Kuka on tai on ollut palstalaisten mielestä...

Kyllähän se meidänkin Juha käy homoklubeilla, mutta ei Juha läpsi homoja pyllylle, juha työntää mulkun sinne

Yllivoimainen ykkönen on UKK, ainoa koko kansan presidentti. Nosti Suomen sodan jäljiltä, vähensi sovinismia päästämällä naiset töihin, piti koko Suomen asuttuna, osasi talouspolitiikan, laatu- ja henkilöstöjohtaminen huippuluokkaa jne.
Ainoa puolueettomuuspolitiikan kannattaja tähänastisista poliitikoista. Silloiset punamultahallitukset osasivat paremmin työnsä kuin sen jälkeen kootut hallitukset.

Varmaan tarkoitus oli, että kuka Kekkosen jälkeen.

Sulla tiedot hukassa polttopullosta!

Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli tavallisessa kielenkäytössä hallituksen johtaja. Tässä asemassa hän johtaa Suomen sisä- ja EU-politiikkaa.
-on nykykielessä vaikutusvaltaisin.
Mutta jos Suomen kannalta vaikutusvaltaisin, siihen varmaan monia, alkaen 6.12.1917 eduskunnasta joka teki Suomen itsenäisyys päätöksen. Sen toimeenpanivat tavalliset isänmaataan rakastavat Suomalaiset, johdossaan mm Mannerheim. SDP punakapina
kukistettiin, siinä menehtyi kaikkiaan 60000 Suomalaista. Siitä sitten eteenpäin voi jokainen katsoa mieleisensä vaikutusvaltasimman. A I Virtanen oli tiedemies, ja kehitti AIV-liuoksen jolla saatiin heinä säilymään paremmin, kuin kuivauksella, ei suinkaan vaikutusvaltaisin. Pitäisikin kysyä kuka määrtyn aikojen vaikutusvaltaisin, kun sitä ei voi niputtaa. Paasikivi oli kansan symbooli, jolla luotiin pohja maalle, jota jatkoi Kekkonen ym, sitten tasaisempana virtana. Ennen heitä oli monetkin mainitsemisen arvoisia maan kannalta mm presidentti Ryti, Kallio jne.

Mielstäni vaikutsvaltaisin oli sisällisodassa tavallinen kansa joka antoi tukensa maan itsenäisyydelle. Ja siinä raskaimman työn tehneet sotilaat, tai sotilaiksi rinnastetut, tavalliset ihmiset, kansalaiset, jotka ei antaneet SDP Bolsevikki vainon voittaa.

Polttopullo keksittiin Espanjan muukalaislegioonassa syksyllä 1936, jolloin sitä alettiin käyttää panssarintorjunta-aseena Madridin lähellä Espanjan sisällissodassa. Kuitenkin suomalaisen, varsinaisen Molotovin cocktailin kehitti vähän ennen talvisotaa Korian varuskunnassa kapteeni Kuittinen.

Nimi ”Molotovin cocktail” tulee Neuvostoliiton ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri) Vjatšeslav Molotovista. Nimeä alettiin käyttää talvisodan aikana, kun Suomen maavoimat käytti polttopulloja panssarintorjunta-aseena. Nimitys juontuu siitä, että Molotovin väitettiin sanoneen, etteivät neuvostoliittolaiset pommikoneet pudottaneet Suomeen muuta kuin ruoka-apupaketteja. Tästä syystä Neuvostoliiton Suomeen pudottamia rypälepommeja alettiin kutsua Molotovin leipäkoreiksi, ja aiheeseen sopivasti suomalaiset nimesivät käyttämänsä polttopullon Molotovin cocktailiksi.

Aikansa.kutakin kirjoitti:

Sulla tiedot hukassa polttopullosta!

Suomen pääministeri on valtioneuvoston eli tavallisessa kielenkäytössä hallituksen johtaja. Tässä asemassa hän johtaa Suomen sisä- ja EU-politiikkaa.
-on nykykielessä vaikutusvaltaisin.
Mutta jos Suomen kannalta vaikutusvaltaisin, siihen varmaan monia, alkaen 6.12.1917 eduskunnasta joka teki Suomen itsenäisyys päätöksen. Sen toimeenpanivat tavalliset isänmaataan rakastavat Suomalaiset, johdossaan mm Mannerheim. SDP punakapina
kukistettiin, siinä menehtyi kaikkiaan 60000 Suomalaista. Siitä sitten eteenpäin voi jokainen katsoa mieleisensä vaikutusvaltasimman. A I Virtanen oli tiedemies, ja kehitti AIV-liuoksen jolla saatiin heinä säilymään paremmin, kuin kuivauksella, ei suinkaan vaikutusvaltaisin. Pitäisikin kysyä kuka määrtyn aikojen vaikutusvaltaisin, kun sitä ei voi niputtaa. Paasikivi oli kansan symbooli, jolla luotiin pohja maalle, jota jatkoi Kekkonen ym, sitten tasaisempana virtana. Ennen heitä oli monetkin mainitsemisen arvoisia maan kannalta mm presidentti Ryti, Kallio jne.

Mielstäni vaikutsvaltaisin oli sisällisodassa tavallinen kansa joka antoi tukensa maan itsenäisyydelle. Ja siinä raskaimman työn tehneet sotilaat, tai sotilaiksi rinnastetut, tavalliset ihmiset, kansalaiset, jotka ei antaneet SDP Bolsevikki vainon voittaa.

Polttopullo keksittiin Espanjan muukalaislegioonassa syksyllä 1936, jolloin sitä alettiin käyttää panssarintorjunta-aseena Madridin lähellä Espanjan sisällissodassa. Kuitenkin suomalaisen, varsinaisen Molotovin cocktailin kehitti vähän ennen talvisotaa Korian varuskunnassa kapteeni Kuittinen.

Nimi ”Molotovin cocktail” tulee Neuvostoliiton ulkoasioiden kansankomissaari (ulkoministeri) Vjatšeslav Molotovista. Nimeä alettiin käyttää talvisodan aikana, kun Suomen maavoimat käytti polttopulloja panssarintorjunta-aseena. Nimitys juontuu siitä, että Molotovin väitettiin sanoneen, etteivät neuvostoliittolaiset pommikoneet pudottaneet Suomeen muuta kuin ruoka-apupaketteja. Tästä syystä Neuvostoliiton Suomeen pudottamia rypälepommeja alettiin kutsua Molotovin leipäkoreiksi, ja aiheeseen sopivasti suomalaiset nimesivät käyttämänsä polttopullon Molotovin cocktailiksi.

Lue lisää

Polttopulloja osattiin toki tehdä jo ennen Virtasen innovaatioita.

Virtasen osuus Molotovin coctailin kehittelyssä oli liuoksen koostumuksen parantelun lisäksi sen sytytyspanos, lasiampulli jossa oli rikkihappoa. Kun pullo osui kohteenseensa ja ja rikkoutui, myös tuo ampulli rikkoutui, sekoittui kloraattiin ja syttyi palamaan. Ase sai nimen A-pullo, kehittäjänsä etunimen mukaan.

Majuri Kuittisen polttopuollossa oli kaksi "tulitikkua", jotka piti raapia tuleen ennen pullon heittämistä, eli sen kanssa touhuaminen oli hankalampaa ja ennenkaikkea aikaavievämpää.

Virtasen tunnetuin kehitelmä on tosiaan AIV rehun säilöntään käytetty happo, jonka idea perustuu ph:n säätelyyn niin, että mikrobitoiminta estyy mutta ravinteet säilyy. Näin rehun käyttöarvo on hyvä säilöttynäkin.

Tärkein Virtasen kehittelemää tuote oli kuitenkin voisuola, joka mahdollisti voin säilymisen käyttökelpoisena pitkiäkin aikoja jopa tuolloin puutteellisissa kylmätiloissa. Voisuolan idea on vähän sama kuin AIV hapon, ph säädetään suolan avulla sopivaksi ja makukin siinä on hyvä verrattuna perussuolaan. Voisuola mahdollisti suomalaisen elintarvikeviennin ja sitä kautta edisti merkittävästi Suomen talouden vahvistumista.

Ei pahitteeksi muukin kuin lestan huutaminen.
Vaikka nyt ei kukaan mitään historoitsijoita olla, mutta kopsuilla saadaan vähän avattua historiaa, kun historiankin tuntemus näin nuorelle valtiolle on hyvästä vain. Tähän en ole kopsannut mitään, tässä ulkokuistilla näpyttelen, kun samalla meneillään eräs sotilaallinen tehtävä, joka näin pohjia saaneena hyvin luonaa.
Vaikka aiemmin eräs vanhempi herra sanoi, ettei minusta ole siihenkään, kun kansakoulukin on käymättä. Aina on saatu hiki pintaan, ja vähän päällekkin...


Huomattiin kirjo laaja ketä monet pitää vaikuttajina maamme kehitykseen. Mutta kuten sanoin, se aina aikalais kysymys, ja toisaalta ei, kun tehdyt vaikuttaa pitkään, esim maamme itsenäisyys ja sen saavuttaminen. Ja sen perään maamme yhtenäisyys, vaikka luodut kommusnistit 1918 Venäjällä, haroneetkin monessa vastaan, mutta hekin oli sitten rintamilla maamme pelastina, vaikka heistä nyt osa pakenikin mielestään paksumman limpun maahan.

Tämä maitten avioliitto, tai avoliitto, tai ei liittoa lainkaan, aina hankalaa. Pidämme kuitenin esim. Natoa sellaisena ettei se maineen ole ketään loottolaismaata valloittamassa. Jos idän suuntaan meillä olisi vastaavaa liittoa, kyllä he herkästi alkaisi maassamme sitten isannoimaan. Kekkosen aikaan oli kovat paineet siihen suuntaan 1968 jälkeen, mutta tyrmättiin Neuvostoliiton esitykset esim yhteistä sotaharjoituksista. Kekkonen ja Neuvotoliiton vanhat ukot oli välilöissä, se saatiin sillä kuitattua, vaikka heilläkin oli haukkansa, mutta ukkojen sana painoi enemmän.
Nyt meillä pelastajana Nato, ei siitä mihinkään pääse, jos tilanne eskalisoituu Venäjältä, voidaan hakea Natosta turvaa.

Itse luen mm sotaista Pravdaa päivittäin, iltasella kun aikaa enemmän, kyllä se on yksi propakannan väline sekin Venäläisille.
Jos viimeisimmän heittäisi sieltä, he Venäjä ei nyt ole Kreikan kanssa välilöissä, haukkuvat sitä. Vaikka näytti aiemmin, että suhdetta olisi. Samoin nyt Venäjän suhde on avoimena Turkin suuntaan, kun heidänkin presidentti nyt uhoaa Venäjä tyyliin mediassaan. Sapa sitten nahdä Turkin suunnan. Vielä jokunen viikko sitten Turkkiakaan ei silitelty Venäjän mediassa, mutta tilanteet muuttuu nopsaan maailman politiikassakin. Sanoisin kuitenkin, ettei Putin ja Erdoğan sovi samalle ruokalautaselle. Turkki ja Kreikka heillä on leppymätön viha toisiaan kohtaan.
Samoin esim. Saudit tulleet liittolaisineen Israelin linjoille, heidän pahansa on Iran.
Ettei tässä mitään rauhansopimuksia ole luvassa kriisipesäkkeissä. Valtava aseistaminen jatkuu aina vaan. Kunhan me saadaan pysyteltyä niistä erossa, se meidän kaikkien etu.

"Se joka ensimmäisenä älysi, ettei Suomi voi elää vaihdantatalouden eikä maatalouden voimin, on ehdottomasti suuri suomalainen merkkihenkilö. "

Taisipa olla Kekkonen tuo kaipaamasi henkilö. Hän oivalsi, ettei maatalous enää voi elättää suurta osaa suomalaisista, hän myös oivalsi, että teollistuminen on tie jolla Suomi vaurastuu. Kekkonen taisteli myös läntisen vapaakaupan puolesta juurikin samasta syystä, pitihän ne teollisuustuotteet saada markkinoituakin. Suurin este Kekkoselle löytyikin Suomen patavanhoillisista taantumusvoimista, joiden ei-EEC ja muut länsivastaiset kampanjat koettivat kampittaa Suomen tavoitetta olla osa läntistä talousjärjestelmää.

Kekkosen ajatuksia voi lukea pamfletista "onko maallamme malttia vaurastua", joka julkaistiin no 1952.

Siitä toki voidaan vääntää oliko Kekkosen painotus alueellisesti oikeaa, toisaalta eipä meillä eteläisessä Suomessa esim. vesivoiman suhteen ollut sellaisia mahdollisuuksia kuin mitä pohjoisen joet tarjosivat, ja silloisilla siirtoyhteyksillä oli tehtaiden oltava suhteellisen lähellä voimalaitoksia. Nythän verkkomme on aivan toisella tasolla siirtovarmuuden suhteen.

Ryti on jostain kumman syystä saanut tuollaisen "Suomen pelastaja" glorian, vaikka oli myös vahvasti estämässä rauhan solmimista hyvissä ajoin ennen pakkoa.

Suomelle esitettin jo elo/syyskuussa 1941 USA:n välityksellä rauhantarjous, jossa olisi palautettu vuoden 1939 rajat, tai ainakin iso osa Talvisodassa vallatuista alueista. Stalin kirjoitti kirjeen Rooseveltille, pyysi Jenkkejä toimimaan tunnustelijana rauhansopimuksessa N:liiton ja Suomen välillä. N:liitto oli halukas keskustelemaan Suomen kanssa rauhansopimuksesta.

USA:n apulaisulkoministeri Welles välitti tämän tiedon Washingtonissa Suomen-lähettiläälle Procopèlle. Sitä ei käsitelty oikeastaan millään tavalla. Usko suur-Suomeen ja Saksan voimaan kukistaa bolsevismi sokaisi päättäjämme, joiden sisäpiiriin Rytikin kuului.

Viimeisin hylätty tarjous keväällä -44 olisi sekin vielä palastanuut paljon, ja silloin jo ymmärrettiin miten Euroopalle sodassa lopulta käy, siis kumpi voittaa, Saksa vai Neuvostoliitto. Rytin viimeinen, sodan jatkamisen mahdollistanut sitoumus Saksaan, on sitten saanut tuon myyttisen maineen jonain pelastajanamme.

OletOikeassa kirjoitti:

"Se joka ensimmäisenä älysi, ettei Suomi voi elää vaihdantatalouden eikä maatalouden voimin, on ehdottomasti suuri suomalainen merkkihenkilö. "

Taisipa olla Kekkonen tuo kaipaamasi henkilö. Hän oivalsi, ettei maatalous enää voi elättää suurta osaa suomalaisista, hän myös oivalsi, että teollistuminen on tie jolla Suomi vaurastuu. Kekkonen taisteli myös läntisen vapaakaupan puolesta juurikin samasta syystä, pitihän ne teollisuustuotteet saada markkinoituakin. Suurin este Kekkoselle löytyikin Suomen patavanhoillisista taantumusvoimista, joiden ei-EEC ja muut länsivastaiset kampanjat koettivat kampittaa Suomen tavoitetta olla osa läntistä talousjärjestelmää.

Kekkosen ajatuksia voi lukea pamfletista "onko maallamme malttia vaurastua", joka julkaistiin no 1952.

Siitä toki voidaan vääntää oliko Kekkosen painotus alueellisesti oikeaa, toisaalta eipä meillä eteläisessä Suomessa esim. vesivoiman suhteen ollut sellaisia mahdollisuuksia kuin mitä pohjoisen joet tarjosivat, ja silloisilla siirtoyhteyksillä oli tehtaiden oltava suhteellisen lähellä voimalaitoksia. Nythän verkkomme on aivan toisella tasolla siirtovarmuuden suhteen.

Lue lisää

Kekkonen ei ollut tässä ensimäisiä. Kyllä tämä teollistumisen tie osattiin nähdä jo paljon aikaisemmin. Kekkonen on toki ollut niitä harvoja kepulaisia, jotka ovat ymmärtäneet tämän. Suurin osa Kepua eli edelleen 1940-luvulla ja pitkään senkin jälkeen maatalous-Suomen lumoissa. Onneksi meillä on ollut kepuvastaisia voimia eli viisautta vaurastua ilman maataloutta. Kepu on toki tehnyt kaiken voitavansa tämän hyvän kehityksen jarruttamiseksi.

Historiantuntija kirjoitti:

Ryti on jostain kumman syystä saanut tuollaisen "Suomen pelastaja" glorian, vaikka oli myös vahvasti estämässä rauhan solmimista hyvissä ajoin ennen pakkoa.

Suomelle esitettin jo elo/syyskuussa 1941 USA:n välityksellä rauhantarjous, jossa olisi palautettu vuoden 1939 rajat, tai ainakin iso osa Talvisodassa vallatuista alueista. Stalin kirjoitti kirjeen Rooseveltille, pyysi Jenkkejä toimimaan tunnustelijana rauhansopimuksessa N:liiton ja Suomen välillä. N:liitto oli halukas keskustelemaan Suomen kanssa rauhansopimuksesta.

USA:n apulaisulkoministeri Welles välitti tämän tiedon Washingtonissa Suomen-lähettiläälle Procopèlle. Sitä ei käsitelty oikeastaan millään tavalla. Usko suur-Suomeen ja Saksan voimaan kukistaa bolsevismi sokaisi päättäjämme, joiden sisäpiiriin Rytikin kuului.

Viimeisin hylätty tarjous keväällä -44 olisi sekin vielä palastanuut paljon, ja silloin jo ymmärrettiin miten Euroopalle sodassa lopulta käy, siis kumpi voittaa, Saksa vai Neuvostoliitto. Rytin viimeinen, sodan jatkamisen mahdollistanut sitoumus Saksaan, on sitten saanut tuon myyttisen maineen jonain pelastajanamme.

Lue lisää

Arvelisin, että vuonna 1941 tehtyjä ehdotuksia pidettiin Suomessa epäluottavina. Olihan Venäjä vasta vähän aiemmin aikeissa vallata koko Suomi, mutta Hitler esti sellaiset aikeet. Suomi oli toki huonossa raossa, kun piti valita pirun ja saatanan väliltä. Taiten tässä liikuttiin ja Ryti sekä mannerheim ansaitsevat liikkeistään kiitoksen. Minusta niissä etsittiin kyllä Suomen kokonaisetua niin paljon kuin se oli mahdollista. Paasikivi ja Mannerheim etsivät samaa jo ennen talvisotaa ehdottamalla, ettei vennäläisen vaatimuksiin tulisi suhtautua kategorisen kielteisesti.

Jos historiaamme merkittävästi vaikuttaneita henkilöitä etsitään, W. M. Klingsporia ja Carl Olof Cronstedtia ei voi ohittaa. Pitkälti heidän osaamattomuutensa ja typeryyntensä vuoksi Suomesta tuli osa Venäjää. Eikä sitä seurannuut kehitys ollut huono. Saimme autonomian ja kansallinen herääminen sai tapahtua varsin rauhassa.

Klingsppor johti vetelästi Suomessa taistellutta Ruotsin armeijan osaa. Hänen taktiikkansa oli vetäytyä ja säästää joukkoja. Niinpä venäläiset joukot pääsivät niin Pohjanmaan kuin Savon kautta miehittämään Suomen lähes vastarintaa kohtaamatta. Savossa, Kuopiossa ja Koljonvirralla Sandels sentään pisti hanttiin, mutta ylipäällikkö määräsi heidätkin perääntyumään kun vaarana olisi ollut saarrostus venäläisten edetessä pohjanmaalla.

Sota olisi saattanut vielä kääntyä Ruotsille (ja Suomelle) voitokkaaksi, mutta Sveaborgin päällikkö Cronsted antautui ja antoi Viaporin venäläisille niinikään taisteluitta, ja sitä myötä venäläisten suurin selustauhka etelä-Suomessa poistui.

Noiden sotapäälliköiden taitamattomuus siis sysäsi Suomen Venäjän vallan alle, mikä lienee yksi merkittävimmistä tapahtumista historiassamme. Ja kuten todettua, saattoi olla ihan hyväkin päästä pois Ruotsin vallan alta, olimme heille vain rankasti verotettava takamaa ja sotamiehistön tuottaja, johon panostettiin vain se mikä oli verojen keräämisen kannalta välttämätöntä. Eikä Helsinkikään olisi kuin Porvoon kaltainen pikkukaupunki ellei Tsaari olisi tehnyt siitä Suomen pääkaupunkia ja rakennuttanut sinne hallintorakennuksia.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kekkonen ei ollut tässä ensimäisiä. Kyllä tämä teollistumisen tie osattiin nähdä jo paljon aikaisemmin. Kekkonen on toki ollut niitä harvoja kepulaisia, jotka ovat ymmärtäneet tämän. Suurin osa Kepua eli edelleen 1940-luvulla ja pitkään senkin jälkeen maatalous-Suomen lumoissa. Onneksi meillä on ollut kepuvastaisia voimia eli viisautta vaurastua ilman maataloutta. Kepu on toki tehnyt kaiken voitavansa tämän hyvän kehityksen jarruttamiseksi.

Lue lisää

Kuka sitten oli niitä ensimmäisiä ? Väitteellesi olisi hyvä antaa konkreettisia toimihjoita.

Vasemmistossa haaveiltiin lähinnä sosialisoinnista, joten sillä suunnalla ei ollut ketään. Porvaripiireissä taas haasteena oli pääomien puute, joten kauheasti ei teollisuus kehittynyt yksityisin voiminkaan. Kekkonen toi mukaan valtio-omisteiset yhtiöt ilman sosialisointi, ja niiden mahdollisuuden toimia teollistumisemme vetureina.

Mielipidepankki kirjoitti:

Arvelisin, että vuonna 1941 tehtyjä ehdotuksia pidettiin Suomessa epäluottavina. Olihan Venäjä vasta vähän aiemmin aikeissa vallata koko Suomi, mutta Hitler esti sellaiset aikeet. Suomi oli toki huonossa raossa, kun piti valita pirun ja saatanan väliltä. Taiten tässä liikuttiin ja Ryti sekä mannerheim ansaitsevat liikkeistään kiitoksen. Minusta niissä etsittiin kyllä Suomen kokonaisetua niin paljon kuin se oli mahdollista. Paasikivi ja Mannerheim etsivät samaa jo ennen talvisotaa ehdottamalla, ettei vennäläisen vaatimuksiin tulisi suhtautua kategorisen kielteisesti.

Lue lisää

Pitää muistaa, että suomalaisille rintamiehille lupailtii 1941 pikaista sotaa, joka rajoittuisi vain Talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinvaltaukseen. Viimeistään perunannostoon piti palaaman rintamalta kotiin.

Elokuun loppuun mennessä Kannas ja iso osa Laatokan pohjoispulella menetettyjä aluita olikin jo vallattu, ja siten Stalinin ehdotus olisi ollut juuri sitä, mitä rivimiehille annettiin sodan aluksi ymmärtää, ja sen tiedostaen Stalin tarjouksensa varmasti tekikin. Tottakait Stalinilla oli aina jotain ketunhäntää tarjouksissaan, tässä tilanteessa varmastikin enemmän omien joukkojen irrottaminen Pietarin ja Moskovan turvaksi kuin Suomen miehittäminen. Tarjous vaiettiin kuoliaaksi meidän poliitikkojen Suur-Suomi innostuksen ja Saksan hyvän alkumenestyksen sokaisemina. Ei tyydytty siihen mitä oli jo minimitavoitteena saavutettu, haluttiin enemmän.

Mannerheimille ei muuten 1941 tarjouksesta kerrottu mitään ennenkuin aikojen päästä, ja Mannerheim oli tästä vähintäänkin katkera poliitikoille. Mannerheinm kun ei ollut saksalaisten suuri ystävä, ja olisi mielellään jättänyt Hitlerin kanssa yhteistyön vähäiseksi.

NytPitääKysymääni kirjoitti:

Kuka sitten oli niitä ensimmäisiä ? Väitteellesi olisi hyvä antaa konkreettisia toimihjoita.

Vasemmistossa haaveiltiin lähinnä sosialisoinnista, joten sillä suunnalla ei ollut ketään. Porvaripiireissä taas haasteena oli pääomien puute, joten kauheasti ei teollisuus kehittynyt yksityisin voiminkaan. Kekkonen toi mukaan valtio-omisteiset yhtiöt ilman sosialisointi, ja niiden mahdollisuuden toimia teollistumisemme vetureina.

Lue lisää

Ensimmäisiä olivat ne jotka aloittivat Suomessa teollisen tuotannon. He eivät ryhtyneet peltoviljelijöiksi vaan olivat nähneet, mihin muu maailma suuntaa. En osaa nimetä ketään erikseen henkilötasolla, sillä ei tämä ollut mikään ykskaks syntynyt oivallus, joka heti muutti suunnan. Tässä olivat kuten monessa muussakin ensin alansa pioneerit asialla.

Historiantuntija kirjoitti:

Pitää muistaa, että suomalaisille rintamiehille lupailtii 1941 pikaista sotaa, joka rajoittuisi vain Talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinvaltaukseen. Viimeistään perunannostoon piti palaaman rintamalta kotiin.

Elokuun loppuun mennessä Kannas ja iso osa Laatokan pohjoispulella menetettyjä aluita olikin jo vallattu, ja siten Stalinin ehdotus olisi ollut juuri sitä, mitä rivimiehille annettiin sodan aluksi ymmärtää, ja sen tiedostaen Stalin tarjouksensa varmasti tekikin. Tottakait Stalinilla oli aina jotain ketunhäntää tarjouksissaan, tässä tilanteessa varmastikin enemmän omien joukkojen irrottaminen Pietarin ja Moskovan turvaksi kuin Suomen miehittäminen. Tarjous vaiettiin kuoliaaksi meidän poliitikkojen Suur-Suomi innostuksen ja Saksan hyvän alkumenestyksen sokaisemina. Ei tyydytty siihen mitä oli jo minimitavoitteena saavutettu, haluttiin enemmän.

Mannerheimille ei muuten 1941 tarjouksesta kerrottu mitään ennenkuin aikojen päästä, ja Mannerheim oli tästä vähintäänkin katkera poliitikoille. Mannerheinm kun ei ollut saksalaisten suuri ystävä, ja olisi mielellään jättänyt Hitlerin kanssa yhteistyön vähäiseksi.

Lue lisää

Niin, Suomihan tarttui Saksaan, kun se lupasi jo ennen välirauhaa, että Suomi saa kaikki korkojen kera takaisin. Saksan sotamenestys oli aluksi valtaisa ja varmaan se sokaisi monen muunkin. Monen rintaman sota oli kuitenkin Saksalle tuhoisaa. Jos se olisi sotinut vain NL:n kanssa, lopputulos olisi voinut olla toinen.

Historiantuntija kirjoitti:

Ryti on jostain kumman syystä saanut tuollaisen "Suomen pelastaja" glorian, vaikka oli myös vahvasti estämässä rauhan solmimista hyvissä ajoin ennen pakkoa.

Suomelle esitettin jo elo/syyskuussa 1941 USA:n välityksellä rauhantarjous, jossa olisi palautettu vuoden 1939 rajat, tai ainakin iso osa Talvisodassa vallatuista alueista. Stalin kirjoitti kirjeen Rooseveltille, pyysi Jenkkejä toimimaan tunnustelijana rauhansopimuksessa N:liiton ja Suomen välillä. N:liitto oli halukas keskustelemaan Suomen kanssa rauhansopimuksesta.

USA:n apulaisulkoministeri Welles välitti tämän tiedon Washingtonissa Suomen-lähettiläälle Procopèlle. Sitä ei käsitelty oikeastaan millään tavalla. Usko suur-Suomeen ja Saksan voimaan kukistaa bolsevismi sokaisi päättäjämme, joiden sisäpiiriin Rytikin kuului.

Viimeisin hylätty tarjous keväällä -44 olisi sekin vielä palastanuut paljon, ja silloin jo ymmärrettiin miten Euroopalle sodassa lopulta käy, siis kumpi voittaa, Saksa vai Neuvostoliitto. Rytin viimeinen, sodan jatkamisen mahdollistanut sitoumus Saksaan, on sitten saanut tuon myyttisen maineen jonain pelastajanamme.

Lue lisää

Jälkiviisautta. Miksi olisi pitänyt peruutella hyvin sujuneessa hyökkäysvaiheessa. Päinvastoin olisi pitänyt hyökätä aggressiivisemmin kuten esim. Talvela vaati.

Historiantuntija kirjoitti:

Pitää muistaa, että suomalaisille rintamiehille lupailtii 1941 pikaista sotaa, joka rajoittuisi vain Talvisodassa menetettyjen alueiden takaisinvaltaukseen. Viimeistään perunannostoon piti palaaman rintamalta kotiin.

Elokuun loppuun mennessä Kannas ja iso osa Laatokan pohjoispulella menetettyjä aluita olikin jo vallattu, ja siten Stalinin ehdotus olisi ollut juuri sitä, mitä rivimiehille annettiin sodan aluksi ymmärtää, ja sen tiedostaen Stalin tarjouksensa varmasti tekikin. Tottakait Stalinilla oli aina jotain ketunhäntää tarjouksissaan, tässä tilanteessa varmastikin enemmän omien joukkojen irrottaminen Pietarin ja Moskovan turvaksi kuin Suomen miehittäminen. Tarjous vaiettiin kuoliaaksi meidän poliitikkojen Suur-Suomi innostuksen ja Saksan hyvän alkumenestyksen sokaisemina. Ei tyydytty siihen mitä oli jo minimitavoitteena saavutettu, haluttiin enemmän.

Mannerheimille ei muuten 1941 tarjouksesta kerrottu mitään ennenkuin aikojen päästä, ja Mannerheim oli tästä vähintäänkin katkera poliitikoille. Mannerheinm kun ei ollut saksalaisten suuri ystävä, ja olisi mielellään jättänyt Hitlerin kanssa yhteistyön vähäiseksi.

Lue lisää

Minä en oikein usko tuohon että olisi ollut jotain Suur-Suomi ideologiaa. Eiköhän kysymys ollut vain siitä että meidän piti valita puolemme. Ja se valinta oli helppo.

Mielipidepankki kirjoitti:

Ensimmäisiä olivat ne jotka aloittivat Suomessa teollisen tuotannon. He eivät ryhtyneet peltoviljelijöiksi vaan olivat nähneet, mihin muu maailma suuntaa. En osaa nimetä ketään erikseen henkilötasolla, sillä ei tämä ollut mikään ykskaks syntynyt oivallus, joka heti muutti suunnan. Tässä olivat kuten monessa muussakin ensin alansa pioneerit asialla.

Lue lisää

"Ensimmäisiä olivat ne jotka aloittivat Suomessa teollisen tuotannon. "

Siinä tapauksessa ensimmäisiä teollisen tuotannon aloittajat olivat talollisia, siis nimenomaan peltoviljelyyn siirtyneitä talollisia. Kaskiviljelijät jatkoivat kiertolaiselämää ja vanhan ajan maataloutta. Joka toki tuotti sekin, olihan esim. kaskiruis moninverroin satoisampi kuin nykyiset yhtä kortta kasvavat lajikkeet. Metsää toki tarvittiin kaskeksi paljon. Kruunulla sitä piisasi

Ensimmäisiä teollisia toimijoitamme olivat niin tervanpolttajat kuin ruukeissaan rautaa valmistaneet. Peltoviljelyyn siirtyneillä talollisilla, verotiloilla, oli metsää, siitä sai tervaa. Työvoimaa sai itsellisistä ja muista tilattomista. Tervat soudettiin satamakaupunkeihin joissa se kaupattiin porvareille, Oulun tervaporvarit ovat vieläkin maankuuluja. Terva matkasi edelleen maailmanmarkkinoille tervakomppanioiden kautta. Talonpojat saivat tervalla käyttötarpeita, suolaa ja niin edespäin.

Ruukit olivat niinikään talollisten yhteenliittymiä, rautaa tarvittiin maatalouden työvälineisiin yhtälailla kuin vaikkapa porvariston hevosrattaiden akseleihin ja kärrynpyörien raudoituksiin. Köyhä kansa nosti järvimalmia ja siitä pelkistettiin rautaa ruukkien masuuneissa. Takkiraudasta sitten sepät takoivat eri tuotteita. Sepät olivat niin maaseudulla kuin kaupungeissa arvostetuja ammattilaisia. Ruukit oli useimmiten vesistöjen varrella, ja vesistöt taas talonpoikien jakokunnilla. Näin he olivat myös ruukkien omistajia.

Ensimmäiset sahat olivat nekin usein talollisten yhteisiä, kosken partaalle tehtiin niin saha kuin mylly, voima tuli koskesta ja puutavara uitettiin paikalle. Höyrysahat korvasivat sitten vesivoimalla käyneet sahat mutta nekin olivat vesien varrella.

Ison mittakaavan teollinen tuotanto alkoi vasta kun maahamme tuli ulkomaisia tehtailijoita. Esim Gutzeit tuli Norjasta, ja hänen innoittamanaan sitten löytyi sellaisia puunjalostajia kuin Serlachius tai Ahlström ihan kotimaasta. Gutzeitun taustoista en tiedä, mutta nämä suomalaissuvut ovat talonpoikaistaustaisia. Nykyisistä teollisuussuvuista esim. Herlineillä on edelleen isot viljelysmaat, ja talouselämämme näkyvä hahmo Björn Wahlroos hänkin viljelee kartanoaan.

Teollisuutemme nostajat ja talouselämämme vaikuttajat ovat siis kautta aikain olleet hyvinkin maatalousihmisiä. Sosialistinen propaganda sotkee varmasti ajatuksesi, siinähän esitetään asiat kuulijakunnan vaatimalla yksinkertaisella vastakkainasettelulla. Näin sinullekin on saattanut syntyä kuva, että teollistumisemme alku olisi maataloudesta poistuneiden saavutus. Näi ei siis ole.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Minä en oikein usko tuohon että olisi ollut jotain Suur-Suomi ideologiaa. Eiköhän kysymys ollut vain siitä että meidän piti valita puolemme. Ja se valinta oli helppo.

Valinta oli päätön. Oli helposti pääteltävissä, että Yhdysvallat liittyy sotaan jo turvatakseen oman taloutensa, eikä Saksa sen jälkeen kykene käymään menestyksekkäästi monen rintaman sotaa. Miksi emme hyödyntäneet talvisodan aikana länsimaissa saamaamme sympatiaa? Toisenlainen valinta olisi pakottanut Neuvostoliitonkin ajattelemaan asioita pidemälle.

Siitä olen samaa mieltä, etteivät Suur-Suomi -haihattelijat vaikuttaneet päätökseen. He nousivat esille vasta kun hyökkäyssota näytti sujuvan hyvin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Niin, Suomihan tarttui Saksaan, kun se lupasi jo ennen välirauhaa, että Suomi saa kaikki korkojen kera takaisin. Saksan sotamenestys oli aluksi valtaisa ja varmaan se sokaisi monen muunkin. Monen rintaman sota oli kuitenkin Saksalle tuhoisaa. Jos se olisi sotinut vain NL:n kanssa, lopputulos olisi voinut olla toinen.

Lue lisää

Saksa auttoi Suomea pääsemään irti Talvisodasta, ja siinä se yhteistyön alku.

Stalin juoni brittien kanssa myös pohjoisen rintaman sotaa Hitleriä vastaan jo talvella -40.

Saksan tiedustelu onnistui kaappamaan suunnitelman, jonka mukaan Britannia avaa rintaman myös pohjoisesta, siis Norjan, Tanskan ja Ruotsin alueita hyväksi käyttäen, siten ainakin sitoisi saksalaisia joukkoja rannikkonsa puolustamiseen. Neuvostoliitto hoitaisi Suomen ja Baltian Hitlerin kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan.

Hitlerhän oli luovuttanut Suomen Stalinin etupiiriin, mutta piti Ruotsia ja Norjaa omana alueenaan. Rautamalmi oli yksi tärkeimmistä vaikuttimista. Stalihan sai samaa rautaa saksalaisilta sopimuksensa mukaisesti, maksoi sen öljyllä, jota taas Saksa kipeästi tarvitsi. Suomesta puolestaan löytyi nikkeliä, jonka Stalin luuli saavansa haltuunsa Talvisodan avulla. Kaivos kuului brittiyhtiölle, joka sekin oli mukana tuossa juonessa Saksaa vastaan.

Meneillään oli siis mekoinen poliittinen ja sotilaallinen pokeri, jossa kaikki yritti bluffata kaikkia omia korttejaan paljastamatta. Suomi oli sen pelin hanttikortti jota heiteltiin pöytään tarpeen tullen ja puolelta toiselle. Nyt Suomi siis päätyi Saksan käteen. Ja me itse olimme siitä innoissamme, ainakin osa poliittisesta kentästä.

Tanskan valtaus ja taistelu Norjasta oli seurausta tuosta paljastuneesta suunnitelmasta. Sitä ennen Saksa oli kehottanut sopimuskumppaniaan Neuvostoliittoa irtautumaan Suomen sodasta, uhaten jopa pommituksilla. Saksa oli tuolloin sotilaalliselta kyvyltään Neuvostoliittoa edellä, jota käsitystä myös Suomen talvisota vahvisti. Stalin taipui. Teki rauhan Suomen kanssa. Riski sodasta Saksan kanssa oli tuolloin liian suuri. Tarvittiiin aikaa,

Suomen alue saatiin Saksan näkökulmasta pelastettua, ja Hitlerin joukot hyökkäsivät niin nopeasti kuin mahdollistaTanskan kautta Norjaan, jonne oli jo matkalla myös brittien laivasto. Saksa ehti ensin, vähän aikaa taisteltuaan britit lähtivät Norjasta saksalaisten Ranskan valloituksen pelottamina varmistamaan kanaalin turvallisuutta. Yksin norjalaiset eivät kyennet Saksaa vastustamaan vaan antautuivat. Näin pohjoisrintaman vaara oli saksalaisten näkökulmasta eliminoitu ja saatu kaupanpäälle uusi hyökkäystie Neuvostoliittoon suoraan Suomesta. Kiitolliset suomalaiset poliitikot höntyilivät kilvan Hitlerin kelkkaan, vaikka Mannerheim koetti pitää matalaa profiilia. Siitä alkoi se matka. Myöhemmin luvattiin Karjala takaisin korkojen kera.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Valinta oli päätön. Oli helposti pääteltävissä, että Yhdysvallat liittyy sotaan jo turvatakseen oman taloutensa, eikä Saksa sen jälkeen kykene käymään menestyksekkäästi monen rintaman sotaa. Miksi emme hyödyntäneet talvisodan aikana länsimaissa saamaamme sympatiaa? Toisenlainen valinta olisi pakottanut Neuvostoliitonkin ajattelemaan asioita pidemälle.

Siitä olen samaa mieltä, etteivät Suur-Suomi -haihattelijat vaikuttaneet päätökseen. He nousivat esille vasta kun hyökkäyssota näytti sujuvan hyvin.

Lue lisää

Olimme kiitollisuudenvelassa sakasalaisille jotka auttoivat ajamaan R..n maasta 1918.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Olimme kiitollisuudenvelassa sakasalaisille jotka auttoivat ajamaan R..n maasta 1918.

Ei se tuohon päättömään valintaan johtanut, sillä tuoreemmassa muistissa oli, että Hitler liittoutui Stalinin kanssa, mikä johti talvisotaan.

Tuleeko mieleen persettä myyvä
https://www.youtube.com/watch?v=1q7i9KTRhxo

Toukon naisilla ei vain ole kuin yksireikä.