Lentokyvyn välimuoto

Kretiini

Kretiinit kyselevät tyhmänä kehitysaskeleita lentokykyyn 'Mitä hyötyä dinosauruksille oli siitä, että se alkoi hyppiä ja räpytellä etujalkojaan, pääsikö se lentoon sillä?' Liito-orava on selkeä askel maanisäkkäälle kehittyvästä lentokyvystä. On loogista, että puissa elävät eläimet kiipeilevät puissa ja hyppivät puusta toiseen. Valintaetua syntyy niille eläimille, jotka kykenevät taitavammin hyppimään puusta toiseen ja ne pääsevät käsiksi ravintoon, jota muut eläimet eivät syö (puiden latvassa olevat hedelmät ja siemenet) ja eliöt ovat samalla turvassa puiden yläoksistossa. Tässä liitokyky on selkeä etu ja se kehittyy vähitellen. Jos liito-oravan kehitystä spekuloidaan eteenpäin niin, että ympäristä säilyy samanlaisena, liito-oravalle voisi kehittyä siipiä vastaava lentokyky kuten lepakoilla ja liito-oravat olisivat aidosti lentäviä nisäkkäitä.

40

590

6Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Nimi_Ja_Merkki

      Kannattaa myös muistaa, ettei etu tarkoita sitä että uudenlaiseen ekolokeroon sopeutuvat lajit olisivat jotenkin menestyneempiä esimerkiksi yksilömäärällä tai levinneisyydellä mitaten kuin vanhaan elintapaan jääneet sisarlajit. Kun jokin populaatio on alunperin saanut alustavia sopeutumia, jotka auttavat hyödyntämään vapaata tai vain osittain vallattua ekolokeroa, valintapaine on siihen suuntaan, että sopeudutaan yhä paremmin tähän uuteen elintapaan. Vaikkei se olisi "kannattavaa", jos asia voitaisiin tietoisesti valita.

      • kehityksen.kulku

        "Vaikkei se olisi "kannattavaa", jos asia voitaisiin tietoisesti valita."

        Nämä evoluutiiviset "kannattavuuslaskelmat" joita joskus on jossain määrin tieteellisestikin harrastettu, tuppaavat olemaan aika huvittavia.

        Aivan yksinkertaisesti kysymys on vain siitä, että tietyn ominaisuuden omaavia lisääntymiskykyisiä eliöitä syntyy ja jää eloon itsekin lisääntyen jonakin suhteellisen pitkänä ajanjaksona enemmän kuin kuolee. Silloin kun "vallataan" jotain "uutta ekolokeroa" tämä tietenkin onnistuu keinoin, jotka jälkeenpäin vaikuttavat erittäinkin kömpelöiltä ja alkeellisilta.

        Lienee moniakin syitä, jotka ovat saattaneet vaikuttaa lentokyvyn kehittymiseen. Yksi niistä on ravinto ja sen saatavuus, toinen saattaa olla kyky paremmin paeta saalistajaa. Tai, kuten muuttolinnuilla, mahdollisuus optimoida lisääntymistä Pohjolan lyhyiden ja suhteellisen valoisten öiden avulla (varsinkin hyönteissyöjien saalistusaika vuorokaudessa on pidempi ja siten voidaan ruokkia suurempi määrä poikasia). Hyvin mahdollista, että nämä kaikki ovat vaikuttaneet, ehkä osin samanaikaisesti, osin eriaikaisesti ja ehkä eri paikoissa. On selvää, että lentokyvyn kehittymisen alkuvaiheissa mainittu muuttolintujen saama hyöty ei ole voinut olla merkittävä. Mutta toki esim. mahdollisuus lentää läheiseen suojaisaan paikkaan pesimään vihollisten ulottumattomiin on saattanut sellainen olla. Sitä mukaa kun tällaiset paikat ovat täyttyneet, on osan pitänyt lentää kauemmaksi saadakseen pesimäpaikan ja niin aikaa myöden lentokykyä parantavat perintötekijät ovat alkaneet kasautua. Tällä tavoin lentokykyinen kantalaji on voinut, sopivien mutaatioiden suosiessa, kehittyä suhteellisesti melko lyhyessäkin ajassa, jonka jälkeen se on alkanut jakautua uusiksi lajeiksi kilpailun kovetessa ja vaatiessa yhä uusia "innovaatioita". Todellisuudessa tietenkään se ei ole ollut noin suoraviivaista vaan lajiutuminen on varmasti alkanut jo "kantalajin" vielä kehittyessä ja yksilöllinen vaihtelu ja lajierot eivät ole olleet mitään selvästi toisistaan erotettavia asioita.

        Hieno asia, että Herra loi kreationistit. Ilman heitä ei tätäkään mielenkiintoista asiaa olisi tullut näin sunnuntaipäivän ratoksi mietittyä, vaan olisi tullut käytettyä aikansa johonkin paljon tylsempään.

    • Munuaistutkija

      "Kun jokin populaatio on alunperin saanut alustavia sopeutumia, jotka auttavat hyödyntämään vapaata tai vain osittain vallattua ekolokeroa, valintapaine on siihen suuntaan, että sopeudutaan yhä paremmin tähän uuteen elintapaan. "

      Näin juuri. Hyvä esimerkki on 'domainien' tai luomispäivien 'rajapinnat' ylittävät lajirajat. Harva nisäkäs saalistaa vedessä, joten esimerkiksi saukkojen on perusteltua siirtyä yhä enemmän saalistmaan vedessä ja luonnonvalinta suosii vesielämään sopeutuvia saukkoja. Sama linnuilla, luonnonvalinta suosii lintuja (esim. pingviinejä), jotka saalistavat vedessä kaloja.

      • Epäjumalienkieltäjä

        Noissa saukoissa ja pingviineissä pointti on tasalämpöisyys. Kalat hidastuvat kun vesi kylmenee, mutta tasalämpöinen eläin on yhtä vikkelä kylmässä kuin lämpimässäkin vedessä. Ilmeisimmin tasalämpöisyyden tuoma etu saalistuksessa on suurempi kuin tasaisen lämmön säilyttämisen vaatima energiapanos.

        Avauksessa mainitun liito-oravan tilanne on toinen. Sen pääravinto on aika vähän energiaa sisältävät haavanlehdet. Sillä ei ole "varaa" sekametsässä siirtyä haavasta ja haavikosta toiseen juoksemalla ja kiipeämällä. Ruuan perässä juokseminen ei saa viedä energiaa enempää kuin mitä ravinto antaa. Niinpä erikoistuminen tähän vähäkaloriseen ravintoon on edellyttänyt energiatehokkaampaa siirtymistä puustossa.

    • käyttäkää.järkeä

      Liito-orava on ainoastaan selkeä esitys itsestään. Ei ole mitään todisteita siitä että sen lentokyky on kehittynyt sen enempää kuin kirahvin kaula.

      Dinosaurukset saivat korkeintain nälkäkuoleman hyppiessään kiveltä toiselle hyönteisten perässä.
      Ei sillä tavalla saa hyönteisiä ilmasta kiinni! Sen sijaan voivat jalat nyrjähtää.

      Pääskyset kyllä saavat kiinni hyönteisiä, mutta ne osaavat lentää varsin hyvin verrattuna dinosauruksiin.

      Tietysti kehitysopin kannattajat luulevat että hyönteiset lensivät hitaammin ja ne eivät osanneet väistää dinosaurusta joka hyppäsi suurilla takajaloillaan kallioilla.

      • jhjjhjhkkhjk

        Otahan oppia omasta nimmaristasi.Kkommenttisi ei ainakaan liiasta järjenkäytöstä kärsinyt. Tuskin hyönnteisten pyydystäminen ainoa etu oli.

      • räyhräyh2

        Miksi sinä tollo neuvot nikissäsi muita käyttämään järkeä, mutta itse et käytä? Tai ehkä sinä käytätkin omaasi täydellä teholla, mutta se on vain yhtä vähäinen kuin puoliksi lahonneella sahapukilla.

      • Epäjumalienkieltäjä

        Hyppäämisen, liitämisen ja lentämisen rajat ovat häilyviä. Alkeellisimmillaan "liitäminen" on vain putoamisvauhdin hidastamista ja alkeellisin lento on vähän lihasvoimalla avustettua liitoa.

        Jos olet joskus nähnyt (tavallisen) oravan läheltä, niin on helppo huomata, että sillä on "ylimääräistä" nahkaa takajalkojen ja vartalon välissä. Niillä on aerodynaaminen hyppyä parantava vaikutus. Vähän sama kuin kielletyillä mäkihyppääjien liian väljillä hyppyhaalareilla. Tästä on aste-ero liito-oravaan, joka liitää ja pystyy myös ohjaamaan liitoaan. Liitämisen hyöty liito-oravalle on ilmeinen: se on energiatehokas tapa siirtyä ravintolähteen luota toiselle.

        Syitä miksi liittäminen kehittyi varsinaiseksi lentämiseksi voi olla monia, mutta suoraan lentävien hyönteisten pyydystäminen ilmasta tuskin on ollut sellainen. Yksi tärkeimpiä on varmasti ollut tarve muuttaa "lentosuunnitelmaa" kesken lennon/liidon. Liitäjä voi matkalla havaita uusia uhkia tai mahdollisuuksia (ravinnonlähteitä), jolloin on edullista muuttaa lentoreittiä radikaalisti lentoonlähdön jälkeen.

        Suuri joukko hyönteisiä (ja muita niveljalkaisia) elää puissa ja niiden latvustoissa. Lentokykyiset hyönteisetkin viettävät aikaa (syövät, munivat, saalistavat, lepäävät) puun rungoilla ja oksilla. Ei läheskään kaikki hyönteisiä syövät linnutkaan pyydystä hyönteisiä lennosta joten on absurdia kuvitella, että ensimmäiset liitämisestä jonkinlaiseen lentämiseen siirtyneet dinosaurukset/linnut tai lepakot olisivat alkaneet heti pyydystää hyönteisiä vaikeimmalla mahdollisella tavalla eli lennosta.

      • tieteenharrastaja
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        Hyppäämisen, liitämisen ja lentämisen rajat ovat häilyviä. Alkeellisimmillaan "liitäminen" on vain putoamisvauhdin hidastamista ja alkeellisin lento on vähän lihasvoimalla avustettua liitoa.

        Jos olet joskus nähnyt (tavallisen) oravan läheltä, niin on helppo huomata, että sillä on "ylimääräistä" nahkaa takajalkojen ja vartalon välissä. Niillä on aerodynaaminen hyppyä parantava vaikutus. Vähän sama kuin kielletyillä mäkihyppääjien liian väljillä hyppyhaalareilla. Tästä on aste-ero liito-oravaan, joka liitää ja pystyy myös ohjaamaan liitoaan. Liitämisen hyöty liito-oravalle on ilmeinen: se on energiatehokas tapa siirtyä ravintolähteen luota toiselle.

        Syitä miksi liittäminen kehittyi varsinaiseksi lentämiseksi voi olla monia, mutta suoraan lentävien hyönteisten pyydystäminen ilmasta tuskin on ollut sellainen. Yksi tärkeimpiä on varmasti ollut tarve muuttaa "lentosuunnitelmaa" kesken lennon/liidon. Liitäjä voi matkalla havaita uusia uhkia tai mahdollisuuksia (ravinnonlähteitä), jolloin on edullista muuttaa lentoreittiä radikaalisti lentoonlähdön jälkeen.

        Suuri joukko hyönteisiä (ja muita niveljalkaisia) elää puissa ja niiden latvustoissa. Lentokykyiset hyönteisetkin viettävät aikaa (syövät, munivat, saalistavat, lepäävät) puun rungoilla ja oksilla. Ei läheskään kaikki hyönteisiä syövät linnutkaan pyydystä hyönteisiä lennosta joten on absurdia kuvitella, että ensimmäiset liitämisestä jonkinlaiseen lentämiseen siirtyneet dinosaurukset/linnut tai lepakot olisivat alkaneet heti pyydystää hyönteisiä vaikeimmalla mahdollisella tavalla eli lennosta.

        On vielä toinenkin etu:

        "Liitämisen hyöty liito-oravalle on ilmeinen: se on energiatehokas tapa siirtyä ravintolähteen luota toiselle."

        Hyppyä puusta toiseen voi takaa-ajava kärppä ja ehkä näätäkin seurata, mutta liito pakottaa sen kiertämään maanpinnan kautta eksyen ehkä jäljiltä.

      • Epäjumalienkieltäjä
        tieteenharrastaja kirjoitti:

        On vielä toinenkin etu:

        "Liitämisen hyöty liito-oravalle on ilmeinen: se on energiatehokas tapa siirtyä ravintolähteen luota toiselle."

        Hyppyä puusta toiseen voi takaa-ajava kärppä ja ehkä näätäkin seurata, mutta liito pakottaa sen kiertämään maanpinnan kautta eksyen ehkä jäljiltä.

        Tuo on hyvä huomio. Tavallisen oravan näätä juoksee puussa kiinni, mutta liito-orava pääse melko pienellä ernergiapanoksella pakenemaan näätää. Pakeneminen on varmasti ollut myös yksi lentotaidon kannustimia. Liitokalatkin (n 50 lajia) liitävät paetakseen niitä saalistavia miekka- ja tonnikaloja.

      • agnoskepo
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        Tuo on hyvä huomio. Tavallisen oravan näätä juoksee puussa kiinni, mutta liito-orava pääse melko pienellä ernergiapanoksella pakenemaan näätää. Pakeneminen on varmasti ollut myös yksi lentotaidon kannustimia. Liitokalatkin (n 50 lajia) liitävät paetakseen niitä saalistavia miekka- ja tonnikaloja.

        Molemmille.
        Ravinnon äärelle siirtyminen pienellä energiankulutuksella, pakeneminen ja kiipeämiskyvyttömien saalistajien välttäminen. Ketut eivät kiipeä.

        Kuvitellaan puussa asuvia lajeja. Aina joskus voi käydä vahinko, jonka takia eläin putoaa. Pienikin liitokyvyn tai vaikka vaan ilmanvastuksen lisääntyminen voi silloin olla elämän ja kuoleman kysymys ja siksi se on ominaisuus, joka lisääntyy populaatiossa luonnonvalinnan seurauksena.

      • oleellinen.huomio
        agnoskepo kirjoitti:

        Molemmille.
        Ravinnon äärelle siirtyminen pienellä energiankulutuksella, pakeneminen ja kiipeämiskyvyttömien saalistajien välttäminen. Ketut eivät kiipeä.

        Kuvitellaan puussa asuvia lajeja. Aina joskus voi käydä vahinko, jonka takia eläin putoaa. Pienikin liitokyvyn tai vaikka vaan ilmanvastuksen lisääntyminen voi silloin olla elämän ja kuoleman kysymys ja siksi se on ominaisuus, joka lisääntyy populaatiossa luonnonvalinnan seurauksena.

        "Pienikin liitokyvyn tai vaikka vaan ilmanvastuksen lisääntyminen voi silloin olla elämän ja kuoleman kysymys"

        Tästä oli muistaakseni jossain Dawkinsinkin videossa joskus, että on itse asiassa aika paljonkin evoluutiossa kehittyneitä ominaisuuksia, jotka ovat suurimman osan aikaa täysin hyödyttömiä, ehkä jossain määrin jopa haitallisia, mutta tarvittaessa vaikuttavat ratkaisevasti eloonjäämiseen tilanteissa, joihin lähes jokainen lajin yksilö ainakin kerran elämässään joutuu, ja ovat siksi yleistyneet populaatioissa. Immuunipuolustus on jossain määrin esimerkki juuri tästä, samoin aiemmin mainittu luuston korjautumisprosessi, jonka ikävä, mutta evoluutiivisen karsiutumisen kannalta liian hidas sivuvaikutus on verisuonten kalkkeutuminen.

      • oleellinen.huomio

        Ja tuossa on siis myös syy siihen, miksi ne "evolutiiviset kannattavuuslaskelmat" esim. energiankulutukseen perustuen ovat usein aika naurettavia. Evoluutio ei ole mikään äärimmäistä tehokkuutta tavoitteleva yritysjohtaja, eikä se optimoi eliöitä pelkästään eikä usein edes ensisijaisesti energiankulutuksen suhteen. Huolimatta siitä, että mehiläiskennoston rakenteen kehittymisessä niin onkin tapahtunut.

    • Ewokki
    • Ihmettelijä

      Sama on lentokäärmeissä Chrysopelea. Niillä paranee selviytymismahdollisuus uuden liikkumisen myötä. Voisin kuvitella, että ensimmäiset lentoliskot olivat myös liitäviä. Lentokaloilla on tosin erilainen näkemys. Niille on puhtaasti turvallisuuskysymys olla poissa vedestä. Mutta miten evoluutio tulisikaan muokkaamaan niiden hengittämistä jos liitoaika pitenisi. Olisiko se kuin vastakohtaisesti valailla?

    • kekek-kekek

      Maassa juoksevalle eläimelle siivistä (vaikkei voisi niillä lentää) olisi sellaistakin etua, että eläin voisi juostessaan säädellä nopeutta kätevästi niiden avulla, esim. paetessaan tai saalista mutkittelevasti jahdatessaan, eli jarruttaa nopeasti käännöksissä.

    • kiertoilma

      Mitenkähän tuo lintujen läpivirtauskehkot ovat kehittyneet. Meillä ilma menee sisään ja ulos, mutta linnuilla se kiertää. Rakenne on kevyempi ja tehokkaampi kuin sisään-ulos hengitys. Mutta mitkäolivat välimuodot ja miten se kehittyi?

      Kiertoilmakeuhkoja oletetaan löydetyn myös dinosuruksista ja joukosta muita eläimiä. Kysymys siis kuuluu, että miten ne kehittyivät. Ensin oli tavalliset keuhkot ja mitä sitten tapahtui?

      https://planeetanihmeet.wordpress.com/2012/03/02/onttojen-elainten-parissa/

      • Epäjumalienkieltäjä

        Tutustu krokotiilieläinten keuhkoihin. Ne ovat välimuoto suomumatelijoiden (ja nisäkkäiden) paljekeuhkoista ja lintujen jäykistä läpivirtauskeuhkoista. Siihenhän viitataan tuossa artikkelissakin.

      • kiertoilma

        Niin siis miten ne on kehittyneet?
        Laitoin tuon linkin juuri sen vuoksi, että vastauksena ei olisi krokotiili välimuotona. Kysymys on siis että miten kehittyminen tapahtui.

      • Epäjumalienkieltäjä
        kiertoilma kirjoitti:

        Niin siis miten ne on kehittyneet?
        Laitoin tuon linkin juuri sen vuoksi, että vastauksena ei olisi krokotiili välimuotona. Kysymys on siis että miten kehittyminen tapahtui.

        Satunnaisten hyödyllisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla?

        Tätä saivartelua voi jatkaa loputtomiin.

      • aattelin.vaan

        Eikös nuo läpivirtaussysteemit tule aika suoraan kidusmaisista rakenteista?

      • Epäjumalienkieltäjä
        aattelin.vaan kirjoitti:

        Eikös nuo läpivirtaussysteemit tule aika suoraan kidusmaisista rakenteista?

        Selkärankaisten keuhkot eivät ole kehittyneet kiduksista. Edelleen on paljon kaloja, jotka eri tavoin hyödyntävät myös ilman happea ja melkein kaikilla hapenotto suoraan ilmasta toimii "lisävarusteena" kidusten rinnalla. Liejuryömijät taitaa olla poikkeus ja ne pystyvät jotenkin hyödyntämään kiduskammioihin "lukittua" vettä maalla ollessaan ja sitä kautta kiduksia.

        Selkärankaisten keuhkot ovat alunperin olleet "paljekeuhkoja", joissa ilma kulkee sisään ja ulos samaa reittiä. Näin keuhkot toimivat sammakkoeläimillä, suomumatelijoilla, kilpikonnilla ja nisäkkäillä. Krokotiilit ovat välimuoto ja pitkään luultiin, että krokotiilin hengitys toimii kuten muidenkin matelijoiden (tai nisäkkäiden) keuhkot, mutta vaikka ne rakenteeltaan ovat lähellä muita matelijoita ne ovat toiminnallisesti "lintumaiset". Selkeä välimuoto siis.

      • he-ma
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        Selkärankaisten keuhkot eivät ole kehittyneet kiduksista. Edelleen on paljon kaloja, jotka eri tavoin hyödyntävät myös ilman happea ja melkein kaikilla hapenotto suoraan ilmasta toimii "lisävarusteena" kidusten rinnalla. Liejuryömijät taitaa olla poikkeus ja ne pystyvät jotenkin hyödyntämään kiduskammioihin "lukittua" vettä maalla ollessaan ja sitä kautta kiduksia.

        Selkärankaisten keuhkot ovat alunperin olleet "paljekeuhkoja", joissa ilma kulkee sisään ja ulos samaa reittiä. Näin keuhkot toimivat sammakkoeläimillä, suomumatelijoilla, kilpikonnilla ja nisäkkäillä. Krokotiilit ovat välimuoto ja pitkään luultiin, että krokotiilin hengitys toimii kuten muidenkin matelijoiden (tai nisäkkäiden) keuhkot, mutta vaikka ne rakenteeltaan ovat lähellä muita matelijoita ne ovat toiminnallisesti "lintumaiset". Selkeä välimuoto siis.

        Kalojen uimarakosta ne keuhkot ovat ilmeisesti kehittyneet. Keuhkokalat elävät tänäkin päivänä jos välimuotoa kreatardi haluaa kysellä.

      • Epäjumalienkieltäjä
        he-ma kirjoitti:

        Kalojen uimarakosta ne keuhkot ovat ilmeisesti kehittyneet. Keuhkokalat elävät tänäkin päivänä jos välimuotoa kreatardi haluaa kysellä.

        Näin on. Meidän keuhkomme ovat ilmeisimmin kehittyneet uimarakosta. Nykykaloilla on kuitenkin monia muitakin tapoja hyödyntää ilmakehän happea. Koska kyky on kehittynyt eri kalalaheimoille (tai alaheimoille) erikseen niitä on erilaisia.

        Ilman hengittäminen ei useimmilla kaloilla liity mitenkään maalla liikkumiseen, vaan veden ajoittaiseen hapettomuuteen. Eli maalla liikkumiseen tarvittavat ominaisuudet (kuten keuhkot) ovat kehittyneet jo ennen kuin maalle on siirrytty.

      • kiertoilma
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        Satunnaisten hyödyllisten mutaatioiden ja luonnonvalinnan avulla?

        Tätä saivartelua voi jatkaa loputtomiin.

        Kysyin, miten linnun läpivirtauskeuhkot ova kehittyneet. Jos vastaus on krokotiilin keuhkot, niin miten ne ovat kehittyneet paljekeuhkoista. Mitä ja millaisia välimuotoja oli ja miten nuo välimuodot kelpoisempia edellisiin välimuotoihin verrattuna.
        Millaisia hyödyllisiä mutaatioita tapahtui, mitä olivat kilpailussa menesyvät rakenteet palje- ja läpivirtauskeuhkojen välillä? Ei kai kukaan kuvittele, että eräänä päivänä paljekeuhkoisen krokotiilin poikasella oli yllättäen läpivirtauskeuhkot.

      • Epäjumalienkieltäjä
        kiertoilma kirjoitti:

        Kysyin, miten linnun läpivirtauskeuhkot ova kehittyneet. Jos vastaus on krokotiilin keuhkot, niin miten ne ovat kehittyneet paljekeuhkoista. Mitä ja millaisia välimuotoja oli ja miten nuo välimuodot kelpoisempia edellisiin välimuotoihin verrattuna.
        Millaisia hyödyllisiä mutaatioita tapahtui, mitä olivat kilpailussa menesyvät rakenteet palje- ja läpivirtauskeuhkojen välillä? Ei kai kukaan kuvittele, että eräänä päivänä paljekeuhkoisen krokotiilin poikasella oli yllättäen läpivirtauskeuhkot.

        Tämä on kreationistien perusvänkäämistä: kun voi osoittaa, että A:n ja C:n välimuoto on B, niin kretu kysyy, mutta mikä onkaan A:n ja B:n tai B:n ja C:n välimuoto. Tätä kejua voi jatkaa loputtomiin.

        Mutta lue ja ymmärrä nämä ja kerro mitä et ymmärtänyt:
        http://rsbl.royalsocietypublishing.org/content/11/1/20140848
        https://peerj.com/articles/60/

      • Nimi_Ja_Merkki
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        Näin on. Meidän keuhkomme ovat ilmeisimmin kehittyneet uimarakosta. Nykykaloilla on kuitenkin monia muitakin tapoja hyödyntää ilmakehän happea. Koska kyky on kehittynyt eri kalalaheimoille (tai alaheimoille) erikseen niitä on erilaisia.

        Ilman hengittäminen ei useimmilla kaloilla liity mitenkään maalla liikkumiseen, vaan veden ajoittaiseen hapettomuuteen. Eli maalla liikkumiseen tarvittavat ominaisuudet (kuten keuhkot) ovat kehittyneet jo ennen kuin maalle on siirrytty.

        Muistelen joskus lukeneeni, että se olisi toisinpäin. Keuhkot kehittyivät aiemmin kaloille, ja uimarakko on kehittynyt varhaisten keuhkollisten kalojen keuhkoista.

      • Epäjumalienkieltäjä
        Nimi_Ja_Merkki kirjoitti:

        Muistelen joskus lukeneeni, että se olisi toisinpäin. Keuhkot kehittyivät aiemmin kaloille, ja uimarakko on kehittynyt varhaisten keuhkollisten kalojen keuhkoista.

        Ihan looginen mahdollisuus. Uimarakkohan on vain luukaloilla ja luukalat ovat mitä ilmeisimmin kehittyneet makeassa vedessä, jossa lihasten toiminnalle välttämätöntä kalsiumia on tarvinnut varastoida. Merivedessä sitä on jatkuvasti tarjolla mutta ei usein makeassa vedessä. Luuston (tai "ruodoston") alkumuoto on kalkkeutuneet rustot, jotka ovat laajenneet sitten tukirakenteeksi ("luurangoksi"). Luusto toimii edelleen kalsiumvarastona ja (muistaakseni) lisämunuaisten erittämä hormooni liuottaa sitä lihasten käyttöön ihmiselläkin, jos kalsiumista on pulaa tai se ei imeydy (äärimmillään seurauksena luuston heikkeneminen ja riisitauti).

        Makeat vedet ovat myös alttiita ajoittaiselle hapenpuutteelle ja tietääkseni kaikki kalat joille on kehittynyt rekenteita ilman hapen hyödyntämiseen (keuhkokalat, labyrinttikalat, panssarimonnit, piikkisilmät jne) ovat makeanveden kaloja. Ankerias on vähän erilainen tapaus, koska se elää sekä merivedessä että makeassa ja voi ottaa happea "sammakkomaisesti" kostean ihon läpi myös suoraan ilmasta.

        Niinpä keuhkot voivat olla luukaloille jo hyvin varhain kehittynyt ominaisuus, jota sitten on alettu hyödyntää toiseen tarkoitukseen lajeilla, jotka elävät vesissä, joissa veden happi riittää.

    • yurki1000js

      Kiitos aloittaja. Osaat pohtia kunnolla.

      LENTOKYKY

      Yksisoluinen eläin ajatteli: "Haluan tulla monisoluiseksi. Tarvitsen aikaa 100 miljoonaa vuotta. Onneksi minulla ei ole kiire."

      Noin 100 milj. vuodessa eläin saavutti tavoitteensa. Se ajatteli: "Haluan kehittää itselleni muodot. Tarvitsen aikaa 200 miljoonaa vuotta."

      Noin 200 milj. vuoden päästä eläin katseli itseään ja sanoi: "Olen liskon näköinen. Ei hassumpaa. Mahtaako nää ketarat liikkua? Ei liiku. Tarvitsen aivot. Siihen voisin käyttää aikaa 300 miljoonaa vuotta."

      Noin 300 milj. vuoden päästä eläimellä oli aivot ja se lähti liikkeelle. Se lisäsi vauhtia ja huomasi, että ilma vastusti liikettä. Eläin mietti: "Miten voisin hyödyntää ilmanvastusta? Tiedän! Kehitän siivet ja ryhdyn lentämään. Tarvitsen siihen 400 miljoonaa vuotta."

      Noin 400 milj. vuoden kuluttua eläin lentää liihotteli kohti pohjoista. Se alkoi kangistua. Se tuumasi: "Voi harmi! Olen vaihtolämpöinen. Äkkiä takaisin funtsaamaan ratkaisua ongelmaan." Eläin riensi takaisin lämpimiin ilmanaloihin ja alkoi ajatella ankarasti.

      Siinä kului 500 miljoonaa vuotta. Onneksi eläimellä ei ollut kiire. Aika ei mennyt hukkaan, sillä eläin keksi ratkaisun. Se päätti kehittää itsestään tasalämpöisen. Se sanoi: "Ryhdyn vaativaan kehitystyöhön, vaikka siihen menisi koko loppuikäni."

      Noin 600 milj. vuoden päästä eläin katseli itseään sanoen: "Kyllä uurastus kannatti. Nyt olen linjakas kuin lintu. Taidanpa lentää maapallon ympäri ja ihailla maisemia." Eläin lensi ja lensi ja lensi. Koluttuaan maapallon jokaisen kolkan, se virkkoi: "Nyt olisi korkea aika kehittää jotain uutta. Olen ajatellut viettää eläkepäiväni jossain lämpimässä paikassa. Aurinko vaikuttaa ihanteelliselta kohteelta. Siis tuumasta toimeen."

      Noin 1200 miljoonan vuoden kuluttua oli eläin kehittänyt itsestään avaruuskelpoisen. Koska kehitystyö vei oletettua enemmän aikaa, oli eläin saavuttanut eläkeiän hieman ennen kuin työ valmistui. Siksi sillä oli niin kiire Aurinkoon, ettei se ehtinyt kertoa kellekään avaruuskelpoisesta rakenteestaan. Harmi, koska tiedemaailma on raapinut hiuksiaan juuri tuon puuttuvan lenkin takia. Eläimellä olisi kyllä ollut aikaa käydä välillä Maassa neuvomassa tiedemiehiä, mutta se oli estynyt. Onneksi nykyajan korkeatiede tietää miksei eläin palanut - eikun palannut.

      • Epäjumalienkieltäjä

        Kun te kreationistit haluatte liki maanisella vimmalla vastustaa ja kristisoida evoluutioteoriaa, niin miksi ette ole selvittäneet itsellenne edes alkeita siitä, mitä evoluutioteoria tarkoittaa?

      • agnoskepo

        Ihan muistuu vanhat ajat mieleen, kun olin vielä fundiskristitty. Juuri tuollaiset sepitelmät ( tai niiden liudennukset) saivat minut ensimmäiseksi miettimään uskonopin perusteiden järkevyyttää. Ja kun se prosessi alkoi, se eteni loppuun asti, eli agnostismiin joka minun kohdallani on käytännössä ateismia.
        Tuollaista voi ehkä esittää pyhäkouluissa esikouluikäisille, mutta aikuisiin järkeviin ihmisiin tuo ei pure edes parodiana. Varsinkin, kun juttusi kuvastaa oikeasti kreationistien ajattelun perustaa.

      • yurki1000js
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        Kun te kreationistit haluatte liki maanisella vimmalla vastustaa ja kristisoida evoluutioteoriaa, niin miksi ette ole selvittäneet itsellenne edes alkeita siitä, mitä evoluutioteoria tarkoittaa?

        "Kun te kreationistit haluatte liki maanisella vimmalla vastustaa ja kristisoida evoluutioteoriaa, niin miksi ette ole selvittäneet itsellenne edes alkeita siitä, mitä evoluutioteoria tarkoittaa?"

        voi tätä pimeää maailmaa

      • yurki1000js
        agnoskepo kirjoitti:

        Ihan muistuu vanhat ajat mieleen, kun olin vielä fundiskristitty. Juuri tuollaiset sepitelmät ( tai niiden liudennukset) saivat minut ensimmäiseksi miettimään uskonopin perusteiden järkevyyttää. Ja kun se prosessi alkoi, se eteni loppuun asti, eli agnostismiin joka minun kohdallani on käytännössä ateismia.
        Tuollaista voi ehkä esittää pyhäkouluissa esikouluikäisille, mutta aikuisiin järkeviin ihmisiin tuo ei pure edes parodiana. Varsinkin, kun juttusi kuvastaa oikeasti kreationistien ajattelun perustaa.

        sut(kin) on nähty

      • kunhan.huomautan
        yurki1000js kirjoitti:

        sut(kin) on nähty

        Ja tuo on taas parasta mihin pystyt. Vieläkö ihmettelet miksi kommenttejasi ilmiannetaan asiattomina (yksi ilmiantoperuste on se, ettei kommentti liity käsiteltävänä olevaan asiaan)?

      • Epäjumalienkieltäjä
        yurki1000js kirjoitti:

        "Kun te kreationistit haluatte liki maanisella vimmalla vastustaa ja kristisoida evoluutioteoriaa, niin miksi ette ole selvittäneet itsellenne edes alkeita siitä, mitä evoluutioteoria tarkoittaa?"

        voi tätä pimeää maailmaa

        <<voi tätä pimeää maailmaa>>

        No jos sinulla on yhtään järjen valoa jäljellä, niin anna sen loistaa ja vähennä osaltasi maailman pimeyttä.

      • yurki1000js
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        <<voi tätä pimeää maailmaa>>

        No jos sinulla on yhtään järjen valoa jäljellä, niin anna sen loistaa ja vähennä osaltasi maailman pimeyttä.

        Epä: "No jos sinulla on yhtään järjen valoa jäljellä, niin anna sen loistaa ja vähennä osaltasi maailman pimeyttä."

        Mistä valo? Mistä järki? Mistä ajatus? Mistä tunne? Mistä tahto? Mistä pyrkimys?

        MUISTIIN

        Evil-uutiossa ei ole ajatuksia eikä tunteita eikä tahtoa eikä pyrkimystä. Siinä on pelkkää ainetta.

        Evoluutio:
        - ihminen tulee tyhjästä
        - ihminen menee tyhjään
        - siinä välissä ihminen toimittaa tyhjää

      • Epäjumalienkieltäjä

        Sinun kohdallasi oleellisempi kysymys on, että minne sinä olet kadottanut järkesi ja kykysi ajatella loogisesti.

      • EiEväitä
        Epäjumalienkieltäjä kirjoitti:

        Sinun kohdallasi oleellisempi kysymys on, että minne sinä olet kadottanut järkesi ja kykysi ajatella loogisesti.

        Epäilen suuresti, ettei sitä ole ikinä ollutkaan. Kuinka se Paksu Musta Kirja taas sanoikaan?
        "Hölmöt teillä on aina keskuudessanne" ??
        Jyri saattaa olla demantian takia taantunut lapsen asteelle, mutta epäilen, että Yurki on syntymätyhmä.

      • Epäjumalienkieltäjä
        EiEväitä kirjoitti:

        Epäilen suuresti, ettei sitä ole ikinä ollutkaan. Kuinka se Paksu Musta Kirja taas sanoikaan?
        "Hölmöt teillä on aina keskuudessanne" ??
        Jyri saattaa olla demantian takia taantunut lapsen asteelle, mutta epäilen, että Yurki on syntymätyhmä.

        Kreationistien kannattaisi miettiä mitä tämä sananlaskuissa sanottu viisaus tarkoittaa:
        "Hullukin käy viisaasta, jos on vaiti, järkevästä, ellei suutaan avaa."

        Vaikka tämä onkin kopioitu todennäköisimmin egyptiläisiltä, niin viisas ajatus yhtä kaikki.

      • osaaks-lentää
        yurki1000js kirjoitti:

        Epä: "No jos sinulla on yhtään järjen valoa jäljellä, niin anna sen loistaa ja vähennä osaltasi maailman pimeyttä."

        Mistä valo? Mistä järki? Mistä ajatus? Mistä tunne? Mistä tahto? Mistä pyrkimys?

        MUISTIIN

        Evil-uutiossa ei ole ajatuksia eikä tunteita eikä tahtoa eikä pyrkimystä. Siinä on pelkkää ainetta.

        Evoluutio:
        - ihminen tulee tyhjästä
        - ihminen menee tyhjään
        - siinä välissä ihminen toimittaa tyhjää

        - ihminen tulee tyhjästä
        - ihminen menee tyhjään
        - siinä välissä ihminen toimittaa tyhjää

        itsees kuvaat

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Miten voit manipuloida katsojalukuja?

      Palstatrolli ja väsynyttä sontaa palstalle suoltava Varmakkakkiainen on viime aikoina vedonnot siihen, että hänen ketjuj
      Ateismi
      21
      2217

    2. Vieläkö odotat että

      Näkisitte hänen kanssaan?
      Ikävä
      67
      1076

    3. Kuinka paljon

      Olet tutustunut kaivattusi arvomaailmaan?
      Ikävä
      107
      970

    4. Nainen sä olet

      arvokas muista se. Yritän pitää pienen kontaktin yllä vaikka turhaahan tämä on. Toivottavasti joulu meni hyvin ja otat r
      Ikävä
      70
      923

    5. Jos olisin

      Ollut ns. pelimies olisin myös käyttänyt tilaisuutta hyväksi. Välillä vain tuntuu että olisit itse nimenomaan halunnut p
      Ikävä
      54
      895

    6. Haluan sinun kanssa sänkyyn

      Ja läheisyyttä, koska rakastan sinua mies.
      Ikävä
      43
      883

    7. Minun on niin vaikeaa uskoa, että

      todella kaipaisit minua. Pelkään vieläkin, että minua kusetetaan.
      Ikävä
      55
      858

    8. KRP alkaa tutkia Ulvilan murhaa

      Jokohan nyt löydetään riittävä näyttö Annelin tuomitsemiseen miehensä murhasta tai taposta.
      Henkirikokset
      9
      848

    9. Luotathan?

      Muistan kun olit vihainen minulle. Niin järkyttävän söpönä ja silti niin vastustamattoman ihanana en ole ikinä ketään na
      Ikävä
      30
      848

    10. Voi kun pian voisi varmuudella sanoa

      mitä tämä on. Suuri, suuri rakkaustarina vai pelkästään pitkä ja kipeä oppitunti. :(
      Ikävä
      46
      789
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt