Nyt alkaa olla viestimissä yhä enemmän mielenkiintoista juttua vuoden 1918 tapahtumista Joensuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tunnetteko Joensuun vuoden 1918 tapahtumapaikkoja?
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/170280-joensuussa-on-useita-sisallissodan-muistomerkkeja-tutustu-niihin-interaktiivisella-kartalla
Joensuu 1918
1918jäljillä
71
3661
Vastaukset
- tanssihaudoilla
Konkreettisimpia muistoja tuosta ajasta ovat siilaisten kaksi joukkohautaa. Toisessa 99 ja toisessa 28 ammuttua. Ihan terveyskeskuksen ja rukoushuoneen lähimaastossa...
- MontakoSiilaisilla
Niinköhän vain tuohon suomalaisten hautaan Siilaisilla kuitenkaan jätettiin kaikkia makaamaan? Kyseessähän oli juoksuhautakaivanto, johon vangit enimmäkseen 26.2. yöllä ammuttiin, jotta vältyttiin jäisen ja lumisen maan kaivamiselta. Sitten keväällä alueelta nousi sellainen löyhkä, että hautoja piti vähintään parannella, tai vainajia/vainajat sieltä kirkkomaahan siirtää. Tällaisia siirtoja tapahtui syksyn 1918 mittaan usealla paikkakunnalla, varsinkin jos teloitettujen hauta oli häiritsevän lähellä asutusta.
Ainakin ortodoksiveljestön saarnamies Johannes Karhapää siirrettiin Siilaisten joukkohaudasta kotikylilleen, ehkä muitakin?- 99plus28
Sotket nyt kaksi eri asiaa ja tapahtumaa.
Huhtikuun yönä työväentalolta haetut venäläiset sotavangit ammuttiin siilaisen juoksuhautakaivantoihin ja ne löyhkäsivät sitten myöhemmin koska tulivat huonosti peitetyksi.
Punavangit taas ammuttiin suojeluskunnan ampuradan lähimaastoon joka sijaitsi muutamia satoja metrejä rannan suuntaan, missä punaisten muistomerkkikin on. Tämä hauta oli riittävän syvä ja hyvin peitetty, eli siitä haudasta ei löyhkää tullut
Siis kaksi hautaa ja kaksi eri tapahtumakokonaisuutta. 99 surmattua venäläistä kuolivat humalaisten upseerien päähänpistosta, sotarikoksen uhreina ja vaiettiin unohduksiin.
Punaiset taas ammuttiin kenttäoikeuden päätöksillä muutaman henkilön erissä, haudattiin asianmukaisesti ja tapahtumat kirjattiin ja dokumentoitiin, eli ne olivat sen ajan lainmukaisia tuomioita. Tosin jälkikäteen ajatellen niihinkin vaikutti tuolloin voittajan puolella vallinnut mielenkuohu, eli tuomiot eivät liene olleet täysin oikeudelisesti neutraaleja.
Muutamia vainajia punaisten haudasta lienee siirretty muualle. Samoin venäläisten sotilaiden joukkohaudasta tietöiden yhteydessä 1970-luvulla löytyneet on siirrettu ortodoksiselle hautausmaalle, muut tielinjauksen ulkopuolella lepäävät vainajat ovat siilaisen maastossa yhä. - MontakoSiilaisilla
99plus28 kirjoitti:
Sotket nyt kaksi eri asiaa ja tapahtumaa.
Huhtikuun yönä työväentalolta haetut venäläiset sotavangit ammuttiin siilaisen juoksuhautakaivantoihin ja ne löyhkäsivät sitten myöhemmin koska tulivat huonosti peitetyksi.
Punavangit taas ammuttiin suojeluskunnan ampuradan lähimaastoon joka sijaitsi muutamia satoja metrejä rannan suuntaan, missä punaisten muistomerkkikin on. Tämä hauta oli riittävän syvä ja hyvin peitetty, eli siitä haudasta ei löyhkää tullut
Siis kaksi hautaa ja kaksi eri tapahtumakokonaisuutta. 99 surmattua venäläistä kuolivat humalaisten upseerien päähänpistosta, sotarikoksen uhreina ja vaiettiin unohduksiin.
Punaiset taas ammuttiin kenttäoikeuden päätöksillä muutaman henkilön erissä, haudattiin asianmukaisesti ja tapahtumat kirjattiin ja dokumentoitiin, eli ne olivat sen ajan lainmukaisia tuomioita. Tosin jälkikäteen ajatellen niihinkin vaikutti tuolloin voittajan puolella vallinnut mielenkuohu, eli tuomiot eivät liene olleet täysin oikeudelisesti neutraaleja.
Muutamia vainajia punaisten haudasta lienee siirretty muualle. Samoin venäläisten sotilaiden joukkohaudasta tietöiden yhteydessä 1970-luvulla löytyneet on siirrettu ortodoksiselle hautausmaalle, muut tielinjauksen ulkopuolella lepäävät vainajat ovat siilaisen maastossa yhä.Kiitos tarkennuksesta.
Kieltämättä järkeenkäypää, että humalaisten sotilaiden 14.4. päähänpistosta surmaamat 99 venäläisvankia päätyivät Siilaisten juoksuhautaan, jos kerran teko oli valmistelematon, ja siksi sopivat haudat kaivamatta.
Ihmettelen silti, mihin perustuu tietosi siitä, että suomalaisvankien joukkohauta olisi ollut helmi-maaliskuiseen maahan huolellisen harkitusti kaivettu ja keväällä ongelmattomasti haisematon?
Kenttäoikeuden tuomioiden laillisuudesta voi olla montaa mieltä. Kuvaavaa on, että Värtsilän ja Joensuun kenttäoikeuksien kuulustelupöytäkirjoja ei ole säilytetty.
Mielenkiintoista olisi tietää noista suomalaisten haudattujen siirtämisistä: paljonko siirrettiin, milloin ja mihin? - siitäonvainsatavuotta
MontakoSiilaisilla kirjoitti:
Kiitos tarkennuksesta.
Kieltämättä järkeenkäypää, että humalaisten sotilaiden 14.4. päähänpistosta surmaamat 99 venäläisvankia päätyivät Siilaisten juoksuhautaan, jos kerran teko oli valmistelematon, ja siksi sopivat haudat kaivamatta.
Ihmettelen silti, mihin perustuu tietosi siitä, että suomalaisvankien joukkohauta olisi ollut helmi-maaliskuiseen maahan huolellisen harkitusti kaivettu ja keväällä ongelmattomasti haisematon?
Kenttäoikeuden tuomioiden laillisuudesta voi olla montaa mieltä. Kuvaavaa on, että Värtsilän ja Joensuun kenttäoikeuksien kuulustelupöytäkirjoja ei ole säilytetty.
Mielenkiintoista olisi tietää noista suomalaisten haudattujen siirtämisistä: paljonko siirrettiin, milloin ja mihin?Siilaisten punaisten joukkohauta sai alkunsa jo helmikuussa jolloin sinne ammuttiin viisi venäläistä sotilasta, syynä lienee ollut ns. paluukiellon rikkominen...
Samaan hautaan ammuttiin mm. värtsilän kahakassa vangittuja punaisia, ym. muilla perusteilla tuomittuja punaisia tai sellaisina pidettyjä 25.2.-1.3.1918 välisenä aikana yhteensä 15 henkilöä.
Nuo henkilöt näyttää ammutun päivästä riippuen 1-2 enimmillään 5-6 hengen ryhmissä.
En tiedä millainen hautaustapa siilaisella oli, mutta varmasti se oli suunnitellumpi kuin taistelukaivantoihin haudattujen 99 venäläisen tapauksessa.
Tuolloinhan käytettiin yleensä rivihautaa joka kaivettiin syväksi. Kun ruumisrivi tuli täyteen haudan pohjalla, sen päälle lapioitiin n. 20 cm hiekkakerros ja kalkkia. Tämän päälle tuli sitten taas uusi ruumisrivi jne.
Tätä hautaustapaa puoltaa tuo mahdollinen uskonnonopettaja Johannes Karhapään pois siirtäminen joukkohaudasta. Hänethän ammuttiin 7.3.1918 yhdessä toimittaja Hallikaisen kanssa, muita ei ammuttu sinä päivänä ja heidät haudattiin joukkohaudan pintaan siis jo aiemmin ammuttujen 20 henkilön päälle. Kun seuraavat teloitukset tehtiin vasta 30.3.1918
(8 henkilöä), on omaisten ollut helppo löytää ja siirtää Karhapään ruumis muuanne ennenkuin uusia ruumiita on päälle haudattu, aikaa siirtoon on ollut yli 3 viikkoa.
Alimmaisista ruumisriveistä lienee käytännössä ollut mahdotonta enää ketään löytää ja siirtää, joten ennen tätä maaliskuista 3 viikon teloitustaukoa siihen on ollut pinnassa olleiden osalta mahdollisuus, kuten Karhapää. Samoin 30.3.1918 ammuttujen osalta siirto on ollut myös mahdollista. Kuinka paljon siirtoja on tehty, lienee melkoisen hankala selvittää. - MontakoSiilaisilla
siitäonvainsatavuotta kirjoitti:
Siilaisten punaisten joukkohauta sai alkunsa jo helmikuussa jolloin sinne ammuttiin viisi venäläistä sotilasta, syynä lienee ollut ns. paluukiellon rikkominen...
Samaan hautaan ammuttiin mm. värtsilän kahakassa vangittuja punaisia, ym. muilla perusteilla tuomittuja punaisia tai sellaisina pidettyjä 25.2.-1.3.1918 välisenä aikana yhteensä 15 henkilöä.
Nuo henkilöt näyttää ammutun päivästä riippuen 1-2 enimmillään 5-6 hengen ryhmissä.
En tiedä millainen hautaustapa siilaisella oli, mutta varmasti se oli suunnitellumpi kuin taistelukaivantoihin haudattujen 99 venäläisen tapauksessa.
Tuolloinhan käytettiin yleensä rivihautaa joka kaivettiin syväksi. Kun ruumisrivi tuli täyteen haudan pohjalla, sen päälle lapioitiin n. 20 cm hiekkakerros ja kalkkia. Tämän päälle tuli sitten taas uusi ruumisrivi jne.
Tätä hautaustapaa puoltaa tuo mahdollinen uskonnonopettaja Johannes Karhapään pois siirtäminen joukkohaudasta. Hänethän ammuttiin 7.3.1918 yhdessä toimittaja Hallikaisen kanssa, muita ei ammuttu sinä päivänä ja heidät haudattiin joukkohaudan pintaan siis jo aiemmin ammuttujen 20 henkilön päälle. Kun seuraavat teloitukset tehtiin vasta 30.3.1918
(8 henkilöä), on omaisten ollut helppo löytää ja siirtää Karhapään ruumis muuanne ennenkuin uusia ruumiita on päälle haudattu, aikaa siirtoon on ollut yli 3 viikkoa.
Alimmaisista ruumisriveistä lienee käytännössä ollut mahdotonta enää ketään löytää ja siirtää, joten ennen tätä maaliskuista 3 viikon teloitustaukoa siihen on ollut pinnassa olleiden osalta mahdollisuus, kuten Karhapää. Samoin 30.3.1918 ammuttujen osalta siirto on ollut myös mahdollista. Kuinka paljon siirtoja on tehty, lienee melkoisen hankala selvittää.Värtsilän taistelusta vangitut teloitettíin ilmeisesti 25. ja 26.2. välisenä yönä. Aivan jokaisen kohdalla ei teloituspäivä ole selvä. On myös mahdollista, että kaikki 15 teloitettiin samalla kertaa. Yhden kohdalle teloituspäiväksi on merkitty 1.3., mutta merkintävirhe on mahdollinen.
Tämän jälkeen näyttää Joensuun teloituksissa olleen pitkähkö tauko. Toinen isompi erä teloitettiin 30.3.
Karhapään teloitusajankohdasta on ristiriitaista tietoa. Kiistatonta lienee,että hänet pidätettiin 4.3. Tuupovaarassa pidettyjen kutsuntojen yhtyedessä. Teloituspäiväksi 7.3. on mielestäni liian varhainen, sillä vielä 12.3. Karjalan Sanomat kirjoitti Karhapäästä varsin vihamielisen kirjoituksen kutsuen hanta "sortovallan kätyriksi" joka kohta joutuu tilille tekemisistään. Kuolinilmoituksessa tosin on siinäkin tieto ampumisesta "ehkä 8.3. tienoilla". Tutkija Jukka Partanen päätyi päiväykseen 30.3., mitä pidän todennäköisenä. Tällöin Karhapää olisi päätynyt samaan joukkoon Karjalan Ratsuväkiprikaatin teloittamien karkulaisasevelvollisten kanssa. Ortodoksipiireissä puhutaan Karhapään kuolleen pääsiäisen tienoilla, mutta tässä lienee yritys lisätä marttyyrikuoleman hohtoa.
Joka tapauksessa uudelleenhautaukset tapahtuivat vasta loppuvuodesta. Senaatin kirkollisasiainkomitea antoi luvan uudelleenhautauksiin elokuussa, ja Siilaisten "Elonpirta-muistomerkkiin kirjattu Samuli Mannerheimo haudattiin uudelleen Värtsilän kirkkomaahan 3.10.1918. Karhapään hautaus Ilomantsin Kokonniemen kalmistoon tapahtui 3.12. 1918, ja värtsiläläiset Kempas, Durchman ja Puro siunattiin Värtsilään 22.12.1918.
Karhapään kuolinilmoitus oli Suomen Sosiaalidemokraatissa 20.1. 1919.
Karhapään myöhäisempi (30.3.) teloitusajankohta osaltaan selittääkin, että hänet saattoi helposti löytää lähempää maanpintaa kuin jos hän olisi päätynyt hautaan aiemmin. Toisaalta joukkohautoja siirreltiin luvan kanssa loppuvuonna 1918 aivan pohjiaan myötenkin. Paikallisten viranomaisten pappien asenteet siirtoihin ratkaisivat, paljonko niitä tehtiin. Samoin se, löytyikö tarpeeksi uskaliaita vainajien omaisia. - SiilaisenSuo
MontakoSiilaisilla kirjoitti:
Värtsilän taistelusta vangitut teloitettíin ilmeisesti 25. ja 26.2. välisenä yönä. Aivan jokaisen kohdalla ei teloituspäivä ole selvä. On myös mahdollista, että kaikki 15 teloitettiin samalla kertaa. Yhden kohdalle teloituspäiväksi on merkitty 1.3., mutta merkintävirhe on mahdollinen.
Tämän jälkeen näyttää Joensuun teloituksissa olleen pitkähkö tauko. Toinen isompi erä teloitettiin 30.3.
Karhapään teloitusajankohdasta on ristiriitaista tietoa. Kiistatonta lienee,että hänet pidätettiin 4.3. Tuupovaarassa pidettyjen kutsuntojen yhtyedessä. Teloituspäiväksi 7.3. on mielestäni liian varhainen, sillä vielä 12.3. Karjalan Sanomat kirjoitti Karhapäästä varsin vihamielisen kirjoituksen kutsuen hanta "sortovallan kätyriksi" joka kohta joutuu tilille tekemisistään. Kuolinilmoituksessa tosin on siinäkin tieto ampumisesta "ehkä 8.3. tienoilla". Tutkija Jukka Partanen päätyi päiväykseen 30.3., mitä pidän todennäköisenä. Tällöin Karhapää olisi päätynyt samaan joukkoon Karjalan Ratsuväkiprikaatin teloittamien karkulaisasevelvollisten kanssa. Ortodoksipiireissä puhutaan Karhapään kuolleen pääsiäisen tienoilla, mutta tässä lienee yritys lisätä marttyyrikuoleman hohtoa.
Joka tapauksessa uudelleenhautaukset tapahtuivat vasta loppuvuodesta. Senaatin kirkollisasiainkomitea antoi luvan uudelleenhautauksiin elokuussa, ja Siilaisten "Elonpirta-muistomerkkiin kirjattu Samuli Mannerheimo haudattiin uudelleen Värtsilän kirkkomaahan 3.10.1918. Karhapään hautaus Ilomantsin Kokonniemen kalmistoon tapahtui 3.12. 1918, ja värtsiläläiset Kempas, Durchman ja Puro siunattiin Värtsilään 22.12.1918.
Karhapään kuolinilmoitus oli Suomen Sosiaalidemokraatissa 20.1. 1919.
Karhapään myöhäisempi (30.3.) teloitusajankohta osaltaan selittääkin, että hänet saattoi helposti löytää lähempää maanpintaa kuin jos hän olisi päätynyt hautaan aiemmin. Toisaalta joukkohautoja siirreltiin luvan kanssa loppuvuonna 1918 aivan pohjiaan myötenkin. Paikallisten viranomaisten pappien asenteet siirtoihin ratkaisivat, paljonko niitä tehtiin. Samoin se, löytyikö tarpeeksi uskaliaita vainajien omaisia.Teloituspaikkahan oli suojeluskunnan ampumaradan maastossa. Tuo ampumaratahan lienee sinne perustettu vasta näiden tapahtumien jälkeen, vai kävikö ko. paikassa joensuun suojeluskunta salaa treenaamassa jo ennen sisällissotaa? Olipa kuinka hyvänsä niin mielenkiintoinen sekä teloituspaikan että ampumaradan paikan valintana. Miksi teloituspaikaksi valittiin juuri tuo paikka? Miksi 99 venäläistä sotilasta ammuttiin muutaman sadan metrin päähän tästä paikasta?
Mikä siilaisesta teki sen kuolemankentän joka siitä tuolloin tuli? Syrjäinen sijainti, metsäinen suomaasto, vai jokin muu tekijä?
Oliko teloitusten toimeenpanijat säännöllistä sotaväkeä, jääkäreitä, vai paikallisia suojeluskuntalaisia? Tiedetäänkö ampujista, teloittajista mitään?
Tuo aika on meidän näkökulmastamme katsoen kysymyksiä täynnä... - Sointulan-soturi
SiilaisenSuo kirjoitti:
Teloituspaikkahan oli suojeluskunnan ampumaradan maastossa. Tuo ampumaratahan lienee sinne perustettu vasta näiden tapahtumien jälkeen, vai kävikö ko. paikassa joensuun suojeluskunta salaa treenaamassa jo ennen sisällissotaa? Olipa kuinka hyvänsä niin mielenkiintoinen sekä teloituspaikan että ampumaradan paikan valintana. Miksi teloituspaikaksi valittiin juuri tuo paikka? Miksi 99 venäläistä sotilasta ammuttiin muutaman sadan metrin päähän tästä paikasta?
Mikä siilaisesta teki sen kuolemankentän joka siitä tuolloin tuli? Syrjäinen sijainti, metsäinen suomaasto, vai jokin muu tekijä?
Oliko teloitusten toimeenpanijat säännöllistä sotaväkeä, jääkäreitä, vai paikallisia suojeluskuntalaisia? Tiedetäänkö ampujista, teloittajista mitään?
Tuo aika on meidän näkökulmastamme katsoen kysymyksiä täynnä...Teloituspaikaksi valikoitui Siilainen syystä jonka voi todeta nykyäänkin. maasto on hiekkaista ja helppo kaivaa. Lisäksi sinne oli tehty jo valmiiksi juoksuhautoja maailmansodasta johtuen. Lisäksi se oli sopivalla eteäisyydellä kaupungin keskustasta, ei liian kaukana eikä lähellä. Näitä varustelutöitä voi nähdä myös Noljakassa Erkinpellontien ja Noljakankaaren risteyksessä sekä Noljakanrannssa.
- MontakoSiilaisilla
Tapahtuma-aikana Joensuun suojeluskunta oli vielä tuore kokoonpano. Siilaisten kangas oli tuota ennen ilmeisesti juuri venäläisten sotilaiden harjoitusmaastoa, jonka suojeluskunta sai "perintönä" - kuten kävi venäläisille varuskunnille, jotka Suomessa päätyivät Suomen puolustusvoimien omaisuudeksi.
Siilaisten juoksuhaudat liittyvät todennäköisimmin strategisten paikkojen linnoitustöihin, joita tehtiin tuolloin paljon saksalaisten hyökkäyksen pelossa. Maksaja oli Venäjän valtio, ja töiden painopiste etelärannikon kaupunkien läheisyydessä, mutta myös niinkin kaukana sisämaassa kuin Nurmeksessa.
Linnoitustyöt tarjosivat suhteellisen hyvinpalkattuja hätäaputöitä varsinkin Etelä-Suomessa, mutta olivat katkolla 1917 jälkeen.
Pohjois-Karjalassa linnoitustöiden työllistävä vaikutus oli Etelä-Suomea pienempi. - Vallityöväkeäkö
Maltillinen sosialisti K.H. Wiik laittoi myöhemmin sisällissodan syttymisen juuri "vallityöläisten" syyksi:
"Turmelus levisi sitä helpommin, koska vallityöläiset yleensä kuuluivat sangen kehittymättömiin kansankerroksiin. Työläisiä ilman varsinaista ammattia tai ammattitaitoa, konnuiltaan pois joutuneita torppareita, vararikon tehneitä pientilallisia — kaikki nuo ainekset, jotka säännöllisissäkin oloissa virtaavat maaseudulta kaupunkeihin, ne nyt hakivat elatuksensa vallitöistä. Ne eivät olleet aikaisemminkaan tottuneet järjestettyyn taloudelliseen elämään, ja vallityöt voivat kaikkein vähimmin totuttaa heidät siihen. Nyt he saattoivat miltei ilman ponnistuksia ansaita päiväpalkan, joka oli melkoista suurempi kuin mitä he ennen olivat saaneet, ja moni antoi rahansa mennä yhtä helposti kuin se oli saatu. Kun lisäksi otamme huomioon, ettei vallityöläisiä yleensä saatu järjestäytymään, niin ymmärretään, että tämmöinen työläisjoukko helposti on voinut tulla hyvin vaaralliseksi kuohunta-aineeksi yhteiskunnassa."
Wiikin näkemys ei anna täyttä selitystä sodan syntyyn, mutta varsinkin Helsingissä vallityöläisten "irtain", vieraspaikkakuntalainen väestö oli parlamentaariseen toimintamalliin harjaantumatonta ja juuri siksi altteinta yhtymään polittiista puoluejohtoa tottelemattomiin punakaarteihin.
Pohjois-Karjalassa 1918 tilannetta ei voi selittää vallityöläisten aiheuttamalla levottomuudella, koska vallityöläisiä ei täällä paljoa ollut. Punainen kapina näillä seuduilla alkoi lähinnä kiihotuksesta, jota oli harjoitettu Värtsilän ja Pankakosken kaltaisissa teollisuustyöväestön keskittymissä. - 1918jäljillä
SiilaisenSuo kirjoitti:
Teloituspaikkahan oli suojeluskunnan ampumaradan maastossa. Tuo ampumaratahan lienee sinne perustettu vasta näiden tapahtumien jälkeen, vai kävikö ko. paikassa joensuun suojeluskunta salaa treenaamassa jo ennen sisällissotaa? Olipa kuinka hyvänsä niin mielenkiintoinen sekä teloituspaikan että ampumaradan paikan valintana. Miksi teloituspaikaksi valittiin juuri tuo paikka? Miksi 99 venäläistä sotilasta ammuttiin muutaman sadan metrin päähän tästä paikasta?
Mikä siilaisesta teki sen kuolemankentän joka siitä tuolloin tuli? Syrjäinen sijainti, metsäinen suomaasto, vai jokin muu tekijä?
Oliko teloitusten toimeenpanijat säännöllistä sotaväkeä, jääkäreitä, vai paikallisia suojeluskuntalaisia? Tiedetäänkö ampujista, teloittajista mitään?
Tuo aika on meidän näkökulmastamme katsoen kysymyksiä täynnä...Venäläissurmien tekijät ovat yllä olevan linkin kautta aika hyvin selvillä: Karjalan ratsujääkärirykmentin noin 40 miestä johtajanaan jääkäriluutnantti Leonard Skarp.
Ampumarata oli Joensuun suojeluskunnan käytössä sodan jälkeen ja sitä laajennettiinkin:
"klo 1.30 ip. Pistooliammuntakilpailu Siilaisten ampumaradalla"
(ilmoitus "Karjalan Maassa" 29.5. 1920.)
"Tällöin on ampujalla myöskin ensi kertaa tilaisuus koetella suojeluskuntien välisessä kilpailussa sk-piirin uutta keskusampumarataa Siilaisilla."
(sanomalehti "Karjalainen" 16.2.1928)
Ilmeisesti tuossa vaiheessa Siilaisten joukkohautoihin haudatut suomalaiset oli jo siirretty hautausmaille seurakuntien kanssa hyvässä ymmärryksessä. - Anonyymi
MontakoSiilaisilla kirjoitti:
Värtsilän taistelusta vangitut teloitettíin ilmeisesti 25. ja 26.2. välisenä yönä. Aivan jokaisen kohdalla ei teloituspäivä ole selvä. On myös mahdollista, että kaikki 15 teloitettiin samalla kertaa. Yhden kohdalle teloituspäiväksi on merkitty 1.3., mutta merkintävirhe on mahdollinen.
Tämän jälkeen näyttää Joensuun teloituksissa olleen pitkähkö tauko. Toinen isompi erä teloitettiin 30.3.
Karhapään teloitusajankohdasta on ristiriitaista tietoa. Kiistatonta lienee,että hänet pidätettiin 4.3. Tuupovaarassa pidettyjen kutsuntojen yhtyedessä. Teloituspäiväksi 7.3. on mielestäni liian varhainen, sillä vielä 12.3. Karjalan Sanomat kirjoitti Karhapäästä varsin vihamielisen kirjoituksen kutsuen hanta "sortovallan kätyriksi" joka kohta joutuu tilille tekemisistään. Kuolinilmoituksessa tosin on siinäkin tieto ampumisesta "ehkä 8.3. tienoilla". Tutkija Jukka Partanen päätyi päiväykseen 30.3., mitä pidän todennäköisenä. Tällöin Karhapää olisi päätynyt samaan joukkoon Karjalan Ratsuväkiprikaatin teloittamien karkulaisasevelvollisten kanssa. Ortodoksipiireissä puhutaan Karhapään kuolleen pääsiäisen tienoilla, mutta tässä lienee yritys lisätä marttyyrikuoleman hohtoa.
Joka tapauksessa uudelleenhautaukset tapahtuivat vasta loppuvuodesta. Senaatin kirkollisasiainkomitea antoi luvan uudelleenhautauksiin elokuussa, ja Siilaisten "Elonpirta-muistomerkkiin kirjattu Samuli Mannerheimo haudattiin uudelleen Värtsilän kirkkomaahan 3.10.1918. Karhapään hautaus Ilomantsin Kokonniemen kalmistoon tapahtui 3.12. 1918, ja värtsiläläiset Kempas, Durchman ja Puro siunattiin Värtsilään 22.12.1918.
Karhapään kuolinilmoitus oli Suomen Sosiaalidemokraatissa 20.1. 1919.
Karhapään myöhäisempi (30.3.) teloitusajankohta osaltaan selittääkin, että hänet saattoi helposti löytää lähempää maanpintaa kuin jos hän olisi päätynyt hautaan aiemmin. Toisaalta joukkohautoja siirreltiin luvan kanssa loppuvuonna 1918 aivan pohjiaan myötenkin. Paikallisten viranomaisten pappien asenteet siirtoihin ratkaisivat, paljonko niitä tehtiin. Samoin se, löytyikö tarpeeksi uskaliaita vainajien omaisia.Mannerheimon kuolinilmoituksen mukaan myös hänen teloittamisensa olisi tapahtunut Värtsilässä, "Ylänteen kankaalla". Myös silminnäkijätieto joukkohaudan avaamisesta siellä viittaa joukossa olleen erään työnjohtajan, mikä kuvaus sopisi Mannerheimoon.
- Anonyymi
siitäonvainsatavuotta kirjoitti:
Siilaisten punaisten joukkohauta sai alkunsa jo helmikuussa jolloin sinne ammuttiin viisi venäläistä sotilasta, syynä lienee ollut ns. paluukiellon rikkominen...
Samaan hautaan ammuttiin mm. värtsilän kahakassa vangittuja punaisia, ym. muilla perusteilla tuomittuja punaisia tai sellaisina pidettyjä 25.2.-1.3.1918 välisenä aikana yhteensä 15 henkilöä.
Nuo henkilöt näyttää ammutun päivästä riippuen 1-2 enimmillään 5-6 hengen ryhmissä.
En tiedä millainen hautaustapa siilaisella oli, mutta varmasti se oli suunnitellumpi kuin taistelukaivantoihin haudattujen 99 venäläisen tapauksessa.
Tuolloinhan käytettiin yleensä rivihautaa joka kaivettiin syväksi. Kun ruumisrivi tuli täyteen haudan pohjalla, sen päälle lapioitiin n. 20 cm hiekkakerros ja kalkkia. Tämän päälle tuli sitten taas uusi ruumisrivi jne.
Tätä hautaustapaa puoltaa tuo mahdollinen uskonnonopettaja Johannes Karhapään pois siirtäminen joukkohaudasta. Hänethän ammuttiin 7.3.1918 yhdessä toimittaja Hallikaisen kanssa, muita ei ammuttu sinä päivänä ja heidät haudattiin joukkohaudan pintaan siis jo aiemmin ammuttujen 20 henkilön päälle. Kun seuraavat teloitukset tehtiin vasta 30.3.1918
(8 henkilöä), on omaisten ollut helppo löytää ja siirtää Karhapään ruumis muuanne ennenkuin uusia ruumiita on päälle haudattu, aikaa siirtoon on ollut yli 3 viikkoa.
Alimmaisista ruumisriveistä lienee käytännössä ollut mahdotonta enää ketään löytää ja siirtää, joten ennen tätä maaliskuista 3 viikon teloitustaukoa siihen on ollut pinnassa olleiden osalta mahdollisuus, kuten Karhapää. Samoin 30.3.1918 ammuttujen osalta siirto on ollut myös mahdollista. Kuinka paljon siirtoja on tehty, lienee melkoisen hankala selvittää.Senaatin kirkollis- ja opetusasian toimituskunta ilmoitti 1918 elokuun puolessa välissä (mm. uusi Suometar 16.8. 1918), että punavainajia saa vainajan omaisten toimesta ja kustannuksella siirtää kristillisiin hautausmaihin kirkollisten ja kruununviranomaisten valvonnan alla piirilääkärin ohjeita seuraten ja sellaisena vuodenaikana, ettei siirrosta ole terveydellisiä haittoja.
Käytännössä vainajien siirtoja tehtiinkin vasta loppuvuodesta. Karhapää villasukkineen kaivettiin ylös Siilaisilta ja haudattiin uudelleen Ilomantsin Kokonniemen kalmistoon tiettävästi 13.12.1918.
https://ortoboxi.fi/Sarjis.pdf
Karhapään kuolinilmoitus on 20.1.1919 ilmestyneessä Suomen Sosiaalidemokraatti -lehdessä, ja ilmoituksessa on tuo hautauspäivä 13.12. 1918.
Siis myös Karhapään kohdalla jouduttiin uudelleen hautaamista odottamaan enemmän kuin tuo päättelemäsi kolme viikkoa.
- salaliittoteoreetikko
Todellisuus ja kirjoitettu ei mene aina käsi kädessä ja monet varmaan salasi yhtä ja toista naapurin ampuessaan..Kaunaa ..,kateutta ehkä,tuli tilaisuus puhdistaa ilmaa. . lopullisesti ..ja siihenhän miehet tarttui aina tilaisuuden koittaessa.Ei näitä kaikki tiedä.. ,voi vain kuvitella mies joukon aikeet..vanha riita rikkaan kanssa sai kolkuttelemaan kiväärinperiä patruunan tehtaan oveen.. ja runoilemalla perään lyijyä terveisiksi.Kuka tietää todelliset motiivit toisilla..kaikki ei olleet aatteen takia vaan ehkä myös koston ..Jos et ollut kummassakaan porukassa niin olit henkipatto.Milloinhan taas alkaa historia toistamaan itseään ..Ehkä kaikki kirjoitettu oli kaunistelua ja todellisen peittelyä..Who knows.
- Sivu75
https://www.yumpu.com/fi/document/view/3819203/venalaissurmat-suomessa-1914aeur22-valtioneuvoston-kanslia/83
Tässä juoksuhautoihin haudattujen 99 ja punaisten joukkohautaan haudatun 5 venäläisen tarinaa. - MyyTakuulla
Kyllähän vaikkapa Markku Pölönen saisi näistä joensuun tuolloisista tapahtumista melkoisen jännittävän elokuvan! Tapahtumat joensuun seudulla 1918... Suojeluskunnat, punakaartit, venäläiset sotilaat, panimomestarin murha, Arthur Wesley, aselähetykset, sirkkalan venäläisten aseista riisuminen, Värtsilän taistelu, venäläisten teloitus, punavankien teloitus...
Elokuvan nimi voisi olla vaikkapa JOENSUU 1918!- Paikallissodat
No joo, tai sitten "Värtsilä 1918", sillä Värtsilä oli ainoa sodan taistelupaikka Pohjois-Karjalassa.
Minulle on alkanut valjeta, että vuoden 1918 sota ei oikeastaan ollut yksi, vaan monta paikallista sotaa Suomessa. Kunnittain ja kaupungittain sen kokeminen oli hyvin erilaista, kaikilla paikkakunnilla, varsinkin Pohjois-Suomessa, konfliktia ei syntynyt ollenkaan, vaan sekä paikalliset työväenyhdistykset että suojeluskunnat olivat niin aseettomia, että sopivat keskenään jäävänsä seuraamaan tilanteen kehittymistä Etelä-Suomessa.
Turku oli ollut vallankumouksellisten käsissä jo marraskuusta 1917, kun Helsingin punakaartijohto vielä epäröi aloittamista. Viipurissakin ammuskelu alkoi ennen Helsinkiä.
Pohjois-Karjalassa oli myös paikalliset ominaispiirteensä, kuten laaja karkuruus Venäjän puolelle mm. nälän ja kutsuntakarkuruuden takia, sekä paikoin muuta Suomea syvempi ryssäviha, joka purkautui spontaaneina venäläissurmina. Venäjällä ikänsä palvellut Mannerheim yritti ryssävihaisia purkauksia estääkin, mutta tässä kysymyksessä ei paikallistasolla tilanne ollut hänen hallussaan.
Väinö Linnan "Täällä Pohjantähden alla" on hallinnut käsitystämme 1918 tapahtumakuvauksena, mutta se on vain yksi, etelähämäläisen maaseutupitäjän näkökulma. Mielenkiintoista, että suuremmat näyttämöt Tampere ja Helsinki ovat jääneet kaunokirjallisessa tuotannossa niin täysin sen varjoon.
Oman tarinansa voisi kertoa Pohjois-Karjalakin.
- MolemmatSilmätAuki
Tuosta Linnan näkökulmasta hiukan. Kyseessä on nimenomaan Väinö Linnan oma näkökulma. Eräässä näkemässäni mustavalkoisessa tv-ohjelmassa kertoi Linna itse, että näkökulma on tietysti hänen omasta taustastaan ja maailman kuvastaan enemmän punaisia ymmärtävä.
Valitettavaa on, että niin kirjat kuin elokuvatkin on Suomessa käsitetty kovin yleisesti faktaksi.
Nyt 100 vuotta sitten tuntuu, että valkoiset eli lailliset joukot leimataan hirvittäviksi pedoiksi, jotka teloittivat ja tappoivat nälkään kaikki ketä kiinni saivat. Kyseessä olivat nimenomaan sotaan osallistuneet ja heidän karavaaneissaan Venäjälle pyrkineet. Ja koko maassa oli tuona keväänä ja kesänä nälkä. Lukekaa vaikkapa vuoden 1917 sanomalehtiä, jotka löytyvät googlaamalla Sanomalehdet-Digitoidut
Varmasti oma kostovaikutuksensa on niillä julmuuksilla ja murhilla, joilla punaiset kapinansa aloittivat ja jatkoivat koko sodan ajan.
Mikäli punaiset olisivat voittaneet, olisi nähty koko maan yli ulottuva verilöyly ja isännättömiksi jääneiden talojen ja tilojen uusjako. Ja muutaman vuoden aikana Neuvosto-Venäjän raja olisi ollut Pohjanlahdessa.
Että se siitä tasapuolisuudesta.- Faktantarkistus1918
Noihin aikakauden digitoituihin sanomalehtiin kannattaa tutustua. Niistä kuvastuu tutunoloinen arkielämä: elokuvamainoksia ja myynti-ilmoituksia, toisaalta uutisissa on tyyliä, joka tänään tunnistettaisiin räikeäksi vihapuheeksi. Näin sekä työväen-, että porvarilehdissä.
Kun vielä muistaa, että punaisten alueella valkoisten sanomalehdet olivat kiellettyjä, ja valkoisella puolella työväenlehdet, niin voi ymmärtää ettei faktantarkistus 1918 ollut lehdistössäkään vahvimmillaan . - Faktantarkistus1918
"Kyseessä olivat nimenomaan sotaan osallistuneet ja heidän karavaaneissaan Venäjälle pyrkineet."
Eiköhän ole jo tässäkin keskustelussa tullut selväksi, että noin puhdasrajaisesti eivät rauhoittamistoimet todellakaan onnistuneet?
Silti komppaan sen verran, että silkan pahantahtoisuuden sijaan suurelta määrältä uhrimäärään oli syynä sodankäynnin etiikan hämäryys sen amatööriosallistujilla, jälkitoimien organisoinnin kokemattomuus ja pitkälle huonontunut ruokahuolto. Tähän päälle vielä ensimmäisen maailmansodan muutenkin laajalle levittämät kulkutaudit, ja neljä vuotta kestäneen maailmansodan raaistanut ja kyynillistyttänyt toimintaympäristö - niin vot: siitähän se 1918 soppa syntyi. Suomen kunniaksi sanottava, että kriisi jäi meillä huomattavasti lyhyemmäksi kuin monessa ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Euroopan maassa.
- vaktahomma
Näkyy nämä täkäläiset porvaripuolen lehdet sentään kertovan valkoisen puolen kaatuneiden ja haavoittuneiden nimet ja osin jopa haavojen laadunkin varsinaisten taistelu-uutisten lisäksi.
Punaisen puolen lehtien palstoilla kerrotaan punaisten loistavasta menetyksestä ja runsaasta valkoisen puolen kaatuneista. Kumma kun sittenkin taisivat hävitä sodan. Ja johtajathan hävisivät ajoissa Pietariin varastamine rahoineen jättäen varsinaiseen kaartinsa tänne selviytymään parhaan kykynsä mukaan. - turhootappamista
Vankileirien kuolleisuus nousu suureksi koska taudit iskivät helposti nälän heikontamiin ruumiisiin. Ja varmasti kohteluun vaikutti punaisten sodan erityisesti loppuvaiheessa monilla paikkakunnilla suorittamat epätoivoiset viime hetken kostomurhat. Ne kohdistivat jo aiemmin vangittuihin virkamiehiin ja valkoisten puolelta vangiksi saatuihin, tehtaiden virkailijakuntaan sekä paikkakuntien maatalojen isäntiin.
- juhjuu
göbbelskin selitteli kaikenlaisia...
- Siirrettiinkö
Joensuulaisena kiinnostaisi lähinnä jäikö Siilaisten joukkohautaan lopulta ketään, vai siirrettiinkö kaikki oikeille hautausmaille, kuten lopulta mm. Lappeenrannassa tehtiin?
- VastauskoTässä
Olisiko vastaus tässä Mikkelin Sanomien artikkelissa 8.2. 1922:
"Jo menee pitkälle!
"Suur-Karjala" kertoo: Joensuussa on sosialistien valtuutettu Kaasinen jättänyt kaupunginvaltuustolle esityksen, että kaupungin lähistöön Siilaisille haudattujen kapinallisten ja ryssien haudalle pystytettäisiin muistomerkki, minkä hoitoon vuosittain varattaisiin 3000 mk:n määräraha. Esitys on lähtöisin syyskuussa pidetyn kokouksen vaatimuksesta."
"Tämän yhteydessä on syytä huomauttaa, ettei saatujen tietojen mukaan Siilaisille ole enää haudattuna ainoatakaan suomalaista, vaan ainoastaan ryssiä, sillä kaikki kapinalliset suomalaiset on sieltä siirretty muualle. Oletamme, ettei röyhkeä vaatimus muistomerkin pystyttämisestä kapinallisten joukossa palvelleiden ryssien haudalle anna valtuuston puolelta aihetta minkäänlaisiin toimenpiteisiin." - m_ielenkiintoista
VastauskoTässä kirjoitti:
Olisiko vastaus tässä Mikkelin Sanomien artikkelissa 8.2. 1922:
"Jo menee pitkälle!
"Suur-Karjala" kertoo: Joensuussa on sosialistien valtuutettu Kaasinen jättänyt kaupunginvaltuustolle esityksen, että kaupungin lähistöön Siilaisille haudattujen kapinallisten ja ryssien haudalle pystytettäisiin muistomerkki, minkä hoitoon vuosittain varattaisiin 3000 mk:n määräraha. Esitys on lähtöisin syyskuussa pidetyn kokouksen vaatimuksesta."
"Tämän yhteydessä on syytä huomauttaa, ettei saatujen tietojen mukaan Siilaisille ole enää haudattuna ainoatakaan suomalaista, vaan ainoastaan ryssiä, sillä kaikki kapinalliset suomalaiset on sieltä siirretty muualle. Oletamme, ettei röyhkeä vaatimus muistomerkin pystyttämisestä kapinallisten joukossa palvelleiden ryssien haudalle anna valtuuston puolelta aihetta minkäänlaisiin toimenpiteisiin."Tuo siilaisen suomalaisvainajien kieltäminen voi kyllä liittyä myös valkoisen puolen haluun painaa unholaan kevään 1918 aratkin tapahtumat ja ehkäistä siilaisesta tulemasta minkäänlaista punaisten kulttipaikkaa ja valkoisten maineen tahraajaa.
Olisikos maastotutkimuksella mahdollista selvittää onko punaisten hauta todellinen hautapaikka ja montako vainajaa siellä lepää? Museovirastoko...?
Metallinetsijät ehkä löytäisivät paikalta jopa teloittajien hylsyjä maaperästä...
- 1918jäljillä
Varsinaisesti valkoinen osapuoli ei Suomessa sentään kokonaan kiistänyt punaisten hautojen olemassaoloa. Asiaan kajoamattomuus tosin antoi aihetta ylimitoitettuihinkin arvioihin menehtyneiden määrästä.
Pelko "punaisten kulttipaikkojen" muodostumisesta oli todellinen, ja varsinkin 1922-23 tienoilla käytiin lehtipalstoilla melkoista "muistomerkkien sotaa", kun punainen osapuoli halusi - ei ainoastaan merkitä kuolleiden leposijoja, vaan - tehdä niistä taistelevan puolueen monumentteja. Itse asiassa tämä toteutuikin maailmansodan jälkeen, ja 1946 tienoilla punaisten muistomerkkejä nousi kuin sieniä sateella, useimmat niistä varsin poliittisin iskulausein. Tämä ei mielestäni tehnyt täysin oikeutta 1918 kuolleille, sillä useat heistä eivät olleet läheskään niin äärikommunisteja kuin muistomerkkiensä pystyttäjät.
Metallinetsimistä ei taitaisi olla Siilaisissa hirveästi iloa, alue kun toiminut ampumaratana ja varmasti muutenkin täynnä lyijyä ja nikkeliä.
Muuten ajatus maastotutkimuksesta ei ole ollenkaan paha - niinhän toimittiin esimerkiksi Lappeenrannan Huhtiniemessä, kun oli epäselvää, olisiko sinne haudattu 1944 teloitettuja suomalaissotilaita: paikka osoittautui venäläiseksi sotilashautausmaaksi 1800-luvulta.
Keveämmällä työllä selvittäisiin arkistoselvityksen kautta. Tohmajärven/Värtsilän ja Joensuun seurakunnissa lienee kirjalliset dokumentit siitä, siirrettiinkö Siilaisten vainajia 1918-1919, kuten ainakin usean kohdalla näyttää tapahtuneen. Siilaisten joukkohaudassa oli myös liperiläisiä ja muutaman muun paikkakunnan uhreja. - 1918jäljillä
Kyllä Siilainen Joensuussa muistettiin:
10.12.1918 "Suomen Sosialidemokraatti":
"Ei ihme jos näin alussa tuntuikin kokouksessa jonkinlaista arkuutta. Ne kovat kokemukset, jotka täällä viime talvena kestettiin, painostavat vielä mieliä. Siilainen (Joensuun teloituspaikka) kummittelee! Toivomme kumminkin, että arkuus häviää sikäli kun olot väljenevät ja toimintamahdollisuuksia avautuu." - 1918jäljillä
"Kansan Voiman" kirjoittaja nokitteli "Karjalan Maa" -lehden kanssa Siilaisista 1920. Teksti on politisoitunutta, mutta siitä päätellen 1920 hautarivit olivat yhä maastossa erotettavissa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kirjoittajalla ei ole ollut tietoa joukkohautojen siirtämisestä.
18.09.1920 Kansan Voima :
"Arpajaisista”
"Minä kyllä kerran Siilaisen kankaalla käydessäni ja nähtyäni pitkät hautarivit , sekä kuullessani m.m. yhden "Kansan Voiman" miehistä siellä teloitetun, ajattelin että se olisi ollut sitä valkoista terroria, mutta kun sitä kerran ei ole ollut, niin sitten se on jonkun muun terroria, mahd. punaisen terrorin uhreja, sehän on "Karjalan Maan" kertoman mukaankin ollut. Ja pahaa jälkeä se oli tehnyt, sen näin omin silmin. Mutta kun kuulemani mukaan moni herrasmies, joukossa "Karjalan Maan" lähelläkin olevia, viettää unettomia öitä Siilaisten haamujen häiritseminä, olen ihmetellyt että mitenkäs nuo herrasmiehet olivat sotkeutuneet "punaiseen terroriin". Aivan oikein, laillisia ne olivat. Mutta sitten muistin, että nekin olivat olleet "laillisia murhia", eikä mitään terroria. Vakavaa lajia "arpajaisia". - haudatutmuistot
Kyllä vainajien sijainti maastossa pitäisi selvittää tarkasti molemmissa joukkohaudoissa siilaisilla ja merkitä ja rajata hauta-alueet asiaankuuluvasti ja vainajia kunnioittaen.
Nyt punaisten haudan seutu on lähinnä ohikulkijoiden kusipaikka ja marjastajien ja lenkkeilijöiden parkkipaikka, sekä hämyisen sijaintinsa johdosta paikka autolemmiskelylle. Ei kovin kunnioittavaa vainajia kohtaan, eihän tuollaisia asioita mennä tekemään virallisille hautausmaillekaan.
Liekö haudoilla tehty edes kirkollisia toimituksia vainajille, ainakin venäläiset sotilaat olivat uskonnollisia ristiriipuksineen ja matka-ikoneineen, ehkäpä ortodoksikirkko voisi päästää nämä sielut rauhaan jos se ei ole sitä jo tehnyt. Myös luterilaiset punaiset voisi jo päästää kirkon pannasta ja edes siunata heidän lepopaikkansa.- tanssihaudoilla
Mitenkähän on asianlaita siilaisen hautojen suhteen?
Kyllähän nuo punavankileireillä vaikuttaneet papit olivat enemmän punaisen ruton poiskitkemiseen keskittyneitä "valistusupseereita" ja "uudelleen kouluttajia" kuin uskonnollisia sielunhoitajia.
Moni seurakuntapappi olisi varmasti mielelläänkin tehnyt palveluksia punaisillekin seurakuntalaisilleen, mutta usein valkoisen puolen, paikallisen suojeluskunnan ja kunnanjohdon painostus ja negatiivinen asenne estivät sen. Tämän takia monia punaisten hautoja siunattiin ja tunnustettiin vasta kansaa yhtenäistäneen talvisodan jälkeen. Miten lie tehty siilaisella? - ViimneValss
Tammisaaren vankileirin joukkohauta siunattiin 22.8. ja sen jälkeen kahdesti viikossa.
Pastori Johannes Kunila siunasi ja merkitsi hautapaikat Santahaminassa jo kesäkuun alusta.
Näistä kummastakaan hautausmaasta ei niiden massiivisen koon takia tiettävästi koskaan siirretty vainajia.
Lappeenrannan Linnoituksen punavankihauta laitettiin 1942 neuvostoliittolaisten punavankien tyhjennettäväksi. Näin myöhäinen siirto oli kuitenkin jo harvinaista.
Siilaisten parikymmmentä vainajaa saattoivat tulla kaikkikin siirretyiksi - todennäköinen ajankohta oli loka-marraskuussa 1918. Määränpäinä ainakin Ilomantsin ja Värtsilän hautausmaat - olisiko myös Joensuuhun ja Liperiin, joista osa oli kotoisin? - Kirkkoherranvirastoon
Kirkonkirjoista tuo saattaisi selvitä. Alle sata vuotta vanhaa aineistoa kirkkoherranvirastot ovat nihkeitä näyttämään edes sukututkijoille.
- Sirkkelisahuri
ViimneValss kirjoitti:
Tammisaaren vankileirin joukkohauta siunattiin 22.8. ja sen jälkeen kahdesti viikossa.
Pastori Johannes Kunila siunasi ja merkitsi hautapaikat Santahaminassa jo kesäkuun alusta.
Näistä kummastakaan hautausmaasta ei niiden massiivisen koon takia tiettävästi koskaan siirretty vainajia.
Lappeenrannan Linnoituksen punavankihauta laitettiin 1942 neuvostoliittolaisten punavankien tyhjennettäväksi. Näin myöhäinen siirto oli kuitenkin jo harvinaista.
Siilaisten parikymmmentä vainajaa saattoivat tulla kaikkikin siirretyiksi - todennäköinen ajankohta oli loka-marraskuussa 1918. Määränpäinä ainakin Ilomantsin ja Värtsilän hautausmaat - olisiko myös Joensuuhun ja Liperiin, joista osa oli kotoisin?Punahautoja on siirretty tämänkin jälkeen.
Imatralla Enso-Gutzeitin sahan tontilta siirrettiin 12 vainajaa Tainionkosken hautausmaalle vielä vuonna 1960:
http://willimiehenjaljilla.blogspot.fi/2014/01/imatra-veljesuhri-1918.html
- Luulonväärti
Suur-Karjala -lehti kirjoitti 4.2. 1922 ´, että kaikki kapinalliset suomalaiset on Siilaisten joukkohaudasta siirretty muualle.
Eli kirkkomaan multiin taisivat päätyä - Värtsilään tai Joensuuhun, luulisin. - Kirkkoherranvirastosta
Eikö Joensuun kirkkoherranvirasto muka tiedä, minne sen alueella olevat seurakunnan jäsenten maalliset tomumajat on haudattu?
Johan lakikin vaatii, että vainajia ei saa heitellä minne sattuu.- 4_1918
Kaikki ei ollut joensuun- tai edes lähiseurakuntien jäseniä. Osa oli ortodokseja ja osa punaisista jopa kirkkoon kuulumattomia. Kun kuopiontietä tehtäessä 99 venäläissotilaan joukkohauta paljastui niin esiinkaivetut vainajien jäännökset siirrettiin ortodoksiselle hautausmaalle. Mahtaakos joku tietää mihin kohtaan ne siellä haudattiin?
Loput vainajat lepäävät edelleen siilaisen maastossa.
Tuo punaisten haudan mysteeri pitäisi selvittää, onko siellä vielä vainajia?
Jos se on joidenkin viimeinen leposija niin jotakin pitäisi tehdä että sen status kusi- ja naimapaikkana edes vähän paranisi. - Siilaisten-haamut
4_1918 kirjoitti:
Kaikki ei ollut joensuun- tai edes lähiseurakuntien jäseniä. Osa oli ortodokseja ja osa punaisista jopa kirkkoon kuulumattomia. Kun kuopiontietä tehtäessä 99 venäläissotilaan joukkohauta paljastui niin esiinkaivetut vainajien jäännökset siirrettiin ortodoksiselle hautausmaalle. Mahtaakos joku tietää mihin kohtaan ne siellä haudattiin?
Loput vainajat lepäävät edelleen siilaisen maastossa.
Tuo punaisten haudan mysteeri pitäisi selvittää, onko siellä vielä vainajia?
Jos se on joidenkin viimeinen leposija niin jotakin pitäisi tehdä että sen status kusi- ja naimapaikkana edes vähän paranisi.Joensuun kaupunki ja seurakunta saisivat yhdessä selvittää edes sen, onko niistä paristakymmenestä teloitetusta suomalaisesta joitakin yhä Siilaisten maastossa.
Heinolan Vierumäellä ollaan valmiita siirtämään jopa 300 punavainajaa, ja jopa tunnistamaan heistä ainakin osa. Joensuussa on kyse huomattavasti pienemmästä määrästä, ja hautojen siirroista voi olla valmiit kirjalliset lähteetkin, joten urakkaa tuskin edes kovin paljoa tulisi.
- lakiontarpeen
Just just. Laki vainajien sijoittelusta varmasti estää jonnii joutavan heittelyn minne sattuu.
Sanonooko muiden seurakuntien jäsenistä eli ateisteista tuo laki jotain.- Ateisti-ristillä
Laki hautaustoimesta ei erittele ihmisiä uskontokunnan mukaan. Kaikki on säädyllisesti kuopattava ja käsiteltävä.
Ateistiakaan ei saa jättää ristille roikkumaan.
Sitä paitsi uskonnonvapauslaki tuli vasta 1923.
Ne, jotka 1918 tulivat teloitetuiksi, olivat ilmeisesti 100% jonkin uskonnollisen yhdyskunnan, tavallisesti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä.
- Pääsiäisen-alla
Halleluja!
Pääsiäisen kunniaksi on todettava, että myös 1918 teloitetut punaiset nousivat kuolleista:
"Joensuussa on sosialistien valtuutettu Kaasinen jättänyt kaupunginvaltuustolle esityksen, että kaupungin lähistöön Siilaisille haudattujen kapinallisten ja ryssien haudalle pystytettäisiin muistomerkki, minkä hoitoon vuosittain varattaisiin 3000 mk:n määräraha. Esitys on lähtöisin syyskuussa pidetyn kokouksen vaatimuksesta."
"Tämän yhteydessä on syytä huomauttaa, ettei saatujen tietojen mukaan Siilaisille ole enää haudattuna ainoatakaan suomalaista, vaan ainoastaan ryssiä, sillä kaikki kapinalliset suomalaiset on sieltä siirretty muualle. Oletamme, ettei röyhkeä vaatimus muistomerkin pystyttämisestä kapinallisten joukossa palvelleiden ryssien haudalle anna valtuuston puolelta aihetta minkäänlaisiin toimenpiteisiin."
("Suur-Karjala" 1922) - Hausjärveltä
Sopiva pääsiäisuutinen tuli myös Hausjärveltä, jossa neljä punavainajaa nousi haudoistaan ja päätyi kotiseurakunnan multiin:
https://yle.fi/uutiset/3-10138521- Anonyymi
Vierumäellä joukkohaudan siirtoon ei ole vielä päästy.
Yritys, jonka alueella haudat ovat, olisi valmis maksamaan siirron, mutta ei DNA-tutkimuksia.
https://yle.fi/uutiset/3-11438517
Toisaalta olisiko estettä sille, että vainajat yksilöitäisiin, laskettaisiin lukumäärä, ja otettaisiin niistä näytteet myöhempää analyysia varten? Samoin voisi menetellä Joensuussa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vierumäellä joukkohaudan siirtoon ei ole vielä päästy.
Yritys, jonka alueella haudat ovat, olisi valmis maksamaan siirron, mutta ei DNA-tutkimuksia.
https://yle.fi/uutiset/3-11438517
Toisaalta olisiko estettä sille, että vainajat yksilöitäisiin, laskettaisiin lukumäärä, ja otettaisiin niistä näytteet myöhempää analyysia varten? Samoin voisi menetellä Joensuussa.Johannes Karhapään vaiheet sarjakuvaversiona:
http://www.ortoboxi.fi/Sarjis.pdf - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vierumäellä joukkohaudan siirtoon ei ole vielä päästy.
Yritys, jonka alueella haudat ovat, olisi valmis maksamaan siirron, mutta ei DNA-tutkimuksia.
https://yle.fi/uutiset/3-11438517
Toisaalta olisiko estettä sille, että vainajat yksilöitäisiin, laskettaisiin lukumäärä, ja otettaisiin niistä näytteet myöhempää analyysia varten? Samoin voisi menetellä Joensuussa.Vierumäen kaksi joukkohautaa tyhjennettiin 2020 joulukuuhun mennessä. Vainajia löytyi toisesta 23 ja toisesta 27, yhteensä 50 kpl. Kansallisarkiston arvio haudattujen määrästä oli myös tasan 50, mikä osui siis yllättävän oikeaan.
Vierumäen vainajista otetaan DNA-näytteet. Toisessa joukkohaudoista oli kosteammat olosuhteet kuin toisessa ja DNA:n säilyvyys parempi kuin kuivemmassa. DNA:n perusteella ehkä osa vainajista voidaan yhdistää elossa oleviin sukulaisiin.
- Anonyymi
Hyvä että punaiset hävis
- Anonyymi
Mutta ei tarpeheksi, kun nykymeininkiä katsoo...
- Anonyymi
Punaisten häviö ja ihmisten murhaaminen metsiin olivat kaksi eri asiaa.
Tai toivon sinunkin niin ajatelleen?
- Anonyymi
valkoisetkin älys,
että ihmisilläkin on oikeuksia,
mitä nyt maalaisliitto-mtk,
jatkaa halkopinon takaa ammuskelun perinnettä...- Anonyymi
Joo ja nykysin on roistoillakin enempi oikeuksia kuin uhreilla. Kiitos 70-luvun punaisten.
- Anonyymi
Eikös ne paremminkin punikit niitä halkopinoja polttaneet...?
Pinonpolttajat...
- Anonyymi
Nyt 29.5. 2021 haudattiin Vierumäen punahaudasta siirretyt 50 vainajaa asianmukaisesti Heinolan hautausmaalle:
https://www.heinola.fi/ajankohtaista/vierumaen-vuoden-1918-sisallissodan-joukkohauta/
Sama täytyy tehdä myös Joensuussa Siilaisten metsähaudan vainajille.- Anonyymi
Joensuussa ei ole edes selvitetty Siilaisille haudattujen henkilöllisyyttä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joensuussa ei ole edes selvitetty Siilaisille haudattujen henkilöllisyyttä.
Siilaisten vainajista monia ei oltu vielä 1920-luvun alussa poistettu kotikuntansa henkikirjoista. Paikalliset suojeluskunnat eivät olleet toimittaneet seurakuntiin tietoa ao. henkilöiden kuolemasta, mikä olisi ollut edellytys seurakunnan väestökirjanpidosta poistamiseksi.
”Sodassa, aseellisessa kapinassa tai laivan haaksirikossa kadonnut henkilö
voidaan julistaa kuolleeksi kolmen vuoden kuluttua siitä vuodesta, jolloin
hän viimeksi on tiettävästi elossa ollut.”
(Päivi Happonen: ”Sukututkimuksen asiakirjaopas – väestöhistorialliset arkistolähteet”, Mikkeli 2004) - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joensuussa ei ole edes selvitetty Siilaisille haudattujen henkilöllisyyttä.
Miksi teloitettujen venäläissotilaiden nimilistat poistettiin? Ei ne ole mitään salaista tietoa vaan ihan julkisista arkistoista jokaisen saatavilla olevaa. On se kumma kun jotkut ovat allergisia jopa faktatiedolle...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Joensuussa ei ole edes selvitetty Siilaisille haudattujen henkilöllisyyttä.
Surmattujen venäläisten tiedot ovat paremmin tiedossa kuin surmattujen, Siilaisille haudattujen suomalaisten.
Miksi näin? Edes lukumäärää ei tiedetä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Surmattujen venäläisten tiedot ovat paremmin tiedossa kuin surmattujen, Siilaisille haudattujen suomalaisten.
Miksi näin? Edes lukumäärää ei tiedetä.Kyllä tiedetään, lue historiaa. Tännekin on nimet laitettu mutta jostakin syystä ne poistettiin...
- Anonyymi
Ei ollut sisällissota vaan sota Neuvosto- Venäjää vastaan, rauha tehtiin Tartossa 1920 lokakuussa
Otto Ville Kuusinen ja Kullervo Manner asuivat Pietarissa, ja valmistelivat Puna-armeijan hyökkäystä Suomeen. Lenin ja Stalin pettivät heidät ja tekivät rauhan saksalaisten kanssa, jotka helposti kukistivat punakapinan Suomessa
Loppukesästä 1918 Lenin ja Stalin perustivat heille lohdutukseksi nykyisen Vasemmistoliiton nimellä SKP, joka siis on perustettu Moskovassa, ei Pietarissa eikä Suomessa
Sodan jälkeen SKP pääsi valtaan Stalinin määräyksestä nimellä SKDL, ja on nyt nimellä Vasemmistoliitto. SKDL- nimi on suojattu mutta Ykä Hakanen perusti uuden SKPn, joka on kuihtunut Sosialistien KeppihevosPorukaksi, kaksi siinä tarkoittaa, että on kaksi kunnanvaltuutettua koko maassa- Anonyymi
Otto Wille Kuusinen ja Kullervo Manner eivät asuneet koskaan Pietarissa. Kaupunki oli 1918 Petrograd ja 1921 Leningrad. Venäjälle molemmat menivät vasta 1918 toukokuussa valkoisten suomalaisten lahtarien ajamina. Täten he eivät olleet siellä suunnittelemassa puna-armeijan hyökkäystä Suomeen ainakaan 1918. Bolsevikkijohto petti Suomen punaiset maaliskuussa 1918 suostuessaan Brest-Litovskin rauhassa saksalaisten kanssa vetämään joukkonsa Suomesta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Otto Wille Kuusinen ja Kullervo Manner eivät asuneet koskaan Pietarissa. Kaupunki oli 1918 Petrograd ja 1921 Leningrad. Venäjälle molemmat menivät vasta 1918 toukokuussa valkoisten suomalaisten lahtarien ajamina. Täten he eivät olleet siellä suunnittelemassa puna-armeijan hyökkäystä Suomeen ainakaan 1918. Bolsevikkijohto petti Suomen punaiset maaliskuussa 1918 suostuessaan Brest-Litovskin rauhassa saksalaisten kanssa vetämään joukkonsa Suomesta.
Kyllä ne Kuusinen ja Manner ajoivat Venäjälle ihan itse. Kävi pelottamaan, että joutuisivat vastaamaan joukkojensa tekemistä murhista ja muusta pikku pahuudesta.
- Anonyymi
Myöskään ei kannata kauheasti surra kekkosajan Kreml-luomusten Keskustan ja Vasliiton katoamista politiikasta. Aivan hulluahan olisi, jos Suomi-Neuvostoliitto-seuran ydinpuolueet maalaisliitto/skdl jatkaisivat hallituksessa uusilla nimillä kuin nyt. Ei tällainen voi Euroopassa jatkua
Viikko vaaleihin
Ohjelma tänään sunnuntaina kello 15
LivenäNetissä. Tarkemmin, katso linkki Suomen uutiset - sivulla jo nyt
Paljon esiintyjiä - Anonyymi
Tässäpä nimiä, jos ei joku herkkähipiä poistata:
PUNAISTEN JOUKKOHAUTA SIILAISILLA
Nimi ja kirjoillaolopaikka Kuolinaika ja -paikka
Johan Emil Auranen, Helsinki ei tietoa
Pekka Blankenstein, Värtsilä ?.2.1918 ammuttu Tohmajärvellä
Matti Durchman, Värtsilä 25.2.1918 ammuttu Joensuussa
Tauno Eronen, Värtsilä 26.2.1918 ammuttu Tohmajärvellä
Jussi Pekka Hallikainen, Joensuu 7.3.1918 ammuttu Joensuussa
Simo Hirvonen, Värtsilä 25.2.1918 ammuttu Joensuussa
Pekka Hovatov, Liperi ?.3.1918 ammuttu Joensuussa
Ivar Kallinen, Värtsilä (26).2.1918 ammuttu Tohmajärvellä
Johannes Karhapää, Tuupovaara 7.3.1918 ammuttu Joensuussa
Benjamin Kari, Joensuu 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Antti Kempas, Värtsilä 25.2.1918 ammuttu Joensuussa
Eino Konstig, Pälkjärvi ?.2.1918 ammuttu Joensuussa
Iivari Edvard Korhonen, Ilomantsi ?.2.1918 ammuttu Joensuussa
Bruno Antti Kortelainen, Pielisensuu 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Juho Kosonen, Värtsilä 1.3.1918 ammuttu Joensuussa
Iisakki Laakkonen, Polvijärvi 30.3.1918 kirjattu kaatuneeksi
Samuli Mannerheimo, Tohmajärvi 26.2.1918 murhattu Tohmajärvellä
Heikki Mikkonen, Liperi 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Matti Muttonen, Tohmajärvi 26.2.1918 murhattu Tohmajärvellä
Juho Bernhard Nousiainen, Joensuu 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Eino Pitkonen, Liperi 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Tauno Petter Puro, Värtsilä 25.2.1918 ammuttu Joensuussa
Johan Jalmar Salminen, Tohmajärvi 26.2.1918 ammuttu Joensuussa
Heikki Sormunen, Polvijärvi 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Eino Paavali Sorsa, Joensuu 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Aatami Tanskanen, Polvijärvi 1918 kirjattu kadonneeksi
Eemil Artturi Tuomi, Lahti ?.4.1918 ammuttu Joensuussa
Pekka Turunen, Värtsilä 26.2.1918 ammuttu Joensuussa
Lisäksi helmikuussa ammutut venäläiset (5):
Glutsenkov Peter 13.2.1918 ammuttu Joensuussa.
Otkrusov Pavel Näistä venäläisitä yksi tuomittiin
Parhotin Feodor panimomestarin murhasta, muut
Trestov Ivan olivat ilmeisesti mukana aselastin
Watsejev Ivan omistuksesta käydyssä konfliktissä.
Yhteensä 33
Toisessa joukkohaudassa 99 venäjän armeijan sotilasta, eri kansallisuuksia.- Anonyymi
Mihin perustuu listasi kuolinpaikoista?
Kuinka nimet päätyivät Siilaisilla olevaan kiveen jos teloitukset tapahtuivat esimerkiksi Tohmajärvellä?
- Anonyymi
PUNAISTEN JOUKKOHAUTA SIILAISILLA
Nimi ja kirjoillaolopaikka Kuolinaika ja -paikka
Johan Emil Auranen, Helsinki ei tietoa
Pekka Blankenstein, Värtsilä ?.2.1918 ammuttu Tohmajärvellä
Matti Durchman, Värtsilä 25.2.1918 ammuttu Joensuussa
Tauno Eronen, Värtsilä 26.2.1918 ammuttu Tohmajärvellä
Jussi Pekka Hallikainen, Joensuu 7.3.1918 ammuttu Joensuussa
Simo Hirvonen, Värtsilä 25.2.1918 ammuttu Joensuussa
Pekka Hovatov, Liperi ?.3.1918 ammuttu Joensuussa
Ivar Kallinen, Värtsilä (26).2.1918 ammuttu Tohmajärvellä
Johannes Karhapää, Tuupovaara 7.3.1918 ammuttu Joensuussa
Benjamin Kari, Joensuu 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Antti Kempas, Värtsilä 25.2.1918 ammuttu Joensuussa
Eino Konstig, Pälkjärvi ?.2.1918 ammuttu Joensuussa
Iivari Edvard Korhonen, Ilomantsi ?.2.1918 ammuttu Joensuussa
Bruno Antti Kortelainen, Pielisensuu 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Juho Kosonen, Värtsilä 1.3.1918 ammuttu Joensuussa
Iisakki Laakkonen, Polvijärvi 30.3.1918 kirjattu kaatuneeksi
Samuli Mannerheimo, Tohmajärvi 26.2.1918 murhattu Tohmajärvellä
Heikki Mikkonen, Liperi 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Matti Muttonen, Tohmajärvi 26.2.1918 murhattu Tohmajärvellä
Juho Bernhard Nousiainen, Joensuu 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Eino Pitkonen, Liperi 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Tauno Petter Puro, Värtsilä 25.2.1918 ammuttu Joensuussa
Johan Jalmar Salminen, Tohmajärvi 26.2.1918 ammuttu Joensuussa
Heikki Sormunen, Polvijärvi 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Eino Paavali Sorsa, Joensuu 30.3.1918 ammuttu Joensuussa
Aatami Tanskanen, Polvijärvi 1918 kirjattu kadonneeksi
Eemil Artturi Tuomi, Lahti ?.4.1918 ammuttu Joensuussa
Pekka Turunen, Värtsilä 26.2.1918 ammuttu Joensuussa
Lisäksi helmikuussa ammutut venäläiset (5):
Glutsenkov Peter 13.2.1918 ammuttu Joensuussa
Otkrusov Pavel
Parhotin Feodor
Trestov Ivan
Watsejev Ivan
Yhteensä 33
Toisessa joukkohaudassa 99 venäjän armeijan sotilasta, eri kansallisuuksia.- Anonyymi
Yllättävä, täydellinen lista.
Mihin perustuvat tiedot surmapaikasta?
Siilaisilla oleva muistomerkki mainitsee vain, missä surmatut olivat kirjoilla.
Muistomerkissä olevista nimistä puuttuu useasta myös syntymävuosi, vaikka se olisi ollut varsin helppo kirkonkirjoista tarkistaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yllättävä, täydellinen lista.
Mihin perustuvat tiedot surmapaikasta?
Siilaisilla oleva muistomerkki mainitsee vain, missä surmatut olivat kirjoilla.
Muistomerkissä olevista nimistä puuttuu useasta myös syntymävuosi, vaikka se olisi ollut varsin helppo kirkonkirjoista tarkistaa.Kaikki löytyy Sotasurmat nettisivulta. Hakusanat Joensuu 1918.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki löytyy Sotasurmat nettisivulta. Hakusanat Joensuu 1918.
Minulle yllättävää koko juttu sisällissota ajoista Joensuussa, tuo siilaisten alue tuttu kuten koko kaupungin ympäristö metsineen 6-70 luvulta, sisällisodasta ei Joensuussa juuri puhuttu nuoruudessa toki marsittiin vappuna..Tuo punaisten vainajien lista on heti kättelyssä mielenkiintoinen tuttuja sukunimiä kaupungista ja yllättävää kyllä tunnettujen kepulaisia sukunimiä rajaseudun kunnista, eli veljessota taitaa olla oikea nimi tosiaan. Jäi tuossa jutussa auki löytyikö vainajia siis kuopion tien työmailta 70 luvun taitteessa, oli siis alun toisella kymmenellä kaupungissa oli kaksi lehteä kepun ja kokomuksen saattoi olla pienellä juttu painettu? Sisällissotaa muutoin lukeneena Joensuu tapahtumia ei juuri kuvata isossa kuvassa luulin jottei väestörakenteen takia juurikaan ollut sitten?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minulle yllättävää koko juttu sisällissota ajoista Joensuussa, tuo siilaisten alue tuttu kuten koko kaupungin ympäristö metsineen 6-70 luvulta, sisällisodasta ei Joensuussa juuri puhuttu nuoruudessa toki marsittiin vappuna..Tuo punaisten vainajien lista on heti kättelyssä mielenkiintoinen tuttuja sukunimiä kaupungista ja yllättävää kyllä tunnettujen kepulaisia sukunimiä rajaseudun kunnista, eli veljessota taitaa olla oikea nimi tosiaan. Jäi tuossa jutussa auki löytyikö vainajia siis kuopion tien työmailta 70 luvun taitteessa, oli siis alun toisella kymmenellä kaupungissa oli kaksi lehteä kepun ja kokomuksen saattoi olla pienellä juttu painettu? Sisällissotaa muutoin lukeneena Joensuu tapahtumia ei juuri kuvata isossa kuvassa luulin jottei väestörakenteen takia juurikaan ollut sitten?
Tietyömaalta löytyi humalaisten ratsurykmentin sotilaiden huhtikuisena yönä 1918 ampumien 99 venäjän armeijan sotilaan unohduksissa ollut joukkohauta.
Nuo aseettomat, jo vangitut sotilaat, kansallisuuksiltaan venäläisiä, puolalaisia, virolaisia liettualaisia, haettiin yöllä työväentalolta jossa olivat majoitettuna odottelemassa kyytiä venäjälle. Humalaiset upseerit saivat yöllä loistavan idean vähän opettaa ryssiä. Vastuunkantajaa teolle ei jälkeenpäin kylläkään löytynyt.
Ampua piti 100, mutta yksi puhui niin hyvää suomea että hänet vapautettiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaikki löytyy Sotasurmat nettisivulta. Hakusanat Joensuu 1918.
Sotasurmat-listassa (sukunimen mukainen haku) löytyy todella kaikki mainitut henkilöt.
Kuitenkin jos useammankin kuolinpaikaksi on merkitty Värtsilä/Tohmajärvi, miksi heidän nimensä on Siilaisten muistomerkissä Joensuussa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotasurmat-listassa (sukunimen mukainen haku) löytyy todella kaikki mainitut henkilöt.
Kuitenkin jos useammankin kuolinpaikaksi on merkitty Värtsilä/Tohmajärvi, miksi heidän nimensä on Siilaisten muistomerkissä Joensuussa?Tuo on mielenkiintoinen ristiriita. Onko heidät teloitettu värtsilässä ja tuotu joensuuhun yhteishautaan, vai onko heidät tuomittu ja tuomio kirjattu värtsilässä ja tuotu teloitettavaksi joensuuhun. Vai onko heidän nimensä vain laitettu yhteiseen punauhrimuistomerkkiin siilaisella, ruumiiden ollessa ihan muualla?
Mikä on todellinen vainajien lukumäärä tuossa haudassa, kuka sen selvittäisi?
- Anonyymi
Hiä eikö täällä puhuttu tuolloin eri kieltä tai no puhutaan vieläkin miu mielestäni ollaan suven kuseman päässä vladista.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1006444
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303863törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283240Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3741761- 331408
- 271340
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi471003Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11976Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11900- 42879