Barbiesta tuli 1960-luvulla tyttöjen unelmalelu. Onko täällä tyttöjä, jolla ei olisi jonkinlaista suhdetta Barbiin, joksi Barbieta alettiin kutsua heti 1960-luvulla jolloin Barbi purjehti suomalaistyttöjen leikkeihin. Oliko sinun ensimmäinen nukkesi Barbie?
Minun ei, mutta minulla oli oma viritelmä aikuisnukesta jo viiskytluvulla. Se oli kuttaperkkainen noin 25 cm pitkä solakka tyttönukke. Sisareni oli taitava ompelemaan ja teki sille aikuisten vaatteita. Sillä oli jopa oma lammasturkki.
Yhdeksänkymmentä luvulla ostin pojilleni Actionman-nukkeja ja samalla itselleni ensimmäiset Barbit ; )
Kansallismuseossa on avattu näyttely, jossa on esillä yli 400 erilaista nukkea.
Ehdoton tutustumisen arvoinen kohde meille leikkimielisille ikuisille barbieille ; )
Barbiet jo kohta eläkeiässä.
18
642
Vastaukset
- Mukavaa.nostalgiaa
Näin jutun lehdessä ja siitä laskemaan. Olen ollut ensimmäisiä barbin omistajia. Iso sisko oli lähtenyt Hkiin ja toi tuliaisiksi barbin, jonka ristin Eevaksi. Varjelin sitä hienona aarteena pienessä maalaiskylässä, jossa muilla oli vain mollamaijoja ja leivinjauhepurkkeja. Oli myös tyttärelläni (nyt 45 v.) En tiedä vaikka olisi jollain lapsenlapselle vieläkin tallessa.
- En-leiki-leluilla
Pumpattavat barbarat ovat suht nuorta ikäluokkaa. Olisiko sala heiloja 80-luvulta alkaen?
ei ole ollut Barbieta, vasta tyttärelläni oli Barbieita. minun nukellani oli kuttaperkkainen pää ja vartalo äidin ompelema, mutta hyvin sujui leikit silläkin nukella, parempaa en toivonut koskaan.
Mieheni sanoi kun keskustelimme ajoista ennen Barbieita, että lapset käyttivät mielikuvitusta paljon enempi kuin nykylapset, joille ostetaan valmista.
Liekö kädentaitojeni perusta jo lapsena opittu luovuus. Kaikki kun tehtiin käsin. Äiti, sisko ja minä yhdessä kudoimme, ompelimme jne. Isä hoiti leikkipuitteita ulos. Leikkimökki oli kovassa käytössä se muuntui aina uusiin tarkoituksiin sopivaksi, kuten kotileikeistä kauppaan, koululuokasta laboratorioon.
Äitini oli siinä iässä jolloin tehtiin nukkeja ommellen.
Ei tehnyt lapsilleen.
Kaksi poikaa kun on.
Isä osti Juna-sarjoja raiteineen.
Myöhemmin sitten mopot.
Minulla Hippinä, ei ollut ainoatakaan tyttö-ystävää joka olisi ommellut.
Saattoi tietenkin olla että ompelivat ennen kuin tulivat seurustelu-ikään.
Vaan saattaa olla, että vanhemmiten ovat alkaneet ommella nukkejakin.
Putki-maisia kummituksia muovi-leluilleen.
Mieli-kuvituksellisia kun olivat.
H.- Heikunkeikku
Mulla on yläkaapin kätkössä laatikko, jossa on kolme Barbieta ja niille upeita vaatteita.
Sain barbienuken silloin, kun niitä alettiin myymään.
Äitini ompeli paljon ja hän teki hienoja vaatteita nukeilleni. Virkkasi havunvihreän jakkupuvun. Sitten tumman rosan värisen pitkän prinsessahameen, jossa volankeja leningin etuosassa. Rinnan yläpuolelle ulottuva eli olkapäät paljaina. Rinnan kohtaan äitini ompeli pienen pikkuruisia rosan värisiä helmiä. Hitto että se oli hieno.
Hän teki myös lierihattuja. Yks oli valkoinen virkattu. Lieriosa pitsimäisempää. Hän kovetti sen sokerilla. Sekin oli aivan ihana mun mielestäni.
En nyt ala kaikkia vaatteita selittämään, mutta iso kasa niitä tuola laatikossa on.
Myös alusvaatteita hän teki.
Ensimmäisellä barbiella oli presiis samanväriset hiukset, kuin minulla. Sen nimi oli Barbara:)
Toisella barbiella oli lyhyet vaaleat hiukset. Kolmannella lyhyet hieman oranssihtavat kiharat hiukset.
Kaupasta sain ostaa kenkiä. Korkokenkiä ja yhdet saappaat. Sadeviitta, vihreä.
Tykkäsin leikkiä niillä ja vaihdella vaatteita. Vaatteitten vaihto oli leikin tärkein osa. - pirremiinapas
No ei todellakaan ollut, vain äidin tekemä räsynukke, joka sitten sisarusten kanssa hirtettiin..
Koulussa piti tehdä, en muista millä luokalla, nukke irtopäähän, se oli kaunis, mutta en minä koskaan leikkinyt nukeilla, ei kiinnostanut.Minun Barbieta edeltäneen kuttaperkkanuken kohtalo oli myös ikävä. Pikkuveljeni puri nukelta jalat nilkasta poikki naapurin pojan kanssa. Eivät uskaltaneet toviin lähestyä minua, olin hirmu vihainen.
Olihan minulla paljon muitakin nukkeja. Vielä tallessa joitakin.
Omat poikani ostivat minulle yhdessä vaiheessa syntymäpäiväksi sellaisia isompia koriste nukkeja niitä on vieläkin kaupan. Ne löytyvät mökin ylisiltä.. Kun tein nukkekotiin nukkeja nyt joku aika sitten kävin leikkaamassa hiuskiekuroita niiltä mininukeilleni.
Ei ollut minulla, mutta tyttärellä sitäkin enemmän. Hän toi mukanaan jenkeistä laukullisen barbeja ja niiden vaatteita ja sitten serkut Suomessa saivat leikkiä niillä muta jossain vaiheessa teini-ikäisenä hän haki ne pois ja olivathan serkkutytötkin tulleet jo isommiksi.
Minulla oli ihana nukke jolla oli pitkät silmäripset jotka minä leikkasin kuulemma saksilla poikki ja kullanväriset kiharat mutta en myöskään ollut nukeilla leikkivää sorttia. Minä piilouduin jonnekin nurkkiin lukemaan kirjoja tai leikin poikien kaa tarzania tai intiaaneja ja cowboyta.Olin toki leikeissäkin kaikkiruokainen.
Kasvoin omakotitalossa uudella asuin alueella. Alueella asui paljon lapsiperheitä ja leikit vaihtelivat rosvosta ja poliisista nukkeleikkeihin sekä kymmeneen tikkuun ja valepaketti iloitteluihin yms ; ) Hyvin monipuolisia olivat noihin aikoihin lasten leikit.
Vaatteilla ei koreiltu kuin juhlissa. Napapaitoja ei ollu, mutta Ajan Sävelestä katseltiin nuorten muotia, no wauuuu.
Ei ole minulla koskaan ollut ikiomaa barbia, me siskon kanssa leikittiin napeilla ja kaarnaveneillä, yhyy.
Olen sitä ikäluokkaa, että 60-luvulla minulla oli jo ihan eri intressit kuin Barbeilla leikkiminen.
Iltaa Tellu@
Olin jo hieman huolestunut kun palasin vappupäivälliseltä kotiin ja avasin tietsikan. Ei liikettä, ehdin jo mieltää, että onko porukoilla Vappu päässyt valloilleen.
Olen kuten tiedät vieläkin leikkimielinen. Kuuskytluvun alku oli vielä leikin aikaa.
Olen jo useimmin maininnut, että hiukka jo poikia alta kulmain kattelin ja olinpa pikkasen ihastunutkin komiaan postiljooniin. Tarkkailin leikeiltäni milloin postipoika lähestyy kotini ja kun näin kipaisin piiloon.korpikirjailija kirjoitti:
Iltaa Tellu@
Olin jo hieman huolestunut kun palasin vappupäivälliseltä kotiin ja avasin tietsikan. Ei liikettä, ehdin jo mieltää, että onko porukoilla Vappu päässyt valloilleen.
Olen kuten tiedät vieläkin leikkimielinen. Kuuskytluvun alku oli vielä leikin aikaa.
Olen jo useimmin maininnut, että hiukka jo poikia alta kulmain kattelin ja olinpa pikkasen ihastunutkin komiaan postiljooniin. Tarkkailin leikeiltäni milloin postipoika lähestyy kotini ja kun näin kipaisin piiloon.Se oli 50-lukua, kun järjestettiin likkaporukalla kaikenlaisia mielikuvutuskekkereitä, joissa nuketkin olivat mukana lisänä. En muista, että pojat olisivat olleet kiinnostuneita sellaisista höpöstelyistä edes juhlien isäntinä ...
- YökKuvotusBarbiet
Kukaan meidän ympyröissämme ei innostunut kammottavista, luonnottomista, muka kauniista barbie-nukeista. Tikku-ukot ja -akatkin olivat meidän mielestämme hauskempia ja innostivat luovuuden käyttämiseen.
Toisenlaisia nukkeja käytimme leikkeihin. Nukkekodeissa pieniä ja kauniita, omissa kotileikeissä isompia. Niissä leikeissä oli usein poikiakin mukana. Yleensä pojat halusivat olla isiä tai isoveljiä, joskus oli myös muita miehisiä rooleja.
Moni meistä olisi varmaan heittänyt nuket roskiin, jos joku hupsu olisi tuonut sellaisia lahjaksi lapsillemme.Meillä oli aidon kokoinen, viehättävä vauvanukke, kävelevä nukke, vähän isompana myös itse tehty letitetyin hiuksin varustettu räsynukke, komea poikanukke. Kaikille niille valmistettiin välillä vaatteita ja päähineitä.
.
Nukkekodissa oli pienemmät nuket ja varusteet. Isäkin taisi valmistaa joitain kalusteita nukkekotiin ja äiti valmisti joitain hienoja vaatteita nukeille. Isoäiti ja äiti valmistivat joitain nukkeja, joille ostettiin valmiit päät ja joskus kädetkin.
Barbiet eivät kiinnostaneet ja taisimme olla hieman ”yli-ikäisiäkin”. Barbiet olivat meidän mielestämme typerien, teennäisten ”muka kauniiden” naisten luonnottomia malleja. Sellaiset herättivät kaikkea muuta kuin positiivisia tunteita. Aidot kaunottaret olivat sekä elävinä että nukkeina paljon viehättävämpiä, nukkeina niiden mittasuhteetkin olivat lähempänä luonnollisia esikuviaan.
Minulla ei ollut barbieita, nuoremmalla sisarellani ja suvun muilla tytöillä kyllä. Minulla oli hieno vaaleatukkainen iso nukke, jonka kasvot sitten sisareni tuhri kuivamustekynällä. Yritin ymmärtää häntä. Nykyisin minulla on muinaisesta euron kaupasta ostettuja avaimenperä-nukkeja nukkekotiin, jollaista aloin keräämään monta vuotta sitten tyttäreni kanssa. Hänkään ei tosin enää ole nukkekoti,iässä, joten koko harrastus on unohtunut ylähyllylle jo vuosia sitten
Kuulun facessa nukkekotiharrastajiin. Ryhmässä on noin 7000 jäsentä. Aikuisia ja vielä nukkekoti-iässä ; )
On erilaisia harrastuksia kuten tiedät, eikä harrastukset ole sidoksissa ihmisen ikään.
Kaukametsän kevätnäyttelyssä oli vitriini, jossa oli lasten tekemiä minihuoneita ja härpäkkeitä. Taso lapsille ominainen.
Nukkekotiharrastajilla on uskomattomia kokonaisuuksia. Ihailin äskeen minipubia, joka oli jokaista pientä yksityiskohtaa myöten uskomattoman aidon näköinen, pubi, jollaisen voi löytää esim. Hollannista.
Nyt harrastan kesämökin kesäkuntoon laittamista. Eilen asensimme uuden kiukaan saunaan. Tänään menen pesemään kiuaskivet ja ladon ne kiukaaseen. Sitten teen sisäänajolämmityksen. Ajelen mökille rautakaupan kautta, näin kuvastossa portaiden reisipuita. Saunan eteen ajattelin portaita, joita pitkin pääsisi laiturille. Katsotaan riittääkö taitoa moiseen urakkaan. Mittailen ja suunnittelen. Multaakin pitää ostaa kukkapenķeihin. Ihanaa aikaa tämä kevät. Tosin toipumisvaiheeni rajoittaa työn teon muutamaan tuntiin päivässä, mutta lisään töitä voimieni mukaan.
Tänä aamulla yksi harrastukseni otti tunteroisen ajastani kun lapposin viinipöntöstä viinin kahteen otteeseen puhdistettuun astiaan, heitin pohjasakkaa noin 5 litraa wc:n pönttöön. Lopputulos pirspakan marjainen, kuiva, nyt se saa tekeytyä pullotusvaiheeseen.
Nuket ovat nyt out harrastuksistani samoin savenpyöritys. Aika aikaansa kutakin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?841679- 851212
- 1101113
- 66880
- 102861
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56808- 47721
- 36712
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis47661- 33643