Miten löytää kumppani sairaana?
Omalla kohdalla kyseessä on fyysinen sairaus, jonka vuoksi ei ole niin paljon energiaa, jaksan vähemmän ja väsyn helpommin..elimistö käy hitaammin.
Olen ollut vuosia sitten tervekin.
Ilman sairautta olisin monella tapaa paljon aktiivisempi.
Jos olisin terve tai ainakin huomattavasti terveempi, voisin lähestyä kiinnostavia henkilöitä netinkin kautta, mutta nyt lähtökohtaisesti ajattelen, etten täytä kriteereitä..että jokainen haluaisi terveemmän puolison.
Sairaus vie aikalailla itsetuntoa kumppanin etsinnässä, mutta muuten en ajattele olevani yhtään sen huonompi ihminen.
Onhan niitä terveitäkin, joille toisen sairaus ei ole este, mutta vaikea tunnistaa sellaiset. Paras jos sattuisi hyvällä onnella kohtaamaan kasvotusten sellaisen sopivan, joka ei hätkähdä sairaudesta, mutta harvoin kukaan edes lähestyy, vaikka miehet muuten jossain määrin kiinnostuukin katseista päätellen. Baareissa en käy ja muualla selvinpäin lähestyvät miehet ovat olleet ulkomaalaistaustaisia ja usein vain englanninkieltä puhuvia tai yli-ikäisiä. Ei ole tullut sopivaa vastaan.
Itse voisin seurustella niin terveen kuin jostain fyysisestä sairaudesta tai masennuksesta tms kärsivän kanssa. Voisi olla helpompi, jos toinen jaksaisi fyysisesti vähän paremmin kuin itse, mutta en ole hakemassa ketään, joka hoitaisi asiat puolestani- selviän kyllä yksinkin. Kaipaan lähinnä rakkautta ja elämän jakamista yhdessä.
Miten löytää kumppani sairaana
35
625
Vastaukset
Oletko kokeillut kirjeenvaihtoa? Eiköhän sitäin vielä jossakin harrasteta. Kaveripohjalta tutustumista? Missä olisi aikaa tutustua ja kummankin tunnustella "maaperää" syöksymättä suin päin susien suuhun.
Vaihtelevien voimavarojen ja terveydentilan takia, joku semmoinen rauhallinen startti ja tutustuminen ehkä olisi mahdollista? Jos ei jaksa olla aktiivinen liikkuja ja kaikessa mukana.
Mulla ainakin on toiminut semmonen hissukseen tutustuminen ja asioista avoimesti puhuminen ( että on mm. sairauksia ja mitä ne ovat, miten arjessa näkyvät) kohtalaisen hyvin suhteita luodessa. Tottakai on niitä, jotka ajattelee jaksavansa kaiken sen minkä eteen laittaa, muttei sitten oikeesti arjessa jaksakaan. Siihen vaan pitää osata tavallaan asennoitua, että niin voi käydä...sairauksille ei mitään itse yleensä mahda. Joten niillä korteilla pelataan mitkä on kätöseen lyöty...ja toivotaan, edes puolivoittoa. :)- HelppoaNaisille
Nainen nyt löytää miehen, vaikka olisi pelkkä puhuva pää keittiön pöydällä. Toista se on olla mies. Itse olen fyysisesti täysin terve ja erinomaisessa kunnossa. Henkisestikin aika hyvässä kunnossa, vaikka itsetunnon kanssa on välillä taistelemista. Silti ei kenellekään kelpaa. Voin kuvitella jos mulla olisi joku ruumiillinen vamma, niin naisen saaminen olisi täysin nollissa. Nyt siihen on ehkä pienen prosentin mahkut vielä.
Kaikista eniten pelkään jos vammaudun jossain onnettomuudessa, niin että vaikka osin invalidisoituisin tai vaikka saisin jonkun hitaasti terveyttä alentavan sairauden ms tai vastaava, niin silloin saisi samantien heittää hyvästit parisuhde haaveille.
Mielenkiintoista on sekin, että olen yrittänyt tutustua myös erinäisiä sairauksia poteviin naisiin. Silti heilläkin on kriteerejä miehille, joten ihmettelen miksi valittaa jos kukaan ei kelpaa.
Tapailin kerran epävakaasta persoonallisuushäiriöstä sairastavaa naista. Elo hänen kanssaan oli vaikeaa ja aiheutti välillä eripuraa, koska oli niitä mielialan vaihteluja. Silti nainen väitti että hän tarvii nimenomaan terveen miehen, (jolla ei samaista häiriötä) koska terve ymmärtää häntä parhaiten. Itse olin sitämieltä, että hän olisi tarvinut vastaavanlaisen miehen koska elo välillä hänen kanssaan oli yhtä helvettiä.
Voisin lyödä vaikka millaisen summan vetoa, jos itselläni olisi vastaava sairaus, niin yksikään terve nainen ei katsoisikaan suuntaani saati elättäisi toiveita suhteesta kanssani.
Tällä naisella oli siis ollut useita suhteita takana ja kuulemma pystyi tulotasonkin kanssa valitsemaan miehiä.
Joten ongelmasi ratkesi sillä hetkellä kun synnyit naiseksi. Suhteen löydät varmasti. Kyse on vain siitä kelpuutatko miestä vai et.Ongelma onkin löytää miehiä, jotka oikeesti jaksaa jäädä rinnalle kun elämä ei olekaan helppoa. Eikä suju kuin rasvattu valssi miehen mielen mukaan. Tai sairaus nostaa irvistävää päätään ja yhteiselon spontaanius ja naisen jaksaminen onkin hataraa. Moni jätkä luikkii karkuun silloin, kun kipeemmin apua tarvisi. Kun joutus jessaa toista, eikä omat menot ookkaan sillon etusijalla yms.
Ei se ole niin yksinkertaista naisillekaan, löytää sitä kumppania joka oikeesti on valmis myös tukemaan, kun ei ole pelkkää hymyä ja aurinkoa elämä.
Panoksi varmaan kelpaa, reikä kun reikä. Mutta kuka haluaa olla pelkkä panoreikä, kun tarvii rakkautta, elämän jakamista ja pysyvyyttä?
Nimenomaan sellaisia mulkunheiluttajia ja takinkääntäjiä ei kipeenä kaipaa....- NainenRuudunTakaa
Nicitönnä kirjoitti:
Ongelma onkin löytää miehiä, jotka oikeesti jaksaa jäädä rinnalle kun elämä ei olekaan helppoa. Eikä suju kuin rasvattu valssi miehen mielen mukaan. Tai sairaus nostaa irvistävää päätään ja yhteiselon spontaanius ja naisen jaksaminen onkin hataraa. Moni jätkä luikkii karkuun silloin, kun kipeemmin apua tarvisi. Kun joutus jessaa toista, eikä omat menot ookkaan sillon etusijalla yms.
Ei se ole niin yksinkertaista naisillekaan, löytää sitä kumppania joka oikeesti on valmis myös tukemaan, kun ei ole pelkkää hymyä ja aurinkoa elämä.
Panoksi varmaan kelpaa, reikä kun reikä. Mutta kuka haluaa olla pelkkä panoreikä, kun tarvii rakkautta, elämän jakamista ja pysyvyyttä?
Nimenomaan sellaisia mulkunheiluttajia ja takinkääntäjiä ei kipeenä kaipaa....Sairaalla nimenomaan tarviikin niitä kriteereitä olla, koska arki on muutenkin vaikeaa, niin ei ole enää ylimääräisiä voimia siihen, että toinen tekee siitä vieläkin vaikeampaa. Nämä "nainen saa aina miehen" -katkerot eivät tiedä mitään siitä mitä parisuhde vaatii, henkistä toiseen ja yhteiseloon panostamista. Se on ihan eri asia kuin "seurustelu", jossa joku äijä käy vaan välillä panemassa.
- niinniinmutta
Nicitönnä kirjoitti:
Ongelma onkin löytää miehiä, jotka oikeesti jaksaa jäädä rinnalle kun elämä ei olekaan helppoa. Eikä suju kuin rasvattu valssi miehen mielen mukaan. Tai sairaus nostaa irvistävää päätään ja yhteiselon spontaanius ja naisen jaksaminen onkin hataraa. Moni jätkä luikkii karkuun silloin, kun kipeemmin apua tarvisi. Kun joutus jessaa toista, eikä omat menot ookkaan sillon etusijalla yms.
Ei se ole niin yksinkertaista naisillekaan, löytää sitä kumppania joka oikeesti on valmis myös tukemaan, kun ei ole pelkkää hymyä ja aurinkoa elämä.
Panoksi varmaan kelpaa, reikä kun reikä. Mutta kuka haluaa olla pelkkä panoreikä, kun tarvii rakkautta, elämän jakamista ja pysyvyyttä?
Nimenomaan sellaisia mulkunheiluttajia ja takinkääntäjiä ei kipeenä kaipaa....No sanohan sitten miksi naiset nimenomaan vaativat mieheltä täyttä terveyttä kelvatakseen parisuhteeseen? Jos sinun tavallasi ajatellaan, niin yhtälailla se jonkin asteista vammaa sairastava mieshän pitäisi herättää saman arvoiset mielenkiinnot parisuhteeseen kuin täysin terveetkin. Silti sairauksia potevien miesten on äärettömän vaikeaa pariutua. Eli mies kelpaa terveenä panoksi, mutta sairaana ei ole minkään arvoinen? Toisinsanoen yhä edelleenkään se miehen sisin ei ole se vetoavin seikka, vaan se ulkoinen terveys ja visuaalinen komeuden luoma kokemus.
Nyt itketään sitä miksi sairaan naisen on vaikea kumppania löytää, vaikka se ei sitä ole. Sitten valitat miesten suhtautumista asiaan, vaikka sairas mies on naiselle kuin magneetin vastakappale.
Kannattaisko arvostaa niiden miestenkin ajatusmaailmaa ennen kuin alkaa heiltä vaatimaan arvostusta omiin ongelmiin. NainenRuudunTakaa kirjoitti:
Sairaalla nimenomaan tarviikin niitä kriteereitä olla, koska arki on muutenkin vaikeaa, niin ei ole enää ylimääräisiä voimia siihen, että toinen tekee siitä vieläkin vaikeampaa. Nämä "nainen saa aina miehen" -katkerot eivät tiedä mitään siitä mitä parisuhde vaatii, henkistä toiseen ja yhteiseloon panostamista. Se on ihan eri asia kuin "seurustelu", jossa joku äijä käy vaan välillä panemassa.
Kyllä se näin on. Se vetää aika vakavaksi hetkittäin muutenkin elämän, kun ollaan tavallisen arjenkin keskellä kynnyskymyksissä miten tässä jaksaa ja selviää ns. perusasioista. Saati jos elämässä käy joku pyörimässä millon huvittaa ja millon ei huvita.
Semmosta henkistä rääkkiä enää siihen kaipaa. Niin sitä sitten helposti jääkin mielummin yksin, kun on enää kenenkään leikkikaluna.
Tasapaino ja vakaus edes ihmissuhteissa on toivottavaa, jos terveys on epävakaa.niinniinmutta kirjoitti:
No sanohan sitten miksi naiset nimenomaan vaativat mieheltä täyttä terveyttä kelvatakseen parisuhteeseen? Jos sinun tavallasi ajatellaan, niin yhtälailla se jonkin asteista vammaa sairastava mieshän pitäisi herättää saman arvoiset mielenkiinnot parisuhteeseen kuin täysin terveetkin. Silti sairauksia potevien miesten on äärettömän vaikeaa pariutua. Eli mies kelpaa terveenä panoksi, mutta sairaana ei ole minkään arvoinen? Toisinsanoen yhä edelleenkään se miehen sisin ei ole se vetoavin seikka, vaan se ulkoinen terveys ja visuaalinen komeuden luoma kokemus.
Nyt itketään sitä miksi sairaan naisen on vaikea kumppania löytää, vaikka se ei sitä ole. Sitten valitat miesten suhtautumista asiaan, vaikka sairas mies on naiselle kuin magneetin vastakappale.
Kannattaisko arvostaa niiden miestenkin ajatusmaailmaa ennen kuin alkaa heiltä vaatimaan arvostusta omiin ongelmiin.Kuka sanoi, ettei sairaat miehet olisi kelvanneetkin? Aloittajakin hyväksyi "Itse voisin seurustella niin terveen kuin jostain fyysisestä sairaudesta tai masennuksesta tms kärsivän kanssa."
Toivomus olikin, että.. " Voisi olla helpompi, jos toinen jaksaisi fyysisesti vähän paremmin kuin itse, mutta en ole hakemassa ketään, joka hoitaisi asiat puolestani- selviän kyllä yksinkin."
Ei multakaan kukaan ole koskaan tainnut kysyä, että kuinka sairaita miehiä mulla on ollut. Paitsi Super-atm oletti, että ei ole ollut. kun en luetellut sairauksia.- kerrosteoria
Nicitönnä kirjoitti:
Kuka sanoi, ettei sairaat miehet olisi kelvanneetkin? Aloittajakin hyväksyi "Itse voisin seurustella niin terveen kuin jostain fyysisestä sairaudesta tai masennuksesta tms kärsivän kanssa."
Toivomus olikin, että.. " Voisi olla helpompi, jos toinen jaksaisi fyysisesti vähän paremmin kuin itse, mutta en ole hakemassa ketään, joka hoitaisi asiat puolestani- selviän kyllä yksinkin."
Ei multakaan kukaan ole koskaan tainnut kysyä, että kuinka sairaita miehiä mulla on ollut. Paitsi Super-atm oletti, että ei ole ollut. kun en luetellut sairauksia.Niin aloittajalle kelpaa. Näinhän se naisilla menee:
Nainen sairas=kelpaa osittain sairas mieskin mutta mieluiten terve.
Terve nainen=ei missään nimessä kelpaa sairas mies.
Sairas mies=ei kelpaa naisille kuin äärimmäisessä tilanteessa eli vaikeasti sairas nainen.
Terve mies=kelpaa vain valikoidusti naisille ja siitä huolimatta paljon fyysisesti ja henkisesti terveitä jää rannalle ruikuttamaan ilman suhdetta. kerrosteoria kirjoitti:
Niin aloittajalle kelpaa. Näinhän se naisilla menee:
Nainen sairas=kelpaa osittain sairas mieskin mutta mieluiten terve.
Terve nainen=ei missään nimessä kelpaa sairas mies.
Sairas mies=ei kelpaa naisille kuin äärimmäisessä tilanteessa eli vaikeasti sairas nainen.
Terve mies=kelpaa vain valikoidusti naisille ja siitä huolimatta paljon fyysisesti ja henkisesti terveitä jää rannalle ruikuttamaan ilman suhdetta.Jaaha. En tunnista kaavaa. ☺️
Lasketaanko alkoholismi, maanisdepressiivisyys, skitsofrenia ja tic-oireet, paniikkihäiriö, jättiläiskasvu/kilpirauhas ongelmat, kolesteroli ongelmat, heikko näköisyys ilman laseja, hedelmättömyys, välilevytyrät ja reumatismi, atopia, psoriaasis, immunologinen jäkälä, virtsakivet sairauksiksi?
Tai yksisilmäisyys?
Semmosia löytynyt kumppaneilta.
Tiiä sitten mikä olis ollut oikeanlainen, että ois saanut ottaa mieheksi.- nykynaiseteikykene
NainenRuudunTakaa kirjoitti:
Sairaalla nimenomaan tarviikin niitä kriteereitä olla, koska arki on muutenkin vaikeaa, niin ei ole enää ylimääräisiä voimia siihen, että toinen tekee siitä vieläkin vaikeampaa. Nämä "nainen saa aina miehen" -katkerot eivät tiedä mitään siitä mitä parisuhde vaatii, henkistä toiseen ja yhteiseloon panostamista. Se on ihan eri asia kuin "seurustelu", jossa joku äijä käy vaan välillä panemassa.
"henkistä toiseen ja yhteiseloon panostamista."
- valehtelet
Nicitönnä kirjoitti:
Jaaha. En tunnista kaavaa. ☺️
Lasketaanko alkoholismi, maanisdepressiivisyys, skitsofrenia ja tic-oireet, paniikkihäiriö, jättiläiskasvu/kilpirauhas ongelmat, kolesteroli ongelmat, heikko näköisyys ilman laseja, hedelmättömyys, välilevytyrät ja reumatismi, atopia, psoriaasis, immunologinen jäkälä, virtsakivet sairauksiksi?
Tai yksisilmäisyys?
Semmosia löytynyt kumppaneilta.
Tiiä sitten mikä olis ollut oikeanlainen, että ois saanut ottaa mieheksi.Väitän että miehillä ei ole ollut noita sairauksia, vaan ne ovat tulleet parisuhteen aikana sillä tiedän että tuollaiset on turnoff parisuhde markkinoilla.
Tutustuin kerran treffeillä helsinkiläiseen pyörätuolilla liikkuvaan alle kolmekymppiseen naiseen. On kaunis blondi mut ikänsä liikkunu pyörätuolilla. Hänellä oli nettitreffeillä kova suosio. Viestejä sai sadalta eri henkilöltä jne. Asuttiin eri paikkakunnilla, joten vain ystävystyttiin. Tässä hän löysi minut taannoin nettitreffeiltä taas ja ihmetteli miten ihmeessä mä olen vielä haku päällä ja kehuikin vielä "tuollainen komea ja tervekin mies"
Hämmästyi kun sanoin, että ei mulla ole minkäänlaista kysyntää. Joillekin olen liian pitkä joillekin liian lyhyt. Toisille olen hintelä vinkuheinä ja kukkakeppi ja toisille ylipainoinen äklötys. Joillekin on väärän väriset hiukset ja joillekin liian lyhyet. Toisille olen väärässä ammatissa ja harrastan vääriä asioita ja näitähän riittää.
Olen sopusuhtainen vartaloltani ja suht pitkä mies, eläkevirassa hommissa, velaton, täysin terve jne, mutta ilmeisen ruma. Kysyntä niin netissä kuin ulkomaailmoissa on pyöreä nolla, koska en omaa niitä tiettyjä naisiin vetoavia piirteitä. Tasoni onkin kehari/liikuntakyvyttömissä naisissa, koska he ovat ainoita jotka lähestyvät deiteillä. Sano miksi nämä naiset minua lähestyvät? Jos he olisivat terveitä he eivät kävisi edes kusella suuntaani. Puuttuuko näiltä naisilta oman arvon tunto, koska lähestyvät oksettavan näköistä miestä?
Näinollen on jopa käsittämätöntä ajatella, että liikuntakyvytön nainenkin on tavattoman kysytty ja tämä sanoikin minulle että "onhan noita tulijoita, mutta ei ole ollut kemiaa" ja sitten täysin terve mies ei herätä naisissa minkäänlaista mielenkiintoa. Kun terveenä miehenä ei ketään saa, niin tiedänpähän sen jos sairastuisin vakavasti riistäisin todennäköisesti itseltäni hengen, koska silloin yksinäisyys olisi täysin taattu, kun näin terveenäkin suhteen löytymisen mahdollisuus on ehkä promillen luokkaa. valehtelet kirjoitti:
Väitän että miehillä ei ole ollut noita sairauksia, vaan ne ovat tulleet parisuhteen aikana sillä tiedän että tuollaiset on turnoff parisuhde markkinoilla.
Tutustuin kerran treffeillä helsinkiläiseen pyörätuolilla liikkuvaan alle kolmekymppiseen naiseen. On kaunis blondi mut ikänsä liikkunu pyörätuolilla. Hänellä oli nettitreffeillä kova suosio. Viestejä sai sadalta eri henkilöltä jne. Asuttiin eri paikkakunnilla, joten vain ystävystyttiin. Tässä hän löysi minut taannoin nettitreffeiltä taas ja ihmetteli miten ihmeessä mä olen vielä haku päällä ja kehuikin vielä "tuollainen komea ja tervekin mies"
Hämmästyi kun sanoin, että ei mulla ole minkäänlaista kysyntää. Joillekin olen liian pitkä joillekin liian lyhyt. Toisille olen hintelä vinkuheinä ja kukkakeppi ja toisille ylipainoinen äklötys. Joillekin on väärän väriset hiukset ja joillekin liian lyhyet. Toisille olen väärässä ammatissa ja harrastan vääriä asioita ja näitähän riittää.
Olen sopusuhtainen vartaloltani ja suht pitkä mies, eläkevirassa hommissa, velaton, täysin terve jne, mutta ilmeisen ruma. Kysyntä niin netissä kuin ulkomaailmoissa on pyöreä nolla, koska en omaa niitä tiettyjä naisiin vetoavia piirteitä. Tasoni onkin kehari/liikuntakyvyttömissä naisissa, koska he ovat ainoita jotka lähestyvät deiteillä. Sano miksi nämä naiset minua lähestyvät? Jos he olisivat terveitä he eivät kävisi edes kusella suuntaani. Puuttuuko näiltä naisilta oman arvon tunto, koska lähestyvät oksettavan näköistä miestä?
Näinollen on jopa käsittämätöntä ajatella, että liikuntakyvytön nainenkin on tavattoman kysytty ja tämä sanoikin minulle että "onhan noita tulijoita, mutta ei ole ollut kemiaa" ja sitten täysin terve mies ei herätä naisissa minkäänlaista mielenkiintoa. Kun terveenä miehenä ei ketään saa, niin tiedänpähän sen jos sairastuisin vakavasti riistäisin todennäköisesti itseltäni hengen, koska silloin yksinäisyys olisi täysin taattu, kun näin terveenäkin suhteen löytymisen mahdollisuus on ehkä promillen luokkaa.En valehtele. Miehet ei kukaan ole mainostaneet ko.sairauksiaan mitenkään äänern. Paitsi yksi kertoi välilevyvaivoistaan ja jäkälästä. Ylipäänsä mitä tiesi itsekään. Jättiläiskasvusta joka tulee kilpparista mulle kerrottiin pian.
Ne mitä on päällepäin jo itsekin nähnyt, ovat atopia, psoriasis, jättiläiskasvu, tic oireet/ pakko oireet sekä tuo toinen viallinen silmä, joka oli jätetty päähän. Mutta sillä ei näe. Vamman näki selvästi.
Psyykkiset oireet sairaudet miehet visusti salasi, mutta kyllähän ne julki tuluvat yhdessä ollessa. Osalla hetipian ja osalla vasta myöhemmin, suhteen vedellessä viimeisiä. Lipsahtaen.
Muut sisäiset sairaudet on kerrottu suhteen aikana, kun on tullut tunne että uskaltaa. Tai jotenkin oirehtii ja tietysti se herättää huomion. Reuma ei ole aktiivinen ja on hallittavissa, joten nivelvaurioita ei vielä tuolloin ollut. Miehillä se on harvinainen, mutta käsittääkseni äidiltä peritty tässä tapauksessa.
Virtsakivet vii tulla koska vaan ja tulikin. Välilevyt tuittaa usealle suomalaiselle ongelmia, ei mitenkään ihmeellistä.
Mä en noita muita asioita osaa karsastaa, kuin alkoholismia ja mielenterveysongelmia. Ne on yleensä sen verran elämää hallitsevia ja haittaavia. Toisin kun noi muut, hyvällä hoidolla ja ajoissa havaittuna.Nicitönnä kirjoitti:
En valehtele. Miehet ei kukaan ole mainostaneet ko.sairauksiaan mitenkään äänern. Paitsi yksi kertoi välilevyvaivoistaan ja jäkälästä. Ylipäänsä mitä tiesi itsekään. Jättiläiskasvusta joka tulee kilpparista mulle kerrottiin pian.
Ne mitä on päällepäin jo itsekin nähnyt, ovat atopia, psoriasis, jättiläiskasvu, tic oireet/ pakko oireet sekä tuo toinen viallinen silmä, joka oli jätetty päähän. Mutta sillä ei näe. Vamman näki selvästi.
Psyykkiset oireet sairaudet miehet visusti salasi, mutta kyllähän ne julki tuluvat yhdessä ollessa. Osalla hetipian ja osalla vasta myöhemmin, suhteen vedellessä viimeisiä. Lipsahtaen.
Muut sisäiset sairaudet on kerrottu suhteen aikana, kun on tullut tunne että uskaltaa. Tai jotenkin oirehtii ja tietysti se herättää huomion. Reuma ei ole aktiivinen ja on hallittavissa, joten nivelvaurioita ei vielä tuolloin ollut. Miehillä se on harvinainen, mutta käsittääkseni äidiltä peritty tässä tapauksessa.
Virtsakivet vii tulla koska vaan ja tulikin. Välilevyt tuittaa usealle suomalaiselle ongelmia, ei mitenkään ihmeellistä.
Mä en noita muita asioita osaa karsastaa, kuin alkoholismia ja mielenterveysongelmia. Ne on yleensä sen verran elämää hallitsevia ja haittaavia. Toisin kun noi muut, hyvällä hoidolla ja ajoissa havaittuna.Niin ja uskon ongelman olevan asenne ulkomaailmaan, jos oot kovin äkäisen oloinen tai jotenkin hermo ihmiset karttaa.
Terveetkin ihmiset on yksin, mutta usein kai siksi ettei ole yritystä tarpeeksi tavalla tai toisell, luonne on jotenkin vaikea siinä määrin, että toinen kokisi olevansa tasavertainen tai suhteen mukavaksi. Onhan niitä syitä.
Ei sairaudet ole este, mutta ne voivat olla hidaste. Ja tokihan osa ihmisistä pitää kaikkia sairauksia taakkana ja osa suhteuttaa ne toimintakykyyn yms.
Ne voivat olla ajoittain varsin invalidisoivia, vaikkei pysyvästi vammauttsvia tai hallitsevia.
- Totuus-
Sairas nainen haluaa top 10 komean miehen. Aloittajalle tuskin kelpaa mikään tavis ätmi mies joka on kaikin puolin terve ja jaksaisi hyvin. Varmaan joku axl smith olisi aloittajalle sopiva kumppani.
- siinä.hyviä.aviomiehiä
naiset on sanonut että arabimiehet on täydellisiä ja hyviä miehiä ja osaa rakastella samoin tinderimiehet ja kolmas naiset miehen ruumiissa eli neiti miehet suomi pullollaan heitä ja on sinkkuina ja varattuina ja niihin rakastutaan
- idioottiin.kyllästynyt
Haista sinä Välimerkitön tindereinesi pitkä pee äläkä sekaannu tähän keskusteluun.
Mulla on tää;
http://www.terve.fi/laaketieteen-sanasto/?search=SMA III
Ei oo kivaa ei. Mutta silti vielä kävelen omin jaloin suht normaalisti, jopa usean kilometrin. Eikä kukaan randomi huomaa mitään, ennen kuin yritän nousta tuolista tai jotain vastaavaa. Päästessään tätä hetkeä todistamaan, tuntemattomat saattavat ihmetellä, että mikäs sulla nyt on, huippaako sua tai jotain. Jos siis mitään viitsivät sanoa. Ei kukaan ventovieras osaa samaistua tähän, koska sairaus on erittäin harvinainen. Tuskin monet ovat siitä koskaan kuuleetkaan.
Ja sit tää meidän kulttuuri vituttaa. Kaikkialla pitäis aina istua. Aina pitää miettiä, että jaksankohan nyt nousta juuri tuolta tuolilta. Sellainen perus 40cm korkunen alkaa olla jo tosi iso rasti. Siksi mieluummin seison jos ei oikeasti oo aivan pakko istahtaa. Mutta näin ilmoittaessani joudun silloin tällöin ensin vastailemaan kysymyksiin kuten "miks, onko sun selkäs kipeä?" tai kieltäytymään uudelleen mikäli seisomisen vaihtoehto ei toisia miellytä. Ei sitten oikeastaan oo ongelmaa, jos on voinut aiemmin todeta, että tästä jaksan melko vaivattomasti nousta.
Kaikista vittumaisinta on se, kun on joutunut toteamaan, ettei ikinä voi tulla vaikka sotilaslentäjäksi, josta siis tosi pitkään eniten unelmoin. Ilman sairauttani, mulla olisi ollut muuten erinomaiset edellytykset pärjätä huipputasolla vaikka just siinä ammatissa tai jonain kilpa-autoilijana. Suoranaista kohtalon ivaa sanan suurimmassa merkityksessä.
No, kuten olen sanonut, olen päässyt tästä yli. Vaikka vitun kauan se kestikin. Olen kasvanut ihmisenä paljon. Teen parhaani niillä vahvuuksilla mitä mulla on, ja nyt elämä maistuu :)Kopioikaa koko linkki III:sta myöden selaimeenne. Tää ei näköjään tajunnut että siinä lopussa kuuluu olla välilyönti.
- eituovielämitään
Vielä vittumaisempaa on se, kun on joutunut toteamaan, ettei ikinä voi tulla vaikka diktaattoriksi tai maailman mahtavammaksi mieheksi, josta siis tosi pitkään eniten unelmoin. Ilman sairauttani, mulla olisi ollut muuten erinomaiset edellytykset pärjätä huipputasolla vaikka just siinä ammatissa tai jonain mahtavana miehenä. Suoranaista kohtalon ivaa sanan suurimmassa merkityksessä.
eituovielämitään kirjoitti:
Vielä vittumaisempaa on se, kun on joutunut toteamaan, ettei ikinä voi tulla vaikka diktaattoriksi tai maailman mahtavammaksi mieheksi, josta siis tosi pitkään eniten unelmoin. Ilman sairauttani, mulla olisi ollut muuten erinomaiset edellytykset pärjätä huipputasolla vaikka just siinä ammatissa tai jonain mahtavana miehenä. Suoranaista kohtalon ivaa sanan suurimmassa merkityksessä.
Nää on henkilökohtaisia juttuja. Miten kukin ne kokee. Se on aivan eri asia, oletko ollut pyörätuolissa koko ikäsi ja tottunut siihen alusta saakka, vaiko sitä ennen jo päässyt kunnolla maistamaan, mihin susta on tai voisi olla. Ja sitten eräänä päivänä, yksi ainoa asia muuttaa kaiken lopullisesti. Se on kuin ikuista henkistä kidustusta kun joutuu yllättäen sivustakatsojaksi ja jokaisessa päässä pyörivässä lauseessa on vähintään yksi jos-sana.
Mikäli et oo nähny elokuvaa "Me Before You" tai lukenu sitä kirjaa, suosittelen, jos haluut ymmärtää mua paremmin. Itse pysyn samaistumaan tuon miespääosan hahmoon erittäin hyvin, vaikka monet häntä arvostelevatkin samaan sävyyn kuin sinä mua nyt. Ei mulla tietenkään yhtä paha tilanne oo kuin hänellä, hän on eräänlainen ääritapaus. Mutta saattaisin kuitenkin itse toimia samoin hänen asemassaan.Kugelberg-Welanderin tauti? Saako udella, ei ole pakko vastata tietenkään, jos koet että kyselen liian arkaluontoisia tai henkilökohtaisia asioita sinulta, kaiken kansan edessä. Ymmärrän jos et halua kertoa enempää.
Mutta kysyn silti, että onko tuossa millainen ennuste liikuntakyvyn suhteen tai sinulla? Onko leikkauksia tarvinut tehdä? Olen kerran aiemmin kuullut kyseisestä taudista, mutta en ole koskaan ennen lukenut tarkemmin mitä se pitää sisällään, kun vasta nyt.
Ootko huomannut, että kun terveys ei ole itsestäänselvyys, että osaat arvostaa tiettyjä asioita ehkä enemmän sairastumisen myötä tai edetessä? Tuo tietynlainen elämästä kiitollisuus välittyy mulle sun kirjoituksista. Mikä on mukava huomata, ihan sun oman itsesi vuoksi. :)Nicitönnä kirjoitti:
Kugelberg-Welanderin tauti? Saako udella, ei ole pakko vastata tietenkään, jos koet että kyselen liian arkaluontoisia tai henkilökohtaisia asioita sinulta, kaiken kansan edessä. Ymmärrän jos et halua kertoa enempää.
Mutta kysyn silti, että onko tuossa millainen ennuste liikuntakyvyn suhteen tai sinulla? Onko leikkauksia tarvinut tehdä? Olen kerran aiemmin kuullut kyseisestä taudista, mutta en ole koskaan ennen lukenut tarkemmin mitä se pitää sisällään, kun vasta nyt.
Ootko huomannut, että kun terveys ei ole itsestäänselvyys, että osaat arvostaa tiettyjä asioita ehkä enemmän sairastumisen myötä tai edetessä? Tuo tietynlainen elämästä kiitollisuus välittyy mulle sun kirjoituksista. Mikä on mukava huomata, ihan sun oman itsesi vuoksi. :)Tää meni multa ohi kun alkoi samaan aikaan tulla muitakin ilmoituksia tusinatolkulla. Tuo uusi ketjuni käsittelee varsin polttavaa puheenaihetta.
Ennuste on se, että lihasrappeuma etenee hitaasti mutta varmasti, eikä sille näillä näkymin muuta voi. Tärkeää on, että pysyy liikkeellä ja mm. kävelee mahdollisimman paljon ja muullakin tavoin harrastaa hyötyliikuntaa. Puhdasta lihastreeniä en enää henkisesti jaksa harrastaa, koska niin tehdessään joutuu jatkuvasti kohtaamaan kylmät tosiasiat, ja sitä paitsi, tuloksia ei lihasvoiman kasvun muodossa tunnu saavan juuri nimeksikään. Kaikenlainen treeni on siis oikeastaan pelkkää viivytystaistelua. Olen onnellisimmillani, kun ei tartte ajatellakaan koko asiaa. Tämä onnistuu siten, että kun lähtee liikkeelle, on siihen aina oltava jokin muu syy kuin silkka treeni.
En tiedä onko arvostuksen määrä lisääntynyt tiettyjen asioiden suhteen, mutta varmaankin on saanut uusia näkökulmia - sellaisia, joita tuskin muuten olisi voinut saada. Nää on kuitenkin vain spekulaatioita, kun ei voi tietää, miten asiat kokisi nyt jos sairautta ei olisi koskaan ollutkaan.MiesJokaTietääMitäHaluaa kirjoitti:
Tää meni multa ohi kun alkoi samaan aikaan tulla muitakin ilmoituksia tusinatolkulla. Tuo uusi ketjuni käsittelee varsin polttavaa puheenaihetta.
Ennuste on se, että lihasrappeuma etenee hitaasti mutta varmasti, eikä sille näillä näkymin muuta voi. Tärkeää on, että pysyy liikkeellä ja mm. kävelee mahdollisimman paljon ja muullakin tavoin harrastaa hyötyliikuntaa. Puhdasta lihastreeniä en enää henkisesti jaksa harrastaa, koska niin tehdessään joutuu jatkuvasti kohtaamaan kylmät tosiasiat, ja sitä paitsi, tuloksia ei lihasvoiman kasvun muodossa tunnu saavan juuri nimeksikään. Kaikenlainen treeni on siis oikeastaan pelkkää viivytystaistelua. Olen onnellisimmillani, kun ei tartte ajatellakaan koko asiaa. Tämä onnistuu siten, että kun lähtee liikkeelle, on siihen aina oltava jokin muu syy kuin silkka treeni.
En tiedä onko arvostuksen määrä lisääntynyt tiettyjen asioiden suhteen, mutta varmaankin on saanut uusia näkökulmia - sellaisia, joita tuskin muuten olisi voinut saada. Nää on kuitenkin vain spekulaatioita, kun ei voi tietää, miten asiat kokisi nyt jos sairautta ei olisi koskaan ollutkaan.No pessimismiin vajoaminen ainakin olisi terveyttä heikentävää, sinä et näytä siihen vajonneen. Tottahan tuo on, että voi vain spekuloida miten asiat olisi, jos ne olisi toisin. Ja jos olisi vaikka vertailukuvaa omakohtaisen terveyden elinkaarella. Mä en ainakaan muista mimmoista elämä oli ilman jotain kipuja. Aina jossain on kipuja.
Sinulle rutkasti tsemiä ja liikuntakykyä ylläpitäviä kilsoja. Näillä korteilla se on pelattava, mitkä jaettu on.Nicitönnä kirjoitti:
No pessimismiin vajoaminen ainakin olisi terveyttä heikentävää, sinä et näytä siihen vajonneen. Tottahan tuo on, että voi vain spekuloida miten asiat olisi, jos ne olisi toisin. Ja jos olisi vaikka vertailukuvaa omakohtaisen terveyden elinkaarella. Mä en ainakaan muista mimmoista elämä oli ilman jotain kipuja. Aina jossain on kipuja.
Sinulle rutkasti tsemiä ja liikuntakykyä ylläpitäviä kilsoja. Näillä korteilla se on pelattava, mitkä jaettu on.Floppi on juuri nähty ja sökötetty on.
- Pillujen--asiantuntija
Mies saisi olla suht terve ja jaksava. No mitäs sairas nainen antaa miehelle sitten parisuhteessa. Jaksatko edes harrastaa seksiä koskaan vai joutuuko mies runkkaamaan? Jaksatko lähtee lenkille tai konerttiin vai ollaankos sitä vaan kotona sohvalla? Nainen ei koskaan kerro koko totuttaa itsesään. Ihan normi juttu naisille että yrittävät houkutella miestän ansaan. Paljonko miehen pitää tienata rahaa että sinulle kelpaa, kelpaako 160 cm ätmi sinulle vai pitääkö olla 180 cm komea hunksi?
- kysearvoasetelmista
Eiköhän tuossakin ole se perus asetelma, että miehen pitää hyväksyä kaikki naisen vaatimukset ja elämäntapa muutokset, mutta kuten terveissäkin suhteissa miehen toiveita elämästä ei oteta kuuleviin korviin.
On ok ja hellyyttävää, jos mies jää kotiorjaksi ja hukkaa oman elämänsä omaishoitajan hommiin. Naiselle taas sanottaisiin vastaavissa tapauksissa, että "saisit terveenkin miehen mitä tuollaiseen elämään jäät neljän seinän sisälle"
Eniten mua ärsyttää tämä erilainen arvoasetelma, jossa sairasta miestä kyllä saa sortaa ja syrjiä, mutta nainen nähdään paljon arvokkaampana sairaanakin.
Jos joskus ymmärrettäis että se mieskin kaipaa läheisyyttä ja päähän silittelyä, niin sitten ymmärtäisin paremmin aloittajankin kaipuun suhteeseen.
Muttakun mies nähdään vaan panona. Terve mies panee paremmin kun sairas. Samaahan ei saa arvostella toisinpäin missään nimessä.
- Pillujen--asiantuntija
Naiset pitää ätmejä sairaina koska ovat rumia eivätkä näe mitään hyvää ätmeissä. Antakaa nyt vähän hyväksyntää ätmeille ja tulkaa sitten kysymään että kelpaako sairas nainen.
- Kurppa-nainen
Palstalla on masentuneita ätmejä. Siitä vaan valitse.
- ghccbbbbbbb
Ehkä sulla oli sellanen nokan edessä mutta päätit alkaa epäileen ja vähätteleen, mutta ole huoleti,en enää etsi ketään, olen yksin loppuelämäni, sait mitä halusit.
Olisit edes kunnolla syyt kertonu vaan helpompi uskoa niitä jotka puhuvat paskaa toisesta mikä ei pidä paikkaansa - kokemusta.riittää
Eihän tuota löydä tervekään!
Kokemusta riittävästi, olenhan jo 70 terve ja kohtuullisen hyvätuloinen mies. - Sadness_
Se on todennäköisesti vaikeaa. Pitäisi olla jotain, mikä helpottaisi toisen oloa / arkea. Pitäisi siis kohdata sellainen ihminen, joka tarvitsisi jotain mitä sinulla on hänelle tarjota ja toisin päin. Mutta jos ei jaksa jatkuvasti kohdata ihmisiä, varsinkaan kokeakseen vain uuden pettymyksen. Pettymyksen sillä tavalla, että muut kokee arkesi ja elämäsi olevan liian rankkaa heille. Silloin helposti kokee, että on parempi olla yksin. Vaikka ihminen tarvitsee ihmistä.
- Kaikysyäsaa
Eikä ruma ätmi kelpaa edes sairaalle naiselle. Naisten nirsoudelle löytyi siis yksi taso lisää
- hombremuyenfermo
Jos vaan nettiin pääsee, voi Pillua pyydystää läppärilläkin..
Ku olin yxin kotona kipsipakettina, oli kone aina auki ja Skypestä
ilmaantui yx mukava bisexypetoflikka noin 50km takaa
Oli eroamassa impotentita miehestään ja oli saanut vinkin
lesbokumppaniltaan!!
Vaatis sitoutumaan siten, etten saa käyttää miehiä
mutta naisia vapaasti--:D sehän sopis vallan mainiostikin
sexypeto tuli aina ku kerkes viihdyttelemään yumm yumm - Monisairas
Sinulla aloittaja vaikuttaisi olevan joku ms-tyyppinen tms. fatiikkia ym. oireita aiheuttava sairaus. Itsellä on ollut myös vastaavankaltaista rajoitetta pitkään, joka on osin muidenkin pääteltävissä/havaittavissa. Välillä oikein yllättyy miten väärin ihmiset arvioivat todellisen toimintakyvyn.
Joskus lääkärit, psykologit ym. ovat kyselleet parisuhdeasioista ikäänkuin eivät lainkaan ymmärtäisi sairauksien merkitystä yhteiselämän kannalta. Itse olen välillä vastaillut näsäviisaasti, haluttomasti jopa provosti kun on ärsyttänyt se ymmärtämättömyys. Eräs psykiatri laittoi diagnoosiksi tunne-elämän kehittymättömyyden ja jonkun muun kehityshäiriön sekä persoonallisen puhetavan. Toisaalla keskussairaalassa ei puhuttu mitään tällaisista vaan ymmärrettiin hermoston ja hormonipuutteiden merkitys. Mielestäni minulla ei olekaan lainkaan kehityshäiriötä vaan melkeimpä päinvastoin eli mm. ei ole tarvetta valehdella, ilkeillä, manipuloida, pettää yms.
Totuus asiasta on että periaatteessa varmaan kiinnostaa, mutta koen kuten sinä aloittaja. Itse asiassa osittain juuri hormonipuutteista johtuen olisin tunne-elämän suhteen parempi kuin moni muu, sillä olen rauhallinen, empaattinen ja kykenen mielestäni lukemaan ihmisten tunteita. Minua ei esim. ärsytä lainkaan vaikka naisella olisi kovat pms-oireet, sillä ne ovat normaaleja. Erään tutkijan mukaan pms olisi evoluutibiologinen tiedostamaton strategia, jolla voidaan selvittää sopiva kumppani. Jos ymmärtää pms:n jatkoon ja jos ei niin sitten ei jatkoon... - EdesUnissa
Aloittajan fyysinen sairaus ei kuulosta maata kaatavalta jos se ilmenee vain väsymyksenä. En epäile etteikö sekin voisi vaikuttaa itseluottamukseen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .1307054Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631654310Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen533432Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4913069Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2932060Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde361723Kaksi lasta kuoli kolarissa Seinäjoella. Tutkitaan rikoksena
Henkilöautossa matkustaneet kaksi lasta ovat kuolleet kolarissa Seinäjoella. Kolmas lapsi on vakasti loukkaantunut ja201631- 911553
Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että1751461Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito151416