Sorsista kääntäminen pakettivaraston sijaan.

Olen joskus käännellyt, mutta etenkin Ubuntun kaltaiseen käyttikseen, jossa useimmiten toimivat lähes kaikki arkkitehtuuriltaan yhteensopivat .DEB -paketit, on kääntely itse useimmiten aika tarpeetonta, kun ne .DEB -paketit ovat usein jo valmiina.

Softan valmistajan testaillessa tuotteensa paketointia, melkein aina testataan ensin yleisintä, eli Debianin pakettisysteemiä, joka tuotos toimiessaan monesti julkaistaan jo beta-vaiheessa. Sitä kannattaa hyödyntää.

1. — Kääntelettekö itse ohjelmia koneeseen jossa on normaalisti asennettu softat
pakettivarastosta?

Jos pakettivaraston tarjoama versio on sama, kuin mikä itsekäännettäväkin, ei ole mitään hyvää syytä kääntää ohjelmaa paikallisesti itse, mutta hyvin usein pakettivaraston versio on vanhempi, silloin tietysti ainakin yritän ratkaista riippuvuudet (configure) itse, mutta make install käskyä en suorita ennen kuin olen poistanut olemassa olevan.

-

2. — Miten toimitte jos siirrytte myöhemmin pakettivaraston tarjoamiin ohjelmiin?

En asenna pakettivaraston tarjoamaa versiota, mikäli olen saman version asentanut aiemmin kääntämällä, siinä ei ole mitään järkeä. Jos taas ohjelmasta tulee pakettivarastoon uusi versio, poistan tietysti ensin olemassa olevan vanhan version. Myös mahdolliset lisäosat (Plugins), mikäli on syytä olettaa vanhan version ja uuden version muutosten olevan sitä luokkaa ettei lisäosat enää toimi uudessa. Esimerkkinä, Geany ja sen lisäosat (Plugins) olen säilyttänyt, mutta GIMP ohjelman lisät olen poistanut, koska versioiden välinen muutos on ollut arveluttavan suuri.

-

3. — Harkitsen erään beta vaiheessa olevan ohjelman testaamista. Mietin vain, että sotkenko koneen kun softa tulee pakettivarastoon myöhemmin ja asennan sen lopulta sitä kautta?

Epäiletkö että beta version päivitys ei toimi, jonka takia ajattelit sen asentaa myöhemmin pakettivaraston kautta. Jos näin on, poistat vanhan, niin kuin se aina tehdään ennen uuden asennusta, tämä vaihe ei varmasti aseta järjestelmää vaaraan mitenkään. Configure komennon tuottamat riippuvuus pyyntöjen täyttö, saattaa olla sellainen vaihe, jolla voit riskeerata järjestelmän vakaan toiminnan, sillä tavalla että palautuspistettä tulet tarvitsemaan, joten älä unohda ottaa olemassa olevasta järjestelmästä BackUppia.

Aika harvoin tarvitsee root-oikeuksilla asennella itse käännettyjä. Olen tehnyt kotihakemistoon asennuskansion. Ja jos tarvitsee välttämättä asentaa usealle käyttäjälle, niin /opt hakemisto on hyvä paikka siihen: Sieltä ne on helppo siivota ja voi asentaa rinnalle vaikka paketinhallinnasta jos on tarvetta. Käännösvaiheessa voi antaa install-prefix:n, jonka avulla install menee oikeaan paikkaan useasti. Varsinkin selaimesta on ESR-versio /opt kansiossa, mikäli automaattipäivitykset menee pieleen saa toimivan selaimen viimeistään uudelleen nimeämällä .mozilla kansion ja osoittamalla käynnistyksen em. hakemistoon.
Syy kääntämiseen itse on usein ollut cross-compile johonkin muuhun ympäristöön, eli ohjelma ei edes toimisi isäntä-koneessa.

Itse käännetyt ohjelmat eivät sotke konetta. Oletus on /usr/local/bin joka on yleensä hakupolussa. Toinen hyvä paikka on jo mainittu kotihakemiston /bin jonka voi lisätä hakupolkuun.

Kääntämiseen harvoin perusteita, mutta se on hauskaa. Lisenssisyistä voi itse kääntämällä saada paremman version kuin paketinhallinta tarjoaa. Toisaalta voi myös jättää tarpettomia osia pois. Jos vaikka haluaa KDE työpöydän ilman tulostin, bluetooth, samba,työpöydän indeksointi ... tukea. Kokeilumielessä voi yrittää waylandia ilman X:ää. KDE:ssä paljon koodia ja kaikkea ei tarvitse. Samoin vaikka kernelissä.

Pitää vielä mainita että git on loistava. Sillä asentaa helposti eri versioita/kehityshaaroja ja päivittää sorsat. git clone ja sitten käännös on melko nopeaa. Tosin uusi gcc 7 kestää... ja muut isot.

Harkitsen uuden KDE:n email ja kalenteri sovelluksen eli PIM sovelluksen testaamista.

https://github.com/KDE/kube

Ongelmaksi tulee vain, että on riippuvainen Sinkistä (Akonadi-next) ja tuota ei ole apt pakettina, joten tämäkin pitäisi kääntää.

https://github.com/KDE/sink

Sen riippuvuuksista en tiedä. Muistaako näitä kaikkia sitten poistaa kun vakaa versio julkaistaan..

"Harkitsen uuden KDE:n email ja kalenteri sovelluksen eli PIM sovelluksen testaamista."
vaikeaksi menee. Ei tässä koneessa KDE kehitysversiota. Tuossa 0.3.1 version riippuvuudet. vain yksi taso - Antaa kuitenkin hieman suuntaa mitä pitää asentaa....
equery g kube-0.3.1
* Searching for kube0.3.1 ...

* dependency graph for mail-client/kube-0.3.1
`-- mail-client/kube-0.3.1 [~amd64 keyword]
`-- kde-frameworks/breeze-icons-5.40.0 (>=kde-frameworks/breeze-icons-5.40.0) amd64
`-- kde-frameworks/kcodecs-5.40.0 (>=kde-frameworks/kcodecs-5.40.0) amd64
`-- kde-frameworks/kcoreaddons-5.40.0 (>=kde-frameworks/kcoreaddons-5.40.0) amd64
`-- kde-frameworks/ki18n-5.40.0 (>=kde-frameworks/ki18n-5.40.0) amd64
`-- kde-frameworks/kpackage-5.40.0 (>=kde-frameworks/kpackage-5.40.0) amd64
`-- kde-apps/kcontacts-17.08.3 (>=kde-apps/kcontacts-14.12.0) amd64
`-- kde-apps/kmime-17.08.3 (>=kde-apps/kmime-14.12.0) amd64
`-- dev-qt/qtdeclarative-5.7.1-r1 (>=dev-qt/qtdeclarative-5.7.1) amd64
`-- dev-qt/qtgui-5.7.1-r1 (>=dev-qt/qtgui-5.7.1) amd64
`-- dev-qt/qtquickcontrols-5.7.1 (>=dev-qt/qtquickcontrols-5.7.1) amd64
`-- dev-qt/qtquickcontrols2-5.7.1 (>=dev-qt/qtquickcontrols2-5.7.1) amd64
`-- dev-qt/qttest-5.7.1 (>=dev-qt/qttest-5.7.1) amd64
`-- dev-qt/qtwebengine-5.7.1-r2 (>=dev-qt/qtwebengine-5.7.1) amd64
`-- dev-qt/qtwidgets-5.7.1 (>=dev-qt/qtwidgets-5.7.1) amd64
`-- app-crypt/gpgme-1.10.0 (>=app-crypt/gpgme-1.7.1) amd64 [cxx qt5]
`-- dev-libs/kasync-0.2.0 (dev-libs/kasync) [~amd64 keyword]
`-- dev-libs/sink-0.3.0-r1 (>=dev-libs/sink-0.3.0) [~amd64 keyword]
`-- sys-devel/make-4.2.1 (sys-devel/make) amd64
`-- dev-util/cmake-3.9.6 (>=dev-util/cmake-3.7.2) amd64
`-- sys-apps/sed-4.2.2 (>=sys-apps/sed-4) amd64
`-- dev-util/desktop-file-utils-0.23 (dev-util/desktop-file-utils) amd64
`-- x11-misc/shared-mime-info-1.9 (x11-misc/shared-mime-info) amd64
`-- kde-frameworks/extra-cmake-modules-5.40.0-r1 (>=kde-frameworks/extra-cmake-modules-5.40.0) amd64
`-- dev-qt/qtcore-5.7.1-r3 (>=dev-qt/qtcore-5.7.1) amd64
`-- app-arch/xz-utils-5.2.3 (app-arch/xz-utils) amd64
`-- kde-frameworks/kf-env-4 (>=kde-frameworks/kf-env-4) amd64
`-- kde-frameworks/oxygen-icons-5.40.0 (kde-frameworks/oxygen-icons) amd64
[ mail-client/kube-0.3.1 stats: packages (28), max depth (1) ]

Kun kääntää itse niin voi nyt aluks heittää sinne lähdekoodiin suomalaiset "sanat" niitten englannin möngerrysten tilalle (ei ohjelma sitten turhaa tartte kielipaketteja) ja muutenkin muuttaa ohjelman kuvakkeet "paremmiksi" tominnan "itselle" sopivaksi.
ja siittä mitään asennus pakettei tarvi tuhertaa sen kun copy/peistaa tarvittavat tiedostot oikeisiin kansioihin.
riippuvuudet hoituu
ldd ohjelma (komennolla)
Mikko_Tku:n ohjeet johonkin debian pohjasiin vaikeisiin käyttiksiin.

"Mikko_Tku:n ohjeet johonkin debian pohjasiin vaikeisiin käyttiksiin. "
Ei tuossa mitään ohjetta ollut. KDE:n Wikissä paljon käännösohjeita. kube-0.3.1 löytyy suoraan Gentoon paketinhallinnasta. Myös Arch Linux. Testiversion saa Gentoon KDE testing projektista tai hieman muokkaamalla eduildia. QT kirjastot hieman hankalia. Jos haluaa kääntää vaikka uusia QT5.9 kirjastoja vasten. Varsinkin qtwebengine on hankala käännettävä.

"Kääntämiseen harvoin perusteita, mutta se on hauskaa."

Hauskuus loppuu mikäli kääntää käsin ilman kääntäjää.

Tuhlaaminen on hauskaa.

Kääntäjn kääntäminen vasta hauskaa onkin. Kumpi on ensin muna vai kana? C kääntäjä on kirjoitettu C:llä. C ilman kirjastoja on hyvin yksinkertainen - ei sisällä edes tulostuskäskyä.
C siis kä'ännetään itsellään https://en.wikipedia.org/wiki/Bootstrapping_(compilers)
Itseasiassa useamman kerran.

Hirvee harvoin tarvitsee tehdä tuota, joskus on tullut tehtyä oman servun softiin muutoksia. kätevää.

"Näin on, se on todella parhaimillaan yksinkertaista

./configure
make
sudo make install

ja se oli siinä"
Suunnilleen noin se menee, mutta riippuvuuksien selvittelyyn voi mennä kummasti aikaa. Varsinkin jos riippuvuudet eivät löydy paketinhallinnasta. Kehitysversioiden testailuun on Gentoo mielestäni mainio ympäristö. Jokainen tietysti käyttää sitä minkä taitaa parhaiten. Ubuntun 16 lts c-kääntäjä alkaa olla jo melko vanha. Uudemmat ohjelmat pitää kääntää vähintään gcc 6.

"mutta riippuvuuksien selvittelyyn voi mennä kummasti aikaa."

no kun ei mene ldd näyttää suoraan mitä kirjastoo ohjelma tarvii..
sen jälkeen gogle hakuun toi "riippuvuus" ja yleensä (.rpm) paketeissa parhaat kirjastot (siis valmiina käännettynä) Linuxseis kun voi käyttää "ristiin" toisten jakeluiden (ohjelmii/kirjastoi)
(joskus tulee tietenkin hankaluuksii kun kirjasto tarvii toista kirjastoo ja ei älyy kattoo tarviiko kirjasto jotain puuttuvaa kirjastoo)

Tässä jotain kouriintuntuvaa. Hyvin monella tuo komentotulkki viiltää käyttöjärjestelmän päivitysten varassa, tässä juuri esimerkki "Turpo-Urpon" ohjeeseen jolla asennat uusiman version.

http://i.imgur.com/cej75BE.png

Myös wget kaipaa vastaavaa omatoimista päivittämistä, mutta sitä kääntäessä täytyy muistaa ettei se käänny standarti-liitteillä, joten asiat mutkistuu. En laita siitä mallinetta ettei helppouden tunne katoaisi sen mukana.

https://ftp.gnu.org/gnu/bash/
Kannataa käyttää noita vanhempii versioita noi uudemmat huonoi.
wget on tehty sen takii koska osa ihmisistä ei osaa itse ja se sopii hyvin scripti kieleen (toimintoihin)

Voisiko joku kertoa ihan yksinkertaisesti, mitä "sorsien kääntäminen" tarkoittaa.
Kaupasta jonkun tavaran kääntäminen on varastamista tai ihmisen kääntäminen on ryöstö. Jos joku "kääntää" jonkun virallisen ohjelman, niin varastaako hän silloin sen?
Asiallista selitystä pyydän.

"Jos joku "kääntää" jonkun virallisen ohjelman, niin varastaako hän silloin sen?"

Jos vaan itselleen pöllii niin silloin laillista?
Jos pöllii myös kavereille (yleiseen levitykseen) tulee noudattaa lähdekoodin "sorsan" mukana tulevii ohjeita (lisenssi ehtoja) jos ei noudata niin pölliminen = "varastamista".

Täällä ollaan niin viisaita että keskustellaan oikein Linuks palstalla.
Ei vaan kellää ole harmainta aavistusta mistään kääntelystä!!
Joten se siitä sitten. Paras aloittajan kysellä aloittelijoiden palstalta.

Useimpien jakelujen ohjelmalähteet sisältävät jo varsin kattavasti ohjelmia, joten ohjelmien kääntäminen nykyisin on aika tarpeetonta. Ja hyödyt optimointiin prosessoritehojen vuoksi marginaalisia.
Jos kuitenkaan ohjelmaa ei ole tarjolla edes epävirallisista lähteistä tai haluaa kokeilla uusinta versiota sovellutuksesta, on aina mahdollista kääntää ohjelma lähdekoodista.
Aiemmin oli tarjolla mainio checkinstall -sovellutus, mutta ehkäpä järkevintä on opiskella, kuin oma käännetty ohjelma paketoidaan omaan jakeluun sopivaksi paketiksi. Tällöin myös tarvittaessa ohjelma on helposti poistettavissa, kun sitä ei enää tarvitse.

Olen toki yhä kääntänyt lähdekoodista ohjelman, jota käytän, koska sitä ei virallisilta ohjelmalähteiltä löydy :( Joiltakin epävirallisilta se kyllä löytyisi.