Pienellä purjeveneellä Välimerelle

Tulin muutama vuosi sitten Marseilesta Lyon ja Pariisin kautta LeHavreen 38 jalkaisella 1,9m syväyksellä olevalla veneellä. Kanavien nimellis syvyys oli monin paikoin 1,8m ja käytännössä ilmeisesti hieman vähemmän koska nopeus siellä saatiin 3...4 solumua ja merellä n.6..7 solmua ja puita tuntui olevan kanavien pohjassa aika usein koska ne tuntui veneen kölissä pehmeinä töytäisyinä mutta kaikista pääsi hyvin yli. Virtaukset ei tuolla ollut tosiaan ongelmana kuten
" seppomartti " kirjoittikin jo.

Muistelen että Jommi Öynap purjehti Degerö 28:lla kanavien kautta Välimerelle ja taisi kirjoitella blogia matkastaan. Ehkä siitä on n. 6 vuotta. Löytynee googlaamalla.

En löytänyt googlella. Jos tiedät linkin, niin laitatko tänne?

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

En löytänyt googlella. Jos tiedät linkin, niin laitatko tänne?

Tulin vaimon kanssa Välimereltä kanavia pitkin Itämerelle vuonna 2016. Pienellä, 30 jalkaa , moottoripurjehtijalla. Facebookista löytyy blogi nimellä S/y Maria IV .
Meillä olisi suunnitelma mennä toisin päin muutaman vuoden päästä Le Havresta Pariisin kautta Välimerelle.

Olet varmaan oikeassa, että perämoottori saattaa olla hieman liian alimitoitettu tuollaiselle reissulle. tai saahan niitäkin toki tehokkaita, mutta taitaa hyötysuhde (kulutus) jäädä aika huonoksi, ellei siihen saa juuri sopivaa potkuria.

Samoin jäin vielä miettimään, että onkohan H/folkkari kuitenkin sisätiloiltaan liian pieni, jos siinä kaksi ihmistä asustelee useita kuukausia. Ehkä pitäisi kuitenkin olla sen kokoinen, johon saa sekä seisomakorkeuden, että vessan.

Kyllä kunnon keittiö on myös tarpeen. Suosittelen Bavaria 33:a, se on edullinen vaihtoehto H-veneelle.

No jo on suositus. :D H-veneellä tai folkkarilla ei ole mitään tekemistä bavarioiden kanssa. Jaa, no, kelluuhan ne kaikki.

Tilavuutta ja helppo vaihtoehto:

https://youtu.be/Oq9_kEr_DeE

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

No jo on suositus. :D H-veneellä tai folkkarilla ei ole mitään tekemistä bavarioiden kanssa. Jaa, no, kelluuhan ne kaikki.

No lähinnä siksi suosittelin kun keskustelu meni jo siihen suuntaan. Aluksi kysyttiin H-veneellä ja perämoottorilla lähdöstä Välimerelle. Kohta joku kertoo että ei perämoottorilla voi pärjätä. Sitten todetaan että kyllä sisäkone on syytä olla, ja kunnon vessa. Ja seisomakorkeus veneessä on pakko olla ja tilaa taittofillareille. Kyllä kunnon pentteri on pakko olla myös noin pitkällä reissulla ja siellä kylmäkoneisto. VHF, AIS, EPIRB, PLB, tutka, pelastulautta, ledisoihdut, tupla-Racorit, aurinkopaneelit, tuuligeneraattori, akkumonitori, Litium-akustot. Ja jos tulee kavereita mukaan niin keula ja perähytti erikseen. Ja kumivene.
Joten kohta ollaan siinä että 5000 euron H-veneen sijaan sinulle suositellaan Bavaria 33:sta. Näin se täällä Suomi24:ssä menee. Ja kyllä silti on epävarmaa pääseekö näilläkään varusteilla kanavia pitkin Välimerelle. Vai pitäisikö olla suoraan Hallberg-Rassy?

Tässä kohtaan tulee mieleen seikka että mitä isompi paatti Välimerellä, sama tietenkin muillakin, merillä, niin sen isommat satamamaksut. Säästää sievoisen summan kuukaudessakin jo jos 33 jalan sijaan tyytyy 28 jalkaan. Asumismukavuudeltaan 33 yleensä parempi. Onhan Atlantikin ylitetty muutamaan kertaan alle 30 jalkaisella.

Olisiko se CEVNI kuitenkin oikea pätevyys tuonne Euroopan kanaville? Lisätiedot vaikka tuolta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_sisävesiliikenteen_säännöstö

Kun tuon CEVNI tentin on saanut suoritettua, niin se merkitään sitten Trafissa siihen Kansainväliseen huviveneen kuljettajan kirjaan.
Jos tuota KVHK kirjaa ei ennestään ole hankkinut, kannattaa ne lisäkirjaimet saada merkityttää samaan aikaan, sillä Trafi veloittaa lisähintaa jokaisesta uudesta merkinnästä.
Paras reitti tuon kansainvälisen kortin hankintaan, on mennä SPV: n puheille, sillä heillä on ns. pätevyysklikka, jossa määritellään hakijan aikaisemmat meriitit ja he sitten lähettävät hakemuksen Trafiin.
Kortti ja lasku tulevat melko pian postissa kotiin.

Kanavamatkailu ei ole kallista. Saksassa Mosel- Rein en maksanut mitään. Samoin Hollannissa ei sattunut puukengällä rahaa keräävää kohdalle vaan meni maksuitta. Ranskassa tarvitsee lunastaa ikkunaan näkyville kiinnitettävä lipuke "vignetti", ehkä luokkaa 150 / kk. Nykyhinta selviää Prix de la vignette VHF 2018". VHF on kanavaverkostoa operoiva yhtiö. Marinoissa satamamaksut olivat suomalaisia edullisempia. Ruoka & juoma keskieuroopassa on edullisempaa.

Sori vähän epäselvä kirjoitus. Mulla on siis tuo kv. huvivenelupakirja, jota varten tentin sen CEVNI-osion. Siitä tuli merkintä "I" kortiin. Kokonaisuudessaan ICS, eli Inland waters (=cevni), Coastal waters, Sailing ship. Itse kortti ei vaatinut kuin rannikkolaivuritutkinnon ja oman selvityksen purjehduskokemuksesta, ja tietty tuon cevni-tentin todistuksen, joka ei siis ole itse korttia varten pakollinen. Ajatukseni oli, että tarvitaanko tuolla muuta? Jostain Ranskan tai Hollannin kanavasäännöistä on liki mahdoton saada selvää, kun ei osaa kieltä.

Ja yhä tuo kustannustaso kiinnostaa. Jostain luin, että siellä on ilmaisia kanavia, mutta myös jonkinlaista "kuukausikorttia" myydään.

Ja saakohan yöpyä vapaasti missä vaan, missä ei ole muiden tiellä, vai pitääkö aina mennä johonkin (maksulliseen) laituriin? Ilmeisesti huvialuksilta on yöliikenninti kokonaan kielletty?

seppomartti kirjoitti:

Kanavamatkailu ei ole kallista. Saksassa Mosel- Rein en maksanut mitään. Samoin Hollannissa ei sattunut puukengällä rahaa keräävää kohdalle vaan meni maksuitta. Ranskassa tarvitsee lunastaa ikkunaan näkyville kiinnitettävä lipuke "vignetti", ehkä luokkaa 150 / kk. Nykyhinta selviää Prix de la vignette VHF 2018". VHF on kanavaverkostoa operoiva yhtiö. Marinoissa satamamaksut olivat suomalaisia edullisempia. Ruoka & juoma keskieuroopassa on edullisempaa.

Lue lisää

Kiitos vihjeestä. Taitaa olla kuitenkin vnf tuo organisaatio. Ainakin heidän sivuiltaan löytyi pari englannin kielistä pdf:ää (kun klikkaa lipusta). Kuukausikortti Ranskaan näyttää olevan noin 100€ 8m veneeltä.

http://www.vnf.fr/vnf/content.vnf?action=content&occ_id=35539

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

Kiitos vihjeestä. Taitaa olla kuitenkin vnf tuo organisaatio. Ainakin heidän sivuiltaan löytyi pari englannin kielistä pdf:ää (kun klikkaa lipusta). Kuukausikortti Ranskaan näyttää olevan noin 100€ 8m veneeltä.

http://www.vnf.fr/vnf/content.vnf?action=content&occ_id=35539

Lue lisää

Vnf on oikein ja Vhf pinovirhe. Rankalaisilla kanavilla ei ole yöliikennettä ja aukioloaikojen noudattaminen ei ollut täsmällistä. Jos jäät sulkujen väliselle alueelle, missä ei ole huvivenesatamaa , niin vene laitaan kiinni ja lankkua pitkin maihin. Venesatamiin kannattaa yöpyä kun on mahdollista. Hinnat ovat kohtuullisia ja joskus halpoja mutta usein purjeveneelle matalia. Reinillä on yöliikenne mutten suosittele. Jos hankaluuksia muistelen niin esim seuraavia havaintoja: vastaantuleva proomun sininen levy päivämerkkinä ilmoitti miltä puolelta vastaantulija sivuutetaan, usein päin vastoin kuin oletus. Moselin ja Rhonen sulut ovat jopa parikymmentä m korkeat eli pitkät köydet mukaan. Korkeissa Rhonen suluissa oli korkeuden mukaan säätyvät laivapollarit mutta niin harvassa, että joutui keikkumaan yhdessä kiinni. Tarvitaan miehistöä. Suluissa virtaukset olivat pieniä esim. Göta kanavaan verrattuna. Ranskan puolella asiointi tapahtuu vain ranskaksi. Laitteisto monin paikoin oli aluksen miehistön käytettävissä ja näppärää, että apuja ei juuri tarvitse jos ei small talk kiinnosta kuten pitäisi. Kahden hengen miehistöllä ajoin vanhaa kanavaa ennätyksen 32 sulkua/ vrk klo 9-17 miinus lounastauko. Vastaan tulevat proomut ajavat usein hiljentämättä ja vaarallisen tuntuisesti.. VNF remontoi sesongin aikana eikä ulkopuolella. Kannattaa tarkistaa, ettei aiotulla osuudella ole sulku remontissa. Jouduin kiertämään varsin pitkän lenkin Nancyn seutuvilla. Pätevyyspapereita ei kysellyt kukaan. Kapula -VHF mukaan.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

Sori vähän epäselvä kirjoitus. Mulla on siis tuo kv. huvivenelupakirja, jota varten tentin sen CEVNI-osion. Siitä tuli merkintä "I" kortiin. Kokonaisuudessaan ICS, eli Inland waters (=cevni), Coastal waters, Sailing ship. Itse kortti ei vaatinut kuin rannikkolaivuritutkinnon ja oman selvityksen purjehduskokemuksesta, ja tietty tuon cevni-tentin todistuksen, joka ei siis ole itse korttia varten pakollinen. Ajatukseni oli, että tarvitaanko tuolla muuta? Jostain Ranskan tai Hollannin kanavasäännöistä on liki mahdoton saada selvää, kun ei osaa kieltä.

Ja yhä tuo kustannustaso kiinnostaa. Jostain luin, että siellä on ilmaisia kanavia, mutta myös jonkinlaista "kuukausikorttia" myydään.

Ja saakohan yöpyä vapaasti missä vaan, missä ei ole muiden tiellä, vai pitääkö aina mennä johonkin (maksulliseen) laituriin? Ilmeisesti huvialuksilta on yöliikenninti kokonaan kielletty?

Lue lisää

Kuljin Ranskan läpi kanavia pitkin Marseilesta Pariisin kautta LeHavreen v. 2009.
Silloin oli heillä vaan ohjeena että kanava liikenteen ohjevihko kaikkine opaste valoineen ja merkkeineen piti olla mukana ( muistaakseni suomenkielinen Suomen Purjehdus
ja Veneily ry:n , CEVNI-opaskirja * (Euroopan sisävesiliikenteen säännöstö) 27,00 € )

Lisäksi piti ostaa Lyon "kanavatoimistosta" Vignetti elikä tarra 90€ Le Havreen saakka ja voimassa 1kk. Tarran liimausohje oli: hytin oikean puoleiseen takimmaiseen ikkunaan sisäpuolelle ja sitä tarkisteltiin useissa paikoin. Tämä tarrra oli jonkinlainen lupalappu ja maksu kanava liikenteestä koko matkalta.

Kyllä siellä kielen puolesta pärjäsinkohtuullisesti heikolla Englannilla, suurin osa sulkuvahdeista oli elokuussa nuoria opiskelijoita ja sulut avattiin yleensä Klo.10 ja suljettiin klo. 18 tai 19 aikoihin, jonka jälkeen oli yleensä pakko rantautua ja odotella seuraavaa päivää.

Joinakin "parhaimpina" päivinä ehti läpi n. 100 sulkua mutta vähimmilään 3.. 5 sulkua, koska niiden välit vaihteli muutamasta 10m ... useisiin kilometreihin.

Maksullisia satamia/laitureita ei ollut kuin hyvin harvoissa paikoin, ehkä n. 5kpl. samoin suihku ja pesutiloja.

Yöpymiset oli lähes aina jossain kanavan reunassa kiinni ja kerran tuli ajettua sulkuun sisään illalla mutta klo. oli jo niin paljon että poismeno sulku ei enään auennutkaan ja samoin tulosulkua ei saanut auki peruutttamista varten, tämä tapahtui sellaisessa itse käytettävässä sulussa.

Yö liikenne oli mahdotonta koska sulkuja ei avattu enään tuon klo. 18 tai 19 jälkeen.

Polttoainetta kannattanee ottaa aina kun löytyy jakelu asema, koska niitä oli harvoissa paikoin.

Tuo kysymäsi Belgian ja Hollannin läpi kulku kanavia pitkin lähelle Pariisia on kyllä helppoa ja näkee maasta paljon enemmän kuin Pohjanmerta pitkin eikä tarvitse tuulia kovinkaan paljon varoa. Maksuja siellä ei muistaakseni ollut muuta kuin 4...6€ niihin sulkuvahtien puukenkiin joita he roikottivat kepin nokassa, eikä läheskään joka sulussa.

Missään EU-maissa ei ole (ollut?) viranomaisilla oikeutta vaatia suomalaisilta mitään "veneajokorttia" tms. koska sitä ei vaaditä meiltä suomessakaan, tämä oli ainakin suomen merenkulku viranomaisen kanta kysyessäni. Saksan kanavilla (sisävesillä) voi olla eri juttu?

Nimimerkki " seppomartti " oli kirjoittanut oikein hyviä ohjeita noilla kanavilla liikkumiseen.

Kiitoksi hyvistä kommenteista, alkaa tämä yhtälö hahmottua pikku hiljaa.

Saksa, Hollanti ja Belgia on mukana, koska ostan luultavasti melko pienen veneen ja sellaisella ei ole kiva lähteä Pohjanmeren tuuliin ja vuorovesiin. Toki on tuollaisella pallokin kierretty, mutta en ole extreme-urheilija. :)

Perämoottori-ajatuksen olen jo hylännyt, eli jos tuollainen retki joskus toteutuu, niin veneessä pitää olla luotettava meridiesel. Ja sen verran pituutta/voimaa, että saavuttaa jonkun 7 solmun nopeuden tyynellä vedellä. Hitaammalla voi tulla vaikeuksia jokien nousuissa ja manöövereissä virtapaikoissa. Bensa myös ikävän paloarka polttoaine.

Lupalapuista sen verran, että muistelen CEVNI-kouluttajan maininneen, että Saksassa tuo kv. lupakirja sisävesimerkinnällä on pakollinen. Siksi itse tuon kurssin suoritin, kun oli jo silloin taka-ajatuksissa kanavareissu Eurooppaan. Euroopan sisävedet (joihin Suomen sisävedet eivät kuulu) on kai poikkeus kv. säännöstöön, ja maalla oikeus vaatia sellainen lupa kun näkevät tarpeelliseksi. Perusteluina on kai se, että jokiliikenne poikkeaa niin suuresti meriliikenteestä ja huviveneet voivat aiheuttaa (välillisesti) isoja onnettomuuksia.

Tästä palvelusta löytyy melko hyvin tietoa ilmaiseksikin. (Kirjat ovat maksullisia ja tilattavissa)

http://www.european-waterways.eu/e/info/france/canal_de_bourgogne.php

Esim. tuo Bourgiognen kanava (Pariisista Dijoniin) on vain 1,3m syvä, eli juuri ja juuri folkkarilla pääsisi. Tosin jostain olen lukenut, että 1,9m on se raja, jolla vielä pääsee (jotain reittiä) Euroopan läpi.

Köyttä kannattanee olla reilusti, että voi tarvittaessa rannalta vetää venettä irti, jos jää johonkin kiini.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

Tästä palvelusta löytyy melko hyvin tietoa ilmaiseksikin. (Kirjat ovat maksullisia ja tilattavissa)

http://www.european-waterways.eu/e/info/france/canal_de_bourgogne.php

Esim. tuo Bourgiognen kanava (Pariisista Dijoniin) on vain 1,3m syvä, eli juuri ja juuri folkkarilla pääsisi. Tosin jostain olen lukenut, että 1,9m on se raja, jolla vielä pääsee (jotain reittiä) Euroopan läpi.

Köyttä kannattanee olla reilusti, että voi tarvittaessa rannalta vetää venettä irti, jos jää johonkin kiini.

Lue lisää

" Tosin jostain olen lukenut, että 1,9m on se raja, jolla vielä pääsee (jotain reittiä) Euroopan läpi."
En viitsi kaivaa kirjallisuutta esiin mutta muistinvaraisesti Rhone-Saone- Canal du Rhone aux Rhine- Rhein sujuu tuolla syväyksellä. Reinin ja Rhonen väline kanava muistaakseni on kunnostettu pienille laivoille. Laivaliikennettä on myös Reiniltä kanavan kautta Tonavaan, jos on Mustan meren kautta matka itäiselle Välimerelle. Ja kanavaverkosto alkaisi jo Itämereltä, joloin Mittelkanal Saksassa lyhentäisi vastavirtamatkaa Koblenziin.

KanavillakinKulkenut kirjoitti:

Kuljin Ranskan läpi kanavia pitkin Marseilesta Pariisin kautta LeHavreen v. 2009.
Silloin oli heillä vaan ohjeena että kanava liikenteen ohjevihko kaikkine opaste valoineen ja merkkeineen piti olla mukana ( muistaakseni suomenkielinen Suomen Purjehdus
ja Veneily ry:n , CEVNI-opaskirja * (Euroopan sisävesiliikenteen säännöstö) 27,00 € )

Lisäksi piti ostaa Lyon "kanavatoimistosta" Vignetti elikä tarra 90€ Le Havreen saakka ja voimassa 1kk. Tarran liimausohje oli: hytin oikean puoleiseen takimmaiseen ikkunaan sisäpuolelle ja sitä tarkisteltiin useissa paikoin. Tämä tarrra oli jonkinlainen lupalappu ja maksu kanava liikenteestä koko matkalta.

Kyllä siellä kielen puolesta pärjäsinkohtuullisesti heikolla Englannilla, suurin osa sulkuvahdeista oli elokuussa nuoria opiskelijoita ja sulut avattiin yleensä Klo.10 ja suljettiin klo. 18 tai 19 aikoihin, jonka jälkeen oli yleensä pakko rantautua ja odotella seuraavaa päivää.

Joinakin "parhaimpina" päivinä ehti läpi n. 100 sulkua mutta vähimmilään 3.. 5 sulkua, koska niiden välit vaihteli muutamasta 10m ... useisiin kilometreihin.

Maksullisia satamia/laitureita ei ollut kuin hyvin harvoissa paikoin, ehkä n. 5kpl. samoin suihku ja pesutiloja.

Yöpymiset oli lähes aina jossain kanavan reunassa kiinni ja kerran tuli ajettua sulkuun sisään illalla mutta klo. oli jo niin paljon että poismeno sulku ei enään auennutkaan ja samoin tulosulkua ei saanut auki peruutttamista varten, tämä tapahtui sellaisessa itse käytettävässä sulussa.

Yö liikenne oli mahdotonta koska sulkuja ei avattu enään tuon klo. 18 tai 19 jälkeen.

Polttoainetta kannattanee ottaa aina kun löytyy jakelu asema, koska niitä oli harvoissa paikoin.

Tuo kysymäsi Belgian ja Hollannin läpi kulku kanavia pitkin lähelle Pariisia on kyllä helppoa ja näkee maasta paljon enemmän kuin Pohjanmerta pitkin eikä tarvitse tuulia kovinkaan paljon varoa. Maksuja siellä ei muistaakseni ollut muuta kuin 4...6€ niihin sulkuvahtien puukenkiin joita he roikottivat kepin nokassa, eikä läheskään joka sulussa.

Missään EU-maissa ei ole (ollut?) viranomaisilla oikeutta vaatia suomalaisilta mitään "veneajokorttia" tms. koska sitä ei vaaditä meiltä suomessakaan, tämä oli ainakin suomen merenkulku viranomaisen kanta kysyessäni. Saksan kanavilla (sisävesillä) voi olla eri juttu?

Nimimerkki " seppomartti " oli kirjoittanut oikein hyviä ohjeita noilla kanavilla liikkumiseen.

Lue lisää

Vaikkei vaadittaisi lupapapereita, niin kyllä suomipojan pitää tietää ja noudattaa sisävesien sääntöjä, jotka poikkeavat monilta osin meriteiden säännöistä tai Suomen sisävesistö säännöistä.

Lisäksi on kansallisia sääntöjä joita kyllä pitää noudatta jos esim. Ei halua saksalaiselta poliisilta sakkoja kanavalla, kun ei ole tarvittavaa saksan kielistä matskua mukana (ihan sama ymärtääkö Saksaa, pää asia, että matsku on), tietysti tuurilla pärjää, mutta mitä järkeä hangoitella vastaan hankkia ICS/M ja VHF radiohoitajan lupaa / aluksen radiolupa sen kaikille laitteile ja vielä ohjelmoi VHF ATIS numeronsa. Matka sujuu huolettomammin , kun on läpyskät kunnosa ja ei tarvitse riidellä mahdollisesti asiasta viranomaisten kanssa...

Ja sitteen jos jotain sattuu eikä paperit ole kunnossa voi tulla kallista. Itse ainakin mielelläni menen sääntöjen mukaan ei tarvii sitten jännittää. Itsellä ei ole tuota I osaa ja ihan mielelläni käyn sen koulutuksen ennen matkalle lähtöä. Samoja ajatuksia on myös itsellä.

Daphnen_vanavedessä kirjoitti:

Kiitoksi hyvistä kommenteista, alkaa tämä yhtälö hahmottua pikku hiljaa.

Saksa, Hollanti ja Belgia on mukana, koska ostan luultavasti melko pienen veneen ja sellaisella ei ole kiva lähteä Pohjanmeren tuuliin ja vuorovesiin. Toki on tuollaisella pallokin kierretty, mutta en ole extreme-urheilija. :)

Perämoottori-ajatuksen olen jo hylännyt, eli jos tuollainen retki joskus toteutuu, niin veneessä pitää olla luotettava meridiesel. Ja sen verran pituutta/voimaa, että saavuttaa jonkun 7 solmun nopeuden tyynellä vedellä. Hitaammalla voi tulla vaikeuksia jokien nousuissa ja manöövereissä virtapaikoissa. Bensa myös ikävän paloarka polttoaine.

Lupalapuista sen verran, että muistelen CEVNI-kouluttajan maininneen, että Saksassa tuo kv. lupakirja sisävesimerkinnällä on pakollinen. Siksi itse tuon kurssin suoritin, kun oli jo silloin taka-ajatuksissa kanavareissu Eurooppaan. Euroopan sisävedet (joihin Suomen sisävedet eivät kuulu) on kai poikkeus kv. säännöstöön, ja maalla oikeus vaatia sellainen lupa kun näkevät tarpeelliseksi. Perusteluina on kai se, että jokiliikenne poikkeaa niin suuresti meriliikenteestä ja huviveneet voivat aiheuttaa (välillisesti) isoja onnettomuuksia.

Lue lisää

Ei sitä kukaan kysy ja se on täysin tarpeeton.
Ei sinne kuitenkaan pidä lähteä jos ei ole riittävää merimiestaitoa,

Kyllä joku suodatin on paikallaan.Monenkokoista kondomia uiskentelee siellä runsain määrin muun saastan lisäksi. Filtteri on oltava helposti puhdistettavaa laatua, koska sitä saa melkein yhtenään olla avaamassa.

Kyllä siellä noilla kanavilla on kaikkea mahdollista vedessä joka saattaa tukkia vedenotot, mutta minulla lienee ollut hyvä tuuri kun 6 viikon matkalla ei kertaakan vedenkierto tukkeutunut, mutta kyllä joku helposti puhdistettava/ avattava suodatin on varmaan hyvä olla olemassa.

Siellä oli paljon paikallisia rannoilla kalastamassa ja saivatkin jotain säynäjän näköisiä kaloja kertoen syövänsä niitä ?? en kyllä itse tuollaisista vesistä pyydettyä kalaa suomalaisena söisi.

Täysin viemäreitä kuulemma. mutta joidenkin on nähty jopa uivan niissä.

KanavillakinKulkenut kirjoitti:

Kyllä siellä noilla kanavilla on kaikkea mahdollista vedessä joka saattaa tukkia vedenotot, mutta minulla lienee ollut hyvä tuuri kun 6 viikon matkalla ei kertaakan vedenkierto tukkeutunut, mutta kyllä joku helposti puhdistettava/ avattava suodatin on varmaan hyvä olla olemassa.

Siellä oli paljon paikallisia rannoilla kalastamassa ja saivatkin jotain säynäjän näköisiä kaloja kertoen syövänsä niitä ?? en kyllä itse tuollaisista vesistä pyydettyä kalaa suomalaisena söisi.

Lue lisää

Ei minullakaan sattunut mitään vesitukoksia moottorissa. Eikä muovin tai roskan määrä ollut mitenkään tavaton. Saksan joissa oli jo 50v. sitten uintikielto enkä muista nähneeni uimareita. Ranskalaiset onkivat paljon mutta saalis taitaa olla toisarvoinen ja pääasia päästä pois kotoa. Merivesifiltteristä ei taida olla mitään apua jos muovipussi tms tukkii veden tulon. Tukos ei ole filttetissä.

seppomartti kirjoitti:

Ei minullakaan sattunut mitään vesitukoksia moottorissa. Eikä muovin tai roskan määrä ollut mitenkään tavaton. Saksan joissa oli jo 50v. sitten uintikielto enkä muista nähneeni uimareita. Ranskalaiset onkivat paljon mutta saalis taitaa olla toisarvoinen ja pääasia päästä pois kotoa. Merivesifiltteristä ei taida olla mitään apua jos muovipussi tms tukkii veden tulon. Tukos ei ole filttetissä.

Lue lisää

Juu muovipussi on pahempi tapaus...

Itselläni pääkoneen läpiviennissä on ritilä ja koskaan ei ole vesi suodattimesta löytynyt mitään, kop kop kop :)

Genun jäähdytys läpivienti on ilman ritilää ja sen vesisuodattimesta sitten onkin löytynyt kaloja, ahven ruohoa, paukkuruohoa joka tukki koko letkun läpiviennistä suodattimeen yms. ja noi kalat on usein miten riesana varsinkin ankkurissa ollessa, särrät ovat uteliaita, kun pakoputki on puolen metrin päässä veden alla jäähdytys veden läpiviennistä ja tulevat siihen norkoamaan ja samalla kone imaisee niitä suodattimeen, ei niin kiva operaatio avata suodatinta, kun alkaa kalat hyppimää lattialle ja joukossa tietysti raatoja...

Tykittää? Käy nyt ensin se ammattikoulu loppuun...

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Tykittää? Käy nyt ensin se ammattikoulu loppuun...

Olet tullut tännekin etsimään ystäviä.

Kanavien ja jokien varrelle ruopattujen satamien kulkusyvyys on monimutkainen ymmärtää ja voi vaihdella vesitilanteen mukaan. Saksassa ilmoitetaan syvyys jonkun paikan " Pegel" referenssinä. Käytin Imray kahta kirjaa: Inland Waterways of France ja Inland Waterways of Germany sekä paperista kanavakarttaa ja VNF:n materiaalia. Navionics saattaa olla hyvä, ei tullut juurikaan käytetyksi. Auton gepsi oli hauska seurattava. Kulki joella mutta joka silla kohdalla kehoitus U- käännökseen.
Maston lasku /nosto onnistunee kaikissa marinoissa henkilökunnan tekemänä. Tuskin itse muttei ole kallista. Käytin Ziudersandia Markenmeerillä. Monnikedam olisi vielä lähempänä Amsterdamia. Itse olen kevättalvella 2019 lähdössä Euroopan läpi pohjoiseen ja aion tutkia mahdollisuuden kuljetuttaa masto rekalla. Masto kannen päällä on hiukan hankala suluissa ja venettä pidemmät osat voivat kolhiintua. Rullalaitteet, valot ja antennit kannattaa poistaa tai suojata. Korkealle nostettu masto häiritsisi vähemmän kannella elämistä mutta tunnelien korkeus siinä tapauksessa kannattaa tarkistaa. Ulkomuistista ovat 3,50-3.75m.

Hienoa, kiitos näistä.

Onko mitään vinkkiä tohon alkumatkan Maas jokeen? Maastrichtiin näyttäis pääsevän aika nopeesti. Varmaan parissa kolmessa päivässä. Onko jotain hyviä pysähdyspaikka vinkkejä tohon alkupätkälle?

Äääh, siis tässä...

https://www.unece.org/fileadmin/DAM/trans/main/sc3/European_inland_waterways_-_2012.pdf

sisäveneilijä kirjoitti:

Äääh, siis tässä...

https://www.unece.org/fileadmin/DAM/trans/main/sc3/European_inland_waterways_-_2012.pdf

Lue lisää

Hyvä yleiskartta suunnitteluun. Reissussa on hyödyksi yksityiskohtaisempi tieto siitä alueesta, mitä purjehditaan.

Täältä löytyy kartat sopivasti vielä alennuksessa: https://www.bookharbour.com/charts/leisure-publishers/fluviacarte

60€ irtoisi kaikki mitä amsterdamista välimerelle tarvitsen. Taidanpa laittaa tilaukseen.

Pilssirotta kirjoitti:

Täältä löytyy kartat sopivasti vielä alennuksessa: https://www.bookharbour.com/charts/leisure-publishers/fluviacarte

60€ irtoisi kaikki mitä amsterdamista välimerelle tarvitsen. Taidanpa laittaa tilaukseen.

Lue lisää

Kiitos vinkistäsi ostin 8 kirjaa 176£, tarkoitus käväistä ensivuonna kanavilla Ja lähteä pidemmäksi aikaa 2020 -? matkaan

Tsemppiä ja myötäisiä tuulia suunnitelmille ja matkalle kaikille!

Päiväpurjehdukset rannikkoa pitkin menevät pikkuveneellä ihan siinä missä isommallakin. Sääennusteet pitävät hyvin paikkansa ja puhelin toimii kaikkialla rannikolla.

Perehdy vuorovesiin ja pelkästään hyödynnä niitä, älä aja virtoja vastaan. Jos virta on myötäinen ja aallokko tuulen takia vastainen, aallokosta tulee kiusallisen jyrkkää. Virta-asia selkenee heti Elbellä samantein.
Katso Hollannin "Staaende maste route" ja hyödynnä se jos keli vaatii.

Biskajaa ei kannata ajaa suoraan yli jos aikataulu sitä ei vaadi. Biskajan rannikko niin Ranskassa kuin Espanjassakin on oikein mielenkiintoinen.

Gibraltarinsalmen virta ei ole ollenkaan kova verrattuna Kanaaliin ja Bretagneen. Välimereen ajon ajankohdan päättää tuuli, vain se.

Voit odottaa keliä vaikka Barbetessa ja tarvittaessa ankkuroitua myöhemmin Tarifan niemen itä-tai länsipuolelle jos homma menee vaikeaksi.

Viestintätekniikka ei ratkaise paljoakaan. Mulla on pelkkä käsi -VHF, halpa plotteri ja Navionics kännykässä. Muuta en ole kaivannut 4,5 vuoden aikana ja Gibraltarin salmesta olen mennyt läpi tänä aikana 8 kertaa, viimeksi maanantaina.

Hommaa vaikka edes vanha pilottikirja. Vuorovesiä siitä et näe mutta saat ne plotterista tai kännykän Navionicsista. Kirja auttaa merkittävästi hahmottamaan satamiin ajamisia.

Paperikarttoja en ole lukenut vuosiin. Yleiskartat ja pilottikirja riittävät. Näin toimiessa pitää toki olla plotterin varalle se kännykkä karttasovelluksen kera.

Panosta ankkurointijärjestelyihin. Kettinkiä vaikka 35-40m ja päähän Bruce. Ankkuroinnit ovat liki aina hiekkaan.

Ariel371 kirjoitti:

Päiväpurjehdukset rannikkoa pitkin menevät pikkuveneellä ihan siinä missä isommallakin. Sääennusteet pitävät hyvin paikkansa ja puhelin toimii kaikkialla rannikolla.

Perehdy vuorovesiin ja pelkästään hyödynnä niitä, älä aja virtoja vastaan. Jos virta on myötäinen ja aallokko tuulen takia vastainen, aallokosta tulee kiusallisen jyrkkää. Virta-asia selkenee heti Elbellä samantein.
Katso Hollannin "Staaende maste route" ja hyödynnä se jos keli vaatii.

Biskajaa ei kannata ajaa suoraan yli jos aikataulu sitä ei vaadi. Biskajan rannikko niin Ranskassa kuin Espanjassakin on oikein mielenkiintoinen.

Gibraltarinsalmen virta ei ole ollenkaan kova verrattuna Kanaaliin ja Bretagneen. Välimereen ajon ajankohdan päättää tuuli, vain se.

Voit odottaa keliä vaikka Barbetessa ja tarvittaessa ankkuroitua myöhemmin Tarifan niemen itä-tai länsipuolelle jos homma menee vaikeaksi.

Viestintätekniikka ei ratkaise paljoakaan. Mulla on pelkkä käsi -VHF, halpa plotteri ja Navionics kännykässä. Muuta en ole kaivannut 4,5 vuoden aikana ja Gibraltarin salmesta olen mennyt läpi tänä aikana 8 kertaa, viimeksi maanantaina.

Hommaa vaikka edes vanha pilottikirja. Vuorovesiä siitä et näe mutta saat ne plotterista tai kännykän Navionicsista. Kirja auttaa merkittävästi hahmottamaan satamiin ajamisia.

Paperikarttoja en ole lukenut vuosiin. Yleiskartat ja pilottikirja riittävät. Näin toimiessa pitää toki olla plotterin varalle se kännykkä karttasovelluksen kera.

Panosta ankkurointijärjestelyihin. Kettinkiä vaikka 35-40m ja päähän Bruce. Ankkuroinnit ovat liki aina hiekkaan.

Lue lisää

"Gibraltarinsalmen virta ei ole ollenkaan kova verrattuna Kanaaliin ja Bretagneen. Välimereen ajon ajankohdan päättää tuuli, vain se. " . Näin juuri melkein aina.
Monia kertoja läpi ajaneena en ole koskaan katsonut vuoroveden suuntaa tai nopeutta. Keskimäärin vesi virtaa Välimerelle Atlantilta vaikka suurien jokien perusteella luulisi päin vastoin. Salmessa on usein erikoinen tuuli, saksaksi Dueseneffekt eli suihkuvirtaus, mikä termi suomeksi on aivan muuta. Korkeat rannat kiihdyttävät tuulen, mikä ei jatku sataa mailia. Myötäiseen pääsee pelkällä genoalla 10-12 s ja vastaiseen ei pääse ehkä salmesta läpi. Kerran urheilumielessä luovin Tarifan ja Tangerin välissä koko yön, muistaakseni 105 mailia, ennen kuin helpotti ja pääsin Atlantille. Rannan läheisyydessä moottorilla selviää vastavirrasta ja vastatuulesta paremmin.
Bruce on keskinkertainen ja 35-40m on Välimerellä alakanttiin. Ankkurointisyvyys oisi max 5-6m, mikä aina ei ole mahdollista.
Biskajan myrskytodennäköisyys kesällä on muistaakseni 2%., pahasta maineesta huolimatta.
Kanavamatkailussa on oma viehätyksensä. Luultavasti pistän jälleen kukka-amppelit roikkumaan ja yrtit kasvamaan. Taittopyörät kannelle ja pahin kiire pois.
Tarkennus aikaisempiin: Vaikka max alituskorkeus yleisimmin Ranskassa on 3.5m niin Paris- Dijon-Rhone (Canal de Burgoucne) on ollut vain 1,4 syvä ja 3.4 max korkeus. Täytyisi tarkistaa, onko ruopattu.

"Gibraltarinsalmen virta ei ole ollenkaan kova verrattuna Kanaaliin ja Bretagneen. Välimereen ajon ajankohdan päättää tuuli, vain se. "
Olen ajanut vain kerran ulos Välimerestä. Moottorivene 23metriä terästä, todella paljon tehoa, uppoumarunko ja tonneja hemmetisti. Katselimme vuorovesitaulukkoa Gibraltarilla ja valitsimme parhaan ajan. Olimme kuitenkin ulosajossa lähtöhässäkän takia pari tuntia myöhässä. Vastaantuleva virta oli todella voimakas ja sai tehdä melkoisesti töitä, että pääsimme Atlantin puolelle. Tuuli oli merkityksettömän pieni. Ainakin omalla kokemuksella virtaus oli siis kova.

Karttavarustuksesi on riittävä. Paperiset yleiskartat ja joistakin kohteista kuten Gibraltarista, Messinan salmesta tai Karibian saarista on ollut mukana käsigepsien lisäksi, " varmuuden vuoksi". 12v sitten käytin viimeksi paperikarttaa, paitsi harjoituksen vuoksi harvakseltaan,. Kartanluku rappeutuu, ellei sitä ylläpidetä. Elektroniset kartat ja gps ovat niin helppoja, ettei muuta tule käytetyksi. Voiko sitä enäänavigoimiseksi kutsuakaan?. Kaksi täysin erillistä elektronista systeemiä on minimivaatimus.

Kaivoin esiin joskus vuosia sitten lataamani BSB/kap formaatissa olevat kartat. Nämä siis skannattuja karttoja, jotka toimivat vaikka OpenCPN ohjelmalla. Koko maailma kartat vievät n. 80 gigaa. Tätä on joskus saanut latailla melko kauan

Libbsb ohjelmalla sain ne muutettua takaisin kuviksi, joista sitten valitsin tarvitsemani kartat.

Posterazor ohjelmalla sain kuvat pilpottua niin, että voin tulostaa täysikokoisia karttoja tavallisella tulostumella A4 kokoissa paloissa. Tulostuksen jälkeen kartta pitää tietenkin teipata kasaan.

Käytin koemielessä tavallista mustavalkolaseria ja olin yllättynyt kuinka hyviä karttoja onnistuin tekemään. Taidanpa lainata työpaikkani värilaseria ja tulostella kaikki tarvitsemani kartat.

Nämä voi sitten taitella kätevästi A4 kokoiseksi nipuksi ja varastoida johonkin vesitiiviiseen paikkaan.

Näin saan kätevästi itselleni ilmaiseksi hätävara kartat.

Pilssirotta kirjoitti:

Kaivoin esiin joskus vuosia sitten lataamani BSB/kap formaatissa olevat kartat. Nämä siis skannattuja karttoja, jotka toimivat vaikka OpenCPN ohjelmalla. Koko maailma kartat vievät n. 80 gigaa. Tätä on joskus saanut latailla melko kauan

Libbsb ohjelmalla sain ne muutettua takaisin kuviksi, joista sitten valitsin tarvitsemani kartat.

Posterazor ohjelmalla sain kuvat pilpottua niin, että voin tulostaa täysikokoisia karttoja tavallisella tulostumella A4 kokoissa paloissa. Tulostuksen jälkeen kartta pitää tietenkin teipata kasaan.

Käytin koemielessä tavallista mustavalkolaseria ja olin yllättynyt kuinka hyviä karttoja onnistuin tekemään. Taidanpa lainata työpaikkani värilaseria ja tulostella kaikki tarvitsemani kartat.

Nämä voi sitten taitella kätevästi A4 kokoiseksi nipuksi ja varastoida johonkin vesitiiviiseen paikkaan.

Näin saan kätevästi itselleni ilmaiseksi hätävara kartat.

Lue lisää

Kuulostaa hyvältä. Minulla on varmistuksena ollut Tsunamis ja Open CPN " Lähes koko maailman" kartat vettä ja iskuja paremmin kestävillä 2kpl Toughbook läppäreitä. Käytössä olevat kartat olen katsonut kahdelta tabletilta ja plotterista. Paperikarttoja kertyy Välimeri - Eurooppa- Karbia välille niin paljon, ettei mahdu minnekään vaan joutuu rajoittamaan. Kulloisenkin alueen kartat karttapöytään. Muut olen säilönyt bunkan patjan alle. Sinne ne ovat jääneetkin ilman käyttöä. Ehkä joku on miettinyt paremman paperikarttojen säilytyksen. Tai hyljännyt ne kokonaan.