikeassa, että rakkaus "valikoi" - muutoin potentiaalisia vaihtoehtoja on liikaa, ja parinvalinta häiriintyy/jää tekemättä/jälkeläiset eivät selviydy koska sitoumuksellisuutta ei ole.

Rakkaus on määritelmällisesti vietti, ei sen enempää eikä vähempää. Väität, että tätä viettiä ei ole, vaikka sen syntymekanismit tunnetaan, se kaappaa yksilön mielen ja vaikuttaa sekä ajatteluun että aivokapasiteettiin. Sen vaikutuksia voidaan mitata sekä kehosta että ihmisen suorituskyvyn perusteella. Mutta tosiaan; rakkaudellisuus edellyttää kykyä empatiaan. Viettiään toteuttava ihminen pyrkii elämään nimenomaan rakkauden kohdettaan varten. Jos tämä kytkin ei ikinä naksahda on-asentoon, niin ei ihme jos koko konsepti tulee kyseenalaistettua.

Tämä vietti ei kohdistu aina hyödylliseen kohteeseen, eikä rakkaus aina aikaansaa vastarakkautta. Rakastunut ei todellakaan hyödy rakkaudellisuudestaan - olen jo luetellut sen huonoja puolia. Kaiken lisäksi yksilö ei todellakaan voi kytkeä tätä viettiään pois päältä, kuten hän ei voi kytkeä päältä mitään muutakaan viettiään.

Esitän vastakysymyksen. Millä perusteella hypersosiaalisten yksilöiden joukko, joilla on tämä muiden vastikkeettomalle palvelemiselle altistava genomi, sietäisi yksilöä, joka pelaa AINA omaan pussiinsa?

Lue lisää

"rakkaudellisuus edellyttää kykyä empatiaan"

.. Tää on Varmasti Näin.. ;P

"hypersosiaalisten yksilöiden joukko, joilla on tämä muiden vastikkeettomalle palvelemiselle altistava genomi"

.. Määrittele mitä tarkoitat tässä tilanteessa termillä "HyperSosiaalinen"?.. Mut.. On se sun määritelmä sitten mitä tahansa, niin tuo lause ei kyllä TodPidä paikkaansa.. Kyllä tuo on ihan Erillinen Persoonan/Luonteen piirre.. Ja monet Näistä olettaa muidenkin toimivan suunnilleen edes SinnePäin, kuin itsekin Luontaisesti toimii.. Nämä joutuvat Helposti monin eri tavoin HyväksiKäytetyksi ja Ennemmin tai myöhemmin Silmät Aukeavat huomaamaan, ettei niitä nyt Oikeasti niin Älyttömästi Ole, jotka ihan samalla tavalla Luontaisesti toimivat.. ;P

lhjhjhngjhg kirjoitti:

Siinä mielessä olet oikeassa, että rakkaus "valikoi" - muutoin potentiaalisia vaihtoehtoja on liikaa, ja parinvalinta häiriintyy/jää tekemättä/jälkeläiset eivät selviydy koska sitoumuksellisuutta ei ole.

Rakkaus on määritelmällisesti vietti, ei sen enempää eikä vähempää. Väität, että tätä viettiä ei ole, vaikka sen syntymekanismit tunnetaan, se kaappaa yksilön mielen ja vaikuttaa sekä ajatteluun että aivokapasiteettiin. Sen vaikutuksia voidaan mitata sekä kehosta että ihmisen suorituskyvyn perusteella. Mutta tosiaan; rakkaudellisuus edellyttää kykyä empatiaan. Viettiään toteuttava ihminen pyrkii elämään nimenomaan rakkauden kohdettaan varten. Jos tämä kytkin ei ikinä naksahda on-asentoon, niin ei ihme jos koko konsepti tulee kyseenalaistettua.

Tämä vietti ei kohdistu aina hyödylliseen kohteeseen, eikä rakkaus aina aikaansaa vastarakkautta. Rakastunut ei todellakaan hyödy rakkaudellisuudestaan - olen jo luetellut sen huonoja puolia. Kaiken lisäksi yksilö ei todellakaan voi kytkeä tätä viettiään pois päältä, kuten hän ei voi kytkeä päältä mitään muutakaan viettiään.

Esitän vastakysymyksen. Millä perusteella hypersosiaalisten yksilöiden joukko, joilla on tämä muiden vastikkeettomalle palvelemiselle altistava genomi, sietäisi yksilöä, joka pelaa AINA omaan pussiinsa?

Lue lisää

Väität siis aivan vakavasti, että ihmisen perimä on sellainen, että teemme täysin pyyteettömästi asioita toisten puolesta. Jokainen varmasti ymmärtää, että tuollainen ajatus on jos ei täysin typerä, niin vähintään naiivi.

Tämä, mitä kutsut rakkaudeksi, voi edellyttää kykyä empatiaan, mutta empatiaa voi myös aivan hyvin olla ilman tuota "rakkautta". Rakkaus ei ole vietti, vaikka monet vietit rakkaudeksi tulkitaankin. Tämän ns. rakkauden syntymekanismit ovat lähinnä ulkonäkö ja status. Se ei todella ole sen enempää eikä vähempää.

Ihminen tai ihmislauma ei ole hypersosiaalinen ja kaikesta huolimatta kaikki pelaavat aina ensijaisesti omaan pussiinsa joko lyhyellä tai pitkällä tähtäimellä.

Jännä, ettet ole tavannut, minä kun satun tuntemaan paljonkin tuon ikäluokan naisia, jotka ovat lapsettomia ja hoikkia. Ehkä tämä on vähän alueellista? Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on paljon. Nykyisinhän yhä useampi ei edes halua lapsia.

Oli siinä myös mukana mies joka jätti naisen joka ei paljastunutkaan kauniiksi blondiksi