Hyvä kirjoitus psykoosin kokemisesta ja parantumisesta:
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/maanmieli117.pdf
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/maanmieli117.pdf
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 135
Vanhimmat
Mitä on psykoosi?
Artikkelissa määritelmä:
" Alun perin termi psykoosi tulee kreikan sanasta ψύχωσις, joka tarkoittaa eloisuutta tai elämän periaatetta.".
" Nykyisen lääketieteellisen määritelmän mukaan psykoosi taas on tila, johon kuuluvat aistiharhat, harhaluulot sekä ajatuksen ja puheen hajanaisuus".
" Teoksen tarinoissa psykoosiin ajautuminen nähdään eksistentiaalisen
epätoivon ilmauksena. Psykoosin kokemuksellinen ymmärtäminen voi viedä
meidät ihmisyyden juurille.".
"Tukea kaipaava ihminen kohtaakin sairaalahoidossa uuden, lapsuuden perheen
viestintäilmastoa vastaavan kaksoisviestintätilanteen, jossa oman kokemuksen tukahduttaminen on hyväksytyksi tulemisen edellytys. Yleensä myös lapsuuden perheen jäsenet ovat
niitä, jotka psykoosin kokijan sairaalan toimittavat. Näin käy sekä Anteron, Helenan, Villen
että Pirkon tarinoissa"
Tämän tulkinnan pohjalta on helppo ymmärtää, miksi avoimen dialogin malli psykoosien hoidosa tuottaa huomattavan paljon parempia tuloksia, kuin äärimmäisen medikalisoiva, lääkekeskeinen hoito. Kyse ei ole vain lääkityksestä vaan siitä narratiivista, joka tavallaan potilas pakotetaan omaksumaan itsestään ja kokemuksistaan ulkoa pakotettu narratiivi, jossa psykoottisilta kokemuksilta riisutaan kaikki mieli. Jos psykoosi johtuu siitä, että ihminen on joutunut tukahduttamaan ja kieltämään osan itsestään, niin tuon saman vuorovaikutustilanteen toistaminen hoitosuhteessa kroonistaa psykoottiset oireet. Artikkelin lopussa onkin hyvä ehdotus kaikille psykoosisairaita hoitaville tahoille:
"Psykoosin määritelmä pohjautuu totuuskriteeriin. Kun potilas tulee psykiatrin vastaanotolle, hän ei saa psykoosidiagnoosia, ellei psykiatri katso hänen käsityksensä maailmasta olevan harhainen ja
näin ollen epätosi. Kuitenkin esimerkiksi ”hollow mask illusion” -testi (esim. Keane ym. 2013)
osoittaa, ettei ”totuus” välttämättä olekaan yhtä kuin mieleltään terveenä pidetyn ihmisen
havainto. Skitsofreniadiagnoosin saanut ihminen erottaa, kumpi puoli videolla akselinsa ym
päri pyörivästä naamarista kulloinkin näkyy, kun taas ”normaalit” aivot kääntävät naamarin aina
niin, että sen kupera pinta on edessä. ”Skitsofreeniset” aivot eivät siis suostu mukauttamaan
todellisuutta sellaiseksi kuin sen ”pitäisi” olla. Mitä jos leikkisimme hetken ajatuksella, että
sama pätisi myös moraalisääntöihin?"
Olisiko syytä myös 'hoitaa' niitä läheisiä, jotka vievät läheisensä hoitoon? Heidän asenteensa ja mielipiteensä voivat ratkaisevasti vaikuttaa psykoottisen ihmisen loppuelämään, jopa tuhoisasti.
Aina ja kaikissa asioissa ei ole luottamista edes kaikkein lähimpään. Hyväähän saattaa hän tarkoittaa, mutta ymmärtämättömyydessään pahentaan tilannetta.
Juu kyllä se on nykyään aika mielivaltaista touhua noitten lääkärien tulkinnat. Läheiset saadaan helposti mukaan pahentamaan tilannetta. Vaikka muuten olisi parantumassa niin kyllä se psykologi hyökkää kimppuun että ethän varmasti parane. Muuten ollaan niin idealistisia, että saisi ihminen olla oma itsensä, kunhan ei muille haittaa aiheuta, mutta psykologia on edelleen se yhteiskunnan häpeäpilkku, kun lääkäri vaan päättää, ettet sinä ole normaali ja tiputetaan vaikka vuosiksi työelämästä tai tuhotaan mieli lääkityksellä.
"Jos psykoosi johtuu siitä, että ihminen on joutunut tukahduttamaan ja kieltämään osan itsestään, niin tuon saman vuorovaikutustilanteen toistaminen hoitosuhteessa kroonistaa psykoottiset oireet."
Tätä ne ovat yrittäneet minunkin kanssa ilmeisesti tehdä, että sataisiin uusi psykoosi aikaan (vaikka monta vuotta yhdestä ainoasta on). Siinähän sitten saavat hoitaa, jos onnistuvat. Kaiken kaikkinensa aivan kansankielellä sekopäitä tuo mielenterveysporukka.
"Psykoosin kokijan kohtaamisessa perustavanlaatuinen ongelma alkaa psykoosin määritelmästä. Kertomuksensa lopussa, sairaalahoitoja, lääkityksiä ja psykoterapioita kokeneena mielenterveyden kokemusasiantuntijana Antero paljastaa yhdessä lauseessa psykiatristen määritelmien moraalisen, pakottavan luonteen ja epäoikeudenmukaisuuden:
”Jos nyt tässä kiellän teidän käsityksenne psykoosista, sanotteko minun olevan psykoosissa?”".
Pakko on esittää jotain mitä ei ole, että pystyy puhumaan itsensä ulos laitoksesta. Tämä sotii juuri sitä vastaan, mikä artikkelissa kerrotaan yhdeksi psykoosin syyksi. Ihminen ei saa olla oma itsensä. Pakko mukautua ja myötäelää vastoin omaa tahtoa ja mielipiteitä, arvoja.
Googlatkaa ja katsokaa: hollow mask illusion
Voisitko laittaa lisää lainauksia siitä artikkelista tänne, en pysty avata tuota tiedostoa. Kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta.
Joistakin kirjastoista löytyy Psykoterapia-lehti, jossa artikkeli on julkaistu. Ainakin Helsingissä Pasilan kirjasto.
Kirjastoista voi löytyä myös Jaakko Seikkulan ja Kauko Haarakankaan toimittama teos
Psykoosi - uuteen hoitokäytäntöön (1999). Siinä kuvataan avoimen dialogin mallia, hyvin käytännönläheisesti ja tapausesimerkein. Psykoterapia-lehden artikkelissa viitataan erääseen teoksen artikkeliin, Juha Holman. Kirja kannattaa lukea jos sen vaan käsiinsä saa, sillä siinä aukeaa selkokielisesti se miten psyykosista voi parantua hyvällä hoidolla, pysyvästi ja ilman lääkkeitä. Kirja avasi ainakin minun silmäni perusteellisesti. Nykyinen psykoosin hoitokäytäntö on aika epäinhimillinen ja tehoton.
Koetan kopioida tähän ainakin jotain. Se on pdf.tiedostosta vähän hankalaa...
Johdanto
Psykoosista tietävät eniten sen itse kokeneet. Siksi psykoositarinoiden kertomisen mah
-dollistaminen ja kertomusten analysointi on tärkeää. Viime vuosina Suomessa on alettu arvostaa mielenterveyskuntoutujien kokemustietoa aiempaa enemmän. Tämä näkyy muun muassa psykoositarinoiden kokoamisena, kokemusasiantuntijakoulutuksen järjestämisenä ja kokemusasiantuntijoiden käyttämisenä terveydenhuollon kehittämisen apuna sekä tutkijoina (Kokoa ry, 2016; Beresford & Salo 2008). Avoin dialogi eli niin sanottu Keroputaan malli on osaltaan muuttanut perinteisiä
käsityksiä psykoosin hoidosta ja psykoottisen ihmisen kohtaamisesta. Tämä yksi länsimai
den tehokkaimmista psykoosin hoitomalleista perustuu kriisiin ajautuneen ihmisen perhekeskeisiin tapaamisiin, joissa niin työntekijöillä, asiakkaalla kuin hänen tärkeillä läheisillään on mahdollisuus tulla kuulluksi tasa-arvoisessa avoimessa dialogissa. (Haarakangas 2008.)
Psykoosin kohtaamisen haastavuutta lisää, että se pakottaa sekä psykoosin kokijan että
hänen lähipiirinsä uudelleenarvioimaan sosiaalisia järjestelmiä ja kyseenalaistamaan käsityksiä todellisuudesta. Alun perin termi psykoosi tulee kreikan sanasta
ψύχωσις, joka tarkoittaaeloisuutta tai elämän periaatetta. Nykyisen lääketieteellisen määritelmän mukaan psykoosi taas on tila, johon kuuluvat aistiharhat,
harhaluulot sekä ajatuksen ja puheen hajanaisuus (Lönnqvist ym. 2014, 199–201). Tämä
paradoksi korostaa kielen tärkeyttä psykoosina ilmenevässä yksilön ja yhteiskunnan yhteentörmäyksessä.
Psykoosin kokijan määrittelemisellä sairaaksi ja hänen sulkemisellansa sairaalahoitoon on eittämättä käytännöllisiä etuja. Useat teoreetikot (mm. Rosenhan 1999; Cullberg 1999) kuitenkin toteavat diagnosoinnin ja sairaa
laympäristön itsessään vahvistavan psykoosia tuottamalla voimattomuutta, esineellistymistä kuolettamista ja leimautumista. Tällaisessa sairautta alleviivaavassa ympäristössä tervettä on vaikea erottaa sairaasta (Rosenhan 1999, 17).
Tässä artikkelissa lähestymme psykoosia kokemuksellisesta sekä kielellisestä näkö
kulmasta. Tutkimusaineistonamme käytämme viittä Toisen maailman kartalla
-kirjassa (Korvenniemi 2013) julkaistua psykoosikertomusta, joissa psykoosia kuvataan kokijan näkökulmasta. Teos on Korvenniemen sairaanhoitajakoulutuksen lopputyö, jonka tavoitteena on antaa puheenvuoro psykoosista selviytyneille Lotalle, Villelle, Pirkolle, Anterolle sekä Helenalle (kirjoittajien nimet on muutettu). Teoksessa kirjoittajan kerrontaa ei ole liikaa ohjailtu, ja sen pääpaino on pantu kokemuksen sisältöön sekä niihin taustalla oleviin syihin, jotka kokijan arvion mukaan johtivat psykoosiin. Teoksen tarinoissa psykoosiin ajautuminen nähdään eksistentiaalisen epätoivon ilmauksena. Psykoosin kokemuksellinen ymmärtäminen voi viedä
meidät ihmisyyden juurille.
Psykoositarinoiden terapeuttinen merkitys
Tämän artikkelin toinen kirjoittaja on väitöskirjassaan tutkinut kirjallisuusterapiaa psykoosidiagnoosin saaneiden kuntoutuksen tukena. Hän toteaa (Kähmi 2015, 219) kirjoittamisen antavan psykoosidiagnoosin saaneille runoterapiaryhmäläisille kokemuksen elämän mielekkyydestä ja heräävästä toivosta. Toisten
tarinoiden kuuleminen auttaa hahmottamaan omaa elämäntarinaa. Psykoosikokemuksen kirjoittaminen jäsentää joskus hyvinkin kaoottista elämänjaksoa, jonka aikaiset muistot voivat olla pirstaleisia, epäselviä ja ahdistavia. Kähmin (nyk. Maanmieli) väitöskirjan pohjana käytetyn kirjallisuusterapiaryhmän osallistujat käsittelivät runoissaan vaikeita elämänkokemuksiaan metaforisen ilmaisun kautta.(Kähmi 2015.)
Erityisesti mahdollisuus työstää negatiivisia tunteita kirjoittamalla on tärkeää, koska
niiden ilmaisu on usein tiukasti säädeltyä ja vääränlainen tunteiden ilmaisu johtaa sosiaa
lisiin sanktioihin. Psykoositarinoiden kertojien negatiiviset tunteet kohdistuvat usein lapsuuden perheen valtarakenteisiin ja hoitojärjestelmässä koettuun epäarvostavaan ja julmaan kohteluun. Tukahdutettu viha tai suru kääntyy usein
omaa itseä vastaan ja vaikuttaa mielenterveyteen negatiivisesti. Siksi tunteiden ja kokemusten sanallistaminen sekä psykoosikokemuksen käsittely kirjoittamalla tai muilla luovilla menetelmillä on usein terapeuttista. Näin toteavat myös Korvenniemen (2013) teoksen psykoositarinoiden kertojat.
Psykoosikokemuksen tarinallistaminen ei kuitenkaan välttämättä suju ongelmitta, vaan
elämäntarina voi jäädä hajanaiseksi. Psykoosi voi toimia suojakilpenä kipeitä muistoja vastaan. Näin tätä kuvaa Antero, toinen Korvenniemen kertomuskokoelman miehistä, jonka kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot sekä raju päihteidenkäyttö suistavat useita kertoja psykoosiin ja sairaalahoitoon: (jatkuu)
jatkuu: ”Kekkuloin puoliunessa ja pelkäsin. Sen muistan Lapinlahdesta erityisen vahvasti, että minä pelkäsin suunnattomasti. En pelännyt ehkä niinkään kuolemaa tai sitä, mitä minulle tapahtuu, pakkopaitoja tai hoitoja tai leimautumista. Minä pelkäsin sitä, että muistan!”
Psykoositarinat narratiiveina
Narratiivinen ajattelu rakentuu sosiaalisen konstruktionismin mukaiselle näkökulmalle ihmisen ja ihmisen mielen toiminnan ymmärtämiseen. Sosiaalisen konstruktionismin perusajatus on, että todellisuus rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa (Hacking 2009, 26). Ihminen hahmottaa elämää ja maailmaa tarinoiden kautta, ja tietoa luodaan ihmismielien välisessä jatkuvassa vuoropuhelussa.
Hänninen (1999, 15) kuvaa tarinallista lähestymistapaa sellaisena psykologisena tai sosi
aalitieteellisenä suuntauksena, jossa tarina nähdään keskeisenä ajattelun ja elämän jäsentämisen muotona. Tarinoissa yksilön sisäinen kokemus kohtaa sosiaalisen todellisuuden.
Holma (1999, 213–214) kuvaa narratiivisen psykiatrian lähestymistavan mukaisesti psyykkisiä oireita toimijuuden ongelmana: ihminen ei pysty kuvaamaan elämäänsä tarinana tairakentamaan elämäkertaansa, koska hänen oma narratiivinsa on dominoivan kertomuksen syrjäyttämä. Hän on myös menettänyt kyvyn nähdä vaihtoehtoja tai tehdä valintoja.
Psykoosi voi tarjota pakokeinon silloin, kun tarina, jota ihminen elää, on kestämätön – tällöin hän voi luoda itselleen vaihtoehtoisen tarinan ja maailman, jotka korvaavat kestämättömän todellisuuden. Lääkehoito ja sosiaalisesti hyväksytty merkityksenmuodostus keskeyttävät tämän luonnollisen prosessin ja ehkäisevät
aidon itsen kohtaamisen. Antero kertoo:”Otin minulle määrätyt lääkkeet, joilla minut ke
miallisesti haluttiin palauttaa yhteisesti jaetun todellisuuden kestäväksi, ja samalla menin kauemmas itsestäni, joka käsitteli elämäni pelottavimpia ja vaikeimpia asioita. En kohdannut asioita suoraan, vaan sain lääkkeiden myötäämän kosketuksen todellisuuteen, jonka vääristymiä yritettiin niiden avulla oikoa.”
Vaikeana hetkenä Antero palaa äitinsä hoiviin. Hän kuvaa menettäneensä ajantajunsa, mikä jälleen horjuttaa elämän narratiivista rakennetta, kunnes Antero jälleen sai ”juonesta kiinni”. ”Vaikka lähdin Lapinlahdesta kaiken järjen mu
kaan aivan liian aikaisin, oli minulla vielä onnekseni yksi pelastusrengas: äitini. Kun suhde
vaimoni kanssa osoittautui mahdottomaksi, palasin lapsuudenkotiini 35-vuotiaana. Äitini, joka antoi minulle elämän, pelasti minut. – – Tuntui, että elämä jätti kierroksia väliin, antoi otteen, sitten pienen nykäyksen ja sain taas juonesta kiinni. Sitä kesti ja kesti ja kesti. Niin kuin kaksi kuolemaani Lapinlahdessa. Tai ajoittain tulevat unet siitä, kun isä vielä eli, sedät ja enot hengittivät, äiti ja tädit valvoivat, ja minä sain olla
lapsi, nukkua.”
Tarinat ovat luonteeltaan valikoivia. Ne kiinnittävät lukijan tai kuulijan huomion juonen kannalta merkityksellisiin tekijöihin. Tarinassa on selkeä alku, keskikohta ja loppu. Psykoositarinat eroavat muista tarinoista siinä, että psykoosi ei tapahtuessaan kunnioita sosiaalisia konventioita, siinä ei ole selkeää juonta, ja voi olla vaikea hahmottaa, missä se tarkalleen alkaa tai loppuu. Edes kuolema ei psykoosikuvauksessa välttämättä tarkoita olemassaolon loppumista. Antero mainitsee kuoleman tari
nassaan 41 kertaa.
”En nukkunut. En ollut valveilla. Tein kuolemaa. Tai ehkä koko paska oli vain kahdeksan sekunnin uni – tai yhdeksän valve. Toisaalta kuolemalla nyt ei ainakaan ole mittaa.”
Anteron kuvaus voidaan nähdä epäsuorana yhteiskunnassa vallitsevien arvojen pilkkaamisena tai pakkomielteenä haastaa näitä arvoja
– samalla tavoin kuin pieni lapsi tekee kysellessään loputtomasti kuolemasta.
jatkuu: Holma (1999, 213) toteaa, että psykoottinen henkilö ei osallistu sosiaalisiin kertomuksen rakentamista koskeviin käytäntöihin, jotka muodostavat merkityksen ja sitä kautta sosiaalisen todellisuuden, vaan yhdistelee tapahtumia, kokemuksia ja henkilöitä omalla tavallaan. Vuoropuhelu voi tapahtua vain jos puhuja ilmaisee sanottavansa kuulijan ymmärrysalueella eli rakentaa sanottavansa sosiaalisten konventioiden mukaiseksi. Psykoottinen kokemus jää narratiivisen jäsennyksen ulkopuolelle. Anteron elämäntarina ei muodosta ehjää, narratiivista kokonaisuutta, mutta hän ratkaisee tämän antamalla vastausten sijaan kysymyksiä:
”Huomaan, että parsin tarinaani kasaan liudalla kysymysmerkkejä. Kattavia vastauksia ei ole, joten onneksi on kysymyksiä. Jos ne loppuisivat, en kirjoittaisi tätä."
Narratiivisen rakenteen voi nähdä rajoittavan kertomusten realistista todistusvoimaa (Hänninen 1999, 18). Kertomuskäytäntöjä koskevien tyylillisten vaatimusten noudattaminen on kertomuksen totuudellisuuden arvioinnin kannalta sen sisältöä tärkeämpi kriteeri, joten psykoosin kokeneiden minäkertojien usein metaforisessa
muodossa kerrottuja kokemuksia helposti pidetään epäuskottavina ja samalla psykoosin
kokija patologisoidaan (Holma 1999, 213) tai jo diagnosoidun tarinankertojan tarina patologisoidaan kertojan taustasta johtuen.
Lapsuuden perheen valtasuhteet minuuden pirstojana
Kertomusten voi ajatella tarinallisuutensa kautta ilmentävän kulttuurista todellisuutta. Ympäristön moraalisia uskomuksia voidaan paljastaa osoittamalla, minkälaisia tarinallisia rakenteita ihmiset omaelämäkerrallisissa
kertomuksissaan käyttävät. (Hänninen 1999, 18.) Psykoosin kokeneet kuvaavat kertomuksissaan hoitokäytäntöjen ja perheinstituution taholta koettuja paineita, jolloin seurauksena on merkityskamppailu hoitohenkilökunnan, perheen ja muiden auktoriteettihahmojen kanssa suhteessa omiin arvoihin. Näin tätä kuvaa Pirkko (Korvenniemi 2013), joka koki psykoosin prosessoidessaan eroa avomiehestään:
”Psykoosissa räjäytin kaikki yhteiskunnan, koulujärjestelmän, lapsuudenkodin ja avomieheni odotukset, jotka rajoittivat minua – toisten ihmisten käsitykset ja odotukset suhteeni. Koin nimenomaan, että prosessi oli aktiivinen, että psykoosi oli minun tapani päästä vapaaksi ja saada etäisyyttä toisiin ihmisiin ja heidän vaatimuksiinsa. Minä tarvitsin etäisyyttä ja omaa tilaa. Sheffieldissä jäin harhojeni kanssa yksin. Kun vihdoin pääsin kotiin ja aloin tervehtyä, minulla ei ollut minkäänlaista kontaktia keneenkään menneessä."
Pirkko kertoo kokeneensa elämässään jatkuvia yhteentörmäyksiä erilaisten toimintamahdollisuuksien rajoitteiden tai pakotteiden välillä. Lopulta hän koki mahdottomaksi tasapainottaa asemaansa sosiaalisen vuorovaikutuksen
kentässä esiintyvien sekä omien sisäisten, ristiriitaisten vaatimustensa välillä.
jatkuu : Psykoositarinoissa lapsuudenperheen henkilöhahmot nousevat usein esiin psykoosin avainhetkissä. Pirkon kokema raju psykoosi tapahtui hänen opiskellessaan englantilaisessa yliopistossa kaukana perheenjäsenistään. Arkinen kohtaaminen sairaalan keittäjän kanssa muodostuu hänelle merkittäväksi käänne
kohdaksi toipumisessa:
”’Rose, minulla on hätä!’ / ’Istu tähän jakkaralle, kultaseni’, sanoo Rose ja ottaa kaapista kirjan. – – ’Luepa tuosta, muruseni.’ / – – ’Yes, though I walk through the valley of the shadow of death.’ – – Yhtäkkiä oivallan. ’Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa.’ / Raamattu! Ja isä ja äiti... / Tulvin kyyneleitä. Rose kietoo minut pullukanturvalliseen syleilyynsä. Hento hämähäkinseitti alkaa kasvaa jalkojeni alle.”
Pirkon toipuminen alkaa, kun hän saa kosketuksen lapsuuden aikaisiin, vanhempiin liittyviin tunteisiinsa ja alkaa prosessoida niitä. Psykoosin kokeneet näkevät usein perheen ahdistavana ja alistavana instituutiona. Psykoosi paljastaa kipeän totuuden: se näyttää lapsuuden perheen yhteyden katkenneen ja luottamuksen vanhempiin menetetyn.
Lingvistiset lähtökohdat ihmisen identiteetille alkavat lapsuuden perheessä. Lapsen
huoltajat ja muut lähipiirin aikuiset kertovat lapselle tarinoita, ja myös hän itse alkaa muodostaa tarinoita ympärillä näkemästään. Brunerin (1986) mukaan tarinaan kuuluvat yhtä aikaa toiminnan ja mielen maisemat. Toiminnan maisema muodostuu toimijoista, tarkoituksista, tavoitteista ja välineistä koostaen tarinalle rakenteen, ”kieliopin”. Moraaliset ohjeet ovat tapa määritellä yhteiskunnan ja perheen ”kielioppia”, joten ne sijoittuvat tähän kategoriaan. Esimerkiksi: ”Sinun pitäisi syödä se hyvä ruoka, jonka me annamme sinulle”, määrittelee toimintaa ja todellisuutta. Toisaalta tietoisuuden maisema rakentuu siitä, mitä toimijat tietävät, ajattelevat ja tuntevat – tai mitä he eivät tiedä, ajattele tai tunne. (Bruner 1986, 11–16.) Psykoosikertomuksesta puuttuu usein tämä viimeinen elementti, koska siinä keskeistä on taistelu moraaliohjetta vastaan.
Lapsuuden aikana kehittyy ns. mielen teoria eli kyky hahmottaa tietoisuuden maailmaa ja ymmärtää, että myös muilla yksilöillä on tietoisuus (Pedersen 2016). Koska konsepteja
”Isä” ja ”Äiti” tarjoillaan moraalisina, ei biologisina tai yksilöllisinä nimilappuina, niihin
liittyvät narratiivit kuitenkin haittaavat mielen teorian kehitystä ja korostavat toiminnan maisemaa. Esimerkiksi kun äiti sanoo: ”Äiti antaa sinulle ruokaa”, äiti on sosiaalinen rooli, ei niinkään persoona, jolla on omia ajatuksia ja tunteita. Psykoottisissa elämyksissä henkilöt usein kapeutuvat moraalirooleiksi. Psykoosin kokija voi nähdä itsensä esimerkiksi vastuuttomana ”Lapsena”, jolle asiat vain tapahtuvat
ja muut läheiset voidaan nähdä vaikkapa vainoajina tai enkeleinä, ei todellisina henkilöinä huonoine ja hyvine ominaisuuksineen. Voi olla,
että psykoottinen kehitys saa joidenkin erityisen herkkien yksilöiden kohdalla alkunsa moraalisten konseptien romahduttaessa perustavimman aikuisen ja lapsen välisen sosiaalisen yhteyden. Tämä voisi selittää paitsi Isän ja Äidin vahvan läsnäolon psykoosikertomuksissa, myös psykoosin eksistentiaalisen luonteen (Laing 1960) sekä miksi skitsofreniaa esiintyy kaikissa kulttuureissa ympäri maailman (Bhu
gra 2005).
Ihmisen identiteetti muodostuu varhaislapsuudessa perustuen ensin suhteisiin ensisijaisten huoltajien kanssa, alkaen siitä, kun lapsi alkaa puhua, ja laajentuen tästä koko ajan varhaisaikuisuuteen asti (Reese ym. 2010, 23). Myös antipsykiatrian uranuurtaja Ronald Laing on käyttänyt termiä ”identiteetti” lapsen egon vahvuuden mittarina psykoanalyyttisessa mielessä kuvatessaan psykiatristen potilaiden
”ontologista epävarmuutta” (Laing 1960, 50).
Identiteettiin vaikuttavat myös lapsena kuulemamme ja lukemamme fiktiiviset ja tositarinat, jotka muovaavat ajattelua vielä aikuisenakin. Nämä tarinat sisältävät tietoa elämän merkityksistä, meille annetuista arvoista (joita meidän tulisi Isän ja Äidin mielestä ylläpitää) sekä etiikasta. Jopa Laing, joka loi termin ”perheyhteys” (’family nexus’, tarkoittaen perheen jakamaa ja useimpien perheenjäsenten hyväksymää käsitystä tapahtumista perheessä ja sen suhteesta ulkomaailmaan), keskittyi enem
män perheen tarjoamiin yhteenkuuluvuuden kokemuksiin kuin siihen, millaista käyttäytymistä se jäseniltään vaatii (esim. Laing 1960).
Pienelle lapselle hyväksytyksi tuleminen on eloonjäämisen edellytys. Lapsen täytyy kuitenkin olla ”kiltti” tullakseen hyväksytyksi. Jos lapsi esimerkiksi ruokaillessaan osoittaa olevansa jo kylläinen, aikuinen moraaliroolissaan saattaa kiistää kokemuksen aitouden: ”Et voinut tulla täyteen noin pienestä annoksesta.” Tässä tilanteessa lapsi on ansassa; joko hän ei syö enempää ja saa rangaistuksen tai syö ja rankaisee näin itseään.
jatkuu: Molemmat vaihtoehdot edellyttävät ”valeminä” (’false-self’)
-järjestelmän luomista. Lapsen on tuskallista ja riskialtista nähdä tilanne objektiivisesti todellisesta itsestään (true self) käsin. ”En halua enää ruokaa (true self) ja vanhempani sanovat, että haluan (false self).” Tällaisten kokemusten toistuessa minuus pirstoutuu Laingin (1960, 133) mukaan näin: ”– – Valeminäjärjestelmä ei kykene koettelemaan maailman todellisuutta, koska todellisuuden koetteleminen on mahdollista vain itsenäiselle mielelle, joka pystyy arvioimaan eri vaihtoehtojen paremmuuden,
ja juuri tuon itsenäisen mielen puuttuminen tekee valeminän valheelliseksi.”
Skitsofreniassa minuuden hajoamisen tunne sekä realiteettitestauksen vaikeudet ovat tyypillisiä oireita. Vaikeasta skitsofreniasta toipunut psykologi Lauveng (2012, 14–18) kertoo kirjoittaneensa skitsofrenian puhkeamisen aikoihin päiväkirjaa hän-muodossa ja pohtineensa, mikä on se ”minä” joka kirjoittaa hänestä. Samalla myös narratiivinen rakenne, alku ja loppu katoavat. Lauveng (2012, 14) kuvaa kokemustaan näin:
”Eräänä iltana luovutin kokonaan ja korvasin kaikki ’minät’ x:llä, tuntemattomalla. Tuntui, että olin lakannut olemasta. Kaikki oli sekavaa, enkä tiennyt oliko minua enää, millainen minä olin tai kuka minä olin. Minua ei ollut, ei persoonana eikä identiteettinä, ei rajoina, ei alkuna, ei loppuna.”
Korvenniemen kirjan kertojista erityisesti Antero kokee psykoosissa minänsä rajat häilyvinä. Tämä objektiivinen kokemus on varsin järkeenkäypä, sillä hänen minuutensa eri osat ovat sosiaalisesti määräytyviä ja näin ollen osittain ulkoisia. Television viihdeohjelman hahmo integroituu osaksi omaa minuutta.
”Osasto viisi, kanava kolme, kello kai kahdeksan. Janne Mäkimaa Kotikatu-sarjassa on saanut tiedon, että kuolee. – – Se näyttää siltä, että se kuolee. Muljahdus vatsanpohjassa; Janne Mäkimaa näyttää minulta! – – Voisinko olla Janne Mäkimaa? – – Tarkoittaako tämä sitä että kuolen. Minua pelottaa paljon. Nousen ylös ja kiiruhdan kohti sairaanhoitajien huonetta. Haluan jutella jonkun kanssa. Onneksi paikalla on se kiva tyyppi. Turvallisen oloinen mies, vaikka outo. – – Se on kai homo. Se varmaan juo pal
jon. Miksi ihminen tulee töihin mielisairaalaan? Kuuntelemaan ihmistä, joka joutuu mielisairaalaan, jossa sen on PAKKO kertoa jollekin juopolle homolle, että televisiossa sen ominaisuuksia kantava mies viittaa siihen, että minä kuolen.”
Sairaalainstituution sisällä Antero kokee ristiriitaisia tunteita – toisaalta turvalliselta tuntuva mies on kuitenkin homo ja juoppo eli moraalisesti paheksuttava hahmo. Tämä kietoutuu eksistentiaaliseen ahdistukseen ja kuolemanpelkoon tai kuoleman houkutukseen. Antero toteaa tarinassaan toistuvasti psyykkisen pa
hoinvointinsa liittyvän suvun miesten väkivaltaisiin kuolemiin.
Artikkeli jatkuu mutta en nyt tältä erää jaksa kopioida enempää... :)
Kiitoksia paljon!
Lisään+vielä,+että+tuo+artikkelin+näkemys+siitä,+ettei+ihminen+normaalitilassa+syystä+tai+toisesta+pysty+ilmaisemaan+itseään+vaan+joutuu+tukahduttamaan+tunteensa+tai+jopa+todellisen+itsensä,+on+mun+kokemus.+Olen+psykoosista+selvittäni+jopa+puhunut+tuosta.+Se+on+itselleni+jonkinlainen+irtiotto+jatkuvasta+ristiriidasta+siinä,+mitä+haluaisin+olla+ja+mitä+en+pysty+tai+uskalla+olla.
Toisaalta+on+tutkittu+että+74+%+psykoosisairauksista+on+perinnöllisiä.+Siinä+missä+joku+kestää+mitä+tahansa,+toinen+ei+kestäkään,+eikä+se+ole+hänen+oma+vikansa,+geenejään+kun+kukaan+ei+voi+valita.
Missä+tuo+väite+perinnöllisyydestä+on+tullut+ja+millaisiin+tutkimuksiin+se+perustuu?++Edes+slitsofreenikoiden+suvuista+ei+löydy+noin+paljon+skitsofreniaa,+muistaakseni+erään+tutkimuksen+mukaan+60%+skitsofreenikoista+ei+omaa++minkäänlaista+sukurasitetta.+Lisäksi+suurin+osa+skitsofreenikoista+ei+lisäänny+ja+silti+heidän+osuutensa+pysyy+keskimäärin+samana.+Natsi-Saksassa+tapettiin+noin+70%+skitsofrrenikoista+ja+noilla+alueilla+sen+esiintyvyys+tuplaantui+toisen+maailmansodan+jälkeen+,+ilman+muutoksia+diagnostiikassa+verrattuna+muuhun+maailmaan.++Historian+laajimman+molekyyligeneettisen+tutkimuksen+mukaan+skitsofrenian+esiintyvyydestä+selittää+korkeintaan+3,4%+geenit.+Toisaalta+kakdostutkimusten+perinnöllisyysarviot+vaihtelevat+0-80+%+välillä,+eli+voit+poimia+mitä+vaan+tutkimuksia+retoriikkasi+tueksi+ja+sivuuttaa+loput.++Fakta+on+se,+että+tutkijat+eivät+tiedä,+miten+nuo+ongelmat+periytyy.+Vahvan+perinnöllisyyden+empiirinen+tuki+pohjautuu+vain+kaksostutkimuksiin,+mitään+tunnettuja+merkittäviä+riskigeenejä+ei+ole+okemassakaan.+Lisäksi+ongelmat+usein+periytyvät+niin,+että+sosiaalinen+perimä+oletettavasti+vahvistaa+geneettistä+perimää.++Ja+jos+ihmisillä+on+jotain+vahvoja+taipumuksia,+niin+se+ei+tee+ihmisestä+kroonisesti+sairasta.++Esimerkiksi+jos+skitsofreenikon+todella+ovat+synnynnäisesti+herkempiä+vuorovaikutuksen+ristiriidoille+kuten+tuossa+artikkelissa+väitetään.+niin+eihän+se+itsessään+ole+sairaus.+Siitä+voidaan+kyllä+tehdä+sairaus+kulttuurissa,+jossa+hoitokeinona+on+henkinen+ja+fyysinen+väkivalta.++Geenit+eivät+koskaan+toimi+tyhjiössä.
"Tutkimuksessa yhdistettiin lähes 32 000:n vuosina 1951–2000 syntyneen kaksosen tiedot Tanskan psykiatrisen keskusrekisterin tietoihin, ja tulos oli selkeä. 79 prosentilla skitsofrenia näyttää johtuvan perimästä.
Skitsofrenia ei ole yksi sairaus
Yksi tämäntyyppisten tutkimusten heikkouksista on se, että skitsofrenia ei ole yksi sairaus vaan oirekuva voi olla hyvin vaihteleva. Vuosien varrella yläkäsitteen sisältä on opittu erottamaan monenlaisia oirekuvia.
Skitsofreniatutkimuksissa on selvinnyt muun muassa se, että sairaus johtuu usein dopamiinijärjestelmän epätasapainosta. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka muun muassa kasvattaa mielihyvän tuntemista ja oppimista.
Osalla skitsofreniaa sairastavista dopamiinijärjestelmä toimii hyvin, ja heillä oireet johtuvat muiden välittäjäaineiden epätasapainosta. Ja vaikka oireet muistuttavat toisiaan, ne ovat silti erilaisia, mikä hankaloittaa sairauden määrittelyä ja hoitamista.
Mahdollisuus parempaan hoitoon
Kun tutkimus toistettiin käyttämällä laajempaa psykoosikirjoa eli ottamalla analyysissä huomioon myös henkilöt, joilla oli samanlaisia oireita kuin skitsofreniaa sairastavilla mutta jotka eivät olleet saaneet diagnoosia.
Tulos oli silti lähes sama. 73 prosenttia tapauksista johtui perimästä.
Uusi tutkimustulos mahdollistaa sen, että nyt voidaan alkaa etsiä geenejä, joista skitsofrenia johtuu, ja siten tehdä tietä paremmille hoitokeinoille. "
https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/skitsofrenia-on-luultua-perinnollisempaa
Enpä usko, että 74 prosenttia! Missähän noin lukee ja onko se alkuperäistutkimus.
Jokainen voi mennä psykoosiin kun olosuhteet ovat ylivoimaiset, ja varsinkin jos taustalla on vaikeita traumakokemuksia lapsuudessa. Varmasti ihmisillä on myös erilaisia geneettisiä herkkyyksiä, niin tässä kuin muissa asioissa. Herkkyydet mahdollistavat erilaisia reagointitapoja riippuen ympäristössä, jossa ihminen kasvaa, hoivasta jota hän saa ja siitä joutuuko kokemaan voimakkaita traumoja. Herkkyydet ovat myös voimavara. Erityislahjakkaat ihmisethän ovat tutkitusti herkempiä ja esimerkiksi ahdistuvat muita helpommin.
Geenien vaikutus ei myöskään ole niin yksioikoista kuin on perinteisesti annettu ymmärtää. Uusin tutkimustieto osoittaa, että aivot muotoutuvat jatkuvasti ympäristöolosuhteiden mukaan. Ja että geenit voivat aktivoitua ympäristövaikutteiden mukaan koko ihmisen eliniän ajan.
Arvostettu suomalainen psykiatri Gustaf Schulman on todennut laajassa tutkimuskatsauksessa, että valtaosalla psykoosin kokeneista on taustallaan vaikeita traumaattisia kokemuksia:
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/schulman206.htm
Poiminta:
Aiheutuvatko psykoosit sittenkin useammin lapsuuden traumoista kuin geeneistä?
Psykiatrian ydinparadigma psykoosien perinnöllisyydestä on pääsääntöisesti väärä. Psykodynaaminen vuorovaikutuskokemusten sisäistämiseen perustuva ja neurokehityksellinen adaptiivinen malli aivojen kehityksestä saavat tukea.Vuosikymmeniä virallinen psykiatria on etsinyt turhaan psykoosien syitä aivosairauksista ja geeneistä. Professori Read työryhmineen esittää Acta Psychiatrica Scandinavica’ssa (2005) mullistavan katsauksen, jonka mukaan peräti kaksi kolmasosaa skitsofrenioista saattaa aiheutua lapsuuden väkivaltakokemuksista ja kaltoinkohtelusta. Lapsuuden traumat synnyttävät stressi-, trauma ja psykoosiherkkyyden. Lapsuuden seksuaalinen väkivaltakokemus (LSV) aiheuttaa spesifisti käskevien, moittivien ja kommentoivien ääniharhojen ilmaantumisen aikuisuudessa. Traumakokemuksen tunkeutuvuuden, keston ja vakavuuden sekä oireiden välillä vallitsee syy—seuraus-suhde. Traumakokemus aikuisuudessa näyttää toimivan välittävänä laukaisevana tekijänä. Tulokset auttavat osaltaan integroimaan neurofysiologiset, psykodynaamiset ja sosiaalipsykologiset psykoosien kehitysmallit raskaaseen psykiatriaan. Löydösten pitäessä paikkansa psykiatrian perusparadigmaa on muutettava geneettisestä yksilökeskeisestä mallista perheen varhaisten vuorovaikutussuhteiden kehitystä muovaavien tekijöiden huomioimiseen. Hoidoissa olisi panostettava traumaperäisten oireiden selvittämiseen ja lääkehoitoja vähennettävä minimiin. Tutkimustoiminnan painotusta on siirrettävä lapsuuden traumojen ennaltaehkäisyyn ja traumaperäisten oireiden pikaiseen purkamiseen. Löydökset tulisi huomioida myös sosiaali- ja kriminaalipolitiikassa.
Kannattanee lukea tämäkin kirja:
TOISEN MAAILMAN KARTALLA. KIRJOITUKSIA PSYKOOSISTA (2013). Toim. Anu Korvenniemi
Oli skitsofrenialla sitten geneettistä taustaa tai ei, niin joka tapauksessa avoimen dialogin mallilla hoidettuina heistä 80 prosenttia toipuu työelämään eikä tarvitse lainkaan tai vain vähän lääkitystä. Psykoosin uusiminen on harvinaista. Tämä koskee sekä skitsofreniaa että muita psykooseja.
Nekin 20 prosenttia jotka eivät toivu täysin ja tarvitsevat jatkuvasti lääkitystä, erottuvat tutkimuksissa muista siinä että heillä on heikommat sosioekonomiset olosuhteet ja vähemmän sosiaalista tukea.
Tavanomaisessa hoidossa potilasta lääkitään heti psykoosin alusta asti, mikä lamaannuttaa ja estää häntä käyttämästä täysipainoisesti psyykkisiä voimavarojaan paranemiseen.
Psyykenlääkkeiden haittavaikutukset myös edesauttavat psykoosin uusiutumista.
Avoimen dialogin mallista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avoimen_dialogin_hoitomalli
"Avoimen dialogin hoitomalli on osoittautunut selvästi tehokkaammaksi ja halvemmaksi kuin muualla Suomessa käytetty malli. Keroputaan mallilla hoidetuista psykoosipotilaista 82 prosentilla ei ollut kahden vuoden pituisen seurantajakson aikana lainkaan oireita tai ne olivat lieviä. Muualla Suomessa vastaava luku oli 50 prosenttia. Keroputaalla hoidetuista potilaista vain 23 prosenttia oli sairauseläkkeellä, kun muualla luku oli 57 prosenttia. Vain 24 prosenttia Keroputaan mallilla hoidetuista potilaista oli joutunut uudestaan psykoosiin kaksivuotisen seurantajakson aikana, kun psykoosi oli uusinut 71 prosentilla muualla Suomessa hoidetuista potilaista."
Luinpas+muuten+nyt+sen+alkuperäisen+tutkimuksen+tiivistelmän,+johon+laitot+Tiede-lehden+linkin.++Jutussa+on+siis+linkki+alkuperäiseen+tutkimukseen.+Se+ei+kyllä+tue+hypoteesia,+että+skitsofrenia+olisi+79-prosenttisesti+periytyvää!+
Tutkijat+kirjoittavat:+"The+low+concordance+rate+of+33%+in+monozygotic+twins+demonstrates+that+illness+vulnerability+is+not+solely+indicated+by+genetic+factors."+Concordance+rate+tarkoittaa+että+samamunaisista+(identtisistä)+kaksosista+33+prosenttia+sai+skitsofrenian,+ei-identtisistä+7+prosenttia.
Tämän+perusteella+tutkijat+ovat+"tilastollisesti++arvioineet"+että+geenien+osuus+olisi+79+prosenttia.++Höpöhöpö.+En+mitenkään+niele+sitä+että+mikään+tilastomenetelmä+tai+muukaan+päättely+voisi+tällaisen+arvion+tuottaa+luotettavasti.+
Tosiasiassa+tutkimus+viittaa+siihen+jo+tiedettyyn+tosiasiaan,+että+geeniperimällä+on++osuus+skitsofrenian+synnyssä,+kuten+monissa+muissakin++psyykkisissä+ja+biologisissa+ilmiöissä.+Todennäköisemmin+kuin+"skitsofreniageeni"+tai+edes+mikään+yleinen+"mielisairausgeeni"+kyseessä+on++kuitenkin+epäspesifi+geneettinen+herkkyys,+joka+voi+saada+toisenlaisen,+hyvinkin+positiivisen+ilmiasun+suotuisassa+kasvuympäristössä.+
Harmi,+että+tiedettä+tehdään+näin+tarkoitushakuisesti+ja+tuloksia+popularisoidaan+näin+ylimalkaisesti+kuin+Tiede-lehdessäkin+nyt+tehtiin.
En+alkujaankaan+ymmärtänyt+tuota+periytyvyyttä+siten,+että+tarkoitettaisiin+skitsofrenian+periytyvän+semmoisenaan.+Siinä+tapauksessahan+skitsofreenikoiden+lapset+aina+sairastuisivat+skitsofreniaan,+eikä+näin+ole.+Mutta+kyllä+olen+valmis+uskomaan,+että+79+prosentissa+skitsofreniatapauksista+taustalla+vaikuttaa+geneettinen+alttius+sairastua.+Uskon+myös,+että+nämä+geenit+tullaan+löytämään.+Kuitenkin+tässäkin+tapauksessa+jäisi+suhteellisen+paljon+tapauksia,+21+%,+selittämättä+geeneillä.+
Kyllä+skitsofreenikoita+tutkimalla+varmasti+löytyy+lapsuusajan+traumoja,+mutta+löytyyhän+niitä+ei-skitsofreenikoiltakin.+Onko+näissä+tutkimuksissa+aina+tutkittu+vastaava+otos+ei-skitsofreenikkoja+ja+heidän+lapsuusajan+traumojaan?+
En+ole+varma+siitäkään,++että+kaikki+sekoisivat+tarpeeksi+kamalissa+olosuhteissa.+Jotkut+eivät+välttämättä+vain+koskaan+mene+psykoosiin,+sitähän+sekoamisella+perinteisesti+tarkoitetaan.+Melkein+kallistuisin+uskomaan,+että+lähes+aina+tarvitaan+geneettinen+alttius.+Miten+muuten+voisi+olla+mahdollista,+että+ihmiset+ovat+selvinneet+mitä+karmeimmista+kohtaloista+sekoamatta+tai+sanotaan+nyt+sairastumatta+vaikka+juuri+skitsofreniaan.+Samastakin+perheestä+toiset+sairastuvat+ja+toiset+eivät.+Toisaalta+osa+ihmisistä+masentuu,+tai+sairastuu+persoonallisuushäiriöön+tai+johonkin+muuhun+psykiatriseen+häiriötilaan,+eli+traumaattiset+lapsuuskokemukset+voivat+vaikuttaa+ihmiseen+muullakin+tavalla+kuin+että+hän+sairastuisi+juuri+psykoosisairauteen.
Olen+ajatellut+joskus+myös+niin,+että+kaikki+kyllä+voivat+joutua+psykoosiin,+mutta+joillekin+olosuhteiden+pitäisi+olla+sellaiset,+ettei+niitä+yleensä+elämässä+tule+vastaan.+Esimerkiksi+joutuminen+vastoin+tahtoaan+erakoksi+autiolle+saarelle+voisi+olla+jollekin+tällainen+olosuhde,+mutta+eihän+tuollaista+tapahdu,+joten+nämä+ihmiset+ovat+turvassa+psykoosilta.+Psykoosiin+sairastuneet+taas+ovat+niitä+epäonnisia,+jotka+sairastuvat+jostakin+yleiseen+elämänmenoon+liittyvästä+asiasta,+jollaisia+ei+voi+välttää.+Sitä+paitsi+mielestäni+psykoosiin+sairastunut+joutuu+jatkossakin+elämässään+kestämään+niin+paljon+kaikenlaista,+mitä+ihmiset+eivät+normaalisti+joudu+kestämään,+ettei+heitä+muutoin+kuin+tuon+alttiuden+takia+voi+pitää+muita+heikompina.++
Eihän+psyykkinen+sairaus+tarkoita,+etteikö+ihminen+voisi+olla+ilmiasultaan+jotain+hyvinkin+positiivista+niinä+aikoina,+jolloin+hän+ei+ole+akuutissa+sairaustilassa.+:)
Katsokaa
https://www.superfinland.fi/
Osallistukaa
"Psykoosisairauksien periytyvyyttä selvittävä tutkimus on käynnissä"
Nyt+tulin+korjaamaan+tuota+79+prosenttia,+minäkin+nimittäin+kävin+vilkaisemassa+alkuperäistä+artikkelia,+mikä+ehkä+olisi+pitänyt+tehdä+jo+alun+perinkin.
Tuo+79+%+josta+Tieteen+Kuvalehden+artikkelissa+puhutaan,+koskee+heritabiliteettia.+Se+taas+ei+ole+täsmälleen+ottaen+esim.++"periytyvyyttä",+koko+sanaa+ei+ole+edes+suomennettu,+koska+se+on+genetiikan+suure.
Tällä+tavalla+sanoo+Wikipedia:
"Heritabiliteetti+on+suuruusaste,+jolla+ilmiasu+riippuu+geeneistä;+toisin+sanoen+heritabiliteetin+mittaaminen+on+tapa+esittää+arvio+siitä,+kuinka+paljon+jonkun+piirteen+esiintyminen+populaatiossa+tietyissä+olosuhteissa+johtuu+yksilön+biologisesta+koostumuksesta+ja+kuinka+paljon+ympäristöstä.+Heritabiliteettiarviot+perustuvat+kuitenkin+aina+jossakin+tietynlaisessa+ympäristössä+tapahtuviin+mittauksiin,+mistä+syystä+ne+eivät+voi+tavoittaa+ympäristön+kaikkia+ja+kaikkien+mahdollisten+ympäristöjen+vaikutuksia.
Heritabiliteetti+(H2)+mitataan+jakamalla+geneettinen+vaihtelu+(Vg)+ilmiasun+vaihtelulla+(Vp).
Heritabiliteetti+saa+arvoja+väliltä+0–1."
Jotta+tulisi+selvemmäksi,+mitä+tarkoitan,+ettei+heritabiliteetti+tarkoita+suoraan+esim.+periytyvyyttä+tai+perinnöllisyyttä,+tässä+lisälainaus:
"+Heritabiliteetti+voidaan+mitata+ainoastaan+muunteleville+piirteille.+Jos+jotakin+ominaisuutta+on+populaatiossa+kaikilla+tai+jos+sitä+ei+ole+kenelläkään,+ei+sillä+ole+heritabiliteettiakaan.+Heritabiliteettia+ei+myöskään+voi+soveltaa+muihin+kuin+siihen+ympäristöön,+jossa+se+on+mitattu."
On+olemassa+piirteitä,+jotka+eivät+muuntele+populaatiossa.+Kaikilla+on+esim.+ruskeat+silmät.+Se+ei+kuitenkaan+tarkoita,+etteikö+silmienväri+periytyisi+tai+olisi+perinnöllinen.+Mutta+heritabiliteettia+sille+ei+saa+lasketuksi,+koska+ilmiasun+muuntelu+on+nolla.+
TieKun+artikkelissa+tämä+asia+on+harhaanjohtavasti+suomennettu.
Pahoittelen+suuresti+aiheuttamaani+hämmennystä.+:)
"En+alkujaankaan+ymmärtänyt+tuota+periytyvyyttä+siten,+että+tarkoitettaisiin+skitsofrenian+periytyvän+semmoisenaan.+Siinä+tapauksessahan+skitsofreenikoiden+lapset+aina+sairastuisivat+skitsofreniaan,+eikä+näin+ole.+Mutta+kyllä+olen+valmis+uskomaan,+että+79+prosentissa+skitsofreniatapauksista+taustalla+vaikuttaa+geneettinen+alttius+sairastua.+Uskon+myös,+että+nämä+geenit+tullaan+löytämään.+Kuitenkin+tässäkin+tapauksessa+jäisi+suhteellisen+paljon+tapauksia,+21+%,+selittämättä+geeneillä.+"
Skitsofrenia+on+molekyyligenetiikassa+tutkituin+psykiatrinen+häiriö+ja+sitä+on+tutkittu+tuhansissa+tutkimuksissa,+vuosikymmenien+ajan.+Lukuisia+yhteyksiä+ollaan+toistuvasti+löydetty,+mutta+ongelma+on,+että+näitä+tutkimustuloksia+ei+olla+voitu+toistaa.+Sama+ilmiö+toistuu+kyllä+monien+somaattistenkin+sairauksien+kohdalla+-mitään,+edes+merkittävää+tilastollista+yhteyttä+ei+olla+kyetty+löytämään,+saati+sitten+kausaalista.+Kyse+ei+ole+enää+uskonasiasta+vaan+siitä,+että+mitään++merkittävää+yhteyttä+ei+kerta+kaikkiaan+löydy.++Esimerkiksi+vuonna+2012+julkaistiin+Genome+Wide+Association+-tutkimus,+joka+käsitti+kymmeniä+tuhansia+ihmisiä.+Tutkimus+käsitti+9,+5+miljoonaa+SNPtä,+joista+128+oli+tilastollisesti+yhteydessä+skitsofreniaan.+Yhdessä+nämä+SNPt+selittivät+skitsofrenian+vaihtelusta+3,4+%.++Vuonna+2008+tutkittiin+838++yhden+nukleotidin+muuntelua+14+geenissä,+jotka+oletettiin+liittyvän+vahvimmin+skitsofreniaan.+Tutkimukseen+osallistui+tuhansia+ihmisiä,+mitään+tilastollista+yhteyttä+ei+löydetty.+
+Itselläni+henkilökohtaisesti+ei+sinänsä+periaatteessa+ole+mitään+sitä+vastaan,+että+ihmisillä+olisi+erilaisia+taipumuksia+jo+synnynnäisesti.+Totta+kai+ihmisen+luonteenpiirteet+ja+tavat+käsitellä+tunteita+sekä+muodostaa+ihmissuhteita+vaikuttavat+siihen,+miten+herkästi+ihminen+ajautuu+psykoosiksi+tulkittuihin+tiloihin.++Esimerkiksi+hypoteettisesti+sellainenkin+piirre+kuin+mukautuvuus+ja+kiltteys,+sekä+kyvyttömyys+käsitellä+vuorovaikutuksen+ristiriitatilanteita+vaikuttaa+ihmisen+persoonan+kehitykseen+ja+siihen,+että+ihmisen+oma,+itsenäinen+minuus+jää+kunnolla+kehittymättä.++Nuo+tuollaiset+periytyvät+ominaisuudet+eivät+ole+sairauksia+itsessään,+eikä+niitä+sellaisiksi+tule+mieltää.++Se+miksi+psykiatriassa+tuhlataan+satoja+miljoonia+noihin+massiivisiin+geenitutkimuksiin,+joista+ei+ole+todennäköisesti+tulossa+mitään+yllättävää+taikka+mielenkiintoista+sen+sijaan,+että+keskityttäisiin+ihmisten+oikeiden+ongelmien+ja+vaikeuksien+käsittelyyn,+on+minusta+omituista+rahan+haaskausta+ja+suoraa+jatkoa+psykiatriassa+hallitsevalle+eugenistiselle+traditiolle,+jossa+mielisairaus+on+ensisijaisesti+rodullista+puhtautta+uhkaava+geeneettisesti+periytyvä+sairaus,+jonka+ainoa+todella+tehokas+hoitomuoto+on+massamurha+tai+ihmisten+sterilointi..+Psykiatrit+varjelevat+tätä+traditiota,+koska+se+on+heidän+ammattinsa+perusta+ja+ainoa+syy+heidän+olemassaololleen.+Ilman+sitä+heillä+ei+olisi+syytä+määrätä+massiivisesti+lääkkeitä+ja+diagnosoida+ihmisiä,+jos+keskeiset+ongelmat+ovat+lähtökohtaisesti+psyykessä+ja+ihmisten+välisissä+vuorovaikutussuhteissa.+Siksi+he+leikkivät,+että+heidän+diagnoosinsa+todella+ovat+lääketieteellisesti+valideja+ja+mielekkäitä,+vaikka+on+julkinen+salaisuus,+että+ne+ovat+kaikkea+muuta.++Nämä+kalliit+geenitutkimukset+ovat+samalla+propagandaa,+minkä+vuoksi+niiden+tuottamia+heikkoja,+mutta+tilastollisesti+merkitseviä,+tutkimuksia+tehdään+ja+niiden+tuloksia+liiotellaan.++Mainitussa+SUPER-tutkimuksessa+tuskin+löydetään+mitään+uutta.+Kyse+on+vähän+samasta+asiasta,+kun+heittäisi+miljoonia+euroja+roskiin.+Minä+laittaisin+nuo+rahat+enemmän+köyhyyden+vähentämiseen,+se+voisi+vähentää+psykoosien+ilmaantuvuutta+tehokkaammin.+Toki+he+julkaisevat+näyttävästi+tuloksensa,+kuten+tavataan+usein+tehdä,+jos+sattuvat+löytämään+edes+joitakin+tilastollisesti+merkitseviä+yhteyksiä.+Kohta+saamme+taas+lukea+lehdistä,+että+skitsofreniageenit+on+(taas+kerran)+löydetty+ja+periytyvyys+on+vahvempaa+kuin+osattiin+kuvitellakkaan+ja+että+lääkehoito+on+tehokas+ase+näitä+vahvasti+periytyviä+neuropsykiatrisia+kehityshäiriöitä+vastaan.+Unohdetaan+mainita+yhteistyötahot+ja+rahoittajat+(sponsored+by++Pfizer,+MSD,+Biogen+ja+Eisai).
En ole perehtynyt mainitsemiisi tutkimuksiin tai yleensäkään genetiikan alan tutkimuksiin skitsofreniasta, joten en oikein voi sanoa niistä mielipidettäni. Luulin, että tuo Tiekun tutkimustulos olisi ihan validi.
Yksi uusimmista tutkimustuloksista, jonka luin, samaisesta TieKu:sta, kertoi, että skitsofreniapotilaiden aivojen lepotilajärjestelmässä on häiriö. Käsitin siten, että tämän lepotilan olisi tarkoitus olla vuorollaan päällä koko aivoissa, mutta käykin niin, että aivojen takaosa on yliaktiivinen, kun taas etulohkon puoli on hiljaa. Koska etulohkossa tapahtuu kaikki sellainen, mitä pidämme järkevän käytöksen syntymisen edellytyksenä, kuten ajatusten ja mielikuvien arviointi ja tulkinta, sosiaalinen suodattaminen jne., ihminen jää tuon tutkimuksen mukaan tuollaisessa tilanteessa mielikuviensa ja ajatusvirtansa armoille. Etulohko ei käske hylkäämään ajatuksia järjettöminä eikä pysty arvioimaan kunnolla, onko jokin päähän pälkähtänyt ajatus totta.
Näitä järjestelmiä oli tuon jutun mukaan aivoissa viisi. Tuo lepotila oli vuoroin päällä jonkin päinvastaisen järjestelmän kanssa, jonka nimeä en nyt muista.
Tässäkään juttusuomennostiivistelmässä ei kyllä kerrottu, oliko ajateltu, että skitsofrenia johtuu aivojen lepotilahäiriöstä vai johtuuko lepotilahäiriö skitsofreniasta. Jälkimmäisessä tapauksessahan tutkimus ei kertoisi skitsofrenian syntysyistä mitään. Mielenkiintoinen kuitenkin tuokin kiinalaistutkimus iänikuisen dopamiinihäiriöstä jankuttamisen sijaan.
Psykiatria kyllä on melko kammottava tieteenala varsinkin historioineen, mutta psykologinenkaan lähestymistapa ei henkilökohtaisesti houkuta. Ainakin perinteisen terapian asetelma kaikkitietävästä terapeutista ja hänen kuuliaisesta asiakkaastaan on mielestäni lähtökohtaisesti vastenmielinen. En usko että pystyisin kokemaan minkään terapeutin kanssa transferenssiä ja koko ajatus siitäkin on luotaantyöntävä. Lisäksi tunnen liudan ihmisiä, jotka vuosikaudet terapiassa käytyään ovat olleet jälkeenpäin sitä mieltä, ettei siitä ollut mitään tai juurikaan apua tai jotka ovat kauhuissaan keskeyttäneet koko terapian - niin työlästä kuin se onkin.
Vielä noista traumoista, että sekinhän riippuu täysin ihmisestä, mistä kukanenkin traumatisoituu. Ja varmasti osa skitsofreenikoista onkin sellaisia, joille ei ole tapahtunut mitään erityisen traumaattista. Toinen vaihtoehto on, että he ovat olleet niin erityisherkkiä, että sellaiset tilanteet, joista toiset ovat selvitytyneet olankohautuksella, ovat olleet heille traumaattisia.
Hieman sivupuolulle. Mutta terapia on tärkeä aihe. Kirjoitit:
"Ainakin perinteisen terapian asetelma kaikkitietävästä terapeutista ja hänen kuuliaisesta asiakkaastaan on mielestäni lähtökohtaisesti vastenmielinen."
Jos asetelma on tämä, se on väärä. On tehty tutkimuksia, joissa huonoa lopputulosta selittää eniten mm. se jos terapeutti asettuu kaikkitietävään asemaan. Sellainen asema ei kuulu mihinkään terapeuttiseen suuntaukseen, ei psykoanalyyttiseen, kognitiiviseen eikä mihinkään muuhunkaan. Jos joku niin luulee hän erehtyy. Silti on totta että terapeutti saattaa toimia tämän asetelman mukaisesti.
Minulla on kokemusta pieleenmenneestä terapiasta, ja tiedän siis jotain terapian riskeistä. Mutta myös onnistuneesta terapiasta, joka pelasti elämäni kerran aikaisemmin, mutta jäi kesken rahoituksen puutteessa. Muisto tästä hyvästä terapeuttisesta ihmissuhteesta kannatteli minua monta vuotta vaikeuksissani. (Minulla on pahoja traumoja.) Hakeuduin uudelleen jatkamaan keskenjäänyttä työtä. Valitsin väärin, kun luotin kaikkiin terapeutteihin, ensimmäisen kokemukseni perusteella. Lopputulos oli minulle vahingollinen. Kaikkitietävä terapeutti, joka käytti minua tunnetasolla hyväksi. Ei kuunnellut, vaan yritti pakottaa minua omaan muottiinsa.
Osasin onneksi irrottautua. Sitten hakeuduin jälleen terapiaan, edelleen sen ensimmäisen hyvän muiston turvin. Ja siinä terapiassa kävin vuosia. Toivuin hyvään kuntoon. Luovuuteni alkoi kukoistaa ja nautin siitä, tein itselleni uuden työuran. Ihmissuhteeni muuttuivat aika perustavanlaatuisesti, hyvään suuntaan. Turvallisuudentunteeni ja itseluottamukseni kasvoi. Tunsin terapiassa vapautuvani monista sisäistämistäni pakoista ja rajoitteista. Kyseisessä terapiasuhteessa oli vaikeitakin vaiheita, koska tuli tuo mainitsemasi transferenssi. Se on ihan luonnollinen ilmiö, silloin kun mikä tahansa ihmissuhde on syvällinen ja jatkuu riittävän pitkään. Silti kaikki terapeutit eivät osaa kohdata sitä oikein. Se "kauhuterapeuttini" oli sotkenut mukaan omat tunteensa, eli ns. vastatransferenssit, joita hän ei tiedostanut. Jouduin siinä sitten kärsimään. Mutta seuraavassa terapiassani pystyin käymään läpi transferenssitunteita sillä tavalla joka psykodynaamisessa terapiassa on tarkoitettukin. Terapeuttini sieti, tuki ja ymmärsi. Ei pakottanut, ei rajoittanut.
Tulos oli hyvä, sain paljon. Kaipaan häntä ihmisenä vieläkin. Minulla on kuitenkin nyt uusia, pysyviä ja koko ajan kehittyviä ihmissuhteita, toisin kuin oli terapian aloittaessani. Jos elämässä tulee vastaan karikkoja, olen vahvempi.
Eli ei ole syytä yleistää. Terapiatyö on vaativaa, ja todellakaan ei aina onnistu. Lopputulokseen vaikuttavat monet asiat terapeutin ammattitaidon lisäksi. Henkilökemiat ovat hyvin tärkeitä. Terapeutin ammattitaitoon kuuluu itsetuntemus, ja se edellyttää että hän on selvitellyt omia ongelmiaan riittävästi. Terapiasuhde on monimutkainen ihmissuhde, kuten kaikki ihmissuhteet, ja siinä on mahdollisuus moneen.
Perinnöllisyydestä olen sitä mieltä että ei todellakaan pitäisi luottaa tutkimuksiin ennen kuin itse lukee ne alkuperäisenä. Tuollaiset Tieteen kuvalehden jutut ovat vaarallista popularisointia.
Sillä rahalla mitä mielisairauksien geneettisen pohjan tutkimiseen (massiivinen summa) on käytetty, olisi paljon ehkäisty mielisairauksia vähentämällä köyhyyttä, lisäämällä matalan kynnyksen keskusteluapua, autettu stressissä olevia perheitä jne ilman että syynätään tarkkaan ihmisten geenejä ja aivoja... Jopa entinen psykiatrien raamatun DSM:ää ennen tehnyt psykiatri Allen Frances on puhunut aiheesta Twitterissä. Mutta mielisairauksien biologista/geneettistä pohjaa tutkitaan koska lääkeyhtiöillä on intressinsä, ja psykiatrit vahvistavat tällä hienolla biologisten sairauksien tutkimisella muka asemaansa lääketieteilijöinä siinä missä muutkin - mielikuvilla pelailua - käytännössä tutkimuksen tulokset voi olla tasoa nolla. Heidän näyttönsä ovat aika kehnoja. Tämä geenitutkimus mielisairauksissa tuntuu vain lisäävän stigmaa. Alkavatko jotkut kartoittaa lapsensa skitsofreniageenejä joskus? Jo kohdussa? Eugeniikan historia haiskahtaa psykiatriassa vielä nykyäänkin.
Itse en koskaan menisi kyseiseen tutkimukseen. En näe omaa koettua psykoottista masennusta millään tavoin geneettisenä eikä suvussani ole psykooseja. Eikä kyseisellä tutkimuksella ole minulle mitään tarjottavaa. En aio käyttää psykiatrian tarjoami " Frankenstein - hoitoja" enää koskaan aivoilleni ja hae niistä helpotusta asioihin millä on monimutkaisemmat syyt kuin geenit tai vika aivoissa. Aivot ovat niin monimutkaiset etten omien monimutkaisia mekanismeja annettaisi psykiatrin "hoidettavaksi" , joiden hoidoista on jo liikaa negatiivista kokemusta. En tiedä ovatko hoidot loppupeleissä pahempia kuin sairaudet monessa tapauksessa psykiatrian polella. Ainakin pitkäaikaisemmat hoidot usein ovat. Oman kokemuksen perusteella.
Geenitutkimus on BIOLOGISTA psykiatriaa isolla B:llä. Tutkimusta jossa kaikki halutaan kaivaa ihmisen aivoista, ilman kovin laajaa perspektiiviä.
Itse jopa koin jotain hyötyä psykoosista itsetuntemuksen kasvussa. Se oli tietynlainen herääminen mikä muutti elämääni, myös positiiviseen suuntaan pitemmällä tähtäimeellä. Psykoosissa minun ei tarvinnut käsitellä asioita kun elin jonkin aikaa mielikuvitusmaailmassa, "todellisuudentaju" petti. Tarvitsin psykiatrin mielestä antipsykootteja aivovaurion estoon. Kyllä, hän sanoi näin. Psykiatrien myrkyistä ei juuri hyötyä ollut . Tunsin itseni vain tyhmemmäksi ja hitaammiksi niilllä, ollen jonkun aineen vaikutuksen alla mistä en pitänyt ollenkaan, tuntien sisäistä levottomuuden tunnetta kehossa ja muita "kivoja seurauksia". Psykoosi meni ohi oikeastaan itsestään, vaikka lopetin lääkkeet minkä piti estää sitä.
Minä taas ajattelen melkein päinvastoin. Ajattelen, että mitä enemmän psykoosisairauksista tiedetään, sitä vähemmän niihin liitetään pelottavan ja selittämättömän mielipuolisuuden leimaa. Ideaalitilannehan olisi, että koko skitsofrenian syntyyn johtava tapahtumaketju pystyttäisiin yksityiskohtaisesti selvittämään molekyylitasolla. Hypoteettisesti ajatellen voisi paljastua vaikka, että lapsuudessa koettu stressi, univaikeudet tms. laukaisee jonkin normaalitilanteessa hiljaisen geenin päälle, ja tämä puolestaan toisen jne. Nämä voisivat sitten vähitellen aiheuttaa jonkinlaisen häiriötilan aivoihin joko estämällä jotakin normaalia toimintaa tai kiihdyttämällä jotain normaalista poikkeavaa jne. Tämä voisi edellyttää, että sairastuvalla on tietynlaiset geenimuodot. Niillä, joilla niitä ei olisi, ei tätä geenin päällelaukeamista tapahtuisi, joten samat ympäristötekijät eivät heitä sairastuttaisi. Tieto näistä vaikutuksista johtaisi tietynlaisiin suosituksiin ja kenties ehkäisisi skitsofrenian syntyä.
En usko, että kuvailemasi kaltaista tilannetta voisi syntyä, jos löydettäisiin sairaudelle altistavia geenejä. Itsekään en usko siis, että pelkästään geenit aiheuttaisivat sairauden, vaan ympäristötekijöillä on oma merkityksensä. Juuri niihin voisi paremmin puuttua, jos tietäisi varmuudella, että tällainen ja tällainen tekijä lapsuudessa lisää riskiä sairastua vaikkapa 15-kertaisesti.
Ymmärtääkseni skitsofreniasta on olemassa sellainenkin muoto, joka pikaisessa tahdissa vie kantajaltaan kognitiosta lähtien itsenäisen toimintakyvyn. He siis jäävät epänormaaliin tilaan loppuelämäkseen. Tuntuu aivan kauhealta, ettei tällaisen tilan syntymisen estämiseen ole keinoja.
Voi v*ttu mitä "asiantuntijoita".
Toivottavasti aktiivimalli saa nämä neropatit tuottavaan työhön.
Työssäkäyvänä veronmaksajana v*ituttaa maksaa näiden luusereiden toimeentulotukea.
Mukaviisauksia esitetään asiasta kuin asiasta.
Oletko luullut, et Suomi24 on asiantuntijoiden ja eri alojen huippuammattilaisten kokoontumispaikka? 😃
Ei kai näiden kirjoitusten ole mikään itsetarkoitus vaikuttaa viisailta eivätkä ne minusta erityisemmin vaikutakaan, joten eivät voi vaikuttaa "mukaviisailtakaan".
Vaikea ymmärtää, mikä oli pointtisi. Että keskustelupalstalle saavat kirjoittaa vain työssäkäyvät? Et ensinnäkään tiedä, käyvätkö näiden kirjoittajat töissä vai eivät. Tuskin kuitenkaan olet palstan ainoa työllistetty, mutta toistaiseksi olet ainoa, joka tulee keskellä yötä meuhkaamaan asialliseen ketjuun maksamistaan veroista. Olet varmaan ainoa veronmaksajakin.
Et tiedä sitäkään, ovatko tämän ketjun kirjoittajat esittämässä muualla mielipiteitään ensinkään.
Koska edellä keskustelun aiheena ollut asia on tieteessä edelleen selvittämättä aukottomasti, niin sinullakaan pienetonkuviot ei todennäköisesi ole esittää siitä sen kummempaa tietoa.
Kyllä täällä varmasti on paljon sellaisiakin ketjuja, jotka ovat sopivia laajoille kuvioillesi ja veronmaksukyvyllesi, mene niihin, niin ei tarvitse ärsyyntyä.
"Tieto näistä vaikutuksista johtaisi tietynlaisiin suosituksiin ja kenties ehkäisisi skitsofrenian syntyä. "
Oma ajattelutapani on kovin erilainen.
Mitäköhän nämä suositukset olisivat?
Skitsofreniaa pystytään jo ehkäisemään suureksi osaksi, Keroputaan mallissa jossa hoito on potilaita kuuntelevampaa, oireita ymmärtävämpää, sosiaalisen ympäristön huomioivaa ja dialogiin keskittynyttä, silti malli ei ole levinnyt ja perinteinen malli laitoshoito ja antipsykootit jopa väkisin psykoosin kokeneille on nykymalli. Skitsofrenian ilmaantuminen on laskenut Keroputaalla. Usein traumatisoivat, usein kovaotteiset, pakottamiseen ja biologiaan ja lääkkeisiin keskittyvät hoitomallit, eivät välttämättä paranna kaikkien ennusteita, kenties toimivat päinvastoin jossa laitoshoidossa psykoosioireisia kohdataan hyvin ymmärtämättömästi, väkisin oireita lamaten lääkkeillä heiltä jopa lupaa kysymättä. Empatia ja ihmisten kohtaaminen ihmisinä, oireineen joita pyritään ymmärtämään eikä diagnooseina joilla on vialliset aivot, varmaan myös auttaa sairaita voimaan paremmin. Loppupeleissä psykoosisairaissa kyse on ihmisistä, ei mistään analysoitavista laboratoriorotista joita erottaa muista ihmisistä niin suuret erot mitä psykiatria näkee. Tämä elementti psykiatriassa ontuu, koska mitä enemmän ihmisreaktioita medikalisoidaan, ja sairastuneita erotellaan muista, sen epähumaanimpia usein ihmiskohtaamiset ovat. Ihmisen mielen hoitaminen vahvasti lääketieteellisin keinoin ajatellen potilaan henkisiä oireita biologisena voi usein johtaa epäeettiseen hoitoon. On kautta aikain johtanut siihen. Ja erottelun ja stigman lisäämiseen.
En usko että skitsofreniaan ratkaisu löytyy biologian penkomisesta. Ainakaan näillä tiedoin mitä aivoista on lähitulevaisuudessa. Aivot reagoivat ympäristöön ja ympäristötekijät ovat varmasti niin suuressa roolissa että geenit on murto-osa tästä. Jopa miltei merkityksetön osa jota yritetään kaivamalla siltti kaivaa suurin resurssein.
Mitä funktioita geenitutkimuksella Oikeasti on mitkä auttaisivat lähitulevaisuudesda skitsofreenikkoja? Lääkkeiden kehitys? Lasten skitsofreniariskin kartoitus? estää skitsofrenia ennenkuin se syntyy? Miten? Tietoa psykiatrisessa kirjallisuudessa mikä saa psykiatrit näyttämään vakuuttavammalta tietämään psykoosigeeneistä?
Nykylääkkeitä ajatellen ja psykiatrian vuosikymmenien historiaa minulla ei ole suuria odotuksia sille että ihmisten psykoosioireet ratkaistaan uusilla lääkkeillä lähitulevaisuudessa sen paremmin kuin nykyäänkään.Jollain uudella ja mullistavalla. Psyykenlääkkeissä on raskaita riskejä ja haittoja, ja minulla olisi omat sanani kannettavana nykyhoidon haitallisista ulottuvuuksista. Ajattelun ongelmien hoito biologisesti on monesti melkoista hutkintaa, lamaten ihmisestä paljon muutakin kuin ne haitalliset ajatukset. Kun valintaan käyttääkö lääkkeitä vai ei, ei edes anneta mahdollisuutta kaikissa tapauksessa, lääkintä ja hoito on vielä epähumaanimpaa. Sitten näiden väkisin jopa lääkittävien usein runsaasti stigmaa sisältävien sairaudentilojen mitä ollaan kautta aikain hoidettu usein arveluttavilla keinoilla, geneettistä puolta halutaan kaivaa oikein urakalla löytää uusia pakottavia hoitokeinoja joihin potilas ei aina suostu?. Kyseinen psykoosisairauksien kartotustutkimus saa ihon kananlihalle, huonolla tavalla. Siihen sisältyy jotain väärää.
Minusta eugeniikkapelkoon ei ole syytä. Genetiikka on jo aikoja sitten mennyt tuosta eteenpäin, ja on myönnetty, ettei epäedullisten ilmiasujen karsiminen väestöstä johda ao. geenien poistumiseen populaatiosta, koska osa kantaa noita geenejä sairastumatta. Lisäksi uusia geenimuutoksia tapahtuu koko ajan, joten karsimista pitäisi tehdä jatkuvasti. En näe tällaista nykyaikana todennäköisenä, sehän johtaisi mahdollisesti valtavien ihmismassojen tuhoamisyritykseen.
Tuskin löytyy mitään yhtä geeniä tai tarkemmin geenimuotoa, joka yksin aiheuttaisi skitsofrenian. Sellainen olisi varmaan jo löydetty. Tuskin löytyy useiden geenien yhdistelmiäkään, jotka väistämättä aiheuttaisivat skitsofrenian. Koska ympäristökin vaikuttaa sairastumisriskiin. Ja kyllähän nytkin ollaaan sitä mieltä, että geenit eivät selitä kaikkia skitsofreniatapauksia. En näe haittaa siitä, että altistavat geenit löydettäisiin. Miten olisi parempi olla tietämättäkään?
Koen tärkeänä, että koko asialle tulisi selitys. Selittämättömillä asioilla on taipumus olla pelottavia. Jos kävisi ilmi, että kymmenet altistavat geenit ovat taustalla vaikuttamassa, olisi todennäköistä että melkein kaikilla ihmisillä olisi näistä joitakin. Siltäkin pohjalta ajateltuna mikään karsiminen ei käytännössä mitenkään voisi olla "seuraava askel".
Tuohon en osaa antaa vastausta, mitä ennaltaehkäisevät toimet voisivat olla, koska ei ole mitään tietoa psykoosisairauksien perimmäisistä syistä. Niin, kyllä tiedetään, että mm. traumaattiset kokemukset altistanevat, mutta jäljelle jää silti kysymys, miksi läheskään kaikki traumaattisen lapsuuden kokeneet eivät sitten sairastu. Tai miksi jollekin esimerkiksi nopea laihtuminen on selkeä riskitekijä joutua psykoosiin. Täytyyhän näille olla jokin taustasyy, eikä se kyllä mielestäni voi olla pelkästään psykologinen.
Just Joo!
Tulet mulle v*ttuilemaan asioista, jotka tiedän tasan tarkkaan paremmin kuin sinä. Ikuinen luuseri.
Minä sentään olen ollut työssäni liki 30 v.
Enkä ikinä ole paaponut harhoissaan olevaa tyyppiä.
Mitä hyvää luulet, että siitä olisi koitunut.
Ei niin mitään.
Saa sitä p*skaluuseria hyysätä.
Sinähän se tänne tulit aukomaan.
"Tulet mulle v*ttuilemaan asioista, jotka tiedän tasan tarkkaan paremmin kuin sinä."
Neutraali keskustelu, johon et ole edes osallistunut, ei ole sinulle vittuilua, joten ainoa "harhoissaan oleva tyyppi" tässä ketjussa näytät olevan sinä itse.
Miksi kuvittelet, että paapomisesi tai sen puuttuminen kiinnostaisi ketään täällä?
Taidat olla psykiatrinen sh tai lähihoitaja. Mikään asiantuntijatason tyyppi et todellakaan ole.
"Fyysinen materia luo tietoisuuden" on näiden sairaanhoitajien uskomusjärjestelmän konkreettisen deluusio. Sitten nämä sieluttomat materialistit vielä kuvittelevat parantavansa ihmisiä, tuomalla henkisen polun kulkijoita takaisin ala-astetason elämänkouluun heidän kanssaan.
Tuollaiset ihmiset tai ihmisrauniot pitäisi pitää pois hoitotyöstä, mikäli ihmisiä todella haluttaisiin parantaa tässä yhteiskunnassa.
En väittänyt, että nykyajan psykiatrian edustajat alkaisivat tuosta vain massamurhaamaan ihmisiä, vaikka toki kyllähän sitä puhutaan paljon epäedullisten riskigeenien karsimisesta edelleen, eikä vain sairauksien kohdalla. Kyseessä oli lähinnä retorinen kärjistys, jossa tarkoitukseni oli tuoda esille se ajattelutraditio, josta skitsofreniadiagnoosi kumpuaa ja joka ohjaa edelleen vahvasti tutkijoiden ja psykiatrien maailmankuvaa. Ilman tuota diagnoosia psykiatriassa uskoakseni osattaisiin suhtautua analyyttisemmin erilaisiin psykoottisiin kokemuksiin ilman, että haluttaisiin ylläpitää myyttiä yhtenäisestä geenisairaudesta, jota ei kerta kaikkiaan tähän asti kertyneen massiivisen empiirisen näytön perusteella ole olemassa lukuun ottamatta tietenkin kaksostutkimusksia, jotka ovat lähes kaikkien sairauksien suhteen olleet vahvasti ristiriidassa molekyyligeneettisten tutkimusten kanssa. Se että näitä kadoksissa olevia geenejä etsitään toiveikkaasti uusilla miljoonia maksavilla hankkeilla kertoo jotain tästä yhteiskunnasta ja sen arvomaailmasta. Lääkeyhtiöt ovat toki valmiita rahoittamaan näitä tutkimuksia, mutta tuskinpa ne rahoittaisivat hankkeita, joilla pyritään vähentämään esimerkiksi köyhyyttä, perheväkivaltaa ja koulukiusaamista.
Koska etenkin mielisairauksien historia on vahvasti eugenististen ja sosiaalidarwinististen ajattelijoiden historiaa, niin tuo eittämättä näkyy edelleen siinä, miten näistä ilmiöistä puhutaan paitsi tieteessä, myös populaarikulttuurissa ja valtamediassa. Halusin tuoda esille sen, että perinnöllisyyteen liiittyvä tutkimus, jota pidetään neutraalina, omaa myös ideologisia, poliittisia ja taloudellisia intressejä. Ne eivät välttämättä pyri löytämäänkään totuutta, vaan ylläpitämään tiettyä valtarakennelmaa yhteiskunnassa. Paitsi tiede, psykiatria ja ylipäätään lääketiede on myös valtava bisnes, jossa tehdään usein tutkimuksia tukemaan omaa agendaa. Sen sijaan että pistettäisiin miljoonia tutkimuksiin, joista ei suurella todennäköisyydellä löydetä mitään mielenkiintoista, rahoitettaisiin inhimillisempien ja yksilön tarpeita vastaavien psykiatristen palvelujen kehittämistä, oltaisiin skitsofrenian esiintyvyys saatu laskettua jopa kymmenesosaan siitä, mitä se on. Näin on käynyt ainakin alueilla, joissa avoimen dialogin mallia on sovellettu vuosikymmeniä. Tutkijat eivät ole löytäneet tähän mitään muuta selitystä, kuin tuo hoitomuoto, joka perustuu psykoosin varhaiseen interventioon. Tutkijat saavat ikuisuuden etsiä niitä suuria geenejä, joiden pohjalta sitten kehittäisivät toisen ikuisuuden jotain geeniterapiaa tai vastaavaa, jotta saavuttaisivat samoja tuloksia, joita pelkästään sosiaalisella vuorovaikutuksella ja ihmisen yksilöllisellä kohtaamisella saa aikaan. Siis kirjaimellisesti ikuisuuden, koska nykyisellä empiirisellä pohjalla missio näyttää todella toivottomalta.
Olet+kyllä+oikeassa+siinä,+että+ratkaisu+ei+varmaankaan+löydy+koskaan+pelkästään+geeneistä,+ensinnäkin+jo+siksi,+että+kaikki+psykoosit+eivät++johdu+ainakaan+nykytietämyksen+valossa+geeneistä.+Olisin+yllättynyt,+jos+esimerkiksi+huumeiden+käyttöön+liittyviin+psykooseihin+kytkettäisiin+geneettinen+alttius,+vaikka+ei+kai+sekään+täysin+poissuljettua+ole.+
Mutta+kuten+itsekin+toteat,+tiedettä+rahoittavat+eri+tahot+kuin+ennaltaehkäisevää+työtä+tai+psykiatristen+palveluiden+kehittämistä.+Tuskin+esimerkiksi+SuPer-tutkimuksen+rahoittaja+olisi+ollut+valmis+syytämään+miljardejaan+keskusteluavun+tai+terapian+tarjoamiseen.+Miten+esimerkiksi+köyhyyden+poistamista+olisi+edes+käytännössä+voitu+toteuttaa?++Ja+hei,+eikös+skitsofreenikoita+ole+vain+1+%+väestöstä,+miksi+vaivautua.+(Äkillinen,+asian+miettimisen+aiheuttama+kyynisyyden+puuska).+
Maailmassa+pyörii+erilaisia+järjestelmiä,+joissa+katsotaan+asioita+aina+kulloisenkin+järjestelmän+näkövinkkelistä.+Nämä+eivät+useinkaan+kohtaa,+ainakaan+tarpeeksi.+Lääkeyhtiöiden+ei+ole+kannattavaa++rahoittaa+ennaltaehkäisevää+työtä,+päinvastoin+kannattaa+keksiä+aina+uusia+sairauksia+tai+sairaudenkaltaisia+tiloja,+joihin+tarvitaan+lääkkeitä.+Tiedettä+tukevat+muut+tahot+taas+haluavat+tukea+nimenomaan+tiedettä.+Eivät+ennaltaehkäisevää+työtä.+En+näe,+että+tieteeseen+upotetut+rahat+olisivat+tulleet+tai+jatkossakaan+tulisivat+keskusteluavun+kehittämisen+tms.+käyttöön,+vaikkei+niitä+tieteeseen+laitettaisikaan.++Tietenkin+voidaan+rahoittaa+tutkimuksia+ennaltaehkäisevän+työn+tarpeesta+ja+merkityksestä.+🙄
On+vielä+yksi+pointti+noihin+kirjoittamiisi+asioihin+liittyen.+Sekin+olisi+tulos,+mielestäni+erittäin+merkittäväkin+lopputulema,+ettei+skitsofrenialle+altistavia+geenejä+ole+olemassa.+Luulisin,+että+se+voisi+vaikuttaa+parhaassa+tapauksessa+noihin+peräänkuuluttamiisi+asioihin,+koska+jouduttaisiin+myöntämään,+että+kaikki+johtuukin+lapsuudesta,+traumoista+jne.+Toisaalta+eikö+näin+ole+jo+ainakin+yhteen+otteeseen+ajateltukin?+Silti+hoito+aina+ja+aina+vain+on+laitoksiin+sulkemista+ja+lääkkeitä.+Onhan+nykyisin+kuitenkin+sen+verran+edistytty,+ettei+yleensä+tarvitse+kuola+suusta+roikkuen+ja+kasvot+nykien+kylillä+tallustella,+kädet+pahimmassa+tapauksessa+johonkin+pakkoasentoon+jumiutuneena.+(Nuo+kaikkihan+ovat+erään+tai+eräiden+psyykenlääkkeiden+haittavaikutuksia.+Monet+luulevat+noitakin+sairauden+oireiksi.)+
Genetiikassa+on+edistytty+huimasti.+Lukemani+mukaan+on+olemassa+"periytyviä+hankittuja+ominaisuuksia",+ts.+arvellaan+kokemuksienkin+voivan+periytyä.+Tämä+on+mahdollista+ns.+epigeneettisten+muutosten+kautta.+Itse+geenit+eivät+muutu,+mutta+niihin+sitoutuu+molekyyliryhmiä,+jotka+muuttavat+niiden+toimintaa.+
Alla+artikkeli,+joka+vielä+vähän+aikaa+sitten+olisi+kuulostanut+täysin+mielikuvitukselliselta.+Siinä+pidetään+mahdollisena,+että+pelot+voivat+epigeneettisten+muutosten+seurauksena+siirtyä+sukupolvelta+toiselle.+Hiirikokeissa+tämä+on+saatu+todistettuakin.+Sama+artikkeli+on+ollut+muissakin+lehdissä.+
https://tieku.fi/ihminen/genetiikka/pelko-uusi-tutkimus-osoittaa-etta-pelko-voi-periytya
Epigeneettiset+muutokset+voisivat+kenties+olla+ainakin+osaselitys+skitsofrenian+synnylle.+Kuitenkin+siinäkin+tapauksessa+ao.+geenit+pitäisi+ensin+löytää.
Niin, teoreettisen filosofian mukaan on olemassa materialismi ja toisaalta idealismi. Materialismissa uskotaan materiaalisen maailman olemassaoloon, kun taas idealismin mukaan maailma on ainoastaan mentaalinen ja ei ole siis olemassa materiaa ts. fyysistä kohteistoa. Ja, kun materiaa ei ole, ei ole myöskään materiaalisia aivoja, vaan aivot ovat henkeä. Henkisyyden edustajan tri Paul Bruntonin mukaan kuitenkin aivot - henkiaines - korreloivat jollaintapaa ajatusten ja tietoisuuden kanssa, mutta ne eivät luo tietoisuutta.
Kirjoittaja näyttää huolestuneen materialismin tyypillisen edustajan käsityksistä ja minusta aivan aiheesta. Synkkä ja vaarallisen raskas materialismi on sijoittuneena tiukasti mielisairaalalaitokseen, aiheuttaen vakavaa tuhoa. Toisaalta, kun itse olin sairaalassa, henkilökunnan eräät edustajat pitivät jumaluusopillisia käsityksiäni hyvin järkevinä, mikä kyllä tuntunee lukijoissa yllättävältä. Ja sanottiin yksityisellä puolella ettei tiede ota kantaa johonkin ( ? ) sellaiseen.
Todettakoon myös, että Ontologinen Idealismi on juuri sitä henkisyyttä, jota esiintyy ns. henkisillä ihmisillä. Idealsimin suuria nimiä ovat mm. Kant, Hegel ja Schopenhauer. Platon oli ns. idealismin isä.
Materialismia ei ole todistettu tieteellisesti ( tai filosofisesti ) oikeelliseksi tai virheelliseksi teoriaksi, eikä idealismia ole todistettu vääräksi tai oikeelliseksi teoriaksi ( mutta miten lie filosofia kehittynyt sitten opiskeluaikojeni ? ). Jos siis idealismi voi olla oikeellinen teoria, niin jonkun väittäessä nähneensä metsän tontun, tulee psykiatrin todeta, että hän ei ole sairas, sillä hän on voinut todellakin nähdä tontun, koska idealismi mahdollistaa tonttujen olemassaolon. Yksipuolinen materialismin soveltaminen psykiatriassa on mädännäistä hallintoa. Idealismi siis, pitäen kaikkea mentaalisena, so. eräänlaisena kuvitelmana ainoastaan mahdollistaa myös enekeleiden olemassa olon. Kaikkea mitä voi kuvitella voi olla olemassa. Lukekaa tri Paul Bruntonin kirja Yliminän viisaus ( etsi kirjaa nettidivarista ).
Argumenttini+olikin+se,+että+se+maailmankuva,+jolle+psykiatriset+diagnoosit+ja+niiden+selitysmallit+usein+pohjautuvat,+on+vanhanaikainen+ja+nykyaikainen+molekyyligenetiikka+on+nimenomaan+osoittanut,+että+he+eivät+voi+redusoida+kaikkia+ominaisuuksia+suoraan+geeneihin.+Nähdäkseni+tätä+asiaa+voisi+ymmärtää+paremmin,+jos+ymmärtää+eron+reduktionismin+ja+kaaosteorian+välillä.+Reduktionismissa+on+kyse+siitä,+että+voit+lähtötilanteen+tietämällä+ennustaa+suoraan,+miten+kompleksi+systeemi+kehittyy+ja+toimii.+Tässä+on+kyse+nähdäkseni+perinteisestä+tavasta+ajatella+ominaisuuksien+periytyminen.+Kun+tiedät+geenit,+niin+voit+niiden+kautta+ennustaa,+millainen+ihmisestä+tulee.+Reduktionistisilla+malleilla+ei+voi+ymmärtääkseni+lähestyä+suoraan+ihmisten+ominaisuuksia,+koska+kyse+on+usein+monimutkaisista,+lukuisista+eri+tekijöistä+koostuvista+komplekseista+piirteistä,+joiden+kehittymiseen+pelkästään+sattuma+vaikutaa+niin,+että+suora+ennustaminen+on+mahdotonta.+Tämän+vuoksi+esimerkiksi+biologi+Richard+Lewisin+mielestä+biologisten+olentojen+ominaisuudet+eivät+välttämättä+ole+suoraan+ennustetavissa+sen+enempää+geenien+kuin+ympäristötekijöidenkään+pohjalta,+koska+ne+ovat+seurausta+satunnaisvariaatiosta.++Kaaosteoriassa+ymmärtääkseni+nimenomaan+ilmiöiden+toistuvuus+ja+ennustettavuus+katoaa.+Skitsofrenia+on+minun+vankan+näkemykseni+mukaan+paitsi+olematon+sairaus,+siihen+liittyvät+lukuisat+"oireyhdistelmät"+ovat+äärimmäisen+komplekseja+emergenttejä+ilmiöitä,+joista+ei+voi+päätellä+lähtötilaa+ja+joiden+kehittymistä+ei+voi+välttämättä+ennustaa+suoraan+tietämällä+lähtötila.+Toisin+sanoen+täysin+erilaista+lähtökohdista+on+mahdollista+kehittyä+samankaltaisia+lopputuloksia+ja+toisaalta+pienet+erot+lähtötilanteissa+voivat+johtaa+hyvin+erilaisiin+lopputuloksiin.++Biologi+Robert+Sapolskylla+on+hyvä+luento+kaaosteoriasta+ja+emergenssistä,+jos+aihe+kiinnostaa+enemmän:+
https://www.youtube.com/watch?v=_njf8jwEGRo
Mutta+jos+maailmaan+haluaa+järjestystä,+niin+on+päivänselvää,+että+vastoinkäymiset+ja+traumat+ennustavat+huomattavan+paljon+vahvemmin+psykooseja,+kuin+mitkään+tunnetut+geneettiset+riskitekijät.+Tästä+kertonee+jo+se,+että+usein+psykoosien+sisältö+liittyy+suoraan+koettuihin+vaikeuksiin,+kuten+koulukiusaamiseen+tai+hyväksikäyttöön.+En+väitä,+että+psykoosit+olisivat+suoraan+selitettävissä+tällaisilla+tekijöillä,+mutta+ne+ovat+niiin+keskeinen+osa+kyseisiä+ilmiöitä,+että+niiden+käsittely+poistaa+skitsofreniadiagnoosin+antamisen+tarpeen.+Tämä+on+hypoteesi,+joka+on+esitetty+sille,+miksi+Keroputaan+sairaalan+aluuella+skitsofrenian+esiintyvyys+on+romahtanut+90%+1980-luvulta.+Jos+tämä+hypoteesi+on+totta,+niin+jo+pelkästään+se+osoittaa+todeksi+sen,+että+skitsofrenia+on+kulttuurinen,+eugenistien+kehittämä+konstruktio,+joka+ei+tavoita+niitä+ongelmia,+joita+skitsofreenikoiksi+leimatuilla+ihmisillä+on.++Heillä+ei+ole+mitään+tunnettua+kehityshäiriötä+eikä+kroonista+etenevää+aivosairautta,+vaan+vuorovaikutusongelmia,+joka+syntyy+ihmisten+välillä+eikä+ole+redusoitavissa+suoraan+yhteen+henkilöön,+hänen+aivojensa+toimintahäiriööön,+rakenteeseen+tai+geeneettisiin+riskitekijöihin.
".... nykyaikainen molekyyligenetiikka on nimenomaan osoittanut, että he eivät voi redusoida kaikkia ominaisuuksia suoraan geeneihin."
Tähän ei pyritäkään. Nimenomaan ollaan sitä mieltä, että ympäristötekijöillä on vaikutusta moniin ominaisuuksiin, vaikkakaan ei kaikkiin.
Ymmärrän ehkä perimmäisen ajatuksesi, mutten silti voi olla puuttumatta joihinkin esittämiisi rinnastuksiin.
On olemassa tuhansia tarkasti kuvattuja ja todistetusti genettisestä poikkeamasta johtuvia sairauksia.
Jos tieteen ja tässä etenkin lääketieteen tai genetiikan lähestymistapa olisi ollut kuvailemasi kaltainen, eli olisi ajateltu, ettei tämä geenivirhe nyt mitään ennusta, koska kaaosteoria, niin eihän noita perinnöllisiä sairauksia olisi koskaan löydetty.
Kiistätkö näidenkin sairauksien olemassaolon? Vai päteekö mielestäsi tuo filosofinen- ja kaaosteoria-ajattelu vain psykiatristen sairauksien ennustettavuuteen?
Kysyn, ennen kuin vastaan enempää, koska on hämmennyin mahdollisuudesta, että et usko geenien ennustavan tai aiheuttavan ylipäätään yhtään mitään.
Yksi osa psykooseja on aineiden aiheuttamat psykoosit. Lukisin niihin psykooseha laukaiseviin aineisiin niin huumeet, päihteet, myrkylliset sekavuutta aiheuttavat aineet, osan lääkkeistä ja myös psykiatrien tarjoamat psyykenlääkkeet ja niiden vieroitusoireet. Psykiatrien antamissa lääkkeissä on riskejä mielenterveydelle. Niiden vieroitusoireet ovat riski mielenterveydelle. Itse pääsin psykoosilääkittäväksi vieroittautuessani eri ryhmän lääkkeestä saaden unettomuutta mitä minulla ei ennen sellaisena ollut, eikä minulla ollut psykoositaustaa. Psykiatrit myös tulkitsevat melko laajalla kädellä mikä on psykoosia ja harhaluuloa, jopa lääkkeiden kärkäs kritisointi voi olla harhaluuloa tai mikä milloinkin ei sovi heidän maailmankatsomukseensa.
Minuun psykoosilääkkeillä oli hyvin haitallinen vaikutus ja eri lääkekokeilut pahensi sekavuuden tunnetta. Ihmisen voi helposti tuhota lääkkeillä hetkessä. Varsinkin kun lääkitsee useilla lääkkeillä päällekkäin kenties toisen lääkkeen haittavaikutuksia. Olen käynyt läpi todella synkän ajanjakson jolloin minulle kävi näin.
Lisäksi psykiatrit ovat aika monesti sokeita lääkkeiden haittavaikutuksille, tulkitsevat niitä osana potilaan sairautta. Ja sille että lääkkeillä voi olla negatiivisia seurauksia ihmisten elämään ja aivoihin. Mutta näille asioille ei ole tutkimusta. Lääkkeitä käyttäneiden aivoja tutkitaan ja kappas sieltä löytyy poikkeamia. Se on varmaan potilaan sairaudesta johtuvaa? Geneettistä!
Psykiatrit käyttävät pelottelustrategiaa. Jos et tee juuri kuin ehdotan, sinulle käy huonosti. Kuinka traumatisoivaa tuokin On ?
Kun tajuaa tuon niin uskomuspohja psykiatrien psykoosigeenitutkimuksille ropisee hetkessä.
" Ymmärtääkseni skitsofreniasta on olemassa sellainenkin muoto, joka pikaisessa tahdissa vie kantajaltaan kognitiosta lähtien itsenäisen toimintakyvyn. He siis jäävät epänormaaliin tilaan loppuelämäkseen. "
Psykoosilääkkeet ja muut psyykenlääkkeet voivat myös vaikuttaa haitallisesti kognitioon ja toimintakykyyn. Onko tutkittu millainen aineidenkäyttötausta näillä ihmisillä on?
Mikäli potilaille hoetaan kuinka he tulevat olemaan sairaita lopun ikäänsä, se voi olla myös itseään toteuttava ennuste. Psykiatrian hoitokeinoilla jos joku ei toimi, usein seuraus on lisää hoitoa ja neuroleptejä ja sähkö"hoitoa". Itselleni kävi näin. Neurolepteistä irrottauduin suurimmasta hoitoannoksesta kun pienempi ei toiminut vastoin lääkärin tahtoa ja mitä tapahtui? Päinvastainen mitä lääkäri väitti. Parempi toimintakyky. Osastolla poispääsy oli myös omalle ololle parempi, koska se oli ahdistava epäihmismäinen ympäristö, missä potilaiden kontrollointi, autonomian vieminen, heihin kajoaminen ja holhoaminen oli todella voimakasta. Todella traumaattinen lamaava ympärkstö.
Psykiatrini pelotteli tällä (entisaikaan psykoosisairaat saattoi jäädä suunnilleen sairaalaan taantuen jne ) jos en söisi lääkkeitä ja itse en lainkaan usko kyseisen asian yleisyyteen tahi siihen että ilmiötä voi ehkäistä mm neurolepteillä. Kannatan neuroleptien lyhytaikaista mahd pieniannoksista käyttöä potilaan halutessa, mutta jatkuva iso käyttö varmasti voi altistaa kroonistumiselle.
Yhteen aikaan tosiaan hoettiin, että toistuvat psykoosit tuhoavat aivoja, ja sen seurauksena ihminen voi hassahtaa loppuiäkseen. Mietin silloin juuri samaa kuin sinäkin, että mikä osuus lääkkeillä on, jos nyt ei itse lopullisessa taantumisessa, niin ainakin noissa toistuvissa psykooseissa. Kuitenkin samainen hoitotaho myöntää, että lääkkeiden yhtäkkisestä ja vähemmänkin yhtäkkisestä lopettamisesta voi seurata ns. vieroituspsykoosi. Se siis johtuu ymmärtääkseni siitä, että aivokemia muuttuu yhtäkkiä toisenlaiseksi lääkkeiden jäädessä pois.
Järkyttävä tutkimustulos, josta näin lyhennelmän vastikään, on, että psykoosiin sairastuneet potilaat joutuivat uudestaan psykoosiin sitä todennäköisemmin, mitä kauemmin olivat syöneet lääkkeitä ennen niiden lopetusta. Tämä tulos on aivan päinvastainen kuin mitä psykiatrit ja hoitajat ovat kuorossa toitottaneet vuosikaudet. Jos lääkkeittä haluaa selvitä, pienin riski sairastua uudelleen olikin niillä, jotka olivat lopettaneet lääkityksen heti sairaalasta päästyä. Viiden vuoden kuluttua lääkityksen lopettaneiden riski oli järkyttävä seitsenkertainen, kun heti lääkityksen lopettaneiden riskin sanottiin olevan vain "jonkin verran" kohonnut. Vertailukohtana olivat koko ajan lääkkeitä syövät, joilla riski oli pienin. Kuitenkin lääkkeitä syövien elämänlaatu saattaa olla erilaisten sivuvaikutusten takia todella paljon huonompi tai heillä on merkittävästi kohonnut riski sairastua joihinkin fyysisiin sairauksiin, joten itse harkitsisin näiden tutkimustulosten valossa lääkkeiden monta vuotta jatkuvaa syömistä kahteen kertaan. Tässäkin asiassa siis psykiatrinen taho näyttää olleen täysin väärässä. On nimenomaan suositeltu että lääkkeitä syötäisiin vuosia psykoosin jälkeen. No, nyt näyttää siltä, ettei niitä juuri silloin ainakaan enää kannata lopettaa.
Toisaalta jo ennen lääkkeiden keksimistä oli olemassa ns. kylähulluja tai vielä pahempaa, eli juuri näitä loppuiäkseen epänormaaliin tilaan jääneitä. Kaikki ei voi johtua siis lääkkeistä. Mielestäni on olemassa skitsofrenian muoto tai muotoja joka invalidisoi kantajansa suht nopeasti, mutta voin olla väärässäkin. Kyse voi olla noista toistuvista psykooseista, jotka lopulta aiheuttavat taantumisen ja eriskummallisen käyttäytymisen jäämisen pysyviksi.
Ne "kylähullut" ym. joilla ensimmäinen psykoosi jäi pitkäaikaiseksi tai pysyväksi, olivat ihmisiä jotka eivät (onnekseen) olleet saaneet psyykenlääkkeitä, mutta eivät mitään muutakaan hoitoa. Psykoosille on kuitenkin olemassa tehokas psykososiaalinen, lääkkeetön hoito. Se on avoimen dialogin hoitomalli Torniossa. Siinä 80 prosenttia toipuu psykoosista työkykyiseksi muutamassa vuodessa, ja psykoosin uusiutuminen on harvinaista.
Avoimen dialogin malli on kuitenkin erityinen hoitomuoto, jonka toteuttaminen vaatii ammattikoulutusta. Siinä on useita osatekijöitä, mm. välitön apu, kuunteleminen (ei niin helppoa kuin luulisi), tapa jolla potilaan sosiaalinen verkosto otetaan mukaan jne. Tuossa teoksessa jota suosittelin tuolla ketjun alkupuolella, Jaakko Seikkulan ja Kauko Haarakankaan Psykoosi - uuteen hoitokäytäntöön kuvataan tarkkaan tätä työtapaa.
Seikkula tähdentää, että psykoosin alkuvaiheessa on saatava nopeasti oikeanlainen apu. Psykoottisella on lyhyt "aikaikkuna", muutaman päivän jakso, jolloin hän kykenee ottamaan vastaan tilaisuuden kertoa ymmärtävälle kuulijalle kokemuksestaan. Moni psykoosiin joutunut yrittääkin tätä, kertoo omin sanoin niille jotka haluavat kuulla siitä mitä hänelle tapahtuu. Hänen kertomansa nimetään kuitenkin harhaiseksi ja hänelle annetaan psyykenlääkettä, joka lamaannuttaa ajattelun ja tunteet. Potilaalla ei tällöin ole enää yhteyttä siihen sisäiseen kokemukseen, joka oli hänelle niin tärkeä että hän halusi kertoa siitä.
Seikkula sanoo, että jos em. lyhyt herkkyysvaihe psykoottisen ihmisen mielentilassa ohitetaan, voi kestää useita kuukausia tai paljon kauemminkin ennen kuin hän ehkä psykoterapiassa pystyy avautumaan uudelleen ja käsittelemään puheen kautta niitä vaikeita kokemuksia, jotka saivat purkautumistiensä psykoosissa.
Kokemusten käsitteleminen puheen avulla, ymmärtävän kuulijan avulla (mahdollisesti myös läheisten osallistuessa) auttaa ratkaisevasti psykooosissa toipumisessa ja vähentää sen uusiutumisriskiä.
Yksin on vaikea toipua psykoosista tai mistään muustakaan mielen ongelmasta. Koska ihminen on laumaeläin, sosiaalinen olento. Psyyken ongelmat syntyvät ihmisen yhteydessä muihin ja paranevatkin sen kautta.
Eli siis ne kylähullut ovat olleet heitteillä. Ilman apua, ilman kuulijaa, ilman puheoikeutta, hulluiksi ja harhaisiksi leimattuina. Stigmatisoituina kuten nykyajan psykiatriset potilaatkin. Nykyään erona on lähinnä se että oireet saa työnnettyä piiloon huumausaineiden tavoin vaikuttavien lääkkeiden avulla.
Pitää myös ottaa huomioon entisaikojen kylä- ja muista hulluista puhuttaessa se ympäristö, jossa he joutuivat elämään psykoosissa ja sen jälkeen. He eivät joutuneet syömään lääkkeitä, jotka vaurioittivat aivotoimintaa. He elivät kuitenkin stigmatisoivassa ja usein vihamielisessä sosiaalisessa ympäristössä. Kylähullu-traditiota romantisoidaan usein. Jos psykoosin saanut vietiin mielisairaalaan, olot olivat usein epäinhimilliset ja olisivat riittäneet sairastuttamaan terveenkin ihmisen.
(Näistä entisaikojen mielisairaalan oloista on mm. erittäin eläviä kuvauksia em. Seikkulan ja Haarakankaan kirjassa, jossa haastatellaan vanhoja mielisairaanhoitajia.)
Psykoosin kuten muidenkin psyykkisten ongelmien taustalla on usein perheen sisäisiä vääristyneitä valtarakenteita ja muita ihmissuhdeongelmia. Entisaikojen "hullut", jos eivät joutuneet mielisairaalaan, joutuivat useimmiten jäämään lapsuudenperheensä hoiviin. Eivät siis saaneet tilaisuutta irrottautua mahdollisesti vahingollisista varhaisista ihmissuhdekuvioistaan
Olen kuullut tuosta kirjasta, mutten ole lukenut sitä. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, vaikkei oletettavasti olekaan mukavaa luettavaa.
Kirjoitit ensimmäisen psykoosin pitkäaikaisuudesta tai pysyväksi jäämisestä. Onko sinulla tietoa, onko tämä entisaikojen jäänne, vai onko olemassa skitsofrenian muoto, joka voi aiheuttaa tuota vielä nykyäänkin? Ainakin hebefreenisen skitsofrenian ennuste on muita muotoja huonompi. Se alkaa useimmiten nuoremmalla iällä kuin muut skitsofrenian muodot ja etenee nopeasti. Näin siitä sanotaan Wikipediassa:
"Koska hebefrenia etenee nopeasti, se on yleensä vaikeahoitoinen. Jo parin vuoden kuluttua sairauden toteamisesta potilaan tunteet saattavat olla täysin latistuneet, hänen puheensa on vaikeasti ymmärrettävää eikä häneen saa kunnolla kontaktia. Kyseessä on krooninen sairaus, jonka oireita voidaan lieventää antipsykoottisella lääkityksellä. Yleensä vaaditaan sairaalahoitoa. Myös hoidettuun hebefreniaan liittyy psykoosioireiden uusiutumisen riski."
Olen joskus vuosia sitten lukenut omaisen kertomuksen nopeasti pahasti toimintakyvyttömäksi menneestä läheisestä, joka sitten elikin laitoksessa. Muu ei tilanne huomioon ottaen ollut mahdollista. Kyseessä ei ole mikään vuosikymmeniä vanha juttu eikä sairastunut ollut vanhempaa polvea. Siitä mieleeni on jäänyt, että on varmaankin olemassa jokin erityisen lamauttava skitsofrenian muoto.
En siis tiedä, onko nykyäänkin vielä mahdollista, että ihminen sairastuu ensimmäiseen psykoosiinsa, joka sattuu olemaan hebefreeninen skitsofrenia, ja on parin vuoden kuluttua esimerkiksi miltei puhumaton tai puhuu asiaankuulumattomasti. Tuntuu kuitenkin mahdottomalta, että tällaisesta tilasta kärsivää ihmistä voisi auttaa ensisijaisesti terapialla, koska terapia kestää vuosia, ja tuo sairaus puolestaan etenee nopeasti. Sairastuneet ovat kuvauksien mukaan jo ennen sairastumista usein ujoja ja omissa oloissaan viihtyviä, syrjäänvetäytyviäkin.
Olen jo vuosituhannen vaihteessa kuullut arvion, että skitsofrenia ei ole yksi sairaus, vaan siihen rypäs eri sairauksia, jotka vain muistuttavat toisiaan, mutta jotka saattavat johtua eri syistä. Voihan olla, että osa skitsofrenian muodoista on eteneviä aivosairauksia ja osa johtuu jostain muusta. Mikä on mielipiteesi tästä ja miten mielestäsi tuota hebefreenistä skitsofreniaa tulisi hoitaa?
"Järkyttävä tutkimustulos, josta näin lyhennelmän vastikään, on, että psykoosiin sairastuneet potilaat joutuivat uudestaan psykoosiin sitä todennäköisemmin, mitä kauemmin olivat syöneet lääkkeitä ennen niiden lopetusta. Tämä tulos on aivan päinvastainen kuin mitä psykiatrit ja hoitajat ovat kuorossa toitottaneet vuosikaudet. Jos lääkkeittä haluaa selvitä, pienin riski sairastua uudelleen olikin niillä, jotka olivat lopettaneet lääkityksen heti sairaalasta päästyä. Viiden vuoden kuluttua lääkityksen lopettaneiden riski oli järkyttävä seitsenkertainen, kun heti lääkityksen lopettaneiden riskin sanottiin olevan vain "jonkin verran" kohonnut. Vertailukohtana olivat koko ajan lääkkeitä syövät, joilla riski oli pienin. Kuitenkin lääkkeitä syövien elämänlaatu saattaa olla erilaisten sivuvaikutusten takia todella paljon huonompi tai heillä on merkittävästi kohonnut riski sairastua joihinkin fyysisiin sairauksiin, joten itse harkitsisin näiden tutkimustulosten valossa lääkkeiden monta vuotta jatkuvaa syömistä kahteen kertaan."
Tutkimustuloksen sijaan minua järkytti kyseisen tutkimuksen johtopäätökset. Siinä tutkijat suosittelevat kaikille potilaille jatkuvaa lääkitystä. Psykiatri Joanna Moncrieff on eräässä artikkelissaan tuonut esille, että kyseisessä tutkimuksessa ei kontrolloitu mitään muita psykoosin uusiutumiseen ja kuolleisuuteen vaikuttavia riskitekijöitä, kuin se, miten pitkään henkilöt olivat syöneet lääkkeitä. Tämä perusteltiin sillä, että hoidon kesto on riittävän hyvä mittari sairauden vakavuudelle, vaikka kyseessä oli potilaat, joita kaikkia alettiin seurata ensimmäisestä sairaalaan joutumisesta alkaen:
"Yet, in the present study, there was no effort to match patients on any potential risk factors. The authors reasoned that duration of antipsychotic treatment is a proxy measure of severity, but this seems unlikely since they were only looking at duration of treatment subsequent to the first hospitalisation. Therefore the matching conducted in this study is unlikely to have resulted in groups with similar levels of underlying risk factors for the outcomes of interest."
Lisäksi hän on tuonut esille, että kyseinen tutkimus oli time-to-event-analyysi, eli se loppui jokaisen henkilön kohdalla tapahtumiin, joita olivat tässä tutkimuksissa kuolema tai uusi sairaalajakso. Hänen mukaansa sekä lääkettä jatkuvasti syöneiden että lääkkeiden lopettaneiden keskuudessa suurin piirtein yhtä moni joutui uudelleen sairaalaan, mutta lääkkeen lopettaneet joutuivat sairaalaan aikaisemmin, minkä vuoksi heidän seurantajaksonsa oli lyhyempi. Hänen mukaansa tämä tulos on yhteneväinen aikaisempien tutkimusten kanssa, joiden mukaan lääkkeiden lopettaminen nostaa riskiä psykoosin uusiutumiselle, mutta ei sen kroonistumiselle.
Lisäksi, koska ihmisiä seuratttiin vain siihen saakka, kun hänen psykoosinsa uusiutui tai hän kuoli, kyseessä ei ollut varsinainen pitkäaikaistutkimus. Se ei kerro mitään siitä, mikä on esimerkiksi vieroituspsykoosissa sairaalaan vuoden sisällä joutuneiden ihmisten toimintakyky ja henkinen terveys kahdenkymmenen vuoden päästä. Keskimääräinen seurantajakso oli niillä, jotka eivät käyttäneet lääkkeitä lainkaan: 408 päivää, jatkuvasti lääkityillä 376 päivää. Myös tämä selittää osaltaan sen, miksi tutkimus on vahvasti ristiriidassa varsinaisten pitkäaikaistutkimusten, kuten Martin Harrowin tekemän tutkimuksen, kanssa. Niidenhän mukaan lääkkeen varhain lopettaneet voivat paremmin joka suhteessa, mutta vasta neljän vuoden jälkeen tutkimuksen alkamisesta.
https://joannamoncrieff.com/2018/05/05/a-commentary-on-the-finnish-analysis-of-outcomes-of-first-episode-schizophrenia/
Lisäksi tämän tutkimuksen yhteydessä on hyvä tuoda esille, että monien tutkimusten mukaan reseptilääkkeiden hakeminen apteekista ei vielä tarkoita sitä, että potilas söisi lääkkeensä. Hän voi hakea ne muodon vuoksi, koska häntä on peloteltu tukien menettämiselä tai pakkohoitoon joutumisella. Osuus on niin suuri, että se voi vääristää huomattavasti tuon tutkimuksen tuloksia, koska se perustuu reseptitietokantaan. Ottaen huomioon nämä kaikki puutteet ja edeltävät pitkäaikaistutkimukset, niin minä en kyllä suosittelisi lääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä, vaan päin vastoin.
"Jos (entisaikoina) psykoosin saanut vietiin mielisairaalaan, olot olivat usein epäinhimilliset ja olisivat riittäneet sairastuttamaan terveenkin ihmisen. "
Vastaisin tähän, että sama voi koskea nykyaikaa. Olen kokenut tuon osastoympäristön. Suhtautuminen psykoosipotilaisiin oli usein jopa huvittunutta ymmärryksen puutteessa, kylmäkiskoista ja äärimmäisen kontrolloivaa. Osastolla oli ilmapiiri, jossa jokainen potilas oli mahdollinen uhka - mielisairaat oli uhkia jonka taltuttamiseen oli olemassa lepositeet ja antipsykootteja mikäli käytös oli vähääkään suuriäänisempää, tavallisesta hillitystä poikkeavaa tai potilas osoitti suuttumusta tai ärsytti liikaa. Hoito oli mukavuudenhaluista hoitajille - ajattelu oli "halki, poikki ja pinoon". Asiat hoidetaan lääkkeillä ja piste. Jos ei yksi toimi, niin sitten toinen. Olosuhteilla ei niin väliä tai ihmiskohtaamisilla, kunhan lääkitys on kunnossa niin se on tärkeintä. Hoito on lääketieteen oppien mukaista, muusta viis. Kyseessähän on biologinen sairaus, kemiallinen epätasapaino, niin se pitää taltuttaa lääkkeillä. Psykoosioireisiin suhtauduttiin lähes pelolla ja ainoa tapa niiden purkamiseen oli, "otahan Matti lääkkeet. " Kaikki oireilu nähtiin lääkityksen puutteena ja osastolle paluut usein johtuivat lääkityksen puutteesta. Jos kuvitteellinen potilas Matti ei ottanut, vastaus oli "meidän on sitten pakko laittaa ne sinuun koska lääkärin määräys". Jos Matti ei tähän reagoinut, häneen kajottiin ja ne väkisin injektoitiin häneen ja Matti oli taas lauhkea kuin lammas. Matti oli lääkärin mielestä terveempi antipsykoottipöllyissä, koska näytti niin paljon rauhallisemmalta. Sillä mitä Matti sanoi ei ollut niin väliä, koska eihän Matti voinut mitään tietää. Hänen pyyntöihinsä lääkkeettömyydestä suhtauduttiin vähän ihmetellen ja huolet lääkkeistä olivat harhaluuloisia ajatuksia, ehkä mahdollisia psykoosin oireita. Kannatti mielistellä lääkäriä, jotta ovet osastolta aukeisivat ja pääsy pois olisi mahdollinen. Kotona voisikin sitten ilman jälkipuintia vaikka ajella lääkkeet alas, osastolla se ei ole mahdollista kun siellä annetaan hoitoa ja käydä mahdolliset traumansa läpi osasto-olosuhteista. Siellä saa tehdä mitä haluaa, lääkäri naurahti. Silloin ei kukaan enää ole vastuussa ja ei tarvi mennä lääkärin määräyksen mukaan. Heh heh.
Näön vuoksi pakkohoitopäätöksen kohdalla annettiin oikeus valittaa, mutta mitkä oikeudet lääketokkurassa olevalla potilaalla on nousta lääkärin päätöstä vastaan oikeasti? Käsittelyajan potilas on neuroleptattavana ja usein tahto murtuu huomattavan nopeasti. Hoito vie minkäänlaisen tahdon aika nopeaa pois. Oma kemiallinen aivojen toiminta muokataan sellaiseksi kun lääkäri haluaa, usein lääkkeiden negatiivisetkin vaikutukset kuten turtuneisuus ja aloitekyvyttömyys nähdään yksinomaa positiivisena asiana. Tai no - apatiahan on osa sairautta. Potilaan pitää tottua siihen, että tässä tilanteessa yhteiskunnassa nyt vain on mahdollista polkea vähän perusoikeuksia, jopa kehollista koskemattomuutta tietyissä tilanteissa ja sitä mitä aineita kehoon laitetaan. Kun sanotaan että jokaisella on ajattelun vapaus niin se ei koske pakkohoitopotilaita. Jopa heidän ajatteluaan ja aivojaan saa muokata kemiallisesti vastoin tahtoa aiheuttaen heidän elämänlaadulleen ja terveydelleen lisänä haittoja.
Osastopotilaiden erityisesti pakkohoidossa kohdalla oli paljon vastustusta ja huolta, joita myös pidettiin sairauden oireina. Potilaat tukivat toisiaan vitsaillen lääkkeistä "niin siitä tulee ihan kamala zombi olo. Hyi kauhea laitettiinko sulle sitä? Olin pihalla monta päivää!" "Koita kestää!" "Hyi se on ihan karsea lääke"
Osastopotilaiden kohdalla on ihan ok altistaa heidät lääkkeiden haittavaikutuksille jopa vastoin heidän lupaansa ja olla edes mainitsematta tarkalleen ottaen lääkkeiden haittoja. Siinä lääkäri vain nyt punnitsee haitat ja hyödyt ja potilashan nyt ei niistä juuri mitään tietäisi kumminkaan.
Kun potilas menee huonompaan suuntaan lääkkeillä, se nyt vain on osa potilaan sairautta. Kaikenlainen potilaan edistyminen on tietenkin lääkkeiden syytä.
Mahdollisiin traumaattisiin kokemuksiin mitä potilas kertoo osastolta saatettaan suhtautua "mutta se oli vain sinun parhaaksesi". "Onpa ikävää, koita ajatella jotain muita juttuja" "Älä mieti niin paljon lääkkeitä". Siihenkään ei otettu mitään kantaa, että hoitotavat saattoivat aukaista traumoja potilaan elämästä.
Tässä ihan osuva kuunnelma nykyajan biologisen paradigman mukaisesta hoidosta ja osastokulttuurista Englannissa: https://www.bbc.co.uk/programmes/b0bgmy06 Pätee hyvin myös Suomeen, monellekin osastolle. Kupittaa oli vain julkinen esimerkki siitä, että ei se Suomessakaan monesti toimi. Syitä voi miettiä ja tuossa on mietittykin.
Kun suositellaan hakemaan apua, kannattaisi aina miettiä mitä se apu pitää sisällään. Itse en enää koskaan menisi osastolle, en suljetulle enkä avopuolellekaan. En tiedä mitä ne voisivat edes minulle tarjota hädässä koska en halua lääkkeitä enää koskaan kokemuksieni takia.
Pikakommentti, palaan ehkä myöhemmin asiaan jos/kun löydän enemmän lähteitä:
Hebefreniaa pidetään tosiaankin vaikeimpana skitsofrenian muotona. Mutta kuitenkin kaikissa noissa esimerkkitapauksissa, joista monissa psykiatrian kirjoissakin kerrotaan, joissa henkilö on jäänyt pitkään psykoottiseksi, pätee että todennäköisesti hän ei ole saanut oikeanlaista terapiaa
eikä oikeaan aikaan. Kun psykoosin hoito sairaaloissa yleensä on sitä mitä se perinteisesti ja yhä on, sekä Suomessa ja muualla, niin siihen ei yksinkertaisesti sisälly sellaista hoitoa joka voisi tehokkaasti ja pysyvästi auttaa toipumaan psykoosista. Niin ettei se todennäköisesti uusiudu, ja ettei lääkkeitä tarvita.
Avoimen dialogin malli on tästä poikkeus, ja siis tutkitusti tehokas. Vastaavia hoitomuotoja on esim. Italiassa.
Kun kerran jää asumaan laitokseen, siellä ei ole tarjolla sellaista terapiaa ja muita siihen liittyviä, tarpeellisia tukimuotoja (perheterapia ym.) joiden avulla voisi toipua, ainakaan hyvin.
Ja kun pääsee laitoksesta, on yleensä vastassa sellainen todellisuus, mikä myöskään ei tue toipumista.
Avoimen dialogin mallissa on periaatteena nimenomaan se, että psykoosin "aikaikkunaa" hyödynnetään. Seikkulan ym. kirjassa Psykoosi - uusi hoitomuoto kuvataan hyvin havainnollisesti, kuinka potilas yrittää avautua hoitohenkilökunnalle, ja nämä joko kuuntelevat tai eivät, ja mitä seuraa. Jos ihmistä ei kuulla silloin kun hän on valmis kertomaan, vaan hänet ohitetaan, tilaisuus ei toistu ehkä pitkään aikaan. Ihminen ei saa enää itse yhteyttä tunteisiinsa, eikä pysty niitä sen vuoksi kenellekään enää kertomaan.
Seikkula kertoo kirjassa yhdenkin aika surullisen esimerkin, miten ihminen koettaa kertoa hoitokokouksessa ajatuksiaan ja kokemuksiaan ongelmatilanteeseen liittyen, mutta hänet ohitetaan. Se on hienovaraista sivuuttamista: keskustellaan kyllä näennäisen auttavaisesti ja empaattisestikin, mutta kiinnitetään huomio tilanteen muihin aspekteihin kuin siihen, mitä ihminen yrittää kertoa tapahtumien merkityksestä hänelle itselleen. Koetetaan määritellä ulkoa päin, mitä ihmisen tulisi kokea.
Ja avoimen dialogin hoitomallihan on kokonaisuus, jossa on paljon muitakin tekijöitä tämän lisäksi, mm. ihmisen lähipiirin huomioiminen oikealla tavalla.
Sitä paitsi. Kun kysyit diagnoosilähtökohdasta (hebefreeninen), niin tutkimukset osoittavat että psykiatriset diagnoosit eivät ole kovin valideja, eivätkä edes reliaabeleja. Lääkärit havainnoivat eri tavoin samaa potilasta, ja myös tilanne vaikuttaa paljon siihen mitä ihminen kertoo tai miten hän käyttäytyy.
Siinä vaiheessa kun hebefreniadiagnoosi annetaan on taustalla pitempään jatkunutta syrjäänvetäytymistä ym. Eli henkilöllä on ollut pitkään vaikeuksia, joihin hän ei ole saanut apua, ainakaan riittävää. Tällaisessa tilanteessa kun joutuu psykoosiin, monenlaisia herkkyyskausia avun vastaanottamiselle on jo ohitettu. Luottamus muihin ihmisiin on voinut murentua monessa vaiheessa. Psykoosi on silloin vain piste i:n päälle.
Diagnoosileima vaikuttaa tietenkin suoraan myös hoitoon jota ihmiselle annetaan. Hebefreniadiagnoosin saaneelle tuskin tarjotaan kovin tehokkaita hoitoja, ja ei ainakaan kovin pitkään, kun ennuste on niin pessimistinen.
Tämänkin vuoksi mielen ongelmista tehdyt lääketieteelliset diagnoosit ovat hyvin vaarallisia. Harva potilas tai hänen läheisensä edes ymmärtää, mitä niistä voi seurata potilaalle, ja
kuinka helposti lääkärit voivat niissä erehtyä.
Ja lopuksi vielä, kun sanoit että "voi olla vaikea hoitaa terapialla" niin terapiamuotoja on hyvin monenlaisia. Kaikki ei suinkaan ole sitä tavanomaista, missä ihmisen odotetaan kykenevän keskustelemaan "tämän maailman realiteeteissa". On myös erityisesti psykoosista kärsiville suunniteltua terapiaa. Ja monet hyvät terapeutit pystyvät muokkaamaan työtapaansa potilaan lähtökohtiin sopivaksi. Psykoosissa olevaakin voi auttaa psykoterapialla, jopa esimerkiksi silloin kun hän ei lainkaan puhu. Tästä on esimerkkitapauksia.
Toivottomuuteen ei siis pitäisi olla syytä. Ainoa mikä toivottomuutta saattaa
perustellusti aiheuttaa, on tämä jäykkä ja potilaan edusta loppupeleissä aika vähän piittaava terveydenhuoltojärjestelmä!
Lisäys: Kommenttini oli tarkoitettu nimimerkille Haluaisin.lukea.
Nimimerkin psych.patient kirjoitus kuvaa hyvin sitä prosessia missä mielen ongelmat pahenevat hoidon myötä. Ajan mittaan pahenevat tietysti myös diagnoosit. Moni on varmaan aivan turhaan saanut sellaisenkin vakavan diagnoosin kuin hebefrenia...
Yksi tarkennus vielä. Kun kirjoitin :
"Seikkula kertoo kirjassa yhdenkin aika surullisen esimerkin, miten ihminen koettaa kertoa hoitokokouksessa ajatuksiaan ja kokemuksiaan ongelmatilanteeseen liittyen, mutta hänet ohitetaan. Se on hienovaraista sivuuttamista: keskustellaan kyllä näennäisen auttavaisesti ja empaattisestikin, mutta kiinnitetään huomio tilanteen muihin aspekteihin kuin siihen, mitä ihminen yrittää kertoa tapahtumien merkityksestä hänelle itselleen. Koetetaan määritellä ulkoa päin, mitä ihmisen tulisi kokea. "
Seikkulan kirja johon viittaan tässä on Dialoginen verkostotyö eikä Psykoosi - uusi hoitomuoto.
Kyseisen esimerkkipotilaan hoito ei kirjan mukaan edennyt hyvin. Eikä ihmekään. Keskustelukatkelmasta käy selvästi esiin miten hoitajat pyrkivät kontrolloimaan ja arvioimaan, sen sijaan että olisivat kiinnostuneita potilaan kokemuksesta.
Haluaisin lisäksi nähdä sen, kun joku vaikeahoitoinen, pitkään osastolla/laitoksesa ollut potilas, laitettaisiin erilaiseen ympäristöön, erilaisin lähestymistavoin, jossa pääasia ei olisi kontrolli ja henkilön maailman määrittely muiden toimesta ja mietittäisiin jotain biologian ulkopuolelta olevia hoitotapoja. Tietenkin elintapoihin kiinnitettäisiin huomiota, koska ilman terveyttä tuskin on mielenterveyttäkään. Kenties jo vuosia ylöshilattuja lääkityksiä hitaasti halliten purettaisiin, jos niitä käyttäessä potilas ei olisi edistynyt. Potilasta ei arvioitaisi rivien välistä toivottomaksi tai vaikkapa hajanaiseksi ja hän ei joutuisi jatkuvien arviointien kohteeksi, vaan enemmän häntä pyrittäisiin ymmärtään ja löytämään kommunikaatioreittejä ja antaa myös hänelle tilaa itse määritellä kokemaansa. Tietenkin osa voi olla niin huonossa kunnossa, että dialogi voi olla vaikeaa eikä onnistu, mutta tällöin mentäisiin siinä kehikossa, mikä potilaalle olisi mahdollista. Mahdollisiin traumaattisiin kokemuksiin pureuduttaisiin.
Tietenkin voi miettiä jo jos alunalkujaankin potilasta olisi hoidettu dialogisemmalla empaattisemmalla menetelmällä jossa ihmiskohtaamiset saattaa osin korvata pillerit niin sillä olisi kenties ehkäisty päätymistä erittäin huonoon tilaan. Kenties jossain vaiheessa asioita voi olla vaikea korjata.
Itse olin huonoimmassa jamassa potilas mitä pidettiin vaikeahoitoisena. Mikään hoitotoimenpide (lääkkeet) ei tuottanut tuloksia. Itseasiassa minulla on suuri epäilys, että lääkkeet aiheuttivat suurta harmia minulle siinä tilassa ja myöskin hankaloittivat asioiden käsittelemistä. Mikä minua auttoi voimaan paremmin oli tukiverkosto omasta takaa, joka suhtautui kriittisesti hoitoon, jossa menin huonompaan kuntoon. Ilman sitä tuskin olisin selvinnyt ja ties missä kunnossa olisin ollut. Kokemus on jättänyt hyvin kriittisen suhtautumistavan mielenterveyspalveluihin. Jossain vaiheessa vaan tajusi keskellä lääkkeiden naukkailua että tämä ei vaan toimi.
No niih. Laitan tämän tänne erikseen, koska ylempänä se saattaa jäädä niiltäkin lukematta, joille haluan vastata. Jatkan siis omaan, aiempaan kirjoitukseeni, jossa mm. kirjoitin yllättyväni, jos huumeidenkäyttöön liittyvät psykoosit kytkeytyisivät geneettiseen alttiuteen ja esitin arvelun, että epigeneettisillä muutoksilla olisi osuutta skitsofrenian synnyssä.
Menin ja googlasin hakusanoilla "epigeneettinen" ja "skitsofrenia", koska tarkemmin asiaa ajateltuani alkoi vaikuttaa erittäin epätodennnäköiseltä, etteikö tätä asiaa olisi jo tutkittu. Ja olikin.
Vaikka mielessäni olikin lähinnä amfetamiinipsykoosi ja lisäksi hallusinatorisiin huumeisiin liittyvät psykoositilat, niin nyt on kai aika olla yllättynyt, kun kerran niin lupasin. Äsken lukemani katsauksen mukaan ainakin kannabiksen käyttö lisää merkittävästi skitsofreniaan sairastumisen todennäköisyyttä, jos suvussa on psykoosisairauksia. Myös tupakoinnilla sanotaan olevan riskiä nostava vaikutus.
Muita riskitekijöitä artikkelin mukaan ovat nuoruusiän päihteiden käyttö, sikiöajan ja varhaislapsuuden D-vitamiinin tai folaatin puutos, -infektiot ja -aliravitsemus. Myös mm. immuunijärjestelmä ja suolistobakteerit mainitaan. Lisäksi riskitekijöitä ovat lapsuusiän stressi, kaltoinkohtelu, koulukiusaaminen, syrjäytyminen, kielteinen minäkuva ja uhkaava ympäristö.
Perinnöllistä aspektia pidetään kiistattomana. Viittauksena näyttää kylläkin olevan kaksostutkimus, heh. Lisäksi puhutaan tuhansista geenimuodoista, jotka kuulemma muodostavat sairastumisalttiuden perustan. Mainitaan myös joitakin harvinaisia suuren riskin geenimuutoksia, mutta näistä seuraa tai ainakin voi seurata skitsofrenian lisäksi myös neurologisia oireita.
Juttu on lyhyt, siinä pohjustetaan kaiketi SuPer-tutkimusta, mutta tuon jutun mukaan skitsofrenian syntymiseen vaikuttaa melkoinen joukko osatekijöitä.
Positiivista jutussa oli, että vaikka geneettinen alttius onkin olemassa, sen sanotaan olevan dynaaminen, eli se voi kaiketi muuttua ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta. Epigeneettiset tekijät ovat merkittävässä roolissa.
Kiinnostaisi nyt, mitä mieltä se kirjoittaja on tästä, joka kirjoitti, ettei tuollaisessa useita tuhansia SNP:eja käsittäneessä tutkimuksessa tai parissakaan löytynyt perusteita skitsofrenian perinnöllisyydelle. Jutussa oleva viite vaikuttaa lehden tasosta päätellen erittäinkin luotettavalta (julkaistu Naturessa). Onkohan kyseessä saman aineiston jälkipuinti tai siitä ja muista vastaavista tehty meta-analyysi, kuin mitä sinä olit katsonut?
Viite on tämä:
44 Schizophrenia Working Group of the Psychiatric Genomics Consortium. Biological Insights from 108 schizophrenia-associated genetic loci. Nature 2014;511:421–7.
Itse juttu on Lääkärilehdestä.
"Äsken lukemani katsauksen mukaan ainakin kannabiksen käyttö lisää merkittävästi skitsofreniaan sairastumisen todennäköisyyttä, jos suvussa on psykoosisairauksia."
En mitenkään tässä vähättele siis kannabiksen haitallisuutta joillekin, mutta toisaalta ihmettelen suuresti sitä, kuinka psykiatriassa kannabis on nostettu tällaiseksi möröksi ja joksikin erityisen uhkaavaksi psykoosiriskiä ajatellen. Varmasti heidän kannattaisi tutkia myös ihan omien rohtojensa vaikutukset psykoosin puhkeamiselle. Tulisi montakin mieleen. Ja niiden vieroitusoireet, jotka voivat olla ihan äärimmäisen stressaavia. Koettu on.
Olisi huvittavaa, kun tehtäisiin esimerkiksi tutkimuksia, bentsodiatsepiinien tai ADHD-stimulanttien käytön yhteys psykoosin puhkeamiselle, kun olisi kyse ihmisestä, jonka suvussa on psykoosisairauksia. Mutta eihän ne sentään, kun ne ovat ihan lääkärin määräyksellä.
Kannabiksen vaarallisuuteen verratuna bentsoihin, stimulantteihin ja opiaatteihin otti kantaa myös DSM:ää tehnyt psykiatri Allen Frances twitterissä näin: https://twitter.com/allenfrancesmd/status/1001569080674078726 Hän piti niitä vaarallisempana kuin kannabista.
Nään itseasiassa merkittäväksikin riskiksi erityisesti matalalla kynnyksellä, runsaasti ja pitkäaikaisesti ja nuorena määrätyt psyykenlääkkeet psykoosioireita ajatellen.
Kaikki psykoaktiivisia vaikutuksia tekevät aineet tuntuisi voivan laukaista psykoosia joillakin, erityisesti runsaasti käytettynä, joilla on ehkä jonkinlainen alttius siihen. Jopa kahvi ja tupakka. Toki voimakkaammat aineet, jotka merkittävämmin vaikuttaa aivojen kemioihin ja aiheuttaa vieroitusoireita ja haittavaikutuksia tuntuisivat olevan tässä merkittävämmässä roolissa. Jotkut lääkkeet voi itsestään laukaista psykoottista käytöstä.
Lääkkeiden uhista mielenterveydelle on esimerkki esimerkiksi nuoren tytön tarina, jossa hän joutui jo nuorena useampien psyykenlääkkeiden kierteeseen. Tämä ei päättynyt hyvin, mistä kertoo hänen äitinsä, joka epäili tytön olleen psykoosissa rivakoiden lääkevaihdosten seurauksena ja kärsineensä suurista lääkehaitoista mitkä johtivat hänen kuolemaansa. https://rxisk.org/kidnapped-natalies-story/
Tai tanskalaisen Luisen tarina, joka on myös hyvin traaginen kertomus mielenterveyshoidosta ja mitä jatkuvasta lääkinnästä voi seurata lapsuusaikana, mikä johti koko elämän lääkekiereisiin. Hänen kohdallaan myös mielenterveyshoito saattoi altistaa kuolemalle. https://davidhealy.org/doctor-munchausen-dear-luise/
Tämä on yksi kamalimmista tarinoista mitä lääkkeistä voi seurata lapselle https://www.madinamerica.com/2017/12/my-daughters-story/
Toki kaikki nämä olisi voinut tulkita niin että no, se oli vaan potilaan mielisairaus. Se on mistä perspektiivistä katsoo. Ja etsiä syitä näistä :
"Muita riskitekijöitä artikkelin mukaan ovat nuoruusiän päihteiden käyttö (.....lasketaanko lääkkeet?.....), sikiöajan ja varhaislapsuuden D-vitamiinin tai folaatin puutos, -infektiot ja -aliravitsemus. Myös mm. immuunijärjestelmä ja suolistobakteerit mainitaan. Lisäksi riskitekijöitä ovat lapsuusiän stressi, kaltoinkohtelu, koulukiusaaminen, syrjäytyminen, kielteinen minäkuva ja uhkaava ympäristö." No, uhkaava ympäristö ainakin löytyy osastomaailmasta.
Kannattaisi monen lääkärin lukea nuo tarinat ja miettiä myös nykyajan lääketieteen osuutta ihmisten kärsimykselle.
Samaisessa Lääkärilehdessä näkyy olevan otsikko: "Opioidien käyttöhäiriö skitsofreniapotilailla lisää riskiä toistuviin psykiatrisiin sairaalahoitoihin"
Olet siis oikeassa, että myös lääkeaineilla on psykoosiriskiä nostava vaikutus.
Vieroituspsykoosikin johtuu lääkkeistä. Alan ihminen selitti, että jos tervekin ihminen söisi neuroleptejä aikansa ja lopettaisi ne seinään, hän voisi joutua psykoosiin. Ei paljon naurata.
Entä kuinkahan suuri osa masennuslääkkeiden laukaisemista manioista, psykoottisistakin sellaisista, olisi voitu kenties estää olemalla lainkaan aloittamatta masennulääkekuuria?
"Kiinnostaisi+nyt,+mitä+mieltä+se+kirjoittaja+on+tästä,+joka+kirjoitti,+ettei+tuollaisessa+useita+tuhansia+SNP:eja+käsittäneessä+tutkimuksessa+tai+parissakaan+löytynyt+perusteita+skitsofrenian+perinnöllisyydelle.+Jutussa+oleva+viite+vaikuttaa+lehden+tasosta+päätellen+erittäinkin+luotettavalta+(julkaistu+Naturessa).+Onkohan+kyseessä+saman+aineiston+jälkipuinti+tai+siitä+ja+muista+vastaavista+tehty+meta-analyysi,+kuin+mitä+sinä+olit+katsonut?"
Korjaan+väitettäni+siinä+mielessä,+että+tämä+Nature-lehdessä+julkaistu+Genome+Wide+Association+-tutkimus+kyllä+löysi+tilastollisesti+merkitseviä+yhteyksiä+(p-arvo+0.00001)+ja+niistä+uutisoitiin+näin:+
"Identifying+these+mechanisms+is+therefore+a+critical+step+towards+improving+the+outcomes+for+those+with+the+disorder.+In+the+largest+genetic+study+of+its+kind,+published+in+Nature,+we+discovered+not+just+a+few,+but+more+than+100+specific+regions+–+or+loci+–+of+the+genome+which+contain+genes+that+affect+risk,+and+have+been+able+to+identify+a+genetic+link+to+a+protein+that+is+the+only+known+target+in+schizophrenia+drug+treatment."
Tutkijat+löysivät+100+spesififiä+aluetta+-tai+lokusta,+genomissa,+jotka+sisältävät+riskiin+vaikuttavia+geenejä.+Tämä+oli+tutkijoiden+mielestä+merkittävä+löydös.++Psykiatri+Joanna+Moncrieff+kuitenkin+kirjoittaa+tutkimuksesta+näin:+
"The+recent+headlines+were+generated+by+a+paper+which+reports+a+Genome+Wide+Association+study+in+a+combined+sample+consisting+of+tens+of+thousands+of+people+diagnosed+with+schizophrenia+and+controls+(4).+Nine+and+a+half+million+SNPs+were+examined.+Out+of+these+millions+of+SNPs,+128+were+statistically+significantly+more+common+in+people+diagnosed+with+schizophrenia,+using+a+‘p’+value+of+0.00001+to+correct+for+the+large+number+of+tests+conducted.+These+128+SNPs+were+then+mapped+to+108+chromosomal+regions+or+‘loci’,+most+of+which+had+never+previously+been+thought+to+have+anything+to+do+with+schizophrenia.+The+paper+provides+no+odds+ratios+or+other+measure+of+the+strength+of+the+associations+between+the+SNPs+and+having+a+schizophrenia+diagnosis,+but+the+lead+researcher+confirmed+that+each+genetic+loci+was+associated+with+an+increase+in+the+risk+of+schizophrenia+of+approximately+0.1%+(5).+Using+a+method+dependent+on+multiple+assumptions+(Risk+Profile+Scores),+the+maximum+amount+of+variation+explained+by+a+combination+of+the+genes+identified+was+3.4%+(4)."
https://joannamoncrieff.com/2014/09/01/a-critique-of-genetic-research-on-schizophrenia-expensive-castles-in-the-air/
Eli+toisin+sanoen+tutkijat+eivät+käyttäneet+tuossa+julkaisussa+mitään+ristitolosuhdetta+kertomaan+siitä,+miten+vahva+vaikutus+näillä+alueilla+on+skitsofreniariskiin.++Kyseessä+on+tilastollisesti+merkitsevä+yhteys+mikä+tarkoittaa+vain+sitä,+että+otetaan+sen+ja+sen+verran+suuri+riski,+että+yhteys+johtuu+sattumasta.+Tässä+yhteys+ei+johdu+sattumasta+lähes+100+%+varmuudella,+mutta+on+hyvin+liioteltua+sanoa,+että+se+välttämättä+edes+liittyisi+suoraan+skitsofreniaan+ja+että+näitä+spesifejä+alueita+esiintyisi+edes+suurella+osalla+skitsofreenikoista.+Siksi+riskit,+eli+se,+miten+paljon+lokus+nostaa+riskiä+kuulua+skitsofreenikoiden+ryhmään,+ovat+niin+olemattomia.++Tämä+ei+estänyt+tukijoita+julkaisemasta+omaa+tutkimustaan+ylistäviä+johtopäätöksiä.++
Jokainen+lukija+voi+tehdä+noista+kirjoituksista+omat+johtopäätöksensä.+Jos+kokee,+että+maksimissaan+3,4%+selitysosuus+skitsofrenian+vaihtelulle+populaatiossa+on+merkittävä+geneettinen+yhteys+(kuten+tutkijat),+niin+on+varmasti+yhtä+mieltä+monien+tutkijoiden+ja+lääkärien+kanssa.+Tämä+tulkinta+on+hallitseva+konsensus,+en+sitä+kiellä+ja+se+näkyy+kyllä+vahvasti+siinä,+miten+skitsofrenia+määritellään+ja+miten+sitä+lähestytään+tutkimuskohteena.+Lähemmäs+nollan+prosentin+perinnöllisyysarvio++on+siis+merkittävä+yhteys,+kunhan+se+on+tilastollisesti+merkitsevä.
Olen+lueskellut+kyllä+enemmänkin+kaksostutkimusten+ja+molekyyligeneettisten+tutkimusten+kritiikkkiä.+Minulle+on+tullut+niistä+sellainen+mielikuva,+että+etenkin+skitsofrenian+perinnöllisyyteen+liittyvissä+tutkimuksissa+vaikuttaa+myös+paljon+ideologia,+joka+vaikuttaa+huomattavasti+itse+tutkimusten+tekoon,+mutta+erityisesti+tulosten+raportointiin+ja+johtopäätöksiin.+Tuo+Genome+Wide+Association+-tutkimus+ja+sen+tulosten+julkaisu+on+vain+yksi+esimerkki+tästä.+Näihin+kriittisiin+näkökulmiin+ei+tavallinen+lukija+koskaan+törmää,+koska+niitä+ei+tuoda+esille+missään.++Myös+molekyyligeneettisissä+tutkimuksissa+tutkijoilla+on+tapana+liiotella+löytämiään+tuloksia+ja+tehdä+niistä+pitkälle+meneviä+johtopäätöksiä.+Koska+tällaisten+tutkimusten+kritisointi+edellyttää+tietenkin+tutkijan+taustaa+tai+ainakin+hyvin+syvällistä+ymmärrystä+aiheesta+ja+tilastotieteestä,+niin+eihän+niitä+kukaan+maallikko+pysty+kyseenalaistamaan.+On+helppo+muodostaa+mielikuva+skitsofrenian+vahvasta+geneettisesti+periytyvyydestä+noiden+tutkimusten+julkaisujen+pohjalta,+vaikka+johtopäätösten+takana+on+monien+kriitikkojen+mielestä+pelkkää+ilmaa.+Heikot+tilastolliset+yhteydet+molekyyligeneettisessä+tutkimuksessa+tuottavat+myös+valtamediassa+valtavia+lööppejä,+joissa+julistetaan+uudestaan+ja+uudestaan+vuosikymmenestä+toiseen+taas+skitsofreniageenien+löytyneen.+Kyse+on+biologiasta+pikemminkin+uskontona+tai+ideologiana,+johon+ihmiset+ovat+niin+hurahtaneet,+etteivät+he+näe+niin+sanotusti+metsää+puilta.++Esimerkiksi+psykologian+tohtori+Noel+Hunter+on+kirjoittanut+mielenkiintoisen+artikkelin+eräästä+toisesta+Nature-lehdessä+julkaisusta+geenitutkimuksesta,+josta+monet+angosaksiset+lehdet+saivat+revittyä+seuraavia+otsikoita:+
“New+study+helps+explain+cause+of+schizophrenia”+–+CNN
“Researchers+say+they’re+now+closer+than+ever+to+understanding+the+science+behind+schizophrenia”+–+The+New+York+Times
“Scientists+open+the+‘black+box’+of+schizophrenia+with+dramatic+genetic+finding”+–+The+Washington+Post
Nämä+tutkijat+itse+käyttävät+vähän+aivan+samaa+reduktionistista+retoriikkaa+kuin+natsitohtorit+1930-luvulla,+jonka+mukaan+kaikki+johtuu+suoraan+geeneistä.++He+kuvaavat+skitsofreniaa+tutkimuksessaan+perinnölliseksi+aivosairaudeksi,+jonka+patogeeniset+mekanismit+ovat+tuntemattomat,+Sitten+he+väittävät+löytäneensä+tämän+mekanismin+löytäessään+heikon,+skitsofrenian+riskiä+0,+25+%+nostavan+geneettisen+variantin,+joka+liittyy+ihmisen+immuunipuolustukseen+ja+aivojen+kehittymiseen+nuoruudessa.++Kyseinen+geeni+on+yhteydessä+nuoruudessa+tapahtuvaan+normaaliin+prosessiin,+eli+synaptisten+yhteyksien+karisutumiseen+aivoissa,+minkä+on+havaittu+skitsofreenikoilla+olevan+poikkeavan+voimakasta+keskimäärin.+Tämän+pohjalta+on+kehitetty+hypoteesi,+jonka+mukaan+skitsofrenia+johtuu+liiallisesta+synaptisten+yhteyksien+karisutumisesta.+Noel+Hunter+kuitenkin+tuo+esille,+että+tuo+ilmiö+ja+siihen+liittyvät+reaktiot+voivat+todennäköisesti+johtua+epigeneettisistä+muutoksista,+jotka+ovat+taas+erinäisten+psyykkisten+traumojen+laukaisemia.+
https://www.madinamerica.com/2016/02/breaking-news-the-cause-of-schizophrenia-finally-discovered/
Olen yhtä mieltä siitä, että nuo otsikoinnit ovat tulokseen nähden yliampuvia jos eivät peräti naurettavia sen perusteella mitä kirjoitat tutkimustuloksesta. On erittäin valitettavaa, että näitä julkaistaan luotettavina pidetyissäkin lehdissä, ja ne voivat jäädä "totuuksina" mieliin sellaisille, jotka näkevät elämänsä aikana tasan tuon yhden otsikon skitsofreniasta.
Tässä suomenkielisessä uutisessa puhutaan samasta tutkimuksesta, ja tämä johtaa lukijan mielestäni aivan harhaan antamalla ymmärtää, että koko skitsofrenia on nyt selvitetty sairaus. Vai mitä olet mieltä lauseesta "Muun muassa Broad Instituten, Harvardin lääketieteellisen laitoksen ja Bostonin lastensairaalan yhteistutkimuksessa selvisi, että skitsofrenian takana on niin kutsuttu ”synaptinen leikkaus” ja siihen perityt geenivariantit"?
https://www.terve.fi/artikkelit/84436-tutkimusryhman-kova-vaite-skitsofrenian-perimmainen-syy-vihdoin-selvitetty
No, kyseessä ei ole mikään luotettavana pidetty aviisi (nettijulkaisu Terve), mutta monet tuotakin lukevat. Tuo ilmestyi luettavaksi googlaamalla sanaa "C4 geeni".
Kuitenkin tuo tutkimus, josta noita otsikoita on revitty, tuli useita kertoja vastaan tuossa lueskellani. Sitä pidetään nähdäkseni joka tapauksessa varsin merkittävänä löydöksenä. En ole lukenut itse tutkimusta, mutta synapsien liiallinen väheneminen aivoista kyllä kuulostaa sellaiselta tekijältä, joka voi nostaa vaikka minkälaisen häiriön todennäköisyyttä. Ensimmäisenä tulee mieleen dementoituminen.
Syynä tutkimuksen merkittävyyteen ei kuitenkaan ole "skitsofrenian syyn löytyminen", vaan se, että ensimmäistä kertaa on pystytty tarkasti selvittämään yhden mahdollisesti skitsofreniaan johtavan geenimuutoksen/muutosten seuraukset molekyylitasolla. Eli tiedetään, että C4A- ja C4B-geenien tietyt muodot johtavat eroihin näiden geenien tuottamien proteiinien määrissä, ja tämä puolestaan synapsien liialliseen karsiutumiseen. Tämä on demonstroitu hiirikokeissa.
Nämä tutkimuksessa löydetyt geenivariantit paikallistuivat juuri GWAS:ien avulla. Havaittiin, että skitsofreenikoilla on tällä alueella yhden nukleotidin muutoksia, ja lähellä sijaitsivat C4-geenit joissa oli vastaavasti eroja jne.
On kuitenkin typerää sanoa, että skitsofrenian syy olisi selvitetty, kun on paljon muitakin geneettisiä poikkeamia, jotka liittyvät skitsofrenian syntymiseen, esimerkiksi kromosomipoikkeamia ja pienempiä deleetioita. Näihin liittyy usein tai joissain tapauksissa jopa aina mm. neurologisia oireita ja esimerkiksi kehityksen viivästymistä, mutta yhtä kaikki myös skitsofreniaa. Tarkoitan siis, että vaikka skitsofreniaa tarkasteltaisiinkin nimenomaan geneettisestä näkökulmasta, sekään ei (enää?) tue tuollaisia yhden ainoan selittävän geenimuutoksen malleja.
En ole lukenut tuota alkuperäistä tutkimusta, olen lukenut vain sen kuvauksia muista artikkeleista. Voitko kertoa, kuinka suurta osaa skitsofreenikoista tuo synapsien karsiutuminen koskee?
Olisi paljon muutakin kommentoitavaa, mutta niistä ehkä myöhemmin.
Tässä+tutkimuksessa+oli++johtopäätöksissä+oli+kaksi+yliampuvaa+elementtiä:+1)+yleistettiin+pienen+tilastollisen+todennäköisyyden+koskemaan+koko+ryhmää,+2)+tehtiin+tästä+pienestä+tilastollisesta+yhteydestä+sellaisia+tulkintoja,+jotka+eivät+ole+ilmeisiä.+Luotiin+oletus+kausaalisuhteesta,+vaikka+sellaista+ei+voi+tuon+tutkimuksen+pohjalta+päätellä.+Päättelyketju+etenee+tällöin+vähän+samalla+tavalla+kuin+väittäisit+kiven+kovaa,+että+jäätelönsyönti+aiheuttaa+hukkumiskuolemia.++Itse+asiassa+tämä+päättely+olisi+sentään+jotenkuten+perusteltua,+koska+jäätelönsyönnin+ja+hukkumiskuolemien+välillä+on+Suomessa++paljon+vahvempi+yhteys,+kun+mitä+molekyyligeneettisissä+tutkimuksissa+yleensä+löydetään.+Tätä+päättelyä+tutkijat+käyttävät+erityisen+ahkerasti+skitsofreniaa+koskevissa+molekyyligeneettisissä+tutkimuksissa.+Ei+ole+kovin+järkevää+lähteä+saivartelemaan+mistään+kromosompoikkeamista+ja+pienemmistä+deleetioista,+koska+ne+ovat+yleisellä+tasolla+niin+heikosti+yhteydessä+skitsofreniaan+(jos+lainkaan),+että+yhteys+johtuu+todennäköisemmin+jostain+muusta,+irrelevantista+asiasta.+Keskivertoeroja+on+mahdollista+löytää,+kun+otat+huomioon,+että+tähän+kategoriaan+luokitellut+ihmiset+ovat+keskimäärin+huono-osaisempia.++Jos+olet+tarkoitushakuinen+tutkija+ja+ensiijainen+pyrkimyksesi+on+löytää+skitsofreniageenit,+niin+et+ota+näitä+tekijöitä+huomioon.
Kyseinen+Sekar+et.+alin++tutkimus++ja+siihen+liittyvät+johtopäätökset+kärsivät+tästä+nimenomaisesta+ongelmasta,+ja+sitä+Noel+Hunter+käsittelee+tuossa+artikkelissaan.++Synpatisten+yhteyksien+karsiutuminen+varhaislapsuudessa+ja+nuoruudessa+on+aivan+normaali+prosessi,+eikä+viittaa+itsessään+dementiaan+eikä+muuhunkaan+sairauteen.+Ihmisen+synaptisten+yhteydet+karsiutuvat+myös+silloin,+kun+niitä+ei+käytä.+Jos++esimeriksi+kärsit+kroonisesta+yksinäisyydestä,+sellaiset+synaptiset+yhteydet+karsiutuvat,+jotka+liittyvät+empatiaan+ja+sosiaaliseen+kanssakäymiseen.+Vaikka+kyseinen+prosessi+on+osin+geenien+säätelemää,+ihmisen+elintavat+ja+ympäristötekijät+vaikuttavat+tähän+prosessiin++Hänen+mukaansa+C4-proteiinien+korostunut+aktiivisuus+joillakin+skitsofreenikoilla+on+täysin+selitettävissä+ympäristötekijöillä,+jotka+säätelevät+geenien+aktivisuutta+epigeneettisten+mekanismien+kautta.+Esimerkiksi+CRP+(joka+säätelee+myös+C4-proteiinin+aktiivisuutta)+on+kohonnut+ihmisillä,+jotka+ovat+kokeneet+trauman+20+vuotta+sitten.+Lapsuudentraumat+ovat+monien+tutkimusten+mukaan+itsenäinen+selittäjä+monille+autoimmuunisairauksille+sen+vuoksi,+että+se+aiheuttaa+tulehdusreaktion+kehossa.++Tutkijoiden+reduktionistisessa+selitysmallissa+ei+jää+tilaa+ympäristötekijöille.+He+tulkitsevat+suoraan+biologisen+korrelaatin+selittäväksi,+eikä+välittäväksi+tekijäksi+joidenkin+psykoosien+kehittymiselle.+Geenitutkijat+eivät+ole+viitsineet+perehtyä+siihen+massiiviseen+tutkimusnäyttöön,+että+skitsofreniadiagnoosin+saaneilla+ihmisillä+on+paljon+taustallaan+kaltoinkohtelua:+esimerkiksi+lapsuudenaikainen+hyväksikäyttö+44-kertaistaa+todennäköisyyden,+että+hyväksikäytön+uhri+ajautuu+psykoosiin+aikuisena+(Bental+et.+al.++2012.)++Heidän+päättelynsä+on+yhtä+kehittynyttä+kuin+natsitohtoreila+1900-luvun+alussa,+jolloin+ei+tunnettu+esimerkiksi+sellaisia+käsitteitä+kuten+epigenetiikka+ja+neuroplastisuus.++
Myös+neuroanatomian+professori+Jonathan+Lee+on+kirjoittanut+kriittisen+näkökulman+skitsofrenian+molekyyligeneettiseen+tutkimukseen.++Hän+tuo+esille,+kuinka+olemattomat+löydökset+molekyyligenetiikassa+ovat+johtaneet+siihen,+että+tutkijat+ovat+laskeneet+odotuksiaan.+Koska+he+eivät+löydä+mitään+merkittäviä+geneettisiä+riskitekijöitä,+he+kehittelevä+hypoteeseja,+joiden+mukaan+skitsofreniaan+altistaa+mahdollisesti+ei+vain+sadat,+vaan+tuhannnet+SNPt.++Hawardin+kansanterveyden+professori+onkin+kommentoinut+missiota+niin,+että+genomin+laajuiset+assosiaatiotutkimukset+johtavat+lopulta+siihen,+että+koko+genomi+tulkitaan+skitsofrenian+riskitekijäksi.+Tutkimukset+näin+ollen+kadottavat+kaiken+informatiivisuuden,+eikä+niistä+ole+mitään+hyötyä.+Nämä+riskitekjät+ovat+niin+pieniä,+että+käytännössä+niitä+ei+ole.+Esimerkiksi+Genome+Wide+Association+-tutkimuksessa+ensimmäisen+lokuksen+esiintyminen+skitsofreenikoilla+poikkesi+vain+minimaalisesti+skitsofrenian+ja+verrokkipopulaation+välillä:+sitä+esiintyi+86+%+skitsofreenikoista,+85+%+ei-skitsofreeikoista.+Silti+psykiatrian+konsensus+on,+että+nämä+löydökset+ovat+merkittäviä.+Esimerkiksi+Lancet+Psychiatry+-lehdessä+tutkimusta+kuvattiin+"pelinratkaisijaksi".+
http://issues.org/32-2/the-search-for-schizophrenia-genes/
Jatkan,+koska+kävin+lukemassa+tuon+Joanne+Moncrieffin+kirjoituksen.
Kieltämättä+itsellänikin+kävi+jossain+vaiheessa+mielessä+lukiessani+kaikista+erilaisista+geneettisistä+poikkeamista,+joista+kukin+voi+johtaa+skitsofrenian+puhkeamiseen,+että+eihän+näistä+mikään+kuitenkaan+selitä+valtaosaa+skitsofrenitapauksista.+
Mielestäni+sellainen+selitys+juuri+puuttuu,+joka+selittäisi+suurimman+osan+skitsofreniatapauksista.+Ilmeisesti+noista+sadasta+tai+parista+sadasta+geenialueesta+kaavaillaan+tällaista.+
3,4+%:n+selitysaste+ei+kyllä+minustakaan+kuulosta+hurraa-huutojen+arvoiselta.+Pitäisi+lukea+tuo+artikkeli.+Ehkä+on+jokin+muu+pointti+siinä,+että+se+on+julkaistu+Naturessa+asti.
Skitsofrenia on mieli(kuvitus)sairaus. Millä perusteilla teidän mielestänne mielikuvituksellisillä sairauksilla, siis sairauksilla, joita ei tieteellisesti katsoen ole olemassa, on tai olisi geneettinen tausta?
Haluaisin kysyä samaa Aarno Palotieltä ja hänen tutkimusryhmältään, jotka ymmärtääkseni äskettäin julkaisivat taas yhden uuden pseudotieteellisen, todellisuudessa poliittisen, "tutkimuksen" mieli(kuvitus)sairauksien geneettisestä taustasta.
On itsestään selvyys, ettei skitsforenialla tai millään muullakaan mielikuvitteellisella sairaudella ole tai voi olla geneettistä taustaa. Se on triviaalia. Keskustelunne on absurdi.
Nyt+kyllä+vedät+vähän+liikaa+mutkia+suoriksi,+vaikka+kyseisestä+tutkimuksesta+onkin+vedetty+aivan+liian+raflaavia+otsikoita.
Kävin+lukemassa+tuon+alkuperäisen+artikkelin+tiivistelmän.+Valitettavasti+siinä+vaikuttaa+olevan+kesken+jäänyt+virke+juuri+siinä+kohdassa,+jonka+olisin+halunnut+tarkistaa,+nimittäin+asian+demonstroimisesta+hiirikokein.+
Jos+asia+on+kiistatta+demonstroitu+hiirikokeissa,++eli+on+varmaa,+että+C4-alleelien+tietyt+muodot+johtavat+liialliseen,+C4-proteiinien+muodostamiseen+ja+tätä+kautta+liialliseen+synapsien+karsiutumiseen,+niin+eikö+ole+aika+selvää,+että+näin+käy+ihmiselläkin,+varsinkin,+kun+alkuperäinen+tulos+on+nimenomaan+saatu+ihmisiä+tutkimalla.
Nyt+olenkin+kiinnostunut+siitä,+kuinka+suurella+osalla+skitsofreniapotilaista+on+havaittu+tätä+synapsien+vähäisyyttä+verrattuna+normaaliväestöön.+
Jos+sitä+on+taas+havaittu+vain+esim.+5+%:lla,+niin+eihän+taas+tämäkään+tutkimus+selitä+valtaosaa+skitsofreniatapauksista.
Skitsofreniaan+sairastuu+väestöstä+n.+1+%.+Jonkinlaisia+lapsuudentraumoja+on+miltei+jokaisella.+Vakaviakin+on+todennäköisesti+monta+kertaa+enemmän+kuin+skitsofreniaan+sairastuneita.++Miksi+valtaosa+heistä+ei+mielestäsi+sairastu+skitsofreniaan?+Lisäksi,+ellei+skitsofrenialla+olisi+mitään+perinnöllisyyttä,+miksi+sukulaiset+sitten+sairastuisivat+siihen+todennäköisemmin+kuin+ei-sukulaiset?
"En ole lukenut tuota alkuperäistä tutkimusta, olen lukenut vain sen kuvauksia muista artikkeleista. Voitko kertoa, kuinka suurta osaa skitsofreenikoista tuo synapsien karsiutuminen koskee?"
Vielä selventääkseni siis, niin tuo Sekar et. alin tutkimus pohjautuu tutkimusnäytölle, joiden mukaan skitsofreenikoilla on jotain poikkeamia tässä aivan normaalissa nuoruuden aikana tapahtuvassa prosessissa, mikä on havaittavissa heidän aivojensa rakenteista. Feinbergin hypoteesi esitettiin jo 1980-luvulla ja se perustuu oletukseen, että tämä yhteys johtuu geeneistä. Noel Hunter tuo kuitenkin esille, että kyseinen löytö ei ole skitsofrenialle spesifi, vaan monissa muissakin nuoruuden ajan häiriöissä kuten post-traumaattisessa stressireaktiossa on havaittavissa sama ilmiö. Esimerkiksi Leussis 2007 et al. tutkimuksen mukaan synpatisten yhteyksien karsiutumiseen vaikutavat ympäristön stressitekijät nuoruudessa. Stressi taas on yhteydessä tulehdusreaktioon, joka taas on yhteydessä synaptisten yhteyksien karsiutumiseen. Sekar et. al väittää löytäneensä geneettisen linkin, joka merkittävissä määrin selittää tätä prosessia.
Luin tuosta synapsikadosta. Päädyin puistattavalle, toivon mukaan vanhentuneelle sivulle, jossa selitettiin skitsofreenikoilla havaittavan liiallisen synapsien kadon johtuvan keskushermoston kehityshäiriöstä, jonka seurauksena suuri osa synapseista on luultavasti epämuodostuneita ja siksi ne karsitaan. Kieltämättä tuo artikkeli sinkautti ärsytystason kattoon. Tämän uudemman tiedeartikkelin perusteella synapsien karsiutuminen johtuu liiallisesta karasintaprosessiin osallistuvan proteiinin/entsyymin määrästä. Eli mitä enemmän tätä entsyymiä tai proteiinia, sitä enemmän synapseja karsitaan. Sillä ei siis ole mitään tekemistä "keskushermoston kehityshäiriön" kanssa. Artikkeli ei anna ymmärtää, että karsiutuneet synapsit olisivat viallisia. Tuskin hiirikokeessakaan on käytetty vialliset synapsit omaavia, "keskushermoston kehityshäiriöstä" kärsiviä hiiriä. Silti synapsit karsiutuvat.
Tuon+kritiikin+pointti+ei+ollut+siinä,+että+aivorakenteellisia+poikkeavuuksia+ei+ole+löydetty,+vaan+siinä,+miten+niitä+selitetään.+Kyseessä+on+monimutkainen+prosessi,+jota+tutkijat+eivät+kunnolla+ymmärrä+ja+johon+ympäristötekijät+tutkimusten+mukaan+huomattavasti+vaikuttavat.Tuo+geenivariantti+lisää+skitsofrenian+riskiä+0,25+%,+se+on+kaikkea+muuta+kuin+merkittävä+kausaalinen+selittäjä+skitsofrenialle.+Sitä+ilmenee+myös+normaalipopulaatiossa,+eikä+sitä+ilmene+kuin+pienellä+osalla+skitsofreenikoista.++Lisäksi+tuota+näyttöä+ei+ole+vahvistettu+muissa+tutkimuksissa,+joten+on+mahdollista,+että+yhteyttä+ei+ole+lainkaan.+
Traumatisoitumisen+ja+skitsofrenian+yhteys+on+moninkertainen+verrattuna+yhteenkään+geneettiseen+riskiin,+mitä+on+löydetty+tai+väitetty+löytyneen.+Varhaislapsuuden+traumat+lukuisten+tutkimusten+mukaan+monikymmenkertaistavat+todennäköisyyttä+sille,+että+ihmiselle+kehittyy+psykoosi.+Kyse+on+hyvin+vahvaan+näyttöön+perustuva+yhteys+Se+että+kaikki+traumatisoituneet+ihmiset+eivät+kehitä+psykoosia+on+huvittavaa,+lapsellista+saivartelua.++Jos+väität,+että+40-kertainen+riski+ei+ole+riittävä+riskitekijä,+niin+saat+kyllä+samalla+sanoa+hyvästi+ihan+jokaiselle+0,+1+%+geneettiselle+riskille,+joita+haluaisit+korostaa+kausaalisena+syynä+häiriön+kehittymiseen.+Kaikki++toki+tietävät,+että+ihmiset+ovat+dynaamisia+systeemejä,+joiden+kasvuun+ja+kehittymiseen+vaikuttavat+monimutkaiset+geenien+ja+ympäristön+väliset+vuorovaikutustekijät.+++Se+miksi+traumat+systemaattisesti+sivuutetaan+skitsofreniatutkimuksessa+ei+johdu+näytön+puutteesta,+vaan+hallitsevasta+paradigmasta.++On+näyttöä+siitä,+että+esimerkiksi+avoimen+dialogin+mallilla+skitsofrenian+esiintyvyys+ollaan+saatu+laskettua+huomattavasti+alle+tuon+oletetun+1+%+esiintyvyyden+varhaisella+interventiolla+ja+lääkkeiden+käytön+minimoimisella.++Se+on+laskenut+90+%+tuolla+alueella+30-vuodessa.+Jos+olisit+ollut+Länsi-Pohjan+sairaanhoitopiirissä+1980-luvulla+olisit+heti+kehittänyt+hypoteesin,+jonka+mukaan+skitsofreniageenit+ovat+oikein+rikastuneet+tuolla+alueella,+koska+alueella+esiintyi+skitsofreniaa+tavallista+enemmän.+Nykyään+siellä+esiintyy+skitsofreniaa+tavallista+vähemmän.++Mitä+tämä+kertoo+skitsofreniasta?+Kyseessä+on+a)+täysin+keinotekoinen+diagnoosi+ja+että+b)+psykososiaalisella+interventiolla+voidaan+parantaa+huomattavasti+psykoosipotilaiden+ennustetta+verrattuna+lääkehoitoon.++Tämä+taas+viittaa+siihen,+että+kyseessä+ei+ole+ainakaan+yleisellä+tasolla+lähtökohtaisesti+biologinen+häiriö.+
Voi+toki+olla,+että+jos+on+olemassa+joitakin+hypoteettisiä+synnynnäisiä+allttiuksia,+jotka+altistavat+psykooseille+nuoruudessa,+niin+nämä+alttiudet+eivät+ole+määrääviä,+vaan+reagoivat+siihen,+miten+ihmistä+kohdellaan.++Siksi+ihmisten+hoitamien+heikolla+empiirisellä+näytöllä+aivosairaina+tai+kehityshäiriöisinä+voi+olla+todella+epäedullista+heidän+toimintakykynsä+ja+henkisen+terveytensä+kannalta.+Minulla+on+itse+skitsofreniadiagnoosi+ja+tiedän+kokemuksesta,+että+ongelmani+liittyivät+nimenomaisesti++kokemaani+sosiaaliseen+torjuntaan+yhdistettynä+osin+mahdollisesti+synnynnäisiin+luonteenpiirteisiin,+jotka+vaikuttavat+ihmisen+coping-keinoihin+eli+siihen,+miten+ihminen+käsittelee+tätä+torjuntaa.+Mitä+tapahtuu+ihmisille,+jotka+kärsivät+esimerkiksi+koulukiusaamisen++tai+hyväksikäytön+aiheuttamista+traumoista,+ja+heitä+hoidetaan+oletettavasti+geenisairaina+pakkohoidolla+aivoja+surkastuttavilla+lääkkeillä?+Osaatko+arvella,+vahvistetaanko+tällä+hoidolla+mahdollisesti+niitä+hypoteettisiä+synnynnäisiä+herkkyyksiä,+joita+ihmisellä+on,+vai+miten+käy?++Voi+olla,+että+monien+hullujen+ns.+pilkkaavat+ja+uhkaavat+sisäiset+äänet+johtuvat+osin+tuosta+stigmatisoivasta+hoidosta.+Tiedetäänhän,+että+hyvin+usein+liittyvät+sisälöllisesti+koettuihin+vastoinkäymisiin.
Aivan, tuo kertoo jo aika paljon, kiitos. Tuosta tulikin mieleen narrative-parka, joka myös useaan otteeseen on yrittänyt virittää keskustelua stressin, traumojen ym. vaikutuksesta sekä diagnooseista ja psykoosipotilaan kohtelun seurauksista. Otan sen takia esille suomalaisen tapauksen, joka muistaakseni on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan. Häntä oli hoidettu vuosikymmeniä skitsofreenikkona, hän oli syönyt kymmeniä lääkkeitä, jotka eivät auttaneet, ja ollut useita kertoja psykoosissa sairaalahoidossa. Sitten paljastui, että hänellä ei ollutkaan skitsofreniaa, vaan traumaperäinen stressihäiriö. Alettuaan saada apua siihen hänen oireensa ymmärtääkseni katosivat. En kylläkään tiedä, miten tilanne on muuttunut vai onko muuttinut vuosien saatossa.
Tällainenkin on kuitenkin mahdollista. Saada skitsofreniadiagnoosi oireiden perusteella, kärsiä vuosikymmenet, joutua eläkkeelle mt-syistä jne. Sitten käykin ilmi, etteivät oireet johdukaan skitsofreniasta. Tästä oli muistaakseni lääkärin mielipidekin.
En tiedä, millä todennäköisyydellä tuolta ihmiseltä olisi löytynyt geneettinen alttius, mutta jos ajatellaan että muitakin vastaavia tapauksia voi olla periaatteessa vaikka kuinka paljon, koska mitään laboratoriotutkimusta tai vastaavaa skitsofrenian varmistamiseksi ei ole, eikä traumoista olla hoitokoneistossa kiinnostuneita lainkaan, voihan olla mahdollista, että monet "skitsofreenikoita" koskevat tutkimustulokset koskevat yhtä lailla pelkästään traumasta kärsiviä ihmisiä, koska heitä on ajautunut väärän diagnoosin saaneina tutkimuskohteiksi merkittävä määrä. Tai että juuri väärin diagnosoiduista tapauksista johtuu tutkimustulosten huono toistettavuus. Pointtini ei ole kuitenkaan tuo, vaan se, että em. kymmenien vuosien sairaalakierre ei olisi ollut välttämätön, jos psykiatriassa harkittaisiin psykoosien voivan kertoa muutakin kuin sen, että nyt tällä potilaalla on mielisairaus.
“Kävin+lukemassa+tuon+alkuperäisen+artikkelin+tiivistelmän.+Valitettavasti+siinä+vaikuttaa+olevan+kesken+jäänyt+virke+juuri+siinä+kohdassa,+jonka+olisin+halunnut+tarkistaa,+nimittäin+asian+demonstroimisesta+hiirikokein.”
Jos+tahdot+oikeasti+lukea+kyseisen+artikkelin,+niin+Sci-Hubin+toimivan+osoitteen+löytäminen+ei+ole+kovin+vaikeaa.+Ymmärrän+tietysti,+jos+mielestäsi+Sci-Hubin+käyttäminen+on+esimerkiksi+moraalisesti+väärin.+Minusta+on+väärin,+että+tiedelehdet+laskuttavat+kymmeniä+euroja+siitä,+että+kansalainen+pääsee+lukemaan+yhden+tieteellisen+artikkelin.+Tieteen+tekeminen+kuitenkin+maksetaan+suurelta+osin+kansan+verorahoista.
“Skitsofreniaan+sairastuu+väestöstä+n.+1+%.+Jonkinlaisia+lapsuudentraumoja+on+miltei+jokaisella.+Vakaviakin+on+todennäköisesti+monta+kertaa+enemmän+kuin+skitsofreniaan+sairastuneita.+Miksi+valtaosa+heistä+ei+mielestäsi+sairastu+skitsofreniaan?+Lisäksi,+ellei+skitsofrenialla+olisi+mitään+perinnöllisyyttä,+miksi+sukulaiset+sitten+sairastuisivat+siihen+todennäköisemmin+kuin+ei-sukulaiset?”
Geenit+voivat+toki+vaikuttaa+erilaisilla+tavoilla+esimerkiksi+todennäköisyyteen+saada+skitsofrenia-diagnoosi.+Voin+kuvitella,+että+esimerkiksi+immuunijärjestelmään,+sokeri/rasva-aineenvaihdutaan+tai+vaikkapa+diabetekseen+liittyvät+geenit+voivat+vaikuttaa+myös+skitsofrenia-riskiin.++Skitsofreniassa+on+paljon+biologisia+ja+ympäristöön+liittyviä+tekijöitä,+jotka+nivoutuvat+toisiinsa.+Skitsofreniaa+sairastavan+sukulaiset+voivat+saada+saman+diagnoosin+monesta+muustakin+syystä+kuin+geenien+vuoksi.+Esimerkkeinä+voisi+antaa+epigeneettiset+ilmiöt,+kohdun+kehityksen+aikana+lapsen+saama+hormoni-ym+ympäristö,+lapsen+tai+nuoren+kasvatuksen+aikama+saama+kohtelu+vanhemmilta+tai+yhteiskunnalta,+köyhyys,+vaikkapa+geneettisesti+tuleva+ihonväri,+ym.+Samat+tekijät+voivat+luultavasti+vaikuttaa+myös+luultavasi+muidenkin+mielenterveysdiagnoosien+saamiseen.+Luulen,+että+jotkut+samat+geenit+sekä+ympäristötekijät+lisäävät+riskiä+saada+skitsofrenia-diagnoosi,+mutta+samat+tekijät+lisäävät+myös+riskiä+saada+joku+muu+psykiatrinen+diagnoosi,+kuten+ADHD+tai+kaksisuuntainen+mielialahäiriö.
Mielenterveyden ongelmien periytymiseen voi tosiaan aika helposti löytää vaikka mitä muitakin tekijöitä. Näissä identtisten kaksosten tutkimuksissa yritetään erottaa geenien vaikutus ympäristön vaikutuksesta. Minulla on vasta todo-listalla esimerkiksi tilastotieteen preppaaminen sille tasolle, että osaan ottaa kantaa moneen näistä kaksostutkimuksista. Jay Joseph on kirjoittanut paljon kritiikkiä liittyen tuollaisiin tutkimuksiin. Vaikka ymmärränkin monia asioita siitä kritiikistä, en ymmärrä ainakaan vielä aihetta tarpeeksi, jotta uskallan ottaa siinä asiassa kantaa voimakkaasti.
"Skitsofreniaan+sairastuu+väestöstä+n.+1+%.+Jonkinlaisia+lapsuudentraumoja+on+miltei+jokaisella.+Vakaviakin+on+todennäköisesti+monta+kertaa+enemmän+kuin+skitsofreniaan+sairastuneita.+Miksi+valtaosa+heistä+ei+mielestäsi+sairastu+skitsofreniaan?+Lisäksi,+ellei+skitsofrenialla+olisi+mitään+perinnöllisyyttä,+miksi+sukulaiset+sitten+sairastuisivat+siihen+todennäköisemmin+kuin+ei-sukulaiset?"
Nyt+kun+pääsin+vauhtiin,+niin+samaa+logiikkaahan+voidaan+toki+käyttää+myös+löydettyjen+geneettisten+riskien+suhteen.+Jos+tietty+geenivariantti+esiintyy+85+%+normipopulaatiossa+ja+86+%,+niin+voi+tosiaan+sanoa,+että+näitä+geenivariantteja+esiintyy+lähes+jokaisella.+Vaikka+sinulla+olisi+kaikki+tunnetut+skitsofrenian+geneettiset+riskitekIjät,+niin+on+paljon+todennäköisempää,+ettet+tule+saamaan+skitsofreniadiagnoosia+kuin+että+tulet+saamaan+sen.++Silti+niistä+puhutaan+aivan,+kuin+ne+selittäisivät+merkittävästi+skitsofrenian+kehittymistä.++Lapsuudenaikainen+hyväksikäyttö+ei+tutkimusten+mukaan+jakaudu+lähellekään+yhtä+laajasti+populaatiossa,+kuin+nuo+geneettiset+riskit.+Oletko+sitä+mieltä,+että+lähes+90+%+normipopulaatiosta+on+kokenut+seksuaalista+hyväksikäyttöä+lapsuudessa?+Jos+olet,+niin+sinulla+on+aika+pessimistinen+maailmankuva+taikka+et+ymmärrä,+mistä+puhut,+kun+puhut+skitsofreniaan+liittyvistä+geneettisistä+riskeistä.+En+väittänyt,+että+traumatisoituminen+aiheuttaa+psykoottisia+reaktioita.+Puhuin+riskistä,+joka+kliinisesti+relevantti,+johon+huomion+kiinnittäminen+on+olennaista+hoidon+onnistumisen+kannalta.++On+ihan+järkeenkäypää+ajatella,+että+ihmiset+ovat+synnynnäisesti+erilaisia,+mutta+se+ei+välttämättä+ole+kliinisesti+mitenkään+relevanttia+etenkin,+kun+siihen+liittyvät+hypoteesit+pohjautuvat+heikohkolle+empiiriselle+näytölle.+Sukuihin+kasaantuu+aina+erinäisiä+ongelmia+työttömyydestä+ja+alkoholismista+skitsofreniaan+ja+ylipainoon,+eikä+tässäkään+periytyminen+ole+varmastikaan+suoraan+geneettistä,+vaan+sosiaalinen+periytyminen+voi+näytellä+ratkaisevaa+roolia,+johon+puuttuminen+katkaisee+tuon+periytymisen+kierteen.
Tuo Terve-lehden artikkeli nyt näyttää täysin järjettömältä.
Tutkimukseen osallistui lähes 77 tuhatta ihmistä 22 eri maasta.”
Se linkittää aivan toiseen Nature-lehden julkaisemaan tutkimukseen “Genetic influences on schizophrenia and subcortical brain volumes: large-scale proof of concept”, jonka isoihin tietokantoihin perustuva tutkimus päätyi nolla-lopputulokseen. Siinä tilastollisessa tutkimuksessa tosiaan on noin 77 tuhatta ihmistä. Tämä tutkimus ei löytänyt mitään tukea hypoteesilleen, joka ei ensinnäkään liity C4-geeniin.
“Schizophrenia is a devastating psychiatric illness with high heritability. Brain structure and function differ, on average, between people with schizophrenia and healthy individuals. As common genetic associations are emerging for both schizophrenia and brain imaging phenotypes, we can now use genome-wide data to investigate genetic overlap. Here we integrated results from common variant studies of schizophrenia (33,636 cases, 43,008 controls) and volumes of several (mainly subcortical) brain structures (11,840 subjects). We did not find evidence of genetic overlap between schizophrenia risk and subcortical volume measures either at the level of common variant genetic architecture or for single genetic markers. These results provide a proof of concept (albeit based on a limited set of structural brain measures) and define a roadmap for future studies investigating the genetic covariance between structural or functional brain phenotypes and risk for psychiatric disorders."
C4-geeniä koskeva tutkimus on ihan toinen, Sekar et al. “Schizophrenia risk from complex variation of complement component 4”.
Anteeksi, että tämä viesti meni vastauksena väärään ketjuun. Ärsytti tarpeeksi se, että täysin asiallinen viestini poistettiin Suomi 24:n moderaattorin tai tekoälyn vuoksi. Sen vuoksi lähetin saman viestin uudestaan ilman linkkejä. Missä kohdassa siinä rikotaan Suomi 24:n sääntöjä?
Otinkin tuon Terve-julkaisun jutun lähinnä esimerkiksi raflaavasta otsikoinnista, josta myös edellinen kirjoittaja kirjoitti. Otsikko oli juuri samanlainen kuin edellä kirjoittaneen englanninkieliset otsikot, eli että nyt on skitsofrenia selvitetty. Sisältötekstissä näin sanottiin ihan suoraan.
Käsitinkö oikein, että Terve-nettijulkaisussa on viitattu C4-geenejä koskeviin tutkimustuloksiin, vaikka sellaisia ei viitteeksi merkityssä alkuperäisessä jutussa ole edes tutkittu, eikä kyseessä ole ollenkaan sama tutkimus kuin mikä sinne on suomennettu?
Lukemassani review-artikkelissa tuosta Sekar et kumppaneiden tutkimuksesta sanotaan, että he ovat ensin käyttäneet GWAS:ia ja sitten sen perusteella ottaneet tutkittavaksi C4-geenit ja lopuksi tehneet hiirikokeita, joissa asia on pystytty demonstroimaan. Eli lienee demonstroitu, että C4-geenin tietyt muodot johtavat vastaavan C4-proteiinin (tällä voi olla virallisesti joku oma nimensä) liialliseen muodostumiseen ja sitä myötä synapsien karsiutumiseen. Hiirikokeissa asia voidaan todistaa, koska hiiret voidaan tappaa ja alkaa tarkastelemaan niiden aivoja mikroskoopilla. En tiedä, onko näin juuri tehty, mutta selvennyksenä vain, jos joku haluaa tuon kumota joillain epätodennäköisillä epävarmuustekijöillä.
Puhun siis koko ajan tästä samasta Sekar et al. tutkimuksesta, nimenomaan hiirikokeista. Se on se tutkimus, jota tunnutaan pidettävän erittäin merkittävänä, koska se aika suurella todennäköisyydellä todistaa että C4-geenin tietyt muodot johtavat "karsintaproteiinin" liialliseen määrään ja sitä kautta synapsien liialliseen karsimiseen.
Jos tämä tutkimus kumoaa tuon aiemmin mainitsemani "aivojen kehityshäiriöstä johtuvat epämuodostuneet synapsit ja niiden normaali karsinta" -hypoteesin, se on lunastanut paikkansa mielestäni jo sillä. Ainakaan synapsien puute ei siis kertoisi aivojen kehityshäiriöstä, vaan vain yhden proteiinin liiallisesta määrästä, mikä johtuu geenivirheestä.
Fenetre, olen kanssasi samoilla linjoilla perinnöllisyydestä. Olen miettinyt itsekin juuri diabetesta ja hormoneja tähän liittyen, hauskaa, etten olekaan ainoa. :)
"Käsitinkö oikein, että Terve-nettijulkaisussa on viitattu C4-geenejä koskeviin tutkimustuloksiin, vaikka sellaisia ei viitteeksi merkityssä alkuperäisessä jutussa ole edes tutkittu, eikä kyseessä ole ollenkaan sama tutkimus kuin mikä sinne on suomennettu? "
Suurin piirtein noin on asiat. Ei kai sen asian tarkastaminen ole niin vaikeaa. Menet vain sinne Terve-julkaisun sivulle ja klikkaat heidät linkkejään.
Tämä Terve-lehden artikkeli on varmaankin pohjanoteeraus terveyteen liittyvässä journalismissa. He sekoittivat yhden tutkimuksen 70 000 ihmistä toisen tutkimuksen rottakokeisiin.
Lukemassani+artikkelissa+mainitaan+eräs+suuren+riskin+geenimuutos,+joka+nostaa+sairastumisriskin+68-kertaiseksi.+Kysyn+samaa+kuin+sinä+kysyt+minulta:+eikö+tämä+sinusta+ole+merkittävä+riski?
Tuollaiset+suuren+riskin+geenimuutokset+ovat+harvinaisia+eivätkä+selitä+kuin+pienen+fraktion+skitsofrenioista.+Niiden+avulla+voidaan+kuitenkin+päästä+selville+esim.+syntymekanismeista+tai+asiaan+vaikuttavista+geenialueista,+joten+ne+eivät+ole+turhia,+vaikka+ne+eivät+selitäkään+kaikkia+tapauksia+eivätkä+siihen+edes+pyri.
Minusta+ei+ole+ollenkaan+lapsellista+kysyä,+miksi+tapahtuma+A+toisella+johtaa+sairastumiseen,+mutta+toisella+ei.+Onhan+siihen+oltava+jokin+syy.+Mikä+tekee+siitä+mielestäsi+lapsellisen?+
En+kuvittele,+että+90+%+normaaliväestöstä+olisi+kokenut+seksuaalista+hyväksikäyttöä+lapsena.+Ihmettelyn+aihetta+olisi+siinäkin,+että+2+%+olisi+kokenut,+ja+silti+skitsofreniaan+sairastuu+vain+1+%.+Tai+jos+seksuaalista+hyväksikäyttöä+ei+olisi+kokenut+kuin+0,2+%,+mutta+siitä+huolimatta+viisinkertainen+määrä+sairastuu.+Sinun+tavallasi+kärjistäen+tuo+oma+hypoteesisi+puolestaan+johtaa+ajatukseen,+että+lähestulkoon+koko+suvun+skitsofrenia+johtuisi+seksuaalisesta+hyväksikäytöstä.+Et+varmaankaan+tarkoita+sitä+sen+enempää+kuin+minä+sitä,+että+90+%++väestöstä+olisi+kokenut+seksuaalista+hyväksikäyttöä.+
Mikä+ihmeen+tutkimus+voi+väittää+85+%:lla+normaaliväestöstä+esiintyvää+geenivarianttia+skitsofrenian+riskitekijäksi,+jos+sitä+esiintyy+sairastuneilla+vain+1+%-yksikköä+enemmän?+Ainoa+mieleeni+tuleva+selitys+on,+että+se+on+yksi+useasta+kymmenestä+geneettisestä+muutoksesta,+joiden+yhteisvaikutuksen+katsotaan+aiheuttavan+alttiuden+sairastua.
Minä+puhuin+vuonna+2014+julkaistusta+GWA-tutkimuksesta,+joka+on+laajimpia+molekyyligeneettisiä+tutkimuksia+skitsofreniaan+liittyen.+Sitä+käsiteltiin+linkkaamassani+Jonathan+Leon+kritiikissä:+
"The+current+trend+in+psychiatric+genetics+is+to+use+enormous+samples+to+find+genes+of+miniscule+effects.+In+May+2014,+the+Schizophrenia+Working+Group+published+“Biological+Insights+from+108+Schizophrenia-Associated+Genetic+Loci.”+The+study,+a+genome-wide+association+study+(GWAS),+looked+at+36,989+patients+and+113,075+controls+and+identified+108+loci+with+genome-wide+associations.+The+risk+scores+explain+up+to+4+percent+of+the+variance+in+the+diagnosis+of+schizophrenia.+Some+might+label+this+a+success,+but+it’s+reasonable+to+ask,+“Only+four+percent?”+Is+the+other+96+percent+explained+by+the+environment+or+more+hidden+genes?+To+complicate+matters,+these+same+genes+have+been+implicated+in+other+conditions,+such+as+ADHD+and+autism.+"
http://issues.org/32-2/the-search-for-schizophrenia-genes/
Kyseinen+tutkimus+löysi+erittäin+pieniä+eroja,+joita+amerikkalainen+psykiatrinen+julkaisu+ylisti+käänteentekeväksi+tutkimukseksi.+Tilastollisesti+merkitseviä+eroja+löydettiin+108+eri+lokuksesta,+jotka+yhteensä+selittivät+skitsofrenian+vaihtelusta+keskimäärin+maksimissaan+4+%.+Erot+ovat+tilastollisesti+tosiaan+merkitseviä,+kun+jokin+variantti+esiintyy+85+%+normaalipopulaatiosta+ja+86+%+skitsofreenikoista.+Tällaiset+tutkimukset+ovat+se+ensisijainen+pohja,+jolle+nykyään+psykiatriassa+geenihypoteesit+perustuvat.+Tämä+johtuu+siitä,+että+mitään+spesifejä+geenejä+ei+olla+löydetty+liittyvän+skitsofreniaan+tai+ollaan+löydetty,+mutta+näitä+löydöksiä+ei+olla+kyetty+toistamaan.++Jos+tuo+tutkimustulos+johon+linkkaat+lisää+tosiaan+riskiä+66-kertaiseksi+ja+tulos+on+pystytty+toistamaan,+niin+pidän+sitä+toki+merkittävänä+riskitekjänä.++Skitsofrenian+geneettinen+periytyminen+on+varmastikin+hyvin+spesifiä,+jos+sitä+on.++Nuo+ympäristötekijät+kuitenkin+itsessään+moninkertaistavat+psykoosiin+sairastumisen+riskin+yleisellä+tasolla.+Ne+ovat+tietääkseni+vahvempia+riskitekijöitä,kuin+mikään+sellainen+geneettinen+riskitekijä,+joka+on+kyetty+toistamaan+myöhemmissä+tutkimuksissa.+Sinun+ei+tarvitse+ottaa+yhtäkään+geneettistä+riskiä+huomioon,+ja+silti+riski+psykoosiin+ajautumiselle+moninkertaistuu.+Et+siis+tarvitse+yleisellä+tasolla+ymmärrystä+siitä,+mikä+on+potilaan+geneettinen+riskiprofiili,+ja+saat+laskettua+skitsofrenian+esiintymistä+jopa+90+%+pelkästään+varhaisella+psykososiaalisella+interventiolla.+Eikö+tämä+viittaa+siihen,+että+kyseessä+on+tosiaan+ilmiö,+jossa+geenit+yleisellä+tasolla+ovat+niin+pienessä+roolissa,+ettei+niihin+kannata+tuhlata+miljoonien+arvosta+verorahoja?+++Se+että+miksi+joku+toinen+ajautuu+psykoosiin+vaikeista+kokemuksista+ja+toinen+ei,+ei+välttämättä+ole+aina+suoraan+geeneillä+selitettävissä.+Ihmisen+kasvua+ja+kehitystä+ohjaavat+huomattavan+paljon+muutkin+tekijät+kuin+geenit+sikiönkehityksestä+alkaen.+Ympäristö+säätelee+geenien+ilmentymistä,+minkä+vuoksi+edes+identtiset+kaksoset+eivät+ole+ilmiasultaan+täysin+identtisiä.+Se+että+jollakin+pienellä+ryhmällä+on+oletettavasti+jokin+harvinainen+geenimuunnos,+joka+nostaa+monikymmenkertaisesti+riskiä+saada+skitsofreniadiganoosi,+ei+tarkoita+sitä,+että+ympäristötekijät+olisivat+irrelevantteja+tai+vähemmän+relevantteja+skitsofrenian+kehittymisessä,+kun+tällaiset+harvinaiset+muunnokset.+Ne+voivat+olla+ainakin+yleisellä+tasolla+niin+keskeisiä+tekijöitä,+että+niihin+vaikuttamalla+voidaan+psykooseja+ehkäistä+tehokkaammin+kuin+tuhlaamalla+miljoonia+geenitutkimuksiin,+jotka+keskimäärin+tuottavat+kaikkea+muuta+kuin+tuollaisia+tuloksia,+joihin+viittaat.++Se+että+ihmisillä+on+jotain+ympäristön+ja+geenien+vuorovaikutuksesta+muodostuvia+taipumuksia,+jotka+lisäävät+psykoosiriskiä,+ei+myöskään+ole+sellainen+tekijä,+johon+ei+voitaisi+ympäristötekijöillä+vaikuttaa+ja+joka+itsessään+johtaisi+huonoon+lopputulokseen+oikealla+hoidolla.
Onhan+tuo+4+%+aivan+helvetin+vähän,+ei+voi+kiistää.+Kun+kyse+on+noista+108+lokuksesta,+joiden+tarkoituksena+kai+mielellään+olisi+löytää+skitsofreniapotilaiden+suurta+enemmistöä+koskeva+geneettinen+alttius.
Olen+myös+samaa+mieltä+siitä,+että+jos+skitsofreniaan+aletaan+liittämään+lopulta+tuhansia+geenimuutoksia,+niin+tosiaan++käytännössä+koko+genomin+voi+sanoa+olevan+skitsofreniariski.+"Sinulla+on+geenejä,+olet+siis+vaarassa+sairastua+skitsofreniaan."+Sama+kun+sanoisi,+että+kun+synnyt,+se+altistaa+sinut+elämälle,+tai+jotain+yhtä+hyödyllistä
Jotenkin+vain+vaikea+uskoa,+että+kokonainen+tieteenala+ja+kaikki+sen+harrastajat+olisivat+täysiä+pölvästejä,+jotka+eivät+näe+metsää+puilta.+Luulisi,+että+tilastolliset+analyysit+noissa+artikkeleissa+olisi+tehnyt+tilastotieteilijä.+Sellaisen+pitäisi+mielestäni+olla+ainakin+tarkastamassa+Naturen+tai+Lancetin+kaltaisiin+lehtiin+päätyviä+juttuja.+En+kylläkään+tiedä,+onko.
Näin havainnollistaen esimerkiksi paranoidinen ajattelu voi liittyä sellaisiin luonteenpiirteisiin, jotka vaikeuttavat sosiaalista kanssakäymistä ja tekevät ihmisestä sosiaalisesti kömpelön, mikä taas johtaa siihen, että joutuu herkemmin esimerkiksi koulukiusatuksi. Koulukiusaaminen taas vahvistaa ihmisen temperamenttiin liittyvää luontaista inhibitiota ja kyvyttömyyttä luottaa toisiin ihmisiin, koska se rikkoo perusturvallisuuden tunteen. Perusturvallisuuden tunteen rikkoutuminen yhdistettynä sosiaaliseen isolaatioon voi taas johtaa siihen, että valmiiksi epäluuloisen ihmisen ajattelu vähitellen muuttuu paranoidisemmaksi ja hän ajautuu tämän johdosta psykoosiin. Hän alkaa kuvitella, että ihmiset joilla ei ole mitään tekemistä hänen kanssaan, haluavat hänelle pahaa ja vainoavat häntä. Hän eristäytyy muista, mikä vahvistaa paranoidisuuden kierrettä. Miten sinä oikein hoitaisit tällaista sairautta jos tietäisit, että temperamenttiin liittyvä voimakas inhibitio, joka johtaa sosiaaliseen kömpelyyteen ja voimakkaaseen sulkeutuneisuuteen, on osin synnynnäistä? Mitä hyötyä hoidossa olisi siitä tiedosta, että se ja se geeni aiheuttaa tämän temperamenttipiiirteen jos tietäisit, että ihmisen paranoidisuuden purkamisen avain on siinä, miten hän on suhteesssa toisiin ihmisiin? Siis perusturvallisuudentunteen palauttamisessa, sosiaalisen vuorovaikutuksen tervehdyttämisessä. . Standardihoidossa tällaista oletetusti synnynnäisesti, geneettisesti virheellistä ihmistä hoidetaan seuraavasti: haetaan pakkohoitoon, injektoidaan lääkkeillä tajuttomaksi ja jos hän yrittää puhua vastoinkäymisistään, tulkitaan se suurin piirtein sairauden aiheuttamaksi harhaksi. Oikealla hoidolla tällaisista ihmisistä saisi täysin toimintakykyisiä, normaaleja, tervejärkisiä ihmisiä, mutta väärällä hoidolla pahimillaan tuo paranoidinen ajatusmaailma jää päälle. Se että jokin piirre on osin synnynnäinen ei mitenkään tarkoita sitä, että määräisi suoraan ihmisen kohtalon tai olisi pelkästään huono piirre ihmisessä oikeissa olosuhteissa.
Hyvä analyysi!
"Minusta ei ole ollenkaan lapsellista kysyä, miksi tapahtuma A toisella johtaa sairastumiseen, mutta toisella ei. Onhan siihen oltava jokin syy. Mikä tekee siitä mielestäsi lapsellisen? "
Ei varmasti ole lapsellinen kysymys, vaan päinvastoin mielenkiintoinen. Varmasti perinnöllisillä tekijöillä on jokin osuus kaikkeen ihmisen toimintaan. Mutta toisaalta ympäristöhän ei koskaan ole kahdelle ihmiselle aivan sama, ei edes identtisille kaksosille. Vanhemmat eivät koskaan kohtele lapsiaan täysin samalla tavoin, ja jopa (identtiset) kaksosetkin voivat saada elämässään muutenkin hyvin erilaisia kokemuksia ympäristöstään.
Esimerkkinä erilaisista ympäristövaikutuksista päällisin puolin hyvinkin samankaltaisessa ympäristössä on se, että vaikka kaksoset olisivat identtiset, niin vanhemmat ja lähiympäristö kuitenkin yleensä alusta saakka antaa heille - osin ehkä tietoisestikin, mutta myös tiedostamattaan - eri roolit. Kuten muidenkin sisarusten kohdalla, toisesta tulee yleensä läheisempi äidille, toinen isälle. Jne. jne. Jos perheessä sattuu olemaan vaikeita ihmissuhdekuvioita, niin on hyvin mahdollista, että toinen sisaruksista pääsee roolissaan jotenkin helpommalla kuin toinen.
Siis kun kysytään, miksi joku reagoi tiettyyn vakavaan traumaattiseen tapahtumaan esimerkiksi psykoottisesti ja toinen ei, on mielestäni seuraava kysymys se, millainen on hänen siihenastinen elämänhistoriansa. Kuinka paljon haasteita siihen on sisältynyt, ja minkä verran tukea. Tätä on vaikea päätellä pintapuolisen tiedon perusteella. Pitäisi tuntea jo varhaislapsuuden kiintymyssuhteista alkaen, kuinka turvallisella pohjalla ihmisen psyyke lepää.
Omasta lähipiiristäni tiedän useita esimerkkejä. Tunnen kahdet identtiset kaksoset. On jännittävää, miten paljon yhteistä heillä selvästikin on, esimerkiksi yhdet siskokset ovat hakeutuneet samalle ammattialalle ja heillä on hyvin samanlaiset ammatilliset taipumukset. Tietenkään ei voi tietää, missä määrin tämä on seurausta heidän yhdessä viettämästään ajasta, ympäristön odotuksista ym.
Mutta ihmisinä he ovat kuitenkin monessa suhteessa erilaisia, ja heidän suhteensa vanhempiinsa ovat aivan erilaiset. Toinen heistä on lisäksi psyykkisesti huomattavasti toista tasapainoisempi.
Toinen tuntemani kaksospari on myös kohdannut elämässään erilaisia asioita, ja heidän elämänpolkunsa on tähän mennessä ollut hyvin erilainen...
Toisaalta identtisiä kaksosia usein esimerkiksi kohdellaan ympäristön kannalta saman kaltaisella tavalla. Klassisissa kaksostutkimuksissa on löydetty, että jos yksi identtinen (samanmunainen) kaksonen saa skitsofrenia-diagnoosiin, niin toinen kaksonen saa saman diagnoosin todennäköisemmin kuin ei-identtisten kaksosten tapauksessa. Sen perusteella on päätelty esimerkiksi noita heritabiliteetti-arvioita. Yksi ainakin Jay Josephin argumentti tällaisia tutkimuksia vastaan on sen kaltainen, että identtisillä kaksosilla on huomattavan samanlainen tai yhteinen ympäristö verrattuna ei-identtisiin kaksosiin, mitä asiaa ei ole huomioitu kaksostutkimuksissa.
Varmaan on tehty tutkimuksia identtisistä, mutta eri perheissä kasvaneista kaksosistakin, koska muuten tuo ei todistaisi niin paljon perinnöllisyyden puolesta, juuri mainitsemastasi syystä johtuen.
Sellaisissa tutkimuksissa puolestaan adoption mahdollinen traumaattisuus voi sotkea tuloksia, eikä noita tapauksia varmaan ole kauhean paljon, jolloin otoskokoa on vaikea saada riittäväksi.
“Varmaan on tehty tutkimuksia identtisistä, mutta eri perheissä kasvaneista kaksosistakin, koska muuten tuo ei todistaisi niin paljon perinnöllisyyden puolesta, juuri mainitsemastasi syystä johtuen.
Sellaisissa tutkimuksissa puolestaan adoption mahdollinen traumaattisuus voi sotkea tuloksia, eikä noita tapauksia varmaan ole kauhean paljon, jolloin otoskokoa on vaikea saada riittäväksi.”
Sellaisia tutkimuksia on myös tehty. Jonkun Jay Josephin haastattelun tai artikkelin mukaan hänen mielestään niihinkin tutkimuksiin liittyy vastaavia ongelmia. En kuitenkaan tiedä, mitkä hänen argumenttinsa tarkemmin ovat tuossa tapauksessa. Minulla on ollut jo vuosia hänen kirjoittamansa kirja, joka on jäänyt lukematta.
Minä olen sitä mieltä, että esimerkiksi esimerkiksi psykoosien tai skitsofrenian taustalla on myös selviä biologisia tekijöitä. En kuitenkaan ajattele, että skitsofrenia on mikään yksi selvä esimerkiksi geneettinen sairaus kuten esimerkiksi Downin syndrooma tai edes Alzheimerin tauti, johon myös liittyy geenien lisäksi esimerkiksi elintapaan liittyviä tekijöitä. Ihminen voi alkaa käyttäytyä psykoottisesti esimerkiksi jos hänellä on pitkään jatkunut unettomuus, stressaava elämä tai muuta sellaista. Ehkä jossain vaiheessa tulee vastaan jonkinlainen kehon hormoneihin, välittäjäaineisiin tai muuhun toimintaan liittyvä “ylikuormitus”.
Perinteisessä psykiatrisessa narratiivissa esimerkiksi psykoosi selitetään liian aktiivisella dopamiini-toiminnalla aivoissa, ja neuroleptit ovat saman narratiivin mukaan tehokkaita juuri siksi, että ne vaimentavat liian voimakasta dopamiini-signalointia. Mielestäni asia ei ole ainakaan näin yksinkertaisena ollenkaan riittävä. Esimerkiksi stressaavissa tilanteissa voi toki elimistössä lisääntyä dopamiinin, adrenaliinin, kortisolin, ym stressihormoneiden välitystä. Ne eivät kuitenkaan tyypillisesti suoraan aiheuta psykoottista tilaa ihmiselle. Tilanne voi kuitenkin muuttua, jos samanlainen stressaava tilanne jatkuu esimerkiksi useita viikkoja. Esimerkiksi amfetamiini vaikuttaa keskushermostossa voimakkaasti dopaamini-vaikutusta lisäämällä. Amfetamiinin käytön tiedetään myös usein johtavan paranoidiseen psykoosin, tai sitä muistuttavaan tilaan. Se ei kuitenkaan ole tyypillästä, että yksi annos amfetamiinia johtaa sellaiseen tilaan. Psykedeeleillä tai ketamiinilla voi helposti saada jotenkin psykoosia muistuttavan tilan yhdellä annoksella. Amfetamiinilla kuitenkin paranoidista psykoosia muistuttavat tilat kuitenkin alkavat vasta pidemmän ajan kuluttua, esimerkiksi päiväkausia jatkuneen käytön jälkeen, ilman unta, kunnollista syömistä, ym.
"Se että jokin piirre on osin synnynnäinen ei mitenkään tarkoita sitä, että määräisi suoraan ihmisen kohtalon tai olisi pelkästään huono piirre ihmisessä oikeissa olosuhteissa."
Eihän tällaista kukaan väitäkään. Edes skitsofrenian perinnöllisyyden tutkijat eivät väitä eivätkä yritäkään väittää, että skitsofrenia puhkeaisi väistämättä, jos on perinnöllinen alttius.
Eilen kirjoitinkin tuonne alemmas ketjuun, että yhdessä uudessa tutkimuksessa on havaittu, että skitsofreniaan sairastumisen PRS (polygenic risk score) korreloi luovuuden kanssa. Luovuuden markkereina oli käytetty luovuutta vaativaa ammattia tai kuulumista johonkin taiteeseen liittyvään seuraan/yhteisöön. En tiedä, onko skitsofreniaan yhdistetty assosiaatioiden löyhtymistä, mutta sellaisen piirteen voisi hyvin kuvitella olevan myös luovuuden edellytys. Eli että yhdistelee päässään helposti aika kaukana toisistaan olevia asioita esimerkiksi siksi, että assosiaatiot kulkevat nopeammin tai eivät pysähdy niin helposti kuin ihmisillä keskimäärin. Psykoosissa tällainen asioiden yhdisteleminen toisiinsa asiaankuulumattomasti on nähdäkseni aika yleistä, tosin jo äärimmäistä, eikä sitä siksi yleensä voi pitää enää "positiivisena luovuutena". Mutta kontrolloidussa määrin tuo sama piirre voisi hyvin olla luovuuden edellytys.
Mitä tulee siihen, auttaako hoidossa mitenkään se, että tiedetään jokin piirre synnynnäiseksi, niin sen voi ajatella niinkin päin, että olisihan hyvä, jos sen seurauksena tätä piirrettä ei yritettäisi turhaan kokonaan karsia esim. lääkkeillä. Yleensä juuri vaikka tuo assosiaatioiden löyhyys yritetään karsia potilaalta kokonaan. Puheen rönsyilevyys asiasta toiseen katsotaan sairauden oireeksi, vaikka se olisi ihmiselle tyypillistä normaalitilassakin. Pelkkä liiallinen puheliaisuus voidaan katsoa sairauden oireeksi. Tästä tulee mieleen keskustelun aloituksen pointti, eli että hyvin usein ihmisen pitää kieltää oma itsensä monilta osin, ennen kuin sairaalasta voi päästä pois. Pitää olla erityisen skarppi, erityisen asiallinen, erityisen rauhallinen. Ikään kuin näitä edellytettäisiin normaalielämässä muiltakaan ihmisiltä. 🙄
Tämä on ihan omaa kelailua, en tiedä miten näitä asioita on huomioitu moderneissa kaksotutkimuksissa. Jos identtiset kaksoset asuvat eri perheissä, niin yhteiskunta silti voi kohdella heitä saman kaltaisella tavalla johtuen tavallaan geeneistä, mutta kuitenkin niin, että geenien ja psykoosi-sairauden välillä ei ole ainakaan mitään selvää esimerkiksi solutason yhteyttä. Esimerkiksi jos geenien vuoksi molemmat kaksoset ovat hyvin lyhyitä tai yhteiskunnan mielestä erityisen rumia, niin he joutuvat todennäköisemmin kokemaan esimeriksi jatkuvaa kiusaamista koulussa, vaikka se koulu ja perhe olisivat erilaisia.
Lisätäkseni vielä, että tämä epäsuora geneettinen pohja ei tarkoita sitä, että esimeriksi tiettyjä skitsofrenialle altistavia synnynnäisiä piirteitä säätelesivät jotkin populaatiossa harvinaiset geenit, vaan ne voivat olla hyvin yleisiä. Esimerkiksi yleiset varovaisuutta tai toisaalta uhkarohkeutta säätelevät tempperamenttipiirteet voivat tietyssä määrin olla evolutiivisesti niin hyödyllisiä, että niitä säätelevät geenit oletettavasti ovat äärimmäisen yleisiä, eivät harvinaisia. Tämä selittäisi osaltaan sen, miksi molekyyligenetiikka ei ole tuottanut tulosta spesifien skitsofreniageenien löytämisessä. Kuitenkin piirteenä tietty alttius saattaa olla hyvin spesifi siinä mielessä, että on myös toisia kehityskulkuja, jotka johtavat psykoosiin. Esimeriksi huumepsykoosiin joutuneella ei välttämättä ole samankaltaisia synnynnäisiä piirteitä, kun jonkin psykologisen trauman johdosta psykoosiin ajautuneella. Tietenkin voi olla, että olen väärässä, mutta tämä selittäisi ainakin sen, miksi molekyyligenetiikasta yleensä löydetään niin heikkoja yhteyksiä.
Olen samoilla linjoilla. Jos tuo aiemmin sivuttu hebefreeninen skitsofrenia todellakin voi edetä parissa vuodessa siihen pisteeseen, että ihminen on koko ajan muissa maailmoissa, vaikuttaa enemmän kuin vain mahdolliselta, että sen takana on erilaisia tekijöitä kuin sellaisessa skitsofreniassa, jossa ihmisellä on elämänsä aikana vain yksi psykoosi. En tiedä, kuinka yleistä nykyään on saada skitsofreniadiagnoosi yhden psykoosin perusteella, mutta se on mahdollista, jos oirekuva täsmää eli "diagnostiset kriteerit täyttyvät". Tätä lienee myös jo tutkittu, en vain millään kykene lukemaan sellaista määrää artikkeleita näin lyhyessä ajassa, että voisin antaa asiasta edes valistuneen arvauksen. Mutta mielestäni on vähän outoa, että nimikkeen "skitsofrenia" alle putoaa oireiltaan ja ennusteiltaan kovin erilaisia sairaustiloja. Sitä paitsi oireet voivat olla samoja, vaikka niiden syy ei johtuisi samasta asiasta.
Liitetäänköhän noihin mainitsemiisi huumeaineiden aiheuttamiin psykoositiloihinkin nykyään geneettinen alttius? Noita juuri tarkoitin, kun kirjoitin aiemmin siitä, että olisi yllättävää, jos noidenkin käyttöön liittyviin psykooseihin kytkettäisiin nykyään geneettinen alttius. Kannabikseen se kyllä liitetäänkin, mutta olisin kuvitellut, että amfetamiinin käyttö sinällään voi laukaista kenellä tahansa psykoosin. Etenkin kiinnostaisi krooninen amfetamiinipsykoosi tässä yhteydessä, sellainenkin on käsittääkseni olemassa.
En ole myöskään tietoinen, voiko unettomuus pitkään jatkuessaan laukaista kaikilla psykoosin, vai katsotaanko tähänkin olevan yhtenä tekijänä perinnöllisen alttiuden.
Minusta juuri nuo kaksostutkimukset, joissa identtiset kaksoset ovat kasvaneet eri perheissä, olisivat kaikkein olennaisimpia. Koska silloin heidän identtisyytensä ei vaikuttaisi siihen miten heitä kohdellaan perheissä ja muualla. Ja todellakin, tutkittavien määrän pitäisi olla riittävän iso että voitaisiin arvioida kasvuolosuhteiden vaikutusta.
Olisi kiva jos löytyisi jostain sellainen tutkimus. En ole vielä ehtinyt penkomaan... Useinhan abstrakteissa ei kerrota tätä olennaista seikkaa tutkimusasetelmasta.
"Liitetäänköhän noihin mainitsemiisi huumeaineiden aiheuttamiin psykoositiloihinkin nykyään geneettinen alttius? Noita juuri tarkoitin, kun kirjoitin aiemmin siitä, että olisi yllättävää, jos noidenkin käyttöön liittyviin psykooseihin kytkettäisiin nykyään geneettinen alttius. Kannabikseen se kyllä liitetäänkin, mutta olisin kuvitellut, että amfetamiinin käyttö sinällään voi laukaista kenellä tahansa psykoosin. Etenkin kiinnostaisi krooninen amfetamiinipsykoosi tässä yhteydessä, sellainenkin on käsittääkseni olemassa."
Kannabiksen ja psykoosien kohdalla on todettu yhteys. Vuodesta toiseen sen kohdalla väitellään kausaation suunnasta, eli että johtaako kannabiksen käyttö psykosiin, vai johtuuko yhteys enemmän muista sosioekonomisista tai vastaavista tekijöistä, jotka nykyisessä yhteiskunnassa selittävät sekä kannabiksen käytön nykyisessä yhteiskunnassa että syrjäytymisen ja mielenterveysongelmat.
Amfetamiinin laukaisema psykoosi on kyllä todella tunnettu käsite. “Pirivainot”. Luullakseni se on kuitenkin aika harvinaista, että henkilö menee oikean psykoosin kaltaiseen tilaan sen jälkeen, kun hän vetää kerran amfetamiinia. Psykoosia muistuttavaan tilaan meneminen on paljon todennäköisempää esimerkiksi sen jälkeen, kun henkilö syö LSD:tä, sieniä tai jopa nauttii liian paljon voimakasta kannabista. Se vaikutus kuitenkin loppuu aikanaan, ja usein esimerkiksi psykedeelien psykoosia muistuttavaan tilaan ei liity skitsofrenian harhaluuloja, paranoidista ajattelua, ym.
Jatkuvan amfetamiinin käytön yhteyteen liittyvät psykoosit voivat liittyä unen puutteen lisäksi moneen muuhunkin asiaan. Esimerkiksi keho voi tavallaan toimia amfetamiinin käytön vuoksi koko ajan ylikierroksilla, keho ei esimerkiksi koskaan käyttämään parasympaattista hermostoa, mikä on tärkeää kehon ja hermoston toiminnan kannalta. Minäkin heitän tässä vain joitain ajatuksia siitä, minkä suuntaista esimerkiksi geenien, mielenterveyden häiriöiden ja ympäristön suhde kenties on toisiinsa. En usko, että on esimerkiksi joku yksi C4-geeni, joka selittää skitsofrenian.
"Eilen kirjoitinkin tuonne alemmas ketjuun, että yhdessä uudessa tutkimuksessa on havaittu, että skitsofreniaan sairastumisen PRS (polygenic risk score) korreloi luovuuden kanssa. Luovuuden markkereina oli käytetty luovuutta vaativaa ammattia tai kuulumista johonkin taiteeseen liittyvään seuraan/yhteisöön. En tiedä, onko skitsofreniaan yhdistetty assosiaatioiden löyhtymistä, mutta sellaisen piirteen voisi hyvin kuvitella olevan myös luovuuden edellytys."
Hyvin mielenkiintoista! :) Tällainen tieto voisi piristää jotakuta skitsofreniadiagnoosin saanutta. Miksiköhän tämäntyyppisistä tutkimustuloksista ei tehdä yhtä isoja otsikoita julkisuudessa kuin siitä, että taas löydettiin yksi skitsofreniaan sairastumista selittävä geeni...
Minä ajattelisin, että assosiaatioiden "löyhtyminen" voi hyvinkin olla aidosti persoonallinen, erityisherkkyyttä, kielellistä ja taiteellista lahjakkuutta kuvastava piirre. Miksiköhän se on nimetty noin negatiivisesti, "löyhtyminenhän" kuulostaa aika pahalta ja vähän huolestuttavaltakin. Sillä on negatiivinen kaiku verrattuna esimerkiksi jos sanoisi puhetapaa lennokkuudeksi, vapautuneeksi assosioinniksi tai assosioinnin rikkaudeksi? Ymmärrän, että jos henkilö kärsii psyykkisistä vaikeuksista, jotka haittaavat hänen oloaan ja elämäänsä, niin siinä yhteydessä ehkä tämäkin piirre saattaa tulla jotenkin negatiivisesti tai kiusallisesti esiin. Tasapainoisessa mielentilassa, kun ihminen kokee olonsa turvalliseksi ja toiveikkaaksi, assosiointikin on positiivisesti sävyttynyttä, heijastaahan se yksilön ajattelumaailmaa. Mutta yleensähän psykoosissa ihmiset eivät saa sellaista hoitoa mikä auttaisi heitä elämään tasapainossa itsensä kanssa.
Monet - ehkä jopa valtaosa - niistä jotka ovat kerran saaneet psykoosin ja joita on "hoidettu" sen vuoksi, eivät sen jälkeen koskaan ole oikeasti toipuneita vaan elävät erityyppisissä psykoosin jälkitiloissa. Eivät ole saaneet käsitellyksi niitä mielensisäisiä ristiriitoja, jotka purkautuivat psykoosissa. Vaan nämä ristiriidat on jouduttu painamaan tiedostamattomaan, jolloin ne aiheuttavat edelleen erilaisia psyykkisiä ongelmia kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, ja usein myös uuden psykoosin. Plus tietenkin se seikka, että useimpia psykoosiin kerran joutuneita lääkitään jatkuvasti sen jälkeenkin, mikä estää toipumista vaikka helpottaakin joitakin oireita.
Jos henkilö tällaisessa ei-hyvinvoivassa, ei-tasapainoisessa mielentilassa ilmaisee itseään esimerkiksi assosioimalla, niin "löyhät" assosiaatiot eivät ole sellaista rikasta mielikuvien ketjua eikä persoonallista, luovaa itseilmaisua johon hän ehkä paremmassa kunnossa olisi kykenevä. Vaan juurikin jotain ikävää ja selittämättömältä kuulostavaa "löyhyyttä", mitä ympäristö ihmettelee ja josta henkilöä stigmatisoidaan entistä enemmän.
Olen+ymmärtänyt,+että+näin+ollaan+kallistumassa+ajattelemaankin+nykyään.+Siksi+juuri+noiden+yksittäisten+geenimuutosten+riskiä+nostava+vaikutus+on+niin+pieni,+että+ne+ovat+yleisiä+väestössä+muutenkin.+Nyt+on+vaikea+ottaa+kantaa+kovin+tarkasti,+kun+en+ole+lukenut+noita+artikkeleita,+mutta+voisin+kuvitella,+että+kyse+voisi+olla+siitä,+että+samalla+ihmisellä+on+suuri+määrä+näitä+pienen+vaikutuksen+muutoksia.+Yhdessä+epäedullisten+ympäristöolosuhteiden+kanssa+ne+sitten+voisivat+johtaa+sairastumiseen.+Mutta+kun+kirjoitit,+etteivät+nämä+kaikki+löydetyt+muutokset+yhteensäkään+selitä+skitsofrenian+vaihtelusta+kuin+4+%,+niin+on+vaikea+hahmottaa,+miksi+tätä+tulosta+pidetään+niin+merkittävänä.+Toisaalta+on+todennäköistä,+etten+vain+tajua,+mitä+tarkoittaa+esimerkiksi+skitsofrenian+vaihtelu+ylipäätään+tai+en+yleensäkään+ymmärrä,+miten+tuota+tulosta+pitäisi+tulkita.+😃
Sekä amfetamiini että kokaiini toimivat samankaltaisella tavalla, lisäämällä aivoissa dopamiini-vaikutusta. Kuitenkin vain amfetamiini on yleisesti liitetty esimerkiksi paranoidiseen ajatteluun ja "vainoihin". Jos Sillanpään tapaus unohdetaan, niin amfetamiinia käytetään ja jaetaan yleisesti esimerkiksi Sörnäisten piri-torilla, kokaiinia taas käytetään yleisemmin seurapiireissä ja se voi maksaa huomattavasti enemmän. Amfetamiinin ja kokaiinin käyttäjät ovat täysin erilaisia ryhmiä.
Taas+vastaan+itse.+Suomensin+tämän+108+skitsofreniaan+liitettyyn+geenilokukseen+liittyvän+artikkelin+kuvauksen+toisesta+artikkelista.+Siellä+sanotaan+jotakuinkin+näin+(ei+ole+sanatarkka+suomennos):
"Löytyneet+variantit+pystyttiin+liittämään+epigeneettisiin+merkkeihin,+jotka+ovat+tyypillisiä+aktiivisille+enhancer-alueille+52+kudoksessa+ja+solulinjassa.+Odotetusti+varianttien+rikastumista+(rikastuminen+=+niitä+on+skitsofreenikoilla+enemmän+kuin+muilla,+toim.+huom.)+havaittiin+aivokudoksen+enhancereissa,+mutta+myös+immuniteetin+kannalta+tärkeiden+kudosten/solujen+enhancereissa."
Enhancer+on+geenien+säätelyyn+liittyvä+alue,+johon+voi+sitoutua+molekyyliryhmiä,+jotka+aktivoivat+geenin+toimintaa.+
Saan+tästä+sen+käsityksen+näin+tämän+yhden+lauseen+perusteella,+että+tämänkään+tutkimuksen+merkitys+ei+ole+niinkään+skitsofrenian+selitysasteessa,+vaan+siinä,+että+on+pystytty+osoittamaan,+että+nämä+löytyneet,+skitsofreenikoilla+yleisemmät+geenivariantit+aiheuttavat+ongelmia+mm.+aivokudokseen+ja+immuniteettiin+liittyvien+geenien+säätelyssä.
Tämän+lisäksi+"samat+tutkijat+loivat+analyyttisen+kehyksen,+jonka+avulla+tämän+GWA-tutkimuksen+yhteenvetoaineistoa+voidaan+käyttää+apuna+arvioimaan+ja+tunnistamaan+geenejä+tai+niiden+toimintaan+liittyviä+tapahtumakulkuja+bipolaarihäiriön+ja+depression+kaltaisissa+sairauksissa."
Ymmärrän+tuosta+kuvauksesta+että+kaikki+nuo+löytyneet+variantit+on+pystytty+liittämään+häiriöihin+geenien+säätelyssä.+Tuohan+kyllä+on+merkittävä+tutkimustulos,+ainakin+minun+mielestäni.+
Tuosta+ei+selviä,+kuinka+suurta+osaa+skitsofreenikoista+tuo+tulos+koskee+tai+kuinka+monella+on+minkäkinlainen+osuus+noista+varianteista.+Tai+onko+välttämättä+kaikilla+yhtäkään.+Jos+nuo+variantit+selittävät+skitsofreniasta+sen+aiemmin+mainitun+4+%,+niin+eipä+se+edelleenkään+tarkoita,+että+sairastumisalttiuden+syy+olisi+lähimainkaan+selvitetty.
Ihana kirjoitus, narrative! :)
Kommentoin tätä kohtaa:
"Monet - ehkä jopa valtaosa - niistä jotka ovat kerran saaneet psykoosin ja joita on "hoidettu" sen vuoksi, eivät sen jälkeen koskaan ole oikeasti toipuneita vaan elävät erityyppisissä psykoosin jälkitiloissa. Eivät ole saaneet käsitellyksi niitä mielensisäisiä ristiriitoja, jotka purkautuivat psykoosissa. Vaan nämä ristiriidat on jouduttu painamaan tiedostamattomaan, jolloin ne aiheuttavat edelleen erilaisia psyykkisiä ongelmia kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, ja usein myös uuden psykoosin. Plus tietenkin se seikka, että useimpia psykoosiin kerran joutuneita lääkitään jatkuvasti sen jälkeenkin, mikä estää toipumista vaikka helpottaakin joitakin oireita.“
Itselläni on tämän kaltainen kokemus. Olen kokenut sairaalaympäristön hajottavana ja ahdistavana. Olen kokenut, ettei itse ongelma ratkea nykyisenkaltaisella hoidolla, ja että oletus, että kyse olisi vain mihinkään liittymättömästä sekavuustilasta, on väärä. Tuosta jälkitilasta en ole varma, mutta sekin voi hyvin pitää paikkansa kohdallani. Ainakin pitää kutinsa, että nykyisenkaltainen hoito voi lisätä uuden psykoosin todennäköisyyttä, koska pahimmassa tapauksessa sairaalakokemukset vain lisäävät uusia traumoja potilaan ennestäänkin mahdollisesti pitkään traumahistoriaan.
Ketään ei kiinnosta, mikä on potilaan mielipide psykoosinsa syistä, vaikka sitä voidaankin muodon vuoksi kysyä. Yleensä syynä pidetään lääkkeiden jättämistä, vaikka olisi kuinka todennnäköistä todisteitten valossa, ettei lääkkeillä ole juuri mitään vaikutusta psykoosin kestoon, vaan se menee ohi, kun menee, melkeinpä voisi sanoa lääkkeistä huolimatta. Käsittääkseni valtaosa psykooseista menisi ohi itsestäänkin lopulta. Olen lukenutkin tuon jostain, mutta myös esimerkiksi Keroputaalla harjoitettu lääkkeetön psykoosien hoito tai lyhytaikainen/vähäinen lääkkeiden käyttö psykoosien hoitamisessa mielestäni todistaa tätä.
Olisipa kyllä kiinnostavaa kuulla jonkun huipputason geenitutkijan näkemys siitä, miksi Keroputaan erilainen hoitomalli laskee diagnoosien määrää (olettaen, että näin todella on) ja parantaa erittäin merkittävästi taudin ennustetta. Liittyisikö tämä hänen mielestään jotenkin samaan asiaan kenties, kuin perinnöllisen alttiuden "dynaamisuus".
Eikö+ole+aika+olennaista,+että+selitysaste+häiriölle+tulisi+olla+jotenkin+merkittävä,+että+voitaisiin+puhua+geenien+funktiosta+sairauden+selittämisessä?+Vaikka+osa+geeneistä+säätelisikin+oletetusti+skitsofreniaan+liitettäviä+geenejä+teoreettisesti,+niin+ei+tuo+teorian+selitysaste+on+aika+olematon,+jos+ihminen+voi+saada+skitsofreniadiagnoosin+ilman+noita+geenejä+ja+että+se+on+vielä+todennäköistä.+Vaikka+sinulla+olisi+kaikki+tuon+tutkimuksen+löytämät+lokukset,+niin+todennäköisesti+et+tulisi+koskaan+sairastumaan+skitsofreniaan.+Olisihan+se+toki+aika+traagista,+että+85+%+ihmisistä+olisi+aivokudoksen+toimintaan+vaikuttavia+geenivirheitä+tai+sellaisia,+jotka+tietyssä+ympäristössä+aiheuttaisivat+häiriöitä,+joita+esiintyy+keskimäärin+1+%+populaatiosta.+++Jos+ajatellaan,että+erot+esiintyvyydessä+on+keskimäärin+1+%+luokkaa,+niin+luoko+nämä+erot+tosiaan+sellaisen+mallin,+jolla+voidaan+selittää+minkään+häiriön+kehittymistä?+
Skitsofreniadiagnoosin+saaneillahan+on+ja+voi+olla+vaikka+mitä,+psykoosista+erillisiä+kehityshäiriöitä+kasaantunut,+esimerkiksi+älyllisesti+jälkeenjääneitä+heissä+on+muistaakseni++5+%+verrattuna+1+%+normaalipopulaatiossa.+Miten+tällaiset+yhteydet+sitten+kontrolloidaan+noissa+tutkimuksissa?+Esimerkiksi+eräässä+tutkimuksessa+löydettiin+merkittävä+yhteys+STED1A-geenin+variantin+ja+skitsofrenian+välillä.+Tämän+geenin+raportoitiin+olevan+vahvasti+yhteydessä+skitsofreniaan+ja+lisäävän+skitsofrenian+riskiä+35-kertaisesti.+Kyseinen+variantti+on+kuitenkin+esiintyi+tutkimuksen+mukaan+vain+10+ihmisellä+8000,+joista+7+oli+oppimishäiriö.++Olisikohan+mahdollista,+että+nämä+olemattoman+pienet+riskit,+joita+nyt+kaikkia+kastaan+skitsofreniagnoosille,+voisivat+liittyä+johonkin+sellaiseen+asiaan,+joka+ei+liity+suoraan+kyseiseen+häiriöön?++
http://theconversation.com/there-are-no-schizophrenia-genes-heres-why-57294
Tarkoitin+siis,+että+diagnoosin+voi+saada+ilman+suurinta+osaa+noista+geeneistä.++Se+että+jokainen+noista+nostaa+riskiä+arviolta+0,1+%+on+kuitenkin+aika+mitätön+ja+nuo+yhteydet+voi+selittyä+muilla+tekijöillä,+kuin+yhteydellä+suoraan+skitsofreniaan.
Toisaalta jos vertaa tuota STED1A-geenin varianttia noihin GWA-tutkimuksesta saatuihin tuloksiin niin voi tehdä sen johtopäätöksen, että toinen on oletettavasti erittäin harvinainen siitä syystä, että se heikentää olennaisesti ihmisen selviytymistä. Jos tuo yhteys olisi suoraan skitsofreniaan eikä oppimishäiriöön, niin se olisi itsessään paljon selitysvoimaisempi oletetulle aivosairaudelle tai kehityshäiriölle, miksi skitsofreniaa kuvataan noissa tuktimuksissa. Tuossa tutkimuksessa taas tosiaan nuo variantit ovat niin äärimmäisen yleisiä, että luulisi niiden rikastuneen populaatiossa juuri siksi, että ne ovat hyödyllisiä, eivätkä haitallisia? Ainakin, jos uskoo evoluutioteoriaa, niin ei kai raaka luonnonvalinta johda sellasiten geenien yleistymiseen, jotka ovat erittäin haitallisia ja johtavat hedelmällisyyttä huomattavasti laskeviin aivosairauksiin? Tai sitten olen ymmärtänyt evoluutioteorian jotenkin huonosti. Se että skitsofreenikoilla on keskimäärin aavistuksen enemmän kuin muilla ei mielestäni välttämättä edes imlikoi mihinkän sairauteen. Sehän voi jopa kertoa siitä, että skitsofreenikoihin on rikastunut ominaisuuksia, jotka EEA-ympäristössä eli siinä ympäristössä jossa ihmislaji on lähes koko historiansa elänyt, on skitsofreniaan liittyvät riskitekijät pikemminkin edistäneet kuin heikentäneet selviytymistä, näin yksioikoisesti ajateltuna ainakin.
Harmittaa, etten pääse lukemaan noita itse tutkimuksia, joten kommentointini voi koskea enimmäkseen vain niistä kirjoittamiasi asioita. Tässä yhteydessä vastaan fenetrelle, etten edes tiedä, mikä on Sci-Hub, eikä se tullut ainakaan ensimmäisten hakutulosten joukkoon googlatessani näitä tutkimuksia. Päädyin erilaisista linkeistä aina vain artikkeleiden tiivistelmiin.
Skitsofreenikoiden hedelmällisyys ei varmaankaan ole normaalia huonompi, vaan syy muuta väestöä vähäisempään lisääntymiseen on muualla, kuten itse sairaudessa ja sen elämälaatua tuhoavassa taipumuksessa. Huolimatta vähentyneestä lisääntymisestä skitsofrenian esiintyvyys ei kuitenkaan laske, mikä on aiheuttanut paljonkin pohdintaa. Yhtenä mahdollisena selityksenä tähän todellakin pidetään tuota mainitsemaasi, että skitsofrenialle altistavia geenimuotoja kantavilla, mutta terveillä yksilöillä on jokin etu verrattuna normaaliväestöön. Muitakin mahdollisia selityksiä toki on, mutta tuokin vaikuttaa täysin mahdolliselta varsinkin tällaisten tutkimustulosten valossa, että samoja variantteja kantaa suuri osa normaaliväestöstäkin. Tällöin sama geeni voisi olla vastuussa jostain ainakin joissakin olosuhteissa selviytymistä parantavasta ominaisuudesta.
Tuosta STED1A-geenistä sen verran, että siinä havaittu poikkeama tai poikkeamat ovat tosiaan harvinaisia ja aiheuttavat skitsofrenian ohella muitakin ongelmia. Kolmesta havaitusta poikkeamasta kaksi on ns. loss-of-function-mutaatioita, mikä tarkoittaa ettei niiden tuottama proteiini toimi kunnolla tai ollenkaan. Jos ymmärsin oikein, nämä STED1A-geenin mutaatiot ovat ns. de novo-mutaatioita eli uusia mutaatioita, ts. kantaja ei ole perinyt niitä vanhemmiltaan, vaan ne ovat tapahtuneet hänen perintöaineksessaan sukusolu- tai sikiövaiheessa. Tällöin ne eivät tietenkään voi selittää skitsofrenian perinnöllistä alttiutta, mutta ne kuitenkin kertovat, että tällaiset ja tällaiset mutaatiot tässä ja tässä geenissä aiheuttavat muun muassa skitsofreniaa. Tämän seurauksena tutkimus voi suuntautua ko. geenialueen tai samaan ominaisuuteen vaikuttavien muiden geenialueiden tarkasteluun tai tietyntyyppisten mutaatioiden vaikutusten tarkasteluun. Tällainenkaan tutkimus ei siis ole missään nimessä hyödytön.
Ihan+mielenkiintoista+pohdintaa.+Minua+kuitenkin+askarruttaa+suuresti+kuten+tuossa+artikkelissakin+todetaan,+että+jos+1/1000+skitsofreenikosta+on+STED1A-geenivariantti,+niin+voiko+silloin+puhua+skitsofreniaan+altistavasta+geenimutaatiosta,+jos+geeni+limenee+kuitenkin+paljon+useammin+ihmisillä,+joilla+on+todettu+oppimishäiriö?+Eikö+tämä+voi+yhteys+voi+johtua+mistään+muusta+kuin+siitä,+että+STED1A-geeni+altistaisi+juuri+skitsofrenialle?+Jos+999/1000+skitsofreenikosta+ei+ole+tuota+geenivarianttia,+niin+minun+simppeli+logiikkani+voisi+johtaa+siihen+loppupäätelmään,+että+ehkä+tämä+geeni+ei+välttämättä+liity+skitsofreniaan+mitenkään?+Eikö+jokin+muu+yhteys+voisi+selittää+tuon+äärimmäisen+harvinaisen+geenivariantin+moninkertaista+esiintymistä+skitsofreniapotilailla?++Ehkä+heillä+on+jokin+sellainen+erillinen+ongelma,+jota+ei+vain+olla+diagnosoitu?++
Itse+asiassa+näyttöä+siitä,+että+metsästäjä-+keräilijä+yhteisöissä+esimerkiksi+äänten+kuulemiseen+liitettiin+pikemminkin+hyvin+positiivisia+ominaisuuksia,+ja+monissa+alkuperäisheimoissa+shamaanit+valikoidaan+vieläkin+juuri+sen+perusteella,+että+he+ovat+nuorena+alkaneet+kuulla+ääniä+tai+nähdä+näkyjä.+Tämä+viittaa+myös+siihen,+että+itse+sairaus+ei+välttämättä+selitä+alhaista+hedelmällisyyttä+länsimaissa,+vaan+osittain+tuon+diagnoosin+saaneiden+ihmisten+erittäin+alhainen+sosiaalinen+status.+++On+ihan+luonnollista,+että+skitsofreniageenit+periytyvät,+jos+niitä+tosiaan+esiintyy+jopa+80%+ihmisistä,+kuten+tuon+genome+wide+association+-tutkimuksen+mukaan.++Vaatisi+nähdäkseni+koko+ihmislajin+tuhoutumista,+jos+ne+eivät+periytyisi+seuraavalle+sukupolvelle.
Ajattelen+tätä+asiaa+jotenkin+aivan+eri+näkökulmasta+kuin+sinä,+ja+ensin+tuntui,+etten+mitenkään+osaa+selittää+tätä+ymmärrettävästi,+mutta+nyt+luulen,+että+keksin+keinon.+Yksinkertaisesti+sanoen+eri+geenimuutokset+voivat+johtaa+samaan+oirekirjoon,+eli+tässä+tapauksessa+mm.+skitsofrenian+oirekirjoon.+Ts.+skitsofrenia+voi+johtua+eri+syistä+geenitasolla.+Kolmannella+tavalla+sanottuna+yksi+geenimuutos+selittää+yhden+skitsofreenikon+sairastumisalttiuden,+mutta+toisen+skitsofreenikon+sairastumisen+takana+vaikuttaakin+jokin+toinen+geenimuutos.+Näiden+harvinaisten+geenimuutosten+ei+nykytietämyksen+valossa+ole+tarkoituskaan+"selittää+skitsofreniaa"+täydellisesti,+mutta+niiden+avulla+voidaan+päästä+jäljille+sairauden+syntymekanismeista.+Näitä+erilaisia+harvinaisia+geenimuutoksia+on+löydetty+jo+"enemmän+kuin+toivottiin"+(lukemani+artikkelin+ilmaus),+mutta+ne+eivät+selitä+suurinta+osaa+skitsofreniatapauksista+ja+usein+niihin+liittyy+muitakin+vakavia+ongelmia+kuten+kehityksen+viivästymistä.+
Nyt+en+tiedä,+onko+näitä+STED1A-geenin+mutaatioita+löytynyt+kontrolliryhmästä,+mutta+minusta+on+täysin+loogista,+että+mutaatiolla,++joka+aiheuttaa+geeniä+vastaavan+proteiinin+toimimattomuuden+tai+vain+osittain+toimimisen,+on+vakavia+seuraamuksia,+ainakin+jos+kyseinen+geeni+koodaa++esimerkiksi+aivoissa+vaikuttavia+ja+toimivia+proteiineja+tai+osallistuu+niiden+säätelyyn.+
Tässä+yhteydessä+kai+voisi+lisätä,+että+ihmisellä+on+valtaosasta+geenejään+sekä+äidiltä+että+isältä+peritty+muoto,+joten+vaikka+toisessa+olisi+mutaatio,+toisen+normaali+muoto+voi+riittää+ylläpitämään+normaalia+toimintaa,+jolloin+sairautta+ei+synny.+Tällöin+kyse+olisi+resessiivisestä+geenimuodosta.
Noista+108+lokuksen+128+SNP:n+pienestä+4+%:n+selitysasteesta+ja+toisaalta+kaavailuista+löytää+tuhansia+tällaisia+muutoksia,+kuten+Lääkärilehden+katsauksessa+mainittiin,+tuli+mieleen+ajatus,+että+olen+ehkä+ymmärtänyt+väärin,+että+haettaisiin+välttämättä+sitä,+että+sairastuneelle+olisi+kerääntynyt+iso+määrä+näitä+pienen+vaikutuksen+mutaatioita.+Tulee+noiden+kahden+asian+yhdistämisestä+mieleen,+että+voidaankin+ajatella,+että+skitsofreniatapausten+enemmistökin+voisi+selittyä+sadoilla+eri+tavoilla+molekyylitasolla.+Tämähän+se+vasta+omituista+olisi+ja+murentaisi+kyllä+mielestäni+käsityksen+yhtenäisestä+sairaudesta+lopullisesti.+Ja+mitä+tuo+sitten+tarkoittaisi+lääkityksen+osalta?+Satoja+eri+lääkkeitä+aina+kulloisenkin+skitsofrenia-geeniprofiilin+mukaan?+No,+tämä+vain+omaa+ajatusten+poukkoilua,+kun+en+ole+lukenut+tuota+artikkelia.
Ok,+kiitos+selvennyksestä.+Olen+itse+vähän+pessimistinen+noiden+lääketieteellisten+hoitokeinojen+kehittämisen+suhteen+tuollaisten+riskien+pohjalta.+Ihmisillä+voi+olla+esimerkiksi+pieni+geneettisesti+korostunut+stressiherkkyyteen+ja+ongelmiin+sosiaalisen+informaation+käsittelyssä,+ja+se+voi+johtaa+vuosikymmenien+kuluessa+kärjityneisiin+ongelmiin,+jotka+johtavat+psykoosiin.++Tässä+riskissä+ei+välttämättä+avaudu+suuria+mahdollisuuksia+lääkekehitykselle,+se+vain+kertoo+siitä,+että+ihminen+on+tietyllä+tavalla+herkempi+kuin+muut+ja+käsittelee+vastoinkäymisiään+vähän+poikkeavasti.+Psykoosit+itsessään+ovat+melko+yksilöllisiä+kokemuksia,+joista+monet+raportoivat+jopa+mieltä+kehittävinä+tai+tajuntaa+laajentavina.+Tarkoitan+tällä+sitä,+että+he+voivat+prosessoida+noissa+psykooseissa+erinäisiä+vaikeuksiaan,+jotka+ovat+vaikeuttaneet+heidän+henkistä+kasvuaan.+Joillekin+taas+nuo+psykoosit+ovat+täysin+mielettömiä,+helvetillisiä+kokemuksia.+Joku+kuulee+yksittäisiä+ääniharhoja+päässään+koko+ajan,+toinen+lähtee+spirituaaliselle+matkalle,+jossa+kokee+kykenevänsä+vaeltamaan+toisten+ihmisten+tajuntaan+ja+muistoihin+ja+avaamaan+tällä+tavalla+mielensä+syvimpiä+ristiriitoja.+Kolmas+kuvittelee+vain+lähinnä+eksyneensä+loputtomaan+tosi-tv+lähetykseen,+jossa+häntä+kuvataan+24/7+ja+jossa+hänen+intimiteettinsä+ja+syvimmätkin+salaisuutensa+paljastetaan+kaikille.+
Tuollainen+äärimmäisen+abstrakti+malli+sadoista,+ellei+tuhansissta+erinäisistä+varianteista,+jotka+lisäivät+jokainen+omalla+tavallaan+skitsofreniadiagnoosin+saamisen+riskiä,+ei+tavoita+mielestäni+niitä+"aitoja"+ongelmia,+joita+psykoosipotilailla+on.+Ne+voivat+pikemminkin+johtaa+harhaan+ihmisiä,+jotka+ovat+vastuussa+psykoosipotilaiden+hoidosta+kuvittelemaan,+että+heidän+potilaansa+ongelmat+olisivat+voimakkaammin+geneettisiä+kuin+ovatkaan.+Tämä+voi+olla+kohtalokasta+silloin,+jos+hoidetaan+ihan+aidosti+traumatisoituneita,+sosiaalisesti+syrjäytyneitä,+herkässä+tilassa+olevia+ihmisiä+medikalisoimalla+heidän+psyykkinen+kipunsa+ja+viemällä+merkityksen+heidän+kokemuksiltaan+reduktionistisilla+geenimalleilla,+jotka+mahdollisesti+kadottavat+enemmän+informaatiota+kuin+lisäävät.+Onko+ihan+uskottavaa,+että+laskemalla+jokainen+1+%+ero++esiintyvyydessä+verrokkipopulaation+ja+skitsofreenikoiden+välillä++skitsofreniariskiksi,+todella+lisää+mallin+selitysvoimaa?++Ehkä+minä+olen+edelleen+täysin+pihalla,+mutta+kyllä+ole+aivan+myyty+ajatuksesta,+että+ne+ainakaan+loisivat+suuria+mahdollisuuksia+lääkkeiden+kehittämiselle.++En+usko,+että+skitsofrenia+on+itsenäinen+sairaus.+Noiden+molekyyligeneettisten+tutkimusten+pohjalta+voi+ainakin+tehdä+sen+päätelmän,+että+se+ei+ole+itsenäinen+geneettisesti+määräytyvä+aivosairaus,+millaiseksi+lääkekeskeiset+psykiatrit+sitä+mielellään+sitä+kutsuvat.+Todennäköistä+on,+että+taipumus+psykoottisiin+kokemuksiin+on+pikemminkin+hyvin+laajalle+levinnyt+ihmispopulaatiossa,+mutta+toisilla+se+kärjistyy+tuollaisiin+rajuihin+tiloihin+todennäköisemmin+kuin+toisilla.++Se+on+laajalle+levinnyt+siksi,+ettei+se+edes+toteutuessaan+ole+laskenut+rajusti+ihmisten+selviytymistä.+Sisäisten+äänten+kuuleminen+ja+valveunien+näkeminen+voi+päin+vastoin+kertoa+jotain+hyvin+yleistä+ja+univeraalia+siitä,+että+ihmiset+ovat+hyvin++sosiaalisia+ja+kielellisiä+olentoja.+Ihmisen+koko+minuus+ja+tietoisuus+näin+ollen+kytkeytyy+yhteen+hänen+sosiaalisen+kontekstinsa+kanssa,+eikä+sitä+voi+millään+reduktionistisella+geenimallilla+suoraan+erottaa+siitä.
Esimerkiksi+äänet+voivat+olla+ihmisen+tapa+käsitellä+sosiaalisia+ristiriitoja.+Niissä+kerrataan+pakkomielteisesti+käytyjä+keskusteluja+toisten+ihmisten+kanssa+tai+yritetään+prosessoida+jotain+tiettyä+ongelmaa+tai+teemaa,+koska+niihin+liittyy+jotain+minuutta+uhkaavia,+ahdistavia+elementtejä.+Mikään+lääketieteellinen+interventio+ei+välttämättä+ole+tehokkain+tapa+hoitaa+tällaisia+ongelmia,+jotka+juontuvat++vaikeuksista+käsitellä+ahdistavia+kokemuksia.+Esimerkiksi+seksuaalisen+väkivallan+kokeneet+ihmiset+kuulevat+usein+juuri+väkivallan+tekijän+äänen+päässään.+Minkälaisen+lääkkeen+kehittäisit+hänelle,+jos+tietäisit+hänen+geneettisen+herkkyytensä+mielen+dissosioitumiseen+hallitsemattomiksi+ääniksi+ulkoisen+trauman+johdosta?+++Todennäköisemmin+tehokkaampaa+olisi+lisätä+hänen+itseymmärrystään+ja+auttaa+häntä+käsittelemään+tällaisia+hyvinkin+vaikeita+kokemuksia,+jotka+piinaavat+häntä+vuodesta+toiseen+ja+vievät+hänen+toimintakykynsä.+Tuntuu,+että+näitä+abstrakteja+teorioita+ja+lääketieteellisiä+inerventioita+kehittelevät+tukijat+eivät+aidosti+ole+koskaan+tavanneet+tai+ainakaan+yrittäneet+ymmärtää+ihmisiä,+joidan+geneettisiä+riskejä+seulovat.+Siksi+on+mahdollista,+että+heiltä+katoaa+tai+he+sivuuttavat+tietoisesti+paljon+mm.++ympäristötekijöihin+liittyvää+informaatiotia,++jotka+vaikuttavat+ratkaisevasti++skitsofreniadiagnoosin+saamiseen.
On todella avartavaa lukea tätä teidän mielipiteenvaihtoanne, kun tiedätte asiasta niin paljon sekä omasta kokemuksestanne että sen perusteella mitä olette sevittäneet eri lähteistä. Kiitos.
"Olisipa kyllä kiinnostavaa kuulla jonkun huipputason geenitutkijan näkemys siitä, miksi Keroputaan erilainen hoitomalli laskee diagnoosien määrää (olettaen, että näin todella on) ja parantaa erittäin merkittävästi taudin ennustetta. "
Niin todella olisi. Kunpa joku toimittaja kysyisi sitä... Ehkä joku vaikka Mad in Finland -sivustolta voisi tehdä haastattelun?
Itse asiassa löysin erään tutkimuksen, jossa verrattiin skitsofreniaan GWA-tutkimuksessa liitettyjä riskialleeleja ja ulkoisten traumojen vaikutusta skitsofrenian varhaiseen puhkeamiseen. Ainakaan tuossa tutkimuksessa, noilla alleeleilla ei ollut mitään vaikutusta, vaan erityisesti kannabiksen poltolla oli merkittävä vaikutus sairauden varhaiseen alkamiseen.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26361199
Monet muutkin tutkimukset todistavat, että monet varhaislapsuuteen ja sikiöaikaan liittyvät ympäristötekijät ennustavat huomattavan vahvasti psykoosiin ajautumisen riskejä. Jos näin ollen on jotain merkittäviä ilmeisesti periytyviä reserssiivisiä ominaisuuksia, jotka johtavat suoraan tai välillisesti skitsofreniaan, niin niiden selitysvoima ainakin tällä hetkellä katoaa ympäristötekijöiden vaikutuksille. Tutkijoilla onkin suuri työ edessään, jos he aikovat kehittää noilla genomitutkimusten pohjalta lähellekkään sellaista ennustekykyä, joka monilla ympäristötekijöillä on. Silti niihin ei haluta kiinnittää mitään huomiota, mikä on minusta todella kummallista etenkin kun tiedetään, että monet psyykkiset traumat fyysisten ohella vaikuttavat myös aivojen kehitykseen.
Kiitos, parahin narrative, kauniista sanoistasi, mutta kyllä olen mokaillutkin tässä ketjussa, ja tietämykseni aiheesta on muutenkin melkoisen ohutta, kun se perustuu monin osin muutaman päivän sisällä luettuihin artikkeleihin. Kirjoitin äsken yksityiskohtaisen listan jälkeenpäin havaisemistani virheistä kirjoituksissani, mutta se katosi jonnekin ennen viestin lähettämistä, enkä jaksa kirjoittaa samoja uudelleen. Mainittakoon pahin, joka koski skitsofrenian periytymistä "semmoisenaan", mitä ikinä se mielestäni sitten tuolla hetkellä tarkoittikaan, mutta tarvittaisiin aika paljon, ennen kuin "skitsofreenikoiden lapsilla olisi aina skitsofrenia", kuten kirjoitukseni jatkui. 😃
Toivotaan, että joku joskus tosiaan kysyisi Keroputaan tuloksista joltain huipputason geenitutkijalta. (En tunne mainitsemaasi sivustoa.)
Onko muuten todella niin, että myös itse skitsofreniadiagnoosien määrä on vähentynyt tuolla alueella? Sehän olisi melkoinen juttu ja antaisi kyllä antaa aihetta epäillä koko diagnoosia tai ainakin sen kriteereitä.
Pitäisi+tietää,+kuinka+paljon+enemmän+keskimääräisellä+skitsofreniapotilaalla+on+noita+pienen+vaikutuksen+muutoksia+kuin+keskimääräisellä+terveellä+henkilöllä.+Kyllä+niitä+varmasti+on+kerääntynyt,+kun+kerran+näin+väitetään+ko.+tutkimuksessa.+Niin,+löysin+tutkimuksen+abstraktista+lauseen,+jonka+mukaan+näin+todella+on+(kun+tuossa+aiemmin+aloin+jo+tätäkin+epäillä).+Toisin+sanoen+tässä+kerääntymisessä+tuskin+on+havaittu+vain+1+%-yksikön+eroa+sairastuneiden+ja+terveiden+välillä,+vaan+eron+täytyy+olla+vähintäänkin+kohtuullisen+iso.++Nyt+en+tiedä,+mikä+on+niiden++127+muun+variantin+esiintyvyys+skitsofreenikoilla+vs.+normaaliväestöllä,+kun+puhumme+jatkuvasti+vain+tästä+yhdestä,+jossa+esiintyvyyden+ero+on+mitätön.+Muissa+sekin+voi+olla+isompi.+Ainakin+niin+luulisi,+koska+muuten+kerääntyminenkin+koskisi+aika+todennäköisesti+molempia+ryhmiä.+Miten+kerääntymisen+vaikutukset+sitten+selitetään,+onkin+toinen+juttu.+Geenien+interaktiot+tulevat+ensimmäisenä+mieleen.
Olisi+myös+mielenkiintoista+tietää,+mikä+määrä+noita+variantteja+katsotaan+kerääntymiseksi,+ja+miten+paljon+määrä+vaihtelee+skitsofreenikoiden+välillä.+Ja+onko+todella+niin,+että+osalla+diagnosoiduista+ei+ole+yhtäkään,+kuten+ymmärsin+sinun+väittävän+tai+ainakin+pitävän+sitä+mahdollisena.+
En+yllättyisi+kyllä+siitäkään,+että+tämäkään+tutkimustulos+ei+koskisi+suurinta+osaa+skitsofreenikoista.+🙄
Mielenkiintoinen+tuo+toinen+esille+ottamasi+tutkimustulos,+vaikka+haluaisin+kyllä+tuostakin+tietää+enemmän+ennen+mielipiteen+esittämistä.+Onko+tuossa+esimerkiksi+verrattu+varianttien+määrää+per+henkilö+vai+mitä+tarkalleen+ottaen+tuohon+sairauden+aikaisessa+iässä+tapahtuvaan+puhkeamiseen.
Tässä on Mad in Finland -sivuston linkki. Se on osa maailmanlaajuista psykiatriaan kriittisesti suhtautuvaa ruohonjuuritason kansalaisliikettä, jonka perusti amerikkalainen journalisti Robert Whitaker. Suomessa sivustoa ylläpitää Tarpeenmukainen hoito ry, jonka on perustanut psykologi Aku Kopakkala. Hän, joka sai potkut Mehiläisestä kerrottuaan MOT-ohjelmassa tutkimuksista, jotka osoittavat etteivät masennuslääkkeet ole hyväksi pitkäaikaiskäytössä.
https://madinfinland.org/
"Onko muuten todella niin, että myös itse skitsofreniadiagnoosien määrä on vähentynyt tuolla alueella? Sehän olisi melkoinen juttu ja antaisi kyllä antaa aihetta epäillä koko diagnoosia tai ainakin sen kriteereitä."
Aalosen vuonna 2010 tekemän tutkimuksen mukaan skitsofrenian esiintyvyys on huomattavasti laskenut tuolla alueella, jossa avoimen dialogin mallia on sovellettu. Kroonistuneen, vaikean skitsofrenian esiintyvyys laski nollaan.Mielestäni tämä todistaa, että skitosfrenialle tyypillisissä psykooseissa psykososiaaliset tekijät ovat niin merkittäviä, että niillä voidaan huomattavasti vaikuttaa siihen, miten tuo oletetusti geneettisesti määräytyvä taipumus kehittyy. Kyse ei ole näin ollen mistään kehitysvammaan verrattavissa olevasta häiriöstä, johon ei voi huomattavasti vaikuttaa vaikka perheterapialla. Moni psykoottinen ihminen toipuu psykooseistaan hyvin oikealla hoidolla:
"The changes in the incidence of first-contact non-affective psychoses and prodromal states were studied in two cities of the District, considering the five-year periods before and after the system was fully established. The mean annual incidence of schizophrenia decreased, brief psychotic reactions increased, and the incidence of schizophreniform psychoses and prodromal states did not change. The number of new long-stay schizophrenic hospital patients fell to zero. It can be argued that the ODA has been helpful, at least in moving the commencement of treatment in a less chronic direction. "
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/17522439.2011.601750
Luin myös joskus identtisiiin kaksosiin liittyvän geenitutkimuksen, jonka johtopäätöksenä oli, että vaikka skitsofreniaan sairastuvat kaksoset saattavat omata voimakkaan geneettisen alttiuden skitsofreniaan, niin nuo alttiudet eivät välttämättä ole eri kaksosille yhteisiä. Eri perheissä on siis erilaisia alttiuksia. Myös epigeneettiset tekijät vaikuttavat siihen, ettei edes identtiset kaksoset syntyessäänkään ole välttämättä identtisiä, mikä voi selittää osin sen, miksi toinen identtisistä kaksosista ajautuu psykoosiin ja toinen ei ympäristötekijöiden ohella. Kyse on huonosti määritellystä, huonosti ymmärretystä, monimutoisesta häiriöstä. Voi olla hyvinkin, että skitsofrenian biologisia korrelaatteja korostava paradigma vaikuttaa itsessään voimakkaasti valittujen hoitomuotojen ja asenteiden kautta siihen, että nämä vaikeat psykososiaaliset ongelmat kroonistuvat ja aiheuttavat merkittävää, kroonista toimintakyvyn laskua. Onhan se ihan järkeenkäypää, että jos hoidat ihmisen psyykkistä stressiä kroonisena aivosairautena, niin voit tehdä enemmän hallaa kuin uskotkan ihmisen henkiselle kehitykselle etenkin, kun yhdistät ennakkoluulosi aivoja vaurioittavaan lääkehoitoon. En siis väitä välttämättä, etteikö ihmisillä olisi perinnöllisiä taipumuksia vaan että ne eivät ole sellaisia, joiden kehitykseen ja etenemiseen ei voisi perheterapialla vaikuttaa.
Lisäksi, vaikka saatan olla väärässä, niin tuo skitsofreniaan liittyvät kognitiiviset puutokset eivät välttämättä ole suoraan geneettisesti määräytyviä. Tiedetäänhän, että työttömyys ja masennus voivat laskea ihmisten älyllistä suorituskykyä jopa 13 pistettä. Esimerkiksi Anandi Mani, Sendhil Mullainathan, Eldar Shafir, and Jiaying Zhan tutkivat eräässä tutkimuksessa köyhiä maanviljelijöitä ja huomasivat, että heidän kongitiivinen suorituskykynsä laski ennen sadonkorjuuta ja nousi sadonkorjuun jälkeen. Köyhyys voi siis laskea ihmisen älykkyystasoa niin rajusti, että se laskee alle normaalin:
"So take an American of average IQ: 100. Poverty, according to the estimates from the paper that triggered this post, would knock a person back to an IQ of 87, dropping them behind roughly a third of their fellow Americans of equal intelligence — just because they’re poor."
https://www.pbs.org/newshour/economy/making-sense/analysis-how-poverty-can-drive-down-intelligence
Myös yksinäisyyden tiedetään tutkimusten mukaan vaikuttavan laaja-alaisesti ihmisten kongitiiviseen suorituskykyyn. Skitsofreenikot ovat usein hyvin syrjäytyneitä, köyhiä ja yksinäisiä ihmisiä. Heille kasautuvat kaikki riskitekijät, jotka itsessään laskevat älyllistä suorituskykyä. Lisäksi tutkimuksiin valikoituu usein se kaikkein heikoimmin suoriutuva porukka, jotka ovat usein kaikkein laitostuneimpia ja syrjäytyneimpiä lähtökohtaisesti. Heidän keskimääräinen älykkyytensä oli jonkun tutkimuksen mukaan 91 pistettä. Ilman noita ympäristöön liittyviä riskitekijöitä hyvin monen skitsofreenikon kongitiivinen suorituskyky voisi olla täysin normaalin rajoissa, jopa korkeampi kuin keskimäärin. Itse asiassa suurin osa skitsofreenikoista on yleisesti ottaen normaaliälyisiä, eikä lievä kognitiivinen puutos tarkoita, että kyseessä olisi geneettisesti määräytyvä kehityshäiriö, joka suoraan johtaa alhaiseen älykkyyteen.
Kommentoin, vaikka et minulta kysynytkään.
"Positiivista jutussa oli, että vaikka geneettinen alttius onkin olemassa, sen sanotaan olevan dynaaminen, eli se voi kaiketi muuttua ympäristöolosuhteiden vaikutuksesta. Epigeneettiset tekijät ovat merkittävässä roolissa. "
Tämä sanoo kaiken olennaisen. Tottakai kaikessa ihmisen tekemisessä ja olemisessa on jonkinlainen geneettinen perusta. Se on yksi osa ihmisen biologiaa. Ihminenhän on psykofyysinen kokonaisuus. Mutta miksi AINA ne geenitutkimukset tehdään ja tulkitaan siitä näkökulmasta, että geenistä seuraisi jotain pahaa? Kun sama geeni voi hyvissä olosuhteissa tulostua lahjakkuutena, herkkyyttä vaativina ainutlaatuisina työsuorituksina ja sosiaalisessa kanssakäymisessä erityisenä onnistumisena, etenkin tilanteissa jotka vaativat kyseisenlaista erityisherkkyttä ja geneettistä taipumusta. .
Ne isot selitysosuudet joita tuossakin Tieteen Kuvalehden jutussa oli (79 pros.) niin en usko ollenkaan. Siinä on saatu sinänsä uskottava tulos, että identtisillä kaksosilla on enemmän skitsofreniaa kuin ei-identtisillä. Ja sitten laskettu periytyvyyttä tarkoitushakuisesti.
Skitsofreniageeni voi olla myös nerousgeeni. Tai mitä tahansa muuta, riippuen ympäristöstä.
Lisähuomio. Ei ole tietoa miten kyseisessä tutkimuksessa on määritelty skitsofrenia. Skitsofreniassahan on tilanne, jossa (määrätyllä tavalla ilmenevä) ensipsykoosi on toistunut tai pitkittynyt. Näin käy, kun ensipsykoosiin ei saa oikeaa hoitoa tarpeeksi nopeasti. Kun "aikaikkuna" sulkeutuu, sen avaaminen on sitä vaikeampaa mitä enemmän aikaa kuluu. Ja tilannetta pahentaa se, että suurin osa nykymuotoisesta psykoosin hoidosta on ainakin osittain vääränlaista, joskus jopa vahingollista.
Pitkittynyt psykoosi on useimmiten hoitamaton tai väärin hoidettu psykoosi. Silloin skitsofreniadiagnoosi on jossain vaiheessa todennäköinen (riippuen hieman oirekuvasta). Ja tämän jälkeen toivo vähenee sekä diagnosoidun että hänen läheistensä elämästä niin paljon, että se jo sinänsä pitää henkilön entistä todennäköisemmin huonossa kunnossa jatkossakin. Ja vähentää hänelle tarjottavien hoitomuotojen kirjoa.
Voidaan ajatella, että osa ko. tutkimuksen skitsofreniadiagnooseista on mahdollisesti vääriä, ja että kyse on muuntyyppisistä psykoottisista reaktioista. Se, miksi identtiset kaksoset saavat helpommin psykoosin kuin ei-identtiset, voi kertoa jotain mielenkiintoista geneettisen perimän vaikutuksista. Mutta miten tätä tulkitaan on aivan toinen kysymys. Alttius reagoida vaikeisiin tai traumaattisiin ympäristöolosuhteisiin psykoottisuudella ei välttämättä ole huono asia, jos sen mukana kulkee keskimääräistä suurempaa alttiutta erityisherkkyyttä edellyttäviin myönteisiin psyykkisiin toimintoihin.
Hesarissa oli hiljattain uutinen "aggressiogeenin" löytymisestä. En viitsinyt lukea sitä loppuun. Huomasin heti, että taas puuttui kokonaisuuden tulkinta. Ei osata ajatella, että negatiivisina pidetyt ominaisuudet voivat ilmetä myönteisesti tilanteesta riippuen, ja kehittyä hyvin monin tavoin siinä kontekstissa mitä useimmissa geenitutkimuksissa vähätellen nimitetään yhdessä lauseessa "ympäristövaikutuksiksi".
En+heti+vastannut,+koska+monesti+kaduttaa,+ettei+miettinyt+asiaa+loppuun+ennen+kuin+kirjoitti.+Mutta+ei+se+nyt+niin+vakavaa+liene,+vaikka+näihin+joutuisi+jälkeenpäin+lisäilemään+tai+korjailemaan+jotain.+
Yritin+selittää+tuolla+ylempänä,+että+se+TieKun+juttu+oli+harhaanjohtavasti+suomennettu,+koska+se+alkuperäisessä+artikkelissa+käytetty+sana+on+'heritability',+eikä+sitä+voi+kääntää+suoraan+perinnöllisyydeksi.+Se+on+genetiikan+käsite,+joka+on+käännetty+näköjään+jossain+perinnöllisyysasteeksi.+Usein+sitä+ei+käännetä+ollenkaan,+vaan+puhutaan+suomeksikin+heritabiliteetista.+
Mun+aivot+harvoin+ymmärtää+ilman+apuja,+mitä+joku+jakolaskun+tai+neliöjuuren+tulos+oikein+kertoo,+kun+osoittajana+ja+nimittäjänä+on+sellasia+asioita+kuin+geneettinen+muuntelu+tai+joku+vastaava.+Tässä+kuitenkin+joitakin+asiaa+avaavia+selityksiä,+ensimmäinen+on+eläinjalostukseen+liittyvältä+sivustolta:
"Periytyvyysaste,+heritabiliteetti+h2+kuvaa+lukuna,+kuinka+suuri+osa+tietyn+ominaisuuden+eroista+eläinten+välillä+johtuu+perinnöllisistä+tekijöistä.+Sukupuolen+määräytyminen+on+täysin+perimästä+johtuvaa,+maidontuotantoon+vaikuttaa+perimän+lisäksi+useita+ulkoisia+tekijöitä."
Tässä+matemaattisempi+selitys:
"+Heritabiliteetilla+laajassa+merkityksessä+tarkoitetaan+geneettisen+varianssin+osuutta+populaation+koko+fenotyyppisestä+varianssista.+
Heritabiliteettia+(H)+mitataan+jakamalla+geneettinen+varianssi+(Vg)+fenotyyppisellä+varianssilla+(Vp)+eli+H=Vg/Vp.+Käsitteen+suppeassa+merkityksessä+heritabiliteetti+on+additiivisen+geneettisen+varianssin+(VA)+osuus+populaation+koko+fenotyyppisestä+varianssista.+"
Minusta+heritabiliteettia+ei+voida+suomentaa+kuten+TieKussa+oli+suomennettu,+perinnöllisyydeksi.+Tässä+juuri+olen+miettinyt,+tarkoittaako+heritabiliteetti+sitä,+että+jokaisen+yksittäisen+skitsofreniapotilaan+skitsofreniasta+79+%+selittävät+geneettiset+tekijät+ja+21+%+selittyy+ympäristötekijöillä.+Eikö+tämä+ole+aika+tavalla+eri+asia+kuin+se,+että+skitsofreniapotilaista+79+%:lla+on+ollut+geneettinen+alttius+sairastua+ja+21+%:lla+skitsofreenikoista+ei+ole+mitään+geneettisiä+tekijöitä+vaikuttamassa?+Vai+ajattelenko+väärin?++Saatan+hyvin+ajatella,+olen+huono+juuri+tällaisissa.
Olisin+kiitollinen,+jos+joku+osaisi+nyt+kertoa,+miten+tuo+pitää+ymmärtää.+
Muihinkin+esittämiisi+asioihin+olisi+paljon+kommentoitavaa,+ehkä+myöhemmin.
Mikähän lienee tavallisten sisarusten vastaava prosenttiosuus? Erimunaisten kaksosten ja eri aikaan syntyneiden sisarusten eroja luulisi olevan tutkittu, koska se voisi kertoa paljonkin raskausajan merkityksestä. Tuon Lääkärilehden artikkelin mukaan raskausajan aikainen D-vitamiinin ja folaatin puute, infektiot ja aliravitsemus lisäävät riskiä sairastua. Erityisesti kuulemma D-vitamiinin puute, mikä ei ole ihme, sillä D-vitamiini osallistuu geenien säätelyynkin.
Tällaiset tutkimustulokset ovat minusta erittäin hyödyllisiä. Niiden perusteella voidaan antaa mm. raskausajan ravitsemussuosituksia.
Mutta tapahtumaketju, joka alkaa, kun sairastut psykoosiin, on säilynyt vuosikymmeniä samanlaisena huolimatta uusista tutkimustuloksista. Sairastunut kärrätään pakkohoitoon, ellei itse älyä sinne hakeutua, hänelle syötetään lääkkeitä, psykoosikokemuksiin ei kiinnitetä yhtään mitään huomiota siltä kannalta, että niillä voisi olla merkitystä paranemiselle, vaan ne kirjataan vain ylös todisteena hoidon jatkamisen tarpeellisuudesta, lääkkeetöntä hoitoa ei ole mahdollista edes saada kuin ehkä Keroputaalla, mitään terapiaa ei saa, kukaan ei kuuntele mitä potilaalla on asiaa. Hoito on keskittynyt yksinomaan lääkkeisiin. Joitakin ryhmiä voidaan järjestää, mutta mitä ne auttavat, jos potilasta muu aika kohdellaan ihmisarvoa alentavasti? Jo pelkästään se, ettei sanomaasi uskota, on erittäin aliarvioivaa ja nöyryyttävää, turhauttavaa ja omiaan nostattamaan raivoa.
Sairaalasta päästyä tilanne ei nykyjärjestelmän puitteissa hoidon osalta juurikaan parane. Kuten jossain näistä ketjuista todettiin, avohoidon tehtävänä on lähinnä tarkkailla asiakkaan kuntoa ja varmistua ettei vain psykoosi uusiudu. Lapsuuden traumoista esimerkiksi ei olla kiinnostuneita lainkaan, näitä aiheita voidaan jopa vältellä. Minullekin on sanottu, ettei noita kannata miettiä, kun nyt pääpaino on tämänhetkisissä asioissa. Psykoosiin sairastunut ohitetaan niin monessa tilanteessa ja varsinkin sairaalassa häntä kohdellaan vähintäänkin niin välinpitämättömästi, ettei ole ihmekään, jos ihmiset eivät psykoosiensa jälkeen pääse enää jaloilleen.
Itselläni on järkkynyt jopa usko oikeusvaltioon sairaalahoidon seurauksena.
Tulin+itse+vastaamaan+kysymykseeni,+joka+kuului+näin:+"...+Tässä+juuri+olen+miettinyt,+tarkoittaako+heritabiliteetti+sitä,+että+jokaisen+yksittäisen+skitsofreniapotilaan+skitsofreniasta+79+%+selittävät+geneettiset+tekijät+ja+21+%+selittyy+ympäristötekijöillä.+Eikö+tämä+ole+aika+tavalla+eri+asia+kuin+se,+että+skitsofreniapotilaista+79+%:lla+on+ollut+geneettinen+alttius+sairastua+ja+21+%:lla+skitsofreenikoista+ei+ole+mitään+geneettisiä+tekijöitä+vaikuttamassa.+"
Vastaus:+ei+tarkoita+tuota+ensin+mainittuakaan.+
Tarkoittaa+sitä,+kuinka+paljon+erot+yksilöiden+geeneissä+selittävät+eroista+yksilöiden+ominaisuuksissa.+
Esimerkiksi+70+%:n+heritabiliteetti+tarkoittaa,+että+70+%+ko.+ominaisuuden+vaihtelusta/eroista+populaatiossa+johtuu+geneettisistä+eroista+yksilöiden+välillä.+
"Heritability+does+not+indicate+what+proportion+of+a+trait+is+determined+by+genes+and+what+proportion+is+determined+by+environment.+So,+a+heritability+of+0.7+does+not+mean+that+a+trait+is+70%+caused+by+genetic+factors;+it+means+than+70%+of+the+variability+in+the+trait+in+a+population+is+due+to+genetic+differences+among+people."
Näinkin+ohjeistetaan:
"Knowing+the+heritability+of+a+trait+does+not+provide+information+about+which+genes+or+environmental+influences+are+involved,+or+how+important+they+are+in+determining+the+trait."
Kiitos että otat selvää. Rupesin pohtimaan tuota perinnöllisyyden määrittelyä...
Kiva+kun++huomioit.+:)
Mun+on+todella+vaikea+hahmottaa,+mitä+tuo+käytännössä+tarkoittaa.+Pitäisi+lukea+tuo+koko+alkuperäinen+juttu,+mutten+pääse+lukemaan+kuin+tiivistelmän.+
Joka+tapauksessa,+heritabiliteetin+laskeminen+ei+ole+kuin+alustava+työkalu+tutkijoille.+Sitä+käytetään+arvioitaessa,+kannattaako+ko.+ominaisuuden+geneettistä+taustaa+alkaa+tutkia.+Näin+sanotaan+tuossa+samassa+lähteessä,+josta+nuo+englanninkieliset+lainaukset+ovat.+Siltä+pohjalta+on+vähän+ärsyttävää,+että+edes+haaskaamme+aikaamme+tuon+mielestäni+väärin+suomennetun+TieKun+artikkelin+pohtimiseen.+En+ymmärrä,+miksi+tuo+artikkeli+on+edes+kiinnittänyt+toimittajan+huomion.+Paljon+edistyneempääkin+tietoa+asiasta+näyttää+olevan+netti+pullollaan.+
Sen+perusteella,+mitä+eilen+luin,+skitsofreniaa+pidetään+nykyään+kiistattomasti+sairautena,+johon+liittyy+perinnöllinen+alttius.+On+kuitenkin+selvittämättä,+miten+kaikki+sairastumisalttiuteen+yhteydessä+olevat+geenialueet+tarkalleen+ottaen+ovat+myötävaikuttamassa+sairauden+puhkeamiseen,+vaikka+jotakin+siitäkin+jo+tiedetään.+Itse+asiassa+nuo+"tuhannet+geenimuodot",+joista+mainitsemassani+Lääkärilehden+jutussa+kirjoitettiin+(tarkkaan+ottaen+siellä+käytettiin+sanaa+"geenimuunnelmat"),+ovat+suurimmaksi+osaksi+yhden+nukleotidin+muutoksia,+jotka+sijaitsevat+niin+lähellä+itse+sairausriskiä+nostavia+geenejä,+että+ne+useimmiten+periytyvät+samanaikaisesti+näiden+kanssa,+eivätkä+siis+itse+aiheuta+välttämättä+mitään.+Niitä+käytetään+toisin+sanoen+apuna+sairauteen+todennäköisesti+liittyvien+geenien+jäljittämisessä.+Suurin+osa+ei+ole+sellaisella+alueella,+joka+koodaisi+suoraan+mitään+geeniä.+
Tuo+"tuhannet+geenimuunnelmat"+-ilmaus+voi+muutenkin+johtaa+harhaan,+koska+skitsofrenia-alttiuteen+todennäköisesti+vaikuttavia+geenialueita+on+löydetty+lukemani+mukaan+tähän+mennessä+joitakin+satoja,+n.+250+voi+olla+suuruusluokka.+(En+ole+tuosta+varma.)+Tarkoitetaan+siis+näiden+geenialueiden+läheisyydessä+sijaitsevia+poikkeamia,+joista+suurin+osa+on+yhden+nukleotidin+muutoksia+ja+pienempi+osa+toistoalueita,+joissa+samanlainen+DNA-pätkä+toistuu+useita+kertoja+peräkkäin+ja+joissa+toistojen+määrä+vaihtelee.+Jälkimmäiset+voivat+muistaakseni+jo+sinällään+muuttaa+solun+toimintaa+ainakin+osassa+tapauksista;+sekä+ylimääräiset+että+puuttuvat+toistot+voivat+aiheuttaa+negatiivisia+seurauksia+solujen+toiminnassa.+
Yksittäinen+tuollainen+nukleotidimuutos+(tai+tarkemmin+siihen+liittyvä+läheisen+geenialueen+toiminnan+häiriö)+ei+selitä+kuin+pienen+osan+perinnöllisestä+alttiudesta.+Kyse+onkin+siitä,+että+noita+muutoksia+on+samalla+henkilöllä+esim.+kymmenillä+eri+alueilla,+ja+niistä+jokainen+nostaa+riskiä+vähän.+
On+myös+suuren+riskin+geenimuutoksia,+mikä+kai+tarkoittaa,+ettei+sairastumiseen+lisäksi+tarvita+niin+paljon+muita+tekijöitä,+kuten+ympäristötekijöitä.+Mutta+nämä+ovat+harvinaisia,+eivätkä+selitä+suurinta+osaa+skitsofrenia-alttiudesta.
Pohdintaa+on+herättänyt+seikka,+että+vaikka+skitsofreniapotilailla+on+vähemmän+lapsia+kuin+väestöllä+keskimäärin,+tapausten+määrä+ei+laske,+vaan+pysyy+n.+1+%:ssa.+Tähän+pidetään+yhtenä+mahdollisena+selityksenä+alttiutta+kantavia+yksilöitä,+jotka+eivät+sairastu.+Muitakin+mahdollisuuksia,+kuten+uusien+geenimuutosten+jatkuva+syntyminen,+on+listattu.+
Kuulostaa+ehkä+aika+pahalta,+koska+edeltävästä+tulee+mieleen,++ettei+skitsofreniatapauksia+ilman+taustalla+olevaa+geneettistä+alttiutta+katsota+nykyään+edes+olevan+olemassa.+En+ole+nyt+aivan+varma,+että+näin+on,+mutta+se+kuva+lukemani+perusteella+muodostuu.+Kannattaa+kuitenkin+muistaa,+että+edes+täsmälleen+samanlaisen+perimän+omaavista+henkilöistä+eli+identtisistä+kaksosistakaan+molemmat+eivät+sairastu+kuin+n.+puolessa+tapauksista.+Eli+jos+toinen+sairastuu,+toisella+on+n.++50+%:n+todennäköisyys+sairastua.+
Tätä+luulisi+osaksi+selitettävän+geeneihin+sitoutuvilla+molekyyliryhmillä,+jotka+muuttavat+niiden+toimintaa,+eli+epigeneettisillä+muutoksilla+ainakin+siinä+tapauksessa,+että+identtiset+kaksoset+ovat+kasvaneet+samassa+perheessä.+Voi+myös+olla,+että+sitäkin,+ettei+identtisten+kaksosten+perimä+ole+itse+asiassa+100-prosenttisesti+samanlainen,+on+tähän+liittyen+tutkittu.++Mielestäni+tämä+myös+osoittaa,+että+myöhemmilläkin,+siis+lapsuudenjälkeisillä+elämäntapahtumilla,+kriiseillä+ja+elämäntavoilla+on+merkittävä+rooli+sairauden+puhkeamisessa.+
Kaikesta+edellä+kirjoittamastani+huolimatta+geneettinen+alttius+ei+tarkoita+kuin+riskiä+sairastua.+Paljon+isommatkaan+riskit+eivät+läheskään+aina+häiritse+ihmisiä+niin+paljon,+että+he+esimerkiksi+muuttaisivat+elintapojaan.+Näistä+mainittakoon+vaikkapa+tupakointi+ja+sen+tuomat+terveysriskit.+
Toivottavasti+tähän+nyt+ei+tullut+kauheasti+virheitä.+En+jaksa+enempää+kirjoittaa,+en+kirjoittanut+läheskään+kaikesta+lukemastani.
Tulin+tähän+vielä+kommentoimaan,+koska+lukemani+artikkeli+on+osittain+niin+toivotonta+luettavaa.
Ensinnäkin,+kun+mainitsit,+että+sama+"skitsofreniageeni"+voi+toisaalta+olla+esim.+luovuuden+lähde+tai+mitä+tahansa,+niin+eiköhän+tässä+lukemassani+artikkelissa+mainita+tutkimuksesta,+jossa+skitsofreniaan+sairastumisen+PRS+(polygenic+risk+score)+korreloi+luovuuden+kanssa.+Tämä+on+esimerkkinä+positiivisista+puolista,+kun+sitä+ennen+on+lueteltu+sen+korreloivan+aivokuoren+ohenemisen+ja+muiden+erittäin+negatiivisten+juttujen+kanssa.+En+nyt+tiedä,+onko+tuo+kauhean+positiivista,+vaikka+luovia+nerojahan+on+kautta+aikojen+usein+pidetty+vähintäänkin+eksentrisinä.+
Toiseksi,+vastaan+omaan+kysymykseeni+taas,+että+sisarusten+sairastumisriski+on+n.+7+%+tuon+lukemani+artikkelin+mukaan.+Artikkelissa+ei+mainita+erimunaisia+kaksosia,+joten+jos+uskoisi+tuota+TieKun+jutun+tietoa,+niin+erimunaisten+kaksosten+ja+eri+aikaan+syntyneiden+sisarusten+riski+on+sama.+Tämä+sisarusten+riski+siis+tarkoittaa+käsittääkseni+sitä+riskiä,+että+jos+yksi+on+jo+sairastunut,+millä+todennäköisyydellä+toinenkin+sairastuu.+
Kahden+skitsofreniaa+sairastavan+vanhemman+lapsilla+on+tuon+artikkelin+mukaan+n.++37+%:n+tn+sairastua,+ja+yhden+skitsofreniaa+sairastavan+vanhemman+lapsilla+on+n.+9+%:n+tn+sairastua.+Nämä+kaikki+arvot+ovat+peräisin+asiaa+kuvaavasta+pylväsdiagrammista,+ja+niitä+esitellään+pohjustuksessa,+eivät+siis+ole+varsinaisesti+jutun+aiheena.
Minusta karman laki määrää sairaudet yleensä.
Tämä kommentti liittyi ketjuun miten?
Psykoosipotilaita pitää hoitaa niin että he tuottavat hyvää karmaa jatkossa itselleen? Ehkä seuraavassa elämässä syntyvät parempaan tilanteeseen?
Syöpäsairaat lapset tai perheväkivaltaa kokeneet lapset jotka sairastuvat mieleltään ovat edellisessä elämässä ansainneet itselleen nämä asiat? Vai tämä on tuotosta heidän vanhempiensa karmasta?
Menehän muualle rölläämään.
Keskustelussa pohditaan sairauden syitä, joten toin esiin erään tradition näkemyksen sairauden syistä. On huomattava, että sairauden syy voi olla kaukana edellisissä elämissä, joten jos edelleen väännän rautalangasta, niin sanon, että nykypäivän sairaus voi olla karman lain seuraus vaikkapa 5 elämää sitten tehdystä teosta. He syntyvät tiettyihin olosuhteisiin. Teoriaa karman laista ei ole länsimainen tiede kyennyt kumoamaan. Näin ollen olisi parasta jos itse häipyisit palstalta. Todettakoon myös, että aika on puhtaasti mielikuvitusta ja ajattomuus on tosiasia. Näin on maailman vanhimman tradition mukaan ( Veda kirjoitukset ).
Monta elämää ihmisellä on?
Naaman kokoamiseksi suuntautuneilta ohjelma tosin vaatii jotain. Ettei miehen tarvitsisi käyttää ripsiväriä.
Miksi 'aisenkaan pitäisi käyttää ripsiväriä? En ymmärrä.
Tulostin tämän ketjun (Wordiin kopioituna niin vie vähemmän paperia) niin että voin palata näihin itsekseni ja ehkä näyttää joillekin muille ihmisille, jotka eivät käy tämänkaltaisilla keskustelupalstoilla. Täällä on niin paljon hyviä kirjoituksia.
(Otin mukaan nuo trollin tms. ilkeät sutkauksetkin, ripsivärijutut sekä viittaukset buddhismiin. Sananvapaus on tärkeää...)
Pitäisi olla joku foorumi missä mielen ongelmista voisi puhua julkisesti eri näkökulmista kuin siitä mikä vallitsee virallisessa terveydenhuoltojärjestelmässä. Hulluna Suomessa eli Mad in Finland -sivustohan on yksi sellainen. Vastaavanlaisia virtuaalisia kohtaamispaikkoja tullaan varmasti perustamaan lisää tulevaisuudessa.
..Tarkennan vielä että onhan tämä Suomi24:kin sellainen foorumi missä voi puhua julkisesti kukin omasta näkökulmastaan, mutta noilla eri yhdistysten ym. ylläpitämillä sivustoilla on lisäksi kerätty tutkimustietoakin. Ne ovat siis toimitettuja sivustoja, verrattavissa printtimediaan. Tässä eräs toinen linkki:
http://www.spiritualemergencenetwork.org/finland/
Tuolla ylläpuolella joku sanoi tai kysyi, että mikä on Sci-Hub. Siihen liittyen liittyen liitän seuraan erinomaisen tuoreen artikkelin.
https://www.theguardian.com/commentisfree/2018/sep/13/scientific-publishing-rip-off-taxpayers-fund-research
"Scientific publishing is a rip-off. We fund the research – it should be free"
Miten sitten voit käyttää Sci-Hubia? Hieman googlailua... aika helppoa.
Loppukommentti:
"Plan S is not perfect, but this should be the beginning of the end of Maxwell’s outrageous legacy. In the meantime, as a matter of principle, do not pay a penny to read an academic article. The ethical choice is to read the stolen material published by Sci-Hub.-"
Valokuvaaja Phil Borgesilla on mielestäni mielenkiintoinen kulttuuriantropologinen näkökulma psykoottisiin reaktioihin. Hän on kierrellyt elämässään ympäri maailmaa erilaisten alkuperäisheimojen luona ja haastatellut eri heimojen shamaaneja, joiden elämäntarinassa hän on huomannut silmiinpistäviä samankaltaisuuksia. Hyvin monet shamaanit kertovat, että syy miksi heidät valittiin shamaaneiksi oli siinä, että he alkoivat nuorena esimerkiksi kuulla ääniä tai nähdä näkyjä. Eri puolilla maailmaa elävien alkuperäisheimojen keskuudessa tällaisia kokemuksia pidetään pikemminkin lahjakkuutena, joka auttaa ylläpitämään heimon yhteyttä kuolleisiin ja muihin henkiin, ja näin ollen edistämään heimon koheesiota ja jatkuvuuden kokemusta.
Borgesin mukaan yksi merkittävä syy siihen, miksi psykoosit länsimaissa koetaan hyvin rampauttavina ja toimintakykyä rajoittavina kokemuksina, on länsimaisen kulttuurin tavassa jäsentää näitä kokemuksia. Havainnoillistakseen näkemystään hän tuo Yhdysvalloissa elävän Adamin, joka koki nuorena voimakkaan psykoosin. Omien sanojensa mukaan Adam tunsi yhdistyvänsä osaksi universumia, kunnes meni liian pitkälle, ja pelästyi kokemustaan. Tämä on hyvin universaali kokemus psykooseissa -oman mielen rajojen menettäminen. Häntä lääkittiin massiivisella lääkeyhdistelmillä, jotka johtivat lähinnä siihen, että hän päätyi oksentamaan päivästä toiseen lääkkeiden aiheuttamasta myrkytystilasta. Vasta lääkevierotus ja meditaatioretriitit pelastivat Adamin. Hän sai töitä ja löysi henkisen tasapainon, kunnes hänelle sanottiin, ettei hän voi mielenterveysdiagnoosinsa takia enää osallistua meditaatioretriitteihin. Tuo sosiaalinen torjunta tuhosi hänen tasapainonsa, hän menetti työnsä ja alkoi kuulla hirvittäviä ääniä. Voi siis olla, että psykososiaalisilla tekijöillä voi olla ratkaiseva merkitys ihmisen henkiselle tasapainolle, ja siksi monet shamaanit heimoyhteiskunnissa ovat hyvinkin vakaita henkiseltä tasapainoltaan -heille näille kriiseille on suuri merkitys, ja heitä opetetaan hallitsemaan tätä "lahjaansa" yhteisön selviytymistä edistävällä tavalla. Tutkimusten mukaan psykoottisista kriiseistä parantumisen ehtona toipuneiden itsensä mielestä onkin se, että he uskovat omaan toipumiseensa ja ymmärtävät, että kriisillä on jokin merkitys heidän elämässään ja että heillä on yhteys ihmisiin, jotka ymmärtävät heitä.
https://www.youtube.com/watch?v=oEekih1pzt0
Useat teoreetikot
(mm. Rosenhan 1999; Cullberg 1999)
kuitenkin toteavat diagnosoinnin ja sairaalaympäristön
itsessään vahvistavan psykoosia
tuottamalla voimattomuutta, esineellistymistä,
Psykoterapia (2017), 36(1)
3
kuolettamista ja leimautumista. Tällaisessa
sairautta alleviivaavassa ympäristössä tervettä
on vaikea erottaa sairaasta (Rosenhan
1999, 17).
Tuo on tosi hyvä pointti. Et todellakaan luota näihin touhuilijoihin ja heidän metodeihinsa ja selän takana diagnosointeihinsa kauaa. Suomessa mielenterveyspotilaat kuolevat 20 vuotta nuorempina kuin muu väestö.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2477337-mielenterveyspotilaat-kuolevat-nuorempina
Välttäisin mielenterveyden takia sairaalakäyntejä viimeiseen asti. Tämä eliniän lasku ei todellakaan tule mielisairauden oireista vaan siitä millaista hoito täällä on. Idioottina pidetään ja niin kohdellaan.
Minkäköhän+takia+ihan+normaalia+alhaiseen+statukseen+ja+toivottomuuteen+liittyvää+eliniän+laskua+syytetään+jostain+olemattomasta,+mystisestä+"sairaudesta"+silloin,+kun+se+ilmenee+ns.+mielisairailla?+Ja+vielä+vasemmistolehdessä,+jonka+pitäisi+olla+tietoinen+yhteiskunnan+rakenteiden+ja+sosiaalisten+hierarkkioiden+vaikutuksista+ihmisen+hyvinvointiin?+Alhainen+status+selittää+jopa+70+%+eroista+kuolleisuudessa+esimerkiksi+sydän-+ja+verisuonisairauksiin+pelkästään+eri+asemissa+toimivien+valtion+viranomaisten+keskuudessa+(ns.+Whitehall-tutkimukset).+Olisi+yllättävää,+ettei+siihen+liittyvillä+tekijöillä,+kuten+yksinäisyydellä+ja+sosiaalisen+tuen+puuutteella,+tulevaisuuden+epävarmuudella+ja+sitä+kautta+heikentyneellä+immuniteetilla+ja+kroonistuneen+stressin+vaikutuksilla,+olisi+mitään+vaikutusta+ihmisten+elinikään,+joilla+on+mielenterveysdiagnoosi.++Diagnooseilla+ja+hoidolla+on+ihan+mahdollista+tappaa+ihminen.+Tämä+mekanismi+on+ilmeinen+ja+tunnettu+esimeriksi+edellä+mainituista+Whitehall-tutkimuksista:+poista+ihmiseltä+sosiaalinen+tukiverkosto+(jos+hänellä+on+sellainen),+vie+häneltä+tulevaisuuden+näkymät+ja+moninkertaista+hänen+taloudellisen+toimeentulonsa+epävarmuutta+(heikennä+toimeentulon+epävarmuutta+-lisää+stressiä).++Ihminen+stresaantuu+kroonisesti,+hänen+aineenvaihduntansa+ja+immuniteettinsa+menee+sekaisin,+hänen+elämänhallintansa+heikkenee+tavalla,+joka+johtaa+todennäköisemmin+erilaisiin+addiktioihin,+jotka+lisäävät+kuoleman+riskiä+entisestään.++Lisää+tähän+hengenvaaralliset+"lääkkkeet",+joiden+ilmeinen+teho+ja+turvallisuus+on+todistettu+lääkeyhtiöiden+rahoituksella,+mutta+jotka+tästä+"massivisesta+näytöstä"+huolimatta+aiheuttavat+muun+muassa+diabetesta,+sydänperäisiä+äkkikuolemia+ja+erinäisiä+motorisia+ja+kognitiivisia+ongelmia,+hormonihäiriöitä+jne.+Jaa+että+mielisairaudesta+johtuva+eliniän+lasku...
Minä mielummin kuolisin kun menisin enää psykiatriselle suljetulle osastolle väkisin neurolepteillä ja ties muilla aineilla huumattavaksi ja kontrolloiduksi ja henkisesti pahoinpidellyksi, analysoitavaksi, kontrolloitavaksi ja leimattavaksi. Ja edes riskeeraisin oikeuteni päätöksentekoon ja lähtemiseen pois omilla ehdoilla.
Osastojen ovella pitäisi lukea varoitus : "kun menet tästä sisään, sinua voidaan väkisinlääkitä, traumatisoida, sekä oikeuksiasi voidaan rajoittaa pahemmin kuin missään muualla yhteiskunnassamme"
Psykoosi ei parane neurolepteillä eikä tuolla kohtelulla vaan pahimmillaan vaan pahenee, koska henkisesti romuttuu tuosta. Minä menin osastoaikana huonompaan suuntaan, "lääkkeiden" ja olosuhteiden ansiosta.
Oikein suututtaa, kun kaikki paremminvoimiseni oli kirjattu lääkkeiden tasapainottavaksi vaikutukseksi.
Tuosta kaikesta toipuminen on ollut pitkä prosessi. Hoidosta toipuminen. Omien voimavarojen löytäminen, leimoista irtautuminen, traumoista selviytyminen.
Pysyvä toipuminen seuraa kun parantaa itsensä omalla mielellään, ihmisessä on uskomaton potentiaali, se pitää vain löytää kohtaamalla asiat ja itsensä rehellisesti.
Psykoosista ja skitsofreniasta itsenäisesti ja ilman lääkkeitä selviytynyt on kokemuksen jälkeen lähes murtumaton, toki kaikilla on senkin jälkeen inhimillisiä rajoja, mutta kiistatta se vahvistaa.
Sen voin sanoa, että toipumisessa meni aina kuukausia, jopa puoli vuotta ja täysin toipumisessa pidempään. Olen kokenut psykoosin lukemattomia kertoja vastoin omaa tahtoani, kun minulle tehtiin jotain jo lapsesta asti... Minua kai huumattiin ja se jatkui tietämättäni. Muisti meni jokaisesta kerrasta, kunnes viimeisen jälkeen oli niin pitkä väli, että muistot palasivat.
Kivut olivat aivan kauheita. Suuren osan ajasta olin täysin sekaisin ja en edes nähnyt yhtään mitään. Kirkkaina hetkinä ajatus juoksi poikkeuksellisen hyvin ja minulla oli erityiskyjyjä, joita käytettiin surutta hyväksi. Mutta yleensä tuossa tilassa koin mm. järkyttävää epätoivoa ja surua. Sen takia minulla oli lapsena ja teininä aivan järkyttävä masennus ja univaikeuksia, johon en keksinyt syytä. Myös pysyviä näköoireita, jotka siis ovat edelleen.
Lopulta alle kolmekymppisenä elin jo kuin zombi tästä johtuen ja silloin tajusin, että jotain on pielessä. Olen yliopisto-opiskelija ja aloin ajatella, että minulla on jokin aivokasvain. Jatkuvia oireita oli mahakivut, väysmys, näkökentän välähdykset, lämmönsäätelyn vaihtelu, sydämen muljahdukset sekä huimaus... Aivan sairasta. Aloin kantaa mukana veistä, koska ihmisten käytös myös viittasi siihen, että minua kohtaan tehdään jotakin fyysistä väkivaltaa ja siis nimenomaan huumauksia. Jengiläiset, jotka auttavat tuhoamaan oman maansa... olisin muutoin normaalisti viimeinen ihminen, jolta odottaisi väkivaltaa tai vastaavaa.
Lopulta kun muistot tulivat takaisin, koska en suostunut näkemään ketään pitkään aikaan. Minulta ihan oikeasti riistettiin kaikki ihmisoikeudet ja muut vastaavat Suomessa. Olin juuri täyttänyt 15v ja olin sairaalassa onnettomuuden takia, kun minua huumattiin sielläkin ja todella ymmärsin, että en ole osa yhteiskuntaa ilman mitään itsestäni johtuvaa syytä. Yritin vuosikymmeniä päästä ulos tuosta hengissä, että voisin ehkä pelastaa jonkun toisen.