Keskinäinen testamentti ja alaikäiset lapset?

"Voi ja itseasiassa pakko vaatia.Lasten etu ei ole se että jätetään vaatimatta."

Tämä ei pidä paikkaansa. Suomessa ei ole jakopakkoa. Alaikäisille määrätty edunvalvojan sijainen voi harkita, mikä on lasten edun mukaista ja toimia sen mukaan.

AP: "Kuolinpesässä on omaisuutena n. 250 000 e arvoinen omakotitalo vuokratontilla. Yhteistä asuntovelkaa on jäljellä 110 000 euroa."

Tällaisessa tilanteessa on yleensä lasten edun mukaista, että hekin saavat asua vainajan omistamassa asunnossa hänen kuoltuaan. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että lapsille vaadittaisiin lakiosa maksettavaksi rahana. Voidaan joko pitää kuolinpesä jakamattomana lesken kuolemaan asti taikka jakaa se niin, että lakiosa toteutuu vain paperilla; alaikäislle lapsille kirjataan perinnönjaossa murto-osa asunnosta lakiosana.

Ainoa ero viimeksi mainitussa tulee siitä, kenelle perintövero menee maksuun. Jos leskelle annetaan keskinäisen testamentin mukaan koko vainajan omaisuus omistusoikeuksin, hän maksaa siitä perintöveronsa (puolisovähennys on 90.000€). Jos osa menee lakiosana lapsille, perintövero tulee siltä osin heidän maksettavakseen. Alaikäisellä rintaperillsellä on kuitenkin oikeus vähentää perinnön arvosta alaikäisyysvähennystä 60.000 euroa. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että alle 20.000 euron perintö on aina verovapaa, joten alaikäinen lapsi voi saada yhteensä verottomasti 79.999 euroa. Kahden alaikäisen lapsen kohdalla siis n. 160.000 euroa voi saada verottomana perintönä.

Kun asunnon velaton arvo on 250.000 euroa, verottomana perintönä alaikäisille lapsille voidaan antaa esim. puolet asunnosta (sen arvo on <160.000 euroa). Tämä kannattaa, koska muutoin leski maksaa ensin perintöveroa asunnosta ja lapset sitten uudestaan lesken kuoltua, jos he ehtivät täyttää 18 ennen lesken kuolemaa (ja alaikäisyysvähennys lakkaa).

AP: "Voiko edunvalvoja tällaisessa tapauksessa vaatia alaikäisille lapsille lakiosaa perinnöstä, vaikka käteisvaroja ei ole ja asuntolainaa on jäljellä reilusti. Siinä ei olisi ainakaan mitään järkeä, koska jos leski maksaa lasten puolesta asuntoa, niin verottaja tulkitsee sen lahjaksi."

Näin ei käy, jos leski pitää asunnosta puolet ja alaikäiset lapset saavat toisen puolet, mutta asuntovelka kohdistetaan lesken saamaan osuuteen (ts. lapset eivät vastaa velasta kuin mahdollisesti vierasvelkapanttauksena pankille). Silloin leski maksaa omaa velkaansa asunnon puolikkaansa omistuksesta. Asia on tietenkin sovittava pankin kanssa ennakkoon.

AP: "Kuolinpesässä on omaisuutena n. 250 000 e arvoinen omakotitalo vuokratontilla. Yhteistä asuntovelkaa on jäljellä 110 000 euroa."

Eli tämä kertomasi ei pitänytkään paikkaansa. Sen mukaan koko asunto oli vainajan omaisuutta. Mutta nyt se onkin puolisoiden yhteistä omaisuutta. OK.

Nyt kun kuolinpesässä onkin varoja vähemmän, aiemmin tehdyt laskelmani joutavat roskakoriin. :(

Perintöveroja voidaan välttää nyt ainoastaan siten, että alaikäiset lapset perivät koko perintöosansa heti (eli luovut testamentista etkä vaadi tasinkoprivilegiä) tai he ovat lesken kuollessa vielä alaikäisiä ja hyötyvät alaikäisyysvähennyksestä.

Ensin laaditaan omaisuuden osituslaskelma:
KP:
125.000 ½ asunnosta
10.000 muu omaisuus
- 55.000 asuntovelka
80.000 yhteensä

Leski:
125.000 ½ asunnosta
60.000 muu omaisuus
- 55.000 asuntovelka
130.000 yhteensä

Avio-osa on 105.000 = (130.000 80.000):2
Lesken maksama tasinko KP:lle 25.000 (KP:n saatava leskeltä).

KP:n asuntovelasta voitaisiin kuitata osituksessa 25.000 tasingosta, jolloin velkaa jää KP:een vielä 55.000 - 25.000 = 30.000.

Tämä velka voidaan siirtää antamalla osituksessa leskelle asunto-omaisuutta 125.000 30.000 arvosta => 155.000. Lesken osuus velasta kasvaa samalla 110.000 euroon.

Reaalinen ositus
KP saa:
95.000 osuus asunnosta
10.000 muu omaisuus
105.000 yhteensä (avio-osa)

Leski saa:
155.000 osuus asunnosta
60.000 muu omaisuus
-110.000 velkaa
105.000 yhteensä (avio-osa)

"En ihan ymmärtänyt tuota vierasvelkapanttausta. Kuka siinä siis maksaisi alaikäisten lasten velkaosuutta asunnosta?"

Siinä alaikäisille lapsille ei tule velkaosuutta asuntovelkaan, vaan leski maksaa koko velan omana velkanaan, joka kohdistuisi lesken asunnon puolikkaaseen. Lasten saaman asunto-osuuden he antava pantiksi lesken velasta, koska pankki tuskin suostuisi vapauttamaan lasten osuuteen kohdistuvaa velkaa ilman vakuutta. Tämä järjestely vaatii vielä maistraatin luvan.

"Ei kai velan määrä voi sillä pienentyä."

Velka ei pienene, vaan osa siitä siirtyy kuolinpesältä leskelle, ja kp antaa osuuden asuntoon puolestaan leskelle (asuntovelan puolisko 55.000€).

Nyt siis verotehokkainta on perinnönjako, jossa paperilla lapset saavat koko perinöosansa. Se toteutuu luopumalla testamentista.

koittakaakehitellä kirjoitti:

AP: "Kuolinpesässä on omaisuutena n. 250 000 e arvoinen omakotitalo vuokratontilla. Yhteistä asuntovelkaa on jäljellä 110 000 euroa."

Eli tämä kertomasi ei pitänytkään paikkaansa. Sen mukaan koko asunto oli vainajan omaisuutta. Mutta nyt se onkin puolisoiden yhteistä omaisuutta. OK.

Nyt kun kuolinpesässä onkin varoja vähemmän, aiemmin tehdyt laskelmani joutavat roskakoriin. :(

Perintöveroja voidaan välttää nyt ainoastaan siten, että alaikäiset lapset perivät koko perintöosansa heti (eli luovut testamentista etkä vaadi tasinkoprivilegiä) tai he ovat lesken kuollessa vielä alaikäisiä ja hyötyvät alaikäisyysvähennyksestä.

Ensin laaditaan omaisuuden osituslaskelma:
KP:
125.000 ½ asunnosta
10.000 muu omaisuus
- 55.000 asuntovelka
80.000 yhteensä

Leski:
125.000 ½ asunnosta
60.000 muu omaisuus
- 55.000 asuntovelka
130.000 yhteensä

Avio-osa on 105.000 = (130.000 80.000):2
Lesken maksama tasinko KP:lle 25.000 (KP:n saatava leskeltä).

KP:n asuntovelasta voitaisiin kuitata osituksessa 25.000 tasingosta, jolloin velkaa jää KP:een vielä 55.000 - 25.000 = 30.000.

Tämä velka voidaan siirtää antamalla osituksessa leskelle asunto-omaisuutta 125.000 30.000 arvosta => 155.000. Lesken osuus velasta kasvaa samalla 110.000 euroon.

Reaalinen ositus
KP saa:
95.000 osuus asunnosta
10.000 muu omaisuus
105.000 yhteensä (avio-osa)

Leski saa:
155.000 osuus asunnosta
60.000 muu omaisuus
-110.000 velkaa
105.000 yhteensä (avio-osa)

"En ihan ymmärtänyt tuota vierasvelkapanttausta. Kuka siinä siis maksaisi alaikäisten lasten velkaosuutta asunnosta?"

Siinä alaikäisille lapsille ei tule velkaosuutta asuntovelkaan, vaan leski maksaa koko velan omana velkanaan, joka kohdistuisi lesken asunnon puolikkaaseen. Lasten saaman asunto-osuuden he antava pantiksi lesken velasta, koska pankki tuskin suostuisi vapauttamaan lasten osuuteen kohdistuvaa velkaa ilman vakuutta. Tämä järjestely vaatii vielä maistraatin luvan.

"Ei kai velan määrä voi sillä pienentyä."

Velka ei pienene, vaan osa siitä siirtyy kuolinpesältä leskelle, ja kp antaa osuuden asuntoon puolestaan leskelle (asuntovelan puolisko 55.000€).

Nyt siis verotehokkainta on perinnönjako, jossa paperilla lapset saavat koko perinöosansa. Se toteutuu luopumalla testamentista.

Lue lisää

Tarkoitus ei ole minimoida perintöveron määrää, joten siltä kannalta ei asiaa kannata laskeskella. Halusimme, ettei leskelle tule ylimääräisiä velvoitteita maistraatin suuntaan.

Meillä oli puolison kanssa testamenttia tehdessä ainoastaan tarkoitus saada pidettyä talo lesken omistuksessa ja määräysvallassa kokonaan, jotta ei tarvitsisi joka asiassa tehdä maistraatille tiliä ja pyytää lupia. Esimerkiksi, jos leski ei pystykään maksamaan velkoja pois, niin olisi paljon helpompaa ainoana omistajana myydä talo ja vaihtaa sellaiseen, johon rahkeet riittävät. Oli myös ajatuksena se, että pienituloinen leski ei jäisi taloudelliseen ahdinkoon (talossa on isot ylläpitokustannukset yhdelle ihmiselle ja lainaa vielä maksamatta), minkä takia testamenttiin laitettiin toive, ettei lapset vaadi lakiosaansa niin kauan kuin toinenkin vanhempi on elossa.

tuoreleski kirjoitti:

Tarkoitus ei ole minimoida perintöveron määrää, joten siltä kannalta ei asiaa kannata laskeskella. Halusimme, ettei leskelle tule ylimääräisiä velvoitteita maistraatin suuntaan.

Meillä oli puolison kanssa testamenttia tehdessä ainoastaan tarkoitus saada pidettyä talo lesken omistuksessa ja määräysvallassa kokonaan, jotta ei tarvitsisi joka asiassa tehdä maistraatille tiliä ja pyytää lupia. Esimerkiksi, jos leski ei pystykään maksamaan velkoja pois, niin olisi paljon helpompaa ainoana omistajana myydä talo ja vaihtaa sellaiseen, johon rahkeet riittävät. Oli myös ajatuksena se, että pienituloinen leski ei jäisi taloudelliseen ahdinkoon (talossa on isot ylläpitokustannukset yhdelle ihmiselle ja lainaa vielä maksamatta), minkä takia testamenttiin laitettiin toive, ettei lapset vaadi lakiosaansa niin kauan kuin toinenkin vanhempi on elossa.

Lue lisää

Kokonaan asunto ei mahdu lesken osuuteen, joten tuo toive ei voi toteutua. Maistraatti kyllä suostuu asunnon myyntiin, jos sen ylläpito on ylivoimaista.

"Virheellisiä tulkintoja nimimerkillä "koittakaakehitellä"

Ei vaan kirjoittaja antoi virheellistä tietoa. Hän kertoi että asunto on kokonaan kuolinpesän omaisuutta. Mutta korjataanpa sinun laskelmiasi!

"2) Lasten lakiosa ei todellakaan olisi puolet asunnosta, vaan oleellisesti pienempi."

Niin, nyt uusilla arvoilla ei kannata lapsille antaa vain lakiosaa, vaan koko perintöosa. Näin siitä syystä, mikäli halutaan välttää perintöveroja lasten tultua aikuisiksi ennen lesken kuolemaa.

"- osuus irtaimesta omaisuudesta 5.000
- vainajan rahavarat 7.000
- osuus asunnosta 17,2/100 x 250.000 = 43.000
- kaikkiaan 55.000"

KP:n rahavarat menevät hautajaisiin, joten sitä ei kannattane huomioida. Tietysti jos haluaa hautajaisjärjestelyissä säästää, niin kaipa tuostakin jotakin rahaa jää!

Koko 10.000 euroa ei ollut yhteistä omaisuutta. Vain koti-irtaimisto kaiketi oli yhteistä. Yleensä koti-irtaimistolla ei ole arvoa perunkirjoituksessa, joten 10.000 voidaan laskea KP:een.

Jos halutaan välttää perintöveroja leskenkin kuoltua, jolloin lapset ovat ehkä jo täyttäneet 18 v, pitää mahdollisimman suuri osuus antaa lapsille omaisuuden osituksessa.

Se tapahtuu lesken luopuessa testamentista ja tasinkoprivilegistään. Ks. yllä edellä tekemäni laskelmat.

"Lapset eivät alaikäisinä perintöveroa maksa, eivätkä maksaisi täysi-ikäisinäkään lesken hallintaoikeuden perinnön arvoa alentavan rasitteen takia."

Tässä jätät huomiotta sen tilanteen, jossa leski sittemmin kuolee ja lapset ovat täyttäneet 18 v. Leski jättäisi melkein 100.000 euroa perintöä, jos asunnosta 83,6 % menisi leskelle, vaikka hän vastaisi asuntovelasta (250.000 x ,0836) - 110.000 = 99.000.

Jos halutaan huomioida lasten perintöverovelvollisuus mahdollisesti leskenkin myöhemmin kuollessa ( ja sehän on varmasti edessä joskus), niin ei kannata katsella Nolon puutteellisia laskelmia.

Kiitos asiallisesta, epätietoisuuttani selventävästä vastauksesta. Osasit selittää asiat täsmällisesti ja ymmärrettävästi.

koittakaakehitellä kirjoitti:

"Virheellisiä tulkintoja nimimerkillä "koittakaakehitellä"

Ei vaan kirjoittaja antoi virheellistä tietoa. Hän kertoi että asunto on kokonaan kuolinpesän omaisuutta. Mutta korjataanpa sinun laskelmiasi!

"2) Lasten lakiosa ei todellakaan olisi puolet asunnosta, vaan oleellisesti pienempi."

Niin, nyt uusilla arvoilla ei kannata lapsille antaa vain lakiosaa, vaan koko perintöosa. Näin siitä syystä, mikäli halutaan välttää perintöveroja lasten tultua aikuisiksi ennen lesken kuolemaa.

"- osuus irtaimesta omaisuudesta 5.000
- vainajan rahavarat 7.000
- osuus asunnosta 17,2/100 x 250.000 = 43.000
- kaikkiaan 55.000"

KP:n rahavarat menevät hautajaisiin, joten sitä ei kannattane huomioida. Tietysti jos haluaa hautajaisjärjestelyissä säästää, niin kaipa tuostakin jotakin rahaa jää!

Koko 10.000 euroa ei ollut yhteistä omaisuutta. Vain koti-irtaimisto kaiketi oli yhteistä. Yleensä koti-irtaimistolla ei ole arvoa perunkirjoituksessa, joten 10.000 voidaan laskea KP:een.

Jos halutaan välttää perintöveroja leskenkin kuoltua, jolloin lapset ovat ehkä jo täyttäneet 18 v, pitää mahdollisimman suuri osuus antaa lapsille omaisuuden osituksessa.

Se tapahtuu lesken luopuessa testamentista ja tasinkoprivilegistään. Ks. yllä edellä tekemäni laskelmat.

"Lapset eivät alaikäisinä perintöveroa maksa, eivätkä maksaisi täysi-ikäisinäkään lesken hallintaoikeuden perinnön arvoa alentavan rasitteen takia."

Tässä jätät huomiotta sen tilanteen, jossa leski sittemmin kuolee ja lapset ovat täyttäneet 18 v. Leski jättäisi melkein 100.000 euroa perintöä, jos asunnosta 83,6 % menisi leskelle, vaikka hän vastaisi asuntovelasta (250.000 x ,0836) - 110.000 = 99.000.

Jos halutaan huomioida lasten perintöverovelvollisuus mahdollisesti leskenkin myöhemmin kuollessa ( ja sehän on varmasti edessä joskus), niin ei kannata katsella Nolon puutteellisia laskelmia.

Lue lisää

Leski ei voi luopua tasinkoprivilegistä, koska ei selviytyisi muuten taloudellisesti niin hyvin, että pystyisi jatkamaan lasten kanssa omassa kodissa asumista. Emme halua kikkailla perintöverotuksella, vaan haluamme mahdollistaa normaalin arjen jatkumisen lasten elämässä.

Jos leski kuolee lasten ollessa täysi-ikäisiä, niin perintövero on helppo maksaa talon myynnistä saatavilla tuloilla. Lapsia on kaksi, joten perintöveron määrä tulee jäämään pieneksi.

koittakaakehitellä kirjoitti:

"Virheellisiä tulkintoja nimimerkillä "koittakaakehitellä"

Ei vaan kirjoittaja antoi virheellistä tietoa. Hän kertoi että asunto on kokonaan kuolinpesän omaisuutta. Mutta korjataanpa sinun laskelmiasi!

"2) Lasten lakiosa ei todellakaan olisi puolet asunnosta, vaan oleellisesti pienempi."

Niin, nyt uusilla arvoilla ei kannata lapsille antaa vain lakiosaa, vaan koko perintöosa. Näin siitä syystä, mikäli halutaan välttää perintöveroja lasten tultua aikuisiksi ennen lesken kuolemaa.

"- osuus irtaimesta omaisuudesta 5.000
- vainajan rahavarat 7.000
- osuus asunnosta 17,2/100 x 250.000 = 43.000
- kaikkiaan 55.000"

KP:n rahavarat menevät hautajaisiin, joten sitä ei kannattane huomioida. Tietysti jos haluaa hautajaisjärjestelyissä säästää, niin kaipa tuostakin jotakin rahaa jää!

Koko 10.000 euroa ei ollut yhteistä omaisuutta. Vain koti-irtaimisto kaiketi oli yhteistä. Yleensä koti-irtaimistolla ei ole arvoa perunkirjoituksessa, joten 10.000 voidaan laskea KP:een.

Jos halutaan välttää perintöveroja leskenkin kuoltua, jolloin lapset ovat ehkä jo täyttäneet 18 v, pitää mahdollisimman suuri osuus antaa lapsille omaisuuden osituksessa.

Se tapahtuu lesken luopuessa testamentista ja tasinkoprivilegistään. Ks. yllä edellä tekemäni laskelmat.

"Lapset eivät alaikäisinä perintöveroa maksa, eivätkä maksaisi täysi-ikäisinäkään lesken hallintaoikeuden perinnön arvoa alentavan rasitteen takia."

Tässä jätät huomiotta sen tilanteen, jossa leski sittemmin kuolee ja lapset ovat täyttäneet 18 v. Leski jättäisi melkein 100.000 euroa perintöä, jos asunnosta 83,6 % menisi leskelle, vaikka hän vastaisi asuntovelasta (250.000 x ,0836) - 110.000 = 99.000.

Jos halutaan huomioida lasten perintöverovelvollisuus mahdollisesti leskenkin myöhemmin kuollessa ( ja sehän on varmasti edessä joskus), niin ei kannata katsella Nolon puutteellisia laskelmia.

Lue lisää

Kyllä koko 10 000 e on yhteistä omaisuutta sisältäen autot, irtaimiston ja muut.

"Vainajan osuus asunnosta 50 % - 17,2 % = 32,8 %. 32,8/100 x 250.000 = 82.000
Lakiosa per. lapsi = 82.000 : 2 : 2 = 20.500
Kumpainenkin lapsi saa lakiosanaan 8,2 % asunnosta; 8,2/100 x 250.000 = 20.500"

Tämäkin on virheellinen tieto. Jos todella edunvalvojan sijainen vaatii lakiosaa lapsille, se on maksettava rahana niin suurelta osin kuin se on lesken jakamattomuussuojan jälkeen mahdollista. Rintaperillisellä ei ole velvollisuutta tyytyä vain sellaiseen osuuteen jäämistöstä, jossa lakiosaa rasittaa kokonaisuudessaan lesken jakamattomuussuoja asuntoon.

Lasten tulisi siis saada muusta vainajan omaisuudesta (ja mahdollisesta rahasta) jotakin lakiosaansa.

tuoreleski kirjoitti:

Leski ei voi luopua tasinkoprivilegistä, koska ei selviytyisi muuten taloudellisesti niin hyvin, että pystyisi jatkamaan lasten kanssa omassa kodissa asumista. Emme halua kikkailla perintöverotuksella, vaan haluamme mahdollistaa normaalin arjen jatkumisen lasten elämässä.

Jos leski kuolee lasten ollessa täysi-ikäisiä, niin perintövero on helppo maksaa talon myynnistä saatavilla tuloilla. Lapsia on kaksi, joten perintöveron määrä tulee jäämään pieneksi.

Lue lisää

"Leski ei voi luopua tasinkoprivilegistä, koska ei selviytyisi muuten taloudellisesti niin hyvin, että pystyisi jatkamaan lasten kanssa omassa kodissa asumista."

Laskelmani mukaan leski saa joka tapauksessa pitää omaisuutenaan 60.000 euroa, vaikka luopuisikin testamentista ja tasinkoprivilegistään.

Tasinko toimii vain vainajan velkojen kuittaamisessa, jolloin leski ei maksa tasinkoa KP:lle vaan vähentää KP:n velkaosuutta 25.000. Koko 60.000 jää leskelle.

Leski saa:
155.000 osuus asunnosta
60.000 muu omaisuus
-110.000 velkaa
105.000 yhteensä (avio-osa)

koittakaakehitellä kirjoitti:

"Vainajan osuus asunnosta 50 % - 17,2 % = 32,8 %. 32,8/100 x 250.000 = 82.000
Lakiosa per. lapsi = 82.000 : 2 : 2 = 20.500
Kumpainenkin lapsi saa lakiosanaan 8,2 % asunnosta; 8,2/100 x 250.000 = 20.500"

Tämäkin on virheellinen tieto. Jos todella edunvalvojan sijainen vaatii lakiosaa lapsille, se on maksettava rahana niin suurelta osin kuin se on lesken jakamattomuussuojan jälkeen mahdollista. Rintaperillisellä ei ole velvollisuutta tyytyä vain sellaiseen osuuteen jäämistöstä, jossa lakiosaa rasittaa kokonaisuudessaan lesken jakamattomuussuoja asuntoon.

Lasten tulisi siis saada muusta vainajan omaisuudesta (ja mahdollisesta rahasta) jotakin lakiosaansa.

Lue lisää

Nolo123:
"Kumpainenkin lapsi saa lakiosanaan 8,2 % asunnosta; 8,2/100 x 250.000 = 20.500"

koittakaakehitellä:
"Tämäkin on virheellinen tieto. Jos todella edunvalvojan sijainen vaatii lakiosaa lapsille, se on maksettava rahana niin suurelta osin kuin se on lesken jakamattomuussuojan jälkeen mahdollista. Rintaperillisellä ei ole velvollisuutta tyytyä vain sellaiseen osuuteen jäämistöstä, jossa lakiosaa rasittaa kokonaisuudessaan lesken jakamattomuussuoja asuntoon."

Kovin ristiriitainen henkilö tämä "koittakaakehitellä". Hän on unohtanut, mitä oli itse vähän aiemmin asiasta kirjoittanut:

"Tällaisessa tilanteessa on yleensä lasten edun mukaista, että hekin saavat asua vainajan omistamassa asunnossa hänen kuoltuaan. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että lapsille vaadittaisiin lakiosa maksettavaksi rahana. Voidaan joko pitää kuolinpesä jakamattomana lesken kuolemaan asti taikka jakaa se niin, että lakiosa toteutuu vain paperilla; alaikäislle lapsille kirjataan perinnönjaossa murto-osa asunnosta lakiosana."

Voi hyvinkin olla perustellumpaa, että alaikäiset lapset rahan asemesta saavat lakiosanaan murto-osan asunnosta; siten arvo säilyy, kun taas rahaa voi kulua tarpeettomiin ostoksiin.

Muutakin huomautettavaa esityksissä olisi, mutta aika ei tällä erää siihen riitä.

Nolo123 kirjoitti:

Nolo123:
"Kumpainenkin lapsi saa lakiosanaan 8,2 % asunnosta; 8,2/100 x 250.000 = 20.500"

koittakaakehitellä:
"Tämäkin on virheellinen tieto. Jos todella edunvalvojan sijainen vaatii lakiosaa lapsille, se on maksettava rahana niin suurelta osin kuin se on lesken jakamattomuussuojan jälkeen mahdollista. Rintaperillisellä ei ole velvollisuutta tyytyä vain sellaiseen osuuteen jäämistöstä, jossa lakiosaa rasittaa kokonaisuudessaan lesken jakamattomuussuoja asuntoon."

Kovin ristiriitainen henkilö tämä "koittakaakehitellä". Hän on unohtanut, mitä oli itse vähän aiemmin asiasta kirjoittanut:

"Tällaisessa tilanteessa on yleensä lasten edun mukaista, että hekin saavat asua vainajan omistamassa asunnossa hänen kuoltuaan. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että lapsille vaadittaisiin lakiosa maksettavaksi rahana. Voidaan joko pitää kuolinpesä jakamattomana lesken kuolemaan asti taikka jakaa se niin, että lakiosa toteutuu vain paperilla; alaikäislle lapsille kirjataan perinnönjaossa murto-osa asunnosta lakiosana."

Voi hyvinkin olla perustellumpaa, että alaikäiset lapset rahan asemesta saavat lakiosanaan murto-osan asunnosta; siten arvo säilyy, kun taas rahaa voi kulua tarpeettomiin ostoksiin.

Muutakin huomautettavaa esityksissä olisi, mutta aika ei tällä erää siihen riitä.

Lue lisää

Naurettavaa kommnetointia. Nolo ensin itse kirjoittaa puutteellisesti asiasta, ja sitten vetoaa minun kirjoittamaani, että onpas se asia sitten niin kuin kirjoitin! Niinpä.

Tämä kirjoittamani asia sinun olisi tullut luonnollisesti itse mainita kirjoituksessasi.

koittakaakehitellä kirjoitti:

Naurettavaa kommnetointia. Nolo ensin itse kirjoittaa puutteellisesti asiasta, ja sitten vetoaa minun kirjoittamaani, että onpas se asia sitten niin kuin kirjoitin! Niinpä.

Tämä kirjoittamani asia sinun olisi tullut luonnollisesti itse mainita kirjoituksessasi.

Lue lisää

koittakaakehitellä ei näemmä huomaa esitystensä ristiriitaa: samasta asiasta ensin yhtä ja sitten päinvastaista mieltä. Minun tehtäväni ei ole esittää muuta kuin esitin: lakiosaa vaativat alaikäiset lapset saavat todennäköisesti lakiosansa murto-osana asuntoon, mikä ilmeisesti on heidän kannaltaan parempi ratkaisu kuin raha. Täten he osaltaan edistävät sitä, että asunto pysyy heidän asuntonaan ainakin alaikäisyyden ajan.

Nolo123 kirjoitti:

koittakaakehitellä ei näemmä huomaa esitystensä ristiriitaa: samasta asiasta ensin yhtä ja sitten päinvastaista mieltä. Minun tehtäväni ei ole esittää muuta kuin esitin: lakiosaa vaativat alaikäiset lapset saavat todennäköisesti lakiosansa murto-osana asuntoon, mikä ilmeisesti on heidän kannaltaan parempi ratkaisu kuin raha. Täten he osaltaan edistävät sitä, että asunto pysyy heidän asuntonaan ainakin alaikäisyyden ajan.

Lue lisää

Kirjoituksessani ei ole mitään ristiriitaa. Nololla ei tuo käsityskyky riitä asian ymmärtämiseen.

NOlo:"lakiosaa vaativat alaikäiset lapset saavat todennäköisesti lakiosansa murto-osana asuntoon, mikä ilmeisesti on heidän kannaltaan parempi ratkaisu kuin raha."

Se, että ehdotan jakoa, jossa esimerkiksi annetaan lapsille asunnosta jokin osuus on täysin eri asia kuin se, että lakiosaa vaadittaessa se on annettava vapaana rasitteista. Mutta jos ei tätäkään ymmärrä, niin sitten ei ole kovin paljon ymmärryskykyä henkilölle annettu.

koittakaakehitellä kirjoitti:

Kirjoituksessani ei ole mitään ristiriitaa. Nololla ei tuo käsityskyky riitä asian ymmärtämiseen.

NOlo:"lakiosaa vaativat alaikäiset lapset saavat todennäköisesti lakiosansa murto-osana asuntoon, mikä ilmeisesti on heidän kannaltaan parempi ratkaisu kuin raha."

Se, että ehdotan jakoa, jossa esimerkiksi annetaan lapsille asunnosta jokin osuus on täysin eri asia kuin se, että lakiosaa vaadittaessa se on annettava vapaana rasitteista. Mutta jos ei tätäkään ymmärrä, niin sitten ei ole kovin paljon ymmärryskykyä henkilölle annettu.

Lue lisää

koittakaa on räyhätyyppi, joka kerran alkuun päästyään jatkaa iankaikkisuuteen. Jatkakoon, mutta ilman minua.

Huomasin yhteisen asuntovelan, mutta ilmoitit, että asunto on kuolinpesän. En ryhdy arvailemaan, mitä kukin omistaa kuolinpesässä vaan laskemat tehdään tietenkin ilmoitettujen tietojen perusteella. Niitähän voi korjailla ;)

Lesken osakkuus kuolinpesässä ei vaikuta vainajan ja lesken keskinäisiin omistussuhteisiin. Se on pesän hallntoa.

"Ei siinä ole mitään harkinnanvaraista jos testamentti loukkaa lasten lakiosaoikeutta,silloin on tasan 1 vaihtoehto että mitä edunvalvojalta edellytetään."

Asia ei ole noin yksioikoinen. Kuten jo aiemmin olen perustellut: Tällaisessa tilanteessa on yleensä lasten edun mukaista, että hekin saavat asua vainajan omistamassa asunnossa hänen kuoltuaan. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että lapsille vaadittaisiin lakiosa maksettavaksi rahana. Edunvalvojan sijaisen ei tarvitse vaatia siis rahaa lapsille, koska se saattaa vaarantaa asunnon säilymisen lesken ja lasten kotina. Laskelmani edellä antaa hyvää pohjaa pohdinnalle, miten perintöverotus huomioon ottaen lasten etu parhaiten toteutuisi.

Hyvä olisi kuitenkin tehdä jokin sellainen ratkaisu, jossa lapset saavat vähintään lakiosansa kuolinpesän omaisuudesta. Lisäksi edunvalvojan sijaisen on otettava huomioon, että testamentissa on määräys, että mikäli perillinen vaatii lakiosaansa toisen vanhemman vielä eläessä, rintaperillinen saa ainoastaan lakiosansa molempien vanhempien kuoltua.

Kaikkiaan ei ole mitenkään selvää, mikä ratkaisu on lasten edun kannalta paras.

"Jos maistraatti määrää edunvalvojan sijaisen niin se on tässätapauksessa 99% varmuus että hän vaatii lakiosuutta lapsille jos keskinäinen testamentti on täysi omistusoikeustestamentti."

Lakiosan vaatiminen ei ole varmuudella lasten etu. Edunvalvojan sijaisen tulisi neuvotella lesken kanssa lasten edun parhaiten toteuttavasta ratkaisusta. Lakiosan voisi jättää vaatimatta esim, jos leski sitoutuu pitämään kuolinpesän jakamattomana eli tehdään yhteishallintosopimus, johon maistraatti antaa luvan. Siinä tilanteessa omaisuus voi säilyä lasten tulevaan perintöön leskeltä (ellei leski ylivelkaannu).

koittakaakehitellä kirjoitti:

"Ei siinä ole mitään harkinnanvaraista jos testamentti loukkaa lasten lakiosaoikeutta,silloin on tasan 1 vaihtoehto että mitä edunvalvojalta edellytetään."

Asia ei ole noin yksioikoinen. Kuten jo aiemmin olen perustellut: Tällaisessa tilanteessa on yleensä lasten edun mukaista, että hekin saavat asua vainajan omistamassa asunnossa hänen kuoltuaan. Sen vuoksi ei ole perusteltua, että lapsille vaadittaisiin lakiosa maksettavaksi rahana. Edunvalvojan sijaisen ei tarvitse vaatia siis rahaa lapsille, koska se saattaa vaarantaa asunnon säilymisen lesken ja lasten kotina. Laskelmani edellä antaa hyvää pohjaa pohdinnalle, miten perintöverotus huomioon ottaen lasten etu parhaiten toteutuisi.

Hyvä olisi kuitenkin tehdä jokin sellainen ratkaisu, jossa lapset saavat vähintään lakiosansa kuolinpesän omaisuudesta. Lisäksi edunvalvojan sijaisen on otettava huomioon, että testamentissa on määräys, että mikäli perillinen vaatii lakiosaansa toisen vanhemman vielä eläessä, rintaperillinen saa ainoastaan lakiosansa molempien vanhempien kuoltua.

Kaikkiaan ei ole mitenkään selvää, mikä ratkaisu on lasten edun kannalta paras.

"Jos maistraatti määrää edunvalvojan sijaisen niin se on tässätapauksessa 99% varmuus että hän vaatii lakiosuutta lapsille jos keskinäinen testamentti on täysi omistusoikeustestamentti."

Lakiosan vaatiminen ei ole varmuudella lasten etu. Edunvalvojan sijaisen tulisi neuvotella lesken kanssa lasten edun parhaiten toteuttavasta ratkaisusta. Lakiosan voisi jättää vaatimatta esim, jos leski sitoutuu pitämään kuolinpesän jakamattomana eli tehdään yhteishallintosopimus, johon maistraatti antaa luvan. Siinä tilanteessa omaisuus voi säilyä lasten tulevaan perintöön leskeltä (ellei leski ylivelkaannu).

Lue lisää

Tähän nyt vielä puutun:

"Lisäksi edunvalvojan sijaisen on otettava huomioon, että testamentissa on määräys, että mikäli perillinen vaatii lakiosaansa toisen vanhemman vielä eläessä, rintaperillinen saa ainoastaan lakiosansa molempien vanhempien kuoltua."

Tuollainen testamenttimääräys on painostuskeino täysi-ikäisiä perillisiä kohtaan. Alaikäinen perillinen ei päätä lakiosan vaatimisesta, sen tekee edunvalvojan sijainen. Leski tuskin tulisi syyllistämään edunvalvojan toimenpiteestä omaa lastaan.

Normaalitilanteessa vaatija-lapsi siis menettäisi perinnöstään lakiosan ylittävän osan, jonka saisivat muut rintaperilliset. Kun lapsia on kaksi ja kumpaisenkin puolesta vaaditaan lakiosa - eikä testamentissa lapsien ohella ole muuta edunsaajaa, niin kenellehän se lasten lakiosan ylittävä perintö menisi? Kyllä se - ainakin nyt po. tapauksessa - menisi näille samoille lapsille. Testaattorien tarkoitus ei varmasti ole muun lainen ollut.

Nolo123 kirjoitti:

Tähän nyt vielä puutun:

"Lisäksi edunvalvojan sijaisen on otettava huomioon, että testamentissa on määräys, että mikäli perillinen vaatii lakiosaansa toisen vanhemman vielä eläessä, rintaperillinen saa ainoastaan lakiosansa molempien vanhempien kuoltua."

Tuollainen testamenttimääräys on painostuskeino täysi-ikäisiä perillisiä kohtaan. Alaikäinen perillinen ei päätä lakiosan vaatimisesta, sen tekee edunvalvojan sijainen. Leski tuskin tulisi syyllistämään edunvalvojan toimenpiteestä omaa lastaan.

Normaalitilanteessa vaatija-lapsi siis menettäisi perinnöstään lakiosan ylittävän osan, jonka saisivat muut rintaperilliset. Kun lapsia on kaksi ja kumpaisenkin puolesta vaaditaan lakiosa - eikä testamentissa lapsien ohella ole muuta edunsaajaa, niin kenellehän se lasten lakiosan ylittävä perintö menisi? Kyllä se - ainakin nyt po. tapauksessa - menisi näille samoille lapsille. Testaattorien tarkoitus ei varmasti ole muun lainen ollut.

Lue lisää

Hetkinen!

Nolo heittää oletuksia testamentin sisällöstä tosta noin vain.

"Kun lapsia on kaksi ja kumpaisenkin puolesta vaaditaan lakiosa - eikä testamentissa lapsien ohella ole muuta edunsaajaa, niin kenellehän se lasten lakiosan ylittävä perintö menisi? Kyllä se - ainakin nyt po. tapauksessa - menisi näille samoille lapsille."

Emme tiedä, oliko testamentissa toissijaismääräystä, jolloin lakiosaa ylittävä perintö menisi sille taholle.

"Alaikäinen perillinen ei päätä lakiosan vaatimisesta, sen tekee edunvalvojan sijainen. Leski tuskin tulisi syyllistämään edunvalvojan toimenpiteestä omaa lastaan."

Tämä yllä oleva on sitten jo pohjanoteeraus. Edunvalvojan sijainen tekee päämiestään sitovia tahdonilmaisuja ja kyllä edunvalvojan sijaisen tekemä lakiosavaatimus tarkoittaa, että hänen päämiehensä vaatii lakiosaa ja sen seuraukset ovat testamentissa määritelty.

koittakaakehitellä kirjoitti:

Hetkinen!

Nolo heittää oletuksia testamentin sisällöstä tosta noin vain.

"Kun lapsia on kaksi ja kumpaisenkin puolesta vaaditaan lakiosa - eikä testamentissa lapsien ohella ole muuta edunsaajaa, niin kenellehän se lasten lakiosan ylittävä perintö menisi? Kyllä se - ainakin nyt po. tapauksessa - menisi näille samoille lapsille."

Emme tiedä, oliko testamentissa toissijaismääräystä, jolloin lakiosaa ylittävä perintö menisi sille taholle.

"Alaikäinen perillinen ei päätä lakiosan vaatimisesta, sen tekee edunvalvojan sijainen. Leski tuskin tulisi syyllistämään edunvalvojan toimenpiteestä omaa lastaan."

Tämä yllä oleva on sitten jo pohjanoteeraus. Edunvalvojan sijainen tekee päämiestään sitovia tahdonilmaisuja ja kyllä edunvalvojan sijaisen tekemä lakiosavaatimus tarkoittaa, että hänen päämiehensä vaatii lakiosaa ja sen seuraukset ovat testamentissa määritelty.

Lue lisää

Voi mitä naiiviutta täällä saakaan silmiensä eteen!

Tokihan edunvalvojan sijaisen tekemä lakiosavaatimus tarkoittaa, että hänen päämiehensä vaatii lakiosaa. Nyt vain olikin kysymys siitä, miten leski - jonka turvaksi po. testamenttimääräys oli tehty - kokee asian. Lapsiko muka on ko. vaatimuksen takana? Edunvalvojan sijainenko muka oli neuvotellut vaatimuksesta lapsen kanssa ja sitten toiminut lapsen tahdon mukaisesti? Ei tokkiinsa. Kysymys on siitä, vetoaako leski tällaiseen edukseen tehtyyn testamenttimääräykseen - ja siitä, pitääkö hän määräyksen voimassa omana testamenttinaankin, vai antaako hän piut paut ko. määräykselle ja peruuttaa sen.

Mitä asianosaisten ulkopuoliseen testamentinsaajaan tulee, niin siitä on lähdettävä, mitä testamentista on esitetty - eli että ulkopuolista edunsaajaa ei ole. Lapset siten lesken kuoltua perivät kaiken, olipa lakiosia vaadittu tai ei.

Nolo123 kirjoitti:

Voi mitä naiiviutta täällä saakaan silmiensä eteen!

Tokihan edunvalvojan sijaisen tekemä lakiosavaatimus tarkoittaa, että hänen päämiehensä vaatii lakiosaa. Nyt vain olikin kysymys siitä, miten leski - jonka turvaksi po. testamenttimääräys oli tehty - kokee asian. Lapsiko muka on ko. vaatimuksen takana? Edunvalvojan sijainenko muka oli neuvotellut vaatimuksesta lapsen kanssa ja sitten toiminut lapsen tahdon mukaisesti? Ei tokkiinsa. Kysymys on siitä, vetoaako leski tällaiseen edukseen tehtyyn testamenttimääräykseen - ja siitä, pitääkö hän määräyksen voimassa omana testamenttinaankin, vai antaako hän piut paut ko. määräykselle ja peruuttaa sen.

Mitä asianosaisten ulkopuoliseen testamentinsaajaan tulee, niin siitä on lähdettävä, mitä testamentista on esitetty - eli että ulkopuolista edunsaajaa ei ole. Lapset siten lesken kuoltua perivät kaiken, olipa lakiosia vaadittu tai ei.

Lue lisää

Olet oikeassa. Ulkopuolisia edunsaajia ei ole eli lapset tulevat olemaan ainoita perijöitä. Siksi ihmettelenkin, miksi keskinäistä testamenttia nimenomaan suositellaan alaikäisten lasten vanhemmille, jos kerran sen tahtoa ei voida noudattaa.

Jos kerran edunvalvojan on pakko vaatia lapsille lakiosaa, niin siinä romuttuu meidän tahtomme, koska halusimme, että leski ei joudu jatkossa säätämään joka asian kanssa maistraatin ja viranomaisten kanssa. Yh-leskellä on muutenkin rankkaa, jolloin elämään ei kaipaa enää lisärasitteita ja ylimääräistä tekemistä. Virkamiehet eivät sitä voi tietää, mutta me itse tiedämme, ettei kumpikaan vanhemmista hassaisi lasten perintöä, vaan päinvastoin yrittäisi kartuttaa sitä elämänsä aikana lapsia varten.

Nolo123 kirjoitti:

Voi mitä naiiviutta täällä saakaan silmiensä eteen!

Tokihan edunvalvojan sijaisen tekemä lakiosavaatimus tarkoittaa, että hänen päämiehensä vaatii lakiosaa. Nyt vain olikin kysymys siitä, miten leski - jonka turvaksi po. testamenttimääräys oli tehty - kokee asian. Lapsiko muka on ko. vaatimuksen takana? Edunvalvojan sijainenko muka oli neuvotellut vaatimuksesta lapsen kanssa ja sitten toiminut lapsen tahdon mukaisesti? Ei tokkiinsa. Kysymys on siitä, vetoaako leski tällaiseen edukseen tehtyyn testamenttimääräykseen - ja siitä, pitääkö hän määräyksen voimassa omana testamenttinaankin, vai antaako hän piut paut ko. määräykselle ja peruuttaa sen.

Mitä asianosaisten ulkopuoliseen testamentinsaajaan tulee, niin siitä on lähdettävä, mitä testamentista on esitetty - eli että ulkopuolista edunsaajaa ei ole. Lapset siten lesken kuoltua perivät kaiken, olipa lakiosia vaadittu tai ei.

Lue lisää

"Mitä asianosaisten ulkopuoliseen testamentinsaajaan tulee, niin siitä on lähdettävä, mitä testamentista on esitetty - eli että ulkopuolista edunsaajaa ei ole. Lapset siten lesken kuoltua perivät kaiken, olipa lakiosia vaadittu tai ei."

Testamentin sisällöstä ei ole esitetty juuri mitään. Toki siitä saa tehdä oletuksia vapaasti. Myös sen saa olettaa (mikä vaikuttaa pitävän tuoreen lesekn mukaan paikkansakin), että toivetta lakiosan vaatimatta jättämisestä ei ole tehty juridisesti riittävällä tavalla, vaikka testamenttiin onkin lisättty ehto, että lakiosaa vaativa perillinen ei voisi saada kuin lakiosansa. Ilman toissijaissaajaa tälläinen lisäys on testa,entissa merkityksetön. Tuleekin mieleen, että testamenttia on ollut laatimassa Nolon kaltainen itseoppinut, jonka asiantuntemus ei ole ollut riittävä.

koittakaakehitellä kirjoitti:

"Mitä asianosaisten ulkopuoliseen testamentinsaajaan tulee, niin siitä on lähdettävä, mitä testamentista on esitetty - eli että ulkopuolista edunsaajaa ei ole. Lapset siten lesken kuoltua perivät kaiken, olipa lakiosia vaadittu tai ei."

Testamentin sisällöstä ei ole esitetty juuri mitään. Toki siitä saa tehdä oletuksia vapaasti. Myös sen saa olettaa (mikä vaikuttaa pitävän tuoreen lesekn mukaan paikkansakin), että toivetta lakiosan vaatimatta jättämisestä ei ole tehty juridisesti riittävällä tavalla, vaikka testamenttiin onkin lisättty ehto, että lakiosaa vaativa perillinen ei voisi saada kuin lakiosansa. Ilman toissijaissaajaa tälläinen lisäys on testa,entissa merkityksetön. Tuleekin mieleen, että testamenttia on ollut laatimassa Nolon kaltainen itseoppinut, jonka asiantuntemus ei ole ollut riittävä.

Lue lisää

Testamentissa on toissijausmääräys rintaperillisten hyväksi. Sen kerroin jo aloitusviestissä, että rintaperilliset ovat toissijaisia perillisiä lesken kuoleman jälkeen ja rintaperillisen mahdolliset aviopuolisot on suljettu pois perinnöstä. Testamentti on lakimiehen laatima.

tuoreleski kirjoitti:

Testamentissa on toissijausmääräys rintaperillisten hyväksi. Sen kerroin jo aloitusviestissä, että rintaperilliset ovat toissijaisia perillisiä lesken kuoleman jälkeen ja rintaperillisen mahdolliset aviopuolisot on suljettu pois perinnöstä. Testamentti on lakimiehen laatima.

Lue lisää

Jep, mutta tuollaisena toissijaismääräyksestä ei ole (juuri) mitään vaikutusta siihen lisäykseen, jolla lakiosaa vaativa perillinen menettäisi lakiosansa molempien vanhempiensa kuoltua. Jos molemmat lapset vaativat lakiosaansa, he saavat kuitenkin lakiosaa ylittävänkin osuutensa, ellei leski muuta testamenttiaan omalta osaltaan myöhemmin (ja siis määrää muuta saajaa kuin rintaperilliset).

Nyt kun lapsille määrätään edunvalvojan sijainen, hän tietenkin toimii samalla tavalla molempien lasten kohdalla mahdollisesti vaatiessaan lakiosaa. Täysi-ikäisenä perillisten yhteistoiminta aiheuttaa saman lopputuloksen.

tuoreleski kirjoitti:

Olet oikeassa. Ulkopuolisia edunsaajia ei ole eli lapset tulevat olemaan ainoita perijöitä. Siksi ihmettelenkin, miksi keskinäistä testamenttia nimenomaan suositellaan alaikäisten lasten vanhemmille, jos kerran sen tahtoa ei voida noudattaa.

Jos kerran edunvalvojan on pakko vaatia lapsille lakiosaa, niin siinä romuttuu meidän tahtomme, koska halusimme, että leski ei joudu jatkossa säätämään joka asian kanssa maistraatin ja viranomaisten kanssa. Yh-leskellä on muutenkin rankkaa, jolloin elämään ei kaipaa enää lisärasitteita ja ylimääräistä tekemistä. Virkamiehet eivät sitä voi tietää, mutta me itse tiedämme, ettei kumpikaan vanhemmista hassaisi lasten perintöä, vaan päinvastoin yrittäisi kartuttaa sitä elämänsä aikana lapsia varten.

Lue lisää

"... jos kerran edunvalvojan on pakko vaatia lapsille lakiosaa, niin siinä romuttuu meidän tahtomme, koska halusimme, että leski ei joudu jatkossa säätämään joka asian kanssa maistraatin ja viranomaisten kanssa. Yh-leskellä on muutenkin rankkaa, jolloin elämään ei kaipaa enää lisärasitteita ja ylimääräistä tekemistä."
MITÄ ihmeen ylenmääräistä rasitusta ja jatkuvaa maistraatin/viranomaisten kanssa "säätämistä" Tuoreleski oikein ajattelee tulevan, jos lapset ovat talon osaomistajia? Mitä ja miten sitä voisi olla niin paljon, että sen takia lasten pitäisi menettää kokonaan toisen vanhempansa perintö???

" Virkamiehet eivät sitä voi tietää, mutta me itse tiedämme, ettei kumpikaan vanhemmista hassaisi lasten perintöä, vaan päinvastoin yrittäisi kartuttaa sitä elämänsä aikana lapsia varten. "
TUOREleski ei voi itsekään tietää, että näin tulee tapahtumaan. Jo se, että lapset ovat vielä alaikäisiä, viittaa siihen, että Tuoreleski voisi hyvinkin jossain vaiheessa asua tai avioitua jonkun kanssa, mikä heti vaikuttaisi hänen perillisiinsä: jos Tuoreleski asuu (ei välttämättä edes ko. talossa) avoliitossa vähintään viisi vuotta, on uudella puolisolla oikeuksia Tuorelesken omaisuuteen ennen hänen lapsiaan, ja varsinkin jos Tuoreleski avioituu ilman avioehtoa (ja vaikka avioehtokin olisi, voi oikein epäsuhtaisessa tilanteessa oikeus sovitella avioehtoa).

Vaikkei uutta puolisoa koskaan ottaisikaan, on Tuoreleski vapaa käyttämään ja vaikka lahjoittamaan perimäänsä ja itse omistamaansa omaisuuttaan kuten tahtoo, lapsiaan kuulematta. Viimeisetkin varat joudutaan ehkä aikanaan käyttämään Tuorelesken vanhuudenhoitoon (ihan mahdollista nykymaailanmenolla). Ei ole mitään takuita, että Tuorelesken omassa kuolinpesässä olisi mitään jäljellä, saati että hän olisi varmasti voinut sitä kartuttaa.

Parhaassa turvassa siis lasten perintö on osaomistuksena taloon sekä niin, että ensin kuolleen vanhemman tilivarat tulevat lasten käyttöön heidän täysi-ikäistyttyään.

sona kirjoitti:

"... jos kerran edunvalvojan on pakko vaatia lapsille lakiosaa, niin siinä romuttuu meidän tahtomme, koska halusimme, että leski ei joudu jatkossa säätämään joka asian kanssa maistraatin ja viranomaisten kanssa. Yh-leskellä on muutenkin rankkaa, jolloin elämään ei kaipaa enää lisärasitteita ja ylimääräistä tekemistä."
MITÄ ihmeen ylenmääräistä rasitusta ja jatkuvaa maistraatin/viranomaisten kanssa "säätämistä" Tuoreleski oikein ajattelee tulevan, jos lapset ovat talon osaomistajia? Mitä ja miten sitä voisi olla niin paljon, että sen takia lasten pitäisi menettää kokonaan toisen vanhempansa perintö???

" Virkamiehet eivät sitä voi tietää, mutta me itse tiedämme, ettei kumpikaan vanhemmista hassaisi lasten perintöä, vaan päinvastoin yrittäisi kartuttaa sitä elämänsä aikana lapsia varten. "
TUOREleski ei voi itsekään tietää, että näin tulee tapahtumaan. Jo se, että lapset ovat vielä alaikäisiä, viittaa siihen, että Tuoreleski voisi hyvinkin jossain vaiheessa asua tai avioitua jonkun kanssa, mikä heti vaikuttaisi hänen perillisiinsä: jos Tuoreleski asuu (ei välttämättä edes ko. talossa) avoliitossa vähintään viisi vuotta, on uudella puolisolla oikeuksia Tuorelesken omaisuuteen ennen hänen lapsiaan, ja varsinkin jos Tuoreleski avioituu ilman avioehtoa (ja vaikka avioehtokin olisi, voi oikein epäsuhtaisessa tilanteessa oikeus sovitella avioehtoa).

Vaikkei uutta puolisoa koskaan ottaisikaan, on Tuoreleski vapaa käyttämään ja vaikka lahjoittamaan perimäänsä ja itse omistamaansa omaisuuttaan kuten tahtoo, lapsiaan kuulematta. Viimeisetkin varat joudutaan ehkä aikanaan käyttämään Tuorelesken vanhuudenhoitoon (ihan mahdollista nykymaailanmenolla). Ei ole mitään takuita, että Tuorelesken omassa kuolinpesässä olisi mitään jäljellä, saati että hän olisi varmasti voinut sitä kartuttaa.

Parhaassa turvassa siis lasten perintö on osaomistuksena taloon sekä niin, että ensin kuolleen vanhemman tilivarat tulevat lasten käyttöön heidän täysi-ikäistyttyään.

Lue lisää

Testamentissa olevan toissijaismääräyksen takia leski ei voi tehdä uutta testamenttia muiden hyväksi. Tuo on totta, että vanhuudenhoito saattaa sulattaa lesken omaisuuden. Sen verran hulluksi on yhteiskunta menossa.

Maistraatti vaatii vuosittaisia selvityksiä omaisuuden käytöstä alaikäisten huoltajalta, joten siitä tulee lisärasitteita leskelle. Samoin leski ei voi ilman ulkopuolisen virallisen tahon lupaa myydä taloa pois, kun se jää liian suureksi ja epäkäytännölliseksi lasten muuttaessa pois kotoa.

koittakaakehitellä kirjoitti:

"Mitä asianosaisten ulkopuoliseen testamentinsaajaan tulee, niin siitä on lähdettävä, mitä testamentista on esitetty - eli että ulkopuolista edunsaajaa ei ole. Lapset siten lesken kuoltua perivät kaiken, olipa lakiosia vaadittu tai ei."

Testamentin sisällöstä ei ole esitetty juuri mitään. Toki siitä saa tehdä oletuksia vapaasti. Myös sen saa olettaa (mikä vaikuttaa pitävän tuoreen lesekn mukaan paikkansakin), että toivetta lakiosan vaatimatta jättämisestä ei ole tehty juridisesti riittävällä tavalla, vaikka testamenttiin onkin lisättty ehto, että lakiosaa vaativa perillinen ei voisi saada kuin lakiosansa. Ilman toissijaissaajaa tälläinen lisäys on testa,entissa merkityksetön. Tuleekin mieleen, että testamenttia on ollut laatimassa Nolon kaltainen itseoppinut, jonka asiantuntemus ei ole ollut riittävä.

Lue lisää

koittakaa-amatööri koittaa töppäyksiään peitellä, mutta niin onnettomasti, että jokainen täälläkin ymmärtää peittely-yritysten toivottomuuden. Enempää siis en enää häneen aikaani uhraa.

koittakaakehitellä kirjoitti:

Jep, mutta tuollaisena toissijaismääräyksestä ei ole (juuri) mitään vaikutusta siihen lisäykseen, jolla lakiosaa vaativa perillinen menettäisi lakiosansa molempien vanhempiensa kuoltua. Jos molemmat lapset vaativat lakiosaansa, he saavat kuitenkin lakiosaa ylittävänkin osuutensa, ellei leski muuta testamenttiaan omalta osaltaan myöhemmin (ja siis määrää muuta saajaa kuin rintaperilliset).

Nyt kun lapsille määrätään edunvalvojan sijainen, hän tietenkin toimii samalla tavalla molempien lasten kohdalla mahdollisesti vaatiessaan lakiosaa. Täysi-ikäisenä perillisten yhteistoiminta aiheuttaa saman lopputuloksen.

Lue lisää

Tässä koittakaakin on oikeassa. Se olikin suoraan minulta kopioitu.

sona kirjoitti:

"... jos kerran edunvalvojan on pakko vaatia lapsille lakiosaa, niin siinä romuttuu meidän tahtomme, koska halusimme, että leski ei joudu jatkossa säätämään joka asian kanssa maistraatin ja viranomaisten kanssa. Yh-leskellä on muutenkin rankkaa, jolloin elämään ei kaipaa enää lisärasitteita ja ylimääräistä tekemistä."
MITÄ ihmeen ylenmääräistä rasitusta ja jatkuvaa maistraatin/viranomaisten kanssa "säätämistä" Tuoreleski oikein ajattelee tulevan, jos lapset ovat talon osaomistajia? Mitä ja miten sitä voisi olla niin paljon, että sen takia lasten pitäisi menettää kokonaan toisen vanhempansa perintö???

" Virkamiehet eivät sitä voi tietää, mutta me itse tiedämme, ettei kumpikaan vanhemmista hassaisi lasten perintöä, vaan päinvastoin yrittäisi kartuttaa sitä elämänsä aikana lapsia varten. "
TUOREleski ei voi itsekään tietää, että näin tulee tapahtumaan. Jo se, että lapset ovat vielä alaikäisiä, viittaa siihen, että Tuoreleski voisi hyvinkin jossain vaiheessa asua tai avioitua jonkun kanssa, mikä heti vaikuttaisi hänen perillisiinsä: jos Tuoreleski asuu (ei välttämättä edes ko. talossa) avoliitossa vähintään viisi vuotta, on uudella puolisolla oikeuksia Tuorelesken omaisuuteen ennen hänen lapsiaan, ja varsinkin jos Tuoreleski avioituu ilman avioehtoa (ja vaikka avioehtokin olisi, voi oikein epäsuhtaisessa tilanteessa oikeus sovitella avioehtoa).

Vaikkei uutta puolisoa koskaan ottaisikaan, on Tuoreleski vapaa käyttämään ja vaikka lahjoittamaan perimäänsä ja itse omistamaansa omaisuuttaan kuten tahtoo, lapsiaan kuulematta. Viimeisetkin varat joudutaan ehkä aikanaan käyttämään Tuorelesken vanhuudenhoitoon (ihan mahdollista nykymaailanmenolla). Ei ole mitään takuita, että Tuorelesken omassa kuolinpesässä olisi mitään jäljellä, saati että hän olisi varmasti voinut sitä kartuttaa.

Parhaassa turvassa siis lasten perintö on osaomistuksena taloon sekä niin, että ensin kuolleen vanhemman tilivarat tulevat lasten käyttöön heidän täysi-ikäistyttyään.

Lue lisää

"jos Tuoreleski asuu (ei välttämättä edes ko. talossa) avoliitossa vähintään viisi vuotta, on uudella puolisolla oikeuksia Tuorelesken omaisuuteen ennen hänen lapsiaan, ja varsinkin jos Tuoreleski avioituu ilman avioehtoa (ja vaikka avioehtokin olisi, voi oikein epäsuhtaisessa tilanteessa oikeus sovitella avioehtoa). "

Vähän liiallista synkistelyä.

a) Avoliitto
Uudella avopuolisolla ei 5 vuoden jälkeenkään ole oikeuksia Tuorelesken omaisuuteen. Se, että avopuolisolla avoerossa saattaa olla oikeus hyvitykseen, on eri asia.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110026#Pidp446825296

b) Avioliitto
Ositusta - ei avioehtoa - voidaan sovitella, jos ositus muutoin johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Se, että puolison omaisuus on suurempi, ei ole sovitteluperuste, vielä vähemmän, jos tuo omaisuus on omistettu jo avioliittoa solmittaessa. Sovittelu on poikkeusmenettelyä, joten se vaatii vahvat perusteet.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P103b

"Nyt ei ajatella perintöverojen kannalta, vaan siltä kannalta, kummassa tapauksessa leskelle tulee vähemmän säätämistä tulevaisuudessa viranomaisten ja pankin kanssa."

Tähän en voi vastata, koska esittämäsi peruste ei ole asiallinen.

"Toiveena olisi, että asuntolainan maksua pystyisi jatkamaan entisillä ehdoilla. Vaikuttaako pesän jakamattomuus tai jakaminen tähän jotenkin?"

Jos olisin pankin edustaja, pyytäisin siirtämään asuntovelan leskelle osituksessa, koska kuolluthan ei voi velkaansa hoitaa enää. Jos kuolinpesässä tehtäsiin perinnönjako, pyytäisin pankin edustajana myös vakuuden laajentamista selvyyden vuoksi perillisten osuuteen asunnosta (sinänsä vakuus säilyy perinnönjaossa voimassa).

koittakaakehitellä kirjoitti:

"Nyt ei ajatella perintöverojen kannalta, vaan siltä kannalta, kummassa tapauksessa leskelle tulee vähemmän säätämistä tulevaisuudessa viranomaisten ja pankin kanssa."

Tähän en voi vastata, koska esittämäsi peruste ei ole asiallinen.

"Toiveena olisi, että asuntolainan maksua pystyisi jatkamaan entisillä ehdoilla. Vaikuttaako pesän jakamattomuus tai jakaminen tähän jotenkin?"

Jos olisin pankin edustaja, pyytäisin siirtämään asuntovelan leskelle osituksessa, koska kuolluthan ei voi velkaansa hoitaa enää. Jos kuolinpesässä tehtäsiin perinnönjako, pyytäisin pankin edustajana myös vakuuden laajentamista selvyyden vuoksi perillisten osuuteen asunnosta (sinänsä vakuus säilyy perinnönjaossa voimassa).

Lue lisää

Miksei peruste muka ole asiallinen? Lasten etu ei ole, että ainoa elossa oleva vanhempi saa burn outin. Perintöverojen määrää ei ole kenenkään pakko minimoida.