Avaruutta ei voi tutkia tieteellisesti, eikä mitenkään muutenkaan, koska avaruus ei säteile infoa.
Ja sitä paitsi, Et pysähtyä tutkimaan yhtä ja samaa tiettyä avaruuden kohtaa?
Et mitenkään!!!
Liikut Maapallon mukana avaruudessa.
Aurinkokunnan mukana.
Linnunradan mukana.
Oman galaksiryhmämme mukana.
Galaksijoukkomme mukana.
Koko näkyvän maailmankaikkeuden mukana.
Eli olet heti pois siltä avaruuden alueelta jonne juuri siirryit ja et mitenkään ehtisi tutkimaan tiettyä avaruuden kohtaa vaikka se olisikin jotenkin mahdollista. Mutta eihän se silti olisi mahdollista, koska avaruus ei säteile infoa.
Jos sinulla on aineesta tyhjä tila jossakin laatikossa täällä Maapallolla, niin sekin liikkuu Maapallon mukana avaruudessa.
Eli tutkimalla laatikon sisällä olevaa tyhjää tilaa, et tutki tiettyä avaruuden kohtaa.
Jos saat infoa laatikon sisällä olevasta jostakin, niin sekin on jotakin joka liikkuu avaruudessa meidän mukana ja silloin se ei ole avaruutta.
.
Tiettyä avaruuden kohtaa ei voi tutkia mitenkään!
17
476
Vastaukset
- hyvin_ehtii_mitata
Haluamansa avaruuden osan voi läpivalaista fotonien rintamalla, jolloin fotonirivistö kulkee sen halki valonnopeudella ja antaa haetut mittaustulokset.
Valonnopeuteen nähden maapallo ja galaksit liikkuvat todella hitaasti, ja todellakin mittauksen tuloksena syntynyt havainto on tehty yhdestä ja samasta avaruuden alueesta. Jos mittaus toistetaan sekunnin päästä uudelleen, se kuvastaa kyllä jo toista avaruuden osaa, mutta itse mittaustapahtuma on nopea ettei maapallo siinä ajassa ole ehtinyt vielä siirtyä ollenkaan.- MrNicePressure18
Mites koko laajeneva näkyvä maailmankaikkeus?
Se nimittäin voi liikkua jopa niin nopeasti että poistuu kokonaan siltä avaruuden alueelta jonne se juuri siirtyi yhdessä hetkessä ja vieläpä niin että sen vauhti kiihtyy koko ajan samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.
Onko näin vai ei, on sitten kokonaan toinen juttu, mutta niin saattaa olla.
Jos väität ettei laajeneva näkyvä maailmankaikkeus voi liikkua niin nopeasti avaruudessa, niin kerro miksi muka ei voi.
Laajenevaa ja vauhtiaan kiihdyttävää valoa nopeammin emme silti liikkuisi. Eli tähän kyseiseen suuntaan työntyvä laajeneva valo liikkuisi koko ajan aavistuksen meitä nopeammin.
Toiseen suuntaan työntyvä laajeneva valo loittonisi sieltä päin yhdessä laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden mukana.
. - MrNicePressure18
Ps. Käsittääkseni tieteellinen tutkimus perustuu kokeen toistettavuuteen?!?
Ei taida kokeen toisto onnistua.
Siis sen avaruuden osalta jonka läpi lähettämäsi valo liikkuu.
Tietysti voisit lähettää valoa tuon avaruuden kohdan läpi vastakkaisesta suunnasta saman aikaisesti, mutta silloin koe olisi erilainen ja sen toistaminen samalla avaruuden kohdalla ei onnistu.
Mitäpä se avaruus voisi sille valolle edes tehdä?!?
Avaruushan on itsessään ei yhtään mitään, joten eipä se sille mitään voisi tehdä.
Jos väität voi tehdä jotakin, niin kerroppa miten?!?
. - kyllä_onnistuu__
"Ps. Käsittääkseni tieteellinen tutkimus perustuu kokeen toistettavuuteen?!?
Ei taida kokeen toisto onnistua."
Kyllä sen kokeen voi toistaa mittaamalla joku toinen avaruuden osa. Kuten esim. salaman mittaus - ei voi samaa salamaa enää myöhemmin mitata, mutta mitataan joku toinen salama (mikäli lisää salamia ja ukonilmoja ikinä enää tulee).
"Mites koko laajeneva näkyvä maailmankaikkeus?"
Myös koko universumin avaruuden täsmällinen tila tiettynä ajanhetkenä, esim. tasan 14mrd vuotta alkuräjähdyksestä, voidaan täsmällisesti mitata ja määrittää, mikäli joka galaksissa asuu sivilisaatio joka tekee mittauksen ja lähettää mittaamansa (ja vastaanottamansa) informaation kaikkiin viereisiin galakseihin. Jos universumi laajenee valoa nopeammin, kokonaiskuvaa ei voida koota edes 28mrd vuoden päästä, vaan voi mennä 100 miljardiakin vuotta kunnes voidaan koota täsmällinen kuva, millainen universumi oli tasan 14mrd vuotta alkuräjähdyksestä. - MrNicePressure18
kyllä_onnistuu__ kirjoitti:
"Ps. Käsittääkseni tieteellinen tutkimus perustuu kokeen toistettavuuteen?!?
Ei taida kokeen toisto onnistua."
Kyllä sen kokeen voi toistaa mittaamalla joku toinen avaruuden osa. Kuten esim. salaman mittaus - ei voi samaa salamaa enää myöhemmin mitata, mutta mitataan joku toinen salama (mikäli lisää salamia ja ukonilmoja ikinä enää tulee).
"Mites koko laajeneva näkyvä maailmankaikkeus?"
Myös koko universumin avaruuden täsmällinen tila tiettynä ajanhetkenä, esim. tasan 14mrd vuotta alkuräjähdyksestä, voidaan täsmällisesti mitata ja määrittää, mikäli joka galaksissa asuu sivilisaatio joka tekee mittauksen ja lähettää mittaamansa (ja vastaanottamansa) informaation kaikkiin viereisiin galakseihin. Jos universumi laajenee valoa nopeammin, kokonaiskuvaa ei voida koota edes 28mrd vuoden päästä, vaan voi mennä 100 miljardiakin vuotta kunnes voidaan koota täsmällinen kuva, millainen universumi oli tasan 14mrd vuotta alkuräjähdyksestä.Ei ei ei.
Ajattele laajeneva näkyvä maailmankaikkeus Maapallon kokoiseksi alueeksi työntymään pois päin Auringosta.
Fotonit galakseiksi
Yhdessä hetkessä 10 kertaa Maapallon halkaisijan pituus ja me sinne keskelle yhteen galaksiin.
Se avaruus vaihtuu aikas nopeasti.
Ei ehdi tutkimaan mitenkään.
. MrNicePressure18 kirjoitti:
Ei ei ei.
Ajattele laajeneva näkyvä maailmankaikkeus Maapallon kokoiseksi alueeksi työntymään pois päin Auringosta.
Fotonit galakseiksi
Yhdessä hetkessä 10 kertaa Maapallon halkaisijan pituus ja me sinne keskelle yhteen galaksiin.
Se avaruus vaihtuu aikas nopeasti.
Ei ehdi tutkimaan mitenkään.
.Ajattele itse olevasi kuopiolainen idiootti, joka ei tajua mistään mitään.
Mietipä myös sitä todennäköisyyttä, että saatat olla väärässä... koska olet "teoriasi" ainoa kannattaja.
Mikä mahtaa olla todennäköisyys sille, että olet oikeassa ja kaikki muut ihmiset ovat väärässä?
puolipiste banaani oksennus ripuli- sivakatsutimaan
MrNicePressure18 kirjoitti:
Mites koko laajeneva näkyvä maailmankaikkeus?
Se nimittäin voi liikkua jopa niin nopeasti että poistuu kokonaan siltä avaruuden alueelta jonne se juuri siirtyi yhdessä hetkessä ja vieläpä niin että sen vauhti kiihtyy koko ajan samassa suhteessa kuin aine ja valo laajenevat.
Onko näin vai ei, on sitten kokonaan toinen juttu, mutta niin saattaa olla.
Jos väität ettei laajeneva näkyvä maailmankaikkeus voi liikkua niin nopeasti avaruudessa, niin kerro miksi muka ei voi.
Laajenevaa ja vauhtiaan kiihdyttävää valoa nopeammin emme silti liikkuisi. Eli tähän kyseiseen suuntaan työntyvä laajeneva valo liikkuisi koko ajan aavistuksen meitä nopeammin.
Toiseen suuntaan työntyvä laajeneva valo loittonisi sieltä päin yhdessä laajenevan näkyvän maailmankaikkeuden mukana.
.Puun käyttö talvisissa urheiluharrastuksissa
Puuta on käytetty Suomessa aikojen alusta hyvin monipuolisesti. Koska asumme metsäisessä maassa, on tämä toki ollut luonnollista. Puu ei ole yksinomaan vain lämmitykseen tai talon rakentamiseen käytetty materiaali, vaan siitä voi helposti tehdä myös monenlaisia käyttöesineitä. Yksi kohde ovat talviseen urheiluun liittyvät puutuotteet, ja juuri näihin tulemme tässä artikkelissa keskittymään.
Puusta valmistetut sukset
Hiihtäminen on aina ollut tärkeä asia suomalaisille. Maamme on harvaan asuttu ja välimatkat ovat pitkiä, joten taipaleita ei ole aina voinut taivaltaa vain jalkapelillä. Lisäksi varsinkin ennen vanhaan tieverkosto oli hyvin harva, ja monet tiet kapeita ja vaikeakulkuisia. Talvella myös routa ja runsas lumen sataminen saattoi johtaa tilanteeseen, jossa paikasta toiseen pääsemine oli erittäin hankalaa. Tällaisissa tilanteissa oli luontevaa laittaa jalkaan sukset ja sivakoida niiden avulla määränpäähän kätevästi ja ketterästi.
Suksien valmistukseen oli puu luonteva vaihtoehto. Materiaali on kevyttä ja helposti muokattavissa olevaa, mutta toki hyvä puusuksi on mahdollista valmistaa vain juuri oikeanlaisesta puusta. Useimmiten puusukset valmistetaan koivusta. Mikä tahansa koivu ei kuitenkaan sovi itsestään selvästi puusuksen valmistamiseen, vaan siihen tarvitaan suora puu, joka myös pysyy suorana eikä ala jossain vaiheessa kaartumaan mutkalle. Harjaantunut suksiseppä pystyy tunnistamaan juuri tällaisen puun.
Monet puusuksien valmistajat pitävät parhaana suksien valmistamiseen käytettävänä materiaalina oksattoman koivun tyviosaa. Jos kyseessä on sälesuksi, joka tehdään monesta eri kerroksesta, tulee sen uloimpiin kerroksiin käyttää puun tyviosan pintaa. Suksen uloin kerros on kosteudelle altista, ja tämä osa puusta sietää kosteutta parhaiten.
Puusuksia voi valmistaa koivun lisäksi myös männystä, pyökistä sekä kanadalaisesta hickorysta. Suksen tekoon käytettävää puuta ei voi hakea suoraan metsästä vaan sen tulee olla kaadettu vähintään kolme vuotta aikaisemmin.
Mihin maastoon puusuksi sopii?
Puusukset olivat keveästi hiihdettäviä ja vakaita, ja etenkin umpihangessa niiden käyttö oli ylivoimainen vaihtoehto. Monien puusuksiharrastajien mielestä asian laita on edelleenkin sama. Leveähköllä puusuksella on hyvä kantavuus ja se käyttäytyy vakaasti pehmeällä ja upottavallakin lumella. Puusuksia on tarjolla erilaisia, ja valikoimista löytyy myös sellaisia malleja, jotka sopivat valmiille laduille ja kovalle hangelle. Omat puusuksimallinsa on tehty myös lasketteluun sekä vaikkapa avotunturilla sivakointiin.
Jos hiihdettävä alusta on kova, tulee suksen olla lyhyt, jalkava sekä jäykkä. Jos hiihtäjä haluaa myös lasketella alas rinteitä, tulee suksen olla etupainotteinen ja keskeltä hieman kapeampi. Jos alusta on pehmeä, on suksen siinä tapauksessa oltava pitkä, leveä, tasapainoiseksi valmistettu sekä vähemmän jalkava. Ennen vanhaan käytetty niin kutsuttu matkasuksi sopii loistavasti nykyaikaankin, esimerkiksi retkihiihtäjälle. Puusuksille sivakoidessa on helppo edetä luonnossa verkkaisesti ja samaan aikaan luonnon kauneudesta ja hiljaisesta tunnelmasta nautiskellen.
Puusuksien valmistus
Puusukset valmistetaan edelleenkin usein käsityönä, mutta ala on pikku hiljaa hiipumassa. Suurin osa tämän päivän puusuksien valmistajista edustaa maassamme vanhempaa ikäpolvea, ja perinteen jatkajia ei ole tarjolla pilvin pimein.
Kun puusuksien valmistaja on valinnut oikeanlaiset puut ja antanut puun levätä asianmukaisesti, on aika alkaa itse suksen valmistukseen. Sukset tehdään erikokoisista viiluista, ja jos kyseessä on vaikkapa nelikerroksinen viilurakenne, ovat suksen kaksi sisintä viilua selvästi paksummat kuin uloimmat kerrokset. Viiluja on mahdollista liittää yhteen myös viisi. Olennainen osa puusuksen valmistuksessa on hallita kerrosten kosteusliikkeet niin, että viiluja koossa pitävä liimaus ei irtoa.
Kun puusuksen kerrokset on saatu liimattua pitävästi, on seuraavaksi vuorossa suksen kärjen taivutus. Tässä toimenpiteessä käytetään yleensä apuna puristinta, ja puuta voidaan pehmittää lisäämällä siihen kosteutta. Kun kärki on taivutettu oikeaan asentoon, on seuraavaksi vuorossa höyläys sekä hionta.
Puusuksen pohjassa ei käytetä voiteita, vaan tervaa. Tervaamisessa voi käyttää joko perinteistä tervaa tai uudenlaisia, voidemaisesti käytettäviä purkkitervoja. Yleensä tervaamine kannattaa tehdä aurinkoisena kesäpäivänä, jolloin jäykkä terva notkistuu lämmön vaikutuksesta helposti käsiteltäväksi, lähes juoksevaksi. Talvellakin voi suksia tervata, mutta silloin toimenpide kannattaa suorittaa sisällä lämpimässä.
Puusta tehdyt sukset kannattaa säilyttää ulkona sateilta ja auringolta suojattuna. Tämä johtuu siitä, että lämpimät sisätilat ovat suksen puurakenteelle liian kuivia, mikä voi johtaa suksen vaurioitumiseen tai vääntymiseen. Osp-avaruutta itseään ei voi tutkia mitenkään. Ei tieteellisesti, eikä muutenkaan!
Vain avaruudessa liikkuvia tiheneviä laajentumia voidaan tutkia tieteellisesti ja se perustuu siihen että ne säteilevät vanhaa valoa joka liikkuu kaareutuvasti vastapalloon avaruudessa.
Osp-avaruus itse ei tihenevästi laajene mitenkään!
Eli ei ole olemassa vanhaa valoa joka olisi peräisin uudesta valosta, vaikka kaikki valo avaruudessa tihenevästi laajentuen liikkuukin.
Kaikki tihenevä laajentuma on peräisin kohteista jotka koostuvat ziljoonista vastapalloon kierrättyvistä tihenevistä laajentumista ja liikkuvat avaruudessa vastapalloon keikkuen.
Toki aine itsekin on tihenevästi laajentuvaa vanhaa valoa.
Avaruus itse ei ole tiheneviä laajentumia, eikä aine koostu mistään fyysisen konkreettisesti olemassa olevasta, vaan tihentyvistä laajentumista.
Laajeneva vanha valo ei liiku missään paikassa, niin kuin avaruudessa liikkuvat kohteet laajentuvasti tihentyvät vastapalloon kääneisesti avaruudessa suhteessa toisiinsa.
Avaruus on ääretöntä vastapalloon kierrättyvää vanhaa valoa ja aina olemassa ollut ziljoonia tiheneviä laajentumia joka itsessään on ei yhtään mitään.
Vanha vastapalloon kierrättyvä valo ei voi säteillä informaatiota, koska se itsessään ei koostu mistään fyysisen konkreettisesti olemassa olevasta josta voi irtaantua säteilyä / informaatiota siten kuin avaruudesta, josta irtaantuu säteilyä / infoa.
.
- MrNicePressure33
Laajeneva avaruus on hatusta tempaistu jumala jonka olemassa oloon voi vain uskoa.
Se ei ole tiedettä!!!
😀- MrNicePressure33
Rmtob kirjoitti:
Sitten voitkin varmasti selittää meille, mistä johtuu kosminen taustasäteily.
Avaruus ei säteile infoa, joten kosminen taustasäteily ei ole peräisin itse avaruudesta. Toki se liikkuu avsruudessa, mutta ei se avaruus sitä ole säteillyt.
Kosminen taustasäteily syntyi silloin kun galaksien keskusten supermassiiviset kohteet syntyivät ja nehän synyyivät aina olemassa olleeseen äärettömään avaruuteen ja valmiiksi kauaksi toisistansa.
Alkumatkastaan ne törmäilivät toistensa kanssa jyrkässä kulmassa ja silloin niistä vapautui paljon meille pimeää laajenevaa työntävää voimaa josta syntyi uusia havaittavia tähtiä samalla periaatteella kuin supermassiiviset kohteet itsekin olivat syntyneet.
Onesimpleprinciple
Etimespace youtubesta
😃 - kvanttigravitaatiovakio
Kosmisen taustasäteilyn selittäminen edellyttää kvanttigravitaatiota ja gravitaatiovakion satunnaisfluktuaatioita, josta johtuen kosminen vakio Lambda vaihtelee satunnaisesti kuten pörssikurssit. Universumi on kuin autoilija joka kaasuttelee satunnaisesti ja holtittomasti, eikä pidä autoa vakaasti kiihtyvänä.
https://arxiv.org/abs/1603.04170
Millään yksikertaisemmalla lisäparametrilla ei saada Hubble- ja Planck -avaruusobservatorion uudempia ja tarkempia havaintoja sopimaan Lambda-CDM malliin. Energiaparametrit kuten pimeä säteily tai varhainen kylmä energia eivät tee mallista riittävän hyvin havaintoihin sopivaa. - MrNicePressure33
kvanttigravitaatiovakio kirjoitti:
Kosmisen taustasäteilyn selittäminen edellyttää kvanttigravitaatiota ja gravitaatiovakion satunnaisfluktuaatioita, josta johtuen kosminen vakio Lambda vaihtelee satunnaisesti kuten pörssikurssit. Universumi on kuin autoilija joka kaasuttelee satunnaisesti ja holtittomasti, eikä pidä autoa vakaasti kiihtyvänä.
https://arxiv.org/abs/1603.04170
Millään yksikertaisemmalla lisäparametrilla ei saada Hubble- ja Planck -avaruusobservatorion uudempia ja tarkempia havaintoja sopimaan Lambda-CDM malliin. Energiaparametrit kuten pimeä säteily tai varhainen kylmä energia eivät tee mallista riittävän hyvin havaintoihin sopivaa.Laajeneva avaruus on hatusta tempaistu käsite jota voidaan verrata jumaliin.
Kyseinen avaruus laajenee jotenkin sisältä sisälle päin jotenkin jotenkin hokkus pokkus.
Mitään selitystä sille miten ei ole olemassa.
Vain selityksiä sille miten se ei laajene.
Sehän ei laajene ulos päin jo olemassa olevaan paikkaan.
Se ei koostu erillisistä osista jotka liikkuisivat suhteessa toisiinsa jossakin taustalla olevassa paikassa koska taustaa sille itselleen ei ole.
Avaruudessa laajenevan työntävän voiman kentän laajeneminen voidaan kuvailla sanoin ja visuaalisesti.
Eikä mitään muita voimia tarvita kun kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa koostuu laajenevasta työntävästä voimasta.
😃 Eipä tarvittu kuin yksi tieteeseen perustuva vastaus, ja pulunshakki alkoi taas.
Miten OSP laskee laajenemisen nopeuden? Mihin havaintoihin tulosta voidaan verifioida? Uskoisin, että ennen kuin osaat vastata noihin kysymyksiin, maailma olisi iloinen jos et suoltaisi aivotonta paskaasi millekään foorumille.MrNicePressure33 kirjoitti:
Laajeneva avaruus on hatusta tempaistu käsite jota voidaan verrata jumaliin.
Kyseinen avaruus laajenee jotenkin sisältä sisälle päin jotenkin jotenkin hokkus pokkus.
Mitään selitystä sille miten ei ole olemassa.
Vain selityksiä sille miten se ei laajene.
Sehän ei laajene ulos päin jo olemassa olevaan paikkaan.
Se ei koostu erillisistä osista jotka liikkuisivat suhteessa toisiinsa jossakin taustalla olevassa paikassa koska taustaa sille itselleen ei ole.
Avaruudessa laajenevan työntävän voiman kentän laajeneminen voidaan kuvailla sanoin ja visuaalisesti.
Eikä mitään muita voimia tarvita kun kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa koostuu laajenevasta työntävästä voimasta.
😃"Laajeneva avaruus on hatusta tempaistu käsite jota voidaan verrata jumaliin."
Toisin kuin jumaluuksia, laajenevaa avaruutta voidaan mitata, laskea ja ennustaa. :)
"Kyseinen avaruus laajenee jotenkin sisältä sisälle päin jotenkin jotenkin hokkus pokkus."
Öhh... Ei? Koita kuvitella ilmapallo johon maalaat kaksi pistettä. Kun puhallat ilmapalloa täyteen ilmaa etäisyys näiden välissä kasvaa vaikka kumpikin piste on vielä siinä kohdassa mihin sen piirsit.
"Avaruudessa laajenevan työntävän voiman kentän laajeneminen voidaan kuvailla sanoin ja visuaalisesti."
Sanallinen ja visuaalinen kuvailu on täysin arvoton, mikäli et pysty näyttämään että se pätee todellisuuteen ja auttaa ymmärtämään maailmaa tavalla jota voidaan käyttää fysiikan laskuihin ja ennustamaan tarkasti mitä tapahtuu eri tilanteissa.
Valitettavasti se, että jotain voidaan selittää eli ole merkki totuusarvosta :)- Cobe
MrNicePressure33 kirjoitti:
Avaruus ei säteile infoa, joten kosminen taustasäteily ei ole peräisin itse avaruudesta. Toki se liikkuu avsruudessa, mutta ei se avaruus sitä ole säteillyt.
Kosminen taustasäteily syntyi silloin kun galaksien keskusten supermassiiviset kohteet syntyivät ja nehän synyyivät aina olemassa olleeseen äärettömään avaruuteen ja valmiiksi kauaksi toisistansa.
Alkumatkastaan ne törmäilivät toistensa kanssa jyrkässä kulmassa ja silloin niistä vapautui paljon meille pimeää laajenevaa työntävää voimaa josta syntyi uusia havaittavia tähtiä samalla periaatteella kuin supermassiiviset kohteet itsekin olivat syntyneet.
Onesimpleprinciple
Etimespace youtubesta
😃Entäs loivassa kulmassa törmänneet, loppumatkasta törmänneet tai lähellä toisiaan syntyneiden törmäykset? Mitä niissä tapahtui?
Korostit muuta,aa ilmiötä mainitsemalla ne erikseen. Osaat varmaan vastata mitä muulloin, kuin niissä erityisissä tilanteissa tapahtui, tai miksi niissä mainitsemissasi erityisesti tulee tapahtua niin.
- Mäolenmahtavamies
OLEN tEOREETTINEN asTROFYSIIKKO, HUIPPISTASON. Meikämandoliini tietää että avaruutta ei ole voitu tktia mitenkään mistään kohtaa koska pienikin pläntti kaikkeutta on suurimaksi osaksi täyttä mysteeriä. kantti kertaa kantista noin 85 rossaa on täyttä hebreaa kaikille. kun ei tiedetä mitään heitetään hatusta vaan..pimeä aine..pimeä energia vaikkei häölkäösenpöläystä tiedetä. tämäkin on liikaa palstan vasikoijalle joka ei ymmärrä avaruutta. minö huippistason astrofyysikkona ymmärään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 904383
Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä
Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?572974Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä1132511Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1132321- 402003
Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian281967Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2221723Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki641647Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni91627- 291608