Mitä oireita voisi olla koneessa jossa venttiilejä ei ole säädetty huoltokirjan aikataulussa?
Venttilien säätö
16
4732
Vastaukset
- Kokenutmoottorimies
Venttiilit saattaa alkaa vuotamaan ja käyntiin lähtö huononee tai ei lähde ollenkaan käyntiin, tuurista riippuen, kuinka paljon ne vuotaa. Silloin ei tietysti ole puristusta sylintereissä riittävästi tai ollenkaan riippuen vuodon suuruudesta.
Jos moottori lähtee kuitenkin käyntiin vuotavilla venttiileillä niin aikanaan ne palaa/kuluu aina vaan huonommiksi ja lopulta moottori ei enään käy.
Vuotavat venttiilit saa selville parhaiten sylinterien vuotomittauksella, tai tarkistamalla venttiilien välykset tai "kantaako" venttiilit ja suuremmat vuodot kuulee moottoria käsin pyörittäen niin nopeaan kun pystyy ja kuunnellen kuuluuko imu- tai pakosarjasta voimakasta ilman vuotoja "tuhinoita".
Yleensä vain osa venttiileistä alkaa vuotamaan huolimattoman huollon takia = säätöjen tarkistamattomuuden takia tai säätämättä välyksiä oikeiksi, ja moottori saattaa käydä vain hiukan normaalia huonommin.
Kyseleppäs lisää ellei nämä tiedot riitä.- Kasipyora
Miten konetta oyöritetään käsin nopeasti ?
- Kokenutmoottorimies
Nimi merkki " Kasipyora " kyselee koneen pyörittämistä ?
Moottoria voit pyörittää ihan miten haluat ja jaksat, kirjoituksessani tarkoitin moottorin pyörivien osien kuten lähinnä kampiakselista pyörittämistä tai siinä kiinni olevista osista pyörittämistä kuten vauhtipyörästä, hihnapyörästä, veivillä pyörittämistä tai jostain muusta kampiakselissa kiinni olevasta osasta pyörittäen, mistä kiinni saat hyvän otteen joko käsin tai jollain työkalulla.
Kyllä varmaankin löydät sopivan tavan kunhan perehdyt riittävästi moottoreihin ja niiden tekniikkaan, ellet vielä ymmärtänyt edellä kirjoitettuja kysele vaan lisää jospa joku täällä jaksaisi kirjoitella opastusta lisää. - käsin.nopeasti
Kokenutmoottorimies kirjoitti:
Nimi merkki " Kasipyora " kyselee koneen pyörittämistä ?
Moottoria voit pyörittää ihan miten haluat ja jaksat, kirjoituksessani tarkoitin moottorin pyörivien osien kuten lähinnä kampiakselista pyörittämistä tai siinä kiinni olevista osista pyörittämistä kuten vauhtipyörästä, hihnapyörästä, veivillä pyörittämistä tai jostain muusta kampiakselissa kiinni olevasta osasta pyörittäen, mistä kiinni saat hyvän otteen joko käsin tai jollain työkalulla.
Kyllä varmaankin löydät sopivan tavan kunhan perehdyt riittävästi moottoreihin ja niiden tekniikkaan, ellet vielä ymmärtänyt edellä kirjoitettuja kysele vaan lisää jospa joku täällä jaksaisi kirjoitella opastusta lisää.Moottoria voi pyörittää käsin ja uskoisin "käsiyöränkin" osaavan tehdä sen. Mutta minäkään en osaa pyörittää käsin nopeasti. En edes jo edesmennyttä Bukhia, jossa sentään veivi oli liki optimaalisella korkeudella ja siinä oli välitystä.
- Pikkufiskarilla
Yleensä venttiilien säädöt pysyvät varsin hyvin kohdillaan vakiokoneissa vaikkei niitä säätelisikään. Kisakoneissa tilanne toki on erilainen. Venttiilien säätötarve on ajankohtainen useimmiten lähinnä jos sylinterinkantta on käytetty auki tai jos kanteen tehdään jälkikiristys.
Nimimerkki "Kokenut moottorimies" kuvaa hyvin tilanteen ja oireet, missä venttiilivälys on liian pieni. Toinen mahdollisuushan on se, että välys on liian suuri, mikä tarkoittaa sitä, että venttiilit eivät aukea riittävästi, minkä seurauksena sylinterin huuhtelu ei ole optimaalinen. Imuventtiilin kyseessä ollen tuoreen polttoaineen ja ilman täytös jää vajaaksi ja pakoventtiilin kyseessä ollen kaikki palanut kaasu ei poistu sylinteristä, mistä syistä tehoa ei saada koneesta suunnitellulla tavalla. Ääritilanteessa tästä saattaa seurata bensiinimoottorissa jälkikäyntiä tai jopa jälkipalamista imusarjassa
Silloin kun venttiilivälys on reilusti liian pieni, saattaa koneen lämmetessä tulla tilanne, missä venttiili jää kantamaan niin paljon, ettei se sulkeudu ollenkaan ja venttiililautanen nappaa kiinni männän lakeen männän saavuttaessa YKK:n ( yläkuolokohdan ), mikä sitten rikkookin koneen. Näin etenkin uudemmissa ja ekoloogisimmissa koneissa missä puristussuhdetta ja tehoa on nostettu palotilaa pienentämällä sillä ajatuksella, että olematon palotila riittää kunhan venttiilit vaan toimivat suunnitellusti ja menevät kiinni ennen kuin mäntä saavuttaa YKK:n. Jos välys on ollut hieman liian pieni, eivätkä venttiilit sulkeudu, muodostuu karstaa venttiilin lautasen ja istukan väliin ja ajan myötä karstaa tulee niin paljon, että karsta itsessään alkaa kannattelemaan venttiililautasta jolloin kiinninappaamisen hetki sylinterin lakeen lähestyy ja lähestyy. Tämä vaiva kuuluu nakutuksena silloin kun peliä ei vielä ole menetetty.
Se onko venttiilien säätö nyt jonkun satkun pielessä, se ei mielestäni vakikoneissa nyt ole niin vaarallista etenkään jos välystä on hieman liikaa. Ennemmin kiinnittäisin huomion jakohihnan kuntoon, joskin merikoneissa pitäisin yhtenä valintakriteerinä sitä, jotta jakohihnan asemasta koneessa olisi mieluiten hammasratas- tai jakoketjupohjainen venttiilin ajastus.- Joakim1
Missä koneessa on noin pieni tila venttiilien ja männän välillä? Perinteisesti koneet on jaettu niihin, joissa täysin auki oleva venttiili osuu mäntään sen ollessa ylhäällä, ja niihin joissa näin ei käy. Homma tulee selväksi hihnan tai ketjun pettäessä. Toisista tulee pahaa tuhoa ja toisissa ei tapahdu mitään.
Nykyaikaisista bensakoneista taitaa kyllä kaikissa tuhoa tulla, mutta silloin siis venttiili on reilusti auki eikä vain millin osia.
Venttiileitä olen tarkastanut useasta auton moottorista, mönkijästä, purjevenedieseleistä jne. 99% tapauksista ei ole ollut säätötarvetta tai säätötarve on ollut todella minimaalinen. Koskaan ei ole tullut vastaan kantavaa venttiiliä tai huomattavasti ylisuurta välystä. Nykyisten autojeni huolto-ohjelmaan ei edes kuulu venttiilien välysten tarkistus, vaikka niissä ei ole hydraulista säätöä.
Venttiilien säätötapa on myös oleellinen. Palasäätöinen on vaikea säätää, mutta säätötarve äärimmäisen harvinainen. Ruuvisäädöllä säätötarve voi tulla herkemmin vastaan, mutta säätö on hyvin helppo ja nopea toimenpide. Yleisesti sanoisin, että merimoottoreiden huolto-ohjelmassa venttiilien säätö on usein aivan ylimitoitetun usein.
Itse en kyllä pelkäisi nykyään jakohihnaa. Omissa autoissa sellainen on ollut muistaaakseeni kaikissa, ainakin toisesta autostani lähtien (vm 1976). Tuosta ensimmäisestä tosin hihna pettikin omaa tyhmyyttäni kun en tiennyt, että sellainenkin pitäisi joskus vaihtaa. Kaksi venttiiliä vääntyi, mutta korjaus oli helpohko, kun oli toinen moottori kansineen. Edellisestä oli mennyt venttiili poikki ilman jakohihnaongelmaa.
Nykyään jakohihnat kestävät jo käytännössä saman ajan kuin ketjutkin. Tuossakin kohtaa on joissain merimoottoreissa kohtuuttoman tiheitä tarkistus- ja vaihtovälejä autoihin verrattuna. - Antilla36
Olen aina joskus (harvoin) eri mieltä Jokke sun kanssa, mutta nyt sitä olen. Autoissa jakohihnan vaihtoväli on tyypillisesti 60-120tkm tai jos vuodet tulevat täyteen ennen, niin keskimäärin 4v. Meillä on yksi auto hihnalla ja vaihtoväli 120tkm tai 4v. Tuohon on jo kaksi kertaa vaihdettu hihna eli auto on 9v vanha. Kaikissa muissa autoissani, niin entisissä, kuin nykyisissäkin on tai on ollut ketju eikä niitä ole koskaan tarvinnut vaihtaa. Jakoketju kestää muutamaa automerkkiä lukuunottamatta koko moottorin eliniän eli tyypillisesti yli 300tkm. (VAG Groupin TSI moottoreilla jakoketjukaan ei oikein tahdo kestää, mutta se onkin alimitoitettu). Muuten olen Joken kanssa samaa mieltä eli itse olen Perkinsin dieselistä kerran säätänyt venttiilit ja nekin silloin, kun sylinterinkansi oli vaihdettu eli samalla, kun jälkikisristin kannen säädin venttiilit (v.2004). Eli hyvin on pysynyt säädöissä 13 vuotta, tosin voisihan sitä ihan mielenkiinnostaa nuo välykset tarkistaa keväällä.
- Joakim1
Antilla36 kirjoitti:
Olen aina joskus (harvoin) eri mieltä Jokke sun kanssa, mutta nyt sitä olen. Autoissa jakohihnan vaihtoväli on tyypillisesti 60-120tkm tai jos vuodet tulevat täyteen ennen, niin keskimäärin 4v. Meillä on yksi auto hihnalla ja vaihtoväli 120tkm tai 4v. Tuohon on jo kaksi kertaa vaihdettu hihna eli auto on 9v vanha. Kaikissa muissa autoissani, niin entisissä, kuin nykyisissäkin on tai on ollut ketju eikä niitä ole koskaan tarvinnut vaihtaa. Jakoketju kestää muutamaa automerkkiä lukuunottamatta koko moottorin eliniän eli tyypillisesti yli 300tkm. (VAG Groupin TSI moottoreilla jakoketjukaan ei oikein tahdo kestää, mutta se onkin alimitoitettu). Muuten olen Joken kanssa samaa mieltä eli itse olen Perkinsin dieselistä kerran säätänyt venttiilit ja nekin silloin, kun sylinterinkansi oli vaihdettu eli samalla, kun jälkikisristin kannen säädin venttiilit (v.2004). Eli hyvin on pysynyt säädöissä 13 vuotta, tosin voisihan sitä ihan mielenkiinnostaa nuo välykset tarkistaa keväällä.
60 tkm on nykyaikana todella vähän. Mulla taisi olla 80 tkm 4v -90 autossa ja sen jälkeen 120 tkm 5v. Monessa uudessa on jo jopa 240 tkm. Samoin 4 v on minimi, monessa on jo 10 v. Tässä muutaman auton vaihtovälit: https://www.contitech.de/getmedia/8dfb65b2-a3c9-43b0-a007-3faabfffbaee/PTG8625-DeEnEs-Timing-belt-replacement-intervals.pdf
Ko. listalla ei ollut kuin yksi 2000-luvulla esitelty automalli, jossa vaihtoväli 60 tkm, muissa 90-240 tkm. Tuossa ainokaisessakin vaihtoväli 90 tkm 2003 jälkeen. 2000-luvun malleissa lyhyin kalenteriaika 5 v.
120 tkm on tyypillisellä ajolla 3-4000 tuntia eli ikuisuus huviveneessä. Veneessä uskoisin hihnan pääsevän paljon vähemmällä, koska se on puhtaissa oloissa (ei tiepölyä, joka on aiheuttanut Oulussa ennenaikaisia katkeamisia) ja kovissa pakkasissa ei ajeta.
Ne muutamat reilut 100 tkm ajettua hihnaa, jotka olen vaihtanut, eivät juuri uudesta poikenneet. Tuossa -76 autossa ongelman syyksi paljastui reilusti yli-ikäisen hihnan (ajoin sillä yli 100 tkm edellisten omistajien ajot) lisäksi paljastui hajonnut hihanpyörä. Se oli lasikuituvahvisteista muovia metallikeskiöllä. Keskiö oli löysästi kiinni pyörässä niin, että pyörä pääsi heilumaan. Tämä repi hampaat reunoista irti ja lopulta hihna jäi sutimaan paikalleen kampiakselin pienemmän pyörän kohdalta.
- valveadjustment
Kiitos asiallisista vastauksista. Kyseessä siis Perkins 4.236 -74, ajettu yli 5000h enkä tiedä onko venttiileitä säädetty. Koska en ole viimeisen 25 vuoden aikana huomannut eroa käynnistyksessä, enkä käynnissä, jätän venttiilit rauhaan ainakin toistaiseksi.
- Joakim1
Tuossa on ruuvisäätö. Tarkistus ja säätö on hyvin helppoa. Miksi et tekisi noilla tunneilla? Manuaalin mukaan säätöväli 90 tkm/2500 tuntia.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, minkä mallisissa matkaveneiden moottoreissa on jakohihna?
- remmivetoja
uudemmat volvot ja lombardinit ainakin ovat hihnakoneita
- Joakim1
Ainakaan pienet Volvo Pentat eivät ole. Esim. D1-13 -> D2-40 nokka-akseli on hammasratasvälitteinen. D3:ssa on nokkahihna. Huoltoväli 8 v tai 1400 tuntia.
- Joakim1
Jatketaan vielä: D4 ja D6 nokkaketjulla, D9 rattailla. Nykyiset VP:n bensakoneet taitaa olla kaikki työntötankokoneita, joten nokkahihnoja ei ole. Ketjuja on joissain malleissa.
Taitaa olla D3 ja MD22 ainoat VP:n nokkahihnakoneet?
- hihnavolvoja
volvo d2 55 ja 75 ovat nokkahihnoin. Noissa pienemmissä ei ole Volvoa kuin kyltissa ja pintamaalissa
- Joakim1
Volvo Penta D2-55/75 näyttävät kyllä kovasti ratasvetoisilla nokka-akseleilla varustetuilta: https://www.marinepartseurope.com/en/volvo-penta-explodedview-7744450-22-6743.aspx
Vanhempi tuon kokoluokan kone MD22 oli nokkahihnalla. Sille näytti olevan vain kolmen vuoden vaihtoväli, joka tuntuu kyllä todella lyhyeltä huvikäytössä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1397840Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde412019Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja251950- 911663
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1801585Tunnekylmä olet
En ole tyytyväinen käytökseesi et osannut kommunikoida. Se on huono piirre ihmisessä että ei osaa katua aiheuttamaansa p1071040Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik5989- 50945
Odotathan nainen jälleenkohtaamistamme
Tiedät tunteeni, ne eivät sammu johtuen ihanuudestasi. Haluan tuntea ihanan kehosi kosketuksen ja sen aikaansaamaan väri28830- 34822