Hei,
Olen tässä jonkin aikaa ihmetellyt erästä asiaa ja nyt keksin, että täällähän on palsta josta voi kysyä. Eli eikö linssin valovoima ole periaatteessa linssin halkaisija / linssin polttoväli?
Mutta sitten kun tullaan käytäntöön, niin esimerkiksi minun fisheye-objektiivin linssin halkaisija on 55mm ja polttoväli 10mm. Silti valovoima on vaan f/2.8. Sitten on 58mm objektiivi, jossa halkaisija on vain 28mm, mutta valovoimaa onkin f/2.0.
Eihän tässä ole mitään järkeä?
Osaisiko joku valaista asiaa?
Kiitän.
Valovoimasta
gjhgjkhgjhgfhjfghkghkfj
10
429
Vastaukset
- Nikon_kamera
Kyseisessä laskukaavassa ei halkaisija tarkoita etulinssin halkaisijaa, vaan optiikan "putken" fyysistä halkaisijaa, oikeammin sanottuna sen valoa keräävän etuosan sisäläpimittaa. Tämä halkaisija on normaali- ja teleobjektiiveilla varsin tarkasti sama kuin etulinssin halkaisija, mutta laajakulmissa, ja etenkin kalansilmäoptiikoissa, etulinssi on tavallisesti huomattavasti suurempi.
Jos 58 mm optiikan etulinssi on todellakin 28mm, ei valovoima voi olla ihan f/2, mutta tarpeeksi lähellä kuitenkin. Sitäpaitsi optiikoitten todelliset polttovälit saattavat heitellä jopa -2mm tuossa normaalioptiikoitten alueella, eli jos optiikka onkin todellisuudessa 56mm, pitää etulinssin halkaisija kutinsa valovoiman kanssa. Siis jompi kumpi heittää ilmoitetusta, mutta kumpi?- jsdfhgdjfhgdjfh
Eikös se etulinssin pinta-ala ole se määräävä tekijä, paljonko sitä valoa kerätään? Hassataanko se johonkin laajakulmaisissa, eli ovat huonosti suunniteltu... Ehkä minulla on ahdas "putki" päässä nyt kun ei meinaa hoksata.
jsdfhgdjfhgdjfh kirjoitti:
Eikös se etulinssin pinta-ala ole se määräävä tekijä, paljonko sitä valoa kerätään? Hassataanko se johonkin laajakulmaisissa, eli ovat huonosti suunniteltu... Ehkä minulla on ahdas "putki" päässä nyt kun ei meinaa hoksata.
Entäs kun otin tuosta hyllyltä käteen zoomin jonka lyhyn polttoväli in 18 mm ja pituus 115 mm etulinssin ollessa halkaisijaltaan 72 mm niin entä sitten? Niin ja valovoimaa sanotaan olevan tuolla pituudella F3,5 verran.
Jos olen oikeassa (saatan olla väärässäkin) niin tuo määre ei suoraan ole siirrettävissä nykylinsseihin joissa on noita linssejä kasapäin vaan se tehtiin kun koko optiikka oli vain linssi putken päässä.
Tehtaan jotka noita laseja valmistavat tuskin määrittävät valovoimaa viivotin kädessään!jsdfhgdjfhgdjfh kirjoitti:
Eikös se etulinssin pinta-ala ole se määräävä tekijä, paljonko sitä valoa kerätään? Hassataanko se johonkin laajakulmaisissa, eli ovat huonosti suunniteltu... Ehkä minulla on ahdas "putki" päässä nyt kun ei meinaa hoksata.
Jos kuvittelet että nykyobjektiivit ovat huonosti suunniteltuja, niin voit suunnitella paremmin. Lyhyt laajakulma, jonka optinen keskipiste on rungon sisällä ei ole rakenteeltaan niin yksinkertainen kuin voit olettaa.
Ihan ohimennen mitä polttoväli ylipäätään tarkoittaa kalansilmissä? Normaaleilla objektiiveillahan kuvakulman voi suoraan laskea polttovälistä ja kennokoosta, mutta kalansilmissä kuvakulma on 180 astetta.
Tässä näkee vähän kalansilmän rakennetta:
http://michel.thoby.free.fr/Fisheye_history_short/Pour_le_web-1200-EN.jpg
Yleisesti jos objektiivi on tarkennettu äärettömään ja katsotaan suoraan objektiivia kohti tulevia valonsäteitä, jotka kuvautuvat kuvan keskelle näiden läpimitta polttovälin päässä kennosta on sama kuin aukon koko. Telellä tämä optinen keskipiste on etulinssin edessä (ihan määritelmän mukaan.). Laajakulmalla se on yleensä rungon sisällä. Tämä myös selittää, miksi laajakulmat ovat yleensä niin isoja.
- kuuuukkeli
Eikö se oikea aukon koko ole himmentimen kuva, joka näkyy linssin edestä, eli ei koko etulinssi, vaan aukko sellaisena kuin se näkyy etulinssin pinnalla.
- VoiTeitäOttakaaSelvää
Kyllä optiikat suunnitellaan "mittanauha kädessä". Suunnitelija tietää tasan tarkkaan mikä valovoimaksi tulee. Laajakulmat ovat siitä omituisia kakkuloita, että niitten optinen keskipiste tosiaankin saattaa olla koko fyysisen optiikan takana. Eli suunnilleen siinä pitää olla se oikean kokoinen "reikä". Onhan vähänkään ajattelukykyä omaavan silloin tajuttava, että linssistön on oltava melkoisen iso että ylimalkaan saadaan tarpeellinen kuvakulma aikaiseksi.
Kalansilmäoptiikoita ei oikeastaan pitäisi ottaa näihin keskusteluihin mukaan ollenkaan, koska niitten projektio eroaa kaikista taso-optiikoista aivan ratkaisevalla tavalla.
Joissain zoomeissa kakkulan kiinteää linssien halkaisijaa käytetään hyväksi siten, että lyhyillä polttoväleillä suurin aukko on suurempi kuin pitkillä polttoväleillä, mikä on ihan ymmärrettävää ja hyödyllistä. Joissain zoomeissa taas on päädytty ratkaisuun, jossa suurin aukko on se, minkä optiikka kykeneen saamaan irti pisimmällä polttovälillä. Sellainen tietysti käyttäytyy jossain suhteessa johdonmukaisemmin (aukko ei pienenekään zoomatessa telepäähän täydellä aukolla), mutta todennäköisesti silloin heitetään hukkaan osa laajapään potentiaalisesta valovoimasta. - humpuuki-äijiä-kaikki
Eipä tainnut olla tietämystä tällä foorumilla.
- Tsuumikos
Minulla on käsitys, tai arvaisin, että valovoiman käsite ja kaava on kehitelty jonkinlaisena konventiona ensin. Myöhemmin linssejä on ryhdytty käyttämään objektiivien valmistukseen monipuolisemmin erilaisia muotoja. On voimakkaasti valoa kokoavia linssejä, on asfäärisiä ja ties mitä muotoja, muitakin kuin pallopintaisia kuperia linssejä. Jos katsellaan kaavakuvia objektiiveista, niin saattaa näyttää siltä, että monessa on etulinssi valtavan kokoinen suhteessa taaempiin verrattuna. Tarkennusmoottori vie tilaa. Taktiikka lienee muuttunut silloin, kun automaattitarkenteisia objektiiveja alettiin valmistaa - luultavasti silloin korostui tämä trendi: voimakkaasti valoa keräävä /tiivistävä suuri etulinssi, pienemmät linssit takana. Nykyään objektiivin läpi kulkevan valon määrä voidaan suunnitella ja mitata ehkä eri tavalla kuin oli alun perin valovoiman käsitettä kehiteltäessä?
- Nikon_kamera
Valovoima on aika yksinkertainen mekaaninen yhtälö. Optiikan läpi menevän valon määrä riippuu paitsi suhteellisesta aukosta, myös lasilaaduista, linssien määrästä ja paksuudesta sekä heijastuksenestokalvojen laadusta.
Tästä syystä kriittisissä tilanteissa ei käytetä suhteellista aukkoa valotuksen määrittelyyn (eli f-lukua), vaan läpäisylukua T, joka kertoo todellisen läpimenevän valon määrän eränlaisena virtuaalisena f-lukuna. Tämä luku T on aina pienempi kuin vastaava F-luku samalla aukolla. Eli jos vaikkapa optiikan suhteellinen aukko on F/2, voi sen läpäisyluku olla samalla astuksella T/2,4 (koska kyseessä on murtoluvun nimittäjä, se on pienempi luku).
Elokuvaoptiikat ovat monimutkaisia rakenteeltaan, koska kuvakulma ei saa muuttua tarkennettaessa. Niissä on siis paljon linssejä ja niissä ei tavallisesti ole ollenkaan F-asteikkoa, pelkästään T-asteikko. Tämä siksi, että T-asteikko pitää jokaisessa optiikassa yhtä valotusmittarin antama lukeman kanssa. Leffaa kuvatessa (etenkin filmiaikaan) ei ollut varaa vääriin valotuksiin, niinpä jos valotusmittari näyttää f/5,6 pitää optiikan valomäärän olla todellakin f/5,6 vastaava, ei se, joka menisi läpi teoreettisesti häviöttömästä optiikasta aukolla f/5,6. Siispä kamera-assistentti säätää optiikan kohtaan T/5,6, jolloin todellinen suhteellinen aukko on jossain f/4,8 kieppeillä. Mutta sillä ei ole todellista väliä valotuksen kannalta. Nikon_kamera kirjoitti:
Valovoima on aika yksinkertainen mekaaninen yhtälö. Optiikan läpi menevän valon määrä riippuu paitsi suhteellisesta aukosta, myös lasilaaduista, linssien määrästä ja paksuudesta sekä heijastuksenestokalvojen laadusta.
Tästä syystä kriittisissä tilanteissa ei käytetä suhteellista aukkoa valotuksen määrittelyyn (eli f-lukua), vaan läpäisylukua T, joka kertoo todellisen läpimenevän valon määrän eränlaisena virtuaalisena f-lukuna. Tämä luku T on aina pienempi kuin vastaava F-luku samalla aukolla. Eli jos vaikkapa optiikan suhteellinen aukko on F/2, voi sen läpäisyluku olla samalla astuksella T/2,4 (koska kyseessä on murtoluvun nimittäjä, se on pienempi luku).
Elokuvaoptiikat ovat monimutkaisia rakenteeltaan, koska kuvakulma ei saa muuttua tarkennettaessa. Niissä on siis paljon linssejä ja niissä ei tavallisesti ole ollenkaan F-asteikkoa, pelkästään T-asteikko. Tämä siksi, että T-asteikko pitää jokaisessa optiikassa yhtä valotusmittarin antama lukeman kanssa. Leffaa kuvatessa (etenkin filmiaikaan) ei ollut varaa vääriin valotuksiin, niinpä jos valotusmittari näyttää f/5,6 pitää optiikan valomäärän olla todellakin f/5,6 vastaava, ei se, joka menisi läpi teoreettisesti häviöttömästä optiikasta aukolla f/5,6. Siispä kamera-assistentti säätää optiikan kohtaan T/5,6, jolloin todellinen suhteellinen aukko on jossain f/4,8 kieppeillä. Mutta sillä ei ole todellista väliä valotuksen kannalta.Syy T aukkoihin on, että valotus elokuvissa on tarkempaa hommaa. Valoisuuden äkillisen muutoksen huomaa helposti elokuvasta. Still kuvissa ei juuri 1/3 aukon ero vaikuta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1482301- 271958
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231918Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.851720Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?641514Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201286Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo381190- 111178
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan371173Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101157