Mikä on riittävä lepoaika?

Kiitos näistä lämpimistä sanoista, on kiva, että pääset purkamaan ahdistustasi. Voin terapioida sinua jatkossakin :D

Käräjäoikeus kuitenkin perusteli tuomiotaan sillä ettei riittäviä lepoaikoja noudatettu koska ajettiin yhtämittaa liian kauan. Se on eri asia kuin yleinen väsymystila vaikkapa valvotun yön jälkeen.

Voiksuhali !

Kukaan ei kai ole eri mieltä siitä etteikö moottoriveneilijä olisi laiminlyönyt useitakin asioita. Syyllisyydestäkään ei ole erimielisyyttä eikä moottoriveneilijä sitä kiistänyt.

Perustuslain mukaan oikeuden pitää antaa perusteltu päätös. Kun käräjäoikeus perustelee päätöstään lepoaikojen laiminlyömisellä, se on osa päätöstä ja myös sen pitää perustua lakiin. Muuten oikeus voisi perustella päätöstään ihan yhtä hyvin ihonvärillä tai uskonnolla.

Minua kiinnostaa mihin lakiin päätös ja sen perustelu lepoajoista nojaa. Jos sellaista lakia ei ole, perustelua ei voi käyttää. Koska päätöksessä on useita perusteluja ja jokainen perustelu vaikuttaa syyllisyyteen ja sen kautta tuomioon, asialla on merkitys.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

Kukaan ei kai ole eri mieltä siitä etteikö moottoriveneilijä olisi laiminlyönyt useitakin asioita. Syyllisyydestäkään ei ole erimielisyyttä eikä moottoriveneilijä sitä kiistänyt.

Perustuslain mukaan oikeuden pitää antaa perusteltu päätös. Kun käräjäoikeus perustelee päätöstään lepoaikojen laiminlyömisellä, se on osa päätöstä ja myös sen pitää perustua lakiin. Muuten oikeus voisi perustella päätöstään ihan yhtä hyvin ihonvärillä tai uskonnolla.

Minua kiinnostaa mihin lakiin päätös ja sen perustelu lepoajoista nojaa. Jos sellaista lakia ei ole, perustelua ei voi käyttää. Koska päätöksessä on useita perusteluja ja jokainen perustelu vaikuttaa syyllisyyteen ja sen kautta tuomioon, asialla on merkitys.

Lue lisää

Oletko nähnyt oikeuden päätöksen? Nopealla haulla löysin vain IL:n jutun päätöksestä. Siinä listataan kasa laiminlyöntejä, joista suurin osa ei liity mitenkään suoraan lakiin.

Esimerkiksi kuljettajalla ei ollut merenkulullista koulutusta. Eihän tätä mikään laki vaadi. Toki vaaditaan riittävät tiedot ja taidot veneen kuljettamiseen. Ilmeisesti oikeus näki tässä puutteita. Jutussa mainitaan myös lukihäiriö. Ei kai lukihäiriöisiltä ole veneilyä kielletty laissa? Samoin plotterin käyttö kartan sijaan. Tuskin sekään on kiellettyä.

Tuon IL:n jutun perusteella näkisin, että tuo lepojuttu on vain yksi tapa ymmärtää miten on mahdollista jäädä purjevene näkemättä. Pitkähkön yhtenäisen ajomatkan katsottiin heikentäneen havainnointikykyä, Sanottiinko jossain, että noin "pitkä" ajomatka oli lain vastainen? On päivänselvää, että useita lakeja rikottiin, mutta tuo levon puute taitaa kuitenkin olla vain esiin kaivettu potentiaalinen syy siihen, että lakeja rikottiin.

"... purjeveneissä ei ole kuin puhallettava tai painepullokäyttöinen sumutorvi, jota pidetään käyttövalmiina vain sumussa."
Näin on ollut tilanne kaikissa purjeveneissä jotka olen ostanut. Kaikkiin myöskin olen heti tai seuraavalle kaudelle asentanut kiinteän äänimerkinantolaitteen. Ei ole kustannuskysymys (pari-kolmekymppiä) ja pienikokoiselle töötille löytyy kyllä paikka.
Puhallettavat torvet ovat leluja sumussa ja painepullot hyytyvät sumussa aika nopeasti kun joka töräys viilentää pulloa. Sen vuoksi en käsitä miksi turvallisuuden vuoksi ei ole vaadittu kiinteää äänimerkinantolaitetta, sanotaan nyt vaikka kaikkiin sisämoottorilla varustettuihin 1-3 luokkaan katsastettuihin. Se on ainoa jolla on merkitystä sumussa, ja se olisi ainoa jolla voi antaa äänimerkit yllättävässä tilanteessa - kantaa jopa pidemmälle kuin kisakipparin karjaisema "styyra!" Mutta ei - katsastusvaatimuksissa on avomerivarusteena lelutorvi :(

Joakim1 kirjoitti:

Oletko nähnyt oikeuden päätöksen? Nopealla haulla löysin vain IL:n jutun päätöksestä. Siinä listataan kasa laiminlyöntejä, joista suurin osa ei liity mitenkään suoraan lakiin.

Esimerkiksi kuljettajalla ei ollut merenkulullista koulutusta. Eihän tätä mikään laki vaadi. Toki vaaditaan riittävät tiedot ja taidot veneen kuljettamiseen. Ilmeisesti oikeus näki tässä puutteita. Jutussa mainitaan myös lukihäiriö. Ei kai lukihäiriöisiltä ole veneilyä kielletty laissa? Samoin plotterin käyttö kartan sijaan. Tuskin sekään on kiellettyä.

Tuon IL:n jutun perusteella näkisin, että tuo lepojuttu on vain yksi tapa ymmärtää miten on mahdollista jäädä purjevene näkemättä. Pitkähkön yhtenäisen ajomatkan katsottiin heikentäneen havainnointikykyä, Sanottiinko jossain, että noin "pitkä" ajomatka oli lain vastainen? On päivänselvää, että useita lakeja rikottiin, mutta tuo levon puute taitaa kuitenkin olla vain esiin kaivettu potentiaalinen syy siihen, että lakeja rikottiin.

Lue lisää

En ole valitettavasti nähnyt kuin lehtijutun. Siksi lähdinkin kyselemään.
Olet oikeassa siinä, että perusteluilla tunnuttiin haettavan syyllisyyttä perustuen useisiin hyvän merimiestaidon vastaisiin asioihin ilman, että olsi puututtu varsinaisiin rikkomuksiin.

Jos vertaa aikaisempiin päätöksiin, niin lehtijutun perusteella ei ilmene yhtään selkeästi lakiin perustuvaa argumentia. Tähystyksen laiminlyönti voisi tulla mieleen koska toista venettä ei havaittu, mutta siitäkin todetaan, että tähystettiin jopa kahden ihmisen voimin ilman, että toista havaittiin. Ei ihan täytä laiminlyönnin määritelmää.

Kuten joku jo tuossa ehti todeta, niin lehtijutun perusteella ei arvioitu ainakaan kovin tarkasti, mitä toinen vene teki törmäyksen välttämiseksi.

Epäilen kahta asiaa.
Ensimmäiseksi huonoa toimittajaa, joka ei ymmärtänyt päätöstä ja siksi kertoi siitä epämääräisesti.

Toiseksi luulen ettei tuomittu halua viedä asiaa hoviin koska tuomio oli melko lievä ja saattaisi koventua ja kustannuksia tulisi varmuudella lisää. Tuskin siis näemme tästä asiasta lopullista selkeää merioikeuden päätöstä. Ehkä se ei ole tarpeenkaan, onhan tässä niin paljon laiminlyöntejä ettei lisää tarvita.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

En ole valitettavasti nähnyt kuin lehtijutun. Siksi lähdinkin kyselemään.
Olet oikeassa siinä, että perusteluilla tunnuttiin haettavan syyllisyyttä perustuen useisiin hyvän merimiestaidon vastaisiin asioihin ilman, että olsi puututtu varsinaisiin rikkomuksiin.

Jos vertaa aikaisempiin päätöksiin, niin lehtijutun perusteella ei ilmene yhtään selkeästi lakiin perustuvaa argumentia. Tähystyksen laiminlyönti voisi tulla mieleen koska toista venettä ei havaittu, mutta siitäkin todetaan, että tähystettiin jopa kahden ihmisen voimin ilman, että toista havaittiin. Ei ihan täytä laiminlyönnin määritelmää.

Kuten joku jo tuossa ehti todeta, niin lehtijutun perusteella ei arvioitu ainakaan kovin tarkasti, mitä toinen vene teki törmäyksen välttämiseksi.

Epäilen kahta asiaa.
Ensimmäiseksi huonoa toimittajaa, joka ei ymmärtänyt päätöstä ja siksi kertoi siitä epämääräisesti.

Toiseksi luulen ettei tuomittu halua viedä asiaa hoviin koska tuomio oli melko lievä ja saattaisi koventua ja kustannuksia tulisi varmuudella lisää. Tuskin siis näemme tästä asiasta lopullista selkeää merioikeuden päätöstä. Ehkä se ei ole tarpeenkaan, onhan tässä niin paljon laiminlyöntejä ettei lisää tarvita.

Lue lisää

Hyvä Tyrnäväntorpedo, ymmärrät lainkäytön väärin. Jokainen joka vähänkään ymmärtää laeista tajuaa että ei lakipykälissä tarvitse eikä voida listata jokaista asiaa. Ei siellä esim. sanota että tähystys pullonpohjien läpi on kielletty, silti tuomion perusteluissa voidaan yhtenä syynä mainita että kuljettaja tähysti pullonpohjien läpi. Laki on aina soveltamista ja harkintaa. Jos ei ole tyytyväinen, voi valittaa.

Tyrnäväntorpedo kirjoitti:

En ole valitettavasti nähnyt kuin lehtijutun. Siksi lähdinkin kyselemään.
Olet oikeassa siinä, että perusteluilla tunnuttiin haettavan syyllisyyttä perustuen useisiin hyvän merimiestaidon vastaisiin asioihin ilman, että olsi puututtu varsinaisiin rikkomuksiin.

Jos vertaa aikaisempiin päätöksiin, niin lehtijutun perusteella ei ilmene yhtään selkeästi lakiin perustuvaa argumentia. Tähystyksen laiminlyönti voisi tulla mieleen koska toista venettä ei havaittu, mutta siitäkin todetaan, että tähystettiin jopa kahden ihmisen voimin ilman, että toista havaittiin. Ei ihan täytä laiminlyönnin määritelmää.

Kuten joku jo tuossa ehti todeta, niin lehtijutun perusteella ei arvioitu ainakaan kovin tarkasti, mitä toinen vene teki törmäyksen välttämiseksi.

Epäilen kahta asiaa.
Ensimmäiseksi huonoa toimittajaa, joka ei ymmärtänyt päätöstä ja siksi kertoi siitä epämääräisesti.

Toiseksi luulen ettei tuomittu halua viedä asiaa hoviin koska tuomio oli melko lievä ja saattaisi koventua ja kustannuksia tulisi varmuudella lisää. Tuskin siis näemme tästä asiasta lopullista selkeää merioikeuden päätöstä. Ehkä se ei ole tarpeenkaan, onhan tässä niin paljon laiminlyöntejä ettei lisää tarvita.

Lue lisää

Onhan se aivan selvää, että kunnollinen tähystys laiminlyötiin, kun päivänvalossa ei havaittu lainkaan purjeet ylhäällä olevaa venettä, joka oli näköpiirissä todennäköisesti useamman mailin. Jutussa mainitaan jo lepuuttajat, rikkinäiset lasinpyyhkijät jne. Kaikki ne ovat ko. moottoriveneen vastuulla ja ne olisi pitänyt joko korjata ja siivota näkökenttä esteistä tai sitten sovittaa vauhti ja tähystysaktiivisuus siihen, että näkyvyys on puutteellinen.

Jutussa mainitaan myös, että ohjaaja keskittyi enemmän plotteriin kuin ympäristön seuraamiseen ja että hänen navigoitinsa oli täysin plotterin varassa.

Ei kai ole yllättävää, että IL:n juttu ei ole hyvä ja kattava?

Näinsemenee kirjoitti:

Hyvä Tyrnäväntorpedo, ymmärrät lainkäytön väärin. Jokainen joka vähänkään ymmärtää laeista tajuaa että ei lakipykälissä tarvitse eikä voida listata jokaista asiaa. Ei siellä esim. sanota että tähystys pullonpohjien läpi on kielletty, silti tuomion perusteluissa voidaan yhtenä syynä mainita että kuljettaja tähysti pullonpohjien läpi. Laki on aina soveltamista ja harkintaa. Jos ei ole tyytyväinen, voi valittaa.

Lue lisää

Hauskaa etä sinullakin on mielipide ja erityisen imartelevaa on, että se kohdistuu minuun.

Siteerasin tuossa hetki sitten perustuslakia. Jokainen päätös pitää perustella.

Jatkan samalla linjalla: Tuomioistuimen päätöksen pitää perustua lakiin.

Siltä osin kuin päätöksestä saa lehdestä tietoa, niin sen voidaan todeta olevan prosessuaaliselta kannalta selkeän ja ehkä jopa hyvän. Sen sijaan perustelut olivat sisällöllisesti huonot, koska
ne eivät perustuneet tuomioistuinta sitovaan oikeuslähdeoppiin.

Missä vaiheessa ja miten olisi mielestäni pitänyt purjeveneilijän tehdä? Moottoriveneen nopeudeksi on kerrottu 20 solmua ja purjeveneen 4 solmua. Kaukaa suoraa väylää pitkin lähestyvä moottorivene näyttää tulevan suoraan päin, vaikka menisikin lopulta kymmeniä tai jopa satoja metrejä ohi. Ei ole tavatonta, että moottoriveneet menevät 10-20 m päästä ohi ja aika usein ne tuntuvat ajavan suoraan kohti ja sitten kääntävät väistääkseen. Ehkä käyttävät purjeveneitä ohjausapuna?

Veneet lähestyivät toisiaan 24 solmua eli 12 m/s. Purjevene oli 8 m pitkä ja liikkui 2 m/s. Jotta se ehtisi kääntyä ja liikkua vaikkapa 20 m eli joten kuten pois "suoraan edestä", pitäisi väistö aloittaa ehkä 15 s ennen. Purjeveneen kääntäminen lähes 90 astetta todennäköisesti johtaa vauhdin hyvin suureen hidastumiseen ja vaatii vähintäänkin purjeiden säätämistä.

15 s ennen moottorivene oli vielä 180 m etäisyydellä ja liikkui 150 m ennen kolaria. Moottoriveneen 8 asteen suunnanmuutos olisi aiheuttanut saman 20 m sivusiirtymän eli olisi onnistunut ilman mitään radikaaleja toimenpiteitä. Meriteiden sääntöjen mukaan väistettävän veneen on säilytettävä suuntansa, kunnes on ilmeistä, että väistämisvelvollinen ei aioi väistää. Millä etäisyydellä se tulee ilmeiseksi ko. tilanteessa?

Pahimmillaan molemmat väistävät samaan suuntaan ja kolari on väistämätön. Huomaa, että purjealuksille ei ole mitään tiettyä väistämissuuntaan eikä myöskään moottorialuksilla, kun toinen osapuoli on purjealus.

Täysin tavallinen purjehtija.
Pitää kynsin hampain kiinni omista oikeuksistaan, mutta kaikki velvollisuudet ovat muiden harteilla.

IhanNormi kirjoitti:

Täysin tavallinen purjehtija.
Pitää kynsin hampain kiinni omista oikeuksistaan, mutta kaikki velvollisuudet ovat muiden harteilla.

Samanlainen keissi kävi Hyvinkäällä äskettäin " Kaksi nuorta tyttöä jäi autoilijan yliajamiksi suojatiellä Keravalla keskiviikkona. Yliajo tapahtui Keravan keskustan tuntumassa, Keskustan päiväkodin lähellä Kurkelankadulla vähän kello 16 jälkeen."
Täysin tavalliset jalankulkijat.
Pitävät kynsin hampain kiinni omista oikeuksistaan, mutta kaikki velvollisuudet ovat muiden harteilla.

Jurristikko kirjoitti:

Samanlainen keissi kävi Hyvinkäällä äskettäin " Kaksi nuorta tyttöä jäi autoilijan yliajamiksi suojatiellä Keravalla keskiviikkona. Yliajo tapahtui Keravan keskustan tuntumassa, Keskustan päiväkodin lähellä Kurkelankadulla vähän kello 16 jälkeen."
Täysin tavalliset jalankulkijat.
Pitävät kynsin hampain kiinni omista oikeuksistaan, mutta kaikki velvollisuudet ovat muiden harteilla.

Lue lisää

Sorry, ei ollukkaan Hyvinkäällä vaan Keravalla, eikä ollukkaan purjehtija vaan jalankulkija eikä yli ajanut moottorivene vaan auto. Ei siis mitään analogiaa :-/

Jurristikko kirjoitti:

Sorry, ei ollukkaan Hyvinkäällä vaan Keravalla, eikä ollukkaan purjehtija vaan jalankulkija eikä yli ajanut moottorivene vaan auto. Ei siis mitään analogiaa :-/

Aika niukka tosiaan tuossa on analogia, muuten kuin sen osalta, että yliajalla oli kiistatta väistämisvelvollisuus. Suojatiellä ylitetään tie ja terveellä itsesuojeluvaistolla varustettu katsoo, ettei autoja tule tai jos tulee, että autoilija on havainnut jalankulkijan ja alkaa väistämisen ennen kuin suojatielle astuu. Suomessa autoilijoilla on huono tapa laiminlöydä jalankulkijan oikeus vapaaseen kulkuun suojatiellä. Jo Virossa autot pysähtyvät kiltisti, kun näytät edes harkitsevan suojatielle menoa. Suojatielle ei myöskään jäädä viettämään aikaa, vaan se on laissa kielletty.

Veneilijä taas on vesillä eikä sieltä pois pääse havaittuaan mahdollisen törmäysvaaran. Hitaalla veneellä ei karkuun pääse ja väistämismahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Laki aivan erikseen vaatii, että väistämistilanteessa sen, jota on väistettä, tulee säilyttää suuntansa. Laki ei vaadi jalankulkijaa jatkamaan matkaansa jalkakäytävältä suojatielle, vaan halutessaan saa vapaasti kääntyä tai pysähtyä.

Parempi analogia olisi ehkä se, että auto ajaa pientareella kävelevän tai pyöräilevän päälle. Pientareella liikkuva luonnollisesti olettaa, että auto ei aja päälle vaan toimii lain mukaisesti. Valoisassa tai valoilla/heijastimella varustettuna hän myös olettaa, että kuljettaja hänet näkee. Pitäisikö aina hypätä/ajaa ojaan, kun auto ohittaa/tulee vastaan?

Joakim1 kirjoitti:

Missä vaiheessa ja miten olisi mielestäni pitänyt purjeveneilijän tehdä? Moottoriveneen nopeudeksi on kerrottu 20 solmua ja purjeveneen 4 solmua. Kaukaa suoraa väylää pitkin lähestyvä moottorivene näyttää tulevan suoraan päin, vaikka menisikin lopulta kymmeniä tai jopa satoja metrejä ohi. Ei ole tavatonta, että moottoriveneet menevät 10-20 m päästä ohi ja aika usein ne tuntuvat ajavan suoraan kohti ja sitten kääntävät väistääkseen. Ehkä käyttävät purjeveneitä ohjausapuna?

Veneet lähestyivät toisiaan 24 solmua eli 12 m/s. Purjevene oli 8 m pitkä ja liikkui 2 m/s. Jotta se ehtisi kääntyä ja liikkua vaikkapa 20 m eli joten kuten pois "suoraan edestä", pitäisi väistö aloittaa ehkä 15 s ennen. Purjeveneen kääntäminen lähes 90 astetta todennäköisesti johtaa vauhdin hyvin suureen hidastumiseen ja vaatii vähintäänkin purjeiden säätämistä.

15 s ennen moottorivene oli vielä 180 m etäisyydellä ja liikkui 150 m ennen kolaria. Moottoriveneen 8 asteen suunnanmuutos olisi aiheuttanut saman 20 m sivusiirtymän eli olisi onnistunut ilman mitään radikaaleja toimenpiteitä. Meriteiden sääntöjen mukaan väistettävän veneen on säilytettävä suuntansa, kunnes on ilmeistä, että väistämisvelvollinen ei aioi väistää. Millä etäisyydellä se tulee ilmeiseksi ko. tilanteessa?

Pahimmillaan molemmat väistävät samaan suuntaan ja kolari on väistämätön. Huomaa, että purjealuksille ei ole mitään tiettyä väistämissuuntaan eikä myöskään moottorialuksilla, kun toinen osapuoli on purjealus.

Lue lisää

Kyllähän kaikki tietää ettei purkkarilla ihmeitä tehdä ja jos lähtee väistelemään, niin pienikin vauhti loppuu kuin seinään. Kun moottoriveneen vauhti on parikymmentä solmua, niin purkkari on kuin hitaasti liikkuva karimerkki. Sama pätee tietenkin myös muihin runkonopudella liikkuviin uppismoottoriveneisiin.

On toki kapeita paikkoja, joissa tarvitaan pelisilmää, mutta tämä tapaus ei kerro sellaisesta.

IhanNormi kirjoitti:

Täysin tavallinen purjehtija.
Pitää kynsin hampain kiinni omista oikeuksistaan, mutta kaikki velvollisuudet ovat muiden harteilla.

Tähänkin sopisi aivan hyvin referenssiksi se kuuluisa keskustelu majakan ja lentotukialuksen välillä. Sillä purjeveneellä kun oli aika tarkkaan yhtä hyvät mahdollisuudet väistää kuin majakalla. Silti aina joku tulee urputtamaan majakan vastuuttomuudesta.

Jos moottorivene tulee suoraan vastaan, on väistöyrityksellä erinomaiset mahdollisuudet saada vastaantulija kyljestä sisään keulan sijaan. Sivusta tulevasta ei tiedä sen enempää, aikooko toinen väistää ja keulan vai perän puolelta. Perän takaa meneväksi ajateltua ei pääse mihinkään pakoon ja keulan edestä väistävään nähden voi ehkä hiukan vaikuttaa siihen, missä kulmassa törmäys tapahtuu, mutta törmäystä ei voi estää. Moninkertaisella nopeudella ajava tulee päälle, jos on tullakseen.

Hauska tarina se lentotukialuksen vetämän laivasto-osaston ja sen Kanadan rannikon majakan keskustelu. Taisi olla alun perin mainospätkä ... tuskin edes jenkkien kipparit tarinan tasoiseen tyrimiseen yltäisivät.

Alkuperäiseen jutusteluun heitän vielä ihan arvailuna, että moottoriveneen kuljettaja olisi aivan itse käyttänyt omaa väsymystään selityksenä sille, ettei ajoissa havainnut purkkaria - olisiko selitys mitenkään mahdollinen? Tuskin kukaan menee pokkana selittämään että näki purkkarin edessä jo mailin päästä, mutta ei viitsinyt väistää?? Tai tunnustaa olleensa niin tyhmä, että ei osannut edes hidastaa jäädäkseen pohtimaan sitä, miltä puolelta purkkarin uskaltaa ohittaa, kun se kumminkin tekee kohta äkkikäännöksen suoraan poikittain eteen..

Tämä sitten kirjattu osasyynä tapahtumaan ( siis kuljettajan väsymys) levon puutteena. Lehden toimittajakin varmasti saattanut vääristää alkuperäistä tähän "lepotaukojen" muotoon, koska varmasti tottunut kirjoittamaan tieliikenteen onnettomuuksista, ja merimaailma ollut varmasti vieras.

Silloin kun Teemun vene karahti kiville syntyi kiivas keskustelu siitä, että vaadittiinko alle 24 m pituisilta, mutta yli 500 kW koneteholla varustettujen huvialusten kuljettajilta virallisia tutkintoja vai ei - silloisesta laista tai sen asetuksesta eivät saaneet selkoa sen kirjoittanut taho, sen paremmin kuin oikeuslaistoskaan, vaikka asia oli täysin ymmärrettävissä peruskoulun joukko-opin ( topologia ja logiikka) perusteillakin.. ( ei - jos - A tai B = tosi ) oli silloinen muoto.