Me yleensä käsittelemme tunteita,siis iloisia tapahtumia palstalla,mutta surua harvemmin!
Me tavallaan sysäämme se surun ja luopumisentuskan pois nykyyhteiskunnasta?
Vain tuloerot ja yhteiskuntapolitiikka on nykyisin in ja out ovat tunteet ja niiden kokeminen?
Surun käsittely!
14
323
Vastaukset
Niin, oisko ehkä jonkinasteinen hienotunteisuus, ettemme yleisellä palstalla halua jakaa kovin seikkaperäisesti surumme tunteita. Eniten veteoaa minuun kaikkein syvimmissä tunteissa kaunis pidättyvyys, ja toisten tunteiden huomioonottaminen.
Surullisena, surun murtamanakin, on yksinolo itselleni parasta. Kaipauksensa/ mielipahansa ihminen itkee., mutta sitten itsensä kooten, ja nähdä eteenpäin. Kukin kokee surunkin omalla tavallaan.
PS. Ei surua pysty sysäämään mihinkään,
surut on surtava, kiukut ja koko skaalat koettava,
mutta minä en maailman suruissa heti aamutuimaan enkä muulloinkaan
rypemään alakaan !,..moi 😊Olet oikeassa sini-sirkku
"Surullisena, surun murtamanakin, on yksinolo itselleni parasta."
Ainakaan niitä ei kannata tulla näille palstoille kertomaan, koska hyvin harvoin täältä saa mitään lohdutusta sen enempää iloihin, kuin suruihinkaan ja kuinka voisikaan?
Kaikki ilo, suru ja rakkauskin on asioita, että niitä ei voi toiselle jakaa , että toinenkin tuntisi sen, vai oletteko koskaan onnistuneet siinä, että toinenkin voisi tuntea rakkauden, jonka itse on kokenut? Ainahan voi heittää jonkun symppis mielipiteen, muuta ei toinen voi tuntea noita tuntemuksia mitä itse kokee.
Surussa voi jakaa tunteitaan läheisten kanssa, jotka tuntevat edesmenneen, mutta miten rakkaudessa? Joku tuntee surua enemmän läheisen kuolemasta, kuin joku toinen, mutta jonkun eläimen kuolema ei paljon liikuta ulkopuolisia.
- sini.sirkku.ek
Aikanaa surin Bernin paimenkoirani kuolemaa järkyttyneenä. Enttu kun innoissaan juoksi metsään kun silmä vältti. Itselläni oli 3 lastenlasta hoidossa, kun Entulla samaan aikaan oli ensimmäinen juoksu, ja innoissa hyppi ja raapaisi nuorinta kasvoihin, joten lastahan siinä piti lohduttaa,..
Eikös tuo livahtanut ovesta kun isäntä tuli sisälle. Yli maantien karkasi metsään, ja takasin syöksyllä jäi auton tönäisemäksi. Sisäinen verenvuoto lopetti elämän eläinlääkärin hoitopöydällä.
Minnan piirtämä Bernin muotokuva oli kyllä lohtuna sinä iltana , mutta kauan surin ja kaipasin. - makriina.ek
Surutyö on vuosien prosessi, nyt sen olen oppinut.
Jäin yksin 2,5 v. sitten, mutta yhä mietin päivittäin entisiä aikoja, hyviä ja huonoja. Elämää.
Hän kulkee vierelläni, ja joskus kuulen asekeleet ja ulko-oven rapsahduksen. Ajattelen, että en ole yksin kuitenkaan.
Vuosikymmeniin mahtuu paljon asioita, voin todeta, että en entisyyttä kaipaa. Elän eteenpäin. Mutta mukana kulkee muistoja ja muistamisia. Se on surutyötä, joka ei tunnu hellittävän.
Onneksi on muuta perhettä, jotka ovat lähellä.
Monilla yksinäisyys uhkaa, vaikka sukukin pitää yhteyttä. Yksinäisyyden torjuminen on surutyötä myös. Elämä on elettävä, sellaisena kuin se tulee.- rituliiniek
Haleja makriina.ek!
Sinä olet menettänyt rakkaasi ja me useimmat olemme sen tehneet!
Mieheni kuolemasta tulee lokakuussa kolme vuotta!
Kyllä minulle tulee aamuja jolloin se suru yllättää ja kaipaan sitä ahkeraa puurtajaa ja kiukkupurkausteni vastaanottajaa.
Silloin menen Yotubeen ja laitan soimaan Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta,joka oli siunaustilaisuudessa soiva jäähyväismusiikki.
Todella koskettaa ja kertoo meidän rakkaudestamme luontoon ja tähän järvimaisemaan.
Minä koin sen,jota kenenkään äidin en soisi kokevan,poikani itsemurhan.
Siitä vuosesta en muista muuta,kuin Tsenobyll räjähti ja Kekkonen kuoli.
Surua käsittelin työympäristössä,en ollut päivääkään pois töistä,en halunnut jäädä yksin.
- Makriina.ei.kirj
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/konsta-jylhan-parhaat
Mieheni kanssa kävimme monta kertaa Kaustisten kansanmusiikkipäivillä. Purppurapelimannit soittivat Konsta Jylhän johdolla, mm. Peltoniemen HIntriikin surumarssia. Mieheni sanoi, että se on hänen hautajaisissaan soitettava. Sen muistin, kun aika tuli.
Siunaustilaisuudessa se soi hienona esityksenä, jonka urkuri ja sellisti olivat sovittaneet sointuvaksi surumarssiksi, joka sopi hyvin tilaisuuden loppuun.
Minun on vaikea kuunnella sitä liikuttumatta, vaikka kansanpelimannien viuluesitys ei aivan hautajaismusiikilta kuulostakaan. Sen ymmärtää, koska samat tunteet nousee muistoista esiin musiikin myötä, kauniin juhlava tuo surumarssi onkin.
Vaiennut viulukin on sävellyksenä niin herkän hieno.!Tuo Konsta Jylhä itsekin oli kaunis ihminen,..unohtumaton soittaessaan..
Tänään olin Soukan venerannassa, kun ystävättäreni soitti, jonka mies on sairastanut pari vuotta,... loppu on nyt lähellä. Hän halusi saada kotiin miehensä Peijaksesta, mutta yritin kertoa, ettei se ole hyvä idea,...
Kaikki nuo vaiheet tuo tietoisuuteen mitä itsekukin joutuu käymään läpi tuossa rankassa saattovaiheessa,
läksin kotiin sieltä auringosta...ja elämä jatkuu!- Makriina.ei.kirj
Minua lohduttaa kaikki Leonard Cohenin kappaleet. Olen kuunnellut niitä You Toobesta tässä askarteni lomassa.
Tuntuu hyvältä saada musiikista lohtua, minullekin on rakkaita mieheni laulamat venäläiset laulut, Stenka Rasin bravuurina ym.
Soitin ystävilleni ja helpotuin, siellä on onnistuttu saamaan perheenisä kotiin ja kallis kevytsiirtoinen sänky vuokrattua,..kallis kuin mikä. Perheen tytär fysioterapeutti oli juuri hieromassa isää. Terhokodista myös käydään kotihoitoa tukemassa ja Vantaan kaup. terveyssisar käy lääkejakajan täyttämässä. Kylpyä varten tullaan nostolaitteen kanssa ja hoidetaan potilaan puhtaus.
Vaipanvaihtoon pystyy ystäväni toki, ja iloitsin kun Ale hymyili ensi kerran kotiin tultuaan ,kun kuuli juttelumme 😊 Nyt varmaan saa olla loppuun asti kotonaan, kun jo 2 vuotta sitten niin toivoi.
Nyt voin minäkin hengähtää huolesta vapaa, on siellä 4 lasta ja vaimo, voimia toivon heille°!- Makriina.ei.kirj
sini.sirkku kirjoitti:
Tuntuu hyvältä saada musiikista lohtua, minullekin on rakkaita mieheni laulamat venäläiset laulut, Stenka Rasin bravuurina ym.
Soitin ystävilleni ja helpotuin, siellä on onnistuttu saamaan perheenisä kotiin ja kallis kevytsiirtoinen sänky vuokrattua,..kallis kuin mikä. Perheen tytär fysioterapeutti oli juuri hieromassa isää. Terhokodista myös käydään kotihoitoa tukemassa ja Vantaan kaup. terveyssisar käy lääkejakajan täyttämässä. Kylpyä varten tullaan nostolaitteen kanssa ja hoidetaan potilaan puhtaus.
Vaipanvaihtoon pystyy ystäväni toki, ja iloitsin kun Ale hymyili ensi kerran kotiin tultuaan ,kun kuuli juttelumme 😊 Nyt varmaan saa olla loppuun asti kotonaan, kun jo 2 vuotta sitten niin toivoi.
Nyt voin minäkin hengähtää huolesta vapaa, on siellä 4 lasta ja vaimo, voimia toivon heille°!Voimia tarvitaan. Jaksamista heille.
- sini.sirkku.ek
Nätisti toivotit Makriina sinäkin,.. kiitos! Mietin tässä miten tuon lapsuusystäväni kanssa aina "synkkaa" nuo kaikki harvoin itku, mutta naurut eniten, on niin luonnollisia keskenämme. Ei toista ole niin läheistä ystävää kuin nuo kaksi,.tutuista tutumpia, miehensäkin olen tuntenut 70 v. jo.
Tänään minulla korkeaksi kasvanneet basilikat vaativat laittamaan pestoa, ja muhkean satsin sainkin valmiiksi iltapäivällä. Pinjan siemeiä ei ollut kotona , joten korvasin ne auringonkukan siemenillä, eikä maussa eroa tunnu.
Käytin sekä oliiviöljyä, että rypälesiemen öljyä tällä kertaa, sekin kun kuuluu terveystuotteisiin. Paistaminenkin sillä käy, mutta ei anna samaa aromia kuin Oivariinillä tai oliviöljyllä paisto.
PS. Oletko Makriina jo kesämökillä nauttimassa luonnon rauhasta, ja hommistakin?
Kiitos osallistumisesesta!
Suruntiellä me kaikki kuljemme yksin! Minä ainakin halusin tuntea sen läheisen poismenon yksin!
Jollainlailla pääsin Häneen,menetettyyni yksin,muistoissanini.
Poikani menetyksessä,ei mitään kriisiapuja edes ollut.- sinis.s
Olisi kyllä suonut Sinulle noiden rankkojen kokemusten jälkeen, tuon hyvän miehesi seuran ja turvan vanhuudessa. Nyt kuitenkin olet aika vahva minusta, oikein nykynainen, joka ottaa ja järjestää elämänsä ja saa tilansa asiat luistamaan.
Nuo luonnonkokemiset järvellä, ja maalaisympäristössäsi, josta paljon oletkin kertonut, ne on sitä pääomaa jota ei kaupasta saa 😊 Luonto ja eläimet siellä on ehtymätön ilonaihe ja voimaannuttava tekijä. Minullakin vielä muistissa, ja hakeudun välillä luonnonhelmaan hengittämään iloa rauhaa! Ihanaa kesää Ama!Kiitos sinisirkku!
Näin se vain menee! Meidän vahvuutemme mitatataan tavallaan koettelelemusten kautta!
Se kuorma meille annetaan,jonka jaksamme kantaa?
No siihen minä en en usko?
Joskus olen toistenkin kuormia joutunut kantamaan,eikä kantoapua ole pahemmin löytynyt
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Anteeksi mies
En vaan osaa kohdata sinua ja olla normaali. En tiedä mikä vaivaa. Samaan aikaan tekee mieli tulla lähelle ja kuitenkin273441Ripeyttä asiointiin
Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee282141Palstan henkisesti sairaat ja lihavat
Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals1141680Mietin aina vain
Minä niin haluaisin nähdä sinut. Ei tuo yhden ainoan kuvan katsominen paljon helpota... Miksi sinä et voisi olla se roh71418- 761359
Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!
Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi1381236- 641056
Olen vähän
Hysteerinen se on totta. Etkai ymmärrä miten syvästi tunnen sinua kohtaan. Ja olet aina lähelläni. Olet osa jo jotain. I10974Ollaan kuin yö ja päivä
Monessa asiassa… molemmat ollaan kuitenkin älykkäitä ja tiedämme, ettei kannata edetä tämän pidemmälle.70931- 102912