aukon koosta vs laatu

https://www.imaging-resource.com/lenses/sigma/16mm-f1.4-dc-dn-contemporary/review/
tuossa on varmaan llaadukkain kuva aukolla 8, kuten yleensä kameroissa.vai onko isoaukkoisissa "pienempi" hyvä aukkokoko? zoomissa 16-55 tuo f8 lie laadukkain..
Ilmoita


Jos objektiivi on hyvä ja virheetön on se paras täydellä aukolla, mutta himmentäminen lisää terävyysaluetta, jolloin kuva näyttää yleensä paremmalta.

https://www.imaging-resource.com/lenses/canon/ef-500mm-f4l-is-ii-usm/review/
Siis terävyys heikkenee heti himmennettäessä, mutta käytännön merkitys on vähäinen.
3 VASTAUSTA:
Eikö parempi olisi että objektiivi olisi erittäin terävä, ja yhtä terävä joka aukolla?
Voihan olla fyysinen mahdottomuus, mutta noin teoriassa ja toiveissa.

Paitsi jotkut jostain syystä tahtoo ns. miellyttävää pehmeää piirtoa, mutta eiköhän sitä saisi sotkemalla objektiivin etulinssiä jollakin.
"on se paras täydellä aukolla" mikä ei pidä paikkaansa muutakuin teleillä.

Esim http://www.opticallimits.com/nikon--nikkor-aps-c-lens-tests/757-afs12244dx?start=1
mikä piirtää täydellä aukolla nurkissa vain1591 ja keskellä 2718. Himmennettynä nurkkapiirto paranee 2115 lp/korkeus.
objektiivia_sotkemaan kirjoitti:
Eikö parempi olisi että objektiivi olisi erittäin terävä, ja yhtä terävä joka aukolla?
Voihan olla fyysinen mahdottomuus, mutta noin teoriassa ja toiveissa.

Paitsi jotkut jostain syystä tahtoo ns. miellyttävää pehmeää piirtoa, mutta eiköhän sitä saisi sotkemalla objektiivin etulinssiä jollakin.
On, mutta sen ei saa olla liian terävä suhteessa kennoon tai kuvaan tulee Moiré kuvioita.
+Lisää kommentti
Usein paras piirto irtoaa jossain välillä f/4.0 - f/8.0.
Ilmoita
Tuo aukko 8 on myytti.

https://youtu.be/IsWGkUT5A_Y?t=51s
Ilmoita
Tähänkin asiaan on olemassa tieteellinen totuus, joka näyttää olevan kadoksissa useimmilta.

Objektiivin maksimiterävyys määräytyy kahdesta eri suuntiin vaikuttavasta seikasta: optisesta laadusta ja diffraktiosta.

Optinen laatu käytännöllisesti katsoen aina paranee kun aukkoa pienennetään eli himmennetään. Tämä siksi, että silloin käytetään vain linssistön keskiosaa jossa erilaiset optiset virheet ovat minimissään.

Fysiikan lait toisaalta kampeavat vastaan diffraktion muodossa. Valonsäde näes taipuu reijästä kulkiessaan ja mitä pienempi reikä sitä enemmän diffraktion aiheuttamaa sirontaa (pisteet muuttuvat kiekoksi) tapahtuu. Diffraktio on luonnonlaki johon ei voi vaikuttaa optisella suunnittelulla, vaan se määräytyy suoraan suhteellisen aukon perusteella.

Optiikan paras terävyys saavutetaan siinä kohdassa aukoarvoa, jossa optinen laatu ja diffraktio leikkaavat. Toisin sanoen (kun tähän ei voi piirustaa käyriä) jos vaikkapa optikka on laadultaan eri aukoilla f/2= 5, f/2,8=7, f/4 = 9, f/5,6=11, f/8= 12, f/11 =13 jne, ja diffraktio taas aiheuttaa teoreettisen ja käytännöllisen maksimilaadun f/16=5, f/11=7, f/8= 9, f/5,6=11, f/4 = 14, f/2,8=18 ja f/2 = 24, niin tästäpä huomataan että optikka on terävimmillään aukolla f/5,6, koska sen jälkeen enemmän himmennettäessä diffraktio estää kuvaa terävöitymästä vaikka optiikka periaatteessa senkuin paranisi. Jos taas aukkoa suurennetaan, ei optiikan laatu riitä kuvan parantamiseen niin hyväksi kuin diffraktio sallisi. Maksimilaatu tulee siis optisen laadun ja diffraktion käyrien leikkauspisteeseen.

Uusimmat optiikat ovat nykyään niin hyviä, että ne ovat diffraktiorajoitteisia, eli himmennettässä tiettyä aukkoa pienemmälle niiten kuvanlaatu enää ei parane diffraktion takia. Tämä raja on tavallisesti f/5,6-8 korvilla. Kannattaa huomata, että jos verrataan eri kokoisia kennoja joitten resoluutio on sama, on tämä raja pienempi pienemmillä kennoilla. Jos 135 kennolla ja optiikalla X optimi on f/8, on samalla optiikalla APS-C -kennolla rajana f/5,6 ja MFT kennolla f/4. Tämä taas kompensoituu kuvaustilanteessa sillä, että terävyysalueet ovat noilla kennoilla ja aukoilla myöskin samat.
3 VASTAUSTA:
Nikon_kamera taitaa tällä kertaa olla lähempänä totuutta ainakin. Kuvaan Nikonin, Tamronin ja Sigman valmistamilla laseilla ja parhaat erottelut löytyvät maiseman F4 - F8 aikoilla. Huomattavaa virhettä ei tosin tule vaikka joskus joutuu käyttämään F11 - F13 aukkoja mutta tuon isompaan lähden vain pakosta ja nyt kirjoitan Täyden kennon rungosta.
Jos syväterävyyteen vaikuttaa vain polttoväli,aukko ja tarkennusetäisyys niin miten sama optiikka voi tuottaa saman terävyysalueen eri kennoilla eri aukoilla? Kennon kokohan ei asiaan vaikuta.
Jopas_nyt kirjoitti:
Jos syväterävyyteen vaikuttaa vain polttoväli,aukko ja tarkennusetäisyys niin miten sama optiikka voi tuottaa saman terävyysalueen eri kennoilla eri aukoilla? Kennon kokohan ei asiaan vaikuta.
Jos kuvat otetaan samalla optiikalla ja samalla aukolla, antaa suurempi kenno suuremman terävyysalueen (kannattaa tosin heti huomata, että kuvakulma on myös suurempi).

Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että terävyysalue määritellään epäterävyysympyrän koon perusteella, kun kuva on suurennettu tiettyyn standardikokoon ja sitä tarkastellaan tietyltä etäisyydeltä. Kysymyksessä on siis sopimuksenvarainen asia, jossa pitää heti aluksi määritellä mikä katsotaan teräväksi, mikä ei. Perustana on silmän kulmaerottelukyky. Suuremmalla kennolla otettua kuvaa ei tarvitse suurentaa yhtä paljon kuin pienellä kennolla otettua. Terävyysaluetarkastelussa ei nimittäin oteta ollenkaan huomioon kennon terävyyttä/resoluutiota (kuten ei filmiaikanakaan filmin rakeisuutta, ainoastaan negakoko*), eli suurennus lasketaan kennon fyysisen koon perusteella, ei sen megapikselimäärän.

*) oikeastaan koko terävyysaluelaskennassa ei oteta kenno/filmikokoa huomioon ollenkaan, vaan kokonaissuurennos, johon filmi/kennokoko tietysti osaltaan vaikuttaa.

Englanninkielinen Wikipedia-artikkeli antaa perusteelliset matemaattiset perusteet:

https://en.wikipedia.org/wiki/Depth_of_field
+Lisää kommentti
Laajakulmaobjektiiveissa, tai tsuumien laajakulmapäässä, saattaa olla vinjetointia täydellä aukolla. Saattaa vähentyä himmennyksellä.

Vinjetointia käsitellään videon kohdasta 11:12 suunnilleen eteenpäin. Yllättäen tuo Tamronin vakaajaobjektiivi näyttää paremmalta tässä asiassa, kuin Canonin vastaava tuote.

Lens Comparison: Tamron SP 35mm f/1.8 VC vs Canon EF 35mm f/2 IS
https://www.youtube.com/watch?v=rzPsoIIDL8o
6 VASTAUSTA:
"Saattaa olla"!!! Mitä laajakulmaisempi optiikka, sitä enemmän vinjetointia, ja sitä on aina. Ihan pelkästään sen takia, että laajakantin reunoilla kuva venyy tasoprojektion takia ja valo leviää siellä suuremmalle pinta-alalle per kuvakulma. Toinen väistämätön syy on se, että vinosta tulevat valonsäteet näkevät optiikan ellipsinä, ei pyöreänä aukkona, eli menoreikä on vinosta tuleville säteille pinta-alaltaan pienempi kuin keskeltä tuleville säteille. Näistä kahdesta syystä vinjetointi on luonnolaki, ja se vähenee polttovälin kasvaessa. Optisesti parhaat optiikat ovat siksi melko pitkäpolttovälisiä, ja senhän kertoo jo puhdas maalaisjärki kun hiukan pohtii valonsäteitten kulkureittejä optiikoissa.
Nikon_kamera kirjoitti:
"Saattaa olla"!!! Mitä laajakulmaisempi optiikka, sitä enemmän vinjetointia, ja sitä on aina. Ihan pelkästään sen takia, että laajakantin reunoilla kuva venyy tasoprojektion takia ja valo leviää siellä suuremmalle pinta-alalle per kuvakulma. Toinen väistämätön syy on se, että vinosta tulevat valonsäteet näkevät optiikan ellipsinä, ei pyöreänä aukkona, eli menoreikä on vinosta tuleville säteille pinta-alaltaan pienempi kuin keskeltä tuleville säteille. Näistä kahdesta syystä vinjetointi on luonnolaki, ja se vähenee polttovälin kasvaessa. Optisesti parhaat optiikat ovat siksi melko pitkäpolttovälisiä, ja senhän kertoo jo puhdas maalaisjärki kun hiukan pohtii valonsäteitten kulkureittejä optiikoissa.
Missä tilasto siitä, paljonko vinjetointia eri objektiiveissa esiintyy? Tuo "saattaa olla" ilmaisu perustui siihen, mitä paljain silmin havaitaan. Itselläni tätä ongelmaa oli kauan sitten vain yhdessä objektiivissa - sen verran, että sitä huomasi kuvista katsomalla, esim. taivaan tummuutena kuva-alan nurkissa, vähempänä tummuutena keskemmällä.

Saattaa olla, että kaikki eivät ilmiötä edes huomaa - eikä varsinkaan huomata keskustella siitä - ennen kuin asiasta jonkun toimesta mainitaan, ja sitten aletaan tutkia otettuja kuvia: kyllä näissä olikin vinjetointia - mutta tuossa yhdessä objektiivissa vähemmän kuin toisessa - hädintuskin silminnähtävää. Siitä siis ajatus: saattaa olla vinjetointia.

Esim. omissa kompaktikameroissani en ole juurikaan huomannut vinjetointia. Yhdessä on laajakulmaa 28 mm kinovastaavuutta, toisessa 35 mm.

Vastakysymys:
Onko mahdotonta, että linssin kautta vinoon katseltaessa, pyöreä himmenninaukko - pieni - näyttää nimenomaan pyöreältä aukolta, eikä esim. suoralta viivalta, ellipsiltä, tähtikuviolta, sianpäältä, tms.?
Täydellä aukolla reikä on enemmän ellipsi kuin himmennettynä, siksikin täydellä aukolla tulee enemmän vinjetointia kuin pienillä aukoilla kuvatessa.

Kuten sanottu, jo pelkästään tasoprojektio* aiheuttaa väistämättä vinjetointia kuvaan, mitä laajakulmaisempi sen enemmän. Ainoa tapa estää tätä olisi vähentää keskelle tulevaa valoa jollain konstilla. Aikoinaan Contaxin muuten erinomaisen superlaajakulman, olikohan 16mm, mukana tuli harmaasuodatin, joka oli keskeltä tumma ja reunoilta kirkas. Tätä oli tarkoitus käyttää sillon, kun vinjetointia ei haluttu. Sitä oli nimittäin muistini mukaan pahimmillan peräti 4 aukkoa.

Vinjetointia ei välttämättä huomaa paristakin syystä: se näyttää usein hyvältä kun se korostaa kuvan keskikohtaa, jossa tavallisesti on myös pääaihe. Aikoinaan minulla oli jopa tapana melko rutiininomaisesti lisätä nurkkin tummennusta, koska kuvat näyttivät silloin paremmilta (filmiaikana rautalangan päässä olevaa pahvilappua printin päällä valotuksen aikana heiluttamalla). Toinen syy on se, että nykyiset digitaalikamerat poistavat nurkkien tummumisen joko automaattisesti siinä missä monia muitakin linssivirheitä, tai sitten korvertteri tekee sen pyynnöstä tai pyytämättä. Toisin sanoen (laajakuma)optiikka voi vinjetoida pahastikin, mutta käyttäjä ei sitä ikinä näe "raakana".

*) Piirusta paperille suora vaakaviiva, ja sen yläpuolelle pitkä vaakarivi ympyröitä. Sitten merkkaa oletettu objektiivin optinen keskipiste näitten väliin. Piirrä viivottimella janat, jotka sivuavat ympyröitä kummaltakin puolelta ja menevät optiikan keskipisteen kautta alla olevalle suoralle (joka kuvastaa kennonpintaa). Äkkiäpä huomaat, miten yhä vinommassa olevat ympyrät, pinta-alaltaan identtiset, kuvastuvat suoralle yhä leveämpinä ja leveämpinä. Kuva siis veny reunoilta, ja koska sama (jos se edes olisi sama, ks yllä mitä aukon muodosta sanottiin) valo leviää suuremmalle alalle, tapahtuu alivalottumista kuvan reunoilla, eli vinjetointia. Yksinkertaista, rakas Watson!
Jos kuvaa jpg kuvia niin kamera yleensä korjaa vinjetoinnin ja muut virheet.
Tsuumikosh kirjoitti:
Missä tilasto siitä, paljonko vinjetointia eri objektiiveissa esiintyy? Tuo "saattaa olla" ilmaisu perustui siihen, mitä paljain silmin havaitaan. Itselläni tätä ongelmaa oli kauan sitten vain yhdessä objektiivissa - sen verran, että sitä huomasi kuvista katsomalla, esim. taivaan tummuutena kuva-alan nurkissa, vähempänä tummuutena keskemmällä.

Saattaa olla, että kaikki eivät ilmiötä edes huomaa - eikä varsinkaan huomata keskustella siitä - ennen kuin asiasta jonkun toimesta mainitaan, ja sitten aletaan tutkia otettuja kuvia: kyllä näissä olikin vinjetointia - mutta tuossa yhdessä objektiivissa vähemmän kuin toisessa - hädintuskin silminnähtävää. Siitä siis ajatus: saattaa olla vinjetointia.

Esim. omissa kompaktikameroissani en ole juurikaan huomannut vinjetointia. Yhdessä on laajakulmaa 28 mm kinovastaavuutta, toisessa 35 mm.

Vastakysymys:
Onko mahdotonta, että linssin kautta vinoon katseltaessa, pyöreä himmenninaukko - pieni - näyttää nimenomaan pyöreältä aukolta, eikä esim. suoralta viivalta, ellipsiltä, tähtikuviolta, sianpäältä, tms.?
Oletko katsonut RAW kuvia? JPG:ssä kompaktit tekevät älyttömän paljon prosessointia.

Tässä on esimerkikki korjaamattomasta RAW kuvasta.

https://4.img-dpreview.com/files/g/TS560x560~2134004.jpg
Nikon_kamera kirjoitti:
Täydellä aukolla reikä on enemmän ellipsi kuin himmennettynä, siksikin täydellä aukolla tulee enemmän vinjetointia kuin pienillä aukoilla kuvatessa.

Kuten sanottu, jo pelkästään tasoprojektio* aiheuttaa väistämättä vinjetointia kuvaan, mitä laajakulmaisempi sen enemmän. Ainoa tapa estää tätä olisi vähentää keskelle tulevaa valoa jollain konstilla. Aikoinaan Contaxin muuten erinomaisen superlaajakulman, olikohan 16mm, mukana tuli harmaasuodatin, joka oli keskeltä tumma ja reunoilta kirkas. Tätä oli tarkoitus käyttää sillon, kun vinjetointia ei haluttu. Sitä oli nimittäin muistini mukaan pahimmillan peräti 4 aukkoa.

Vinjetointia ei välttämättä huomaa paristakin syystä: se näyttää usein hyvältä kun se korostaa kuvan keskikohtaa, jossa tavallisesti on myös pääaihe. Aikoinaan minulla oli jopa tapana melko rutiininomaisesti lisätä nurkkin tummennusta, koska kuvat näyttivät silloin paremmilta (filmiaikana rautalangan päässä olevaa pahvilappua printin päällä valotuksen aikana heiluttamalla). Toinen syy on se, että nykyiset digitaalikamerat poistavat nurkkien tummumisen joko automaattisesti siinä missä monia muitakin linssivirheitä, tai sitten korvertteri tekee sen pyynnöstä tai pyytämättä. Toisin sanoen (laajakuma)optiikka voi vinjetoida pahastikin, mutta käyttäjä ei sitä ikinä näe "raakana".

*) Piirusta paperille suora vaakaviiva, ja sen yläpuolelle pitkä vaakarivi ympyröitä. Sitten merkkaa oletettu objektiivin optinen keskipiste näitten väliin. Piirrä viivottimella janat, jotka sivuavat ympyröitä kummaltakin puolelta ja menevät optiikan keskipisteen kautta alla olevalle suoralle (joka kuvastaa kennonpintaa). Äkkiäpä huomaat, miten yhä vinommassa olevat ympyrät, pinta-alaltaan identtiset, kuvastuvat suoralle yhä leveämpinä ja leveämpinä. Kuva siis veny reunoilta, ja koska sama (jos se edes olisi sama, ks yllä mitä aukon muodosta sanottiin) valo leviää suuremmalle alalle, tapahtuu alivalottumista kuvan reunoilla, eli vinjetointia. Yksinkertaista, rakas Watson!
>> Täydellä aukolla reikä on enemmän ellipsi kuin himmennettynä, siksikin täydellä aukolla tulee enemmän vinjetointia kuin pienillä aukoilla kuvatessa. <<

Joskus/yleensä himmennys on aiheuttanut reiäksi monikulmaisen kuvion: kuusikulmainen, seitsenkulmainen, tai jokin muu kuvio, riippuen siitä, montako levyä, lehteä himmentimessä liikkuu....
Nikonin sivuilla väitetään, että joidenkin erityisten objektiivien himmentimet muodostavat tasan pyöreän kuvion:
https://www.nikon.fi/fi_FI/product/nikkor-lenses/glossary

"RD
Pyöristetty himmennin
Kuvan epäterävällä alueella olevat pistemäiset valonlähteet luovat säännöllisiä monikulmaisia kuvioita, jotka heijastelevat himmenninlehtien muodostaman aukon muotoa. Pyöristetyn himmentimen lehdet on suunniteltu niin, että ne muodostavat pyöreän aukon ja kauniimman taustasumennuksen."
+Lisää kommentti
Minulla on taipumusta ajatella, että parempi kuvata JPG-muotoon valmis kuva mieluummin, kuin ottaa tavaksi itse tehdä RAW-kuville kaikki se jälkikäsittely, jota nykyisin kamerat tekevät automaattisesti. Esim. tynnyrivääristymän korjaus, laajakulmalla otettuihin kuviin....

Minox-filmikompaktikamerassa oli muistaakseni himmenninaukon muoto erikoinen: ei tasaisen pyöreä reikä, vaan mieluummin suunnikasta muistuttava. Sen muoto vielä muuttui, kun aukkoarvoa säädettiin. Muistaakseni himmennysmekaniikassa oli vain kaksi metallilevyä, joiden keskelle jäi milloin minkäkin muotoinen reikä, aukkoarvoa säädeltäessä..... Silti kameralla sai melko realistisen näköisiä kuvia. - Ei ollut salmiakkikuvioita, eikä Jussi-paitaa joka paikassa, vaikka himmenninaukon fyysinen muoto jotain sellaisia muistutti.

Nyt kun kokoontunut on keskustelemaan tietäjiä, niin olisin udellut lisätietoa. Eikös kuva kameralle muodostu objektiivin läpi - kääntyen matkan varrella ylösalaisin? Onko mahdollista ajatella tämä prosessi kaavioksi, jonka muoto muistuttaa tiimalasia: kaksi kolmiota kärjet vastakkain - ja onko tuo kapein kohta juuri se, johon objektiiveissa sijoitetaan tarkennusmoottorit, mutta himmenninlamellien täytyy olla vähän kauempana?

Toinen kysymys. Mistä johtuu seuraava ilmiö:

Auringon paistaessa, ikkunassa oli sälekaihtimet, varjostamassa. Mutta kaihtimien langoille tarkoitettujen pitkämäisten reikien läpi pääsi valoa, joka osui ikkunalautaan. Tarkemmin katsottuna, syntyi kunkin reiän läpi kaksi valopilkkua: valkoinen ja sinertävä. Nämä rinnakkain. Mikä ilmiö tämä on? Kuitenkin pilvien kulkiessa auringon eteen, valon voimakkuus vähentyi, ja siniset valopilkut katosivat ikkunalaudalta ensin, sitten valkoisetkin. Siis, sinisen pilkun ilmiö esiintyi vain melko voimakkaalla valolla. Miksi? Mikä ilmiö tämä on? Refraktio, difraktio, diffuusio, polarisaatio.....? Toimiko pelkkä reikä kuin linssinä, joka aiheutti sinistä pilkkua, kromaattisen aberraation tavalla? Reikä ei kuitenkaan ollut pyöreä, vaan pitkämäinen, viivamainen. Päistä soikea tosin. Muistutti ellipsiä hieman.....
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

aukon koosta vs laatu

https://www.imaging-resource.com/lenses/sigma/16mm-f1.4-dc-dn-contemporary/review/
tuossa on varmaan llaadukkain kuva aukolla 8, kuten yleensä kameroissa.vai onko isoaukkoisissa "pienempi" hyvä aukkokoko? zoomissa 16-55 tuo f8 lie laadukkain..

5000 merkkiä jäljellä

Peruuta