Ongelma: Koira on todennäköisesti 50% Bullterrieri ja loput ilmeisesti Bordeauxindogia ja Amerikanbulldogia. Erittäin roteva. Painoa nyt jo 46kg (tänään). Täydessä kunnossa tulee ilmeisesti olemaan hieman yli 50kg lihasta ja leukaa. Ikä noin 3v.
Pelastanut joku Venäjältä Astrakanista (en minä) koirien taisteluttamispaikan vierestä tunkiosta. Sinne heitetään pahoin taistelussa haavoittuneet.
On nyt terve ja kuntoutumassa.
Ei minkäänlaista ihmisvihaa ellei joku ala puhua epätavallisen kovalla äänellä. Silloin selvästi hermostuu.
Toisia koiria ei vihaa, ei edes toisia uroksia niinkauan kuin ne ei käyttäydy uhkaavasti.
Koirapuistoon tai mihinkään suljetulle alueelle ei voi mennä. Siellä vihaa heti toisia ja haluaa hyökätä. Ilmeisesti taistelutettu sellaisissa paikoissa.
Ihmiset pelkää sitä koska korvanlehdistä on vain tyngät, samoin häntä on pari cm pitkä. Ne leikataan taistelukoirilta. Monia tappeluitten aiheuttamia raatelujälkiä on myös selvästi näkyvissä. On siis pelottavan näköinen.
Nyt jos voisitte joku neuvoa kuinka tuollaista alan kouluttaa kiltiksi kotikoiraksi.
Minun taitoni ei riitä kouluttamiseen.
Minkäänlaista johtajuusongelmaa ei vaikuta olevan. Vain tuo raju taisteluhalu yhdistettynä suuriin voimiin on paha ongelma. Kukaan koiranomistaja ei ole uskaltanut laskea ominpäin koiraansa tutustumaan Grossoon.
Voimani ei tahdo riittää pidättelyyn. Kuitenkin on vielä uskonut sanaa aika hyvin.
Minä arvostan ja kunnioitan kaikenlaisia auttamismielessä tehtyjä ehdotuksi. Tietysti harkitsen mitä käytän, koska vastuun lopultakin joudun itse kantamaan.
Teillä monella on varmasti paljon enemmän kokemusta kuin minulla tuossa kouluttamisessa.
Kuinka taistelukoirasta kotikoira
99
5095
Vastaukset
- Weetinainen
Kokeile naksutinkoulutusta.
Tuskin koirasta tulee koskaan "kunnon" kotikoiraa, mutta luultavammin, jos päivittäin harjoitatte naksulla koira oppii luottamaan sinuun eikä ole vain vaistojensa varassa...
Käykää myös koira-aitauksella usein, kun siellä ei ole muita koiria ja leiki paljon, niin koira oppii toivomaan pääsyä sinne.
Joskus myöhemmin, jos tutustutte mukavaan koirakaveriin voitte ottaa sen kaverin mukaan sinne aitaukseen.
Muista paljon namuja, kehua, leikkiä ja kaikkea mistä koira tykkää päivittäin koulutustilanteissa.- Gringo
Vieläkö tuon naksutinjutun voisi opettaa noin 3v ikäiselle. Olen ajatellut sen onnistuvan vain jos alkaa pennusta. Siellä Venäjällä opetus on ilmeisesti ollut huutoa ja kepillä lyömistä.
Pelkää nimittäin kävelysauvoja minulla ja vihaa niitä muilla ihmisillä.
Kitos ajatuksista.
ongelmaa kerrakseen. Olet niin fiksu että olet varmasti jo ottanut yhteyden vastaavien rotujen neuvontaan. Vastasin kuitenkin vaikken pysty sinua auttamaan, mutta peukkuja pidän.
- Gringo
Rotujärjestöt eikä mitkään anna neuvoja tällaisissa tapauksissa, kun on sekarotuinen ja tuollainen tausta. antavat vain uusia numeroita ja käskee soittaa sinne.
Kaksi koirapsykologia on sanonut ettei edes halua nähdä koko hirviötä (lainasin toisen sanontaa).
En arvannut minkä ongelman otin kun tunteen pohjalla tein ratkaisun.
Kuitenkin taitaisin tehdä sen sittenkin uudestaan. jotenkin se on niin sympaattinen kaveri ja ystävyytensä on todella vilpitön.
Jos joku kysyy sinulta miksi kuljet peukalo pystyssä niin sano, että pidät sitä Gringon ja Grosson puolesta. Vois kysyjä mennä hiljaiseksi että mitähän tuokin nyt oli.
- Jenna
Eli itselläni ei tällaista koiraa ole mutta mieheni yhdessä välissä haaveili suurikokoisesta molossikoirasta vartiontitehtäviin mutta haave jäi vain haaveeksi ja meille tuli suursnautseripoika jotta myös minulle olisi harrastuskaveri joka omaa pk-oikeudet. Otettiin tuolloin selvää roduista mm. dogo argentino, dogo canario ja cane corso. Ja tiedätkin varmasti jo että koulutuksen tulisi aika pitkälle tapahtua koiran ehdoilla, eli näitähän ei voi "pakottaa" mihinkään. Sinuna lähtisin hakemaan keinoksi jotain mistä koira todella pitää, olipa se sitten makkara tai pelkkä motivaatiopatukka, ja edetä hiljalleen opetuksessa ja nimenomaan korostaa kaikkea sitä kuinka "hyvä" poika on ja kuinka itse olet sille kiva kun poika tekee oikein. Selitän nyt varmasti myös jotain mitä tiedätkin jo itse... Ja vielä luulen että et tällaisesta koirasta saa koskaan "koirapuistokoiraa" joten sinun kannattaisi yrittää tehdä itsesi paljon mielenkiintoisemmaksi koiran silmissä kuin muut koirat. Jos koira on ollut taistelukoirana sulkisin pois kaikki riskit missä tämän koiran uinuvat taisteluvietit voivat herätä.
Oliko tästä mitään apua? =)- Gringo
Sain vahvistusta ajatuksilleni kirjoituksestasi.
Koirapuistojuttu on sentähden tapetilla kun asun eräässä maamme suurimmista kaupungeista ja koirapuisto on lähellä, mutta ei juuri muuta ulkoilutuspaikkaa.
Kiitos kannanotostasi se oli tosiaan ajatuksia vahvistava.
- snadi
Aluksi haluan sanoa erään asian joka suorastaan veetuttaa minua. Miksi ihmeessä ihminen on halunut jalostaa koirarotuja joidenka tehtävä on tapella muiden koirien kanssa, sehän on vastoin koiran luonnetta. Mutta siitä viis, mukavan luonteisia koiria nuo on, joskin epäsosiaalisempia ja tarvitsevat paljon mukavia ja positiivisia kokemuksia muista koirista.
Koulutuksesta: Nyt kerron sinulle taistelukoirien pienen "pahan", jalostuksen myötä osa näistä roduista on "alkanut" pitämään kivusta. Kipu on myös vahvisteena alkamaan tapella erittäin lujaa, henkeen ja vereen. Joten kun taistelurotuista koiraa kouluttaa on syytä muistaa ettei itse kiihdy koskaan lisäämään koiran adrenaliinitasoja ja hermostuneisuutta. Tiedän erään staffin, isäntä kun korottaa ääntä ja huutaa ei, koiran ego ja adrenaliinitaso nousee kattoon ja tappelu syntyy.
Se mitä näiden koirien kanssa pitää tehdä on asettaa selvät pelisäännöt ja kouluttaa rakkaudella ja positiivisen vahviteen avulla. Kaikki muu "halolla päähän" tyylinen koulutus (moni varmasti aikoo ehdottaa sitä sillä koirasi on hurjan näköinen) on pelkkää hallaa koiralle.
On syytä myös pitää mielessä koiran tausta. Anna koiralle monia hyviä ja positiivisia kokemuksia muista koirista, aloittamalla vaikka perusteista, varmistaaksesi koiran mielikuvan muista. Aloita siis siitä että opettelette oikeanlaisen remmikäyttäytymisen (remmissä ei mennä tervehtimään, vapaana vain) kun näette muita koiria tarkkaile omasi reaktioita ja varaa mukaan runsaasti herkkuja. Anna koiralle herkkuja kun se katselee muita koiria täysin rauhallisesti. Voit myös tehdä näin ihmisten ohittamisen positiiviseksi. Pian koira oppii että edessä oleva koira/ihminen on = namia = positiivinen mielikuva.
Muista että koiran, varsinkin pelastetun koiran, luottamus ansaitaan ei oteta.
Kysymyksiä? Kun en oikeen jaksanut kirjoittaa tähän kaikkea.- Gringo
Tuo kivusta "nauttiminen" on tosiaan otettava huomioon. Niin minäkin olen arvellut.
Noilla Bullterrierillä ja Amerikan Bulldogilla on valtavan korkea kipukynnys ja Bordeauxindogilla tuo taistelusta ja kuivusta nauttiminen. Yhdistelmä on siis vähän hankala.
Onneksi kaikki on hyvin ihmistä tottelevia ja se taas helpottaa.
On tosiaan hullua jalostaa sairasmielisille ihmisille koiria repimään toisiaan.
Tuota en ole tullut ajatelleeksi ettei remmissä mennä tervehtimään muita.
Kiitos kovasti ideoista. - snadi
Gringo kirjoitti:
Tuo kivusta "nauttiminen" on tosiaan otettava huomioon. Niin minäkin olen arvellut.
Noilla Bullterrierillä ja Amerikan Bulldogilla on valtavan korkea kipukynnys ja Bordeauxindogilla tuo taistelusta ja kuivusta nauttiminen. Yhdistelmä on siis vähän hankala.
Onneksi kaikki on hyvin ihmistä tottelevia ja se taas helpottaa.
On tosiaan hullua jalostaa sairasmielisille ihmisille koiria repimään toisiaan.
Tuota en ole tullut ajatelleeksi ettei remmissä mennä tervehtimään muita.
Kiitos kovasti ideoista.Kuonopannasta...
On mukavaa että ihmiset luottavat ennemmin välineisiin kuin koiraansa... ;)
Kuonopannassa yksi mukava "virhe", jos koira on kova rykimään ja riuhtomaan (en sano että grosso olisi, mutta ota tämä huomioon) paine joka syntyy kyonopannan kanssa kohdistuu juuri siihen kohtaan niskassa joka kääntää päätä ylös, alas ja sivuille. On hyvä huomioida se jos tykkää nykiä/koira nykii itseltään niskat jumiin tai joskus saattaa kerta kirpasta lujaa.
Ja tiedä se että koira yhdistää kokemansa kivun siihen mitä se näkee, esim. jos pikkulapset leikkii pihalla ja nyppäsee remmistä niin se mitä koira katsoo = pikkulapset = koiran mielestä kivun aiheuttaja = raivotauti kohti pikkulapsia.
Ota siis rauhallisesti ja muista motto: sitä saa mitä vahvistaa :)
Tsemppiä elämäänne. - luotto
snadi kirjoitti:
Kuonopannasta...
On mukavaa että ihmiset luottavat ennemmin välineisiin kuin koiraansa... ;)
Kuonopannassa yksi mukava "virhe", jos koira on kova rykimään ja riuhtomaan (en sano että grosso olisi, mutta ota tämä huomioon) paine joka syntyy kyonopannan kanssa kohdistuu juuri siihen kohtaan niskassa joka kääntää päätä ylös, alas ja sivuille. On hyvä huomioida se jos tykkää nykiä/koira nykii itseltään niskat jumiin tai joskus saattaa kerta kirpasta lujaa.
Ja tiedä se että koira yhdistää kokemansa kivun siihen mitä se näkee, esim. jos pikkulapset leikkii pihalla ja nyppäsee remmistä niin se mitä koira katsoo = pikkulapset = koiran mielestä kivun aiheuttaja = raivotauti kohti pikkulapsia.
Ota siis rauhallisesti ja muista motto: sitä saa mitä vahvistaa :)
Tsemppiä elämäänne.Jos siihen koiraan ei voi luottaa niin parempi se kuonopantakin kuin se, että noin iso koira rykäsee jonkun päälle.
Sitä saa mitä vahvistaa kuulostaa helpolta. Ihmiset eivät aina tiedä mitä vahvistavat ja millä vahvistavat. Joku muukin asia saattaa vahvistaa käytöstä kuin nakinpala. - snadi
luotto kirjoitti:
Jos siihen koiraan ei voi luottaa niin parempi se kuonopantakin kuin se, että noin iso koira rykäsee jonkun päälle.
Sitä saa mitä vahvistaa kuulostaa helpolta. Ihmiset eivät aina tiedä mitä vahvistavat ja millä vahvistavat. Joku muukin asia saattaa vahvistaa käytöstä kuin nakinpala.Niin, mutta olisihan se mukavaa ettei koiran hallitseminen ole kiinni välineistä, eikö?
Ja kyllä, vahvistaminen on joskus hieman muutakin kuin nakinpala (kumma kyllä nakinpala koetaan aina palkitsevaksi) kuten myös päätön rankaiseminen (mitä edes ihminen ei ymmärrä rankaisuksi mutta koira kokee sen) - Gringo
snadi kirjoitti:
Kuonopannasta...
On mukavaa että ihmiset luottavat ennemmin välineisiin kuin koiraansa... ;)
Kuonopannassa yksi mukava "virhe", jos koira on kova rykimään ja riuhtomaan (en sano että grosso olisi, mutta ota tämä huomioon) paine joka syntyy kyonopannan kanssa kohdistuu juuri siihen kohtaan niskassa joka kääntää päätä ylös, alas ja sivuille. On hyvä huomioida se jos tykkää nykiä/koira nykii itseltään niskat jumiin tai joskus saattaa kerta kirpasta lujaa.
Ja tiedä se että koira yhdistää kokemansa kivun siihen mitä se näkee, esim. jos pikkulapset leikkii pihalla ja nyppäsee remmistä niin se mitä koira katsoo = pikkulapset = koiran mielestä kivun aiheuttaja = raivotauti kohti pikkulapsia.
Ota siis rauhallisesti ja muista motto: sitä saa mitä vahvistaa :)
Tsemppiä elämäänne.Ei tuollainen olisi tullut mieleenikään. Tiedän että virheet on aina helppo tehdä mutta usein vaikea korjata.
Grosso ei nyi eikä riuhdo muulloin kuin silloin kun joku koira uhkaa sitä tai sen mielestä ilmeisesti minua. Silloin kyllä kiskoo siitäkin edestä niin että kantapääni joskus tekee vakoa maahan ennenkuin saan sen komennoilla hallintaan.
Kiitos sinulle.
- jessica
monet sanovat että entisestä taistelukoirasta ei saa "koti"koiraa.minä uskallan väittää vastaan!
Monet taistelukoirat on juuri "opetettu" hyökkäämään toisen koiran kimppuun ruualla,koirat näkee nälkää paripäivää jotkut enemmän ja sitten kehään laitetaan kaksi nälkää näkevää koiraa ja niitten väliin heitetään lihainenluu tai jokin vastaava.
Joten namuja en välttämättä käyttäisi.
Tietysti ihan riippuu miten koiraa on käytetty,kun näitä taistelukoiria on niin monenlaisia,eritavalla "opetettuja".
mutta kehut ja silitykset ovat varmasti paras palkinto. kun koira on suht.koht.hallinnassasi,ja haluat tutustuttaa.Niin narttu olisi paras alkuun(koirasihan oli uros?)ja vielä sellainen narttu joka on neutraali,eli ei liika ystävällinen mutta ei uhkaava.
Narttu joka tekee omat asiansa ja tuskin huomaa urostasi (tiedän, mistä löytäisi tuollaista?niitä on harvassa mutta niitä on).Tällaisen kanssa kun pääsisi pellolle tai mettään,missä ei olisi aitoja ympärillä.
aidat varmasti saa koiraasi hermostumaan loppu elämäänsä,mutta kyllä sekin oppii niitä sietämään.
Sanoit että koirasi oli löydetty tunkiosta,eli se oli "häviäjä",taikka se on voinut olla "opettaja". mutta tuskin opettajana,jos se on n.3vuotias.
"häviäjät" saattavat alistua enemmän,eli tarkoitan koira on sinulle ja muille ihmisille alistuvainen,ja ei halua tapella muitten koirien kanssa ellei ole pakko,koiralla on häviämisen seurauksena huono itsetunto/varmuus,jos näin on sinun tapauksessasi,koirasta saa helposti "muokattua" ei tappeluhaluisen,ennen kuin se itsevarmuus kasvaa.
Tottakai koiralle pitää kasvattaa itsevarmuuttaan,mutta pitää olla erittäin varovainen miten se tehdään.
Heh,huomasin että juttuni menevät sekasin,ja on varmasti vaikeaa ymmärtää kirjoitukseni.
Noh,jos tästä nyt oli edes jotain apua,asiaahan minulla olisi llisää,mutta minun on vaikea joskus selittää niin että muutkin ymmärtäisivät.
mutta tovotan onnea,ja jos minusta oli jotain apua ja ehkä haluat kysyä jotain lisää, Niin minä käyn aina välillä lukemassa tätä.
good luck!- Gringo
Tuo nartun käyttö on hyvä idea.
Sen olen huomannut ettei ruoka niin kiinnosta kuin kehumiset.
Tuota en huomannut, että ne voi käyttää ruokaa tappelun kiihottimena.
Nyt ymmärrän miksi joskus kun olen antanut makupalan esim. hyvin onnistuneesta toisen koiran ohituksesta, niin se onkin muuttunut samantien uhkaavaksi jo ohitettua koiraa kohtaan.
Tämä oli erittäin hieno vihje. Kiitos ajatuksistasi. - jessica
Gringo kirjoitti:
Tuo nartun käyttö on hyvä idea.
Sen olen huomannut ettei ruoka niin kiinnosta kuin kehumiset.
Tuota en huomannut, että ne voi käyttää ruokaa tappelun kiihottimena.
Nyt ymmärrän miksi joskus kun olen antanut makupalan esim. hyvin onnistuneesta toisen koiran ohituksesta, niin se onkin muuttunut samantien uhkaavaksi jo ohitettua koiraa kohtaan.
Tämä oli erittäin hieno vihje. Kiitos ajatuksistasi.Niin on monta eri tapaa miten koiria on saatu tappelemaan.
Myös jotkut eivät anna koirille vettä pariin päivään ennen taistelua,kun heidän mielestä koira ei vuoda verta niin paljon jos koiralla on nestehukka.
Ja joillakin on "verenhimo",eli vaikuttaa leppoisalta,mutta kun saa veren maun suuhunsa koira muuttuu.
On niin eri tavalla opetettuja taistelukoiria,mutta minusta tuntuu,mitä olen nyt ymmäränyt näistä kirjoituksistasi että koirasi ehkä oli pentuna varmasti perheen lemmikki(selittää miksi se on nyt niin ystävällinen ja on halukas olemaan kummpani sinulle),ja sen kasvettua perhe joko möi sen,tai perheen isäntä halusi tienata vähän rahaa ja alkoi kouluttaa koirasta taistelu koiran,tai sitten tämä on ollut päämääränä koko koiran eliniän,Ovat vain oottaneet että koira on tarpeeksi iso ja vahva.
Jos se on vaikuttanut uhkaavalta toisen koiran ohituksessa johtuen makupalasta niin ehkä sitä on tosiaan tuolla "näännyttämis" tekniikalla taistelutettu.
Mitä muita ongelmia sinlla sitten on.
Niinkuin joku jo kysyi tuota samaa aiemmin. mutta koira viihtyy kanssasi,sisällä,on hempeydenkipeä.
Niin teki koira tarpeensa sisälle?vai luinkohan oikein jostain.
Miten minä opetin sakemanni tyttöseni 2vuotiaana tekemään tarpeet pihalle,oli vain yksin kertaisesti käytin aluksi lenkillä tiuhaan tahtiin.ja sitten pikku hiljaa pidensin aikoja sisällä.jos narttu teki tarpeensa sisälle komensin,ja siivosin jälet tytön nokan edessä. Jos tyttä meinasi mennä muualla komensin takaisin viereen katsomaan siivousta. Haistatutin pissiset paperit tytöllä ja samalla sanoin "hyi".
Toki me emme voi vertailla koiria ja opettamis tapaa koska koirani eivät ole olleet taistelu koirina.
Mutta minusta tuntuu että olet sen verran kokenut koira ihminen ja tiedät erilaisia konsteja ja osaat lukea koiraasi jonkiverran(ajan myötä luet paremmin)niin keksit varmasti ratkaisun.
Mitäs muuta ongelmia oli?vai oliko mitään?
Tietysti menee oma aikansa että koira oppii sietämään muita koiria,ja eihän sitä edes tarvitse heti ensimmäisenä opettaa.kunhan te pärjäätte keskenänne,ja saat koirasi ohittamaan.
onko koira kiinnostunut leluista?oletko kokeillut sitä lelu menetelmää?
No joka tapauksessa kerro ihmeessä miten teillä sujuu,ja kerro mitä ratkaisuja olet saanut toimimaan!
onnea teille!! - Gringo
jessica kirjoitti:
Niin on monta eri tapaa miten koiria on saatu tappelemaan.
Myös jotkut eivät anna koirille vettä pariin päivään ennen taistelua,kun heidän mielestä koira ei vuoda verta niin paljon jos koiralla on nestehukka.
Ja joillakin on "verenhimo",eli vaikuttaa leppoisalta,mutta kun saa veren maun suuhunsa koira muuttuu.
On niin eri tavalla opetettuja taistelukoiria,mutta minusta tuntuu,mitä olen nyt ymmäränyt näistä kirjoituksistasi että koirasi ehkä oli pentuna varmasti perheen lemmikki(selittää miksi se on nyt niin ystävällinen ja on halukas olemaan kummpani sinulle),ja sen kasvettua perhe joko möi sen,tai perheen isäntä halusi tienata vähän rahaa ja alkoi kouluttaa koirasta taistelu koiran,tai sitten tämä on ollut päämääränä koko koiran eliniän,Ovat vain oottaneet että koira on tarpeeksi iso ja vahva.
Jos se on vaikuttanut uhkaavalta toisen koiran ohituksessa johtuen makupalasta niin ehkä sitä on tosiaan tuolla "näännyttämis" tekniikalla taistelutettu.
Mitä muita ongelmia sinlla sitten on.
Niinkuin joku jo kysyi tuota samaa aiemmin. mutta koira viihtyy kanssasi,sisällä,on hempeydenkipeä.
Niin teki koira tarpeensa sisälle?vai luinkohan oikein jostain.
Miten minä opetin sakemanni tyttöseni 2vuotiaana tekemään tarpeet pihalle,oli vain yksin kertaisesti käytin aluksi lenkillä tiuhaan tahtiin.ja sitten pikku hiljaa pidensin aikoja sisällä.jos narttu teki tarpeensa sisälle komensin,ja siivosin jälet tytön nokan edessä. Jos tyttä meinasi mennä muualla komensin takaisin viereen katsomaan siivousta. Haistatutin pissiset paperit tytöllä ja samalla sanoin "hyi".
Toki me emme voi vertailla koiria ja opettamis tapaa koska koirani eivät ole olleet taistelu koirina.
Mutta minusta tuntuu että olet sen verran kokenut koira ihminen ja tiedät erilaisia konsteja ja osaat lukea koiraasi jonkiverran(ajan myötä luet paremmin)niin keksit varmasti ratkaisun.
Mitäs muuta ongelmia oli?vai oliko mitään?
Tietysti menee oma aikansa että koira oppii sietämään muita koiria,ja eihän sitä edes tarvitse heti ensimmäisenä opettaa.kunhan te pärjäätte keskenänne,ja saat koirasi ohittamaan.
onko koira kiinnostunut leluista?oletko kokeillut sitä lelu menetelmää?
No joka tapauksessa kerro ihmeessä miten teillä sujuu,ja kerro mitä ratkaisuja olet saanut toimimaan!
onnea teille!!Tuo kyllä viittaa sen olleen kotikoirana ja lemmikkinä kun viihtyy minun kanssa. Kuitenkin se sisäsiisteys oli tosiaan aivan olematon. Olisiko niin ettei koiraa ole päästetty milloinkaan sisälle. Astrakanhan on aika etelässä Venäjällä. Siellä se olisi voinut tarjeta ulkona.
Koska en ole juuri harrastanut koulutusta niin en ole ajatellut sillä tavalla tuota koiran psyykkeä muuta kuin terveyteen vaikuttavana tekijänä.
Sinun ja monen muun kirjoitukset ovat siinä suhteessa avartaneet ymmärrystäni tosi paljon.
Anteeksi jos menen henkilökohtaisuuksiin, mutta tulee mieleen, että olet nuorten ihmisten kanssa tekemisissä ja jotenkin psykologista silmää vaativassa työssä.
Älä loukkaannu ei tarvitse vastata ajattelin vain. - jessica
Gringo kirjoitti:
Tuo kyllä viittaa sen olleen kotikoirana ja lemmikkinä kun viihtyy minun kanssa. Kuitenkin se sisäsiisteys oli tosiaan aivan olematon. Olisiko niin ettei koiraa ole päästetty milloinkaan sisälle. Astrakanhan on aika etelässä Venäjällä. Siellä se olisi voinut tarjeta ulkona.
Koska en ole juuri harrastanut koulutusta niin en ole ajatellut sillä tavalla tuota koiran psyykkeä muuta kuin terveyteen vaikuttavana tekijänä.
Sinun ja monen muun kirjoitukset ovat siinä suhteessa avartaneet ymmärrystäni tosi paljon.
Anteeksi jos menen henkilökohtaisuuksiin, mutta tulee mieleen, että olet nuorten ihmisten kanssa tekemisissä ja jotenkin psykologista silmää vaativassa työssä.
Älä loukkaannu ei tarvitse vastata ajattelin vain.no en tietenkään loukkaannu =)
En ole nuorten kanssa tekemisessä,on kyllä oma vauva.Mutta kokemusta lapsien kanssa vasta opettelen.
Sen sijaan olen ollut koirien kanssa koko ikäni.ja nämähän ovat kuin pieni lapsia,minä taas en ole perehtynyt tuohon terveyden puoleen kuin sinä,mutta enemmän juuri tuohon koiran luonteeseen ja ajatusmaailman puoleen.
Ja olen taistelu koiriin vähän perehtynyt,rapakon takana kun opiskelin niin siellä tuli vähän perehettyä paremmin.Olin yhteyksissä kasvattajien kanssa (ei taistelu koirien kasvattajia vaan amerikanpittbullterrieri kasvattajien kanssa)ja lopputyöstäni tein taistelukoirista ja niitten kohtalosta ja mitä niille tapahtuu kun "ura" on päättynyt.
Nämä roduthan ovat niin erilaisia kuin muut,ja mikä tahansa rotu joka on koulittu taistelemaan on omaa luokkaansa.ja se yleensä riippuu miten koiraa on koulutettu.Akitathan on aika kova sana myös noissa taistelu hommissa,mutta se pärjää paremmin jos on enemmän tilaa taistella.(no joo taas mä alkaisisin höpöttää)
plaa,kun voisin keskustella ja höpöttää vaikka kuinka..
Mutta millonkas sinä ja grosso tapasitte?
ja miten sait herran pelastettua?
Amerikassa kun harvat vaan saa pelastettua,ne tarinat jotka ihmiset lukee netissä,ne ovat niitä harvoja tapauksia.Yleensä koirat(jotka ovat olleet jossakin tekemisessä taistelu-uralaisina) terveet tai puolikuolleet ja kaikki siltä väliltä viedään suoraan piikille.Mikä on monien kannalta parempi,mutta harvat näkevät iloista päivää,hellyyttä ja rakkautta "uransa" jälkeen.
Tuota,mua kiinostaisi aivan mahdottomasti jutella kanssasi lisää.ja vaihtaa tietoja,kun tuntuu että tiedät paljon koirista ja olisi mukavaa tietää miten teillä grosson kanssa menee,joten jos haluat ei ole pakko voit kirjoitella tähän osoitteeseen [email protected],jos vaan haluat.Ei tietenkään ole mikään pakko.Ymmärrän varsin hyvin jos et voi tai kerkiä tai jotain vastaavaa. - Gringo
jessica kirjoitti:
no en tietenkään loukkaannu =)
En ole nuorten kanssa tekemisessä,on kyllä oma vauva.Mutta kokemusta lapsien kanssa vasta opettelen.
Sen sijaan olen ollut koirien kanssa koko ikäni.ja nämähän ovat kuin pieni lapsia,minä taas en ole perehtynyt tuohon terveyden puoleen kuin sinä,mutta enemmän juuri tuohon koiran luonteeseen ja ajatusmaailman puoleen.
Ja olen taistelu koiriin vähän perehtynyt,rapakon takana kun opiskelin niin siellä tuli vähän perehettyä paremmin.Olin yhteyksissä kasvattajien kanssa (ei taistelu koirien kasvattajia vaan amerikanpittbullterrieri kasvattajien kanssa)ja lopputyöstäni tein taistelukoirista ja niitten kohtalosta ja mitä niille tapahtuu kun "ura" on päättynyt.
Nämä roduthan ovat niin erilaisia kuin muut,ja mikä tahansa rotu joka on koulittu taistelemaan on omaa luokkaansa.ja se yleensä riippuu miten koiraa on koulutettu.Akitathan on aika kova sana myös noissa taistelu hommissa,mutta se pärjää paremmin jos on enemmän tilaa taistella.(no joo taas mä alkaisisin höpöttää)
plaa,kun voisin keskustella ja höpöttää vaikka kuinka..
Mutta millonkas sinä ja grosso tapasitte?
ja miten sait herran pelastettua?
Amerikassa kun harvat vaan saa pelastettua,ne tarinat jotka ihmiset lukee netissä,ne ovat niitä harvoja tapauksia.Yleensä koirat(jotka ovat olleet jossakin tekemisessä taistelu-uralaisina) terveet tai puolikuolleet ja kaikki siltä väliltä viedään suoraan piikille.Mikä on monien kannalta parempi,mutta harvat näkevät iloista päivää,hellyyttä ja rakkautta "uransa" jälkeen.
Tuota,mua kiinostaisi aivan mahdottomasti jutella kanssasi lisää.ja vaihtaa tietoja,kun tuntuu että tiedät paljon koirista ja olisi mukavaa tietää miten teillä grosson kanssa menee,joten jos haluat ei ole pakko voit kirjoitella tähän osoitteeseen [email protected],jos vaan haluat.Ei tietenkään ole mikään pakko.Ymmärrän varsin hyvin jos et voi tai kerkiä tai jotain vastaavaa.Kiitos luottamuksesta kun uskalsit antaa osoitteesikin.
Ymmärrän nyt miksi otat kantaa kun kerroit taustastasi. Sinulla on varmaan todellista tietoa kanssa ja innostus hankkia uutta.
Kerroin tuolla jossain että "petoni" on pelastettu Venäjällä Astrakanin kaupungissa tunkiolta jonne heitetään taistelussa kuolleet ja myös pahoin haavoittuneet koirat. Tunkio oli sellaisen taistelupaikkana käytettävän hallin seinän vieressä kuulema. Siellä ei viedä piikille sillä piikki maksaa, mutta tunkio on ilmainen.
Minä en ollut pelastaja vaan eräs hyvä ystäväni.
Ei kertonut, enkä kysynyt miten toi Suomeen. Täällä annettiin rokotusohjelma aivan alusta.
Tuttu eläinlääkäri teki kirurgiset toimenpiteet ja minä kaiken muun hoidon. Jos olisi joutunut teettämään kaiken maksullisesti niin olisi tainnut kulua euroja hyvin paljon.
Aivan säälistä ja tunteella otin ajattelematta sen pitemmälle.
Tuosta henkilökohtaisesta kirjoittamisesta. Kiitos tosiaan luottamuksesta, mutta minun henkinen tilani heittelee väliin niin paljon etten voi ajatellakkaan kirjoittamista muuta kuin tällaiselle palstalle. Älä pahoita mieltäsi ei se ole mitään henkilöösi kohdistuvaa.
Nämä vaihteluni eivät kyllä vaikuta koiranhoitoon, pikemminkin koira on terapiaa ja pitää minut kiinni todellisuudessa. - jessica
Gringo kirjoitti:
Kiitos luottamuksesta kun uskalsit antaa osoitteesikin.
Ymmärrän nyt miksi otat kantaa kun kerroit taustastasi. Sinulla on varmaan todellista tietoa kanssa ja innostus hankkia uutta.
Kerroin tuolla jossain että "petoni" on pelastettu Venäjällä Astrakanin kaupungissa tunkiolta jonne heitetään taistelussa kuolleet ja myös pahoin haavoittuneet koirat. Tunkio oli sellaisen taistelupaikkana käytettävän hallin seinän vieressä kuulema. Siellä ei viedä piikille sillä piikki maksaa, mutta tunkio on ilmainen.
Minä en ollut pelastaja vaan eräs hyvä ystäväni.
Ei kertonut, enkä kysynyt miten toi Suomeen. Täällä annettiin rokotusohjelma aivan alusta.
Tuttu eläinlääkäri teki kirurgiset toimenpiteet ja minä kaiken muun hoidon. Jos olisi joutunut teettämään kaiken maksullisesti niin olisi tainnut kulua euroja hyvin paljon.
Aivan säälistä ja tunteella otin ajattelematta sen pitemmälle.
Tuosta henkilökohtaisesta kirjoittamisesta. Kiitos tosiaan luottamuksesta, mutta minun henkinen tilani heittelee väliin niin paljon etten voi ajatellakkaan kirjoittamista muuta kuin tällaiselle palstalle. Älä pahoita mieltäsi ei se ole mitään henkilöösi kohdistuvaa.
Nämä vaihteluni eivät kyllä vaikuta koiranhoitoon, pikemminkin koira on terapiaa ja pitää minut kiinni todellisuudessa.no eipä se mitään haittaa!
Kerro kuitenkin tänne miten teillä menee,ja mitä onglemia teillä on vastassa. Monet ovat näemmä hyvin innokkaita auttamaan,ja jakamaan mielipiteitään.
Ja sen kun sanion että amerikassa koirat viedään piikille,en tarkoittanut että ne "mielenvikaiset" jotka taisteluttavat koiransa vie koiransa piikille,vaan ne jotka ovat läytäneet koirat. poliisit tai eläinsuojelu yhdistyksestä.Varmaan ymmärsit,mutta ajattelin kuitenkin selventää kun joskus kirjoitan sekavasti.
Ajatukset kulkevat nopeammin kuin sormet!
Mutta kerro toki miten teillä menee,olen itse ainaskin kiinnostunut ja varmasti moni muu! =) - Gringo
jessica kirjoitti:
no eipä se mitään haittaa!
Kerro kuitenkin tänne miten teillä menee,ja mitä onglemia teillä on vastassa. Monet ovat näemmä hyvin innokkaita auttamaan,ja jakamaan mielipiteitään.
Ja sen kun sanion että amerikassa koirat viedään piikille,en tarkoittanut että ne "mielenvikaiset" jotka taisteluttavat koiransa vie koiransa piikille,vaan ne jotka ovat läytäneet koirat. poliisit tai eläinsuojelu yhdistyksestä.Varmaan ymmärsit,mutta ajattelin kuitenkin selventää kun joskus kirjoitan sekavasti.
Ajatukset kulkevat nopeammin kuin sormet!
Mutta kerro toki miten teillä menee,olen itse ainaskin kiinnostunut ja varmasti moni muu! =)En tiennyt ollenkaan akitoita käytettävän taistelukoirina. Onko ne siellä Amerikassa sellaisissa hommissa?
Eikös heillä ole oma akitamuunnos? - jessica
Gringo kirjoitti:
En tiennyt ollenkaan akitoita käytettävän taistelukoirina. Onko ne siellä Amerikassa sellaisissa hommissa?
Eikös heillä ole oma akitamuunnos?joo ne käyttää niitä kun niillähän on juuri iso ego. Ja akitat sietävät hyvin paljon kipua,ovat nopeita,ketteriä ja voimakkaita. kova purukalusto jne..
Mutta amerikassa ne käyttävät mitä tahansa joka osaa tapella.Saket,rotikat,dobberit,boxerit,suursnautserit ja juuri näitä pittejä(jotka ovat suosituimpia) ja sitten sekotukset.
Sekotukset alkavat kyllä nykyään yleistyä,kun ihmiset alkavat "jalostaa voittamattomia sotureita". Surullista,mutta totta.
En ole tosin ollut yhteyksissä muutamaan kuukauteen kennelystävieni kanssa,mutta tuskinpa mitään ole muuttunut muutamassa kuukaudessa.
- pitti fani
upea ihminen kun olet ottanut tuollaisen rescue koiran. itse käyn aina jenkkien pitt bull sivuilla ihailemassa ja säälittelemässä raukka parkojen kohtaloa.....kyllä ihmiset osaavat olla julmia....itse olen haaveillut jenkeistä tuollaista rescue pittiä, tsemppiä ja jaksamisia koirasi kouluttamiseen....
- Gringo
Nimittäin se, että joku pitää upeana.
Jos totta puhun niinkuin tuossa alussa eräässä vastauksessani kerroin niin otin sen enempää ajattelematta pelkästä säälistä.
Sen kuntoonhoitaminen olisi varmaan tullut maksamaan Hyvin Paljon, mutta nyt se ei tullut kovin kalliiksi kun osasin itse aika kaiken muun paitsi hyvä ystävä eläinlääkäri teki kirurgiset toimenpiteet maksutta. Meillä on sellainen YYA-sopimus. Autamme toisiamme vuorotellen.
Älä pahastu jos annan neuvon.
Älä vain ikinä hanki Amerikasta Rescue-bittejä. Niitä on jonkinverran tuotu Eurooppaan, mutta lähes kaikki on vajaassa vuodessa joutunut piikille.
En minäkään ajatellut ettei noille taistelukoirille ole opetettu edes sisäsiisteyttä ei sitten yhtään.
Meinas hermo pettää kun sen ikäiselle pitää saada hyväällä se ymmärrys. Kovalla ei edes uskalla yrittää ettei käy itselle huonosti.
Tämä ei ole ainoa tekijä mikä tekee ongelmia. - pitti fani
Gringo kirjoitti:
Nimittäin se, että joku pitää upeana.
Jos totta puhun niinkuin tuossa alussa eräässä vastauksessani kerroin niin otin sen enempää ajattelematta pelkästä säälistä.
Sen kuntoonhoitaminen olisi varmaan tullut maksamaan Hyvin Paljon, mutta nyt se ei tullut kovin kalliiksi kun osasin itse aika kaiken muun paitsi hyvä ystävä eläinlääkäri teki kirurgiset toimenpiteet maksutta. Meillä on sellainen YYA-sopimus. Autamme toisiamme vuorotellen.
Älä pahastu jos annan neuvon.
Älä vain ikinä hanki Amerikasta Rescue-bittejä. Niitä on jonkinverran tuotu Eurooppaan, mutta lähes kaikki on vajaassa vuodessa joutunut piikille.
En minäkään ajatellut ettei noille taistelukoirille ole opetettu edes sisäsiisteyttä ei sitten yhtään.
Meinas hermo pettää kun sen ikäiselle pitää saada hyväällä se ymmärrys. Kovalla ei edes uskalla yrittää ettei käy itselle huonosti.
Tämä ei ole ainoa tekijä mikä tekee ongelmia.ottaa pentu ikäisen pitin, olen myös kuullut noista euroopan piteistä mutta taitavat olla kaikki aikuisia jotaka eivät ole saanut luottamustaan ihmisiin takaisin?
yhdenkin pienen 4kk:den ikäisen pennun tarina oli seuraava; heitetty roskiin bensalla valellussa pahvilaatikossa ja tulitikku perään....onneksi tulitikku oli sammunut eikä ollutkaan syttynyt ja pentu löydettiin roskista bensalle haisevana.....että tämmöistä tämä mahtimaa amerikanyhdysvallat harrastaa....nyt ei saisi yleistää mutta kun käy lukemassa noita pitti juttuja sivuilta niin ei voi muuta todeta että huh...huh... - pitti fani
pitti fani kirjoitti:
ottaa pentu ikäisen pitin, olen myös kuullut noista euroopan piteistä mutta taitavat olla kaikki aikuisia jotaka eivät ole saanut luottamustaan ihmisiin takaisin?
yhdenkin pienen 4kk:den ikäisen pennun tarina oli seuraava; heitetty roskiin bensalla valellussa pahvilaatikossa ja tulitikku perään....onneksi tulitikku oli sammunut eikä ollutkaan syttynyt ja pentu löydettiin roskista bensalle haisevana.....että tämmöistä tämä mahtimaa amerikanyhdysvallat harrastaa....nyt ei saisi yleistää mutta kun käy lukemassa noita pitti juttuja sivuilta niin ei voi muuta todeta että huh...huh...http://pbrc.net/dogpages/north/dogcentral.html
tässä sivut joilla surffailen karttaa klikkailemalla löytyy lisää pittejä! - pitti fani
pitti fani kirjoitti:
http://pbrc.net/dogpages/north/dogcentral.html
tässä sivut joilla surffailen karttaa klikkailemalla löytyy lisää pittejä!vielä että minua ainakin yököttää joidenkin koirien olemmattomiksi nyrityt koravat, varmaankin jollain puukolla nyritty kotona ilman minkäänlaista puudutusta tai kipu lääkkeitä. turhaan ihmiset vihaavat pittejä, kyllä mäkin saan villakoirasta "tappaja" koiran kunhan tarpeeksi huonosti kohdellaan,hakataan säännöllisesti, pidetään nälässä, kidutetaan, tehdään tee-se-itse periaatteella korvien typistäminen jne.....
- Gringo
pitti fani kirjoitti:
vielä että minua ainakin yököttää joidenkin koirien olemmattomiksi nyrityt koravat, varmaankin jollain puukolla nyritty kotona ilman minkäänlaista puudutusta tai kipu lääkkeitä. turhaan ihmiset vihaavat pittejä, kyllä mäkin saan villakoirasta "tappaja" koiran kunhan tarpeeksi huonosti kohdellaan,hakataan säännöllisesti, pidetään nälässä, kidutetaan, tehdään tee-se-itse periaatteella korvien typistäminen jne.....
Grosson korvat on leikattu varmaan jollain viikatteella ja pää on ollut pölkyllä ainakin jäljistä päätellen.
Ne on tosiaan nirhetty hyvin rumasti ja kaikki tappelujäljet ympäriinsä on saaneet kasvaa itse umpeen. Osa on tosi pahannäköisiä arpia. Vain ne viimeiset on hoidettu Suomessa.
En ymmärrä miten ihmiset voi tehdä tuollaista.
- krisse
En kyllä nyt ymmärtänyt mikä oli ongelma. Jos ei ole ihmisten kanssa ongelmaa niin sittenhän se on jo ihan passeli kotikoira.
Tästä ollaan monta mieltä mutta minusta koirapuisto ei ole koirien paikka. Varsinkaan tämän taustaisen koiran kanssa.
"Kukaan koiranomistaja ei ole uskaltanut laskea ominpäin koiraansa tutustumaan Grossoon. "
Kenenkään ei tarvitsekaan päästää koiraan tutustumaan. Koirallesi riittää vain sinun seura, ehkä muutama narttukoira kaveriksi joiden kanssa voi joskus leikkiä. Siis aina sama koira, ei tarvi selvitellä asemia monen koiran kanssa. Nettipalstoilta voi etsiä vaikka koirakaverin sille.
Jos se lenkillä ohittaa koirat nätisti, niin mitään ongelmaahan ei ole. Elä anna lenkillä nuuskia vieraita koiria, huono homma jos oppii, että lenkillä voi päästä koiran luo. Ohittamisista voi tulla ongelma. Reippaasti vaan koirista ohi.
Sille, että se näyttää pelottavalta ei voi tehdä mitään. :D
Osta vaaleenpunainen panta.
Jos pelottaa, ettet jaksa pidellä niin hae eläinkaupasta kuonopanta(ei ole kuonokoppa vaan kuin hevosten riimu), osaavat kaupassa neuvoa mikä se on. Erittäin hyvä kapistus isojen koirien kanssa.- Gringo
Pistit tosiaan tarkemmin ajattelemaan ja huomasin ettei minulla todellakaan taida olla aivan niin isoa ongelmaa, kuin olen mielessäni siitä tehnyt.
Koirapuiston mainitsinkin tuossa ylempänä johtuvan siitä kun se on tässä lähiseudulla ainoa paikka missä voi kunnolla ulkoiluttaa.
Tuosta nartusta jo joku sanoi tuolla ylempänä ja koska se taas tuli esiin niin kyllä se minustakin tuntuu, että voisi olla hyvä idea.
Onhan se kyllä tosiaan hyvä toisaalta ettei vastaantulevat päästä koiriaan tutustumaan meihin. Varmaan on parempi niin.
Et usko kuinka huvittaa joskus ohikulkijoiden niin koirallisten kuin koirattomien ilmeet kun katsovat Grossoa.
Ihmisissä on ongelmanpoikasta jos joku korottaa ääntään, samoin sauvakävelijöissä ja viinalle haisevissa.
Tuo vaaleanpunainen panta oli kaiken huippu. Olen nauranut sitä ajatusta miten ihmiset sitten katsoo. Tiedätkös kun minulle tuli mieleen, että laitan sille vielä pitsimyssyn päähän. Sitten otan digikameralla kuvia vastaantulijoiden ilmeistä.
Tuo kuonopanta ei ollut tullut mielenkään vaikka tiedän sen. Olenpa ollut tosi tyhmä kun en muistanut. Noo sattuuhan sitä, mutta harmittaa. - koirienystävä
Gringo kirjoitti:
Pistit tosiaan tarkemmin ajattelemaan ja huomasin ettei minulla todellakaan taida olla aivan niin isoa ongelmaa, kuin olen mielessäni siitä tehnyt.
Koirapuiston mainitsinkin tuossa ylempänä johtuvan siitä kun se on tässä lähiseudulla ainoa paikka missä voi kunnolla ulkoiluttaa.
Tuosta nartusta jo joku sanoi tuolla ylempänä ja koska se taas tuli esiin niin kyllä se minustakin tuntuu, että voisi olla hyvä idea.
Onhan se kyllä tosiaan hyvä toisaalta ettei vastaantulevat päästä koiriaan tutustumaan meihin. Varmaan on parempi niin.
Et usko kuinka huvittaa joskus ohikulkijoiden niin koirallisten kuin koirattomien ilmeet kun katsovat Grossoa.
Ihmisissä on ongelmanpoikasta jos joku korottaa ääntään, samoin sauvakävelijöissä ja viinalle haisevissa.
Tuo vaaleanpunainen panta oli kaiken huippu. Olen nauranut sitä ajatusta miten ihmiset sitten katsoo. Tiedätkös kun minulle tuli mieleen, että laitan sille vielä pitsimyssyn päähän. Sitten otan digikameralla kuvia vastaantulijoiden ilmeistä.
Tuo kuonopanta ei ollut tullut mielenkään vaikka tiedän sen. Olenpa ollut tosi tyhmä kun en muistanut. Noo sattuuhan sitä, mutta harmittaa.koiraani vieraiden koirien kanssa leikkimään, vaikka ei mikään "taistelukoira" olekaan. olen saanut niin huonoja kokemuksia vieraista koirista ja omistajista, että nykyisin päästän vain tuttujen koirien kanssa leikkimään. varminta niin, ettei tule vahinkoja.
kainalovaljaat on myös kokeilemisen arvoinen kikkaskonsti ja sitten se kuonopanta juuri. - krisse
Gringo kirjoitti:
Pistit tosiaan tarkemmin ajattelemaan ja huomasin ettei minulla todellakaan taida olla aivan niin isoa ongelmaa, kuin olen mielessäni siitä tehnyt.
Koirapuiston mainitsinkin tuossa ylempänä johtuvan siitä kun se on tässä lähiseudulla ainoa paikka missä voi kunnolla ulkoiluttaa.
Tuosta nartusta jo joku sanoi tuolla ylempänä ja koska se taas tuli esiin niin kyllä se minustakin tuntuu, että voisi olla hyvä idea.
Onhan se kyllä tosiaan hyvä toisaalta ettei vastaantulevat päästä koiriaan tutustumaan meihin. Varmaan on parempi niin.
Et usko kuinka huvittaa joskus ohikulkijoiden niin koirallisten kuin koirattomien ilmeet kun katsovat Grossoa.
Ihmisissä on ongelmanpoikasta jos joku korottaa ääntään, samoin sauvakävelijöissä ja viinalle haisevissa.
Tuo vaaleanpunainen panta oli kaiken huippu. Olen nauranut sitä ajatusta miten ihmiset sitten katsoo. Tiedätkös kun minulle tuli mieleen, että laitan sille vielä pitsimyssyn päähän. Sitten otan digikameralla kuvia vastaantulijoiden ilmeistä.
Tuo kuonopanta ei ollut tullut mielenkään vaikka tiedän sen. Olenpa ollut tosi tyhmä kun en muistanut. Noo sattuuhan sitä, mutta harmittaa.Voi mulla oli kamala sepustus mutta se hävisi näköjään sinne kuuluisaan bittiavaruuteen. En jaksa uudestaan kirjoittaa. Jotakin pätkiä kuitenkin.
Vaikka makkaransyöttöä ehdotetaankin ja se usein on toimiva keinokin niin siltikin neuvoisin, että asioista ei kannata tehdä sen kummallisempia.
Makkarat ja muut erityistoimet monesti alleviivavat käytöstä. Sellainen mielentila on hyvä, että koirat ja ihmiset ohitetaan samalla välinpitämättömyydellä kuin roskapöntöt. Eihän joka roskapöntön ohittamisestakaan anneta makkaraa.
Minusta ei kuulosta kovin pahoilta nuo ongelmat tai sitten jätit jotain kertomatta. :)
Ystävän kanssa voisit lähteä vaikka sauvakävelylle, siinähän tottuisi niihin sauvoihinki. Viinanhajuisia nyt pystyy ihan välttelemäänkin. - snadi
krisse kirjoitti:
Voi mulla oli kamala sepustus mutta se hävisi näköjään sinne kuuluisaan bittiavaruuteen. En jaksa uudestaan kirjoittaa. Jotakin pätkiä kuitenkin.
Vaikka makkaransyöttöä ehdotetaankin ja se usein on toimiva keinokin niin siltikin neuvoisin, että asioista ei kannata tehdä sen kummallisempia.
Makkarat ja muut erityistoimet monesti alleviivavat käytöstä. Sellainen mielentila on hyvä, että koirat ja ihmiset ohitetaan samalla välinpitämättömyydellä kuin roskapöntöt. Eihän joka roskapöntön ohittamisestakaan anneta makkaraa.
Minusta ei kuulosta kovin pahoilta nuo ongelmat tai sitten jätit jotain kertomatta. :)
Ystävän kanssa voisit lähteä vaikka sauvakävelylle, siinähän tottuisi niihin sauvoihinki. Viinanhajuisia nyt pystyy ihan välttelemäänkin.Siipä koiran ajatus siinä vaiheessa kun se jo rähjää muille koirille ja ihminen menee kylmästi ohi, välinpitämättömästi, kertoo koiralle mitä? Ei mitään, Vasta silloin kun vuorovaikutat (koulutat) koiran kanssa koira ymmärtää mitä sen tulee tehdä tai ei tule tehdä.
OT: En ihan ensimmäiseksi lähtisi ihmiselle jonka koira rähjää remmissä antamaan sellaista neuvoa että menet vain välinpitämättömästi ohi... - Krisse
snadi kirjoitti:
Siipä koiran ajatus siinä vaiheessa kun se jo rähjää muille koirille ja ihminen menee kylmästi ohi, välinpitämättömästi, kertoo koiralle mitä? Ei mitään, Vasta silloin kun vuorovaikutat (koulutat) koiran kanssa koira ymmärtää mitä sen tulee tehdä tai ei tule tehdä.
OT: En ihan ensimmäiseksi lähtisi ihmiselle jonka koira rähjää remmissä antamaan sellaista neuvoa että menet vain välinpitämättömästi ohi...Mitä se kertoo, että ohitetaan kylmästi. Kertoo, että toiset koirat ovat ilmaa omistajalle, ne ovat silloin myös ilmaa koiralle, jos suhde on kunnossa.
Tiedäthän mitä hihnan kiristäminen ja hidastelu kertoo koiralle, se toimii myös toiseen suuntaan.
En kyllä mistään ymmärtänyt, että gringon koira alituiseen rähjää remmissä.
Heh. Siinä mun sepustuksessa oli juuri tästä, että koulutusmetodeja on nykyään niin paljon ja jokainen liputtaa omansa puolesta.
Minä uskon, että erittäin hyvä kouluttaja voi opettaa koiran täysin operanttia ehdollistamista käyttäen sekä täysin pakotteilla ja kumpikin koira toimii yhtä iloisesti.
Me keskinkertaiset ehkä mennään siinä kultaisella keskitiellä.
Taitaa meillä snadin kanssa olla nyt sellainen näkemysero, että se ei kiistelemällä muutu. :) - snadi
Krisse kirjoitti:
Mitä se kertoo, että ohitetaan kylmästi. Kertoo, että toiset koirat ovat ilmaa omistajalle, ne ovat silloin myös ilmaa koiralle, jos suhde on kunnossa.
Tiedäthän mitä hihnan kiristäminen ja hidastelu kertoo koiralle, se toimii myös toiseen suuntaan.
En kyllä mistään ymmärtänyt, että gringon koira alituiseen rähjää remmissä.
Heh. Siinä mun sepustuksessa oli juuri tästä, että koulutusmetodeja on nykyään niin paljon ja jokainen liputtaa omansa puolesta.
Minä uskon, että erittäin hyvä kouluttaja voi opettaa koiran täysin operanttia ehdollistamista käyttäen sekä täysin pakotteilla ja kumpikin koira toimii yhtä iloisesti.
Me keskinkertaiset ehkä mennään siinä kultaisella keskitiellä.
Taitaa meillä snadin kanssa olla nyt sellainen näkemysero, että se ei kiistelemällä muutu. :)Tämä ei ihan usko että pakotteilla koulutetun koiran häntä ainakaan onnellisuudesta heilu...
"jos suhde on kunnossa", buahahahahaha. - snadi
Krisse kirjoitti:
Mitä se kertoo, että ohitetaan kylmästi. Kertoo, että toiset koirat ovat ilmaa omistajalle, ne ovat silloin myös ilmaa koiralle, jos suhde on kunnossa.
Tiedäthän mitä hihnan kiristäminen ja hidastelu kertoo koiralle, se toimii myös toiseen suuntaan.
En kyllä mistään ymmärtänyt, että gringon koira alituiseen rähjää remmissä.
Heh. Siinä mun sepustuksessa oli juuri tästä, että koulutusmetodeja on nykyään niin paljon ja jokainen liputtaa omansa puolesta.
Minä uskon, että erittäin hyvä kouluttaja voi opettaa koiran täysin operanttia ehdollistamista käyttäen sekä täysin pakotteilla ja kumpikin koira toimii yhtä iloisesti.
Me keskinkertaiset ehkä mennään siinä kultaisella keskitiellä.
Taitaa meillä snadin kanssa olla nyt sellainen näkemysero, että se ei kiistelemällä muutu. :)"Minä uskon, että erittäin hyvä kouluttaja voi opettaa koiran täysin operanttia ehdollistamista käyttäen sekä täysin pakotteilla ja kumpikin koira toimii yhtä iloisesti"
Ja toiset tykkää kurittaa lapsiankin, ihmisiä on tosissaan moneen menoon.
Onko oikein äidille sanoa ettei tukista mukulaansa tarpeeksi lujaa? Tai vaihtoehtoisesti ettei koiraa pakota tarpeeksi lujaa? - krisse
snadi kirjoitti:
Tämä ei ihan usko että pakotteilla koulutetun koiran häntä ainakaan onnellisuudesta heilu...
"jos suhde on kunnossa", buahahahahaha.Ei nämä ole mitään uskon asioita. Tutustuppa kiihkottamasti eri metodeihin.
Lasten tukistukset ei kuulu asiaan, ja joka siitä tykkää on varmaan mielenvikainen.
Tämä lopettaa keskustelun tähän. - snadi
krisse kirjoitti:
Ei nämä ole mitään uskon asioita. Tutustuppa kiihkottamasti eri metodeihin.
Lasten tukistukset ei kuulu asiaan, ja joka siitä tykkää on varmaan mielenvikainen.
Tämä lopettaa keskustelun tähän.Huomaan ettet itse tiedosta mitä pakotteet tekevät koiralle ja varsinkin sen koulutettavuuteen...
Pakotteet mistä puhut ovat aina koiralle epämiellyttäviä, oli se sitten lievä tai ei.
Jos _haluaa_ käyttää opetuksessaan pakotteita siitä vaan, toiset tykkää piimästä ja toiset maidosta. Ja jos toiset tykkää pakottaa koiraansa, se kertoo jo ihmisestäkin jotain...
On tyhmää, jälkeenjäänyttä ja välillä jopa pientä kidutusta (oli se sitten hetkellistä) opettaa koiraa pakotteiden avulla. Julmaa on myös se jos koiran opettaa istumaan painamalla peffasta. Aloitus tilanne, koiralle ei mitään hajua mitä tulee tehdä, sitä painetaan perseestä (annetaan pakote) ja kun se istuu se lopetetaan (siis näin pitäisi käydä, kuinka moni niin tekee) Koiralla ei todellakaan harmainta aaviatusta mistä epämiellyttävyys tuli ja miksi. Onko tämä nyt sitten ideaali opetustapa? Koira oppii sekä istumaan pakotteen alaisena että oppii luotamaan myös sinuun hieman vähemmän...
Olen nähnyt pakotteilla koulutettuja koiria liikaa huomattakseni että pian, liian pian, koirat muuttuvat pasiiviseksi, epäitsenäisiksi. Se on kouluttajan painajainen jos sinun pitäisi poimia koiran käytöksestä jotakin ja mitään muuta koira ei _uskalla_ tehdä kun jöpöttää paikallaan.
Tämä lopettaa keskustelun tähä, sillä vastapeluri ei todellakaan tunne asiaa tarpeeksi :) - vaaleanpunainen
Gringo kirjoitti:
Pistit tosiaan tarkemmin ajattelemaan ja huomasin ettei minulla todellakaan taida olla aivan niin isoa ongelmaa, kuin olen mielessäni siitä tehnyt.
Koirapuiston mainitsinkin tuossa ylempänä johtuvan siitä kun se on tässä lähiseudulla ainoa paikka missä voi kunnolla ulkoiluttaa.
Tuosta nartusta jo joku sanoi tuolla ylempänä ja koska se taas tuli esiin niin kyllä se minustakin tuntuu, että voisi olla hyvä idea.
Onhan se kyllä tosiaan hyvä toisaalta ettei vastaantulevat päästä koiriaan tutustumaan meihin. Varmaan on parempi niin.
Et usko kuinka huvittaa joskus ohikulkijoiden niin koirallisten kuin koirattomien ilmeet kun katsovat Grossoa.
Ihmisissä on ongelmanpoikasta jos joku korottaa ääntään, samoin sauvakävelijöissä ja viinalle haisevissa.
Tuo vaaleanpunainen panta oli kaiken huippu. Olen nauranut sitä ajatusta miten ihmiset sitten katsoo. Tiedätkös kun minulle tuli mieleen, että laitan sille vielä pitsimyssyn päähän. Sitten otan digikameralla kuvia vastaantulijoiden ilmeistä.
Tuo kuonopanta ei ollut tullut mielenkään vaikka tiedän sen. Olenpa ollut tosi tyhmä kun en muistanut. Noo sattuuhan sitä, mutta harmittaa.Meillä ei ole sen kummoisempi rekku,
kuin sk.ketteri, mutta jo se sai ihmiset varovaisiksi ja hiukan pelkäämäänkin.
Vaikka poika käyttäytyy ihan kelvollisesti tuli
kommentteja:"Eikös nuo terrierit ole
kamalan ärhäköitä ja rähisijöitä?"
Puettiin koiralle päälle hassu palomiehenpunainen takki
(vaihtoehtoinen on sininen poliisihaalari)
ja pimeälenkille vilkkupanta.
Heti muuttui suhtautuminen.
Tädit tuli lepertelemään ja sedät hymyilivät hiukan.
Enää ei ketään pelota ja koira on tyytyväinen positiiviseen huomioon.
Kaikki keinot kannattaa käyttää,
eikä koira ainakaan osaa ajatella
vaaleanpunaisen pannan olevan jotain epämiehekästä.
Minusta se olisi aika söpöä
ja ehkä uskaltaisin vähän lähestyä teitä
ja vaikka jutella.
Liina - Gringo
vaaleanpunainen kirjoitti:
Meillä ei ole sen kummoisempi rekku,
kuin sk.ketteri, mutta jo se sai ihmiset varovaisiksi ja hiukan pelkäämäänkin.
Vaikka poika käyttäytyy ihan kelvollisesti tuli
kommentteja:"Eikös nuo terrierit ole
kamalan ärhäköitä ja rähisijöitä?"
Puettiin koiralle päälle hassu palomiehenpunainen takki
(vaihtoehtoinen on sininen poliisihaalari)
ja pimeälenkille vilkkupanta.
Heti muuttui suhtautuminen.
Tädit tuli lepertelemään ja sedät hymyilivät hiukan.
Enää ei ketään pelota ja koira on tyytyväinen positiiviseen huomioon.
Kaikki keinot kannattaa käyttää,
eikä koira ainakaan osaa ajatella
vaaleanpunaisen pannan olevan jotain epämiehekästä.
Minusta se olisi aika söpöä
ja ehkä uskaltaisin vähän lähestyä teitä
ja vaikka jutella.
LiinaLaitoin sille pipon päähän jossa luki HYVÄ SUOMI.
Ei yksikään vastaantulija näyttänyt pelkäävän. Eräs kysyikin Grossolta että mitäs lajia sinä harrastat. Minä vastasin Grosson puolesta että potkunyrkkeilyä. Kysyjä meinasi kuolla nauruunsa.
Saimme monta hymyä ihmisiltä 3:n tunnin lenkin aikana.
Hyvät ideat on joskus yllättävän yksinkertaisia. - melly
Krisse kirjoitti:
Mitä se kertoo, että ohitetaan kylmästi. Kertoo, että toiset koirat ovat ilmaa omistajalle, ne ovat silloin myös ilmaa koiralle, jos suhde on kunnossa.
Tiedäthän mitä hihnan kiristäminen ja hidastelu kertoo koiralle, se toimii myös toiseen suuntaan.
En kyllä mistään ymmärtänyt, että gringon koira alituiseen rähjää remmissä.
Heh. Siinä mun sepustuksessa oli juuri tästä, että koulutusmetodeja on nykyään niin paljon ja jokainen liputtaa omansa puolesta.
Minä uskon, että erittäin hyvä kouluttaja voi opettaa koiran täysin operanttia ehdollistamista käyttäen sekä täysin pakotteilla ja kumpikin koira toimii yhtä iloisesti.
Me keskinkertaiset ehkä mennään siinä kultaisella keskitiellä.
Taitaa meillä snadin kanssa olla nyt sellainen näkemysero, että se ei kiistelemällä muutu. :)Jos aloittajan koira käyttäytyy huonosti, niin koira tuskin ottaa opikseen jos aloittaja on huomioimatta koiraa. Sille koiralle on ihan se ja sama mitä se narun päässä kulkeva ihminen tekee. Kodinvaihtajakoiralle ja pentuna otetulle koiralle on hieman eri säännöt;
Kodinvaihtajakoiralla kun ei_ole_vielä sitä suhdetta omistajaansa, koiralle se tyyppi on vain ihminen joka vie lenkille, ei mikään johtaja.
No, meni off topikiksi, gringon koirahan ei rähissyt ;) - snadi
melly kirjoitti:
Jos aloittajan koira käyttäytyy huonosti, niin koira tuskin ottaa opikseen jos aloittaja on huomioimatta koiraa. Sille koiralle on ihan se ja sama mitä se narun päässä kulkeva ihminen tekee. Kodinvaihtajakoiralle ja pentuna otetulle koiralle on hieman eri säännöt;
Kodinvaihtajakoiralla kun ei_ole_vielä sitä suhdetta omistajaansa, koiralle se tyyppi on vain ihminen joka vie lenkille, ei mikään johtaja.
No, meni off topikiksi, gringon koirahan ei rähissyt ;)Lue kirja Culture Clash, kirjoittanut Jean donaldson...
Oli tarkoitettukkin OT:ks, mutta meni ilm. selvästi ohi teiltä...
- Gringo
Aivan ensiksi syy miksi täältä kyselen.
Noitten rotujen kasvattajat ja Kennelliiton ihmiset ovat tuossa viimeisen reilun vuoden aikana sanoneet kun olen kysellyt ettei he arvaa sanoa sekarotuisista mitään. On kuulema niiin eriluonteisista koirista kysymys ja kun ei tiedä miten sitä on kasvatettu ja opetettu.
Ei siis mitään ohjetta. (Kiitos Uma kuitenkin muistutuksesta)
Ymmärrän kyllä heidän kantansa. Pelkäävät jos neuvoo väärin. Voisin olla yhtä arka heidän sijassaan.
Sitten mielipide jo tulleista vastauksista:
Olen todella tyytyväinen kun rohkaistuin kysymään täältä. Monta iltaa keräsin rohkeutta ja jännitin.
Kaikki tähän mennessä tulleet vastaukset ovat erittäin hyviä ja osoittaa asian hallintaa. Tämä ei ole mitään imartelua vaan vilpitön mielipiteeni.
Ne ovat myös hyvin osoittaneet asian oivaltamisen ja että olette ottaneet sen tosissaan.
Vaikka muuten tiedänkin jotain koirista niin tämä on asia joka tuntuu aika kovalta haasteelta.- Gringo
Otan mielelläni muunkinlaisia ajatuksia sillä erilaiset metodit ja ideat avartaa ymmärrystä.
Noissakin edellisissä oli kaikissa hieman eri kannalta ja se oli erittäin hyvä. - Utelias
Gringo kirjoitti:
Otan mielelläni muunkinlaisia ajatuksia sillä erilaiset metodit ja ideat avartaa ymmärrystä.
Noissakin edellisissä oli kaikissa hieman eri kannalta ja se oli erittäin hyvä.Nyt aiheeseen mitenkään liittymättä,oletko nimimerkki koiris?
- Gringo
Utelias kirjoitti:
Nyt aiheeseen mitenkään liittymättä,oletko nimimerkki koiris?
Suora kysymys ja suora vastaus. En tietääkseni.
Täytyy katsella huomenna mitä hän on kirjoittanut siis mikä yhdistää.
Ensimmäinen kirjoitukseni oli muutama päivä sitten. - Gringo
Utelias kirjoitti:
Nyt aiheeseen mitenkään liittymättä,oletko nimimerkki koiris?
Katso vielä huomenna tästä niin laitan teoriani mikä voisi aiheuttaa tuollaisen ajatusyhtälön.
Pidän nimittäin älyllisistä haasteista.
Tämä oli ihan piristävä kysymys.
Toivottavasti ei ollut kelju kaveri. - Utelias
Gringo kirjoitti:
Katso vielä huomenna tästä niin laitan teoriani mikä voisi aiheuttaa tuollaisen ajatusyhtälön.
Pidän nimittäin älyllisistä haasteista.
Tämä oli ihan piristävä kysymys.
Toivottavasti ei ollut kelju kaveri.Ei ole kelju kaveri millään muotoa, teillä vaan kirjotustyylissä paljon samaa.
- Gringo
Utelias kirjoitti:
Ei ole kelju kaveri millään muotoa, teillä vaan kirjotustyylissä paljon samaa.
Aoin käydä tänään läpi niitä Koiriksen juttuja.
Oli tosi yllätys, minä tosiaan tunnenkin hänet.
Sen verran kerron enkä usko että suuttuu minulle. On nimittäin tosi huumoriukkeli.
Hän on erään koiranruokafirman "markkinointipäällikkö" ja Primus motor. Hyvin on malttanut olla mainostamatta mitenkään tuotteitaan. En löytänyt yhtään kirjoitusta ruokinta sivuilta.
Häntä kutsuu tutut Herra Sanakirja. Kysyipä rodusta melkein mistä hyvänsä tai jonkun maantieteellisen alueen koirista niin hyvä jos alle 15min luennolla pääsee.
En ole nähnyt pitkiin aikoihin. Luulin jo siirtyneen eläkkeelle.
Tyyliin vaikuttaa varmaan, että olemme molemmat Itä-Savosta kotoisin, viereisistä pitäjistä.
Hän on rotutuntija ja kouluttaja, minä kaikkien kotieläinteen tuotantoon, terveyteen ja hyvinvointiin erikoistunut ja koulutunut, sekä elämäntyön tehnyt. Se jäi kyllä kesken kun ensin firma karsi kustannuksia (työttömyys) ja sitten oma latva petti sen seurauksena.
Lueppa tuolta terveyspalstalta jutusta Vestibulaarisyndroomasta kaikki lausuntoni niin saat hieman käsitystä minusta tarkemmin.
Koiris ei noista ymmärrä paljonkaan ja minä taas en koulutuksesta.
- mie
Samoilla linjoilla ajattelen kuin krisse, eli ei sinulla suurempia ongelmia ole, jos jokapäiväinen elämä sujuu.
Kirjoititkin, että sietää toisia koiria lähellä, ja sehän periaatteessa riittääkin, ei kaikista mahdollisista koirista tarvitse tykätä, eikä olla kaveria, mutta ei myöskään hyökkiä päälle.
Minun mielestäni vihoviimeinen paikka olisi juuri nuo koira-aitaukset, kerta koirasi niihin selvästi reagoi, eli näiden narttukavereiden kanssa leikkimistä muualla. Enkä kyllä vähään aikaan näyttäisi edes näitä paikkoja, jotka se voisi yhdistää taisteluun.
Rakennat vaan luottamusta itsesi ja koirasi kanssa, teette jotain kivaa yhdessä (leikkiä, lelujen/makkaroiden etsintää) ja vähäksi aikaa unohtaisin toisiin koiriin tutustumisen, rauhassa tutustuisitte toisiinne jotta se sitten tulevaisuudessa luottaisi siihen, että sinun seurassasi ei tarvitse taistella, sinun seurassasi saa olla rauhassa ja sinun kanssasi on hyvä olla.- Gringo
Ehkä tosiaan ongelmat ei ole niin suuria kuin luulin.
Ne yllättävät agressiot tässä pelottaakin eniten.
- juu
Hommasin omalle rescue-koiralleni kuonopannan sen jälkeen kun hevosenvoimainen hauvani sai 3 kertaa minut nurin liukkaalla, kerran jopa raahattua perässään hetken.. Hyvä alku taisteluille siitä kumpi meistä on pomo! =( Nykyään en meinaa lenkin jälkeen tunnistaa omaa kättäni (veri kiertää, sormet liikkuu, ei nirhaumia), kun hihnan kiertäminen käden ympärille ei tunnu miltään, ja neitiä voi talutella vaikka vain parilla sormella!!!!
Eli pointti.. Hommaa ihmessä kuonopanta kiskomisen loppumiseksi niin lenkillä ehtii touhuta ja kouluttaa muutakin =)- milie81
pieni pointti. Omalla sakemannillani (edesmenneellä) kuonopanta ei auttanut vetämiseen. Veti niska suorassa ja viimein sai sen rikki. Koira oli uros, 65cm ja 45kg, eli ei auta kaikilla. Muuten kyllä tosi hyvä joillekin koirille. =)
- Gringo
Kuonopanta on tosiaan hyvä idea en vain ollut huomannut sitä elikkä ei tullut pieneen mieleenikään.
- Gringo
milie81 kirjoitti:
pieni pointti. Omalla sakemannillani (edesmenneellä) kuonopanta ei auttanut vetämiseen. Veti niska suorassa ja viimein sai sen rikki. Koira oli uros, 65cm ja 45kg, eli ei auta kaikilla. Muuten kyllä tosi hyvä joillekin koirille. =)
Hei Milie, onko niitä eri malleja vai onko vain eri kokoja?
Vämä on aika vahvakuonoinen. - juu
Gringo kirjoitti:
Hei Milie, onko niitä eri malleja vai onko vain eri kokoja?
Vämä on aika vahvakuonoinen.hei. omaani lemmikkieläinkaupasta etsiessäni totesin kyllä, että kokoja ja malleja ja merkkejä kyllä löytyy...
mulla vielä se etu, kun hauveli räyhää toisille koirille niin kuonopannan avulla saan pidettyä sen niin, että meillä on nenät vastakkain. pelkän pannan kanssa kun käy niin, että koiruus kiskoo ja minä huudan naama punaisena sen takaraivolle ilman mitään kontaktia....
uskon kyllä, ettei välttämättä kaikilla toimi, mutta kannattaa kokeilla. ja jaksaa ensijärkytyksen yli, kun koira katsoo ilmeellä "sä rääkkäät mua!", nopeasti koira oppii, että nätisti onkin mukavampi mennä =)
- hauva2
Mielenkiintoinen sekoitus sinulla tosiaankin on! En aivan tarkkaan tunne kyseisiä rotuja. Tietääkseni nämä rodut ovat luonteiltaan eri tyyppisiä, ja koirasi luonneprofiili riippuu pitkälle millaisen geenikombinaation se on saanut. Ymmärtääkseni (saa korjata, jos olen väärässä), bullterrieri on joukon energisin ja tulisin. Amerikanbulldogi ja bordeauxindogi ovat suojeluvaistoisia ja bordeauxindogi saattaa myös toimia itsenäisesti. Näistä lähtökohdista voi tulla monenlaisia ongelmia.
Ensinnäkin koiraasi on ilmeisimmin käytetty koiratappeluista, ja siitä syystä en usko että koirastasi ikinä tulee puistoon sopivaa, vaikka sitä totutettaisiinkin siihen. Todennäköisesti aina puistossa ollessanne on suuri riski vahinkokäyttäytymiselle. Sinuna yrittäisin löytää jostain turvallisemman alueen (ei vieraita koiria lähistöllä), jossa koirasi voisi tutustua joihinkin varmoihin ja ystävällisiin narttuihin vapaana ollessaan. Lisäksi, olen edellisten kirjoittajien kanssa samaa mieltä, että koiralle tulisi opettaa ettei remmissä muita koiria tavata.
Toiseksi, sinun tulisi ottaa huomioon vakavasti mahdollinen suojelutaipumus. Kun koirasi on hyväksynyt sinut isännäkseen/emännäkseen, se saattaa puolustaa sinua yllättävissäkin tilanteissakin, sellaisissa jotka ei sinun silmissäsi välttämättä ole uhkaavia. Tai ehkäpä jo tiedätkin, minkälaiset tilanteet saattavat laukaista koiran suojelutaipumuksen.
Kolmanneksi, minusta koulutuksen pitäisi olla mahdollisimman mukavaa koiralle. Ei siis pakkoon perustuvaa koulutusta. Mieti mistä koirasi morivoituu parhaiten, käytä sitä koulutuksessa. Myös yhteiset, rauhalliset leikit voisivat olla sopivia koirallesesi.
Olen myös samoilla linjoilla kirjoittajan kanssa, joka ihmetteli mikä ongelma sinulla on koirasi kanssa. Jos tulette keskenään hyvin toimeen, olet jo saanut hyvän kotikoiran. Kunhan otat koiran kanssa eläessäsi huomioon mahdolliset vaikeat tai haasteelliset luonteenpiirteet (esim. suojeluvietti, itsenäisyys), voi elämä tällaisen koiran kanssa olla hyvin antoisaa. Taistelukoirat yleensä ovat ihmisystävällisiä, luottavaisia ja helposti käsiteltäviä, ainakin oman lauman ihmisille.
Onnea teille!- Gringo
Siellä olen jotain maininnut näitten kunkin rodun luonteistakin ja tuo mitä sanoit niistä on aivan totta.
Täytyy vain opetella elämään sen kanssa ja opettaa se elämään minun kanssani ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kiitos vain rohkaisuista. - Jenna
Gringo kirjoitti:
Siellä olen jotain maininnut näitten kunkin rodun luonteistakin ja tuo mitä sanoit niistä on aivan totta.
Täytyy vain opetella elämään sen kanssa ja opettaa se elämään minun kanssani ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Kiitos vain rohkaisuista.ja toki kannattaa kokeilla mutta en usko että kuonopannasta on apua tällaisen koiran kanssa. Siis voi olla että on mutta esim. kun suursnautserini oli "pentu" (isokokoinen ja uhmaikäinen) yritin kuonopantaa mutta siitä ilmeni vain lisää ongelmia. Kun koira tajusi ettei pysty vetämään, tämä alkoi hyppimään ja sitä oli huomattavasti vaikeampi hallita kuin pelkästään vetävää koiraa. Kaikki ongelmat mitä olen tuon koiran kanssa kohdannut on selvinnyt kovalla työllä ja kärsivällisyydellä =) Mutta jokainen löytää konstin jonka tietää sopivan juuri omalle koiralle joten tsemppiä teille =)
- Gringo
Tuolla jotkut kysyi onko muuta ongelmaa niin huomasin unohtaneeni yhden joka joskus on hankala.
Auto on sille jotenkin jännittävä paikka. Muita ei laske kuin tämän löytäjänsä joka toi Venäjältä autossaan ja minä olen toinen.
Meillä ei ole kahdestaan autoillessa mitään ongelmaa, istuu kiltisti turvavöissä ja heiluttaa hännäntynkää ohikulkijoille jopa parkkipaikallakin, mutta ketään en voi ottaa kyytiin. Kiellot ei tehoa mitään jos joku muu yrittää tulla. Raivostuu aivan hirvittävästi. Silloin kyllä todellakin pelottaa minuakin että mikä suoni sillä naksahtaa.
Vaikka auto olisi jonkun muun ja omistaja istuu jo valmiiksi autossa niin kun tämä Grosso-herra nousee sisään niin omistajan on lähdettävä kuin raketti ulos.
Olisiko tuo suljettu tila joka taas laukaisee tuon taisteluvietin?
Osaako joku antaa ohjetta vai oletteko sitä mieltä ettei sille asialle enää mahda mitään.
Minulla ei ole keinoja olen todennut.- Jenna
Tuohon suosittelen makkaraa tai muita herkkuja.
Muuta en kyllä keksi. Jos koira meinaa olla agressiivinen niin yrittää opettaa että autossa olevat ihmiset on kivoja, niiltä saa makkaraa =)
En tiedä toimiiko mutta jos vahvaviettisen koiran taistelutahto herää sitä ei voi "lamauttaa" käskyillä tai kielloilla vaan se asia kannattaa yrittää kääntää päinvastaiseksi. Kokeile. - Gringo
Jenna kirjoitti:
Tuohon suosittelen makkaraa tai muita herkkuja.
Muuta en kyllä keksi. Jos koira meinaa olla agressiivinen niin yrittää opettaa että autossa olevat ihmiset on kivoja, niiltä saa makkaraa =)
En tiedä toimiiko mutta jos vahvaviettisen koiran taistelutahto herää sitä ei voi "lamauttaa" käskyillä tai kielloilla vaan se asia kannattaa yrittää kääntää päinvastaiseksi. Kokeile.Ei vahvaviettisellä tahdo sanat riittää kun tilanne paukahtaa päälle.
Tuo otus on sellainen että pitää yrittää ennakolta arvata ja aavistaa. En vain ole niin taitava koulutusasioissa että pystyisin siihen. Olen kyllä huomannut oppivani lisää koko ajan.
- koirallinen
tuolla oli juttua siitä dogue brasileirosta, niin mistä olit lukenut/ymmärtänyt, sen sukulaissuhteen Cordoban taistelukoiraan tai siihen buldoggiin, jonka nimee en nyt muista? Itse en sellasta tietoo löytänyt mistään, no espanja ym, ei oo mun vahvinta alaa, eli?
Dogue brasileirohan on bullin ja bokserin yhdistelmä, eli se "tappajakoira"-ajatus herätti hiukan taas ajatuksia, kun en kumpaakaan rotua sellasena pidä... Ihan rehellisesti voin sanoo, et mua se koira ulkonäöllisesti miellyttää, outo maku joidenkin mielestä;) Jos sulla on joku hyvä linkki ym. niin kertoisitko!
Juu ja tsemppiä sen koiran kanssa! En jaksa/ehdi lukea ketjua nyt läpi, mutta kun hiljalleen opit tuntemaan koirasi kokonaan, niin eiköhän se yhteinen sävelkin löydy.- koirallinen
tuli vaan mieleen, että löytyskö niiden rotujen rotujärjestöiltä mitään ideoita ja vinkkejä?
Meillä kun on ne kaksi dogon ronttia, niin en voi kuin suositella pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Sitten yllättäen voi huomata jonkin asian menneen perille;) Toki erona on se, että sulla koira on jo "päässyt" kokemaan sen taistelun ym, meillä noi on tullut pennusta, eikä oo koskaan ottaneet tosissaan yhteen kenenkään kanssa, eli vaikeeta on verrata.
Pakko on uteliaisuudessani kysyä, miten se koira tuli sulle? Aika rohkea ratkaisu ottaa sellainen koira ja todella rohkeaa kysyä sitä neuvoa ja vinkkejä jo ennen kuin ongelmia tulee! Hienoa, että varaudut niihin todennäköisiin ongelmiin ajoissa. - Gringo
Buldogue Campeiro oli se jolla oli yhtenä esi-isänä Cordo ja toisena ikivanha englantilainen bulldogi ja joitain muita rotuja kuulema lisäksi vähäisessä määrin. Näin Brassit itse kertovat.
Sitä yritetään lähivuosina Eurooppaan tuoda ja rekisteröidä Brasilian Bulldogin nimellä. Sitä nimeä siitä käytetään sielläkin melko yleisesti.
Tuo lähinnä jenkkien kehittämä Dogue Brasileiro on aivan eri koira. Se on myös paljon lauhkeampi kuin Brasilian Bulldogi.
Kerroin näistä tuolla "Yleistä koirista" sivuilla, mutta et ehkä ollut huomannut.
Brasilialaisilta sivuilta tietoa etsiessä tarvitset Portugalin kieltä sillä se on Brasilian kieli. - Gringo
koirallinen kirjoitti:
tuli vaan mieleen, että löytyskö niiden rotujen rotujärjestöiltä mitään ideoita ja vinkkejä?
Meillä kun on ne kaksi dogon ronttia, niin en voi kuin suositella pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Sitten yllättäen voi huomata jonkin asian menneen perille;) Toki erona on se, että sulla koira on jo "päässyt" kokemaan sen taistelun ym, meillä noi on tullut pennusta, eikä oo koskaan ottaneet tosissaan yhteen kenenkään kanssa, eli vaikeeta on verrata.
Pakko on uteliaisuudessani kysyä, miten se koira tuli sulle? Aika rohkea ratkaisu ottaa sellainen koira ja todella rohkeaa kysyä sitä neuvoa ja vinkkejä jo ennen kuin ongelmia tulee! Hienoa, että varaudut niihin todennäköisiin ongelmiin ajoissa.Joku tuolla jossain kysyi näitäkin, mutta kerron ne ihan mielelläni sinulle.
Grosso(minun antama nimi)on löytynyt Venäjältä Astrakanin kaupungista jonkun koirataistelupaikan läheltä tunkioon heitettynä ja pahoin haavoittuneena. Sinne heitetään kaikki kuolleet ja aavoittuneet jotka ei näytä selviävän. Minä en ollut löytäjä, vaan hyvä ystäväni.
Hän toi sen Suomeen ja kysyi otanko koiran hoidettavakseni ja omaksi saman tien.
Hoitelin sen kuntoon samalla meistä tuli hyvät kaverit. Oppi luottamaan minuun ja sietämään kaikenlaisen käsittelyn. Voin vetää vaikka jalat solmuun niin ei mitään muuta kun näyttää nauttivan.
Tuolla alussa olen kertonut ongelmista ja asiosta jotka voi muuttua ongelmiksi.
Nyt täällä loppupuolella vielä siitä auto-ongelmasta jota en alkuun muistanut laittaa.
Rotujärjestöt ja Kennelliitto eivät anna mitään ohjetta kun on sekarotuinen ja Venäjältä tuotu.
Pari koirapsykoakin on kieltäytynyt kun pyytelin heiltä alussa apua. Eivät kuulema sellaisiin koske.
Kirjoista olen koettanut tutkia ja ystäviltä kysellä.
Näillä sivuilla sain kuitenkin nyt niin paljon käytännön tietoa etten ole tähän mennessä yhteensäkkään saanut sitä määrää.
Tänne näyttää kerääntyneen melkoinen määrä niitä jotka tietää eikä vain ole tietävinään. - Gringo
Mainitsit jotain "tappajakoira" sanontaa ilmeisesti minun viljelleen. En kyllä löytänyt teksteistäni sellaista sanaa enkä ajatusta. En pidä mitään rotua tappajarotuna.
Olisitkohan erehtynyt jonkun muun ilmaisua pitämään minun tekemänäni. - koirallinen
Gringo kirjoitti:
Mainitsit jotain "tappajakoira" sanontaa ilmeisesti minun viljelleen. En kyllä löytänyt teksteistäni sellaista sanaa enkä ajatusta. En pidä mitään rotua tappajarotuna.
Olisitkohan erehtynyt jonkun muun ilmaisua pitämään minun tekemänäni.En tosiaankaan tarkoittanut sun käyttäneen tuota tappajakoiraa, mutta oon liian usein kuullut sitä käytettävän, eli oon siiihen totaalisen kypsä, samoin "vaaralliseen muskelikoiraan", jota ex-naapuri kylvi täällä pitkin kylää noista meen elukoista. Ajatus tuosta tappajajutusta on täysin sama kuin sulla. Toivottavasti et loukkaantunut, en tosiaankaan tarkoittanut loukata!
Sieltä yleistä-palstalta luin just noista roduista, heräs vaan niin paljon kysymyksiä, kun ei niitä suomenkielisiä sivuja noista löydy, eli ajattelin hyödyntää sun tietojas! Kysyn varmasti sulta lisää, kun joskus ehdin lukee niistä lisää, kun sulla tuntuu sitä tietoo niistä löytyvän tosi hyvin. Aikaa vaan ei koskaan oo tarpeeksi...
Ihan tosissani toivotan sulle onnea ja pitkää pinnaa koirasi kanssa, toivottavasti kaikki menee hyvin ja huolesi on turha;) - koirallinen
Gringo kirjoitti:
Joku tuolla jossain kysyi näitäkin, mutta kerron ne ihan mielelläni sinulle.
Grosso(minun antama nimi)on löytynyt Venäjältä Astrakanin kaupungista jonkun koirataistelupaikan läheltä tunkioon heitettynä ja pahoin haavoittuneena. Sinne heitetään kaikki kuolleet ja aavoittuneet jotka ei näytä selviävän. Minä en ollut löytäjä, vaan hyvä ystäväni.
Hän toi sen Suomeen ja kysyi otanko koiran hoidettavakseni ja omaksi saman tien.
Hoitelin sen kuntoon samalla meistä tuli hyvät kaverit. Oppi luottamaan minuun ja sietämään kaikenlaisen käsittelyn. Voin vetää vaikka jalat solmuun niin ei mitään muuta kun näyttää nauttivan.
Tuolla alussa olen kertonut ongelmista ja asiosta jotka voi muuttua ongelmiksi.
Nyt täällä loppupuolella vielä siitä auto-ongelmasta jota en alkuun muistanut laittaa.
Rotujärjestöt ja Kennelliitto eivät anna mitään ohjetta kun on sekarotuinen ja Venäjältä tuotu.
Pari koirapsykoakin on kieltäytynyt kun pyytelin heiltä alussa apua. Eivät kuulema sellaisiin koske.
Kirjoista olen koettanut tutkia ja ystäviltä kysellä.
Näillä sivuilla sain kuitenkin nyt niin paljon käytännön tietoa etten ole tähän mennessä yhteensäkkään saanut sitä määrää.
Tänne näyttää kerääntyneen melkoinen määrä niitä jotka tietää eikä vain ole tietävinään.en tiä millä nimellä tuota kutsuisi, kun ihmisillä on noin suppee katsontatapa asioihin! Turha on mainostaa itseensä koirapsykologina, jos ammatitaito on tuollainen, ettei halua "tohtoroida" kuin niitä pikkukoiria...
Onneksi oot saanut täältä vinkkejä ja neuvoja! - Gringo
koirallinen kirjoitti:
En tosiaankaan tarkoittanut sun käyttäneen tuota tappajakoiraa, mutta oon liian usein kuullut sitä käytettävän, eli oon siiihen totaalisen kypsä, samoin "vaaralliseen muskelikoiraan", jota ex-naapuri kylvi täällä pitkin kylää noista meen elukoista. Ajatus tuosta tappajajutusta on täysin sama kuin sulla. Toivottavasti et loukkaantunut, en tosiaankaan tarkoittanut loukata!
Sieltä yleistä-palstalta luin just noista roduista, heräs vaan niin paljon kysymyksiä, kun ei niitä suomenkielisiä sivuja noista löydy, eli ajattelin hyödyntää sun tietojas! Kysyn varmasti sulta lisää, kun joskus ehdin lukee niistä lisää, kun sulla tuntuu sitä tietoo niistä löytyvän tosi hyvin. Aikaa vaan ei koskaan oo tarpeeksi...
Ihan tosissani toivotan sulle onnea ja pitkää pinnaa koirasi kanssa, toivottavasti kaikki menee hyvin ja huolesi on turha;)Ymmärsin väärin juttusi.
En kyllä silti loukkaantunut en sitten yhtään. En edes huomannut että siitä olisi voinut loukkaantua. Harmi - olisin voinut vaikka teeskennellä (huumoria).
Täytyy ensi kerralla pitää vara että ehtii. - Gringo
koirallinen kirjoitti:
En tosiaankaan tarkoittanut sun käyttäneen tuota tappajakoiraa, mutta oon liian usein kuullut sitä käytettävän, eli oon siiihen totaalisen kypsä, samoin "vaaralliseen muskelikoiraan", jota ex-naapuri kylvi täällä pitkin kylää noista meen elukoista. Ajatus tuosta tappajajutusta on täysin sama kuin sulla. Toivottavasti et loukkaantunut, en tosiaankaan tarkoittanut loukata!
Sieltä yleistä-palstalta luin just noista roduista, heräs vaan niin paljon kysymyksiä, kun ei niitä suomenkielisiä sivuja noista löydy, eli ajattelin hyödyntää sun tietojas! Kysyn varmasti sulta lisää, kun joskus ehdin lukee niistä lisää, kun sulla tuntuu sitä tietoo niistä löytyvän tosi hyvin. Aikaa vaan ei koskaan oo tarpeeksi...
Ihan tosissani toivotan sulle onnea ja pitkää pinnaa koirasi kanssa, toivottavasti kaikki menee hyvin ja huolesi on turha;)Voit kysellä vapaasti. Kerron jos tiedän ja jos en niin sanon etten tiedä.
Periaatteeni on se etten ole tietävinäni sellaisesta jonka ymmärrän olevan tietopiirini ulkopuolella.
- Gringo
En arvannut kun kysyin neuvoa kuinka hyvä sivu tästä tulee.
Olen tallentanut vastaukset ja tutkin niitä ajan kanssa. Joitain opeeja jo olen ottanut kokeiluun.
Täältä näkyy löytyvän paljon tietoa ja taitoa koirista, ja erikoisesti tämäntapaisiin asioihin. - Gringo
Ette tainneet enää monikaan huomata alareunassa ollutta kysymystä "auto-ongelmasta".
Se on 13 pykälää tästä ylöspäin niomellä "yksi ongelma unohtui".
Sain siihen yhden vastauksen ja kiitos siitä.
Olisiko muilla mielipiteitä?- iiks
Taistelukoiraexpertti en ole, mutta uhkaksihan tuo tuntuu kokevan. Siedätystä minä kokeilisin, oli sitten kyseessä kummaten päin tahansa, että koira on autossa ja "vieras" kulkee ohi tai että "vieras" on autossa ja koira kulkee ohi. Eli aluksi kuljetaan ohitse niin kaukaa, että koira ei reagoi ja sinä palkkaat koiraa reagoimattomuudesta. Välimatkaa pikkuhiljaa lisätään koiraa tarkkaillen, niin kauan pidetään matka samana, että koira näyttää levolliselta. Vasta kun koira ei pälyile, voidaan matkaa pienentää. Näin edistytään autoon saakka, ensin vain hetkeksi jne.
- jessica
Laitoin viestin tuonne terveys puoleen kapista.
Voitko käydä lukasemassa ja kerrot tietämyksesi.
Arvostaisin sitä todella paljon.
Tuohon auto juttuun,kysäsen että mitä tapahtuu jos ite istut takapenkillä Grosson kanssa ja joku istuu etupenkillä?
Oletko kokeillut sitä että joku pitää Grossoa remmissä auton ulkopuolella,joku ajaa autoa ja sinä menet takapenkille. Käytte ajamassa vain vaikka kadun päähän ja tulette takaisin. Grosso näkisi että te ette ole menossa mihinkään ja jos olet autossa niin te tulette aina takaisin.
oli myös hyvä vinkki mitä tuossa aikasemmin sanottiin,pikku hiljaa lähemmäksi. - Gringo
Hyvä kun muistin sen autoasian. Siihen tuli vielä niiltä jotka sen huomasi hyvät ohjeet.
Uskon asian olevan kovan työn takana.
Niissä ohjeissa oli kuitenkin asioita joittenka avulla uskon onnistuvani hiljalleen.
Katselen vielä tätä aloitusta. Jos jollekin tulee mieleen niin voi vielä kertoa ajatuksiaan.- Gringo
Noita yleisiä ohjeita olen jo alkanut kokeilla. Näyttää lupaavilta ensi kokemukset.
Kuonopanta ei oikein tunnu toimivan. Onkohan sillä liian voimakas tuo kaula ja niskat.
- Gringo
Tosiaankin olen alkanut kokeilla täältä saamiani vihjeitä ja ohjeita.
Osa vaikuttaa jo nyt lupaavalta. Se kuonopanta ei tunnu juuri auttavan. On niin voimakas niska ja kaula. Täytyy miettiä sitä ongelmaa vielä.- Gringo
Tuo ylempi jonka laitoin eilen ei ilmestynyt ennenkuin olin tänään laittanut saman uudelleen.
Ilmesty vuorokauden myöhässä. En tiedä kumpi sekoilee enemmän kone vei käyttäjä.
taitaa molemmat. - hauva2
Kuonopannan sijasta oletko ajatellut kokeilla vedonestovaljaita? Meillä ainakin on auttanut selvästi. Oma tyttöni on 30 kg, ja veto oli ajoittain aivan kamalaa ennen kuin hankimme valjaat, minulla meinasi välillä loppua voimat. Vedonestovaljaiden käyttöönaoton jälkeen, koirani on muutenkin parantanut ulkona käytöstään, se kuuntelee selvästi paremmin minua ja pystyy myös eritavalla ottamaan kontaktia kuin aiemmin. Valjaat näyttävät rauhoittaneen koiraani. Niitä on nailonisten mallien lisäksi nahkaisena, sellainen voisi sopia koirallesi.
- jessica
hauva2 kirjoitti:
Kuonopannan sijasta oletko ajatellut kokeilla vedonestovaljaita? Meillä ainakin on auttanut selvästi. Oma tyttöni on 30 kg, ja veto oli ajoittain aivan kamalaa ennen kuin hankimme valjaat, minulla meinasi välillä loppua voimat. Vedonestovaljaiden käyttöönaoton jälkeen, koirani on muutenkin parantanut ulkona käytöstään, se kuuntelee selvästi paremmin minua ja pystyy myös eritavalla ottamaan kontaktia kuin aiemmin. Valjaat näyttävät rauhoittaneen koiraani. Niitä on nailonisten mallien lisäksi nahkaisena, sellainen voisi sopia koirallesi.
Vedonestovaljaita minäkin kannattaisin.Ellet ole jo kokeillut.
Ensin ajattelin että ne ovat huuhaata.Kun ostin sellaiset huskyurkilleni,ja ne eivät sitten toimineet millään(uros tuli minulle vajaa vuodenikäisenä ja juoksi ympäriinsä kuin päätön kana)nyt tosiaan uros on rauhoittunut ja kulkee nätisti ilman remmiä,mutta heti kun sen kiinni laittaa niin meno olisi kova(johtuneen vissiin geeneistä,entiiä.)
Heitin sitten valjaat hyllylle vähäksi aikaan.
kOulutus urokseni kanssa oli tiivistä ja pitkäkestoista,ja tässä samalla unohdin tykkänään sakunarttuani. Tämä oli saanut tehdä mitä lystää lenkillä.No päätin kokeilla niitä valjaita sille sitten kun kaulapanta oli hukassa ja ajattelin että jos vähän "lintsaisin" ja ottaisin helpoimman tien.Kun en jaksa kahta hulivilliä.
Valjaat nartulle ja lenkille. Tara käyttäytyi ensiksi vaikeasti,kun naikkonen ei tykkää kun remmi on edes jalkojen välissä. Mutta sitten tottui niihin ja kulkee niin hienosti,ja nyt kun Tara on rauhoittunut entisenlaiseksi urkkini on alkanut ottamaan mallia ja kuuntelee paremmin lenkillä=)
Joten kannattaa kokeilla valjaita. JOillekin ne sopii ja joillekin ei!
Toivotaan että sopisivat Grossolle!
Miten muuten Grosso voi? Onko mitään merkkejä että poika on alkanut ottamaan opiksi? - hauva2
jessica kirjoitti:
Vedonestovaljaita minäkin kannattaisin.Ellet ole jo kokeillut.
Ensin ajattelin että ne ovat huuhaata.Kun ostin sellaiset huskyurkilleni,ja ne eivät sitten toimineet millään(uros tuli minulle vajaa vuodenikäisenä ja juoksi ympäriinsä kuin päätön kana)nyt tosiaan uros on rauhoittunut ja kulkee nätisti ilman remmiä,mutta heti kun sen kiinni laittaa niin meno olisi kova(johtuneen vissiin geeneistä,entiiä.)
Heitin sitten valjaat hyllylle vähäksi aikaan.
kOulutus urokseni kanssa oli tiivistä ja pitkäkestoista,ja tässä samalla unohdin tykkänään sakunarttuani. Tämä oli saanut tehdä mitä lystää lenkillä.No päätin kokeilla niitä valjaita sille sitten kun kaulapanta oli hukassa ja ajattelin että jos vähän "lintsaisin" ja ottaisin helpoimman tien.Kun en jaksa kahta hulivilliä.
Valjaat nartulle ja lenkille. Tara käyttäytyi ensiksi vaikeasti,kun naikkonen ei tykkää kun remmi on edes jalkojen välissä. Mutta sitten tottui niihin ja kulkee niin hienosti,ja nyt kun Tara on rauhoittunut entisenlaiseksi urkkini on alkanut ottamaan mallia ja kuuntelee paremmin lenkillä=)
Joten kannattaa kokeilla valjaita. JOillekin ne sopii ja joillekin ei!
Toivotaan että sopisivat Grossolle!
Miten muuten Grosso voi? Onko mitään merkkejä että poika on alkanut ottamaan opiksi?Vielä vedonestovaljaista. Eläinkaupassa sanottiin minulle, että valjaat saattavat toimia paremmin lyhytkarvaisilla roduilla. Ehkäpä valjaiden kiristyminen tuntuu pahemmalta, kun ei ole paljon karvaa välissä pehmentämässä. Eli siis Grossolle sopisivat siinäkin mielessä. Ja helpottuuhan se koulutus, kun koira lopettaa kiskomisen tai hötkyämisen. Sitten voi alkaa treenaamaan kunnolla seuraamista ja muuta kun järjen valo syttyy päässä koiran rauhoittuessa :)
- Gringo
hauva2 kirjoitti:
Vielä vedonestovaljaista. Eläinkaupassa sanottiin minulle, että valjaat saattavat toimia paremmin lyhytkarvaisilla roduilla. Ehkäpä valjaiden kiristyminen tuntuu pahemmalta, kun ei ole paljon karvaa välissä pehmentämässä. Eli siis Grossolle sopisivat siinäkin mielessä. Ja helpottuuhan se koulutus, kun koira lopettaa kiskomisen tai hötkyämisen. Sitten voi alkaa treenaamaan kunnolla seuraamista ja muuta kun järjen valo syttyy päässä koiran rauhoittuessa :)
Joillain tutuilla on valjaat ja heillä ei ole oikein toiminut. Siksi en ole kokeillutkaan
Täytyy koettaa vielä. - Gringo
jessica kirjoitti:
Vedonestovaljaita minäkin kannattaisin.Ellet ole jo kokeillut.
Ensin ajattelin että ne ovat huuhaata.Kun ostin sellaiset huskyurkilleni,ja ne eivät sitten toimineet millään(uros tuli minulle vajaa vuodenikäisenä ja juoksi ympäriinsä kuin päätön kana)nyt tosiaan uros on rauhoittunut ja kulkee nätisti ilman remmiä,mutta heti kun sen kiinni laittaa niin meno olisi kova(johtuneen vissiin geeneistä,entiiä.)
Heitin sitten valjaat hyllylle vähäksi aikaan.
kOulutus urokseni kanssa oli tiivistä ja pitkäkestoista,ja tässä samalla unohdin tykkänään sakunarttuani. Tämä oli saanut tehdä mitä lystää lenkillä.No päätin kokeilla niitä valjaita sille sitten kun kaulapanta oli hukassa ja ajattelin että jos vähän "lintsaisin" ja ottaisin helpoimman tien.Kun en jaksa kahta hulivilliä.
Valjaat nartulle ja lenkille. Tara käyttäytyi ensiksi vaikeasti,kun naikkonen ei tykkää kun remmi on edes jalkojen välissä. Mutta sitten tottui niihin ja kulkee niin hienosti,ja nyt kun Tara on rauhoittunut entisenlaiseksi urkkini on alkanut ottamaan mallia ja kuuntelee paremmin lenkillä=)
Joten kannattaa kokeilla valjaita. JOillekin ne sopii ja joillekin ei!
Toivotaan että sopisivat Grossolle!
Miten muuten Grosso voi? Onko mitään merkkejä että poika on alkanut ottamaan opiksi?Tarkoitan että voi jotain asioita vielä korjaantua.
Olen nyt pyytänyt jotain tuttavia mukaan sauvakävelylenkeille. Selvästi alkaa tottua niihin (sauvoihin). Ei enää kyräile uhkaavan näköisesti ohimeneviä sauvakävelijöitä, mutta vielä kuitenkin väistää ja katsoo päin.
Hiljaista edistystä näyttää tapahtuvan muutenkin.
Se auto-ongelma taitaa olla vaikea.
Siinä olen alkanut totuttaa niin että olen pyytänyt tuttavilta joitain vaikka hikisiä paitoja joita otan mukaan autoon.
Ajattelin että näin tottuu vieraitten ihmisten hajuun autossa. Ensimäisellä kerralla oli niskakarvat pysyssä ja hampaitaan tuuletti ärinän kanssa. Kun sitten totesi ettei niissä ole ihmistä niin nyt ei juuri välitä.
Aloitin tällaisen "siedätyshoidon".
- Jarek
Hanki kuonopanta, pitäisi helpottaa ulkoiluttamista, että jos hyökkää kuono menee kiinni ja niinhän on tarkoitus, ettei vahingossa pure ketään ja vedon pitäis helpottaa. Mene ongelmakoira koulutukseen. http://www.tiltunkoirakoulu.com/
- Gringo
ei se muulloin vedä kuin silloin kun katsoo aiheelliseksi hyökätä jotain kohti.
Se on hyvin voimakas entinen taistelukoira eikä näytä kuonopannasta välittävän mitään.
Se hyökkää vähänkin uhkailevia koiria kohti ja sauvakävelijöitä se katsoo aika epäluuloisesti.
samoin viinalle haisevat ovat sille vihollisia.
- Gringo
Tämäkin sivu menee kohta sinne sivujen hautausmaalle.
Kiitän kaikkia vastanneita. Neuvot oli hyviä ja nyt niistä kehittelen erikoista "Gringoismiä" koulutukseen.
Jos vielä tulee mieleen niin ehtii.
Tulen myöhemmin ilmoittelemaan miten meillä menee, ja miten on päästy tuloksiin. Oli ne tulokset mitä hyvänsä. - sunnyo84
Vielä piti tulla tänne kommentoimaan. En millään kyllä jaksanut lukea kaikkia noita vastauksia läpi, mutta kuitenkin.. Vastailit minulle tuolla borrelioosi-aiheeseen, (Olen siis se, jonka koira sairastaa ehrlichioosia) kiitokset vielä kerran asianmukaisista tiedoista. Koira voi tällä hetkellä erityisen hyvin, ruoka maistuu ja on oma virkeä itsensä, lähtipä tänään jopa karkurireissulle. Tiedän, että tilanne voi muuttua, mutta ollaan iloisia tästä päivästä..
Mielenkiintoinen tilanne sinulla tuon taistelukoirasi kanssa. Oma koirani on etelästä adoptoitu kulkukoira, (en ottanut koiraa pelkästä päähänpistosta lomamatkalla..) jonka menneisyys on suuri kysymysmerkki. Koti sillä on varmaan joskus ollut, sillä kun tapasimme, oli koiralla ketjupanta, josta roikkui irti purtu naru, sekä osasi tuo herra käpälääkin antaa, kun ojensin sille kättä, joten joku on sitä joskus varmaan kouluttanut. Aivan kultainen on luonteeltaan, taustalla tosin selkeästi ihmispelkoa, varsinkin miehet olivat kauhistus. Liian äkillisiä liikkeitä säikähtää helposti, oli varmaan tottunut siihen, että ihmiset heittelevät kivillä ja kepeillä ja huutavat, mikäli eksyy liian lähelle. Nyt tässä muutaman kuukauden aikana, mitä on täällä Suomessa ollut, tuo pelko on alkanut vähitellen haihtumaan, kun on tullut selväksi, että täällä sitä ei satuteta. Haluaa lenkillä mennä tervehtimään vastaantulijoita, jopa isoja ja pelottavia miehiä.
Tuohon miespelkoon auttoi ehkä vähän se, että jokaista miespuolista vierasta kehotin olemaan koiralle yltiöystävällinen, ja antamaan herkkupaloja. Lisäksi yritän kehua koiraa, aivan turhastakin, jotta sen itsetunto kasvaisi. Liian äkkinäisiä liikkeitä pitää meillä vielä varoa, jotta koira ei säikähdä, mutta perusluottamus jokaiseen perheenjäseneemme on jo syntynyt. Siispä oman kokemuksen perusteella kaltoin kohdeltu koira tarvitsee paljon paljon ystävällisyyttä, kehuja ja rapsutteluja, sekä kärsivällistä, pitkäjänteistä koulutusta. (Tottelevaisuuskoulutuksessa ihmiset varmaan katsovat meitä vähän ihmetellen, kun kuiskailen koiralle oikein imelän ystävällisesti kaikki käskyt, ja jos koira ei tottele, niin kiitän sitä hyvästä yrityksestä, kun muut karjuvat koirille naama punaisina, mikäli käskyt eivät mene perille..)Hyvin yhteiskuntakelpoinen ja luottavainen tuosta meidän koiruudesta on onneksi kuitenkin tullut, ja kaiken tarvittavan se on oppinut. Ehkä tällainen pehmeä koulutus ei kuietnkaan sovi kaikille koirille, varsinkaan, jos koira on taipuvainen dominoivaan käyttäytymiseen. Toivotan onnea teidän "Monsterin" koulutukseen! - rollo1
En voi sanoa tuntevani noita Grossossa olevia rotuja erityisemmin, mutta taistelukoira rotuna akita on kyllä tullut hyvinkin tutuksi. Itselläni on siis viisi vuotias uros akita, joka tuli minulle hieman alle neljän vanhana..
Meillä on suurinpiirtein sama ongelma toisten koirien kanssa kuin mitä teilläkin. Koirani reagoi pienimpäänkin uhkaavaan eleeseen vieraalta urokselta. Jo silmiin katsominen on kuin avoin taisteluunkutsu. Koirani ei pelkää tilanteessa lainkaan, mutta katsoo toisen uroksen tunkeilijaksi.
En ole käyttänyt minkäänlaisia kuonopantoja ym. asian hoidossa. Lähinnä olen yrittänyt saada koiran huomion kääntymään itseeni kuin toiseen koiraan. Kannattaa siis opetella seuraamista koiran kanssa. Toinen vaihtoehto on kääntää koiran huomio kohtaamistilanteessa johonkin muuhun, kuten esim. räminäpurkkiin.. Mutta en välttämättä suosittelisi sitä teidän tapaukseenne, koska jos luin oikein koirallasi oli kammo kovia ääniä kohtaan? Vai oliko kammo pelkästään huutoa kohtaan?
Suosittelen tuota kiltteihin narttuihin tutustumista, varsinkin niihin joilla on hyvä elekieli, koska voi olla myös sellainen mahdollisuus, että Grosso ei täysin ymmärrä ns. koirien kieltä ja käyttäytyy siksi aggressiivisesti toisia koiria kohtaan. Se on melko yleinen aggressiivisuuden syy koirien parissa (suurin on pelko). Nartun tulisi olla myös siksi hyvä elekielessä, että Grosso ymmärtää ettei siitä ole uhkaa sitä itseään kohtaan ja samalla Grosso myös itsekin oppisi "koirien kielen", jos se on siltä hukassa.
Oletko kokeillut klikkerikoulutusta Grosson kanssa? Perustuu siis positiiviseen vahvistamiseen naksuttimen avulla. Huomattu erittäin hyväksi keinoksi esimerkiksi ongelmakoirien koulutukseen ja myös erittäin kova tahtoisten koirien kouluttamiseen. Mitään pakotteita en suosittelisi käytettäväksi, koska taistelukoira pohjaisille koirilla se on aivan turhaa. Kova akita ei pahemmin pakotteista välitä, eikä niitä tottele, vaan saattaa kovien pakotteiden johdosta räjähtää käsille.....
Jos klikkeri koulutus ja positiivinen koulutuskiinnostaa, niin tässä muutamia hyviä kirjoja aiheesta
- Karen Pryor- Koira ja delffiini
- Anders Halgren- Shaping, Ongelmakoiria ja koiraongelmia (muitakin Halgrenin kirjoja kannattaa lukea)
- Esa K Viitala- Klikkerikirja (toimii myös tietääkseni ongelmakoira kouluttajana, mutta en ole aivan varma)
Onnea ja menestystä teille! Ja sen vielä sanon että toimit todella rohkeasti ja ihailtavasti ottaessasi noin vaikea taustaisen koiran itsellesi! - Gringo
Otan mielelläni vastaan kokemuksia, sillä olen huomannut ettei pelkillä teoriaopeilla pärjätä.
Ehkä tilanne olisi toinen jos Grosso olisi ollut pennusta asti minulla.
Nyt se on taistellut monia kertoja arvista ja niiden iästä päätellen.
Se on ilmeisesti noin 3v ja vanhimmat arvet näyttää olevan noin 2v. Molemmat omia ja Ell arvioita. Ne olivat aika yhteneväiset. Teimme ne kumpikin erikseen.
Se on siis taistellut noin 2v.
Siksi varmaan tuo suhtautumien toisiin vähänkin agressioita esittäviin koiriin on niin raivokas.
Se pelästyy kovia ihmisääniä, ei siis muuta melua.
Kovuus ei sen kanssa näytä auttavan mitään, mutta se tottelee aika hyvin sellaista rauhallista ja jopa lempeää puhetta. Kiellotkin menevät sillä tavoin perille.
Ihmiset on pelänneet sitä tähän asti lenkkipolulla vastaantullessa. Nyt kun olen pitänyt sillä pipoa jossa lukee Hyvä Suomi, niin se on herättänyt lähinnä hilpeyttä.
Samat jotka on ennen pelänneet on nyt pysähtyneet juttelemaan.
Tänään punnitsin pojan ja painoi jo 47kg. Läskistä ei vielä tietoakaan. Mieluumin on vielä vähän hintelä luustoonsa nähden.
Kyllä minä teidät nimimerkit muistan. Kysykää vaan jos on ongelmia niin vastaan jos satun tietämään.
Voi minulle muutenkin juttua laittaa ja kysellä kuulumisia vaikka ei ole ongelmiakaan.- rollo1
Sinuna käyttäisin todellakin noita positiivisia koulutustapoja, en lainkaan pakotteita. Minusta ainakin tuntuu että Grosso on jo elämänsä aikana kokenut tarpeeksi kovaa kohtelua.. Ja esimerksiksi klikkerikoulutus rakentaa myös sinun ja koiran välistä suhdetta. Koira alkaa käyttämään entistä enemmän omia aivojaan ja tarjoamaan palkittavaa käytöstä. :) Ja tajuaa entistä paremmin sen että sinä olet hyvä juttu!
Miten sinä itse muuten käyttäydyt kun olette lenkillä Grosson kanssa ja toinen koira tulee vastaan? - miiah_
rollo1 kirjoitti:
Sinuna käyttäisin todellakin noita positiivisia koulutustapoja, en lainkaan pakotteita. Minusta ainakin tuntuu että Grosso on jo elämänsä aikana kokenut tarpeeksi kovaa kohtelua.. Ja esimerksiksi klikkerikoulutus rakentaa myös sinun ja koiran välistä suhdetta. Koira alkaa käyttämään entistä enemmän omia aivojaan ja tarjoamaan palkittavaa käytöstä. :) Ja tajuaa entistä paremmin sen että sinä olet hyvä juttu!
Miten sinä itse muuten käyttäydyt kun olette lenkillä Grosson kanssa ja toinen koira tulee vastaan?vai hyvä suomi pipo :) on varmaan aika näky :) *hymy*
- Gringo
rollo1 kirjoitti:
Sinuna käyttäisin todellakin noita positiivisia koulutustapoja, en lainkaan pakotteita. Minusta ainakin tuntuu että Grosso on jo elämänsä aikana kokenut tarpeeksi kovaa kohtelua.. Ja esimerksiksi klikkerikoulutus rakentaa myös sinun ja koiran välistä suhdetta. Koira alkaa käyttämään entistä enemmän omia aivojaan ja tarjoamaan palkittavaa käytöstä. :) Ja tajuaa entistä paremmin sen että sinä olet hyvä juttu!
Miten sinä itse muuten käyttäydyt kun olette lenkillä Grosson kanssa ja toinen koira tulee vastaan?Kun näen toisen koiran kaukaa ennen Gringoa niin menen ikäänkuin huomaamatta sen vastaantulevan puolelle, joten olen Gringon ja vieraan koiran välissä.
Reaktioni on niin kuin ei mitään erikoista olisi tapahtumassa. En kiristä hihnaa ja yritän olla muutenkin kuin ei mitään erikoista olisi.
Eikä Grosso osoitakkaan muuten vihamielisyyttä kuin silloin kun toinen alkaa rähjätä. Silloin raivostuu heti.
Minä puhun silti rauhallisest ja lempeästi sille ja koetan kääntää sen huomion muualle.
Kerran tein siten, että kun se noin kiihtyi ja kita ammollaan raivosi niin yrittäessäni rauhoitella sitä pistin vahingossa ranteeni sen suuhun.
Grosso hämmästyi jotenkin sitä ja rauhoittui heti ja katsoi minua ihmeissään. Eikä purrut.
Tarkoituksella en ole uskaltanut kokeilla. - Gringo
miiah_ kirjoitti:
vai hyvä suomi pipo :) on varmaan aika näky :) *hymy*
Ostin tänään kirpputorilta jonkun armeijan puseron jossa on jotain upseerimerkkejä kauluksessa. Huomenna menen ompelutaitoisen tutun luo kysymään muovailisiko hän siitä Grossolle takin.
Nautin jo mielessäni niistä ilmeistä kun se on kaverin päällä. Ostin myös vanhan armeijan suikan (kesähatun) jonka pyydän myös tekemään sopivaksi Grossolle. Eihän keväällä enää pipoa pidetä.
Kai minunkin pitäisi hankkia jotain tyyliin sopivaa. - rollo1
Gringo kirjoitti:
Kun näen toisen koiran kaukaa ennen Gringoa niin menen ikäänkuin huomaamatta sen vastaantulevan puolelle, joten olen Gringon ja vieraan koiran välissä.
Reaktioni on niin kuin ei mitään erikoista olisi tapahtumassa. En kiristä hihnaa ja yritän olla muutenkin kuin ei mitään erikoista olisi.
Eikä Grosso osoitakkaan muuten vihamielisyyttä kuin silloin kun toinen alkaa rähjätä. Silloin raivostuu heti.
Minä puhun silti rauhallisest ja lempeästi sille ja koetan kääntää sen huomion muualle.
Kerran tein siten, että kun se noin kiihtyi ja kita ammollaan raivosi niin yrittäessäni rauhoitella sitä pistin vahingossa ranteeni sen suuhun.
Grosso hämmästyi jotenkin sitä ja rauhoittui heti ja katsoi minua ihmeissään. Eikä purrut.
Tarkoituksella en ole uskaltanut kokeilla.Ei varmaan kannatakaan tarkoituksella tunkee kättä koiran suuhun.. :D Itselle käynyt jo foksien kanssa että ne ovat kiihdyksissään/tapellessaan purreet minua käteen ym.
Elikkäs kyseessä ei ole se että Grosso reagoi sinuun ohitustilanteissa. Oletko sattunut kiinnittämään missä asennossa Grosso on silloin? Esim. Onko pää alhaalla vai ylhäällä, niskakarvat pystyssä ym. Niistä voi päätellä onko koira pelkoaggressiivinen vai onko syynä jokin muu.
Voin jo kuvitella Grosson siihen armeija takkiin! XD - Gringo
rollo1 kirjoitti:
Ei varmaan kannatakaan tarkoituksella tunkee kättä koiran suuhun.. :D Itselle käynyt jo foksien kanssa että ne ovat kiihdyksissään/tapellessaan purreet minua käteen ym.
Elikkäs kyseessä ei ole se että Grosso reagoi sinuun ohitustilanteissa. Oletko sattunut kiinnittämään missä asennossa Grosso on silloin? Esim. Onko pää alhaalla vai ylhäällä, niskakarvat pystyssä ym. Niistä voi päätellä onko koira pelkoaggressiivinen vai onko syynä jokin muu.
Voin jo kuvitella Grosson siihen armeija takkiin! XDOlen tosiaan katsellut sen ilmeitä ja koettanut ennakoida niistä.
Se menee samalla tavalla kuin sellaisten ohi joilla ei ole koiraa. Ei siis mitenkään kummemmin reagoi. Katsoo kylläkin. Vain silloin jos toinen rähähtää niin ilme muuttuu. Kita aukeaa ja kuolaa alkaa tulla. Lisäksi silmän valkuaiset muuttuu hyvin nopeasti erittäin punaisiksi.
Se vielä erikoisuus. Ei yritä toisen kimppuun minun edestä vaan yrittää hyökätä selän takaa. Kun käännyn niin sekin vaihtaa heti puolta. Siis aina vain minun takaa.
Ohipäästyä rauhoittuu aika nopeasti. Vain ne silmänvalkuaiset punoittaa monta tuntia. - rollo1
Gringo kirjoitti:
Olen tosiaan katsellut sen ilmeitä ja koettanut ennakoida niistä.
Se menee samalla tavalla kuin sellaisten ohi joilla ei ole koiraa. Ei siis mitenkään kummemmin reagoi. Katsoo kylläkin. Vain silloin jos toinen rähähtää niin ilme muuttuu. Kita aukeaa ja kuolaa alkaa tulla. Lisäksi silmän valkuaiset muuttuu hyvin nopeasti erittäin punaisiksi.
Se vielä erikoisuus. Ei yritä toisen kimppuun minun edestä vaan yrittää hyökätä selän takaa. Kun käännyn niin sekin vaihtaa heti puolta. Siis aina vain minun takaa.
Ohipäästyä rauhoittuu aika nopeasti. Vain ne silmänvalkuaiset punoittaa monta tuntia.En sanoisi että tuo on pelkoaggressiivisuutta, mutta en todellakaan ole asiantuntija. Veikkaan että kyseessä on vain vahva reagointi ärsykkeeseen, mitä on edesauttanut tuo taistelukoira ura. Koska silloin jos toinen hyökkään niin ei pahemmin kannata jäädä miettimään vaan painaa täysillä vastaan.
Tuota selän takaa hyökkäämistä en täysin ymmärrä. Mutta siinä voi olla kyllä syynä tämä tuen hakeminen. Esimerkiksi jos on kaksi koiraa, vaikka sisarukset, jotka ovat samassa arvossa laumassa. Kun ihminen saapuu paikalle alkaa tappelu ja nahistelu. Se joka on ihmisen lähellä, esim. jalkojen välissä, tuntee itsensä vahvemmaksi ja hyökkää toisen kimppuun. Sama toimii myös toisin päin. Mutta en osaa sanoa varmaksi...
Tuo silmävalkuaisten punoittaminen johtuu melko varmasti verisuonista. Kiihtyessä koiralla (ja myös ihmisellä) silmien verisuonet alkaa laajenemaan (tai miten sen nyt kuvailee) ja ne saattavat jopa ratketa. Se ei ole erityisemmin vaarallista ikävän näköistä kylläkin. Esimerkkinä tähän siskoni kaksi sk. kettuterrieriä (uros ja narttu)yleensäovat hyviä kavereita, mutta välillä heilläkin keittää keskenään yli. Uroksella on muutaman kerran ratkennut tapellessa silmistä verisuonia ja se eiole erityisemmin ihastuttava näky.. - jessica
Gringo kirjoitti:
Olen tosiaan katsellut sen ilmeitä ja koettanut ennakoida niistä.
Se menee samalla tavalla kuin sellaisten ohi joilla ei ole koiraa. Ei siis mitenkään kummemmin reagoi. Katsoo kylläkin. Vain silloin jos toinen rähähtää niin ilme muuttuu. Kita aukeaa ja kuolaa alkaa tulla. Lisäksi silmän valkuaiset muuttuu hyvin nopeasti erittäin punaisiksi.
Se vielä erikoisuus. Ei yritä toisen kimppuun minun edestä vaan yrittää hyökätä selän takaa. Kun käännyn niin sekin vaihtaa heti puolta. Siis aina vain minun takaa.
Ohipäästyä rauhoittuu aika nopeasti. Vain ne silmänvalkuaiset punoittaa monta tuntia.Takaa hyökkää..Oletko huomannut että katsooko koira peräänne kun olette ohittaneet? reagoiko grosso sitten vasta kun olette ohittaneet? Katseleeko ohittavan koiran omistaja teitä? vilkuiletko sinä ohittavia?
Grosso voi "pelätä" että ohittanu koira hyökkää takaapäin ja näin ei uskalla kääntää selkää. Onko grossolla arpeja selässä,takapuolessa? Olisikohan mahdollista että sitä on pidetty kytkettynä niin ettei pääse puolustamaan ja annettu pentujen kokeilla omia purukalustoja..hmmm..
Tuohon auto juttuun,onko teillä mahdollista saada lainata vaikka poliiseilta niitä suojia?
Laittaisit ihmisen istumaan suojuksissa auton takapenkkiin grosson kanssa,ja kun se hyökkää niin istuva ei reagoi tilanteeseen lainkaan. ja sitten sinä ajelet autolla pitkin kyliä lauleskelet ja höpöttelet iloisesti. Tuo oli aika raaka ratkaisu,mutta jos muu ei toimi.
Mites teillä muuten menee??
- UUUno
Jos olet tuollaisen koiran hankkinut niin pitää hyväksyä sellainen tosiasia ettei se tule toimeen toisten koirien kanssa.
Lieneekö siihen tarvettakaan kun vain koira ei itse ärhentele jokaiselle vastaantulijalle,sellainen on kiusallista.
Hyvän kotikoiran siitä varmasti saat kun vain osoitat koirallesi olevasi kunnon laumanjohtaja johon voi luottaa.Tällöin koira ei pyri itse hallitsemaan vaan antaa ohjat täysin sinun käsiisi.
Tiukka ja johdonmukainen pitää olla mutta silti reilu koiraa kohtaan.Väärällä koulutuksella tuollaisesta tulee todellinen monsteri. - Dabastard
Kyllä käy sääliksi koiraa. :( Sanon vain, että et saa siitä koskaan kilttiä kotikoiraa! Koira on kerran tapellut ja siitä on varmasti jäännyt traumoja! Mieti itsekkin pystytkö todellakin käsittelemään ja pidättelemään koiraa kun vastaan tulee kirkuva lapsi, jos vaikka hyökkää lapsen kimppuun. :( eritoten kun koira on siis voimakas, siihen tarvitaan voimia! Ja tosi huono juttu että ei pysty tutustuttamaan vieraisiin koiriin, viedä koirapuistoon tmts. Vaikka ehkä tarkoitus oli hyvä kun otit koiran. Mutta taistelukoira on aina taistelukoira varsinkin kun ikääkin on jo 3v. Itse en kyllä ottaisi riskiä tälläisen eläimen kanssa, vielä puree jotakin ihmistä niin ei hyvää seuraa!
Itselläni on dobermanni uros ja todellakin voimaa löytyy! :)
no onnea sinulle!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial11598Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras1061553- 121328
Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221051Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva2211038- 124871
Heikki Paasosen Marita-vaimo jätti tunteikkaat jäähyväiset: "Tällä kertaa me..."
Heikki Paasonen on naimisissa Marita Paasosen (os. Alatalo) kanssa ja heillä on kaksi pientä lasta. Nyt koitti aika jätt2816Kuka omistaa keltaisen vanhan aravan?
Pitäs saada rakennuksen omistajaan yhteys, rappukäytävät on siivottomassa kunnossa. Hiekkaa ja roskia rappusissa, lisäks29797Pirkanlinna yleisötapahtuma
Oli todella hyvä tilaisuus. Ja EERO. L. Aivan mahtava tyyppi. Veti rennosti ja asiallisesti. Ja yleisöltä hyviä kysymyks43776- 9770