Lääke on väärä, mutta kokeillaanpa isompaa annosta

Ei toimi tämä allegoria. Siitä vaan kehittämään muita elinkeinoja jos ideoita, rahoitusta ja osaamista on. Matkailu kehittäminen on yksi elinkeinohaara muiden mahdollisuuksien joukossa.

"Missään se ei ole velä auttanut tautiin eli maaseutupaikkojen tyhjenemiseen ja talousongelmiin, ..."

Eipä niin, matkailusta on syntynyt tietoisesti rakennettuja elämyskohteita, keskuksia, hiihto-, vesi-, puuha-, retkeily-, huvi- tai muita keskuksia.

Näiden perustaminen vie varoja, ja jonkun vuoden välein on uudistuttava ja toimintaa kehitettävä kunnostuksilla ja uudistuksilla.

On oltava näkyvillä, mainostettava, kilpailtava kävijöistä, kilpailua on siitä minne kävijät päätyvät ja pysähtyvät, usein kesäkausina tai muina loma-aikoinaan.
Kilpailussa mukana ovat ulkomaan lomakohteet, joissa sääolot useinkin mukavat.

Matkailu on kausiluonteista, kävijöiden mielenkiinto vaihtelevaa, kävijät ovat valikoivia ja kriittisiä
maksullisista elämyksistään.

Menot ovat kiinteitä, tulot eivät ole varmoja.
Ei kovin varmaa liiketoimintaa pitkällä aikavälillä.

"Missään se ei ole velä auttanut tautiin eli maaseutupaikkojen tyhjenemiseen ja talousongelmiin, ..."

Olisiko elinkeinokeskus ja sen edistäminen vaihtoehto ?

Mikä hyöty? Tämä Kiinan valtion harrastama ns. panda-diplomatia on niin läpinäkyvää, että ihan oksettaa.

Ähtärin ilmasto on täysin erilainen kuin jossain Kööpenhaminassa. Tosin niin on myöskin sijainti matkailun näkökulmasta. Jos olisin itse saanut päättää, olisin sijoittanut pandat Ranualle, lähelle lentokenttää ja kansainvälistä turismia, kuitenkin pitkälti samanlaiseen talvimaisemaan kuin Ähtärissä mutta ilmeisesti Kepun lestamafian unelma "koko Suomi asuttuna" vei tässäkin asiassa voiton järjestä ja taloudesta. Luotan silti siihen, että pandojen hyvinvointia ei uhrata talouden alttarilla vaikka euroissa homma tulleekin kusemaan pahasti ennemmin tai myöhemmin.

Pandojen "luontaisista" elinoloista on täysin turha puhua missään Etelä-Euroopan maissa, verrattuna Suomeen ne ovat pandoille elinoloiltaan täysin eri maailmasta kuin Ähtäri, missään muissa Euroopan maissa ei ole läheskään yhtä luontaisia oloja pandoille kuin Ähtärissä.

"Toinen väärä lääke maaseudun tyhjenemiseen on uusien asuinalueiden... "

Keskittämisen edut ovat talouden tukemista, joka edellyttää uusia muuttajia, asunnonostajia ja kuluttajia, veronmaksajia.
Kovin järkeviä ei ole ne keskusten korkeat asuinkulut ja lopuksi ne vähemmän mukavat asuinpaikatkaan.

Toistaiseksi kilpailueduksi ei ole ymmärretty näitä tekijöitä, jossa asumisen mukavuus ja kulut ovat vähäiset, eikä monet työtehtävät lopuksi ole
paikkaan sidottuja.
Mikään ei edelleenkään estä myös hajautusta ja etätyötä jos se vaihtoehtona
nähtäisiin.
Nythän ei siis nähdä, siellä periferiassa, kehä-kolmosen sisällä...

Maalla on mukavaa, hajautus ja etätyö mahdollisia toteuttaa, mutta jostakin syystä todellisuus on toinen. Ihmiset haluavat suuriin kaupunkeihin, kaikki keskitetään. Jostakin syystä elintaso edelleen nousee vaikka kaikki tehdään maaseutufanien mielestä väärin.

Ei kuitenkaan kannattaisi kaikkien kuntien perustaa niitä halkoniemiään ennen kuin kysyntää on.

"Ei kuitenkaan kannattaisi kaikkien kuntien perustaa niitä halkoniemiään ennen kuin kysyntää on. "

Se tosiaan on esimerkki heikosti ennakoidusta toiminnasta.
Kysynnän muodostumista täytyisi edesauttaa, vaikka laji onkin vaikea ja helposti
ohitettavissa, eikä nopeita ratkaisuja käännökseen ole.

Joissain keski-Euroopan maissa näitä mittavia halkoniemiä on muitakin,
valmiiksi rakennettuna, tosin ne asukkaat puuttuivat rakennusten rapistuessa.

Historiasta on luettavissa EU:n edeltäjän Ranskan ja Saksan teräsliitosta, joka syntyi tukemaan maiden hiili-ja terästeollisuutta.
Se muokkautui nykyiseksi EU:ksi eri vaiheiden kautta.

Epämukava totuus kyllä on reunamaiden ja periferioiden synty keskusvaltioiden, Saksa ja Ranska pääosin, ympärille.
Eu:n epävarmuus ja todellisen vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys on ongelma, se riippuu asukasmäärästä, jossa suuret maat ovat se enemmistö.
Pienet edustajamäärät ovat lähinnä kahvikutsuseuraa siinä vaikutusilmapiirissä.

Viime aikoina jäsenmaksujen kasvun visiot ja kansallisen päätöksenteon kapeneminen ei varmastikaan saa laajaa kannatusta jäsenmaiden kesken.
Yhtenäisyyttä on olemassa, jos siitä on itselle etua, ei muutoin. Tukien aleneminen muuttaa tilannetta.

Parempi olisi edelleen ETA-sopimus, joka toimi ennen EU:ta kaupallisena sopimuksena, ilman muita välillä vähemmän hyödyttäviä piirteitä.

Ei tuolla miljoonia kerätä vaikka mitä tapahtuisi. Parhaimmillaankin ehkä käyttökulut katetaan, mutta investoinnit jäävät veronmaksajien kustannuksiksi.
Eritteiden värjäämät elukat eivät vedä kauaa väkeä, eli persnettoa tulee jo ylläpidosta ja takauksien laillisuudesta käräjöidessä joku lähtee istumaan häkkiin kuin pandat.

"... sanoo blogissaan: Nyt maaseutu tyhjenee ja maakuntamalli on selkeästi 1800-luvun tyyppinen ratkaisuyritys, kun ongelma on, että maalla ei elä. "

Epäselväksi nyt jää mitä tämä tarkoittaa ? Onko 1800-luvun ratkaisuyritys perustaa maakuntamalli sen vuoksi että viranhaltijat pelastuvat sinne vai liittyykö tähän jokin rooli myös muille ?

Nythän näyttää suuresti siltä että paluu 1800-luvun oloihin on kovin etenemässä, tiet rapistuvat, talvisin ovat välillä sen ajan mukaisia, maatilat harvenevat, taloja tyhjillään, liike-elämä supistuu, nuoriso syrjäytyy, terveydenhoito heikkenee, kun ei kunnanlääkäriäkään enää ole ym.

Nämä samat vaiheet on menneisyydessä toistuneet kyllä monta kertaa, tosin silloin ympäristö on sentään ollut elinkelpoinen, nyt sekin on melkein tyhjä ja raunioina vihreine vesineen ja aukeine entisine metsineen.

Miksi menneisyydestä ja historiasta ei koskaan mitään ymmärretä.
Taitaa sekin olla koulujärjestelmän syytä ?
Lukeminenkaan ei enää onnistu, kun ei ole ABC-kirjoja.

Ehkä olisi aika aloittaa arkin rakentaminen, se vedenpaisumuskin on uhkaamassa.

Kemppinen sanoo että "Tilattoman väestön ongelma oli sekin esillä vuodesta 1864, ja sen alustavaan ratkaisuun tarvittiin sisällissota 1918. Pökerryttävän suuri siirtolaisten asuttaminen (maanhankkimislaki) toteutettiin heti sodan jälkeen valtavalla vauhdilla, mutta ajatus olikin petkuttaa kansalaisia, etenkin siis evakkoja ja rintamamiehiä. Luotiin satoja tuhansia elinkelvottomia tiloja ja kiinteistöjä hiipuvan elinkeinon ympärille."

Tuskin haluttiin petkuttaa evakkoja tai rintamamiehiä. heidät oli vain sijoitettava johonkin ja parempaa keinoa ei keksitty. Kuitenkin oli jo alkamassa kehitys, jonka seurauksena maatalouden tarvitsema työvoima on vähentynyt rajusti.

Kepu on ylpeillyt norminpurkutalkoillaan. Monta turhaa määräystä on kuulemma jo kumottu. Tuntuu turhalta tuo maakuntahallinto uutena portaana näin pienessä maassa. Pitäisi vain mennä isompiin kuntiin.

Maakuntahallinto ei taida olla ratkaisu maaseudun tyhjenemiseen niin kuin siihen ei ole Halkoniemen tapaisten asuinalueidenkaan perustaminen, koska pula ei ole asuinalueista vaan työpaikoista. Työpaikat, maa- ja metsätaloutta lukuunottamatta, keskittyvät isoihin kaupunkeihin, koska niissä on edullisinta toimia. Niin se vaan näyttää olevan. Busterienkin suunnittelu on siirretty Inhasta Helsinkiin jo muutama vuosi sitten. Mitkähän ne edut olivat, jotka siirrolla saavutettiin?

Ei ole suunnittelu helsingissä,enkä usko että etuja saatiin mitään,päinvastoin,menoja lisää.

Ei toimitilat ja niidenkään vuokrat edullisia kaupungeissa lopuksi ole.
Maalla sillä kaupunkien muutaman kuukauden vuokralla saa vaikka omaksi melkein koko toimitilan, jos se muuten on järkevää.

Ehkä edut voi olla muita, verotuksellisia tai vastaavia kaupunkien eduksi, vaikka asuminen ei taas muuten yleensä ole.
Tapauskohtaisia kuitenkin, eikä voine yleistää.

Missähän se Busterien suunnittelu sitten on jos ei Helsingissä? Ei Ähtärissä kuitenkaan enää?

Luusisin, että isommissa keskuksissa on helpompi saada työvoimaa sekä saada sopivaa työvoiman kiertoa, joka mielestäni pitää kehitystä yllä. Ähtärin kaltaisessa paikassa ihmisen tarrautuvat työpaikkaansa kuin viimeiseen oljenkorteensa, asettuvat puolustusasemiin.

Puhutaan ihaillen siitä kuinka jo monta sukupolvea on työskennellyt vaikka Fiskarsilla (jota siis ei enää ole tai Varikolla (jota myöskään ei ole). Siinä on omat hyvät mutta myös huonot puolensa. Kehitys vaatii muutosta, kohtuullinen vaihtuvuus on hyväksi.

Ehkä perussyy on kuitenkin se, että Ähtäriin on vaikea saada luovaa porukkaa suunnitteluun. Moottoriveneidenkin sunnittelu on melkein kuin muodin luomista, autoissakin muoti näkyy hyvin. Purjeveneissa tyyli on pysyvämpi ainakin ulkopuolisissa osissa, luonnon ehdoilla kun mennään.

On vaara, että Ähtärin kaupungissa kehitys pysähtyy, jos työpaikat täytetään tutuilla ja sukulaisilla.

Täällä on jo kaupungin kaikissa viroissa tuttuja ja tarkasti katsottuja sopivia,ei pätevillä edes täytettä.Oli kyse vaikka lastenhoidosta

Valevisionääri kirjoitti:

Missähän se Busterien suunnittelu sitten on jos ei Helsingissä? Ei Ähtärissä kuitenkaan enää?

Luusisin, että isommissa keskuksissa on helpompi saada työvoimaa sekä saada sopivaa työvoiman kiertoa, joka mielestäni pitää kehitystä yllä. Ähtärin kaltaisessa paikassa ihmisen tarrautuvat työpaikkaansa kuin viimeiseen oljenkorteensa, asettuvat puolustusasemiin.

Puhutaan ihaillen siitä kuinka jo monta sukupolvea on työskennellyt vaikka Fiskarsilla (jota siis ei enää ole tai Varikolla (jota myöskään ei ole). Siinä on omat hyvät mutta myös huonot puolensa. Kehitys vaatii muutosta, kohtuullinen vaihtuvuus on hyväksi.

Ehkä perussyy on kuitenkin se, että Ähtäriin on vaikea saada luovaa porukkaa suunnitteluun. Moottoriveneidenkin sunnittelu on melkein kuin muodin luomista, autoissakin muoti näkyy hyvin. Purjeveneissa tyyli on pysyvämpi ainakin ulkopuolisissa osissa, luonnon ehdoilla kun mennään.

On vaara, että Ähtärin kaupungissa kehitys pysähtyy, jos työpaikat täytetään tutuilla ja sukulaisilla.

Lue lisää

Ehkä juuri se tulevaisuuden hahmotus on vaikeus yleensäkin. Vaikka trendit ovat välillä sopivat tietynlaisiin asioihin, ne myös muuttuvat.
Muutoksia ja uusia trendejä olisi nähtävä ennen niiden toteutumista.

Voi olla että moottorivenekin muuttuu sähköiseksi, ehkä.
Voi olla että moottorivene vaihtuu purjeveneeksi, ehkä.
Voi olla että valmiiden tuotteiden sijaan kysyntää syntyisi joskus jopa moottori- ja purjeveneiden tee-se-itse rakennussarjoille, ehkä.
Voi olla että kokoonpano tulevaisuudessa siirtyy ostajan tehtäväksi, ehkä.
Sekin voi olla yksi tuotekilpailun muoto, uusiakin asiakasryhmiä voi syntyä.
Voi olla että massatuotanto ja tarjonta muuttuu yksilöllisemmiksi vaatimuksiksi ja odotuksiksi, ehkä.

Eivät kaikki globalisaation vaikutukset tosin aina ole eduksi, muutoksia on, koneet pyrkivät korvaamaan toistuvia vaiheita, kuten autotehtaissa.
Silläkin on oma korkea hintansa.

Tulevaisuutta on lopuksi vaikea ennustaa.
Menneisyyteen katsomalla nykyisyys on tosin aika omituinen, miksiköhän nykyisyyteen on haluttu päätyä ? Jotain hyötyä tai etua on täytynyt kuitenkin koko ajan hakea ja löytää.

Onko kyse jo turvapaikkoihin ja elinkelpoisiin saarekkeisiin pelastautumisesta ?

"Menneisyyteen katsomalla nykyisyys on tosin aika omituinen, miksiköhän nykyisyyteen on haluttu päätyä ?"

Mielenkiintoisia ajatuksia. Menneisyydestä katsottuna nykyisyys on tosiaan aika kummallinen. Monet asiat ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Ihminen tarvitsee edelleen ruokaa, juomaa, ja suojaa eli katon päänsä päälle ja mielellään myös turvallisen ryhmän johon kuulua.

Ei nykyisyyteen ole kukaan halunnut päätyä, tämä tilanne on monimutkaisen prosessin tulos, jota ei kukaan ei mikään yksittäinen taho hallitse, onneksi.

Ikea on suunnilleen yhtä vanha firma kuin Keskinen, mutta liikevaihto 300-kertainen. Kampradin idea oli laittaa asiakkaat kokoamaan huonekalut kotonaan. Siitä se alkoi ja se toimi. Kamprad keksi jotain uutta.

Matkailu ja häkkieläimet taas ovat jotain ikivanhaa, joka ei ainakaan näillä seuduilla vielä menestynyt, mutta jospa nyt menestyisi. Ei kannattaisi kuitenkaan kaupungin enää lisätä panoksia. Antaa yksityisten hoitaa loput, kyllähän sieltä jotain kiertää sitten kaupunginkin kassaan Zoon valtavien voittojen lisäksi.

Infektioilla on etävaikutuksia, tämä on selvä.
Suuruudenhulluus on epidemia.
Kilpailu on muuttunut ideakilpailuksi, jonka voittajia tulevaisuudessa ihmetellään, miten joku on voinutkin olla jne...

Ähtärin kaupungin arvio matkailutulosta:
Vuonna 2012 välitön matkailutulo oli 12 miljoonaa euroa josta vähittäiskaupan ja huoltamoiden osuus oli 4,7 milj. euroa, majoitus- ja ravitsemustoiminnan osuus 4,9, miljoonaa euroa ja palvelujen osuus 2,4 milj. euroa. Välitön työllisyysvaikutus oli 82 htv.

V. 2016 luvut ovat 11,4 miljoonaa ja 80 henkilötyövuotta. Vähittäiskaupan ja huoltamoiden osuus olisi silloin noin 4.5 miljoonaa.

K-supermarketin liikevaihto v. 2015 oli 4,7 miljoonaa eli samaa luokkaa kuin matkailutulo vähittäiskaupalle ja huoltamoille.

Isolta vaikuttaa tuo arvio matkailutulosta vähittäiskaupalle ja huoltamoille, mutta voihan se pitää paikkansakin.

Jos arvioidaan, että S-kaupan myynti olisi samaa luokkaa kuin marketin ja huoltamomyynti myös sen vajaan viisi miljoonaa, olisi matkailun osuus noin kolmasosa kaikesta. Siis pyöreästi 5 5 5 miljoonaa.

Onko asiakkaista noin kolmasosa turisteja - tai ostoksista turistien ostoksia?

Siis K-market noin 5 miljoonaa, S-market 5 miljoonaa, huoltamomyynti (Neste ja ABC) yht. 5 miljoonaa, kaikki yht. 15 miljoonaa. Edellisistä matkailun osuus kolmasosa eli 5 miljoonaa.

Tutkimukset perustuvat lähtökohtiin, tavoitteisiin ja lähteisiin joista pyritään löytämään selityksiä ja taustoja ja yhtenäisyyksiä jotka vahvistavat havaintoja.

Nyt tutkimusten luotettavuus näkyykin siinä, mitä käytetyt lähteet ovat ja mitä ovat tavoitteet.

Myös lähdetiedon luotettavuus on vaihtelevaa, on eri asia jos jokin perustuu numeeriseen tietoon, josta on poistettu oletukset ja ennusteet.

Käyttäjäkyselyt, haastattelut nekin ovat välillä arveluttavia, mikä niissä takaa tietojen luotettavuuden ?

Kuinkahan moni tilasto lopuksi perustuu vuorenvarmoihin tietoihin, onko joku tosiaan käynyt jossain tai tehnyt jotain ?

Onneksi yksilönsuoja toistaiseksi on estänyt pyrkimykset esim. kännyköiden seurantaan tai muuhun henkilöiden liikkeiden jäljitykseen.
Tiedoilla olisi tietenkin suurta kiinnostusta liike-elämän kannalta, myös maksukorttien käyttö on eräs lähde tilastoihin.

Kaikki tieto ei kuitenkaan ole onneksi julkista, eikä aina luotettavaa