anna muistojen katkerain kuolla..

" Minua on alkanut ärsyttämään hiukan nykyinen hokema "ole armollinen itsellesi", Eli pistetäänkö vaan läskiksi eikä haasteta itseään ollenkaan", kirjoittaa "raakile", vaikka ei siltä kuulostakaan..))
Sama täällä. Toinen hokema on tuo "ketään ei saa syyllistää" Minusta saa ja pitääkin syyllistää, ei kai sitä muuten itseensä mene, eikä edes välttämättä kunnon keskustelua synny. Jää vain roikkumaan kiitollisuuden velasta kun toinen oli niin armollinen.
Ei kai arpia tarvitse peittää ? Joku on sanonut, että arpikudos on vahvempi kuin iho sen alla. Estettinen haitta se tietysti voi olla, mutta sittenpähän nähdään, että on eletty ja turpiin saatu..))

demeter1 kirjoitti:

" Minua on alkanut ärsyttämään hiukan nykyinen hokema "ole armollinen itsellesi", Eli pistetäänkö vaan läskiksi eikä haasteta itseään ollenkaan", kirjoittaa "raakile", vaikka ei siltä kuulostakaan..))
Sama täällä. Toinen hokema on tuo "ketään ei saa syyllistää" Minusta saa ja pitääkin syyllistää, ei kai sitä muuten itseensä mene, eikä edes välttämättä kunnon keskustelua synny. Jää vain roikkumaan kiitollisuuden velasta kun toinen oli niin armollinen.
Ei kai arpia tarvitse peittää ? Joku on sanonut, että arpikudos on vahvempi kuin iho sen alla. Estettinen haitta se tietysti voi olla, mutta sittenpähän nähdään, että on eletty ja turpiin saatu..))

Lue lisää

Mutta syyllistää mistä?
On ihmisiä jotka syyllistävät toisen omista teoistaan ja virheistään, eivät tunnusta, että tämä juttu oli minun syytäni, ei hänen jota syyllistää.
Siitä ei mitään kiitollisuuden aihetta löydy, keskustella kyllä voi ja on aihettakin.

Periaatteessa kymmenien vuosien takaiset asiat voisi unohtaa, niiden esiin kaivamisella ja toisten syyttelyllä ja syyllistämisellä ei saa aikaan kuin epäsopua ja pahaa mieltä.
Kannattaa mennä terapiaan avautumaan, jos siten saa helpotuksen ja mielenrauhan.

Ancie kirjoitti:

Mutta syyllistää mistä?
On ihmisiä jotka syyllistävät toisen omista teoistaan ja virheistään, eivät tunnusta, että tämä juttu oli minun syytäni, ei hänen jota syyllistää.
Siitä ei mitään kiitollisuuden aihetta löydy, keskustella kyllä voi ja on aihettakin.

Periaatteessa kymmenien vuosien takaiset asiat voisi unohtaa, niiden esiin kaivamisella ja toisten syyttelyllä ja syyllistämisellä ei saa aikaan kuin epäsopua ja pahaa mieltä.
Kannattaa mennä terapiaan avautumaan, jos siten saa helpotuksen ja mielenrauhan.

Lue lisää

No jos vaikka ihminen, joka on itse sörssinyt asiansa tulee minulle valittamaan osaansa, kun kyllä minä häntä syyllistän. Onneksi kukaan ei tule..))

Tuo on kyllä totta että syyllisyyttä tarjotaan toiselle silloin kun oma rinkka painaa tai sitä ei viitsisi kantaa.

Minä ajattelen, että unohdus tulee sitten kun sen aika on. Kun on omassa mielessään asian käsitellyt loppuun. Siihen voi mennä vuosia, jopa vuosikymmeniä, mutta minusta riittää, että asia on "vireillä".

Ancie kirjoitti:

Mutta syyllistää mistä?
On ihmisiä jotka syyllistävät toisen omista teoistaan ja virheistään, eivät tunnusta, että tämä juttu oli minun syytäni, ei hänen jota syyllistää.
Siitä ei mitään kiitollisuuden aihetta löydy, keskustella kyllä voi ja on aihettakin.

Periaatteessa kymmenien vuosien takaiset asiat voisi unohtaa, niiden esiin kaivamisella ja toisten syyttelyllä ja syyllistämisellä ei saa aikaan kuin epäsopua ja pahaa mieltä.
Kannattaa mennä terapiaan avautumaan, jos siten saa helpotuksen ja mielenrauhan.

Lue lisää

"On ihmisiä jotka syyllistävät toisen omista teoistaan ja virheistään, eivät tunnusta, että tämä juttu oli minun syytäni, ei hänen jota syyllistää."
Noin valitettavan usein tapahtuu. Joskus se on tahallista "silmien sulkemista" omalla kohdallaan, kun ei haluta nähdä omaa syyllisyyttä. Siirretään se paha olo/huono omatunto konkreettisesti toisen niskoille.
Toisaalta uskon, että aina ei näe selkeästi omia sanomisiaan eli ei tiedä miten toinen kokee ja tuntee tilanteen.
Olen samaa mieltä, että vanhojen asioiden kaivelu uudelleen ja uudelleen lisää vain tuskaa. Jollei sitä aikanaan käsitelty on parempi haudata "sotakirveet".

demeter1 kirjoitti:

No jos vaikka ihminen, joka on itse sörssinyt asiansa tulee minulle valittamaan osaansa, kun kyllä minä häntä syyllistän. Onneksi kukaan ei tule..))

Tuo on kyllä totta että syyllisyyttä tarjotaan toiselle silloin kun oma rinkka painaa tai sitä ei viitsisi kantaa.

Minä ajattelen, että unohdus tulee sitten kun sen aika on. Kun on omassa mielessään asian käsitellyt loppuun. Siihen voi mennä vuosia, jopa vuosikymmeniä, mutta minusta riittää, että asia on "vireillä".

Lue lisää

Demeter, pitää asiaa vireillä, entä jos vuosikymmenten jälkeen ei unohdusta ole tullutkaan, vaan jossain tilanteessa kaataa koko likasangollisen taattua tavaraa sen toisen päälle.
Asioista joille ei enää mitään voi, vaikka syyttää vanhaa äitiään huonosta lapsuudestaan.
Sellaistakin tiedän tapahtuneen.

Ancie kirjoitti:

Demeter, pitää asiaa vireillä, entä jos vuosikymmenten jälkeen ei unohdusta ole tullutkaan, vaan jossain tilanteessa kaataa koko likasangollisen taattua tavaraa sen toisen päälle.
Asioista joille ei enää mitään voi, vaikka syyttää vanhaa äitiään huonosta lapsuudestaan.
Sellaistakin tiedän tapahtuneen.

Lue lisää

"Ancie"

Mitä minä nyt teen?
Minulla ei ole mitään/ketään ilkeää ja pahaa mitä kaivella?

H.

hunksz kirjoitti:

"Ancie"

Mitä minä nyt teen?
Minulla ei ole mitään/ketään ilkeää ja pahaa mitä kaivella?

H.

No ei ole minullakaan, mutta ainahan voi yrittää keskustella, vaikka omakohtaista kokemusta ei olisikaan.

Sinä voit kaivella niitä harvoja hanpaitasi, aina sieltä jotain löytyy.

Ancie kirjoitti:

Demeter, pitää asiaa vireillä, entä jos vuosikymmenten jälkeen ei unohdusta ole tullutkaan, vaan jossain tilanteessa kaataa koko likasangollisen taattua tavaraa sen toisen päälle.
Asioista joille ei enää mitään voi, vaikka syyttää vanhaa äitiään huonosta lapsuudestaan.
Sellaistakin tiedän tapahtuneen.

Lue lisää

Ei sentään, Ancie. Sanavalintani taisi taas olla huono. Pitää vireillä tarkoittaa minulle että pitää ovea auki, hyväksyy sen. että jokainen on mitä on ja jos väleissä ilmaantuu liennytystä niin aika on sitä hoitanut. Aika on aika hyvä sovittelija..))

Asian kaivelu ja jatkuva esilläpito kertoo jo minusta jonkinasteisesta patologiasta ja sellaista kai kuitenkin harvoin kohtaa.

Ancie kirjoitti:

No ei ole minullakaan, mutta ainahan voi yrittää keskustella, vaikka omakohtaista kokemusta ei olisikaan.

Sinä voit kaivella niitä harvoja hanpaitasi, aina sieltä jotain löytyy.

Lue lisää

"Ancie"

Jaa että MINÄ alkaisin keksiä päästäni aloituksen kaltaista huttua?
Minä annan demeterin keksiä niitä, hän on niissä aina niin ahkera ja tunnollinen.
Ja onhan niitä muitakin lavertavia.
Trans-parentti-siilen-lesken-bengali tms.

H.

hunksz kirjoitti:

"Ancie"

Jaa että MINÄ alkaisin keksiä päästäni aloituksen kaltaista huttua?
Minä annan demeterin keksiä niitä, hän on niissä aina niin ahkera ja tunnollinen.
Ja onhan niitä muitakin lavertavia.
Trans-parentti-siilen-lesken-bengali tms.

H.

Lue lisää

Pystythän sinä keskustelemaan mm. lehmistä, maataloudesta ja omaishoitajuudesta, vaikka et mitään niistä tiedä.

Äläpä nimittele toisia ja vajoa turhan alas.
Tuollaista huttua saa lukea muutenkin liikaa.

Ancie kirjoitti:

Pystythän sinä keskustelemaan mm. lehmistä, maataloudesta ja omaishoitajuudesta, vaikka et mitään niistä tiedä.

Äläpä nimittele toisia ja vajoa turhan alas.
Tuollaista huttua saa lukea muutenkin liikaa.

Lue lisää

Juu, Ancie, huksi harjoittaa selvästi rasismia tiettyä ihmisryhmää vastaan..))
Pitäsköhän tehdä ilmoitus viranomaiselle ?

Ancie kirjoitti:

Pystythän sinä keskustelemaan mm. lehmistä, maataloudesta ja omaishoitajuudesta, vaikka et mitään niistä tiedä.

Äläpä nimittele toisia ja vajoa turhan alas.
Tuollaista huttua saa lukea muutenkin liikaa.

Lue lisää

"Ancie"

Mie kettää nimittele...
Mie se huomioin vaan ympäristöä.
-
Mie oon kentontkin jot miun mummoin sisko viljel maata miehineen Lemil.
Mie siel monta kessää vietin.
Pojan-klopist alkain.
Siel Hevonen, Lehmiä palajo.
Joka aamu sain mie luvan peräst juoksennella kartanol.
Etsii vapaitten Kanojen munia koriin.
Kyl miul maaseuvvu autuus on vieläkin niin läheist.
Sieki ko siel oot...

H.

hunksz kirjoitti:

"Ancie"

Mie kettää nimittele...
Mie se huomioin vaan ympäristöä.
-
Mie oon kentontkin jot miun mummoin sisko viljel maata miehineen Lemil.
Mie siel monta kessää vietin.
Pojan-klopist alkain.
Siel Hevonen, Lehmiä palajo.
Joka aamu sain mie luvan peräst juoksennella kartanol.
Etsii vapaitten Kanojen munia koriin.
Kyl miul maaseuvvu autuus on vieläkin niin läheist.
Sieki ko siel oot...

H.

Lue lisää

No just ja maaseutuhan ei ole millään tavalla muuttunut siitä, kun sie pojankloppina munia pehkukasassa kaivelit.

demeter1 kirjoitti:

Juu, Ancie, huksi harjoittaa selvästi rasismia tiettyä ihmisryhmää vastaan..))
Pitäsköhän tehdä ilmoitus viranomaiselle ?

Kyllä en jaksa demeter, kun ei se mitään auta.

Enää hunksi kaivelee vaan muniaan, nahkaksi kurtistuneita.

Onko näin heikku, että se on muistista kiinni ? ..))
Minä ajattelen vähän Leinon tapaan, että "yks syntyy meistä riemuun ja toinen murheeseen"... Että jokaisella on tietty pohjavire ja se määrää, millaisin värein ne muistot kovalevylle tallentuvat.
Onnellisia ne, joiden muistista irtoaa vain hyviä asioita, mutta voin vakuuttaa, ettei sen murheeseen syntyneenkään elämä tyhjää eikä tylsää ole. "Joka päivä on murhe uus"--))

demeter1 kirjoitti:

Onko näin heikku, että se on muistista kiinni ? ..))
Minä ajattelen vähän Leinon tapaan, että "yks syntyy meistä riemuun ja toinen murheeseen"... Että jokaisella on tietty pohjavire ja se määrää, millaisin värein ne muistot kovalevylle tallentuvat.
Onnellisia ne, joiden muistista irtoaa vain hyviä asioita, mutta voin vakuuttaa, ettei sen murheeseen syntyneenkään elämä tyhjää eikä tylsää ole. "Joka päivä on murhe uus"--))

Lue lisää

Heh, että "Joka päivä on murhe uus..."
Joo, onhan se hyvä ku uusia murheita pukkaa, jos luonne on sellainen, että tahtoo kieriskellä negatiivisissa asioissa ja muistella vanhoja huonoja asioita.

Itsestähän se on kiinni, mihin antaa oman muistinsa mennä.

Mulle itselle ei ole kamalan kamalia asioita tapahtunutkaan, joita voisi kaivella muistin sopukasta, vaikka olisinkin sen luonteinen, että tahtoisin vajota jonnekin murheeseen.

Mutta kaikenlaisia ihmisiä on ja niitäkin, joiden on ehkä vaikeaa unohtaa menneen ajan kaltoinkohtelua tai jotain muuta ikävää. Joillakin voi olla niin vaikeita asioita, että niitä on vaikea työstää ja käydä läpi. Parempi jos työstää pystyisi, eikä liian suuria asioita yrittää vaan pumpulilla peitellä. Käsittelemättömät asiat jää alitajuntaan muhimaan ja se ei ole hyvä asia.

Heikunkeikku kirjoitti:

Heh, että "Joka päivä on murhe uus..."
Joo, onhan se hyvä ku uusia murheita pukkaa, jos luonne on sellainen, että tahtoo kieriskellä negatiivisissa asioissa ja muistella vanhoja huonoja asioita.

Itsestähän se on kiinni, mihin antaa oman muistinsa mennä.

Mulle itselle ei ole kamalan kamalia asioita tapahtunutkaan, joita voisi kaivella muistin sopukasta, vaikka olisinkin sen luonteinen, että tahtoisin vajota jonnekin murheeseen.

Mutta kaikenlaisia ihmisiä on ja niitäkin, joiden on ehkä vaikeaa unohtaa menneen ajan kaltoinkohtelua tai jotain muuta ikävää. Joillakin voi olla niin vaikeita asioita, että niitä on vaikea työstää ja käydä läpi. Parempi jos työstää pystyisi, eikä liian suuria asioita yrittää vaan pumpulilla peitellä. Käsittelemättömät asiat jää alitajuntaan muhimaan ja se ei ole hyvä asia.

Lue lisää

Äläs nyt heikku. luonne ei ole valinta, se on kohtalo. Tätä asiaa olen täälläkin
yrittänyt vakuutella, mutta kun ette usko..))
Mutta kas, kaksi viimeistä lausetta sulla on sellaisia, että niistä olen vahvasti yhtä mieltä. Niin viisaita ne ovat..))

Hyvää tekstiä. Erityisesti kosketti tuo, mitä sanottiin katkeruudesta tai kauniitten asioitten suosimisesta.
Ikävätkään ominaisuudet tai luonteenpiirteet eivät koskaan ole koko ihminen. Yhdestäkin ihmisestä on löydettävissä paljon, kun vain malttaa etsiä, kutsua esiin.

Olen vanhoja ikäviä asioita muistava.
Halusin tai en.
Tänään äitini täyttää 90-vuotta ja synttäreitä juhlitaan.

Mutta minä en mene missään
tapauksessa niihin kekkereihin.

Äitini 80-vuotis juhliin minua ei kutsuttu.
Kaikki muut kylläkin.

On kymmenen vuotta kulunut ja vieläkin olrn katkera siitä, kun en kelvannut muiden joukkoon.

Nyt sen kerroin järjestäjälle, sisarelleni.
Hän ihmetteli pitkävihaisuuttani.

Kunnioitin iäkästä äitiäni jo viimeviikolla kukin ja kortein.

Tekee mieli tarttua tuohon sisaresi ihmettelyyn.
Minäkin ihmettelen välillä, että mieltenpahoittajat osaavat loukkaavan käytöksen ja tuon käytöksen jälkeen vielä syyllistää kohteensa.
Vihainen, pitkävihainen. Totta helvetissä tuollaisessa tilanteessa, jos yhtä lasta syrjitään, vaikka olisi ikää tai syy, mikä vain, rupeaa harmittamaan ja pitkään.
Tuo on ihan sukua koulussa tai työpaikoilla harrastettavalle sakinhivutukselle,
mitä en ole koskaan ymmärtänyt tai hyväksynyt.
Muistohan kertaantuu aina syntymäpäivänä.
Miten tuollaista voi unohtaa?

2lesken kirjoitti:

Olen vanhoja ikäviä asioita muistava.
Halusin tai en.
Tänään äitini täyttää 90-vuotta ja synttäreitä juhlitaan.

Mutta minä en mene missään
tapauksessa niihin kekkereihin.

Äitini 80-vuotis juhliin minua ei kutsuttu.
Kaikki muut kylläkin.

On kymmenen vuotta kulunut ja vieläkin olrn katkera siitä, kun en kelvannut muiden joukkoon.

Nyt sen kerroin järjestäjälle, sisarelleni.
Hän ihmetteli pitkävihaisuuttani.

Kunnioitin iäkästä äitiäni jo viimeviikolla kukin ja kortein.

Lue lisää

Niin. Oletko miettinyt, MIKSI sinua ei kutsuttu "juhlimaan"?
Olisiko syy ollut siinä alkomahoolin käytössäsi?
He pelkäsivät pahinta?

Sitä paitsi jos on kysymys perheen jonkun jäsenen tasavuosista, eihän silloin mitään kutsuja lähetetä. Häh!
Naurettavaa ajatellakin.
Juhliin mennään kuten perheenjäsenten kuuluu mennä. Tai olla menemättä. Ei pakollista.

Itse en ole kutsutellut omia pyöreitäni. Mutta porukka on osannut tulla kutsumattakin.
Pitäähän suvulla olla omaakin aivotoimintaa eikä toimia "ohjekirjojen" mukaan.

No. Mietis. Jotkut haluavat isot galaasit ja kaikki mukaan.
Toiset haluavat juhlia lähisuvun piirissä, pienemmästi, jopa kaikki seremoniat.
On niitä kirjoittamattomia toiveita, joista varmaan "ohjekirjoissa" on.
Mutta luulen, että noita verukkeita voi olla ihan mitä vain, jos ihmiset haluavat sellaista harrastaa, jopa valheita. Jotkut ihmiset vain ovat sellaisia.
Mielestäni alko ei voi olla syy.
Aika monenlaisissa juhlissa tarjotaan jotain jossain vaiheessa, åienesti tai isosti.
En ihmettele, jos aloittaja on ollut loukkaantunut. Jokaisella on ylpeytensä.
Mutta työntäisin häntä kaikkiin mahdollisiin kekkereihin jatkossa ja tukisin häntä siinä, että muut ovat väärässä. Se kandeis näyttää. Muistuttaa ei kannata, kun sehän on vettä hanhen selkään.
Eli nyt nokka pystyyn.
Unohtaa ei tarvitse, mutta katkeruudesta vege.

Bengalitikku kirjoitti:

Tekee mieli tarttua tuohon sisaresi ihmettelyyn.
Minäkin ihmettelen välillä, että mieltenpahoittajat osaavat loukkaavan käytöksen ja tuon käytöksen jälkeen vielä syyllistää kohteensa.
Vihainen, pitkävihainen. Totta helvetissä tuollaisessa tilanteessa, jos yhtä lasta syrjitään, vaikka olisi ikää tai syy, mikä vain, rupeaa harmittamaan ja pitkään.
Tuo on ihan sukua koulussa tai työpaikoilla harrastettavalle sakinhivutukselle,
mitä en ole koskaan ymmärtänyt tai hyväksynyt.
Muistohan kertaantuu aina syntymäpäivänä.
Miten tuollaista voi unohtaa?

Lue lisää

Bengal
Se on niin tavallista monen tuntemani ihmisen kohdalla.

Ensiksi mitätöidään ja
ylenkatsotaan joku joukosta.
Se olin minä.

Jossain vaiheessa myöhemmin sitten sanotaan, että sorry vaan, taisin ylireagoida sen kutsumattomuuden kanssa.

Ja heti perään näytetään albumillinen synttärikuvia.

Verukkeita löydetään aina mistä milloinkin.
Olen siis huonompi, köyhempi, luuserimpi heidän rinnallaan.

Helpoin ratkaisu olisi ollut, että kutsutaan joukkoon.

Olisin itse saanut päättää menenkö vai en.

Ei olisi jäänyt katkeruutta.

Tarkkana-vieraissa kirjoitti:

Niin. Oletko miettinyt, MIKSI sinua ei kutsuttu "juhlimaan"?
Olisiko syy ollut siinä alkomahoolin käytössäsi?
He pelkäsivät pahinta?

Sitä paitsi jos on kysymys perheen jonkun jäsenen tasavuosista, eihän silloin mitään kutsuja lähetetä. Häh!
Naurettavaa ajatellakin.
Juhliin mennään kuten perheenjäsenten kuuluu mennä. Tai olla menemättä. Ei pakollista.

Itse en ole kutsutellut omia pyöreitäni. Mutta porukka on osannut tulla kutsumattakin.
Pitäähän suvulla olla omaakin aivotoimintaa eikä toimia "ohjekirjojen" mukaan.

Lue lisää

Tarkkana
Juhlat olivat kylpylän kabinetissa ja lähes kaikki olivat kuulemma ottaneet drinksuja, enemmän ja vähemmän.

Juhlat olivat sisareni suunnitelleet äidillimme yllätyksenä.
Varanneet juhlaväelle huoneet, tarjoilut ym.

Siellä siis olivat neljä sisartani lapsineen ja tietty syntymäpäivä sankari.

Äitimme ei tiennyt salajuhlista mitään, kun hänet aamulla haettiin kotoa ja kuljetettiin 100 kilometrin päähän juhlapaikalle.

Nämä kaikki kerrottiin minulle paljon paljon myöhemmin.

Äitini oli ainoa joka oli kysynyt ja ihmetellyt, missä on hänen nuorimmainen tyttärensä.

Sanoisinpa näin Sulle.
Mielestäni jokainen on joissain asioissa huono ja toisissa parempi kuin joku muu.
Sinullakin on varmaan taitoja, joita muilla ei ole.
Jokainen voi olla köyhempi suhteessa johonkin toiseen, melkeinen jokainen olisi voinut saada enemmän aikaan. Jotkut ihmiset ovat piirun vahvempia tai määrätietoisempia. Mutta mikään näistä ei tee toista huonompaa ihmisenä kokonaisuudessaan.
Tuo äitisi taisi sentään olla kartalla ja veikkaan, että hän oli pahoillaan puolestasi. Saattoipa olla taustalla juhlien ajan ja näki sisartesi käytöksen.
Ei anteeksi tarvitse antaa, mutta siedätystä vaatii.
Sinuna menisin rymisten seuraaviin juhliin ja kun juomat eivät ole ongelma, voit olla sellainen kuin olet. Minusta tuntuu, että hyväksyt kyllä itsesi ja sehän riittää.
Nokka pystyyn jatkossa. Ja mukaan.

Palo

Mitä se tarkoittaa, että tikulla silmään?

Olen kysynyt myöhemmin, miksi minua ja miestäni ei kutsuttu äitini synttäreille.

Selitys oli melko lavea.
Ne pidettiin kylpylässä ja siellä yövyttiin omalla kustannuksella,.
Vissisti ajattelivat että eihän se pariskunta voi tulla autottomana ja liekö rahaakaan yöpymiseen ja lahjaan.

Olimme silloin molemmat työssä, joten selitys ontui pahasti.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin olisin kelvannut, kun oletettiin minun hoitavan veljeni kuljetuksen.ym.

En tätä asia nyt jatkuvasti vatvo.
Se vain tuli esiin ja kerroin kieltäytymisen syyn.

Kun äitini täyttää 100 vuotta, menen juhliin.

2lesken kirjoitti:

Palo

Mitä se tarkoittaa, että tikulla silmään?

Olen kysynyt myöhemmin, miksi minua ja miestäni ei kutsuttu äitini synttäreille.

Selitys oli melko lavea.
Ne pidettiin kylpylässä ja siellä yövyttiin omalla kustannuksella,.
Vissisti ajattelivat että eihän se pariskunta voi tulla autottomana ja liekö rahaakaan yöpymiseen ja lahjaan.

Olimme silloin molemmat työssä, joten selitys ontui pahasti.

Nyt kymmenen vuotta myöhemmin olisin kelvannut, kun oletettiin minun hoitavan veljeni kuljetuksen.ym.

En tätä asia nyt jatkuvasti vatvo.
Se vain tuli esiin ja kerroin kieltäytymisen syyn.

Kun äitini täyttää 100 vuotta, menen juhliin.

Lue lisää

Oletan että se tarkoittaa vain sitä että vanhoja vääryyksiä ei kannata muistella. Vanha sananparsi.

Joka vääriä muistelee, se toisinajattelijoiden vankileirille heti.
Elämä on tänään.

Olet ollut ja olet edelleen palstan ilkein. Syöpäpotilaat eivät unohda.

HY09UYBgf kirjoitti:

Olet ollut ja olet edelleen palstan ilkein. Syöpäpotilaat eivät unohda.

HYO
Nyt olen todella utelias.
Jotain kaameaako on tapahtunut, mitä syöpäpotilaat eivät unohda?

2lesken kirjoitti:

HYO
Nyt olen todella utelias.
Jotain kaameaako on tapahtunut, mitä syöpäpotilaat eivät unohda?

Siili ei unohda. Syöpäpalstan Lusiina.

Entä jos kyse ei ole ollenkaan sinusta , korppis ?

Pojat tahtovat olla isänsä kanssa, miesten kesken, jos häntä harvoin näkevät ja ellei "vanhapari" ota kutsuasi vastaan, heillä voi olla muuta tai sitten eivät tahdo viettää iltaa juuri sinun kanssasi.
Eivätkö pojat ole jo aikuisia ja molemmilla on kumppanit ? Eivät vanhemmat silloin ole enää kovin isossa roolissa heidän elämässään ja jos he vanhempiaan tahtovat tavala, siihen ei kai tarvita yhteisiä palavereita enää...

Itse en tahtoisi viettää iltaa eronneiden puolisoitten kanssa, vaikka välit ovat muodollisen hyvät joka suuntaan. Lastenlasten synttärit ja suvun muut tilaisuudet menettelevät hyvin, koska niissä ollaan sivuroolissa.

En ihmettele pätkääkään, ettei korppiksen ex ja hänen uusi huomattavasti parempi puolisonsa tahdo olla missään tekemisissä korppiksen kanssa.

demeter1 kirjoitti:

Entä jos kyse ei ole ollenkaan sinusta , korppis ?

Pojat tahtovat olla isänsä kanssa, miesten kesken, jos häntä harvoin näkevät ja ellei "vanhapari" ota kutsuasi vastaan, heillä voi olla muuta tai sitten eivät tahdo viettää iltaa juuri sinun kanssasi.
Eivätkö pojat ole jo aikuisia ja molemmilla on kumppanit ? Eivät vanhemmat silloin ole enää kovin isossa roolissa heidän elämässään ja jos he vanhempiaan tahtovat tavala, siihen ei kai tarvita yhteisiä palavereita enää...

Itse en tahtoisi viettää iltaa eronneiden puolisoitten kanssa, vaikka välit ovat muodollisen hyvät joka suuntaan. Lastenlasten synttärit ja suvun muut tilaisuudet menettelevät hyvin, koska niissä ollaan sivuroolissa.

Lue lisää

En toki valita poikieni käytöstä.
Tänään esikoinen on hemmotellut minua. Grillasi ihanat pihvit ja juuri nyt tiskaa. Kuopus palasi Kuopioon sillä työ kutsui.

Niin sukujuhlissa luonnollisesti ollaan erilaisia, siellä moni teeskentelee, mutta onhan tämä pari istunut ennenkin iltaa kanssani mökillä silloin alkuaikoima kun aloittivat seurustelunsa.

Ongelmat alkoivat kun appiukko kuoli. Olin apen suosikki. Olen toki joskus avautunutkin siitä. Olin myös kihlautunut eikä se ollu mieluista ex-suvulle. Anoppi hyökkäsi minua vastaan jne. jne.
Minä olin kuitenkin se, joka istui anopin kuolinvuoteen vieressä ja kun hän kuoli puin hänet arkkuun.

No, toisaalta exsän kumppanin liikkuminen hänen sairauksiensa vuoksi rajoittaa heidän osallistumisia illanviettoihin.

No, istuimme grillipaikan terassilla syömässä esikoisen kanssa kun iltakone lensi aivan mökkimme yli. Vilkutimme exälle ja hänen kumppanilleen hyvästiksi hymyillen koivujen katveesta ; )

korppishyvääyötä kirjoitti:

En toki valita poikieni käytöstä.
Tänään esikoinen on hemmotellut minua. Grillasi ihanat pihvit ja juuri nyt tiskaa. Kuopus palasi Kuopioon sillä työ kutsui.

Niin sukujuhlissa luonnollisesti ollaan erilaisia, siellä moni teeskentelee, mutta onhan tämä pari istunut ennenkin iltaa kanssani mökillä silloin alkuaikoima kun aloittivat seurustelunsa.

Ongelmat alkoivat kun appiukko kuoli. Olin apen suosikki. Olen toki joskus avautunutkin siitä. Olin myös kihlautunut eikä se ollu mieluista ex-suvulle. Anoppi hyökkäsi minua vastaan jne. jne.
Minä olin kuitenkin se, joka istui anopin kuolinvuoteen vieressä ja kun hän kuoli puin hänet arkkuun.

No, toisaalta exsän kumppanin liikkuminen hänen sairauksiensa vuoksi rajoittaa heidän osallistumisia illanviettoihin.

No, istuimme grillipaikan terassilla syömässä esikoisen kanssa kun iltakone lensi aivan mökkimme yli. Vilkutimme exälle ja hänen kumppanilleen hyvästiksi hymyillen koivujen katveesta ; )

Lue lisää

valehtelet niin paljo et vaginasi pölisee

se.ummes.oleva kirjoitti:

valehtelet niin paljo et vaginasi pölisee

https://www.facebook.com/yleareena/videos/1918372118415985/

Jaan ajatukseni tämän suorasanaisen miehen kanssa. Me ei valehdella, eikä hienostella.

Arvaa keitä säälin? Poikiasi. On surullista, että lapsemme joutuvat maksamaan vanhempiensa erheistä. Kenenkään puolelle en asetu tässä tilanteessa, oikeastaan vain lasten.

Joko Kajaanin Runoviikko meni? Joskus olin mukana, Eino Leino -talolla, ja siellä isossa salissa, oliko nimi Kaukametsä? Asuin hotellissa keskellä kaupunkia, Sokos-hotelli, nimeä en enää muista.
Samanlainen helleviikko, kuin nytkin.

suvenkorento12 kirjoitti:

Arvaa keitä säälin? Poikiasi. On surullista, että lapsemme joutuvat maksamaan vanhempiensa erheistä. Kenenkään puolelle en asetu tässä tilanteessa, oikeastaan vain lasten.

Joko Kajaanin Runoviikko meni? Joskus olin mukana, Eino Leino -talolla, ja siellä isossa salissa, oliko nimi Kaukametsä? Asuin hotellissa keskellä kaupunkia, Sokos-hotelli, nimeä en enää muista.
Samanlainen helleviikko, kuin nytkin.

Lue lisää

Moiks!

Ruonoviikko oli ja meni jo heinäkuun alussa. Asuitte Sokos Hotelli Valjuksessa.

Älä sääli "lapsiani" aikuisia miehiä ja tietävät totuuden tapahtumien kulusta. Kun he olivat lapsia, ei ollut ongelmia. Ongelmat syntyivät kuten jo kirjoitin appiukkoni kuoleman jälkeen. Hän oli suvun vahva boss, exsäni otti hänen paikkansa ja se johti yhteenottoihimme. Kaikki alkoi kuten monessa muussakin suvun riidoissa rahasta.

korppis kirjoitti:

Moiks!

Ruonoviikko oli ja meni jo heinäkuun alussa. Asuitte Sokos Hotelli Valjuksessa.

Älä sääli "lapsiani" aikuisia miehiä ja tietävät totuuden tapahtumien kulusta. Kun he olivat lapsia, ei ollut ongelmia. Ongelmat syntyivät kuten jo kirjoitin appiukkoni kuoleman jälkeen. Hän oli suvun vahva boss, exsäni otti hänen paikkansa ja se johti yhteenottoihimme. Kaikki alkoi kuten monessa muussakin suvun riidoissa rahasta.

Lue lisää

Raha on monen pahan alku ja juuri tässä maailmassa. En tunne menneisyyttäsi, anteeksi jos pahoitin mielesi.

Nuo perintöasiat ovat joskus kimuranttisia.
Kun äitini kuoli 27 vuotta myöhemmin, kuin isänä (heillä ikäeroa 20 v., äitini siis nuorempi), koomisinta oli, kun eräs henkilö, jota en ollut koskaan tavannut, tai tulisin tapaamaankaan, soitti ja kysyi, milloin rahat ovat tilillä. Että sellaisia ihmisiä sukupuussa.

Onneksi on suvut, jotka eivät yhteyttä pidä! Olemme sisareni kanssa täysin ulkopuolisia. En tiedä sukujeni vaiheista oikeastaan yhtään mitään. Ei ole koskaan ollut mitään, mistä olisi joutunut luopumaan. Eikä tarvitse olla katkera mistään. Voi vain ajatella, että jotakin jossakin!

korento.......kirjoitan kanatan maalta....tosin kylla ahkerasti vierailen kot-suomessa ,,melkein vuosittain nykyaan..
niin noissa perintiasioissa usein tulee se immeisen pimmee puoli nakymaan niin kirkkaasti.. valitettavasti

lannenhunttari kirjoitti:

korento.......kirjoitan kanatan maalta....tosin kylla ahkerasti vierailen kot-suomessa ,,melkein vuosittain nykyaan..
niin noissa perintiasioissa usein tulee se immeisen pimmee puoli nakymaan niin kirkkaasti.. valitettavasti

Lue lisää

Kaukaa kirjoitat, mukavaa, että muistat sukusi juuret, Suomi on hyvä maa, sen huomaa aina, kun kauempaa katselee.
Kuten sanoit, kun rahasta on kysymys, paljastuu usein se ihmisen pimeämpi, ainakin ahneempi puoli.
Kaikkea hyvää sinne Kanadaan, sinne meni aikanaan paljon suomalaisia. Puolisoni joskus työasioissa vieraili Thunderbayssa, jollain pienellä potkurikoneella Torontosta sinne lentelivät.

Muutot voivat viedä aivot, siis mitä pitäisi vaalia.

Muistot vain tulevat kun kuolema lähestyy---aika on lyhyt, miksi pitäisi olla hiljaa ja niellä paska????

Paloma kiitos kirjoituksesta.

Elämä ei kuole jatkuu aina toisessa ulottuvaisuudessa johon ei ole yhteyttä.

Vain apina uskoo rahaan!!!!