Kärsiikö narsisti?

Ehkä hän tavallaan voi paremmin kuin koskaan kun saa vihdoin olla oma itsensä.

poiuytrdfgh kirjoitti:

Ehkä hän tavallaan voi paremmin kuin koskaan kun saa vihdoin olla oma itsensä.

Jatkuvasti jauhetaan narskuista. Poistakaa heidät elämästänne, niin ei tarvitse valittaa.

Katsopas millä palstalla olet. Mulla olis paljon muutakin eliminoitavaa, mutta aina ei vaan voi ja jotenkin helpottaa kun voi jauhaa jo vähän kevyemmin. Eihän sitä mistään toki tarvitse valittaa. Oli ilo olla avuksi ja itselle opiksi.

olettekokiinni kirjoitti:

Jatkuvasti jauhetaan narskuista. Poistakaa heidät elämästänne, niin ei tarvitse valittaa.

Joo jättäkää marssit omaan lokeronss

Sitä minä ihmettelen, että kuvittelevatko nämä narskuista valittavat saavansa jotain aikaiseksi tällä jatkuvalla jauhannalla niistä.

Olet oikeassakin. Mutta ihmisten pitää jauhaa niin kauan kuin ovat jauhaakseen. Jauhamisen lopettaminen jonkun toisen tahdosta ei välttämättä auta.

narskustapääseeeroon kirjoitti:

Sitä minä ihmettelen, että kuvittelevatko nämä narskuista valittavat saavansa jotain aikaiseksi tällä jatkuvalla jauhannalla niistä.

Kyse ole "jauhamisesta"; edellinen viesti (jota kommentoit) kuvaa todella osuvasti sitä, mitä narsismi on. Niille, jotka ovat tässä suhteessa jotain kokeneet, tällaisesta määrittelystä on varmasti jotain hyötyä. Ne taas, joiden mielestä narsisteja ei ole olemassakaan (koska he itse eivät ole narsistia tavanneet), ärsyyntyvät, kun joku puhuu tästä aiheesta (?).

narskustapääseeeroon kirjoitti:

Sitä minä ihmettelen, että kuvittelevatko nämä narskuista valittavat saavansa jotain aikaiseksi tällä jatkuvalla jauhannalla niistä.

Narskustapääseeeroon nimimerkki, Katsele itsellesi oma narsku,niin sullakin on sitten tänne palstalle jotain asiaa. Tätä palstaa ei voi ymmärtää jos ei ole Narskun kans missään tekemisissä.

ärsy55kf kirjoitti:

Kyse ole "jauhamisesta"; edellinen viesti (jota kommentoit) kuvaa todella osuvasti sitä, mitä narsismi on. Niille, jotka ovat tässä suhteessa jotain kokeneet, tällaisesta määrittelystä on varmasti jotain hyötyä. Ne taas, joiden mielestä narsisteja ei ole olemassakaan (koska he itse eivät ole narsistia tavanneet), ärsyyntyvät, kun joku puhuu tästä aiheesta (?).

Lue lisää

Eivät tunnista narsistia vaan toteuttavat narsistin heille syöttämää "paskaa"..

Juurikin niin. Täällä narskuttajat saavat liikaa huomiota. Voi raukkoja.

erftr kirjoitti:

Eivät tunnista narsistia vaan toteuttavat narsistin heille syöttämää "paskaa"..

Ja aina ei edes ole kyse narsistista, kun on sellainen paskaa syöttävä ihminen ja valehtelija. Onhan täälläkin kuultu tarinoita, kuinka on uskottu, jonkun hyvin valehtelevan ihmisen kehumista omasta kauneudesta ja ulkomuodosta, vaikka peilistä näkymä on aivan tavallinen suomalainen korppikotkanainen, niin silti on uskottu valheeseen omasta huikaisevasta kauneudesta.
Tiedetäänkö edes, että kun ihminen addiktoituu johonkin, vaikkapa pornoon ja siellä katselemansa nainen on blondattu nainen. Niin siihen addiktionäkemäänsä jää jumiin ja alkaa etsiä juuri sellaista blondattua. Silloin ei mitään muuta huomaakaan kuin blondatut hiukset, on ne minkäikäisen ja milliasen ihmisen päässä tahansa. Ihan sama jos addiktoituu tietynlaisiin korkokenkiin, nähdessään ne vaikka tyttärensä jalassa, päässä nasahtaa ja tullaan limaisesti omaa tytärtä halaamaan, joka nähdään ainoastaan kenkien kautta.
Liha on heikko, sitä kai se on...

ärsy55kf kirjoitti:

Kyse ole "jauhamisesta"; edellinen viesti (jota kommentoit) kuvaa todella osuvasti sitä, mitä narsismi on. Niille, jotka ovat tässä suhteessa jotain kokeneet, tällaisesta määrittelystä on varmasti jotain hyötyä. Ne taas, joiden mielestä narsisteja ei ole olemassakaan (koska he itse eivät ole narsistia tavanneet), ärsyyntyvät, kun joku puhuu tästä aiheesta (?).

Lue lisää

Joo olen tässä vaiheessa sitä mieltä että narsismiaihetta kannahtaa pohtia niin kauan että on sen perusteellisesti ymmärtänyt ja sisäistänyt kaikkine nyansseineen, että mistä siinä on kyse. Ei asiaa kenties kannata jättää taakseen ennenkuin on ottanut siitä kaiken opin irti, jottei kärsimys mene hukkaan. Samalla oppii omassa sisäisessä maailmassaan hahmottamaan näitä juttuja. On hyvä tuntea narsistin tie, niin tietää ettei mene sinne jos ei halua itse mennä sinne..

Kannattanee aihe jauhaa kunnolla, kun se kerran vastaan on tullut miksipä ei, ehkäpä silläkin on tarkoituksensa...
Niin muuten miksi narsismista ei saisi puhua ?
Miksi aiheesta vaivaudutaan niin usein ?
Minä olen vähän semmonen ollut aina, että puhun useinkin tabuaiheista.

ja mikäli asia minusta olisi kiinni normalisoisin monia sanoja kuten esim. sanan psykopaatti tavalliseen arkiseen sanavarastoon.

ärsy55kf kirjoitti:

Kyse ole "jauhamisesta"; edellinen viesti (jota kommentoit) kuvaa todella osuvasti sitä, mitä narsismi on. Niille, jotka ovat tässä suhteessa jotain kokeneet, tällaisesta määrittelystä on varmasti jotain hyötyä. Ne taas, joiden mielestä narsisteja ei ole olemassakaan (koska he itse eivät ole narsistia tavanneet), ärsyyntyvät, kun joku puhuu tästä aiheesta (?).

Lue lisää

Kyllä se on pahaolon jauhamista, ja hyvä niin tälläinen pieni linkki tuo monelle TODELLA tärkeän paremman tunteen, kun saa jaettua asiaa,

Jaa että sekin on väärin ettei toisen iloksi murru, vaan ylläpitää eteenpäin menevää henkeä? "Niin taikka näin niin aina väärinpäin!" Tätä palstaa kun lukee niin alkaa miettiä pitäisikö tosiaan alkaa erakoksi ettei sekaannu näihin omituisin tulkintoihin, missä kaikkea tekemistä tuomitaan?

Sama näkemys minullakin. Narsistin aivokemiassa täytyy olla jotain poikkeuksellista. N esim. tuntuu lietsovan itsensä raivoon jopa ilman järjellistä syytä. Kaiketi hän kokee tuon tilan energisoivana tai muutoin palkitsevana.

sick.sick kirjoitti:

Sama näkemys minullakin. Narsistin aivokemiassa täytyy olla jotain poikkeuksellista. N esim. tuntuu lietsovan itsensä raivoon jopa ilman järjellistä syytä. Kaiketi hän kokee tuon tilan energisoivana tai muutoin palkitsevana.

Lue lisää

Pitää paikkansa raivoaa ilman syytä yhtäkkiä on suuttuu keksii itse asioita valehtelee kuin sieni. Ihmettelen hänen käytöstään hänen seurassaan väsyy, ottakaa etäisyyttä, narsisti ovat yllättävän fiksuja varokaaa ne nappaa ihmisiä, jotka ei osaa pitää varaansa he koettavat varastaa toisen energian siksi heidän lähellään on niin kummallista olla, Minulla on kokemusta

Jotenkin näin se menee. Ei kukaan vaurioidu itsekseen, joku tai jokin on taustalla. Ja narsismi on vaurio.

Narsistin ns. itsevarmuus on kuori, elossa selviytymisen edellytys. Kuoren alla on jotakin niin kuolettavan haurasta ja heikkoa, että narsisti ei tuosta kuorestaan luovu. Narsistilla on aina jokin keino vakuuttaa muut, ja ennen kaikkea itsensä, niin että kuori pitää. Että hän on kuori (joka oikeasti on mielikuvituksen tuotetta) eikä se sisu eli ahdistunut lapsi joka kokee ettei kukaan voi häntä koskaan rakastaa itsenään.

Uskon, että narsistin elämä on suurelta osin kärsimystä. Kuorta on pidettävä yllä, tuli mikä tuli. Mielikuvitukseen perustuvaa asiaa on vaikea pitää yllä kun realiteetit tulevat vastaa mutkan jos toisen takaa. Aina pitää olla varuillaan, hyökätä heti jos joku uhkaa kuorta. Mielellään hyökätä jo ennen kuin uhkaa. Välillä on vain pakko hankkiutua ihmisistä eroon kun he näkevät ja tietävät liikaa. Samaan aikaan pitää haalia lisää ihmisiä jotta huomio määrä pysyisi vakiona. Hovi ei saa päästä kuihtumaan.

Narsistin elämä on ainaista varuillaa oloa, itselleen valehtelua, ihmisten sisään ja ulos heittämistä omasta elämästä, hyötyjen puntarointia, vainoharhaisuutta. Toki narsistilla iso osa tuosta sujuu jo vaistonvaraisesti kun on lapsesta asti harjoitellut.

Ja kaiken tuon lisäksi narsistia raivostuttaa että jotkut ihmiset vain ovat onnellisia, eikä narsistilla ole mitään valtaa asiassa. Narsisti ei käsitä onnellisuutta, mistä se tulee ja mitä se oikeastaan on. Narsistia raivostuttaa kun joillakin, ihan tavallisilla ihmisillä on jotakin mitä hän ei koskaan saavuta vaikka mitä tekisi.

Tunnen henkilön narsistin, hyvä lapsuus mutta kuitenkin hänestä tuli narsisti

Turhauttaa kun koko elämä on yhtä luulemista.
Vielä kerran kritisoin keskustelua apuna:
Mitä hyötyä siitä on että saa päänsä täyteen toisten ihmisten luuloja ?
(kuten minulle kävi.)

Heikossa kunnossa yksin ja yksinäisenä apua tarvitsevana se voi olla todella tuhoisaa.

Muuten ne kertovat ehkä arvokasta ja hyödyllistä tietoa luulijoista itsestään, heidän arvostelukyvystään ja arvostuksistaan, tavoistaan käsitellä asioita ja suhtautua niihin. Jotka taas tietysti voi olla tosi pielessä, vaikkakin toimivia sitten heidän sosiaalisissa konteksteissaan. Sosiaalitieteilijät varmaan kiinnostuksella niitä ihmettelisi. Tai enpä tiedä.

poiuytrsdfg kirjoitti:

Turhauttaa kun koko elämä on yhtä luulemista.
Vielä kerran kritisoin keskustelua apuna:
Mitä hyötyä siitä on että saa päänsä täyteen toisten ihmisten luuloja ?
(kuten minulle kävi.)

Lue lisää

Kritisoi vain, mutta laita nimi tai osoite tai jotain, että ketä/keitä kritisoit (no ei tietenkään ihan oikeita nimiä tänne). Kun joiltain voi tulla ihan oikeaakin sisältöä kuitenkin. Mitä tulee väärään sisältöön, niin mitä muuta siihen voi sanoa kuin että elämä on... Elämä on.

Mun psykopaattini lienee aika paljon pahempaa kuin olen tajunnutkaan.

Niin kevennyksestä en tiedä, ainakaan mua ei naurattanut vaan ennemminkin mulle tuli mieleen, ettet ihan kuusalla taida olla elintarvikkeiden/ruuan hinnoista.

Esimerkin vuoksi kilon kaurahiutalepaketin saa reippaastikin alle eurolla, mistä tulee varmasti enemmän mahan täytettä kuin rusinoista. Edelleen perunakilon saa reippaasti alle eurolla ja makaroonipussiin hinta taitaa olla muutaman kymmenen sentin luokkaa.

Rusinoista vielä sen verran, että kivoja naposteltavia ne on joskus ja tuovat makua leivonnaisiin ja vanhan ajan rusinasoppakin on ihan hyvää, mut ihan ruuaksi en ny niitä nimittäisi, sellaisia sokeripommejahan ne on

Tarvitsisit ehkä avustusta raha-asioissasi. En tiedä millaisilla tuloilla oikein elätkään, mutta sinulla on tietysti oikeus vähintäänkin toimeentulotukeen. Sosiaalitoimessa on myös kehitetty muita palveluita, mm. ulkoiluttajia ja sellaista tukitoimintaa, joilta voi tarvittaessa pyytää apua asiointeihin.

Ehkä sinun kannattaisi välillä tutkia myös ravitsemusasioita, joiden parempi tuntemus auttaisi sina tekemään parempia ja terveellisempiä ostopäätöksiä. Tiedän, että tällaisille asioille ei välttämättä vaikeissa elämäntilanteissa löydy niin paljoa tilaa, mutta kokonaisterveytesi kannalta näihin asioihin olisi hyvä kiinnittää huomiota.

Nyt te ette tiedä, että kyllä rusinat ovat terveellisiä. :) (en voi esim. makaronia käyttää.)
Minua nauratti kotimatkalla, kun tajusin että varmaan olin koominen kassalla rusinapakettini ja laskelmieni kanssa. Sitä paitsi en ole pitkään aikaan syönyt juurikaan rusinoita. Ja osaan jo kävellä aika hyvin. Harjottelen lisää.

http://www.terve.fi/ravinto/rusinalla-ruista-ranteeseen

otetaan nyt vaikka tuosta linkki esimerkiksi :)

poiuytrdsdfgh kirjoitti:

http://www.terve.fi/ravinto/rusinalla-ruista-ranteeseen

otetaan nyt vaikka tuosta linkki esimerkiksi :)

Lue lisää

Sydämeeni sattuu, kun luen tilanteestasi! Näen vastaavia tapauksia arkipäivässäni. Uimahallissa näkee ihmisiä, joilla ei ole shampoota edes pestä klooreja pois uinnin jälkeen. Lapsilla on ilmainen uimahalli urheiluviikolla.

Toisinaan näitä aasialaisia vaimoja pidetään rahattomina.
En tajua, miten auttaa tällaisissa tilanteissa! Shampoon voi antaa, jos sattuu olla mukana, mutta se ei auta perustilanteeseen.

Niin moni tarvitsee elämänmuutosta parantaakseen hyvinvointiaan...

https://mielenihmeet.fi/superfoodit-ravinteet-jotka-kehittavat-aivojemme-toimintaa/
Tuolla rusina mainittu erityisenä B-vitamiinin lähteenä.
https://www.fatsecret.fi/kalorit-ravinto/ruoka/rusinat/vitamiinit
Tuolla mainittu rauta, kalsium ja C-vitamiini...
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/428
Tuolla taas energiatieto.

Minusta rusina ei ollenkaan huono valinta, jos ajattelisi ettei pieneen aikaan söisi muuta. Tuolloin ei tietenkään tarvitse olla huolissaan hiilareista...

EläenElossa kirjoitti:

Sydämeeni sattuu, kun luen tilanteestasi! Näen vastaavia tapauksia arkipäivässäni. Uimahallissa näkee ihmisiä, joilla ei ole shampoota edes pestä klooreja pois uinnin jälkeen. Lapsilla on ilmainen uimahalli urheiluviikolla.

Toisinaan näitä aasialaisia vaimoja pidetään rahattomina.
En tajua, miten auttaa tällaisissa tilanteissa! Shampoon voi antaa, jos sattuu olla mukana, mutta se ei auta perustilanteeseen.

Niin moni tarvitsee elämänmuutosta parantaakseen hyvinvointiaan...

Lue lisää

Minullakaan ei ollut aika pitkään aikaan saippuaa. Jokin aika sitten päätin ostaa hyvän saippuan. Mutta siis oli shampoota ja astianpesuainetta, mitä käytin kaikkeen mihin tarvitsee saippuaa. Mutta joo on tämä vähän köyhää...
Tuntuu luksuspäivälle kun saa ostaa jotain kutn saippuaa tai kukkaron ostin 4 eurolla, kun minulla ei ole ollut vuosiin kukkaroa, kun ei ole juuri mitään sinne laittaakaan.

Eikä mulla ole ehjiä sukkia. Haaveilen myös uusista sukista, mutta se voi kestää ennen kuin niin toissijaisiin asioihin riittää...

Mutta ehkä tämä tästä kun minä en enää soita mihinkään maksulliseen palveluun, kun pystyn kävelemään kauppaan nyt. Eikä se puhelinpalvelu edes uskonut minua suurelta osin, eli hukkaan meni rahat. Se oli turhinta mihin minulla koskaan on kulunut rahaa: Pelkkiä kalliita sanoja, eikä nekään mitään hyvää tajunnan täytettä edes.

Olen muuten täysin varma, että vanhempani "kärsii" narsismista ja aika vaikea asteisena ja niin ettei he voi sille edes mitään tässä vaiheessa.
Ja anteeksi että sanon suoraan, mutta nähdäkseni ne ei ole kovin järkeviä asiassa, ketkä ei usko. Olkoon uskomattomia, mutta ei se kovin järkevää ole kylläkään...

Asia on täysin selvä

Mun narsisteillani sentään on sen verran järkeä päässä että edes jossain määrin hahmottavat asian vaikka eivät voikaan sitä muuttaa.

Kyllä mä olen sen elämän varrella huomannu kun minua on väärin käytetty, siksi sanoin aina jo vuosikymmeniä sitten: "Kyllä mä huomaan, älkää luulko että mä olen tyhmä, mä olen vain kiltti. "

Mutta toi oli liian törkeää mitä mulle tehtiin hermostovaurion aikana kun en pystyny oleen niin skarppi.

Minun äiti on hirveän ilkeä noita-akka, ihan oikea !

poiuygfdxcvb kirjoitti:

Mutta toi oli liian törkeää mitä mulle tehtiin hermostovaurion aikana kun en pystyny oleen niin skarppi.

Siis millai liian kiltti? Minusta vaikutat enemmänkin eristäytyneisyydessäsi ja yksnäisyydessäsi jotenkin avuttomalta, mitä eristetyt ja vailla tukiverkostoja olevat ihmiset tietysti ovakin. Et ole kertonut mitä törkeyksiä sinulle onkaan tehty. Huonossa kunnossa ei ehkä kannata luottaa mihin tahansa tuttuihin, vaikka joskus voi olla pakko niinkin tehdä. Joku sosiaalivirkailija voisi olla parempi ellei niillä juuri silloin satu olemaan joku huono päivä, mutta sieltä pitäisi saada jotain luotettavaa ja tilannettasi kunnioittavaa apua. Heitä periaatteessa sitoo lait ja eettiset säännökset, ainakin he ovat jossain määrin tietoisia sellaisten olemassaolosta..

Auttajan pitää olla selvillä tämän ilmiön luonteesta, muuten hän ei voi ymmärtää siitä kärsivää!Kokemattomien on vaikea ymmärtää, vaikka hyvää tahtoa olisikin.
Luin juuri eräitä ohjeita ;
1. Tunnista
2. Taistele jos voit
3. Pakene, ellet voi taistella
4. Kärsi, ellet voi taistella etkä paeta, mutta tiedä, mitä teet, jos jäät kärsimään..

Minä taisin jäädä kärsimään, mutta olen päättänyt olla kärsimättä. En myöskään enää oikein tiedä mistä edes kärsin. Olenhan turhaan kärsinyt jostain koko ikäni, odottamalla jotain jostain ulkopuolelta . Tiedän ettei sieltä koskaan mitään tule, vaan ei sisältäkään . Eli turha odottaa mitään mistään. Näennäisesti olen yrittänyt paljonkin kaikenlaista koskaan missään onnistumatta. Kärsin siis vain elämästä yleisesti. Jonkinlainen turhauma varmaan. Turhia toiveita ja odotuksia, mikä johtaa vain jatkuvaan pettymiseen.. Vaikea luopua toiveista, mutta jos pystyy niin ei pety jatkuvasti.

poiuytrdsdvb kirjoitti:

Mutta ehkä tämä tästä kun minä en enää soita mihinkään maksulliseen palveluun, kun pystyn kävelemään kauppaan nyt. Eikä se puhelinpalvelu edes uskonut minua suurelta osin, eli hukkaan meni rahat. Se oli turhinta mihin minulla koskaan on kulunut rahaa: Pelkkiä kalliita sanoja, eikä nekään mitään hyvää tajunnan täytettä edes.

Lue lisää

"Pelkkiä kalliita sanoja, eikä nekään mitään hyvää tajunnan täytettä edes. "
Tarkoittamansa "kalliit sanat" ovat siis harrastajavoimin toteutettua ilmaispalvelua... Hänelle puhelinverkkomaksu tekee sanoista kalliita.

No jos 1000 euroa olen maksanut ja siihen vertaan mitä jäi minulle siitä käteen tai mieleen.

Tylppänä kirjoitti:

Siis millai liian kiltti? Minusta vaikutat enemmänkin eristäytyneisyydessäsi ja yksnäisyydessäsi jotenkin avuttomalta, mitä eristetyt ja vailla tukiverkostoja olevat ihmiset tietysti ovakin. Et ole kertonut mitä törkeyksiä sinulle onkaan tehty. Huonossa kunnossa ei ehkä kannata luottaa mihin tahansa tuttuihin, vaikka joskus voi olla pakko niinkin tehdä. Joku sosiaalivirkailija voisi olla parempi ellei niillä juuri silloin satu olemaan joku huono päivä, mutta sieltä pitäisi saada jotain luotettavaa ja tilannettasi kunnioittavaa apua. Heitä periaatteessa sitoo lait ja eettiset säännökset, ainakin he ovat jossain määrin tietoisia sellaisten olemassaolosta..

Lue lisää

No myöhäistä nyt. Tuli silloin kun hermostovaurio oli vaikeimmillaan luotettua vääriin puhujiin. Kyllä ihminen on aika avuton kun on lähes kaikissa elimistön toiminnoissa vammoja niinkuin minulla oli joitakin vuosia sitten. Ja nyt minä sen vasta hyvin tiedänkin, kun nyt on parhaillaan paranemassa toinen jalka...

Mutta en sanoisi itseäni pelkästään avuttomaksi, olen erittäin vaikeaa erikoista sairautta hoitanut vain itse kärsivällisesti monta vuotta ja suht hyvin tuloksin. Väitän, että kaikki ei olisi pystyneet tähän ja vielä vajaalla tajunnalla. Ainakin olen sisukas.

Ja se sattuu kun halvaantuneisiin hermoihin tulee tunto takaisin, mutta mulla on kivunsietokyky ainakin psykopaattien tasoa.

poiuytrdsxcvgb kirjoitti:

Mutta en sanoisi itseäni pelkästään avuttomaksi, olen erittäin vaikeaa erikoista sairautta hoitanut vain itse kärsivällisesti monta vuotta ja suht hyvin tuloksin. Väitän, että kaikki ei olisi pystyneet tähän ja vielä vajaalla tajunnalla. Ainakin olen sisukas.

Lue lisää

Todellakin olet! Siitä saat kyllä vahvistukseni.

Mutta pikkusen ihmiset ruikuttaa minun puolestani minun kannaltani katsottuna vääristä asioista.
Monenko henkilön nettiverkostot teillä on ?
Mä olen ihan tyytyväinen omiini: yli tuhat seuraajaa ympäri maailmaa mulla.
Minäkö eristäytynyt ?

Olen tässäkin tyytyväinen aikaansaannokseeni. Minut hylättiin 100% yksin vammautuneena vuosiksi, mutta hankinkin sinä aikana tuhat nettiseuraajaa...hahahaaa

Ne siellä auttavassa puhelimessakin luuli, että soittelen heille yksinäisyyden takia vaikka soittelin päästä varpaisiin vammautumisen takia. Mä en oikein ymmärrä että yksinäisyyttä pidetään merkittävämpänä asiana kuin päästä varpaisiin vammautumista. Yritin asiaa selvittää ja kummastella monta vuotta mutta ei oikein selvinnyt.

poiuytrdsxg kirjoitti:

No jos 1000 euroa olen maksanut ja siihen vertaan mitä jäi minulle siitä käteen tai mieleen.

Niin, en tarkoittanutkaan etteikö puhelinverkkomaksuihin uppoisi nopeasti rahaa paljonkin, varsinkin noihin palvelunumeroihin, joita ei taida saada mihinkään puhepakettiinkaan. Ihan varmaksi en tiedä saako.
Mutta siis ne "auttajat" eivät tienaa siitä että sinne soitetaan, vaan ovat palkattomia vapaaehtoistyöntekijöitä.

Tuolla_rusina kirjoitti:

https://mielenihmeet.fi/superfoodit-ravinteet-jotka-kehittavat-aivojemme-toimintaa/
Tuolla rusina mainittu erityisenä B-vitamiinin lähteenä.
https://www.fatsecret.fi/kalorit-ravinto/ruoka/rusinat/vitamiinit
Tuolla mainittu rauta, kalsium ja C-vitamiini...
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/428
Tuolla taas energiatieto.

Minusta rusina ei ollenkaan huono valinta, jos ajattelisi ettei pieneen aikaan söisi muuta. Tuolloin ei tietenkään tarvitse olla huolissaan hiilareista...

Lue lisää

Niin kumpi nyt sitten olisi parempi spagettipaasto vai rusinapaasto. Kyllä mä mieluummin syön pelkkiä rusinoita kun pelkkää spagettia. ja luulisin rusinoita terveellisemmäksi kuin valkoinen vehnäspagetti.

Tuolla_rusina kirjoitti:

https://mielenihmeet.fi/superfoodit-ravinteet-jotka-kehittavat-aivojemme-toimintaa/
Tuolla rusina mainittu erityisenä B-vitamiinin lähteenä.
https://www.fatsecret.fi/kalorit-ravinto/ruoka/rusinat/vitamiinit
Tuolla mainittu rauta, kalsium ja C-vitamiini...
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/428
Tuolla taas energiatieto.

Minusta rusina ei ollenkaan huono valinta, jos ajattelisi ettei pieneen aikaan söisi muuta. Tuolloin ei tietenkään tarvitse olla huolissaan hiilareista...

Lue lisää

minun ei ikinä tarvi olla huolissaan rasvoista tai hiilareista, mitä enemmän sen parempi, olen toivottoman alipainoinen syömisestä riippumattakin, puhumattakaan ilman ruokaa.

Riippu varmaan tilanteesta/tilanteista. Omalla kohdalla narsistit, tai varsinaiset pahantekijät, tuskin kärsivät. Mahdollistajat ehkä sitten kukin kykynsä mukaan erilaisin määrin.

Mutta sittenhän et olisi narsisti. Tai riippuu tietty mitä halusisit nähdä. Tai olisit vain myöntävinäsi.

Ja armaat auttajat, nyt vihdoin osaan selittää MIKSI keskusteluapu ei minulle sovellu psykologisessa mielessä.
Puheeni on suurimmaksi osin manipuloinnin tulos. Minua ei ole järkevää terapoida perustuen siihen manipuloituun puheeseeni, koska se vain paisuttaa sitä manipulointia, eikä minua sillä tavoin löydy.
Ja tilanne on tämä koska äitini on psykopaatti, joten puheeni on kehittynyt suhteessa manipulointiin.

Minun puheeni on rehellistä ja harvinaisen paikkansapitävää shittiä.

Mutta sitä shittiä on turha terapeuttisessa mielessä kaivella, ei sieltä minua löydy

Sanat ovat vain symboleja joilla yritetään selittää totuutta, eivät totuus.

Hyvin sanottu.
Ja entäs sitten kun käy niin että vahingossa symboloi sisäiset liikkeet väärillä sanoilla kuten minulle on käynyt manipulaation seurauksena ? Sitten kun niitä joukolla väännetään niin oioi ja voi voi. ..

poiuytrdfgh kirjoitti:

Ja armaat auttajat, nyt vihdoin osaan selittää MIKSI keskusteluapu ei minulle sovellu psykologisessa mielessä.
Puheeni on suurimmaksi osin manipuloinnin tulos. Minua ei ole järkevää terapoida perustuen siihen manipuloituun puheeseeni, koska se vain paisuttaa sitä manipulointia, eikä minua sillä tavoin löydy.
Ja tilanne on tämä koska äitini on psykopaatti, joten puheeni on kehittynyt suhteessa manipulointiin.

Lue lisää

Tuopa kivasti oivallettu.
Kieli on sopimuksenvaraista. Siksi on hyvä että keskustelet laajemmin kuin vain perheesi kanssa. Yleensäkin kaikkien on hyvä keskustella laajemmin... vaikka siellä perheessä ei olisi psykopaattiakaan.
Hidasta keskustelua, missä ei sinulle tulisi tarve liian nopeasti selittää asioita, juuri tuon takia mitä sanoit. Että kunnolla ajattelet mitä puhut, että ajatuksesi ovat omiasi, tulevat riittävän syvältä.
Toisaalta, liian raskaat ajatukset voivat viedä elämäniloa. Ei pidä olla liian ankara itselleen myöskään.

poiuytdsdfg kirjoitti:

Mutta sitä shittiä on turha terapeuttisessa mielessä kaivella, ei sieltä minua löydy

No kyllähän se lapsena pelinappulana aikuisten peleissä on lähinnä pelkkää herkkää regointia odotuksiin ja pystytettyyn meininkiin, jos nyt ylipäänsä on mahdollista edes regoida muuta kuin jähmettymällä. Ei siinä sisäisyyttään ja omaa ominta itseään kerkeä etsiskellä ja kehittää. Vieraaksi jää itselleen, kun ei sitä saa edes olla. Saa vääriä nimilappuja asioille ja tunteille ja kokemuksille, jos nyt ylipäänsä saa. Hyvä viestintäkyky on pitkällisen kehitysprosessin tulos ja taitavammallekin viestijälle voi olla vaikea symboloida näitä monisolmuisia asioita. Mitä ja ketä siinä sitten lopulta viestiikään sitten ja kenelle ja mihin tarkoituksiin. Jos kovin ptkään aina tuumii mitä suustansa päästelee saa sitten hitaan ja jähmeän leiman (harkitseva ehkä joissain piireissä?), vaikkei se ehkä pitäisi paikkaansa. Ja kun oikein totsesti miettii niin ei jaksa ehkä oikeastaan ollenkaan vaivautua viestimään, liian työlästä ja tyhjentymätöntä, vaikeasti tavoitettavaa ja liikaa riskejä tulla väärin ymmärretyksi, josta saa näköjään maksella ehkä arvaamattomankin kalliisti.

Tuopa_ kirjoitti:

Tuopa kivasti oivallettu.
Kieli on sopimuksenvaraista. Siksi on hyvä että keskustelet laajemmin kuin vain perheesi kanssa. Yleensäkin kaikkien on hyvä keskustella laajemmin... vaikka siellä perheessä ei olisi psykopaattiakaan.
Hidasta keskustelua, missä ei sinulle tulisi tarve liian nopeasti selittää asioita, juuri tuon takia mitä sanoit. Että kunnolla ajattelet mitä puhut, että ajatuksesi ovat omiasi, tulevat riittävän syvältä.
Toisaalta, liian raskaat ajatukset voivat viedä elämäniloa. Ei pidä olla liian ankara itselleen myöskään.

Lue lisää

Joo kiitos, olen kokenut tämän vuorokauden ajan todella hyväksi oivallukseksi.
Ei auta vaikka kuinka paljon puhuisi, jos ne sanat on ikäänkuin iduiltaan vääriä. Ei valetta suhteessa siihen mitä on tapahtunut, mutta jotenkin muutoin vääriä.
Kaikki vain pahenee siitä puheesta.

väärätnimet kirjoitti:

No kyllähän se lapsena pelinappulana aikuisten peleissä on lähinnä pelkkää herkkää regointia odotuksiin ja pystytettyyn meininkiin, jos nyt ylipäänsä on mahdollista edes regoida muuta kuin jähmettymällä. Ei siinä sisäisyyttään ja omaa ominta itseään kerkeä etsiskellä ja kehittää. Vieraaksi jää itselleen, kun ei sitä saa edes olla. Saa vääriä nimilappuja asioille ja tunteille ja kokemuksille, jos nyt ylipäänsä saa. Hyvä viestintäkyky on pitkällisen kehitysprosessin tulos ja taitavammallekin viestijälle voi olla vaikea symboloida näitä monisolmuisia asioita. Mitä ja ketä siinä sitten lopulta viestiikään sitten ja kenelle ja mihin tarkoituksiin. Jos kovin ptkään aina tuumii mitä suustansa päästelee saa sitten hitaan ja jähmeän leiman (harkitseva ehkä joissain piireissä?), vaikkei se ehkä pitäisi paikkaansa. Ja kun oikein totsesti miettii niin ei jaksa ehkä oikeastaan ollenkaan vaivautua viestimään, liian työlästä ja tyhjentymätöntä, vaikeasti tavoitettavaa ja liikaa riskejä tulla väärin ymmärretyksi, josta saa näköjään maksella ehkä arvaamattomankin kalliisti.

Lue lisää

Juuri näin.
Puhumisen jonka piti auttaa, niin pahoitteluni, totuus on että siitä oli hirveästi vahinkoa ainakin minulle itselleni, se vain lisäsi väärinkäsityksiä, mutkia ja suuria kärsimyksiä, joilta olisi voinut välttyä yksinkertaisesti olemalla hiljaa. Mä olen puhunut valtavat määrät siksi, että yhteiskunnassa on niin voimakas se aivopesu että sun pitää puhua vaikeuksistasi ja manipuloituun tuo upposi kuin häkä päähän.

Mutta se alkoi kyllä tuntua siltä että narsistisia kärsimyksistäni nautiskelijoita alkoi olla enemmänkin.
Joku sanoi hyvin, ettei pitäisi tarjota narsistilleni sitä nautintoa että soitan hänelle kärsimyksistäni. Juuri niin.
Mikä suojelee siltä, ettei ongelmistaan puhujia hyödynnetä narsistiseen nautintoon ?

poiuytfdcvb kirjoitti:

Juuri näin.
Puhumisen jonka piti auttaa, niin pahoitteluni, totuus on että siitä oli hirveästi vahinkoa ainakin minulle itselleni, se vain lisäsi väärinkäsityksiä, mutkia ja suuria kärsimyksiä, joilta olisi voinut välttyä yksinkertaisesti olemalla hiljaa. Mä olen puhunut valtavat määrät siksi, että yhteiskunnassa on niin voimakas se aivopesu että sun pitää puhua vaikeuksistasi ja manipuloituun tuo upposi kuin häkä päähän.

Lue lisää

Itseasiassa pelko laittoi minut puhumaan. Ajattelin että minuun suhtaudutaan entistäkin ennakkoluuloisemmin jos olen hijaa, koska hiljaisia ihmisiä pidetään jotenkin epäilyttävinä mikä on minusta tosi hölmöä.

Mutta minä taidan lähteä virtuaalipakolaiseksi jonnei Aasiaan.

Hinta/trveellisyyssuhde on mun mielestä hyvä pakasteherneissä.

No hyvä kun valitat tässä vaiheessa kun olen itse todennut puheeni huonoksi vähän ennen sinua.

Mutta mitä monetkaan ei ymmärrä niin mä väitän ettei mun puhe ole narsismia suinkaan vaan mä olen pelkkä peili joka peilaa narsistia. Siksi ihmiset on ehkä joskus luulleetkin mua narsistiksi, kun minusta heijastuu narsistin kuva, mutten mä ole narsisti kun en ole ollut edes ihminen vaan pelkkä peili.

Älä noista trolleista välitä.
Minä sain kerran kimppuuni trollin joka vainosi kuukausia minun käymiäni keskusteluja...
Aloinkin kutsua sitä omaksi trollikseni...

Joo en.,,
Mun päätäni vieläkin vaivaa manipuloinnin vaikutukset. Ainoa psykologia mitä kaipaisin olisi sellainen että kuinka saada pois päästä ajatukset jotka ovat syntyneet toisen johdattelun tuloksena. Ongelmana on se, että vaikka tiedostaa, ettei ajatus ole oman ideoinnin tulosta, niin se jää pyörimään omassa päässä kun toinen on keskustelun aikana saanut sen ajatuksen kerran ajattelemaan.
Tiedän kuinka manipulointi on tehty, mutten osaa sitä poistaa. Joku manipulointiexpertti olisi kiva.
Annan maailman yksinkertaisemman esimerkin harmittomasta asiasta. Minua on manipuloitu erityisen inhottavasti, mutta otan esimerkin mikä ei haittaa vaikka jäisi päähän pyörimään.
En juurikaan tule ajatelleeksi jäätelöä koska en sitä käytännöllisesti katsoen syö.
Mutta jos joku kysyisi: "Millainen on paras ja inhottavin jäätelö jonka osaat kuvitella ?"
Tuohon kun tunnollisesti vastaan, niin sen jälkeen mielessäni alkaa pyöriä mielikuvia erilaisista jäätelöistä, eikä niitä välttämättä onnistu unohtamaan vaikka haluaisi jos omaa voimakkaan elävän muistin mielikuville johon taiteenikin perustuu.
Auttajatkin ovat juuri tuon takia inhottavia koska heillä on paljon ällöttäviä kysymyksiä aiheista, joita en omasta takaa koskaan ajattele eikä kiinnosta. Ja sen jälkeen kun on miettinyt niitä hirveitä aiheita ja vastannut heille, mielentila on huomattavasti huonompi kuin alunperin. Ja sitten niitä inhottavia ajatuksia on vaikea unohtaa, Tuo on oleellinen syy miksi kammoan "apua".
Sieltä saa omikseen myös muiden ongemat jotka ei olleet käyneet koskaan ennen apua mielessäkään.

poiuytfdvgb kirjoitti:

Joo en.,,
Mun päätäni vieläkin vaivaa manipuloinnin vaikutukset. Ainoa psykologia mitä kaipaisin olisi sellainen että kuinka saada pois päästä ajatukset jotka ovat syntyneet toisen johdattelun tuloksena. Ongelmana on se, että vaikka tiedostaa, ettei ajatus ole oman ideoinnin tulosta, niin se jää pyörimään omassa päässä kun toinen on keskustelun aikana saanut sen ajatuksen kerran ajattelemaan.
Tiedän kuinka manipulointi on tehty, mutten osaa sitä poistaa. Joku manipulointiexpertti olisi kiva.
Annan maailman yksinkertaisemman esimerkin harmittomasta asiasta. Minua on manipuloitu erityisen inhottavasti, mutta otan esimerkin mikä ei haittaa vaikka jäisi päähän pyörimään.
En juurikaan tule ajatelleeksi jäätelöä koska en sitä käytännöllisesti katsoen syö.
Mutta jos joku kysyisi: "Millainen on paras ja inhottavin jäätelö jonka osaat kuvitella ?"
Tuohon kun tunnollisesti vastaan, niin sen jälkeen mielessäni alkaa pyöriä mielikuvia erilaisista jäätelöistä, eikä niitä välttämättä onnistu unohtamaan vaikka haluaisi jos omaa voimakkaan elävän muistin mielikuville johon taiteenikin perustuu.
Auttajatkin ovat juuri tuon takia inhottavia koska heillä on paljon ällöttäviä kysymyksiä aiheista, joita en omasta takaa koskaan ajattele eikä kiinnosta. Ja sen jälkeen kun on miettinyt niitä hirveitä aiheita ja vastannut heille, mielentila on huomattavasti huonompi kuin alunperin. Ja sitten niitä inhottavia ajatuksia on vaikea unohtaa, Tuo on oleellinen syy miksi kammoan "apua".
Sieltä saa omikseen myös muiden ongemat jotka ei olleet käyneet koskaan ennen apua mielessäkään.

Lue lisää

Tuollainen "jumittuminen" lienee tyypillinen aspergerin oireyhtymässä...
Minun a-tutullani ei ole ollut tuollaista ongelmaa. Ainakaan tuollaisessa muodossa.
Minä olen aina pitänyt kirjallisuutta (romskuja) tärkeämpinä kuin kanssakulkijoideni kyselyjä... Vähän samaan tyyliin kuin a-tuttunikin. Meillä sama harrastus, vaikka minä en yhtä paljon ole lukenut ihan kuin hän.
Nytkin tuli mieleeni että kunpa sinullakin olisi sanoja täynnä oleva kirjallisuuden maailma tukenasi, eikä sinun tarvitsisi ihan jonninjoutavia pähkäillä. Älyttömät ja ihottavatkin kysymykset eivät maailmasta lopu vastaamalla.
Mietis kuinka hedelmällisiä keskusteluja netissäkin voisi löytyä kirjallisuuden saralta!!

Joo siis minun on ollut vaikeinta käsittää sitä että maailmassa on todella olemassa typeriä ihmisiä jotka kysyvät typeriä kysy,myksiä, ehkä Aspergerin takia se on ollut minulle elämän kaikkein vaikein asia ymmärtää, kuinka voi olla olemassa typeriä ihmisiä ? Jotenkin siis tosi outoa, että miten se on mahdollista ??? Mun psykopaatti tietää että olen ihmetellyt tuota päivittäin kohta 50 vuotta ja vieläkin se tuntuu käsittämättömälle. ..
Mitään muuta oikeastaan en koskaan ihmettele kuin sitä että olisi olemassa typeriä ihmisiä...
Ja 99% kaikista kärsimyksistäni johtuu siitä että tuota on niin vaikea tajuta- kun jotenkin olettaisi että jokainen ihminen olisi pohjimmiltaan järkevä...
Ja sitten mulle tuntuu kauhulle se kun ihmiset ei tunnu luottavan että tietenkin olen pohjimmiltaan järkevä. Sehän on päivänselvää . Mitenkä mitenkään muutoin voisi edes olla ?
Tuntuu kauhealle kauhelle se kun se ei ole heille päivänselvää, ja se tntuu todella hullulle ja saa aikaan hullun olotilan. Mitä järkeä olisi olla järjetön ? Ei mitään ! Ei tietenkään ! Sehän on maailman selvin asia !

Joillein Aspergereille ei esim. psykoterapia sovi. Voivat jopa tulla siitä hulluksi. Ja minun mielestäni ihmiset ovat erittäin loukkaavia kun eivät sitä usko kun heille asiallisesti asiasta kertoo. He ei joudu elämään minun pään kanssa eikä tiedä mitä hirveää kärsimystä mm. heidän typerät kysymykset minulle aiheuttaa ja on aiheuttaneet. Eikä heillä ole lainkaan empatiaa. Jos kertoo että he tekee vahinkoa, he vähät välittävät siitä jos heistä itsestään ei sille tunnu tai sama ei tekisi vahinkoa heille tai heitä on neuvottu tekemään niin.

Eri ihmisten aivot toimii eri tavoin vaikkei olisi Aspergeriakaan se on 100% varma tosiasia, jota suurin osa auttajista ei huomioi lainkaan. Ja se on nähdäkseni järjetöntä. Eikä sitä voi mitenkään arvatakaan mitenkä kenenkäkin aivot toimii koska variantteja on miljardeja.

Jos ihminen itse sanoo että jokin tekee pahaa se pitäisi uskoa.
Koska minua on puhutettu väkisin se on myös johtanut siihen että minä olen puhunut joillekin ihmisille väkisin tahtomattani(he eivät valitettavasti ymmärrä sitä että olen todella pahoillani siitä ja että miksi olen niin tehnyt) koska olen jäänyt kiinni siihen olotilaan jossa minua ikäänkuin puhututetaan väkisin niin sitten en pysty lopettamaan ja siitä tulee tämä valtava monologi jota oikeastaan en tarvitse mihinkään. Ja ihmiset luulee että minula on puhumisen tarve. Ei oikeastaan ole siinä tavanomaisessa mielessä, vaan tarve syyntyy siitä kun on pakotettu puhumaan ja mitä siitä on seurannut.

Ihmiset pitää minua itsekkäänä kun en ikinä kysy heistä mitään, mutta ehkä mä vaan välitän heistä enkä halua loukata typerillä kysymyksillä vaan annan heidän itsensä päättää mitä ajattelevat ja sanovat. muttei he ymmärrä tätä huomaavaisuuttanikaan.

Tänä aamuna ajattelin että psykopaattini puheessa sittenkin on perää kun hän on väittänyt etten osaa puhua. Kukaan ei usko etten osaa puhua koska sanavarastoni on suurehko jne. mutta olen tullut sellaiseen johtopäätökseen että käytän sellaista kieltä, että sen ymmärtää väärin ja luulee ymmärtäneensä oikein. Nimeän joitain asioita väärin.
Keksitty esimerkki:
Joku tunnetasolla loukkaa minua ja aina sillä hetkellä kun hän loukkaa, saatan sanoa, että varvastani särkee. Ja sitten ihmiset alkaa kaikki puhua varpaastani. Ja tuosta voi tulla niin kauhea olo, että hoen että: "Varvasta särkee varvasta särkee varvasta särkee !" Ja sitten ihmiset voi ajatella että olen epärealistinen koska varpaassani ei ole mitään vikaa, mutta he ei tiedä että tosiasiat huomioon ottaen olin aivan realistinen siitä, että he loukkasivat minua joka kerta sillä hetkellä kun sanoin että varvasta särkee. Psykopaattini tietää tämän, sillä tämä on hänen manipulointinsa tulosta josta hän nauttii. Vain hän tietää mitä on oikeasti tapahtunut. Siksi hän tietää etten osaa puhua paremmin kuin minä itsekään. Minua kannustettiin auttavassa puhelimessa että olen verbaalisesti lahjakas. Valitettavasti se ei ole totta. Psykopaattini on enemmän oikeassa etten osaa puhua.

sitten jos esim. tollain varvasjuttu menee liian vaikeeksi väärinkäsitykseksi, niin saatan ehdottaa, että voisin selittää tarkemmin mikä se varvasjuttu oikeasti on, mutta sitten ketään ei kiinnosta...

He ei pystyny siellä auttavassa puhelimessakaan kuulemaan edes 1000 euroa maksamalla, ettei mulla ole muuta asiaa kuin että olen vammautunut hermostovammassa päästä varpaisiin, olen Asperger, jolle ei psykoterapia sovellu ja äitini on erittäin manipulatiivinen oletettavasti psykopaatti ja siksi hänestä ei ole tilanteessa apua. Soittamaan en joutunut Aspergerin enkä oikeastaan äitini psykopatiankaan takia vaan hermostovamman jonka kanssa oli vaikea selvitä psykopaatin kanssa kuten ennen koska hermotovamma pehmitti pääni ja kangisti kehoni ja psykopaattien kanssa pärjää vain kovapäinen ja notkea.
Ainoastaan tuo oli asiani, mutta minut laitettiin tuon kuulemisen sijaan puhumaan vaikka mitä kaikilla rahoillani pääni aivan sekaisin minkä koen erittäin vääryydelliseksi. Piste.
Tuli tässä mieleen että kun nuorena aina sanoin että oon herkkis mutta mulla on kova pää, niin oikeastaan toivoisin että mulla olisi päässäni hippunen psykopaatin kertakaikkista kovapäisyyttä ja sillä tästä selviäisin.

Aina itse asiaa puhumisen sijaan mulle sanottiin siellä puhelimessa: "Joo mutta no mutta miten sä muuten ?"
Anteeksi mutta mitä hirveää lässytystä mihin mun aivot ja rahat kului ?
Mikä ihmeen kysymys toikin on kääntää puhe aina pois itse asiasta sivuun kysymyksellä : Mitäs sä muuten ? Kauheaa manipulointia ja eksytystä....ja niitä näitä juttelua asian ytimen sijaan...
hirveä kärsimys, jos mun aidot tunteet jotakuta kiinnostaa
Miksi pitää aina puhua jotain MUUTA kuin minun asiaani ?
Eksytystä ! Ja eksytyksenä se toimi !

Miksi ihmiset haluaa minun puhuvan, mutta eivät halua kuulla mitä minulla on asiaa, mutta silti haluavat minun puhuvan ? Miksi ? Puhuvan puuta heinää ? Puhuvani itseni eksyksiin ????

He vain haluavat minun avaavan mentaalisen tunnekanavan heille aivoissani, jotta pääsisivät sinne manipuloimaan ? Sen kyllä tekivät.

Ja tuo sen varjolla että mulle uskoteltiin että voisin soittaa jonnekin OMASTA ongelmastani.

Narsistit operoi juuri mentaalisella tasolla. Ei kunnolla fysiikassa eikä tunteissa.

poiuytrdfgh kirjoitti:

Tänä aamuna ajattelin että psykopaattini puheessa sittenkin on perää kun hän on väittänyt etten osaa puhua. Kukaan ei usko etten osaa puhua koska sanavarastoni on suurehko jne. mutta olen tullut sellaiseen johtopäätökseen että käytän sellaista kieltä, että sen ymmärtää väärin ja luulee ymmärtäneensä oikein. Nimeän joitain asioita väärin.
Keksitty esimerkki:
Joku tunnetasolla loukkaa minua ja aina sillä hetkellä kun hän loukkaa, saatan sanoa, että varvastani särkee. Ja sitten ihmiset alkaa kaikki puhua varpaastani. Ja tuosta voi tulla niin kauhea olo, että hoen että: "Varvasta särkee varvasta särkee varvasta särkee !" Ja sitten ihmiset voi ajatella että olen epärealistinen koska varpaassani ei ole mitään vikaa, mutta he ei tiedä että tosiasiat huomioon ottaen olin aivan realistinen siitä, että he loukkasivat minua joka kerta sillä hetkellä kun sanoin että varvasta särkee. Psykopaattini tietää tämän, sillä tämä on hänen manipulointinsa tulosta josta hän nauttii. Vain hän tietää mitä on oikeasti tapahtunut. Siksi hän tietää etten osaa puhua paremmin kuin minä itsekään. Minua kannustettiin auttavassa puhelimessa että olen verbaalisesti lahjakas. Valitettavasti se ei ole totta. Psykopaattini on enemmän oikeassa etten osaa puhua.

Lue lisää

No minua kehuttiin verbaaliseksi joskus 6-vuotiaana kuvaillessani joillekin jotain kotitapahtumia. Ei kuulemma heidän lapsensa vaan osannut sellaisia asioita ilmaista. Tosin ei niillä varmaan ollut sellaisia tapahtumiakaan niin mitäpä erityisen verbaalista siinä sitten :) Onhan se minusta vähän outoa kiinnittää huomiota lapsen verbaliikkaan sen selostaessa kotitilanteita, jotka vaatisi jo aikamoisia väliintuloja ja toimenpiteitä, mutta ehkäpä ihmisille merkityksellistyy asiat kovin eri tavoin. Kummastuttaa vaan kun monesti nykyäänkin tuntuu että se viestin sisältö intentioineen menee useimmiten hukkaan melkein kaiken muun kustannuksella tai väärin merkityspainotuksin. Niinkuin että mitä osaa viestistä ei tajuttu..? Saattaahan se sammuttaa tai/ja vääristää jotain ihmisen viestintäpyrkimyksissä kun ei siitä seuraa toivottuja tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä eikä päämääriä, jotka on kai ymmärretyksi tuleminen, kokemuksen validointi ja ehkä muutos kuvattuun tilanteeseen.

En sitten tiedä kuinka tarkasti ihmiset seuraavat toistensa elämiä käänteineen. Ilmeisesti energiaa ja kiinnostusta sellaiseen on keskimäärin enemmän kuin itselläni. Silloin kontekstia tuntematta psykoperheen lapsen toimet saattaa näyttäytyä oudoilta tms tuntematta kontekstia. Minullakin on taipumusta olettaa että ihmiset varmaan toimivat ehkä juuri minulle käsittämättömissä tapauksissa tilanteen huomioiden järkevästi vaikkei syyt juuri minulle sillä hetkellä avaudukaan, mutta että niitä varmasti on (hyviä tai huonoja tai ymmärrettäviä nyt ainakin), eikä ne minulle kuulu ellei he halua niistä itse kertoa. Mutta ehkä johtuen aika isosta ja kirjavasta kokemusvarastosta olen aika hidas ja haluton tuomitsemaan tai edes ihan heti nimeämään jonkun toimia, kun ei voi tietää mitä taustalla on ellei niitä minulle avata. Ilmeisesti kovin monikaan ei ole silti tässä järkeilyssäni samoilla linjoilla päätellen yhä aina yllättävästä "varmasta" ja pieleen menevästä "näkemyksellisyydestään", joka esittäytyy kummallisina ja joskus sanattoman röyhkeinä toimina ja reaktioina.

poiuytrdsxcvb kirjoitti:

Aina itse asiaa puhumisen sijaan mulle sanottiin siellä puhelimessa: "Joo mutta no mutta miten sä muuten ?"
Anteeksi mutta mitä hirveää lässytystä mihin mun aivot ja rahat kului ?
Mikä ihmeen kysymys toikin on kääntää puhe aina pois itse asiasta sivuun kysymyksellä : Mitäs sä muuten ? Kauheaa manipulointia ja eksytystä....ja niitä näitä juttelua asian ytimen sijaan...
hirveä kärsimys, jos mun aidot tunteet jotakuta kiinnostaa
Miksi pitää aina puhua jotain MUUTA kuin minun asiaani ?
Eksytystä ! Ja eksytyksenä se toimi !

Lue lisää

Niinhän ne tekee. Kyllä minä tosi ehdollistettu jo vastailemaan siihen malliin mitä halutaan /kyetään kuulemaan. Mutta ei sillä ole paljoa tekemistä sen asian kanssa että miten voin tai mitä minulle kuuluu ja mitkä asiat ja ongelmat mieltäni vaivaa. Kyllähän se toisten maailma asioineen rulettaa ehdoillaan ja asetuksillaan, joiden mukaan siiten niitä asioita ja ns kuulumisia vaihdellaan.

poiuytrdsdfg kirjoitti:

Narsistit operoi juuri mentaalisella tasolla. Ei kunnolla fysiikassa eikä tunteissa.

Valta-asiat ja kontrolli mentaalisen manipuloinnin keinoin on varmaan korostuneet heillä. Luulenpa normi-ihmisen muutenkin olevan aikasta utilitaristi-pragmatisti, jos ei nyt jotain erityisempää ole sattunut polulle. Jos tällaiset nyt soveltavat sitten Kantin kategorista imperatiivia meikäläisiin, niin todennäköisesti menee pieleen. Oikeaa empaattista ymmärrystä voi saada ehkä vain samoja kokeneilta, kuten palstallakin on havaittu. Joku sitkeä halukas taviskin voi päästä joskus lähelle useamman ehkä vuoden jälkeen havaitessaan ensin jossain vaiheessa ettei normi keppiporkkanat aiheuta kuin hallaa ja ettei hallasta seuraa satoa, ainakaan mitään toivottua.

878654 kirjoitti:

No minua kehuttiin verbaaliseksi joskus 6-vuotiaana kuvaillessani joillekin jotain kotitapahtumia. Ei kuulemma heidän lapsensa vaan osannut sellaisia asioita ilmaista. Tosin ei niillä varmaan ollut sellaisia tapahtumiakaan niin mitäpä erityisen verbaalista siinä sitten :) Onhan se minusta vähän outoa kiinnittää huomiota lapsen verbaliikkaan sen selostaessa kotitilanteita, jotka vaatisi jo aikamoisia väliintuloja ja toimenpiteitä, mutta ehkäpä ihmisille merkityksellistyy asiat kovin eri tavoin. Kummastuttaa vaan kun monesti nykyäänkin tuntuu että se viestin sisältö intentioineen menee useimmiten hukkaan melkein kaiken muun kustannuksella tai väärin merkityspainotuksin. Niinkuin että mitä osaa viestistä ei tajuttu..? Saattaahan se sammuttaa tai/ja vääristää jotain ihmisen viestintäpyrkimyksissä kun ei siitä seuraa toivottuja tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä eikä päämääriä, jotka on kai ymmärretyksi tuleminen, kokemuksen validointi ja ehkä muutos kuvattuun tilanteeseen.

En sitten tiedä kuinka tarkasti ihmiset seuraavat toistensa elämiä käänteineen. Ilmeisesti energiaa ja kiinnostusta sellaiseen on keskimäärin enemmän kuin itselläni. Silloin kontekstia tuntematta psykoperheen lapsen toimet saattaa näyttäytyä oudoilta tms tuntematta kontekstia. Minullakin on taipumusta olettaa että ihmiset varmaan toimivat ehkä juuri minulle käsittämättömissä tapauksissa tilanteen huomioiden järkevästi vaikkei syyt juuri minulle sillä hetkellä avaudukaan, mutta että niitä varmasti on (hyviä tai huonoja tai ymmärrettäviä nyt ainakin), eikä ne minulle kuulu ellei he halua niistä itse kertoa. Mutta ehkä johtuen aika isosta ja kirjavasta kokemusvarastosta olen aika hidas ja haluton tuomitsemaan tai edes ihan heti nimeämään jonkun toimia, kun ei voi tietää mitä taustalla on ellei niitä minulle avata. Ilmeisesti kovin monikaan ei ole silti tässä järkeilyssäni samoilla linjoilla päätellen yhä aina yllättävästä "varmasta" ja pieleen menevästä "näkemyksellisyydestään", joka esittäytyy kummallisina ja joskus sanattoman röyhkeinä toimina ja reaktioina.

Lue lisää

Joo koen aika samaan suuntaan tuon tekstin kanssa.

Puheeni ei oikeastaan ole miellyttävää, koska se on kehittynyt ikäänkuin pakon edessä hätätilanteessa kuvaamaan monimutkaisia tapahtumia mahdollisimman tarkasti kuin urheiluselostaja. Se on kuin urheiluselostusta, ei jotain sisimmästäni kumpuavaa mista nauttisin niinkuin taiteesta joka on oikeasti itseä, ei urheiluselostusta siitä kuinka toiset on pelanneet.
Ihmiset luulee että nautin puhumisesta koska puhun paljon. Asia kuitenkin on juuri päinvastoin. Koen puhumisen jopa fyysisesti hyvin epämiellyttäväksi toimeksi.

06tyi kirjoitti:

Valta-asiat ja kontrolli mentaalisen manipuloinnin keinoin on varmaan korostuneet heillä. Luulenpa normi-ihmisen muutenkin olevan aikasta utilitaristi-pragmatisti, jos ei nyt jotain erityisempää ole sattunut polulle. Jos tällaiset nyt soveltavat sitten Kantin kategorista imperatiivia meikäläisiin, niin todennäköisesti menee pieleen. Oikeaa empaattista ymmärrystä voi saada ehkä vain samoja kokeneilta, kuten palstallakin on havaittu. Joku sitkeä halukas taviskin voi päästä joskus lähelle useamman ehkä vuoden jälkeen havaitessaan ensin jossain vaiheessa ettei normi keppiporkkanat aiheuta kuin hallaa ja ettei hallasta seuraa satoa, ainakaan mitään toivottua.

Lue lisää

joo

Auttajissa olen aina ihmetellyt sitä, että heitä kiinnostaa enemmän auttajan ominaisuudet kuin se mitä on tapahtunut tyyliin:
Soitan: Puu on kaatunut päälleni.
Joku vastaa: "Ahaa, mutta mitäs sä muuten teet ja onko sun ihmissuhteet millaisia ja mitä harrastat ?"
Tuo tuntuu kiusaamiselle, jos on jossain puu päälle kaatuneena. Kuulostaa jollein niinkuin vittuilulle ja sitten vielä muka ihmetellään kovasti että miten se siltä tuntuu...

Tarkoitan autettavan ominaisuudet.
Itse eettiseltä kannalta ajattelen niin, että sillä ei ole merkitystä millaisen ihmisen päälle puu on kaatunut. Ainoa järkevä on miettiä miten sen olennon saa puun alta pois. On erittäin epäeetistä antaa olennon ominaisuuksien vaikuttaa siihen autetaanko se puun alta pois. Mutta käyttäydytään ikäänkuin: "Ole sä vaan siellä puun alla, me haastatellaan sua ensin halutaanko me nostaa se puu!"

Nyt kun aivoni pelaa jo vähän paremmin, niin mun mielestä on aivan uskomatonta, että tilanteessa jossa psykopaatti aiheuttaa aktiivisesti hätätilannetta, ratkaisuksi ehdotetaan terapiaa. Se on tuollaiseen tilanteeseen aivan liian hidas ratkaisu. Mitä tahansa on voinut mennä jo sitten pieleen siinä vuodessa ja kahdessa vakavastikin.
Jos mun olis pakko ottaa vastuu sellasessa tilanteessa toisesta sanoisin: "Nyt ihan ekana pysy erossa siitä psykopaatista kokonaan, ei mitään yhteyttä ! Sitten mietitään rauhassa että mitä sitten ja että voiko psykopaattiin vielä ottaa yhteyttä.

poiuytrdgbn kirjoitti:

Tarkoitan autettavan ominaisuudet.
Itse eettiseltä kannalta ajattelen niin, että sillä ei ole merkitystä millaisen ihmisen päälle puu on kaatunut. Ainoa järkevä on miettiä miten sen olennon saa puun alta pois. On erittäin epäeetistä antaa olennon ominaisuuksien vaikuttaa siihen autetaanko se puun alta pois. Mutta käyttäydytään ikäänkuin: "Ole sä vaan siellä puun alla, me haastatellaan sua ensin halutaanko me nostaa se puu!"

Lue lisää

joo vähän näin. Ja sitten kun ollaan arvioitu että se puu saattaa olla nostamisen arvoinen asia niin minähän olen jo puineni muussa paikassa taas uudelleen arvioitavana, jolloin lisäarviointiaihetta aiheuttanee se, että miksiköhän edellisessä mestassa sitä puuta ei nostettu. Tämä siis omasta ei niin yleisesti jaetusta elämäkerrasta.

poiuytrdsdgh kirjoitti:

Nyt kun aivoni pelaa jo vähän paremmin, niin mun mielestä on aivan uskomatonta, että tilanteessa jossa psykopaatti aiheuttaa aktiivisesti hätätilannetta, ratkaisuksi ehdotetaan terapiaa. Se on tuollaiseen tilanteeseen aivan liian hidas ratkaisu. Mitä tahansa on voinut mennä jo sitten pieleen siinä vuodessa ja kahdessa vakavastikin.
Jos mun olis pakko ottaa vastuu sellasessa tilanteessa toisesta sanoisin: "Nyt ihan ekana pysy erossa siitä psykopaatista kokonaan, ei mitään yhteyttä ! Sitten mietitään rauhassa että mitä sitten ja että voiko psykopaattiin vielä ottaa yhteyttä.

Lue lisää

Näin varmaan minäkin ehdottaisin. Toisin se on lapsen asemassa jolloin ollaan ainoastaan kiinnostuneita etävanhemman tapaamisoikeudesta huoltoriidan päätteeksi vaikkei varsinainen perheen pahoinpitelijä edes lasta haluaisi nähdä vielä vähemmän kuin lapsi pahoinpitelijäänsä.

60984w kirjoitti:

joo vähän näin. Ja sitten kun ollaan arvioitu että se puu saattaa olla nostamisen arvoinen asia niin minähän olen jo puineni muussa paikassa taas uudelleen arvioitavana, jolloin lisäarviointiaihetta aiheuttanee se, että miksiköhän edellisessä mestassa sitä puuta ei nostettu. Tämä siis omasta ei niin yleisesti jaetusta elämäkerrasta.

Lue lisää

Just. Että kun niin moni on jättänyt nostamatta, niin ei sitä varmaan muka kuulu nostaa.
Sen huomaa tuolla somessa, jopa mä olen semmoselle vaikutukselle altis, että jos tosi moni henkilö seuraa jotakin henkilöä, jotenkin vakuuttuu että mäkin voi seurata. Se on kiva kun nyt mua seuraa jo niin moni että sitten moni muukin. Toisessa somessa mulla on vain muutama seuraaja, ja sinne ei meinaa tulla lisää seuraamaan sellaista jota juuri kukaan ei seuraa.
Mutta ei mun mielestä tuollainen suosituimmuus saisi vaikuttaa auttamistehtävissä, mutta käytännössä vaikuttaa tosi paljon usein jopa ensisijaisesti.

kun se vaatii tiettyä itsetietoisuutta alkaa yksinään fanittamaan jotakuta jota kukaan ei fanita. Mutta onneksi sellaisiakin ihmisiä on.

Riippuu myös kuinka yleisesti tunnettuja ja tunnistettuja asiasi ovat. Väärintunnistamiset mukaan lukien. Aika sitkosesti ihmiset koetaa lempiaiheitaan sovitella havaintoihinsa, jolloin jälki on sitten jotain sen mukaista, mutta ei tietenkään omaan asiaan tarkoituksenmukaista. Kyllähän kuulemma esim. autettavien ulkonäkö saattaa vaikuttaa, toisissa suositaan esim. nättejä eksoottisia (lastensuojelu, lapsiin kohdistettu empatia?), joissain taas esim ylipaino tuo uskottavuutta ja ihan kaikenmoista preferenssiä apupaikkakohtaisesti on kyllä olemassa. Näistä olisi varmaan hyvä keskustella ja olla tietoinen mikäli pyrkimyksenä on oikeudenmukaisuus ja tasa-arvon toteutuminen. Makuasiat kun ei ole aina oikeudenmukaisia, vaikka pitäisi olla. Toisaalta oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kiljutaan sitten alueilla jotka ei kuulu tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen menettelyn piireihin, vaan ennemminkin makuasioihin tai ovat yksityisesti neuvoteltavia suhteiden yksityisasioita.

8976-089 kirjoitti:

Riippuu myös kuinka yleisesti tunnettuja ja tunnistettuja asiasi ovat. Väärintunnistamiset mukaan lukien. Aika sitkosesti ihmiset koetaa lempiaiheitaan sovitella havaintoihinsa, jolloin jälki on sitten jotain sen mukaista, mutta ei tietenkään omaan asiaan tarkoituksenmukaista. Kyllähän kuulemma esim. autettavien ulkonäkö saattaa vaikuttaa, toisissa suositaan esim. nättejä eksoottisia (lastensuojelu, lapsiin kohdistettu empatia?), joissain taas esim ylipaino tuo uskottavuutta ja ihan kaikenmoista preferenssiä apupaikkakohtaisesti on kyllä olemassa. Näistä olisi varmaan hyvä keskustella ja olla tietoinen mikäli pyrkimyksenä on oikeudenmukaisuus ja tasa-arvon toteutuminen. Makuasiat kun ei ole aina oikeudenmukaisia, vaikka pitäisi olla. Toisaalta oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa kiljutaan sitten alueilla jotka ei kuulu tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen menettelyn piireihin, vaan ennemminkin makuasioihin tai ovat yksityisesti neuvoteltavia suhteiden yksityisasioita.

Lue lisää

Hyvä kirjoitus.
Mulla menee nyt varmaan paremmin koska oon nätimpi kuin halvaantuneena. Niin mä olen vakuuttavampi koska olen nätimpi. Painon puute tosin vielä heikentänee vakuuttavuutta. Mun psykopaatti joskus sanoi mulle:" Kuka nyt sitä (totuutta) uskoisi jos sen sanoo tommonen laiha !"
Ja joo lempiaihettaan jokainen koitti minuun sovittaa. Siitä saisi jonkun kafkamaisen kertomuksen kuinka kaikki näki minussa jotain omiin kokemuksiinsa liittyvää vaikka oikeasti oli kyse harvinaisen tyyppisestä hermostovammasta.

mulla on lisäksi semmonen ulkonäkö joka ei yleensä haittaa uskottavuutta ulkomailla, mutta Suomessa jonkin verran haittaa...
Siis sama näköni toisissa kulttuureissa yleensä koetaan rehelliseksi olemukseksi mikä Suomessa jotenkin epärehelliseksi.

Niin sosiaalisesti, vai miten paremmin nätimpänä? Onkohan se someseuraajien iso määrä nyt ihan tarkoituksenmukaisin apukeino tai menestyksen mittari tilanteessasi, joka tarvitsisi ymmärrykseni mukaan aika monipuolista psykofysiososiaalista tukea.

Minä opin somesta tosi paljon.

Ja tuo määrä on taiteilijalle pieni. Monella on 10000-100000

poiuytfdcvb kirjoitti:

mulla on lisäksi semmonen ulkonäkö joka ei yleensä haittaa uskottavuutta ulkomailla, mutta Suomessa jonkin verran haittaa...
Siis sama näköni toisissa kulttuureissa yleensä koetaan rehelliseksi olemukseksi mikä Suomessa jotenkin epärehelliseksi.

Lue lisää

Niin no en osaa sitten sanoa omalta kohdaltani muuta kuin että olen itse paikallistanut ongelmakohtia juuri asiani luonteen vierauteen sen aikaisessa ja ehkä nykyisessäkin maailmassa, ja sitten vanhempieni erityiseen uskottavuuteen ja kunnostautumiseen, kunniallisuuteen(?) sosiaalisesti. En tiedä millainen sitten on rehellinen ulkoinen olemus vs luihu, paitsi ihan äärimmäiset stereotypiat?

Mun vanhemmat esiintyy erityisen tavallisina ja minä olen tämmönen vähän "erikoinen" (taiteilija), mutta oikeasti mun vanhemmat on oudompia kuin minä.

poiuytrdfgh kirjoitti:

kun se vaatii tiettyä itsetietoisuutta alkaa yksinään fanittamaan jotakuta jota kukaan ei fanita. Mutta onneksi sellaisiakin ihmisiä on.

Todellakin. Minusta on erityisen hyvä asia että esimerkiksi sinä olet olemassa. Minä koen monologisi monin paikoin antoisaksi tunnistaessani monia samoja ongelmakohtia, joissa oletkin monesti tehnyt edistäviä huomioita ja tulkintoja.

Se on kiva ettei monologini ole mennyt ihan hukkaan. Yleensähän se menee hukkaan muiltakin osa-alueilta jos ei ymmärrä miten se perustuu psykoperheeseen . Ja että juuri toinen samansuuntaisesta perheestä oleva sen tunnistaa, niin sehän tosiaan vahvistaa sitä että olemme oikeassa ongelman nimeämisessä.
Tämä monologihan on ihan järkky kommunikaatiomuoto kun mä päädyn kirjottaan tätä miespuoliselle henkilölle yksittäisesti. Se koetaan joksikin lähinnä erikoiseksi itsekeskeiseksi rakastumiseksi. Parhaimmillaan mulle vastataan: "Kiva kun sä noin kovasti tykkäät minusta !".
Niin minä en kauheesti enää jaksaisi puhua tätä kun ei tätä puhumalla synny mitään ymmärrystä yleensä ollenkaan.
Tuli vielä perheestä mieleen että aina aikoinaan niin muka me ihmeteltiin että miten ihan tavallisille vanhemmille voi olla tullut niin kovin erikoinen tytär ja minut saatiin mukaan siihen ihmettelyyn ja jotkut ihmiset kyllä sanoi että: "Te ootte jotenkin erikoinen perhe", mutta ei kukaan osannut analysoida että miten.
Mutta ennemmin tämä on niin päin tämä juttu oikeesti että tosi kummallisilla vanhemmilla on yllättävän tavallinen tytär. ..empatiaa ja etiikkaa jne.

Mutta olen ajatellut, etten yksityisesti paljoa enää puhu, kun se kääntyy jotenkin tosi inhottavasti minua vastaan, enkä minä sitä puhetta oikeastaan mihinkään tarvitse, niin sehän selviää sillä etten sitten turhaan ihmisille puhele. Ei oikeastaan edes kiinnosta.

Mutta vielä yhtä juttua ihmettelen niistä auttajista.
Jos he niin sukulaisiani arvostavat ylitse minunkin niin miksi heille ei vaikuta olevan mitään arvoa sukulaisteni sanomisilla ja neuvoilla ? Minusta se on hieman "tekopyhää".
Esim. mummoni neuvoi näin: "Ikinä et tule vanhemmiltasi mitään tukea saamaan, voit selvitä vain itse, itse ja itse, se pitää vain itse !"
Mummoni muuten oli mielenterveysalan ammattilainen.

Kun mielenterveysalan ammattilaisia niin kovasti arvostetaan, niin miksi sitten ei minun mummoni viisauksia ? Mummolla oli paljon elämänkokemustakin mitä monella ei ole. Tosin kovaluonteinen henkilö hänkin.
Eli mimmosia ihmeen mielikuvitussuhteita minulle ja sukulaisilleni oikein on meinattu minun päähäni manipuloida ? Jotain mitä ei ole olemassakaan.

Jossain Youtube videolla opetettiin tämmöinen mitä voi sanoa toisille ihmisille: "Näen pointtisi, mutta se ei kuulu minun uskomusjärjestelmääni."

Mutta mun mielestä on epäreilua, että jossain tarjotaan ihmiselle kuulluksi tulon kokemusta, mutra kokemus jonka saakin onkin tyyliin: "Voidaan me näytellä uskovamme sua, mutta et sä voi pakottaa minua uskomaan sua kun me ollaan jokainen omanlaisia !"
Totta, mutta ei tarviisi järjestää ihmiselle tollasta ansaa. Palvelussa mielestäni pitäisi mainita jo ennenkuin soittaa että soittajan puhetta ei kuitenkaan mitenkään välttämättä uskota, eikä siinä mielessä soittajalle luvata oikeasti kuulluksi tulon kokemusta.

Pitäisi varoittaa: Saatat ostaa itsellesi varsin traumatisoivan ei-uskotuksi tulemisen epäilyn kokemuksen.

Enpä sitten tiedä loppujen lopuksi kuinka traumatisoivaa se enää tässä saldossa on. Enemmänkin siitä on muodostunut olemisen tapa, esioletus paikasta järjestyksessä, ikuinen syytetty täydellä todistustaakalla vailla puhe ja puolustautumisoikeutta. Nythän asia voi olla jo pikkiriikkisen paremmin kun on jo aikuinen, vaikkei niitä tarpeellisia aikuisilta edellytettäviä ja oletettuja resursseja sitten niin kovin ole kertynytkään kaiken mahdottomuuden keskellä.

En muuten ehkä oikein ymmärtänyt tuota sukulaisuusasiaasi. Tuskin monikaan edes pikkaisen rationaalinen ihminen perustaa arvostustaan vanhan polven hokemille aikansa eläneille "tietoviisauksille". Varmaan se kunnioitus ja arvostus tulee sitten siitä mahdollisesta hoivasta ja rakkaudesta mitä ovat, jos ovat, saaneet heiltä aikanaan osakseen. Kyllähän meidän isovanhemmat elivät aivan toisessa todellisuudessa toisenlaisine vaatimuksineen ja haasteineen niin ettei heillä kyllä vältämättä ole edellytyksiä antaa sitä aikaamme ja tilanteeseemme sopivinta neuvoa ja näkemystä.

Kyllä mummo oli ihan oikeassa siinä että mun on turha odottaa mun vanhemmilta mitään. Ja mitä järkeä ylipäätään on ihmissuhteessa jossa toista ei kunnioiteta.

9874-2534 kirjoitti:

Enpä sitten tiedä loppujen lopuksi kuinka traumatisoivaa se enää tässä saldossa on. Enemmänkin siitä on muodostunut olemisen tapa, esioletus paikasta järjestyksessä, ikuinen syytetty täydellä todistustaakalla vailla puhe ja puolustautumisoikeutta. Nythän asia voi olla jo pikkiriikkisen paremmin kun on jo aikuinen, vaikkei niitä tarpeellisia aikuisilta edellytettäviä ja oletettuja resursseja sitten niin kovin ole kertynytkään kaiken mahdottomuuden keskellä.

En muuten ehkä oikein ymmärtänyt tuota sukulaisuusasiaasi. Tuskin monikaan edes pikkaisen rationaalinen ihminen perustaa arvostustaan vanhan polven hokemille aikansa eläneille "tietoviisauksille". Varmaan se kunnioitus ja arvostus tulee sitten siitä mahdollisesta hoivasta ja rakkaudesta mitä ovat, jos ovat, saaneet heiltä aikanaan osakseen. Kyllähän meidän isovanhemmat elivät aivan toisessa todellisuudessa toisenlaisine vaatimuksineen ja haasteineen niin ettei heillä kyllä vältämättä ole edellytyksiä antaa sitä aikaamme ja tilanteeseemme sopivinta neuvoa ja näkemystä.

Lue lisää

Ehdotus:
Ei suostuta mihinkään muuhun kuin kunnioittavaan keskusteluun.
Jos mä en sitä saa, niin olen hiljaa. Tämä on uusi suunnitelmani.

Puhumisesta on myös se haitta, että kun kertoo itsestään, osataan myös manipuloida.
Kun ei kerro ei oikeastaan voida tietää miten manipuloida.
Itsestään kertomiseen houkuttelu oli kyllä mun elämässäni kohtaamani suurin huijaus.
Mutta kun kerran huijatuksi jo tulin, niin kerroin nyt tässä sitten loputkin. Mutta en ehkä tämän enempää. Olihan tässä jo aika pitkät pätkät.

Aiheeseen sopivaa musiikkia

https://www.youtube.com/watch?v=LVEwL-sZzmM

poiuytdfgh kirjoitti:

Auttajissa olen aina ihmetellyt sitä, että heitä kiinnostaa enemmän auttajan ominaisuudet kuin se mitä on tapahtunut tyyliin:
Soitan: Puu on kaatunut päälleni.
Joku vastaa: "Ahaa, mutta mitäs sä muuten teet ja onko sun ihmissuhteet millaisia ja mitä harrastat ?"
Tuo tuntuu kiusaamiselle, jos on jossain puu päälle kaatuneena. Kuulostaa jollein niinkuin vittuilulle ja sitten vielä muka ihmetellään kovasti että miten se siltä tuntuu...

Lue lisää

"Soitan: Puu on kaatunut päälleni.
Joku vastaa: "Ahaa, mutta mitäs sä muuten teet ja onko sun ihmissuhteet millaisia ja mitä harrastat ?""
Joku tosiaan auttavissa on minunkin kohdallani ollut tuollainen, mutta vain joku. On alkanut keskustella ikäänkuin vähän muusta kuin minun asiastani, jonka vuoksi soitin. Jotenkin tulee mieleen jokin holhoava viranomaistyyppi, joka yrittää kartoittaa mihin asiakkaansa seuraavaksi lähettäisi kauhomaan velliä, jota lämmintä velliä tältä asiakkaalta tosiasiallisesti puuttuisi... Ja että asiakas on vain ikäänkuin hairahtunut tutulta kotipolulta, jossa kodossa oikeasti olisi hänen paikkansa... Mutta jos hän taasen osoittautuukin oikeaksi aito-orvoksi, niin tilanne sitten luonnollisesti olisi toinen... Alettaisiin varmaan etsiä lähisukulaisista tai ottovanhemmista ihmisiä, jotka voisivat edelleen korvata jotain ja tarjota tuvallisen kodinomaista tuntua.
Tai onko sellainen kyselijä julmuri, joka tahtoo lisätä soittajan yksinäisyydentunnetta jos tällä ei sattuisikaan olemaan ketään läheistä, jonka puoleen tämä ei ole tajunnut kääntyä.
Jokin paradoksi tuohon liittyy. Miksi ihmeessä kukaan soittaisi mihinkään auttavaan puhelimeen, jos tällä olisi kulloiseenkin asiaan liittyen joku jolle voisi asiaansa puhua ja jonka voisi olettaa ymmärtävän...
Minusta on hirveää että jossain anonyymissä auttavassa puhelimessa on joku joka yrittää urkkia soittajien henkilötietoja sensijaan että olisi kuuntelemassa mitä kulloisenkin soittajan sydämellä sattuu olemaan❤️
Pitäisikö ajatella, että ns. "auttajissakin" on joitakin, jotka ovatkin puhelintyössään ihan vain pilanpäiten, tekemässä pilaa soittajista ja heidän asioistaan? Että pilapuhelut eivät olekaan yksinomaan soittajien aikaansaamia?

poiuytrdfgh kirjoitti:

Ehdotus:
Ei suostuta mihinkään muuhun kuin kunnioittavaan keskusteluun.
Jos mä en sitä saa, niin olen hiljaa. Tämä on uusi suunnitelmani.

No tähän voisi tietysti yhtyä.

Joku_tos kirjoitti:

"Soitan: Puu on kaatunut päälleni.
Joku vastaa: "Ahaa, mutta mitäs sä muuten teet ja onko sun ihmissuhteet millaisia ja mitä harrastat ?""
Joku tosiaan auttavissa on minunkin kohdallani ollut tuollainen, mutta vain joku. On alkanut keskustella ikäänkuin vähän muusta kuin minun asiastani, jonka vuoksi soitin. Jotenkin tulee mieleen jokin holhoava viranomaistyyppi, joka yrittää kartoittaa mihin asiakkaansa seuraavaksi lähettäisi kauhomaan velliä, jota lämmintä velliä tältä asiakkaalta tosiasiallisesti puuttuisi... Ja että asiakas on vain ikäänkuin hairahtunut tutulta kotipolulta, jossa kodossa oikeasti olisi hänen paikkansa... Mutta jos hän taasen osoittautuukin oikeaksi aito-orvoksi, niin tilanne sitten luonnollisesti olisi toinen... Alettaisiin varmaan etsiä lähisukulaisista tai ottovanhemmista ihmisiä, jotka voisivat edelleen korvata jotain ja tarjota tuvallisen kodinomaista tuntua.
Tai onko sellainen kyselijä julmuri, joka tahtoo lisätä soittajan yksinäisyydentunnetta jos tällä ei sattuisikaan olemaan ketään läheistä, jonka puoleen tämä ei ole tajunnut kääntyä.
Jokin paradoksi tuohon liittyy. Miksi ihmeessä kukaan soittaisi mihinkään auttavaan puhelimeen, jos tällä olisi kulloiseenkin asiaan liittyen joku jolle voisi asiaansa puhua ja jonka voisi olettaa ymmärtävän...
Minusta on hirveää että jossain anonyymissä auttavassa puhelimessa on joku joka yrittää urkkia soittajien henkilötietoja sensijaan että olisi kuuntelemassa mitä kulloisenkin soittajan sydämellä sattuu olemaan❤️
Pitäisikö ajatella, että ns. "auttajissakin" on joitakin, jotka ovatkin puhelintyössään ihan vain pilanpäiten, tekemässä pilaa soittajista ja heidän asioistaan? Että pilapuhelut eivät olekaan yksinomaan soittajien aikaansaamia?

Lue lisää

Tuon suuntaiselta tuntuu joo. Ihmetyttää kuinka kukaan edes voisi olla niin tyhmä muuta kuin aivan äärimmäisessä aivovammassa missä aivot eivät toimi ollenkaan, ettei itse muistaisi sukukaisiaan ja tuttaviaan ilman apua. Tai ei itse tietäisi omaako jonkun sellaisen jonka puoleen kääntyä tai ei itse tietäisi perusvirastoja mitä käytettävissämme Suomessa on. Melkein tajuttomanakin silmät sumussa osaan sen verran käyttää nettiä, että saan kyllä selville, jos joku virasto ei ole tiedossani. Mutta osaan mä ne suunnilleen ulkoa. Oli mulla lukiossakin yhteiskuntaoppi 10.

Myöskään minun vammautumiseni yllättäen päästä varpaisiin ei ole kriisi, koska olen elänyt vaikeuksissa koko elämäni ajan...heheh...itkiskö vaiko nauraisi ...

joo se on todella älytöntä. Minäkin olen ollut kova huolehtimaan ja ennen kaikkea toisten puolesta, niin se on aika omituista että yltiöempaattista voidaan pitää ikäänkuin jonain narsistin tapaisena. Tänään keksin mistä voi tietää onko narsisti. Jos ei koskaan nauti siitä että jollain toisella menee huonosti, vaan kärsii siitä itsekin ei voi olla pahalla tavalla narsisti.
Ilkeään narsismiin kuuluu se että saa hyvinvointia siitä että toisella menee huonommin. Minä kärsin siitä aina jos toisella menee huonosti koska eläydyn siihen niin se tuntuu kuin itsellä menisi huonosti. Vähän ehkä liikaakin tuntuu niinkuin olisi tuo toinen itse