Viimeisten vuosikymmenien aikana on Lappajärven valuma-alueelta vesistöön tuleva kuormitus lisääntynyt ja vesistö on rehevöitynyt.Valuma-alueelta Lappajärveen tuleva kuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä, karjataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta sekä turkistarhauksesta.
Voi vesistön tilaa
23
968
Vastaukset
- Ympäristökeskus
Maatalous ja erityisesti peltoviljely ovat merkittäviä hajakuormittajia Lappajärven valuma-alueella.
- ainaainaaina
eikö sit ohjeita noudateta viljelyssä, vai eikö ohjeet ole oikeeenlaisia?
- Metsienm
Maatalous ei ole järven kuormittaja! Todellisiin syihin päättäjillä ei ole tähän päivään mennessä ollut halukkuutta puuttua! Ehkä tulevsisuudessa, toivossa on hyvä elää!
- Asko751t
sinäkö tiedät ne muut(todelliset) syyt?
kerro toki! - kusettaa
turvetuotanto,arveleisin huonontaa veden laatua,myöskin uimarit kuseskelevat järveen uidessaan.jos uimarilauma päästää kuset joka kerta kun käy uimassa,määrä on suurempi kun pitäjän kaikkien lehmien vuotuinen kusimäärä ja vielä kun lehmien tuottama kusi ajetaan pellolle kasvien ravinteeksi varsinkin kuivana kesänä lehmien kusesta ei ole valunut mitään vesistöihin,toisin kun uimarilauman kuset
- Tiiinamari
kusettaa kirjoitti:
turvetuotanto,arveleisin huonontaa veden laatua,myöskin uimarit kuseskelevat järveen uidessaan.jos uimarilauma päästää kuset joka kerta kun käy uimassa,määrä on suurempi kun pitäjän kaikkien lehmien vuotuinen kusimäärä ja vielä kun lehmien tuottama kusi ajetaan pellolle kasvien ravinteeksi varsinkin kuivana kesänä lehmien kusesta ei ole valunut mitään vesistöihin,toisin kun uimarilauman kuset
turvetuotanto. ei siinä mitää arvelemista, se on tiedossa.
- Lappeenrannanyliopiston
Maatalouden aiheuttamista negatiivisista ympäristövaikutuksista merkittävimmät ovat rehevöitymistä aiheuttavat ravinnepäästöt vesistöihin, kasvinsuojeluaineiden huuhtoumat, eroosio, pohjavesien pilaantuminen, happamoitumista aiheuttava ilmaan haihtuva ammoniakki (NH3) sekä biodiversiteetin väheneminen. Kasvihuonekaasujen, kuten metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O) päästölähteenä maatalous ei myöskään ole merkityksetön.
- Tavasticus_vetus
Tiiinamari kirjoitti:
turvetuotanto. ei siinä mitää arvelemista, se on tiedossa.
Joka tapauksessa kotimainen energia on tarpeen. Turve on vieläpä uusiutuva lähde, joskaan vauhti ei päätä pyörrytä:
”Suurin turpeen keskimääräinen kerrostumisnopeus on 0,7-0,8 mm vuodessa Etelä- ja Länsi-Suomen rahkaturvevaltaisilla rannikkoalueilla.” (Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 443, 2013) - Pilaavesistöt
Turpeenotto alkaa kuivatuksella: suo ei enää sido vettä ojituksen seurauksena ja runsaasti orgaanista ainesta valuu vesistöihin. Varsinaisessa turpeenottovaiheessa pintavalunta kasvaa ja orgaanista ainesta pääsee vesistöihin myös turvepölyn laskeutuessa.
Vesiensuojelutoimenpiteinä tehdyt laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät eivät toimi riittävän hyvin: niiltä valuu varsinkin rankkojen sateiden jälkeen runsaasti humusvettä vesistöihin. Monilla turpeenottoalueilla ei ole minkäänlaista vesiensuojelutekniikkaa. Pelkät laskeutusaltaat eivät vettä puhdista. - Tavasticus_vetus
Pilaavesistöt kirjoitti:
Turpeenotto alkaa kuivatuksella: suo ei enää sido vettä ojituksen seurauksena ja runsaasti orgaanista ainesta valuu vesistöihin. Varsinaisessa turpeenottovaiheessa pintavalunta kasvaa ja orgaanista ainesta pääsee vesistöihin myös turvepölyn laskeutuessa.
Vesiensuojelutoimenpiteinä tehdyt laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät eivät toimi riittävän hyvin: niiltä valuu varsinkin rankkojen sateiden jälkeen runsaasti humusvettä vesistöihin. Monilla turpeenottoalueilla ei ole minkäänlaista vesiensuojelutekniikkaa. Pelkät laskeutusaltaat eivät vettä puhdista.Kiitos, taas opin uutta, enkä epäile asiantuntemustasi.
Säännökset ja käytännöt on nostettava länsimaiselle tasolle. Kortesjärven ex-kansanedustaja työskentelee alan avainasemassa, joten ei kun lobbaamaan.
Itse uskon turpeen sijasta pikemminkin maaperästämme löytyvään ja suomalaisella asiantuntemuksella rikastettavaan uraaniin sekä omiin ydinvoimaloihimme. Propellit ovat sinänsä kauniita ja harmittomia, mutta loppujen lopuksi vain greenwashing-keino fyffen saamiseksi muutamiin fikkoihin.
- vilieli
joet saastuttavat eniten kurejoki ja vieresjoki
- maksaja
ei joki saastuta vaan ihminen
- Kovamyrkky
Lannan patogeenisiin mikrobeihin kuuluu sekä viruksia, alkueläimiä (esim. Cryptosporidium) että bakteereja (esim. Salmonella, Yersinia, Listeria, EHEC, Mycobacterium, Campylobacter, Clostridium). Monet näistä säilyvät hyvin maassa tai vesissä ja voivat levitä myös vesien tai rehujen välityksellä. Osa lannan mukana levinneistä mikrobeista aiheuttaa ruokamyrkytyksiä tuottamien toksisten aineiden vuoksi. (Sipilä & Pehkonen 1998)
Osa lantojen mikrobeista voi pilata rehuja sekä elintarvikkeita tuottamiensa happojen, vedyn, amiinien, hiilidioksidin tms. avulla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Clostridium (Sipilä & Pehkonen 1998). Säilörehun käymisen kannalta ongelmallisia ovat etenkin entero- ja voihappobakteerit, jotka kuluttavat rehun sokereita, mutta lisäävät kuitenkin rehun happamuutta. Lisäksi ne kykenevät hajottamaan rehun aminohappoja, joiden hajoamistuotteet kohottavat rehun pH-arvoa ja vähentävät sen maittavuutta. Voihappobakteerit säilyvät elinvoimaisina muodostamiensa itiöiden avulla myös happamassa säilörehussa. (Joki-Tokola 1998) - Ideat
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin
Tuonne hyvät ideat. - parempijo
Alajärven vesi on mennyt parempaan suuntaan.
Hyvä näin. Lappajärvikään ei pysy kunnossa jos ylempänä oleville vesistöille ei tehtäisi mitään.- Vaiparempi
Alajärvi on matala rehevöitynyt järvi, jossa varsinkin talvella happi loppuu pohjanläheisistä vesikerroksista. Järvessä on kesäisin laajoja pitkäkestoisia sinileväkukintoja ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Alajärveä kuormittavat valuma-alueelta tuleva maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Sisäisen kuormituksen merkitys on varsin suuri, mistä kertoo jo se, että järven fosforipitoisuudet ovat tulouomia korkeammat. Fosforipitoisuudet myös kasvavat kesän kuluessa. Järven pohja ja ulappa-alueiden ravintoketju onkin huonossa kunnossa: kasviplankton kuvaa välttävää ja särkikalavaltainen kalasto jopa huonoa ekologista tilaa. Alajärveä myös säännöstellään melko voimakkaasti ja talviaikainen luonnontilaista suurempi pinnanlasku voikin altistaa järveä happikadolle pienentämällä alusveden tilavuutta. (Bonde ym. 2016).
Alajärven tilalla on laajempaakin merkitystä, sillä lähes kolmasosa alapuolella Ähtävänjoen vesistössä sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suurimman ja kalataloudellisesti merkittävimmän järven, Lappajärven, tulovirtaamasta tulee Alajärven kautta. (Sivil ja Bonde 2012) - parempijo
Totta turiset.
Viime kesänä ei ollut sinilevää alajärvessä ja vesi näyttäisi hivenen kirkaammalta.
Hoitokalastuksella otetaan vuosittain reilu 20000kg särkikaloja ja kääpiöitynyttä ahventa pois järvestä. Eihän tuo riitä, mutta on tyhjää parempi. Kosteikko on rakennettu kaartusen puroon, toivotaan että sekin auttaisi vähän. Lappajärvi ei tule kuntoon ellei alajärven tila kohene.
- khhiug
https://yle.fi/uutiset/3-9883784
Tuosta löytyy suurin syllinen vesistöjen tilaan.- Siinäseon
Hyvin oivallettu totuus!
- sieltänetuli
vimpelin perunatehdas saastutti vuosikymmeniä järveä,kaikki jätteet meni suoraan jokeen.
- Vanamo123
Lappajärveä kannatta hakea luonnon suojelukohteeksi,kun on harvinainen kraaterista tullut järvi. Kunnan olisi tärkeä anoa eu-rahoitusta ja tehdä luonnon ja järven säilyttämisen puolesta kehittämissuunnitelmaa. Näin alueen arvostus ja matkailukohteena säilyttäminen olisivat kunnan tulevaisuuden näkymää.
- artturila
kyllä vain näin juuri! Ollaan muuten huomattu ja asiasta keskusteltu tuttavienkin kanssaettä maisemat on siistiytyneet monissa paikoin roinasta ja muusta silimään pistävistä jutuista keskustassa ja ei vähiten kylillä esim muoviset heinäpaalit on viety poies maisemasta ja komea maalaismaisema ihastuttaa ihmisiä ei nuo paalit kenenkään silmiä todellakaa hivele. Kiitos vaan vilijelijöille hyvästä työstä kiitos.arvostamme asijallisia toimianne!näistä asioista oli lehdessäkin kirjoitusta, että nykyajan heinänkeruu on liian maisemaa huonompaan suuntaa muuttavaa
- mullikat
Kärnän mullikat paskoo veteen, siinä on syy lappajärven surkeaan tilaan!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän201283Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k71272- 51186
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.21184Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis11163Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,11161Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421147Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin21144Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä31129Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta21120