aukon koosta vs laatu

Eikö parempi olisi että objektiivi olisi erittäin terävä, ja yhtä terävä joka aukolla?
Voihan olla fyysinen mahdottomuus, mutta noin teoriassa ja toiveissa.

Paitsi jotkut jostain syystä tahtoo ns. miellyttävää pehmeää piirtoa, mutta eiköhän sitä saisi sotkemalla objektiivin etulinssiä jollakin.

"on se paras täydellä aukolla" mikä ei pidä paikkaansa muutakuin teleillä.

Esim http://www.opticallimits.com/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/757-afs12244dx?start=1
mikä piirtää täydellä aukolla nurkissa vain1591 ja keskellä 2718. Himmennettynä nurkkapiirto paranee 2115 lp/korkeus.

objektiivia_sotkemaan kirjoitti:

Eikö parempi olisi että objektiivi olisi erittäin terävä, ja yhtä terävä joka aukolla?
Voihan olla fyysinen mahdottomuus, mutta noin teoriassa ja toiveissa.

Paitsi jotkut jostain syystä tahtoo ns. miellyttävää pehmeää piirtoa, mutta eiköhän sitä saisi sotkemalla objektiivin etulinssiä jollakin.

Lue lisää

On, mutta sen ei saa olla liian terävä suhteessa kennoon tai kuvaan tulee Moiré kuvioita.

Nikon_kamera taitaa tällä kertaa olla lähempänä totuutta ainakin. Kuvaan Nikonin, Tamronin ja Sigman valmistamilla laseilla ja parhaat erottelut löytyvät maiseman F4 - F8 aikoilla. Huomattavaa virhettä ei tosin tule vaikka joskus joutuu käyttämään F11 - F13 aukkoja mutta tuon isompaan lähden vain pakosta ja nyt kirjoitan Täyden kennon rungosta.

Jos syväterävyyteen vaikuttaa vain polttoväli,aukko ja tarkennusetäisyys niin miten sama optiikka voi tuottaa saman terävyysalueen eri kennoilla eri aukoilla? Kennon kokohan ei asiaan vaikuta.

Jopas_nyt kirjoitti:

Jos syväterävyyteen vaikuttaa vain polttoväli,aukko ja tarkennusetäisyys niin miten sama optiikka voi tuottaa saman terävyysalueen eri kennoilla eri aukoilla? Kennon kokohan ei asiaan vaikuta.

Lue lisää

Jos kuvat otetaan samalla optiikalla ja samalla aukolla, antaa suurempi kenno suuremman terävyysalueen (kannattaa tosin heti huomata, että kuvakulma on myös suurempi).

Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että terävyysalue määritellään epäterävyysympyrän koon perusteella, kun kuva on suurennettu tiettyyn standardikokoon ja sitä tarkastellaan tietyltä etäisyydeltä. Kysymyksessä on siis sopimuksenvarainen asia, jossa pitää heti aluksi määritellä mikä katsotaan teräväksi, mikä ei. Perustana on silmän kulmaerottelukyky. Suuremmalla kennolla otettua kuvaa ei tarvitse suurentaa yhtä paljon kuin pienellä kennolla otettua. Terävyysaluetarkastelussa ei nimittäin oteta ollenkaan huomioon kennon terävyyttä/resoluutiota (kuten ei filmiaikanakaan filmin rakeisuutta, ainoastaan negakoko*), eli suurennus lasketaan kennon fyysisen koon perusteella, ei sen megapikselimäärän.

*) oikeastaan koko terävyysaluelaskennassa ei oteta kenno/filmikokoa huomioon ollenkaan, vaan kokonaissuurennos, johon filmi/kennokoko tietysti osaltaan vaikuttaa.

Englanninkielinen Wikipedia-artikkeli antaa perusteelliset matemaattiset perusteet:

https://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_field

"Saattaa olla"!!! Mitä laajakulmaisempi optiikka, sitä enemmän vinjetointia, ja sitä on aina. Ihan pelkästään sen takia, että laajakantin reunoilla kuva venyy tasoprojektion takia ja valo leviää siellä suuremmalle pinta-alalle per kuvakulma. Toinen väistämätön syy on se, että vinosta tulevat valonsäteet näkevät optiikan ellipsinä, ei pyöreänä aukkona, eli menoreikä on vinosta tuleville säteille pinta-alaltaan pienempi kuin keskeltä tuleville säteille. Näistä kahdesta syystä vinjetointi on luonnolaki, ja se vähenee polttovälin kasvaessa. Optisesti parhaat optiikat ovat siksi melko pitkäpolttovälisiä, ja senhän kertoo jo puhdas maalaisjärki kun hiukan pohtii valonsäteitten kulkureittejä optiikoissa.

Nikon_kamera kirjoitti:

"Saattaa olla"!!! Mitä laajakulmaisempi optiikka, sitä enemmän vinjetointia, ja sitä on aina. Ihan pelkästään sen takia, että laajakantin reunoilla kuva venyy tasoprojektion takia ja valo leviää siellä suuremmalle pinta-alalle per kuvakulma. Toinen väistämätön syy on se, että vinosta tulevat valonsäteet näkevät optiikan ellipsinä, ei pyöreänä aukkona, eli menoreikä on vinosta tuleville säteille pinta-alaltaan pienempi kuin keskeltä tuleville säteille. Näistä kahdesta syystä vinjetointi on luonnolaki, ja se vähenee polttovälin kasvaessa. Optisesti parhaat optiikat ovat siksi melko pitkäpolttovälisiä, ja senhän kertoo jo puhdas maalaisjärki kun hiukan pohtii valonsäteitten kulkureittejä optiikoissa.

Lue lisää

Missä tilasto siitä, paljonko vinjetointia eri objektiiveissa esiintyy? Tuo "saattaa olla" ilmaisu perustui siihen, mitä paljain silmin havaitaan. Itselläni tätä ongelmaa oli kauan sitten vain yhdessä objektiivissa - sen verran, että sitä huomasi kuvista katsomalla, esim. taivaan tummuutena kuva-alan nurkissa, vähempänä tummuutena keskemmällä.

Saattaa olla, että kaikki eivät ilmiötä edes huomaa - eikä varsinkaan huomata keskustella siitä - ennen kuin asiasta jonkun toimesta mainitaan, ja sitten aletaan tutkia otettuja kuvia: kyllä näissä olikin vinjetointia - mutta tuossa yhdessä objektiivissa vähemmän kuin toisessa - hädintuskin silminnähtävää. Siitä siis ajatus: saattaa olla vinjetointia.

Esim. omissa kompaktikameroissani en ole juurikaan huomannut vinjetointia. Yhdessä on laajakulmaa 28 mm kinovastaavuutta, toisessa 35 mm.

Vastakysymys:
Onko mahdotonta, että linssin kautta vinoon katseltaessa, pyöreä himmenninaukko - pieni - näyttää nimenomaan pyöreältä aukolta, eikä esim. suoralta viivalta, ellipsiltä, tähtikuviolta, sianpäältä, tms.?

Täydellä aukolla reikä on enemmän ellipsi kuin himmennettynä, siksikin täydellä aukolla tulee enemmän vinjetointia kuin pienillä aukoilla kuvatessa.

Kuten sanottu, jo pelkästään tasoprojektio* aiheuttaa väistämättä vinjetointia kuvaan, mitä laajakulmaisempi sen enemmän. Ainoa tapa estää tätä olisi vähentää keskelle tulevaa valoa jollain konstilla. Aikoinaan Contaxin muuten erinomaisen superlaajakulman, olikohan 16mm, mukana tuli harmaasuodatin, joka oli keskeltä tumma ja reunoilta kirkas. Tätä oli tarkoitus käyttää sillon, kun vinjetointia ei haluttu. Sitä oli nimittäin muistini mukaan pahimmillan peräti 4 aukkoa.

Vinjetointia ei välttämättä huomaa paristakin syystä: se näyttää usein hyvältä kun se korostaa kuvan keskikohtaa, jossa tavallisesti on myös pääaihe. Aikoinaan minulla oli jopa tapana melko rutiininomaisesti lisätä nurkkin tummennusta, koska kuvat näyttivät silloin paremmilta (filmiaikana rautalangan päässä olevaa pahvilappua printin päällä valotuksen aikana heiluttamalla). Toinen syy on se, että nykyiset digitaalikamerat poistavat nurkkien tummumisen joko automaattisesti siinä missä monia muitakin linssivirheitä, tai sitten korvertteri tekee sen pyynnöstä tai pyytämättä. Toisin sanoen (laajakuma)optiikka voi vinjetoida pahastikin, mutta käyttäjä ei sitä ikinä näe "raakana".

*) Piirusta paperille suora vaakaviiva, ja sen yläpuolelle pitkä vaakarivi ympyröitä. Sitten merkkaa oletettu objektiivin optinen keskipiste näitten väliin. Piirrä viivottimella janat, jotka sivuavat ympyröitä kummaltakin puolelta ja menevät optiikan keskipisteen kautta alla olevalle suoralle (joka kuvastaa kennonpintaa). Äkkiäpä huomaat, miten yhä vinommassa olevat ympyrät, pinta-alaltaan identtiset, kuvastuvat suoralle yhä leveämpinä ja leveämpinä. Kuva siis veny reunoilta, ja koska sama (jos se edes olisi sama, ks yllä mitä aukon muodosta sanottiin) valo leviää suuremmalle alalle, tapahtuu alivalottumista kuvan reunoilla, eli vinjetointia. Yksinkertaista, rakas Watson!

Jos kuvaa jpg kuvia niin kamera yleensä korjaa vinjetoinnin ja muut virheet.

Tsuumikosh kirjoitti:

Missä tilasto siitä, paljonko vinjetointia eri objektiiveissa esiintyy? Tuo "saattaa olla" ilmaisu perustui siihen, mitä paljain silmin havaitaan. Itselläni tätä ongelmaa oli kauan sitten vain yhdessä objektiivissa - sen verran, että sitä huomasi kuvista katsomalla, esim. taivaan tummuutena kuva-alan nurkissa, vähempänä tummuutena keskemmällä.

Saattaa olla, että kaikki eivät ilmiötä edes huomaa - eikä varsinkaan huomata keskustella siitä - ennen kuin asiasta jonkun toimesta mainitaan, ja sitten aletaan tutkia otettuja kuvia: kyllä näissä olikin vinjetointia - mutta tuossa yhdessä objektiivissa vähemmän kuin toisessa - hädintuskin silminnähtävää. Siitä siis ajatus: saattaa olla vinjetointia.

Esim. omissa kompaktikameroissani en ole juurikaan huomannut vinjetointia. Yhdessä on laajakulmaa 28 mm kinovastaavuutta, toisessa 35 mm.

Vastakysymys:
Onko mahdotonta, että linssin kautta vinoon katseltaessa, pyöreä himmenninaukko - pieni - näyttää nimenomaan pyöreältä aukolta, eikä esim. suoralta viivalta, ellipsiltä, tähtikuviolta, sianpäältä, tms.?

Lue lisää

Oletko katsonut RAW kuvia? JPG:ssä kompaktit tekevät älyttömän paljon prosessointia.

Tässä on esimerkikki korjaamattomasta RAW kuvasta.

https://4.img-dpreview.com/files/g/TS560x560~2134004.jpg

Nikon_kamera kirjoitti:

Täydellä aukolla reikä on enemmän ellipsi kuin himmennettynä, siksikin täydellä aukolla tulee enemmän vinjetointia kuin pienillä aukoilla kuvatessa.

Kuten sanottu, jo pelkästään tasoprojektio* aiheuttaa väistämättä vinjetointia kuvaan, mitä laajakulmaisempi sen enemmän. Ainoa tapa estää tätä olisi vähentää keskelle tulevaa valoa jollain konstilla. Aikoinaan Contaxin muuten erinomaisen superlaajakulman, olikohan 16mm, mukana tuli harmaasuodatin, joka oli keskeltä tumma ja reunoilta kirkas. Tätä oli tarkoitus käyttää sillon, kun vinjetointia ei haluttu. Sitä oli nimittäin muistini mukaan pahimmillan peräti 4 aukkoa.

Vinjetointia ei välttämättä huomaa paristakin syystä: se näyttää usein hyvältä kun se korostaa kuvan keskikohtaa, jossa tavallisesti on myös pääaihe. Aikoinaan minulla oli jopa tapana melko rutiininomaisesti lisätä nurkkin tummennusta, koska kuvat näyttivät silloin paremmilta (filmiaikana rautalangan päässä olevaa pahvilappua printin päällä valotuksen aikana heiluttamalla). Toinen syy on se, että nykyiset digitaalikamerat poistavat nurkkien tummumisen joko automaattisesti siinä missä monia muitakin linssivirheitä, tai sitten korvertteri tekee sen pyynnöstä tai pyytämättä. Toisin sanoen (laajakuma)optiikka voi vinjetoida pahastikin, mutta käyttäjä ei sitä ikinä näe "raakana".

*) Piirusta paperille suora vaakaviiva, ja sen yläpuolelle pitkä vaakarivi ympyröitä. Sitten merkkaa oletettu objektiivin optinen keskipiste näitten väliin. Piirrä viivottimella janat, jotka sivuavat ympyröitä kummaltakin puolelta ja menevät optiikan keskipisteen kautta alla olevalle suoralle (joka kuvastaa kennonpintaa). Äkkiäpä huomaat, miten yhä vinommassa olevat ympyrät, pinta-alaltaan identtiset, kuvastuvat suoralle yhä leveämpinä ja leveämpinä. Kuva siis veny reunoilta, ja koska sama (jos se edes olisi sama, ks yllä mitä aukon muodosta sanottiin) valo leviää suuremmalle alalle, tapahtuu alivalottumista kuvan reunoilla, eli vinjetointia. Yksinkertaista, rakas Watson!

Lue lisää

>> Täydellä aukolla reikä on enemmän ellipsi kuin himmennettynä, siksikin täydellä aukolla tulee enemmän vinjetointia kuin pienillä aukoilla kuvatessa. <<

Joskus/yleensä himmennys on aiheuttanut reiäksi monikulmaisen kuvion: kuusikulmainen, seitsenkulmainen, tai jokin muu kuvio, riippuen siitä, montako levyä, lehteä himmentimessä liikkuu....
Nikonin sivuilla väitetään, että joidenkin erityisten objektiivien himmentimet muodostavat tasan pyöreän kuvion:
https://www.nikon.fi/fi_FI/product/nikkor-lenses/glossary

"RD
Pyöristetty himmennin
Kuvan epäterävällä alueella olevat pistemäiset valonlähteet luovat säännöllisiä monikulmaisia kuvioita, jotka heijastelevat himmenninlehtien muodostaman aukon muotoa. Pyöristetyn himmentimen lehdet on suunniteltu niin, että ne muodostavat pyöreän aukon ja kauniimman taustasumennuksen."

Tsuumikosh kirjoitti:

Missä tilasto siitä, paljonko vinjetointia eri objektiiveissa esiintyy? Tuo "saattaa olla" ilmaisu perustui siihen, mitä paljain silmin havaitaan. Itselläni tätä ongelmaa oli kauan sitten vain yhdessä objektiivissa - sen verran, että sitä huomasi kuvista katsomalla, esim. taivaan tummuutena kuva-alan nurkissa, vähempänä tummuutena keskemmällä.

Saattaa olla, että kaikki eivät ilmiötä edes huomaa - eikä varsinkaan huomata keskustella siitä - ennen kuin asiasta jonkun toimesta mainitaan, ja sitten aletaan tutkia otettuja kuvia: kyllä näissä olikin vinjetointia - mutta tuossa yhdessä objektiivissa vähemmän kuin toisessa - hädintuskin silminnähtävää. Siitä siis ajatus: saattaa olla vinjetointia.

Esim. omissa kompaktikameroissani en ole juurikaan huomannut vinjetointia. Yhdessä on laajakulmaa 28 mm kinovastaavuutta, toisessa 35 mm.

Vastakysymys:
Onko mahdotonta, että linssin kautta vinoon katseltaessa, pyöreä himmenninaukko - pieni - näyttää nimenomaan pyöreältä aukolta, eikä esim. suoralta viivalta, ellipsiltä, tähtikuviolta, sianpäältä, tms.?

Lue lisää

> Esim. omissa kompaktikameroissani en ole juurikaan huomannut vinjetointia. Yhdessä on laajakulmaa 28 mm kinovastaavuutta, toisessa 35 mm.

Jo vm 2001 digikompaktissa tuota vinjetointia kompensoitiin ohjelmallisesti. Myös RAW -kuvissa. Ei tätä tietenkään missään manuaaleissa kerrottu, vaan kun digijärkkäreitä ei tuolloin ollut tai olivat tähtieteellisen hintaisia, erittäin osaavatkin kuvaajat moisia hankkivat harjoitusvälineiksi ja perehtyivät asiaan sanotaanko juurta jaksaen. Eli yksi heppu kirjoitti ohjelman, joka analysoi tuhansia eri kameroilla otettuaja RAW-kuvia ja teki seuraavat päätelmät

- ao. kameramallin 5 megapikselin kennolla oli keskimäärin 5000 pikseliä, joiden arvo oli aina (samanväristen) naapuripikselien keskiarvo - ilmiselvästi kyseessä oli jo kameran valmistusvaiheessa viallisiksi havaitut pikselit, jotka kamera maskasi pois kuvaa pilaamasta .. ja huom. kylmänä suihkuna RAW-uskovaisille, nyt puhuttiin nimenomaan "raakakuvasta"

- kuvan nurkkien lähistöllä kamera käytti suurempaa efektiivistä iso-herkkyyttä (en enää jaksa muistaa, millä kikkailulla tämä tieto kaivettiin esiin), eri tosin ei ollut iso, vaan jotain 1/3...2/3 aukon luokkaa

Nykyään järkkäritkin tekevät (ainakin JPEG kuviin) jopa optiikan vääristymien ym. korjausta, joten vinetointi yms. lie aika peruskauraa.

Ei ehkä kannata DXO:n mittauksiakaan pitää jumalan sanana, kun voi analysoitava RAW ollakin käsiteltyä...

> syntyi kunkin reiän läpi kaksi valopilkkua: valkoinen ja sinertävä. Nämä rinnakkain. Mikä ilmiö tämä on? Kuitenkin pilvien kulkiessa auringon eteen, valon voimakkuus vähentyi, ja siniset valopilkut katosivat ikkunalaudalta ensin, sitten valkoisetkin. Siis, sinisen pilkun ilmiö esiintyi vain melko voimakkaalla valolla. Miksi? Mikä ilmiö tämä on? Refraktio, difraktio, diffuusio, polarisaatio.....?

Ettei vaan ihan perinteinen linssiheijastus. Tosin tämä voi käsittää myös vähän laajemmin - itse objektiivin lisäksi heijastuksia voi syntyä myös kameran kennon suojalasissa / AA-suotimessa. Näissä on toki heijastuksenestopinnoitteet, mutta eihän niiden teho ihan 100 % ole, joten näkyviä heijastuksia syntyy, kun valonlähteen kirkkaus ylittää huimasti taustan. Se tyypillisin esimerkkitapaus lie katulamppu yöllä. Linssiheijastukset tuppaavat olemaan värillisiä, mutta katulamppujen tapauksessa tämä voi olla hankalampi huomata, jos valonlähteen spektri on mitä on (...etenkin natriumlampuilla).

Ainahan nuo heijastukset ovat olemassa, mutta niin himmeitä, etteivät ne erotu.