viljan hinnat nousussa

Kanadan viljojen varastotiedot tuli julkaistuksi maalis 31. tasolta.
http://www.statcan.gc.ca/daily-quotidien/180511/dq180511c-eng.htm

Kaikkiaan vehnää löytyi 16,39 milj. t., - missä miinusta vuodentakaiseen 3,9 %
Durumin varastot olivat 3,41 milj. t. , - missä miinusta 16,2 %
Tämä jättää tavallisen vehnän varastoiksi 12,97 milj. t. , mikä on täsmälleen
sama luku kuin vuosi sitten.
Tavallinen vehnä sisältää lukuisia lajikkeita sekä niiden laatuluokkia, mutta näitä
ei tilastossa eritellä.
Niitä voi yrittää arvioida satoraportin mukaan, jossa tosin eriteltiin vain syysvehnä,
kevätvehnä sekä durum.
Näiden sadot olivat: kevätvehnä 22,16 milj. t. , syysvehnä 2,85 milj. t. , ja
durum 4,96 milj. t.

Varastojen määrässä on mukana myös farmeilla olevat vehnävarastot, joiden määräksi
tilastolaitos arvioi peräti 12,5 milj. tonniksi, mikä jättää kaupalliset varastot
3,9 milj. tonniin.
Näissä luvuissa on mukana kaikki lajikkeet ja laadut.
Erilleen ne saa vain kaupallisten varastojen osalta, mutta jätän tämän erittelyn
myöhemmäksi.
Sensijaan katsotaan miten varastomäärät ovat liikkuneet edellisen kauden
loppuvaraston jälkeen mikä saatiin heinä 31. tasolta.
Tämä loppuvarasto oli huomattavan suuri huonolaatuisen vehnän takia.

--Kaikki lajikkeet ----durum ----tavallinen vehnä
heinä 31. ---6,86 -----1,86----- 5,0 milj. t.
joulu 31. --23,55------4,82 ----18,73
maalis 31.--16,39------3,41 ----12,97
Näistä luvusta voi laskea eritellyn poistuman kolmen kuukauden ajalta:
------------ 7,16 -----1,41 -----5,76

Mainittakoon että farmeilla oli joulukuun lopussa 19,3 milj. t. vehnää, mikä oli
vähentynyt maalis 31 tasolla 12,5 milj. tonniin, - eli farmien osalta poistuma
oli kolmessa kuukaudessa 6,8 milj. t.
Entäpä poistuma koko alkukauden osalta ?

Tämä selviää kun laskee yhteen alkuvaraston määrät ja vehnän satoarvion luvut.
29,97 satomäärä jossa mukana kaikki lajikkeet
6,86 tässä lisätään alkuvarasto
36,83 kaikkiaan käytettävissä
16,39 tässä vähennetään varastomäärä maalis 31.
20 44 tämän määrän on hornan kuilu nielaissut alkukauden 7 kuukauden aikana.

Huimaa on ollut vehnän katoaminen, mutta miten käy loppukauden 5 kuukauden aikana ?
Tästä tulee myöhemmin puhetta, sekä muista asian piirteistä joita voi kutitella esiin
eri tilastotietoja yhdistelemällä.
Noin päällisin puolin asiaa silmäilemällä on ranttalin merkit näkyvissä Kanadassakin,
- varsinkin jos Kanadan ilmatieteenlaitoksen ennuste normaalia kuivemmasta alkukesästä
toteutuu.
--
Kanadan hujakkaa selvitellessä meni aikaa kotvasta kauemmin, joten Usan kauppatilastot
lyhyesti:
Viikolla 27.4.- 3.5. myytiin Usasta 35 200 t. vehnää ja laivattiin 321 900 t.
Seuraavan kauden laivauksiin myytiin 48 200 t.
--
Maissia myytiin 695 600 t. ja laivattiin 1,784 milj. t.
--
Soijaa myytiin 354 300 t. ja laivattiin 471 900 t.
--
Soija touko 9,93 heinä 10,02
maissi------3,89------3,96
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
touko 4,89-----5,01-----6,13
heinä 4,97-----5,17-----6,05
syys 5,14------5,36-----6,11
joulu 5,35-----5,62-----6,23
Pariisi vehnä
syys 171,75 joulu 175 maalis 178 touko 180 syys 178,50
rapsi
elo 351,25 marras 357,50 helmi 360,75
Lontoo rehuvehnä
touko 146,90 heinä 147,65 marras 151,75

Kanadasta vietiin viikoilla 39. 39. ja 40 tavallista vehnää 402 100 t. ja 289 000 t.
sekä 369 500 tonnia.
Durumia vietiin 51 100 t. ja 147 500 t. sekä 77 100 t.
Kauden vienti kasvoi tavallisen vehnän osalta 12,14 milj. tonniin, ja durumin osalta
3,1 milj. tonniin.
Maaliskuun lopun varastoraportin kirjauksen jälkeen on viety 1,72 milj. t. tavallista,
ja 0,44 milj. t. durumia, - eli yhteensä 2,16 milj. t.

Kauden kulutus kasvoi 3,58 milj. tonniin tavallista, ja 0,58 milj. tonniin durumia.
Maaliskuun lopun jälkeen on käytetty 0,51 milj. t. tavallista 0,12 milj. t. durumia.
Yhteensä varastot ovat vähentyneet 2,79 milj. tonnin vehnämäärällä.
Ajankohdan varastomäärä on painunut 13,6 milj. tonniin vehnää, mutta tästä täytyy vielä
vähentää farmien oma käyttö.
Tavallisen vehnän poistuma on ollut 2,23 milj. t., joten sen maalis 31. varastomäärä
on vähentynyt 10,72 milj. tonniin, ja tämäkin ilman farmien kulutusta.

Farmien tähänastisen vehnän kulutuksen saa tilastoista eristetyksi kun vähentää
käytettävissä olleesta 36,87 milj. tonnin määrästä viennin sekä tilastoinnin
kattaman kulutusksen, - ja nämä maalis 31 tasolta.
Saadaan luku 20,22 milj. t. , mikä olisi varastomäärä ilman farmien kulutusta.
Tästä vähennetään vehnän varastomäärä 16,39 milj. t. , ja esiin pompsahtaa
3,83 milj. t. - mikä siis ilmaisisi farmeilla kuluneen vehnän määrän.
Samaa suuruusluokkaa on loppukauden tarvekin, koska ajankohtaan osuu suuri
kulutuspiikki, eli kevätkylvöt.
--
soija touko 10,13 heinä 10,17
maissi------3,89-------3,96
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
touko 4,80----4,96-----6,13
heinä 4,91----5,10-----6,01
syys 5,08-----5,29-----6,08
joulu 5,20----5,64-----6,20
Pariisi vehnä
syys 170,50 joulu 173,50 maalis 176,25 touko 178
rapsi
elo 352,25 marras 358,50 helmi 362,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
touko 145,85 heinä 146,60 marras 150,95

Australian ranttalia kannattaa edelleen seurata vaikkapa opin saamiseksi siitä miten
käy kun kysyntä ylittää tarjonnan.
Touko 11. tasolla maksettiin ohrasta parasta hintaa pohjois NSW:n "darling down"
hujakalla.
Hintaa oli 385 aussitaalaa, mistä saa euroja kertoimella 0,63 , eli 242,55 euroa
maksettiin tonnilta.
Rehuvehnä SFW1 oli hinnassa 382 AU dollaria, eli 249,66 euroa tonni.
Halvin myllylaatu oli hinnassa 360 aussitaalaa eli 226,8 eurossa tonni.

Vallan nurinniskaiset hinnat selittyvät pahalla katovuodella, mikä hävitti
Queenlandin ja NSW:n viljat niin että monen tuottajan saaliiksi jäi hädintuskin
seuraavan sadon vaatima siemenvilja.
Alue on takuusten takana, ja muualta tuotu vilja suuren karjamäärän tarpeisiin
tulee kalliiksi.
"Itämeri vähennys" pyöriikin vikasuuntaan ja alueen hinnoiksi muodostuu etelän
hinnat, plus paljolti rekoilla hoidetun kuljetuksen kustannus.
Etelänkin hinnat ovat nousseet koska kysyntää riittää kaikille laaduille.

Lähin naapurimaakunta Victoria sai kohtuullisesti tonneja, mutta laatu meni
paljolti rehuksi, jota siis tuli paljon normaalia enemmän.
Silti farmeilta haetusta rehuvehnä SFW1 laadusta maksetaan 295-300 aussitaalaa, eli
185 - 189 euroa tonni.
Victoriassa myllylaatu on hinnoiteltu päälle rehun hintojen, mutta vain tarpeeksi
jättämään vehnä myllykäyttöön, - 304 - 306 aussitaalaa on vielä riittänyt tähän.
Pohjoisen kysyntä jatkuu kunnes uusi sato saadaan, ja myös myllyvehnää on lopulta
aloitettava kunnolla puolustamaan hintoja nostamalla.

Etelä-Australiastakin on rahdattu jotain NSW:n tarpeisiin, mutta toistaiseksi vähän.
Hinnat ovat huonoimpien joukossa aussien mantereella,
Rehuvehnä 292 aussitaalaa ja parhaat myllylaadut 295 - 320 taalaa raitelle lastattuna.
Maakunta on saanut sateita riittävästi että kylvöt tulevat valmiiksi toukokuun
puolella.
NSW, Victoria ja varsinkin Länsi-Australia ovat vielä kuivuuden puolella,
Kylvöjä kuitenkin tehdään sateiden toivossa.
--
Pitkästä aikaa raakäöljyn housu on nostamassa maissin hintoja.
Usan liuskeöljybisneskin on kaipaillut parempia hintöja.

soija heinä 10,16 elo 10,19
maissi------4,02------4,10 joulu 4,19 maalis 4,27
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 4,94----5,11-----6,06
syys 5,10-----5,30-----6,13
joulu 5,31----5,56-----6,25
maalis 5,49---5,72-----6,36
Pariisi vehnä
syys 170 joulu 173,50 maalis 176,25 touko 178
rapsi
elo 352,50 marras 358,50 helmi 362,25
Lontoo rehuvehnä
touko 150 heinä 149 marras 150

Viikolla 4-10.5. myytiin Usasta 63 100 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin, ja
131 700 t. seuraavan, - viikolla laivattiin 409 900 t.
Kauden myynti kasvoi 23,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 2,2 milj. t.
Myynti alittaa 4,59 milj. tonnilla vuodentakaisen.
Seuraavan kauden myyntiä on kertynyt 2 milj.t. joten vastattavaa on yhteensä 4,2 milj. t.
--
Maissia myytiin 985 700 t. ja laivattiin 1,563 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 52,6 milj. tonniin, josta laivaamatta 18,4 milj. t.
Myynti on käytännössä tasoissa vuodentakaiseen nähden, ja USDAn viimeisin vientiennuste
täyttyy myynnin puolesta 0,7 milj. tonnin myynnillä, - eli jo seuraavan viikon myynti
riittäisi tähän.
Seuraavan kauden myynti on tasossa 2,2 milj. t.
--
Soijaa myytiin 281 900 t. ja laivattiin 654 500 t.
Kauden myynti kasvoi 55,4 milj. tonniin, josta laivaamatta 10,79 milj. t.
Seuraavan kauden myyntiä on karttunut 5,54 milj. t.
--
Usan ranttalia ulkoistetaan vähentämällä vientiä että myllyvehnä saadaan riittämään
Usan kulutukseen.

HRW vehnän myynti jäi 19 100 tonniin, ja kesäkuun alusta alkavan kauden myyntiä oli 59 000 t.
Kevätvehnän myynti jäi 39 400 tonniin, ja 36 400 tonniin seuraavan kauden osalta.
SRW vehnän myynnit jäivät miinukselle ja WW vehnän osalta 5 200 tonniin.
--
Ranskan vehnänvienti EU:n sisämarkkinoille kohoaa korkeimmaksi 12 vuoteen, ennustaa
FranceAgriMer, ja arvioi sen päätyvän 9,1 milj. tonniin.
EU:n ulkopuolelle vietäisiin 8,4 milj. t.
Ranskan vehnän loppuvarasto painuisi 2,5 milj. tonniin, mikä on pienin 5 vuoteen, ja
on jo tavanomaista selvästi alempi.

Egypti osti Ukrainasta 60 000 t. vehnää kesäkuun puolivälissä laivattavaksi.
Hinta oli pompsahtanut FOB hintaan 219,9 doll. t. mikä rahteineen tekee egyptinrannassa
234,9 doll. tonni.
--
soija heinä 9,92 elo 9,96
maissi------3,95-----4,03
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 4,97-----5,18-----6,14
syys 5,13------5,37-----6,20
joulu 5,34-----5,63-----6,29
maalis 5,52----5,80-----6,39
Pariisi vehnä
syys 173,50 joulu 176,50 maalis 178,75 touko 181,25
rapsi
elo 354 marras 360 helmi 363,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
touko 150 heinä 150 marras 151,50

"Wheat letter" havainnollistaa USDAn raporttien lukuja viimeisimmässä touko 17.
päivätyssä julkaisussaan.
Sivustolta löytyy pylväskuvaaja otsikolla Global stocks - to - use ratio w/o China.
Kyseessä on planeetan vehnän loppuvarastot mutta ilman Kiinaa, ja ne on ilmaistu
prosentteina kulloisenkin vuoden kulutuksesta.
Jos USDAn ennakoima uusi vehnäsato toteutuu povauksen mukaan, niin tulevan kauden
loppuvarasto putoaa 20 prosenttiin käytöstä, - eli se vastaa 73 päivän kulutusta.

Kuvaajassa on samoilla perusteilla pylväät alkaen kaudesta 2004/05 eli 15 vuoden
ajalta.
Niimpä löytyy myös edellisen ranttalikauden 06/07 ja 07/08 pylväät jotka ovat
19 ja 18 prosenttia käytöstä, eli päivimä 69 ja 65 päivää.
http://www.uswheat.org/wheatLetter

Muutoin laskelma on kohdallaan, eli mitä USDAn povauksesta seuraisi.
Kuitenkin tilanne on melkolailla toinen kuin mitä se oli 10 vuotta sitten.
Tuolloin myllyvehnän kysyntä vastasi huomattavasti pienempää osuutta vuoden sadoista,
ja silti hepuli oli melkoinen.
Lisäkysyntä on kehittynyt vientikaupan piiriin, koska mukaan on tullut ostajina
maita joiden oma ruuantuotanto ei enää riitä, vaan jotain on ostettava ulkoa.

Nyt USDA povaa vain marginaalista suurempaa loppuvarastoa, mutta mikä takaa että
se on kelvollista ?
Eipä niin mikään, ja edullisinakin satovuosina on ollut niukkuutta myllyvehnästä,
joista nyt lopuillaan oleva kelpaa esimerkiksi.
Eikä tilanne ole paranemaan päin ainakaan pitkällä tähtäimellä.

EU:n vehnänvienti on karttunut 17,75 milj. tonniin, - vuosi sitten, taikka tarkemmin 12.5.
määrä oli 21,1 milj. t. ja edelleen päivämäärällä 21.5. se oli 21,56 milj. t.
--
Ranttalia harjoiteltiin nyt 20 centin nousulla, ja syyksi mainittiin säätilan kehitys
sellaiseksi että HRW vehnä ei saakaan merkityksellisiä sateita joita on povattu
viikonlopuksi.
Myös Kanadan preeriat ovat kuivumassa ja lisänä lämpötilat nousevat 30 asteen tuntumaan.

soija heinä 9,97 elo 10,02
maissi------4,01-----4,10 joulu 4,19 maalis 4,27
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,18----5,39-----6,29
syys 5,34-----5,58-----6,33
joulu 5,55----5,83-----6,41
maalis 5,72---6,00-----6,50
Pariisi vehnä
syys 176,75 joulu 179,25 maalis 181 touko 182,25
rapsi
elo 354,75 marras 360,50 helmi 364
Lontoo rehuvehnä
touko 150,40 heinä 151,40 marras 152,50

Viikolla 41. vietiin Kanadasta 368 000 t. tavallista vehnää ja 119 900 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi 12,51 milj. tonniin tavallista, ja 3,28 milj. tonniin durumia.
Kanadan oma tilastoinnin kattama kulutus kasvoi 3,66 milj. tonniin tavallista, ja
0,599 milj. tonniin durumia.
Vienti on plussalla vuodentakaiseen 1,72 milj. tonnilla tavallista, mutta durumin
osalta on alkanut kasvaa miinusta, mikä on tasolla 0,21 milj. t.
Kanadan oma kulutus on plussalla 1,53 milj. t. tavallista, ja myös durum on plussalla
0,346 milj. tonnilla.
Tavallisen vehnän poistuma viennin ja kulutuksen osalta on peräti 3,25 milj. tonnia
suurempi vuodentakaista.

Kanadan taseita laskiessa täytyy väliin silmäillä tuottajien toimituksia, jotka
ovat karttuneet 14,35 milj. tonniin tavallista ja 3 milj. tonniin durumia.
Kun näitä vertaa tuottajien hallussa olleeseen alkuvarastoon sekä Kanadan omaan
arvioon vehnäsadosta, pääsee ainakin kohtuullisella tarkkuudella jyvälle siitä
kuinka paljon Kanadassa on parhaillaan vehnää jäljellä.
Tässä pitää lisäksi ottaa avuksi äskettäin julkaistu arvio tuottajien varastomääristä
maalis 31. tasolta.

Raportti kertoi että tavallista vehnää oli jäljellä 12,97 milj. t. ja tässä on
mukana myös farmeilla ollut vehnä.
Toisaalta kerrottiin että farmeilla oli jäljellä monenkirjavaa vehnää 12,5 milj. t. ,
josta lisäksi joutuu erottamaan durumin osuuden erilleen.
Koska maalis 31. oli kaupallisen puolen varastoissa vain 0,594 milj. t. durumia, ja
kun Kanadan durumin yhteismääräksi kerrottiin 3,41 milj. t. , niin farmien osuudeksi
jäi 2,82 milj. t.
Nytpä sitten miinustetaan farmien 12,5 milj. tonnista durum pois, ja saadaan tavallisen
vehnän määräksi 9,68 milj. t.
Sittenkin jäljelle jää kirjava lajitelma eri lajikkeita ja niiden laatuluokkia.

Tuossa edellä mainitut tuottajien toimitusmäärät olivat viikolta 41. joten seuraavaksi
selvitetään maalis 31. jälkeen toimitettu määrä.
Tavallista on häipynyt farmeilta 0,66 milj. t. ja 0,28 milj. t. durumia.
Kannattaa huomata että durumia on toimitettu lähes puolet, mikä panee epäilemään
että ainakaan kevätvehnää ei liikene.
Joka tapauksessa edellisestä seuraa että farmeilla olisi 9 milj. t. tavallista vehnää,
jos farmien oma rehukäyttö sekä siemenviljan kulutus jätetään huomiotta.
Farmeille pyrkii lisäksi jäämään kauppakelvoton osa sadosta, joten lopussa alkaa
myllyvehnät olla.
Viikolla 41. farmeilta toimitettiin vielä 242 200 t. tavallista ja 21 600 t. durumia.
Tämän vehnän laadusta ei tilastoista selviä mitään.
Vienti sekä kulutus taas oli yhteensä 462 700 tavallista, mikä oli pääosin myllyvehnää.

Viikon loppuessa oli kaupallisen puolen varastoissa 2,89 milj. t. monenkirjavaa
tavallista vehnää.
Määrästä satamien varastoissa oli 1,17 milj. t. tavallista, josta kevätvehnää 687 000 t.
Seuraava vehnäsato on vielä monen kuukauden päässä, joten viennin hyytyminen seuraa,
sekä muuta ranttalia lisäksi.

soija heinä 10,22 elo 10,26
maissi------4,02------4,11
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,07----5,26----6,21
syys 5,24-----5,45----6,28
joulu 4.57----5,72----6,37
maalis 5,65---5,89----6,47
Pariisi vehnä
syys 176,25 joulu 179,25 maalis 181,50 touko 183
rapsi
elo 355,25 marras 360,75 helmi 365
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
touko 150,95 heinä 152 marras 152,50

Australian viljojen hinnat vahvistuivat edelleen touko 18. päättyneellä jaksolla.
NSW:n pohjoispuolen hinnat saivat 8 - 18 auissitaalan lisän, joista ohran hinta
nousi 403 aussitaalaan mikä ajankohdan kertoimen 0,64 mukaan vastaa 257 EUR / t.
Tosin toisella maakunnan hujakalla ohra oli hinnassa 385 taalaa, jossa siinäkin
15 taalan viikkolisä.
Myllyvehnän hinnat nousivat myös, mutta niitä on siksi vähän tarjolla että ei
maksa vaivaa tosissaan kilvoitella saatavuudesta.
Kuitenkin kerrotaan että näihinkään hintoihin ei viljoja juuri irtoa markkinoille
Asiaa selitetään säätilalla joka estää kylvöjen itämistä, ja tuottajien katsotaan
pitävän kiinni jäljellä olevista viljoistaan kunnes jonkunlainen varmuus uudesta
sadosta saadaan.

NSW:n eteläosassa saatiin vähäisiä sateita ja tämä jätti enimmäkseen hinnat ennalleen.
Ohran kysyntä pohjoiseen on kuitenkin siksi suurta että sen hinnat nousivat.
Queenslandin maakuntaan matkaavasta ohrasta maksettiin päälle 400 aussitaalaa.
Maakunnasta ei irtoa myöskään viljoja ja vientiin hiitä haalivat valittavat että
paikallinen kysyntä on liian kilpalukykyistä.

Victorian hinnat vahvistuivat lähinnä siksi että ne ovat jääneet jälkeen muista.
Raiteille lastattu ohra oli 290 aussitaalaa ja sen voi arvata matkaavan kohti pohjoista.
Vehnän hinnat nousivat nyt päälle 300 taalan, mutta niitä jarruttaa vielä se
mitä viejät niistä suostuu maksamaan.
Myllyteollisuus taas pitänee tästä "itämerivähennyksestä" kiinni, ja maksavat saman.

Muusta Australiasta paljolti irrallaan oleva Länsi-Australian maakunta on pitänyt
omia hintojaan jotka johdetaan planeetan vientimarkkinoiden tasosta.
Tämän pääsyy on se että vähäväkinen maakunta ei paljon kuluta, ja että sieltä puuttuu
suurimittainen lihantuotanto.
Ohraa kannattaa silti laivata vaikkapa Queenslandin markkinoille, joten sen hinta on
300 taalan tuntumassa, - viikossa tuli lisää 5-10 taalaa.
Vehnä taas laahaa viejien tahdittamana 295 - 305 taalan hinnoissa.
Lännessä on ollut siksi kuivaa että kylvöt ovat pysäyksissä, ja tässä painaa viime
kauden huonot kokemukset.
Kylvöistä vain pienehkö osa on itänyt.
--

soija heinä 10,30 elo 10,33
maissi------4,04------4,13-----4,23
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,21----5,40-----6,33
syys 5,38-----5,58-----6,38
joulu 5,58----5,84-----6,46
maalis 5,77---6,02-----6,54
Pariisi vehnä
touko 178,75 joulu 182,25 maalis 184,25 touko 186,50
rapsi
elo 358,25 marras 363,50 helmi 367
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
touko 151,80 heinä 152,80 marras 155,20

Venäjän hallinto miinusti 5 milj. tonnilla aiempaa arviotaan tulevasta sadosta.
Syynä on pääosin kevätviljojen kylvöjen viivästyminen kylmän ja sateisen säätyypin
vuoksi.
Kylvöt ovat vielä pahasti kesken, ja säät eivät näytä paranevan.
Volgan aluelta Siperiaan ulottuvalle alueelle luvataan edelleen kylmää ja pakkasiakin
on odotettavissa.
Jäämerelle taas ennustetaan lämpöasteita, joten kylmä ilmamassa muljahtaa nyt itäsuomea
viistäen kohti venäjän viljamaita.
Linkin sääkartat näyttävät myrkyllisiltä, mutta ne ehtivät vielä muuttua puoleen
taikka toiseen.
Ensimmäiset ennusteet näyttivät yöpakkasia Ukrainan suunalle, mutta nämä ennusteet
on ainakin tässä vaiheessa kumottu.
http://wxmaps.org/pix/euro.850

soija heinä 10,38 syys 10,42
maissi------4,08------4,16 joulu 4,26 maalis 4,34
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,31-----5,52-----6,42
syys 5,48------5,71-----6,46
joulu 5,68-----5,96-----6,53
maalis 5,85----6,13-----6,60
Pariisi vehnä
syys 179,25 joulu 182,25 maalis 184,75 touko 186,25
rapsi
elo 359,50 marras 365 helmi 368
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
touko 152,30 heinä 153,25 marras 155,50

Viikolla 11-17. 5. myytiin Usasta 112 300 t. vehnää kuluvan kauden laivauksiin, ja
340 000 t. kesäkuun alusta alkavan, - viikolla laivattiin 362 200 t.
Kauden myynti kasvoi 23,7 milj. tonniin, josta laivaamatta 1,96 milj. t.
Seuraavan kauden myynti karttui 2,39 milj. tonniin, joten vastattavaa on 4,35 milj. t.
--
Maissia myytiin 854 300 t. ja laivattiin 1,469 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 53,47 milj. tonniin, josta laivaamatta 17,8 milj. t.
--
Soijan myynti väheni nettomääräisesti 139 500 t. ja sitä laivattiin 903 900 t.
Kauden myynti väheni 55,1 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,7 milj. t.
--
Usan vehnäkauppa siirtyy seuraavan kauden puolelle, jonka myyntiä on karttunut
tähän mennessä vähänlaisesti.
Innostusta myyntiin ei liiemmin ole, koska myllyvehnän vähyys ja epävarma uusi
sato nostaa hintoja tasaiseen tahtiin.

HRW vehnän myynti jäi 22 000 tonniin kuluvan ja 140 600 tonniin seuraavan
kauden osalta.
Tämän vehnän vähyys näkyy viikon laivausten määrässä, eli 91 800 t. vietiin.
HRW vehnän myyty vaan ei vielä laivattu osuus on 0,39 milj. t.

Kevätvehnää laivattiin 151 300 t. ja sitä myytiin kuluvan kauden laivauksiin 34 500 t.
ja 112 600 t. seuraavan.
--
soija heinä 10,36 elo 10,41
maissi------4,04------4,12
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,30-----5,49-----6,34
syys 5,47------5,67-----6,39
joulu 5,66-----5,92-----6,46
maalis 5,83----6,07-----6,54
Pariisi vehnä
syys 180,25 joulu 183,75 maalis 185,25 touko 187,25
rapsi
elo 362,25 marras 367,75 helmi 371,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 156 marras 156,50 tammi 158,75

Usan HRW vehnä on saanut muutamaan kertaan sateita, mutta kuntoluokitus ei juuri
näytä paremmalta.
Heikosti kehittynyt juuristo lienee suurin syy.
Pakkasen aiheuttamat vioitukset ovat lisäksi tulleet näkyviin tähkien epätavallisen
värin vuoksi.
Melkoisen varmaa on että Wheat Tour katsastuksen mittaama satopotentiaali ei toteudu.

Futuurihintojen nousun syytä on markkinapuheissa enimmäkseen ulkoistettu Usasta muiden
tuottajien kontolle.
Eli Kanadan, Australian ja Venäjän kuivuutta syytetään.
Kylläpä pääsyy on edelleen Usan oma kireä vehnätilanne, mikä uhkaa kääntyä huonon
sadon vuoksi selväksi myllyvehnän pulaksi.

Viimeisimmäm Weekly Weather and crop bulletin julkaisun viimeiseltä sivulta löytyy
käyrät Teksasin ja Oklahoman "wheat abandonment" , eli jyväsadon jättämisestä kokonaan
korjaamatta.
Teksasin osalta ennätys on vuodelta 2006 , jolloin 75 % hylättiin, - nyt USDA arvioi
että 65 % jää korjaamatta.
Oklahomassa taas vanha ennätys rikkoontuu reilusti, ja noin 55 % alasta jää korjaamatta.
Kansasin ja muiden tuottajien osalta arviota ei vielä ole tehty.
https://www.usda.gov/oce/weather/pubs/Weekly/Wwcb/wwcb.pdf

soija heinä 10,42 elo 10,46
maissi------4,06------4,15 joulu 4,25
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,44----5,64-----6,44
syys 5,21-----5,83-----6,48
joulu 5,79----6,06-----6,55
maalis 5,95---6,22-----6,62
Pariisi vehnä
syys 183 joulu 186 maalis 187,75 touko 189
rapsi
elo 363,50 marras 369 helmi 372
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 156 marras 158,25 tammi 160,55

Australiassa saatiin maan länsiosassa riittävästi sadetta että kylvöt pääosin
orastuvat.
Victoriassakin satoi, mutta lisää kaivataan melkoiselle osalle kylvöjä.
NSW ja Queensland jäivät vielä ilman sateita.

Hinnnat nousivat ausseissa jälleen ja touko 24 tasolla NSW:n huippuhinta oli jälleen
ohralla mikä nousi 406 aussitaalaan tonnilta.
Maakunnan laitumet ovat tietenkin kuivuuden tilassa ja jos sateet vielä viipyvät,
ovat karjamiehet vaikeassa tilanteessa.
Aussien systeemit ovat kehittyneet sellaisiksi että suuri joukko tuottajista pitää
emolehmiä, joiden vasikat myydään alkukasvatuksen jälkeen "feedlot" tyyppisiin
yrityksiin.
Vielä ei olla siinä pisteessä että emolehmiäkin joudutaan vähentämään, ja jos
tähän päädytään, on karjankasvatus lamassa monet vuodet.
Samalla lopahtaa tietenkin viljan kysyntä rehulaadun osalta.
Ilman rehulaadun kysyntää ei tuoteta viljaa nykyisillä hinnoilla ausseissakaan,
niinkuin ei muuallakaan planeetalla.
Eli kasvissyöntiin siirtyminen poksauttaa ruuan hinnat moninkertaisiksi, ja jos ei
kelpaa, niin sopii kivetä petäjän latvaan käpyjä syömään.

Victorian maakunnassa on heräilty puolustamaan vähiä myllyvehnän varantoja, ja erityisen
vähissä oleva H1 laatu on hinnoilteltu 363 aussitaalaan, missä plussaa viikontakaiseen
13 taalaa, - hinta raiteilla.
Farmeilta haettu rehuvehnä taas on ollut 300 - 305 taalaa, ja satamaan toimitettuna
327 aussitaalaa.

Länsi-Australian kylvöt olivat edistyneet 50 % asteelle ennen sateita, ja siellä
arvellaan että viljat saadaan kasvun alkuun aikataulun mukaan.
Ennen sateita hinnat ehtivät vielä vahvistua, ja vehnän sekä ohran osalta ylittivät
300 aussitaalan tason.
Tuskimpa nähdään merkittävää laskua vaikka satoikin, - lännen hinnat ovat kehittyneet
lähinnä planeetan viljamarkkinoiden mukaan.
---
Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.

Pariisi vehnä
syys 184 joulu 187 maalis 188,50 touko 189,75
Rapsi
elo 362,50 marras 367,50 helmi 371,50

Australiassa saatiin maan länsiosassa riittävästi sadetta että kylvöt pääosin
orastuvat.
Victoriassakin satoi, mutta lisää kaivataan melkoiselle osalle kylvöjä.
NSW ja Queensland jäivät vielä ilman sateita.

Hinnnat nousivat ausseissa jälleen ja touko 24 tasolla NSW:n huippuhinta oli jälleen
ohralla mikä nousi 406 aussitaalaan tonnilta.
Maakunnan laitumet ovat tietenkin kuivuuden tilassa ja jos sateet vielä viipyvät,
ovat karjamiehet vaikeassa tilanteessa.
Aussien systeemit ovat kehittyneet sellaisiksi että suuri joukko tuottajista pitää
emolehmiä, joiden vasikat myydään alkukasvatuksen jälkeen "feedlot" tyyppisiin
yrityksiin.
Vielä ei olla siinä pisteessä että emolehmiäkin joudutaan vähentämään, ja jos
tähän päädytään, on karjankasvatus lamassa monet vuodet.
Samalla lopahtaa tietenkin viljan kysyntä rehulaadun osalta.
Ilman rehulaadun kysyntää ei tuoteta viljaa nykyisillä hinnoilla ausseissakaan,
niinkuin ei muuallakaan planeetalla.

Victorian maakunnassa on heräilty puolustamaan vähiä myllyvehnän varantoja, ja erityisen
vähissä oleva H1 laatu on hinnoilteltu 363 aussitaalaan, missä plussaa viikontakaiseen
13 taalaa, - hinta raiteilla.
Farmeilta haettu rehuvehnä taas on ollut 300 - 305 taalaa, ja satamaan toimitettuna
327 aussitaalaa.

Länsi-Australian kylvöt olivat edistyneet 50 % asteelle ennen sateita, ja siellä
arvellaan että viljat saadaan kasvun alkuun aikataulun mukaan.
Ennen sateita hinnat ehtivät vielä vahvistua, ja vehnän sekä ohran osalta ylittivät
300 aussitaalan tason.
Tuskimpa nähdään merkittävää laskua vaikka satoikin, - lännen hinnat ovat kehittyneet
lähinnä planeetan viljamarkkinoiden mukaan.
---
Usan pörssit olivat maanantaina kiinni.

Pariisi vehnä
syys 184 joulu 187 maalis 188,50 touko 189,75
Rapsi
elo 362,50 marras 367,50 helmi 371,50

Touko 20. päättymeellä viikolla 42. vietiin Kanadasta 455 200 t. tavallista vehnää,
ja 52 800 t. durumia.
Kauden vienti kasvoi 12,97 milj. tonniin tavallista, ja 3,29 milj. tonniin durumia.
Kanadan oma tavallisen vehnän kulutus oli viikolla 131 500 t., ja durumia kului
22 700 t.
Kauden kulutus karttui tilastoinnin kattaman osalta 3,79 milj. tonniin tavallista,
ja 0,62 milj. tonniin durumia.

Vienti kulutti nyt varastoja koska tuottajien toimitukset olivat vain 185 700 tonnia.
Enimmät toimituksista tapahtuivat alkupään varastoihin, joista taas läksi liikenteeseen
kohti satamien varastoja 439 100 t. tavallista.
Niimpä alkupään varastomäärä tippui 0,78 milj. tonniin tavallista.

Viikon loppuessa satamien varastoissa oli 1,12 milj. t. tavallista, josta kevätvehnän
myllylaatujen osuus oli 0,68 milj. t.
Varastojen merkittävä väheneminen voi jo olla merkkinä kauppakelpoisen vehnän
saatavuuden lopahtamisesta.
Tuottajilla on tosin kylvökiireet menossa, mutta kuivat säät viittaavat parempiin
hintoihin myöhemmässä vaiheessa.
---
soija heinä 10,33 elo 10,37
maissi -----3,99------4,08
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,38----5,58-----6,28
syys 5,55-----5,76-----6,35
joulu 5,72----6,00-----6,45
maalis 5,89---6,15-----6,55
Pariisi vehnä
syys 186 joulu 189 maalis 190,25 touko 191,75
rapsi
elo 364,25 marras 369,50 helmi 372,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 156,50 marras 160 tammi 162,30

Venäjän kevätkylvöt hyytyivät räntäsateisiin Siperiassa ja Kazakhstanissa , ja eipä
ne kovin hyvin menneet aiemminkaan.
Asiasta kertoo vennäänmaan vehnäguru Andrei Sisov, jonka toimii SovEcon konsultti ja
tutkimuspuljun johtoportaassa.
Sizov tarkentaa että todellakaan ei ole kyse normaaleista säistä.

Mitä asia merkitsee satotoiveille: Sizovin mukaan paras kylvöaika on jo ohitettu, ja
myöhempien kylvöjen satoriskinä on huono keskisato ja jäädä lumen saaliiksi syksyllä.

https://mobile.twitter.com/sizov_andre/status/1001531155752148993?s=21

Kansasissa 89 % HRW vehnästä on tähkällä, - osuuden oltua viikko sitten 71 %.
Kuntoluokat ovat edelleen heikot, eli luokassa erittäin huono 15 % ja huono 33 %.
Tämä osuus ei paljon tuota, koska pääosin se jätetään puimatta, taikka yritetään
paalata rehuksi.
Kansasin yläkulmassa sataa rojahti noin 80 milliä, ja asiaa juhlittiin pörssihintoja
laskemalla.
Sateet tulivat kuitenkin liian myöhään kuivuuden piirissä olleelle vehnälle, mikä
on jo tähkänsä tehnyt.
Lisäksi lämpötilat ovat olleet vahinkorajalla röyhyvaiheen kannalta katsoen.
Ennusteet lupaavat lisää tappohelteitä.

soija heinä 10,21 elo 10,25
maissi------3,93------4,02
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,22----5,41----6,11
syys 5,39-----5,59----6,19
joulu 5,58----5,85----6,29
maalis 5,75---5,99----6,39
Pariisi vehnä
syys 180 joulu 183 maalis 184,75 touko 186,25
rapsi
elo 361 marras 367,25 helmi 369,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 156,50 marras 156,50 tammi 159

Usan kauppatilastot saadaan huomenna.

Venäjällä kevätvehnää on onnistuttu kylvämään vasta 8 milj. hehtaaria, kun aikomus
oli kylvää 13 miljoonaa.
Siperian osuus tehdyistä kylvöistä on 2.6 milj. hehtaaria, kun vuosi sitten oli
kylvetty 5,5 milj, hehtaaria.
Viime vuonna tähän aikaan oli Venäjän kylvöt suoritettu kokonaan.
Koska syynä on kylmät ja vetiset säät, niin kylvetytkin vehnät ovat paljon normaalia
jäljessä.
Ennusteet povaavat säiden pysyvän kevätvehnän maisemissa edelleen normaalia kylmempinä.
Merkittävä miinus Venäjän vehnäsatoon on jo käytännössä varmistunut, ja tämä kevätvehnän osalta.

Syysvehnälle taas povataan kuumat ja kuivat säät.
Aiemmin keväällä arveltiin että eipä hätää, - vielä ehtii sataa.
Sateita on saatu vain vähän, ja kasvuston kehitys ei ole enää normaaleilla raiteilla.
Kuivuus koskettaa nyt suurta aluetta, joista pahiten Ukrainaa, sekä Venäjän eteläosaa.
--
soija heinä 10,19 elo 10,24
maissi------3,93------4,02
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,24----5,40-----6,12
syys 5,41-----5,58-----6,19
joulu 5,61----5,82-----6,29
maalis 5,79---6,00-----6,40
Pariisi vehnä
syys 183,25 joulu 186,50 maalis 188,75 touko 190
rapsi
elo 357,75 marras 364 helmi 367
Lontoo rehuvehnä
heinä 156,50 marras 158,85 tammi 161,20

Viikolla 18-24.5. myytiin Usasta vehnää 29 000 t. toukokuun aikana laivattavaksi,
ja 270 900 t. kesäkuun alusta alkavan kauden laivauksiin, - viikolla laivattiin
443 100 t.
Kauden myynti kasvoi 23.7 milj. tonniin, josta laivaamatta 1,55 milj. t.
--
Maissia myytiin 993 100 t. ja laivattiin 1,89 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 54,4 milj. tonniin, josta laivaamatta 16,9 milj. t.
--
Soijaa myyntimäärä väheni 273 400 t. kuluvan kauden myynnin osalta, ja kasvoi
771 600 t. seuraavalla kaudella laivattavan.
Kauden myynnin määrä väheni 55,4 milj. tonniin, josta laivaamatta 9,3 milj. t.
--
Usan vehnäkauppa sujui edelleen pulan merkeissä, eli uudenkin kauden myynti jäi
vähäiseksi.
Vanhan kauden myynti selittyy pääosin laivausten yhteydessä tulleista lisistä.
Laivauksetkin tapahtuivat osittain siirtoina ufomiesten potista, mikä vähensi
sitä 129 100 tonnia.
Uuden kauden myynti oli HRW vehnän osalta 59 600 t. SRW vehnän 13 700 t. kevätvehnän
101 300 t. ja WW vehnän 96 300 t.

HRW vehnästä myyty vaan ei vielä laivattu osuus on vanhan kauden osalta 262 300 t. ja
uuden kauden 664 500 t. , - eli yhteensä vastattavaa 0,9 milj. t.
Kevätvehnän vastaava yhteismäärä on tasossa 1,47 milj. t.
---
Venäjän oma arvio miinustaa tässä vaiheessa 10 % syysvehnän satoa vuodentakaiseen
verrattuna.
Sen sadonkorjuu alkaa kuukauden kuluessa, joten jyvät ovat täyttymisen vaiheessa.
Ennusteet eivät lupaa sateita 2 viikon ennusteessa.

Ajankohdan tilanne Venäjällä on parhaillaan kylmä, ja kello 23. lämpötila Moskovan
tasolla on plus 4 astetta.
Lämpötilan laskuvauhdin sekä ilman kosteuden perusteella voi povata pakkasta
ennen aamua.
Ukrainan rajan lähellä oleva mittauspiste antaa ilman lämpötilaksi 2 astetta, mikä
tietää että säteily laskee tähkäpään lämmön tyynessä säässä pakkaselle.
Ilman kosteus on kylläkin 99 % , joten kasteen tiivistyminen estää jonkin verran.
Idempänä Volgan syysvehnän alueella ilman lämpötila kävi jo viime yönä nollan
tuntumassa koska ilma on kuivempaa.
--
EU:n vehnänvienti on karttunut 18,6 milj. tonniin, vastaan - 21,6 milj. t. viime vuoden
touko 26. tasolla, sekä 22,1 milj. t. kesä 2. tasolla.
Markkinapuheissa tarjotaan vuodentakaiseksi määräksi 22,8 milj. t.
--
soija heinä 10,24 elo 10,29
maissi------3,90------4,00
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,23----5,39-----6,04
syys 5,40-----5,57-----6,12
joulu 5,60----5,82-----6,23
maalis 5,78---5,99-----6,35
Pariisi vehnä
syys 181,50 joulu 185,25 maalis 187,75 touko 188,75
rapsi
elo 358,25 marras 364,50 helmi 367,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 155,45 marras 158,25 tammi 160,80

Viikolla 43. vietiin Kanadasta 412 200 t. tavallista vehnää ja 63 600 t. durumia.
Kauden vienti karttui 14,8 milj. tonniin tavallista, ja 3,72 milj. tonniin durumia.
Vienti ylittää vuodentakaisen tavallisen osalta 1,69 milj. t. ja on tasoissa
durumin osalta.

Kanadan tilastoitu kulutus karttui tavallisen osalta 3,91 milj. tonniin ja 0,63
milj. tonniin durumin.
Viikolla kului tavallista 101 400 t. ja 3 800 t. durumia.
Vienti sekä kulutus vähensi tavallisen vehnän varastoja yhteensä 0,51 milj. t.
Tuottajien toimitukset olivat viikolla 0,29 milj. tonnia tavallista.
Niimpä kaupallisten varastojen taso laski tavallisen vehnän osalta 0,22 milj. t.
Kaikkiaan niissä oli 1,86 milj. t. tavallista vehnää, josta alkupään varastoissa
0,73 milj. t. ja satamien terminaaleissa 1 milj. t.

Jo jonkin aikaa jatkunut varastojen väheneminen jatkui viikolla edelleen, ja alkaa
näyttää siltä että Kanadan myllylaatuiset vehnät loppuvat aikataulun mukaan, - tämän
saattoi laskea varastomäärien ja kulutuksen perusteella.
Uusi sato on vielä kaukana, koska vehnä ei ole kaikilta osin vielä oraallakaan.
Kaudesta on vielä jäljellä 9 viikkoa, mutta sadon valmistuminen vaatii vielä
monta viikkoa lisää.

Kanadassa satoi paikoin jopa haitallisen paljon, eli aina 100 milliin saakka.
Yleisemmin satoi 25-50 milliä, mikä riittää kasvustojen alkukehityksen ajaksi.
---
EU:n komissio povaa vehnäsatoan noin 1,5 milj. t. pienemmäksi aiempaa arvausta.
Asiaa perustellaan kuivuudella.

Algeria osti 180 000 t. vehnää optional origin pohjalta, eli mistä vaan lötyy.
Kaupat syntyi 228 - 230 dollaria tonni, ja hintaan sisältyy rahti.
Ranskaa povataan toimittajaksi tälle heinäkuun alussa tarvittavalle vehnälle.

Kanadassa ja Usankin puolella tapahtuneet sateet sekä HRW vehnän sadonkorjuun
alkaminen käytettiin heti hyväksi hintajunttaukseen.
Viljajättien rahastot tietenkin laskua aikaansaamassa.

soija heinä 10,03 elo 10,07
maissi------3,80------3,89
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,07-----5,23-----5,93
syys 5,24------5,42-----6,02
joulu 5,47-----5,66-----6,15
maalis 5,65----5,81-----6,28
Pariisi vehnä
syys 179 joulu 182,50 maalis 185 touko 186
rapsi
elo 355,50 marras 362 helmi 365,50
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 153,70 marras 156,50 tammi 159.05

Tällä kertaa kirjataan vain päivän futuurit.

soija heinä 10,01 elo 10,06
maissi------3,83------3,93 joulu 4,03
vehnäfutuurit
-----Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,09----5,28-----5,97
syys 5,27-----5,47-----6,06
joulu 5,49----5,70-----6,18
maalis 5,68---5,85-----6,30
Pariisi vehnä
syys 182,25 joulu 185,50 maalis 187,25 touko 188,75
rapsi
elo 356,50 marras 363,50 helmi 366,50

Australiassa on otettu harvinaiset keinot käyttöön yrityksessä pitää elukat
hengissä sekä kasvussa.
Muutama ohra ja vehnälaivaus on joko siirretty ajallisesti, taikka se lastataankin
Länsi-Australiasta.
Laivauksista ei suuria kerry kysyntään nähden, varsinkin kun se kestää vähintäänkin
seuraavaan satoon asti , eli loppusyksyyn.
Senkin jälkeen toki viljaa tarvitaan, mutta sitä saattaa löytyä NSW:n ja Queenslandin
omista sadoista.
Nyt ei vielä siltä näytä, koska kylvöt ovat pääosin itämättä sateiden yhä viipyessä.
Kesäkuun alkupäivinä koettiin ensimmäiset yöpakkaset, jotka kovimmillaan olivat
miinus 3 asteen tuntumassa.

Kuitenkin ensiapu laski hieman pohjoisen hirmuhintoja, eli ohra nyt 400 aussitaalaa,
ja rehuvehnä 396 taalaa tonni.
NSW:n eteläosassa hinnat nousivat silti 5 - 10 aussitaalaa tonnilta, ja farmilta
haettunakin maksetaan vehnästä 300 - 330 taalaa ja ohrasta 320 - 359 aussitaalaa.

Victoriassa näkyy myllärien alkava vehnäpula, eli myllyvehnän hinta nousi 13 taalaa
hintaan 363 tonnilta.
Rehuvehnästä tarjottiin vastaavalla tavalla toimitettubna 327 taalaa.
Victorian tilanteesta kerrotaan että viljaa irtoaa heikosti näillä hinnoilla, ja
selitetään että kyse ei ole hinnoista vaan sateista, eli niiden puutteesta.
Kukaan ei tunnu muistavan että sateet ja pakkaset veivä laadun, eikä se hintoja
nostamalla parane.
--
soija heinä 9,94 elo 9,99
maissi------3,79-----3,88 joulu 4,00
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,22-----5,41-----5,09
syys 5,39------5,60-----6,07
joulu 5,60-----5,83-----6,19
maalis 5,78----5,09-----6,33
Pariisi vehnä
syys 182,75 joulu 186,75 maalis 188,75 touko 189,50
rapsi
356 marras 363,50 helmi 366,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 157 marras 161 tammi 162,95

Viikolla 25-31.5. vehnän myynti usasta meni miinukselle päättyneen kauden osalta
19 400 tonnia, ja kasvoi alkaneen kauden osalta 250 000 t.
Uden kauden myyntiä on karttunut 4,22 milj. tonnia.
Päättyneeltä kaudelta perittiin 1,3 milj. tonnin laivaamaton myynti, mikä nostaa
alkaneen kauden vastuut 5,52 milj. tonniin.
Vastuista 1 milj.t. on HRW vehnää , WW vehnää 1,69 milj.t. ja 1,9 milj.t. kevätvehnää.
--
Maissia myyntiin 838 600 t. kuluvan kauden laivauksiin ja 418 300 t. syyskuun
alusta alkavan.
Viikolla laivattiin 1,448 milj. t.
Kauden myynti kasvoi 55,3 milj. tonniin mikä jää 1,2 milj. t. nykyisestä vientiarviosta.
--
Soijaa myytiin 164 800 t. ja laivattiin 516 100 t.
Kauden myynti kasvoi 55,6 milj. tonniin, mikä jää 0,57 milj. t. vientiarviosta.
--

Alkanut kausi jatkoi edelleen vaisua tahtia, eli HRW vehnää tohdittiin myydä vain
28 400 t. ja kevätvehnää 16 900 t.
Myynnin tasoa ylläpiti WW vehnä jota myytiin 149 800 t.
Ostajien kärjessä oli ufomiehet 103 500 tonnin määrällä, seuraavina Filippiinit,
Meksiko ja Brasilia.

Viikon taivaanmerkkinä voi pitää kevätvehnän kaupanteon lopahtamista.
Asian syynä lienee liian suuret vastuut, joiden voi povata kohdistuvan vanhan sadon
jämiin.
Niitähän on viimeisimmän varastoraportin tietojen valossa erittäin vähän, mihin
liittyy myös kevätvehnän ilmeiset saantivaikeudet Kanadasta.
Tähän saadaan lisää selvitystä kesä 29. julkaistavasta raportista, mikä kertoo
varastotiedot kesäkuun alun tasolta.
--
soija heinä 9,73 elo 9,79
maissi------3,76-----3,85 joulu 3,97
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,27-----5,45----5,97
syys 5,44------5,63----6,07
joulu 5,66-----5,87----6,20
maalis 5,84----6,02----6,33
Pariisi vehnä
syys 182,75 joulu 186,25 maalis 188 touko 189,25
rapsi
elo 355,50 marras 462 helmi 365,75
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 156 marras 161 tammi 163,35

Australian itäosan viljojen ostaja GrainCorp perusti Ukrainaan yksikön joka
alkaa käydä kauppaa alueen viljoilla.
Arvelen että kyse on Australian ongelmista, eli yhtiö sai viime sadosta ostetuksi
siksi vähän, että asiakkaiden tarpeita ei voida hoitaa.
Yhtiön voi arvioida olevan melkoisen sivussa aussien hirmuhintoihin tehtävästä
kaupasta, ja tämä koska se ehti myydä vientiin epäterveellisen paljon.
Voipa jo povata että Ukrainan vehnää seilaa aussien maille hetimiten kun uusi
sato saadaan.
--
Brasiliassa ihmetellään että vehnänviljely uhkaa käydä kannattavaksi.
Nimittäin nyt kylvövaiheessa olevasta vehnästä tarjotaan toimitussopimusta hintaan
5,9 US taalaa bushelilta, - eli 216,7 dollaria tonni.
Tuottajalle jäisi hinnasta peräti ja oikein 2-5 dollaria tonnilta vaivanpalkkaa, ja tämä
Santa Catarinan, Rio Grande do Sul , sekä Minas Gerais maakunnissa.
Paremmin on luvassa taaloja Paranan, Mato Grosso do Sul, sekä Sao Paulon maakunnissa,
joissa luvatusta hinnasta jäisi sadan taalan tuntumassa olevaa nettoa tonnilta.
Erot tulevat satotasojen, sekä enemmän kuluttajien läheisyyden kautta.
Tuskimpa suurta rynnistystä on sopimusten tekoon koska monena vuotena sato on mennyt
rehuksi.
Brasilia on nytkin tuonnin varassa, ja Argentiinan vehnän ehtyessä häätyi äskettäin
aloittamaan tuonnin Usasta.
Tuontivehnän hinta on nyt siksi suolainen brasilianrannassa, että tämä selittää epätavallisen
hövelit tarjoukset.
--
EU:n vehnänvientiä on karttunut 18,9 milj. t., - vastaan 22,4 milj.t. vuosi sitten.
--
soija heinä 9,69 elo 9,74
maissi------3,77-----3,86 joulu 3,97
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,23-----5,40-----5,92
syys 5,40------5,57-----6,04
joulu 5,61-----5,80-----6,17
maalis 5,80----5,94-----6,32
Pariisi vehnä
syys 182 joulu 185,75 maalis 187,75 touko 188,50
rapsi
elo 353,25 marras 360 helmi 364
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 155 marras 160,60 tammi 162,85

Heinä 3. päättyneellä viikolla 44. vietiin Kanadasta 421 500 t. tavallista vehnää,
ja 41 800 t. durumia.
Kauden vienti karttui 12,8 milj.tonniin tavallista ja 3,4 milj. tonniin durumia.
Kanadan tilastoitu kulutus oli viikolla 129 000 t. tavallista, ja sen määrä
karttui 4 milj. tonniin, - vuodentakainen määrä ylittyy 1,5 milj. tonnilla.
Ajankohdan tavallisen vehnän vientimäärä ylittaa 1,8 milj. t. vuodentakaisen.
Tuottajilta irtosi vielä 483 600 t. tavallista, mikä nosti farmien toimitusmäärän
15,33 milj. tonniin.

Vienti ja tilastoinnin kattama kulutus ylitti viikolla tuottajien toimitusmäärän,
joten kaupallisten varastojen tason olisi pitänyt hieman laskea, mutta tlasto
väittää kuitenkin pientä kasvua, ja asettaa määrän 1,95 milj. tonniin tavallista,
josta alkupään varastojen osuus 0,89 milj. tonnia, ja satamien varastot 0,98 milj. t.
--
Kanadan jäljellä olevasta vehnämäärästä ei saa kunnollista kuvaa koska tuottajien
kulutus jää tilastoinnin ulkopuolelle.
Toimitukset kaupalliselle puolelle tilastoidaan, ja ne ovat olleet maaliskuun alusta
alkavalla jaksolla 3,03 milj. tonnia tavallista vehnää.
Kun tavallista vehnää oli farmeilla maalis 1. tasolla 9,68 milj. t. , niin toimitukset
ovat vähentäneet tämän 6,59 milj. tonniin tavallista.
Kun tuosta puuttuu rehu sekä siemenviljan käyttö, niin vähissä ovat tuottajien vehnät.
Saapa nähdä miten vähiin saadaan farmien vehnät vähenemään ilman hintaranttalia.

Farmien plus kaupallisten yhteiseksi varastomääräksi voi arvioida 8,54 milj. t. tavallista.
Farmien osuus on kuitenkin rehuvoittoista tavaraa jota vähemmän kysytään vientiin, ja
sen jämät jäävät kummittelemaan loppuvarastoon.
Jonkinlaista myllyvehnää voi vielä löytyä vajaa 3 milj. t. , - jolla sitten pitäisi hoitaa
tehtyjen vientikauppojen vaatimat laivaukset, sekä Kanadan oma tarve.
Kireäksi vetää, ellei sitten peräti katkea.
--
Irakilla oli vetämässä ostotarjous myllyvehnästä, johon halvin tarjous tuli Australiasta
hintaan 313,75 dollaria tonni, missä mukana rahti.
Usan runsauden hirmuisuus vaati 29 taalaa kovemmat hinnat.

soija heinä 9,53 elo 9,58
maissi------3,67-----3,76
vehnäfutuurit
------Chicago Kansas Minneapolis
heinä 5,14-----5,34-----5,89
syys 5,31------5,49-----6,01
joulu 5,53-----5,72-----6,14
maalis 5,72----5,88-----6,29
Pariisi vehnä
syys 181 joulu 184,75 maalis 186,50 touko 188,25
rapsi
elo 351,50 marras 358,50 helmi 362,25
Lontoo rehuvehnä puntaa tonni
heinä 153 marras 160,25 tammi 162,55

Tähän katsausletkaan ei tule enää päivitystä vaan aloitan uuden.