Viimeisten vuosikymmenien aikana on Lappajärven valuma-alueelta vesistöön tuleva kuormitus lisääntynyt ja vesistö on rehevöitynyt.Valuma-alueelta Lappajärveen tuleva kuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä, karjataloudesta, haja-asutuksesta, metsätaloudesta ja turvetuotannosta sekä turkistarhauksesta.
Voi vesistön tilaa
Tutkimustietoa
23996
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Maatalous ja erityisesti peltoviljely ovat merkittäviä hajakuormittajia Lappajärven valuma-alueella.
eikö sit ohjeita noudateta viljelyssä, vai eikö ohjeet ole oikeeenlaisia?
Maatalous ei ole järven kuormittaja! Todellisiin syihin päättäjillä ei ole tähän päivään mennessä ollut halukkuutta puuttua! Ehkä tulevsisuudessa, toivossa on hyvä elää!
sinäkö tiedät ne muut(todelliset) syyt?
kerro toki!
turvetuotanto,arveleisin huonontaa veden laatua,myöskin uimarit kuseskelevat järveen uidessaan.jos uimarilauma päästää kuset joka kerta kun käy uimassa,määrä on suurempi kun pitäjän kaikkien lehmien vuotuinen kusimäärä ja vielä kun lehmien tuottama kusi ajetaan pellolle kasvien ravinteeksi varsinkin kuivana kesänä lehmien kusesta ei ole valunut mitään vesistöihin,toisin kun uimarilauman kuset
turvetuotanto. ei siinä mitää arvelemista, se on tiedossa.
Maatalouden aiheuttamista negatiivisista ympäristövaikutuksista merkittävimmät ovat rehevöitymistä aiheuttavat ravinnepäästöt vesistöihin, kasvinsuojeluaineiden huuhtoumat, eroosio, pohjavesien pilaantuminen, happamoitumista aiheuttava ilmaan haihtuva ammoniakki (NH3) sekä biodiversiteetin väheneminen. Kasvihuonekaasujen, kuten metaanin (CH4) ja dityppioksidin (N2O) päästölähteenä maatalous ei myöskään ole merkityksetön.
Joka tapauksessa kotimainen energia on tarpeen. Turve on vieläpä uusiutuva lähde, joskaan vauhti ei päätä pyörrytä:
”Suurin turpeen keskimääräinen kerrostumisnopeus on 0,7-0,8 mm vuodessa Etelä- ja Länsi-Suomen rahkaturvevaltaisilla rannikkoalueilla.” (Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 443, 2013)
Turpeenotto alkaa kuivatuksella: suo ei enää sido vettä ojituksen seurauksena ja runsaasti orgaanista ainesta valuu vesistöihin. Varsinaisessa turpeenottovaiheessa pintavalunta kasvaa ja orgaanista ainesta pääsee vesistöihin myös turvepölyn laskeutuessa.
Vesiensuojelutoimenpiteinä tehdyt laskeutusaltaat ja pintavalutuskentät eivät toimi riittävän hyvin: niiltä valuu varsinkin rankkojen sateiden jälkeen runsaasti humusvettä vesistöihin. Monilla turpeenottoalueilla ei ole minkäänlaista vesiensuojelutekniikkaa. Pelkät laskeutusaltaat eivät vettä puhdista.
Kiitos, taas opin uutta, enkä epäile asiantuntemustasi.
Säännökset ja käytännöt on nostettava länsimaiselle tasolle. Kortesjärven ex-kansanedustaja työskentelee alan avainasemassa, joten ei kun lobbaamaan.
Itse uskon turpeen sijasta pikemminkin maaperästämme löytyvään ja suomalaisella asiantuntemuksella rikastettavaan uraaniin sekä omiin ydinvoimaloihimme. Propellit ovat sinänsä kauniita ja harmittomia, mutta loppujen lopuksi vain greenwashing-keino fyffen saamiseksi muutamiin fikkoihin.
joet saastuttavat eniten kurejoki ja vieresjoki
ei joki saastuta vaan ihminen
Lannan patogeenisiin mikrobeihin kuuluu sekä viruksia, alkueläimiä (esim. Cryptosporidium) että bakteereja (esim. Salmonella, Yersinia, Listeria, EHEC, Mycobacterium, Campylobacter, Clostridium). Monet näistä säilyvät hyvin maassa tai vesissä ja voivat levitä myös vesien tai rehujen välityksellä. Osa lannan mukana levinneistä mikrobeista aiheuttaa ruokamyrkytyksiä tuottamien toksisten aineiden vuoksi. (Sipilä & Pehkonen 1998)
Osa lantojen mikrobeista voi pilata rehuja sekä elintarvikkeita tuottamiensa happojen, vedyn, amiinien, hiilidioksidin tms. avulla. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa Clostridium (Sipilä & Pehkonen 1998). Säilörehun käymisen kannalta ongelmallisia ovat etenkin entero- ja voihappobakteerit, jotka kuluttavat rehun sokereita, mutta lisäävät kuitenkin rehun happamuutta. Lisäksi ne kykenevät hajottamaan rehun aminohappoja, joiden hajoamistuotteet kohottavat rehun pH-arvoa ja vähentävät sen maittavuutta. Voihappobakteerit säilyvät elinvoimaisina muodostamiensa itiöiden avulla myös happamassa säilörehussa. (Joki-Tokola 1998)
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vaikuta_vesiin
Tuonne hyvät ideat.
Alajärven vesi on mennyt parempaan suuntaan.
Hyvä näin. Lappajärvikään ei pysy kunnossa jos ylempänä oleville vesistöille ei tehtäisi mitään.
Alajärvi on matala rehevöitynyt järvi, jossa varsinkin talvella happi loppuu pohjanläheisistä vesikerroksista. Järvessä on kesäisin laajoja pitkäkestoisia sinileväkukintoja ja ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Alajärveä kuormittavat valuma-alueelta tuleva maa- ja metsätalouden hajakuormitus. Sisäisen kuormituksen merkitys on varsin suuri, mistä kertoo jo se, että järven fosforipitoisuudet ovat tulouomia korkeammat. Fosforipitoisuudet myös kasvavat kesän kuluessa. Järven pohja ja ulappa-alueiden ravintoketju onkin huonossa kunnossa: kasviplankton kuvaa välttävää ja särkikalavaltainen kalasto jopa huonoa ekologista tilaa. Alajärveä myös säännöstellään melko voimakkaasti ja talviaikainen luonnontilaista suurempi pinnanlasku voikin altistaa järveä happikadolle pienentämällä alusveden tilavuutta. (Bonde ym. 2016).
Alajärven tilalla on laajempaakin merkitystä, sillä lähes kolmasosa alapuolella Ähtävänjoen vesistössä sijaitsevan Etelä-Pohjanmaan suurimman ja kalataloudellisesti merkittävimmän järven, Lappajärven, tulovirtaamasta tulee Alajärven kautta. (Sivil ja Bonde 2012)
Totta turiset.
Viime kesänä ei ollut sinilevää alajärvessä ja vesi näyttäisi hivenen kirkaammalta.
Hoitokalastuksella otetaan vuosittain reilu 20000kg särkikaloja ja kääpiöitynyttä ahventa pois järvestä. Eihän tuo riitä, mutta on tyhjää parempi. Kosteikko on rakennettu kaartusen puroon, toivotaan että sekin auttaisi vähän. Lappajärvi ei tule kuntoon ellei alajärven tila kohene.
https://yle.fi/uutiset/3-9883784
Tuosta löytyy suurin syllinen vesistöjen tilaan.
Hyvin oivallettu totuus!
vimpelin perunatehdas saastutti vuosikymmeniä järveä,kaikki jätteet meni suoraan jokeen.
Lappajärveä kannatta hakea luonnon suojelukohteeksi,kun on harvinainen kraaterista tullut järvi. Kunnan olisi tärkeä anoa eu-rahoitusta ja tehdä luonnon ja järven säilyttämisen puolesta kehittämissuunnitelmaa. Näin alueen arvostus ja matkailukohteena säilyttäminen olisivat kunnan tulevaisuuden näkymää.
kyllä vain näin juuri! Ollaan muuten huomattu ja asiasta keskusteltu tuttavienkin kanssaettä maisemat on siistiytyneet monissa paikoin roinasta ja muusta silimään pistävistä jutuista keskustassa ja ei vähiten kylillä esim muoviset heinäpaalit on viety poies maisemasta ja komea maalaismaisema ihastuttaa ihmisiä ei nuo paalit kenenkään silmiä todellakaa hivele. Kiitos vaan vilijelijöille hyvästä työstä kiitos.arvostamme asijallisia toimianne!näistä asioista oli lehdessäkin kirjoitusta, että nykyajan heinänkeruu on liian maisemaa huonompaan suuntaa muuttavaa
Kärnän mullikat paskoo veteen, siinä on syy lappajärven surkeaan tilaan!