Mikä on nykyään käypä hinta marsuista? Paljonko olisit valmis maksamaan ja miksi?
Marsujen hinta
Nykyinenhintataso
171503
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Riippuu monesta tekijästä. Onko marsu rotumarsu vai sekarotuinen? Mitä rotua marsu on? Vanhempien näyttelymenestys? Ikä ja sukupuoli vaikuttavat. Yleensä naaraat on hieman kalliimpia ja yli puolivuotiaasta ei voi pyytää yhtä paljon kuin pennusta. Mitä rahanarvoisia toimenpiteitä marsulle on tehty (esim. kastrointi, madotus, rekisteröinti)? Ja ostajan näkökulmasta oleellista on tietty, että marsu miellyttää omaa silmää väriltään ja turkinlaadultaan.
Näin päädytään hintahaarukkaan 0-100 euroa. Eläinkaupoissa marsujen hinta pyörii siinä 80 euron paikkeilla, mikä on mielestäni aivan suolainen laatuun nähden. Kasvattajien hinnat on keskimäärin 60 euroa, mutta silloin marsulla on oltava paperit. Paperittomasta marsusta en maksaisi paljoa.
Virallisten+kasvattajien+hinnat+eivät+enää+aikoihin+ole+olleet+keskimäärin+60+euroa.+Nykyään+hinnat+pyörivät+70-80+eurossa,+ja+harvinaisemmista+muunnoksista+pyydetään+jopa+100+euroa.+Epäviralliset+kasvattajat+pyytävät+edelleen+tuon+kuutisenkymppiä,+mutta+mielestäni+heidänkin+olisi+jo+aika+nostaa+hinnat+70-80+euroon.+Eri+asia+on+toki+"kasvattajat",+joiden+mitkä+sattuu+marsut+saavat+mitä+sattuu+poikasia.+Minä+tarkoitin+tässä+suunniteltua+kasvatusta+ja+papereiden+tarjoamista.
Kiitos todella pikkutarkasta kommentista. Olen tuskallisen tietoinen marsujen rekisteröintisäännöistä, koska oman marsuni rekisteröintiprosessi on paraikaa meneillään. Marsujen rekisteröinti ei tällä hetkellä ole automaattista eikä edes kovin tavanomaista, mutta mielestäni toivottava suunta olisi, että kasvattaja rekisteröisi näyttelykelpoiset marsut automaattisesti. Se säästäisi tulevan omistajan monelta kompastuskiveltä ja mahdollistaisi nopeammin monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia marsujen parissa.
Olet varmasti aivan oikeassa noista virallisten kasvattajien hinnoista. Itse ynnäsin päässäni keskiarvon kaikista kasvattajista ja marsujen myyjistä, jotka eivät ole eläinkauppoja.
Sekarotuisella tarkoitan marsua, jolla ei ole sukutaulua (rotupuhtautta ei voi todistaa) tai joka kirjaimellisesti on sekarotuinen esim. teddyn ja sileäkarvaisen risteytys. Ilmeisesti parempi termi olisi "risteytysmarsu", mutta viime aikoina tullut pelattua niin paljon sekarotuisten koirien kanssa, että väärä termi lipsahti, kuten myös tuohon kohtaan "madotus". Tarkoitin loishäätöä, mikä kannattaa tehdä aina varmuuden vuoksi ennen kuin yhdistää uuden marsun omaan laumaan. Salamatkustajat eivät ole kiva juttu.
Paperillisella marsulla tarkoitan sitä, että marsun mukana tulee sukutaulu, jossa on vähintään vanhemmat ja isovanhemmat näkyvissä. Se, ovatko sukutaulussa näkyvät värit ja yhdistelmät marsuyhdistyksen hyväksymiä, on sitten oma lukunsa. Paperiton on paperiton, pelkkä marsu, ei tietoa vanhemmista tai muusta suvusta.
Minä en henkilökohtaisesti näe mitään järkeä kaikkien näyttelykelpoisten marsujen rekisteröimiselle, mutta tämä on vain mielipiteeni, eikä sen oikeampi kuin sinunkaan.
Ensinnäkin näyttelykelpoisuus tarkoittaa käytännössä rekisteröintikelpoisuutta, sillä minkä hyvänsä rekisteriin kelpaavan marsun voi virallisiin luokkiin viedä. On sitten eri asia, miten näyttelyissä pärjättäisiin ja kaiken lisäksi on aivan mielettömän harvinaista, että tulevia näyttelytähtiä myydään ja vielä harvinaisempaa, että uusi omistaja näyttelyistä olisi edes kiinnostunut. Näyttelyharrastuksen aloittamisesta on käytännössä aina neuvoteltava kasvattajan kanssa, jolloin näyttelypotentiaalia omaava marsu saattaisi jopa liietä tiskin alta, ja rekisteröintikin tulisi luonnollisesti hoidettua.
Lisäksi jokaisen rekisteriin kelpaavan marsun automaattinen rekisteröinti näyttelypotentiaalista piittaamatta aiheuttaisi sen, että rekisteriin kelpaamattomat joutuisivat eriarvoiseen asemaan. Tällöin pitäisin järkevimpänä löysätä pipoa värisäännöistä, jotta projektipoikueita ei alettaisi karsastaa vähemmän puhdasrotuisina, mitä ne eivät mielestäni ole. Suomessa piirit ja sitä myöten marsumäärät ovat niin pienet, että rekisteriin kelpaavia marsuja on todella hankala näillä nykyisillä säännöillä kasvattaa, jollei sitten ole kiinnostunut turkkiroduista, joiden värityksellä ei ole mitään väliä.
En maksa rotasta eikun marsusta senttiäkään. Marsu eikun rotta on turhake ja oksettava.
Upeaa keskustelua!
Sitä varten lähdinkin kysymään, koska minusta hintataso on liian alhainen kaikilla muilla paitsi virallisilla kasvattajilla. Tai siis tietenkään mistään höpö höpö risteytyksistä ei korkeaa hintaa pidäkään pyytää. Toisaalta en tajua mitä oikeutta kasvattajilla on pyytää selvästi korkeampaa hintaa harvinaisista marsuista. Esim californiat maksavat helposti satasen, vaikka samalla kasvattajalla muut marsut olisivat 70€.
Joka tapauksessa hintataso on aika alhainen näinkin pitkäikäisestä lemmikistä. Ja silti ihmisillä on pokkaa olla tinkimässä vaikkapa 60€ marsua viiteen kymppiin... Inhottavaa.
Toisaalta chinchillat voi elää 20 vuotta ja niidenkin poikaset maksaa noin 100e. Eliniäin odotteeseen vedoten marsun pitäisi siis maksaa 50e, koska elää max.10v. Tai ehkä kaikkien lemmikkijyrsijöiden hinnat on jotenkin pielessä joko ylä- tai alakanttiin?
p.s. Tinkiminen on tosi ruma tapa.
AI jaa onpa kiinnostavaa. Hurrrja marrrrsu keskustelu
Näyttää sinua kiinnostavan kun jo toistamiseen jopa kommentointikynnys ylittyi. :D
70€ on mielestäni nykypäivänä aika lailla sopiva hinta luovutusikäisestä poikasesta aina nuoreen aikuiseen, jos kauppaan kuuluu paperit (rekisteröity ei tarvitse olla). Vuoden ikäisestä eteenpäin hinnan kuuluisi tietenkin tippua kuin lehmän häntä, mutta kyllä kasvattajien näkee rahastavan aika surutta vanhemmillakin marsuilla. Ymmärrän toki, jos jostain muotovaliouroksesta pyydetään suht kovaa hintaa vanhemmallakin iällä, sillä urosta ehtii vielä silloinkin käyttämään jalostukseen, mutta en muuten. Värityksen tai edes näyttelytasoisuuden ei mielestäni pitäisi vaikuttaa hintaan mitenkään, joten pysyttelen kaukana muotivillityksistä ja harvinaisista muunnoksista, jos kasvattaja sillä varjolla normaalia kalliimpaa hintaa pyytää. Mistä hyvänsä muunnoksesta 80€ tai enemmän alkaa olla jo vähän turhan paljon.
Mitä tulee tähän rekisteröinti-/sekarotuisuusasiaan, nin tässä on mielestäni menty päin mäntyä. Näin vähäisillä marsumäärillä on ihan älytöntä estää vähäistenkin marsujen rekisteröintiä liian tiukoilla rekisteröintisäännöillä. Koska säännöt ovat mitä ovat, on rekisteröintinumero hyvin vähäisessä arvostuksessa ja tosissaan harrastavia kasvattajia/omistajia ihan mielettömän vähän.
Minä melkein haluaisin nähdä Suomessa mentävän samaan suuntaan kuin muissakin Pohjoismaissa, joissa kaikissa Suomea lukuunottamatta hyväksytään kasvattajalistalle jopa pet-marsujen kasvattajat. Suomessa tästäkin on tehty liian hankalaa ja monet ennen virallisella kasvattajanimellä kasvattaneet ovat sanoneet heipat yhdistykselle. Edes epävirallisia kasvattajia ei ole enää samaan tapaan kuin vielä kymmenisen vuotta sitten ja harrastajamäärät ovat muutenkin tippuneet rajusti. Tiedän tasan yhden tosissaan kasvattavan epävirallisen kasvattajan, kun vielä kymmenisen vuotta sitten vastaavia oli enemmän kuin virallisia. Jopa viralliset kasvattajat roikkuvat jollain ilveellä kasvattajalistalla, vaikka kotisivuja tai edes facea ei joko käytetä enää ollenkaan tai niitä on päivitetty viimeksi vähintään pari vuotta takaperin. Osa on siirtynyt myymään eläinkauppoihin...
Samaa ilmiötä olen havainnoinut, että marsujen ja marsuharrastajien määrä vähenee. Sitäkin olen ihmetellyt, että koskaan en ole nähnyt ilmoitusta, että joku myisi marsun sijoitukseen. Myykö viralliset kasvattajat marsuja vain tutuilleen vai onko kaikilla valtavat tilat pitää kasvattinsa itse, kun marsuja ei näy myynnissä? Tori.fissä suurin osa marsuista on aikuisia kodinvaihtajia ja sitten on niitä risteytyspentuja.
Hinnasta vielä, että ainoat muunnokset, joiden kohdalla ymmärrän 100e hinnan on karvattomat marsut. Käsittääkseni niiden kasvatus ja ylläpito on haasteellisempaa ja lopputulos on epävarmempi. Marsu tekee muutenkin niin vähän poikasia ja siten jos poikueeseen ei välttämättä synnykään niitä karvattomia vaan ainoastaan geenin kantajia, niin... voin olla väärässä, mutta tällaisen käsityksen olen saanut.
Juu, harrastajamäärä on vähentynyt hurjaa tahtia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nykyiset sairaalloiset säännöt niin rekisteröinnissä kuin näyttelyttämisessä ei enää huvita porukkaa, tai näin olen kuullut niiltä, joiden kanssa olen keskustellut. Kaikki harrastus marsujen kanssa vähenee, joten luonnollisesti sijoitusmahdollisuuskin on tyystin loppunut, sillä luotettavan, harrastavan sijoituskodin löytäminen lähimaastosta olisi liian hankalaa hyötyyn nähden.
Moni kasvattaja myy käytännössä vain niille, jotka itse sattuvat kysymään myytävistä ja osa eläinkauppoihin. Joku harva vielä mainostaakin myytäviä.
Ei skinnyjen ja baldwinien kasvattaminen sen kummempaa ole kuin karvallistenkaan. Kylmää ne eivät siedä kupsahtamatta ollenkaan, joten ulkomarsula ei käy, jollei se ole käytännössä yhtä lämmin kuin ihmisasumuksetkin. Molemmat muunnokset aiheutuvat resessiivisestä geenistä, joten kaksi karvatonta yhdistäessä saa ihan koko poikueellisen karvattomia.
Jotenkin minusta koko marsuharrastus on vain kaikilta osin tehty liian hankalaksi Suomessa. Rekisteröinti on älytöntä, kasvattajalistalla pysyminen on älytöntä näyttelyttämissääntöjen vuoksi ja hinnatkin on karanneet käsistä. Briteissä paperillisen rotumarsun hinta on 20£, vaikka palkat ja muu hintataso on Suomea korkeampi. Eipä silti, sama tilanne alkaa olemaan kaikkien eläinlajien hintatason kanssa. Paljon olisi yhdistyksen päättäjillä opittavaa ja apinoitavaa muiden Pohjoismaiden marsupiireistä.
Ainoa hyvä asia korkeissa hinnoissa on se, että Suomessa ei ole lähes ollenkaan kodittomia marsuja. Eläinsuojeluyhdistyksillä ei esim. maaliskuussa ollut yhtään ainutta adoptoitavaa marsua. Britanniassa adoptoitavia marsuja on paljon. Liian alhaiset hinnat houkuttelevat vastuuttomia ostajia.
Eikös kaikkien yhdistysten toiminta lähde aktiivisista jäsenistä? Miten nykyiseen tilanteeseen on tultu? Jos noin moni harrastaja inhoaa yhdistyksen linjauksia, niin muutosta pitäisi lähteä hakemaan yhdistyksen toimintaan osallistumalla ja tekemällä aloitteita, äänestämällä kokouksissa etc., ei eroamalla yhdistyksestä, ja toivomalla, että joku siellä järkiintyy ja asiat alkavat menemään taas parempaan suuntaan itsestään.
Ehkäpä päätöksiä tekevät juuri ne, joilla ei ensinnäkään ole muutakaan tekemistä kuin kiertää marsuineen näyttelyissä ympäri Suomea ja joita ei myöskään värinatsius juuri koske. Sitten on helppo sanoa, että tämän ja tämän värin kasvattaminen samaan aikaan pilaa molemmat värit, vaikka ei ole pilannut vaikkapa koirillakaan. Nipoilla värisäännöillä juttu vasta pilattiinkin, sillä monen kasvatus loppui siihen, kun ei jalostuseläimiä ole enää saatavilla, jollei ole kiinnostusta maksaa itseään kipeäksi ja tuoda silloin tällöin uutta verta ulkomailta. Itse tiedän henkilökohtaisesti kaksi ennen virallista kasvattajaa, jotka luopuivat kasvattajanimestä hyvin pian sääntöjen tiukennettua, vaikka onhan heitä enemmänkin. Epävirallisia kasvattajia tippui pois pelistä vaikka millä mitoin, meikäläinen mukaan lukien.
Itse allekirjoittaneellakin loppui näyttelyissä käynti samasta syystä hiljalleen rekisteriin kelpaavien marsujen vanhettua. Nyt rekisteriin kelpaisi ehkä yksi uros meikäläisen marsulasta juuri siksi, että sattuu kiinnostamaan sellaiset muunnokset, joita ei voi ostaa, vaan kaikki pitää aloittaa piirustuspöydältä. Nämä meikäläisen projektit eivät rekisteriin kelpaa, mutten koe niitä yhtään sen vähempää rotumarsuiksi.
Marsumuikkunenhan sen sanoi: Suomessakin olisi aika tunnustaa petit ja antaa niillekin näyttelyoikeus ja oikeus kasvattajanimeenkin. Värinatseja saisivat silloin olla, sillä minä voisin näyttelyttää omani petteinä. Ja nyt en siis puhu Suomessakin käytössä olevista petnäyttelyistä, vaan ihan virallinen luokka muuten rekisteriin kelpaamattomille olisi muiden maiden kanssa samassa linjassa. Nyt minulla olisi tosiaan yksi ainoa näyttelytettävä, joten ei innosta lähteä näyttelyihin, vaikka sellaisia järjestettäisi naapurissa, saati sitten pidemmälle. Ennen kävin, ja jos meikäläisen marsut kelpaisivat vielä nykyäänkin virallisiin luokkiin, niin kyllähän se kannustaisi lähtemään, kun olisi useampi näyttelytettävänä.
Romaanit kirjoitetaan eri foorumilla. Muista tämä jatkossa mursuilija.
Marsuista puhutaan juuri nimenomaan tällä palstalla. Raukka et ole saanut tarpeeksi huomiota rakkipalstalla, joten nyt kokeilet marsu eikun rottapalstalla. Voi parkaa. Vappukin olisi, mutta muuta tekemistä ei raukalla ole kun täällä trollaus.
Minä etsisin hyvää marsua voiko joku kertoa että maksaako nuorempi marsu enemmän kuin vanhempi marsu?????