Fedora siirtyy IBM:lle

Microsoft oli mukana muutaman vuoden ja lähi sitten lätkimään.

>>Niin siis Fedora oli Red Hatin oma ja perustuu avoimeen ja vapaaseen lähdekoodiin ja nyt se on IBM:n oma.<<
Ei Fedoraa tai esim. CentOS:ää kukaan omista. Jää tosin nähtäväksi, kuinka IBM:n RedHat tukee näitä eri Linux-jakeluja. Jo mainitut eivät ole ainoat RedHat Inc.:in avoimeen lähdekoodiin perustuvat jakelut.
https://www.scientificlinux.org/

Fedoristi kirjoitti:

>>Niin siis Fedora oli Red Hatin oma ja perustuu avoimeen ja vapaaseen lähdekoodiin ja nyt se on IBM:n oma.<<
Ei Fedoraa tai esim. CentOS:ää kukaan omista. Jää tosin nähtäväksi, kuinka IBM:n RedHat tukee näitä eri Linux-jakeluja. Jo mainitut eivät ole ainoat RedHat Inc.:in avoimeen lähdekoodiin perustuvat jakelut.
https://www.scientificlinux.org/

Lue lisää

Se Fedoran omistus perustuu Red Hatin tavaramerkkiin, infraan ja toiminnan pyörittämiseen.

Red Hatin työntekijät sitä pitää toiminnassa. Tuotettu lähdekoodi tosin on avointa, että senkus raavit lähdekoodit, vaihdat brändäykset ja rakennat sen pohjalta oman infran ja alat itse ylläpitämään ja kehittämään.

Se Fedora kuitenkin on olemassa juurikin tiettyä tarkoitusta varten eikä se ole olemassa pyhällä hengellä vaan Red Hatin, tai nykyisin IBM:n tarpeita varten. Fedora on sitä varten, että sillä voi kehittää sitä Red Hatin/IBM:n ekosysteemiä ja se valitaan kun halutaan kuulua tähän leiriin.

M-Kar kirjoitti:

Se Fedoran omistus perustuu Red Hatin tavaramerkkiin, infraan ja toiminnan pyörittämiseen.

Red Hatin työntekijät sitä pitää toiminnassa. Tuotettu lähdekoodi tosin on avointa, että senkus raavit lähdekoodit, vaihdat brändäykset ja rakennat sen pohjalta oman infran ja alat itse ylläpitämään ja kehittämään.

Se Fedora kuitenkin on olemassa juurikin tiettyä tarkoitusta varten eikä se ole olemassa pyhällä hengellä vaan Red Hatin, tai nykyisin IBM:n tarpeita varten. Fedora on sitä varten, että sillä voi kehittää sitä Red Hatin/IBM:n ekosysteemiä ja se valitaan kun halutaan kuulua tähän leiriin.

Lue lisää

"Fedora on sitä varten, että sillä voi kehittää sitä Red Hatin/IBM:n ekosysteemiä ja se valitaan kun halutaan kuulua tähän leiriin."

Minä valitsin vain teknisistä syistä. Fedora on toistaiseksi ainoa linux-jakelu, jossa wlan-verkko toimii edes kohtuullisesti. Linux Mintin vanhemmissa versioissa langattoman verkon sai toimimaan kikkailemalla virransäästötilojen yms. kanssa, mutta ainakin uusimman 19:n live-versio temppuilee samalla tavalla kuin uusin Ubuntukin.

Syitä Fedoran valintaan on siis muitakin kuin pelkät leiriytymissyyt.

partiolaisten.leiri kirjoitti:

"Fedora on sitä varten, että sillä voi kehittää sitä Red Hatin/IBM:n ekosysteemiä ja se valitaan kun halutaan kuulua tähän leiriin."

Minä valitsin vain teknisistä syistä. Fedora on toistaiseksi ainoa linux-jakelu, jossa wlan-verkko toimii edes kohtuullisesti. Linux Mintin vanhemmissa versioissa langattoman verkon sai toimimaan kikkailemalla virransäästötilojen yms. kanssa, mutta ainakin uusimman 19:n live-versio temppuilee samalla tavalla kuin uusin Ubuntukin.

Syitä Fedoran valintaan on siis muitakin kuin pelkät leiriytymissyyt.

Lue lisää

Kannattaa joskus miettiä niitä omia roskalaitteitaan jos aina on jotain ongelmia.

partiolaisten.leiri kirjoitti:

"Fedora on sitä varten, että sillä voi kehittää sitä Red Hatin/IBM:n ekosysteemiä ja se valitaan kun halutaan kuulua tähän leiriin."

Minä valitsin vain teknisistä syistä. Fedora on toistaiseksi ainoa linux-jakelu, jossa wlan-verkko toimii edes kohtuullisesti. Linux Mintin vanhemmissa versioissa langattoman verkon sai toimimaan kikkailemalla virransäästötilojen yms. kanssa, mutta ainakin uusimman 19:n live-versio temppuilee samalla tavalla kuin uusin Ubuntukin.

Syitä Fedoran valintaan on siis muitakin kuin pelkät leiriytymissyyt.

Lue lisää

"Fedora on toistaiseksi ainoa linux-jakelu, jossa wlan-verkko toimii edes kohtuullisesti."

Ei liity käyttöjärjestelmään vaan laiteyhteensopivuuteen.

uuubs kirjoitti:

Kannattaa joskus miettiä niitä omia roskalaitteitaan jos aina on jotain ongelmia.

Rauta on priimaa, mutta softan taso vaihtelee. Linux-hommat tehdään tällä hetkellä joka tapauksessa Fedoralla.

fedoralla.mennään kirjoitti:

Rauta on priimaa, mutta softan taso vaihtelee. Linux-hommat tehdään tällä hetkellä joka tapauksessa Fedoralla.

Rauta on priimaa vain jos se on yhteensopivaa sen käyttöjärjestelmän kanssa missä sitä on tarkoitus käyttää.

Käyttöjärjestelmään se ei liity. Rauta valitaan käyttöjärjestelmän mukaan, ei päinvastoin.

"Rauta valitaan käyttöjärjestelmän mukaan, ei päinvastoin. "

Niin, M-Kar ei siis koskaan aja Linuxia kannettavassa tietokoneessa, tai jos ajaa, ei ainakaan tarvitse WLAN/Wi-Fi -yhteyksiä mihinkään.

Sellaisia kannettavia joissa emolevylle integroitu Wi-Fi on speksattu toimimaan myös linuxissa, niin

a) niitä ei ole saatavilla

b) vastaava kannettava, mikä windows -käyttöön maksaa 300€, niin linux -käyttöön maksaa 3000€.

Toki, jos on valmis maksamaan kannettavastaan 10 -kertaisen hinnan, niin ehkä saattaa löytää jonkun sellaisen laitteen, jonka sisäänrakennettu Wi-Fi on myös linuxissa tuettuja, ja lisäksi moisen laitteen etsimiseen menee vähintään tunti- ellei päiväkaupalla aikaa.

Linux on siis käyttöjärjestelmä, joka on sinänsä ilmainen, mutta jolla on huomattavan iso piilokustannus, eli jokainen tietojärjestelmän komponentti maksaa 2-10 kertaisesti verrattuna laitteeseen, jonka valmistaja takaa vain sen, että laite toimii windowsissa.

Esim. vaikka lasertulostin:

kaupasta saa jopa 89 euron lasertulostimia.

Mutta jos sen pitää toimia valmistajan toimittamalla ajurilla myös linuxissa, tuskin löydät mistään alle 200 euron hintaista linuxissa toimivaksi speksattua lasertulostinta.

Jos valitsee ns. verkkotulostimen, toimivuus linuxissa saattaa olla keskimääräistä parempi, kunhan tulostin tottelee jotain linuxinkin ymmärtämää tulostuskieltä.

PostScript on ehkä standardein (mutta myös hinnakkain) vaihtoehto.

Linux tulee kalliiksi, kalliimpien laitehankintojen johdosta.

Halpa PC (jonka halpa hinta sisältää windows -lisenssin) halpa lasertulostin (toimii vain windowsissa) on halvempi kuin halvimmat mahdolliset sellaiset laitteet, jotka toimivat myös linuxissa.

Näin siitä huolimatta, että windows -lisenssi sisältyy halvemman PC:n hintaan.

Koneeseen sisältyvä windows -lisenssi on siis hyvin halpa verrattuna taatusta linux -toimivuudesta aiheutuviin lisäkustannuksiin.

Niin, ja windowsin osaa asentaa kuka tahansa.
Linux -asennuksessa sensijaan täytyy aina varautua odottamattomiin ongelmiin.

WindowsHelppoJaHalpa kirjoitti:

"Rauta valitaan käyttöjärjestelmän mukaan, ei päinvastoin. "

Niin, M-Kar ei siis koskaan aja Linuxia kannettavassa tietokoneessa, tai jos ajaa, ei ainakaan tarvitse WLAN/Wi-Fi -yhteyksiä mihinkään.

Sellaisia kannettavia joissa emolevylle integroitu Wi-Fi on speksattu toimimaan myös linuxissa, niin

a) niitä ei ole saatavilla

b) vastaava kannettava, mikä windows -käyttöön maksaa 300€, niin linux -käyttöön maksaa 3000€.

Toki, jos on valmis maksamaan kannettavastaan 10 -kertaisen hinnan, niin ehkä saattaa löytää jonkun sellaisen laitteen, jonka sisäänrakennettu Wi-Fi on myös linuxissa tuettuja, ja lisäksi moisen laitteen etsimiseen menee vähintään tunti- ellei päiväkaupalla aikaa.

Linux on siis käyttöjärjestelmä, joka on sinänsä ilmainen, mutta jolla on huomattavan iso piilokustannus, eli jokainen tietojärjestelmän komponentti maksaa 2-10 kertaisesti verrattuna laitteeseen, jonka valmistaja takaa vain sen, että laite toimii windowsissa.

Esim. vaikka lasertulostin:

kaupasta saa jopa 89 euron lasertulostimia.

Mutta jos sen pitää toimia valmistajan toimittamalla ajurilla myös linuxissa, tuskin löydät mistään alle 200 euron hintaista linuxissa toimivaksi speksattua lasertulostinta.

Jos valitsee ns. verkkotulostimen, toimivuus linuxissa saattaa olla keskimääräistä parempi, kunhan tulostin tottelee jotain linuxinkin ymmärtämää tulostuskieltä.

PostScript on ehkä standardein (mutta myös hinnakkain) vaihtoehto.

Linux tulee kalliiksi, kalliimpien laitehankintojen johdosta.

Halpa PC (jonka halpa hinta sisältää windows -lisenssin) halpa lasertulostin (toimii vain windowsissa) on halvempi kuin halvimmat mahdolliset sellaiset laitteet, jotka toimivat myös linuxissa.

Näin siitä huolimatta, että windows -lisenssi sisältyy halvemman PC:n hintaan.

Koneeseen sisältyvä windows -lisenssi on siis hyvin halpa verrattuna taatusta linux -toimivuudesta aiheutuviin lisäkustannuksiin.

Niin, ja windowsin osaa asentaa kuka tahansa.
Linux -asennuksessa sensijaan täytyy aina varautua odottamattomiin ongelmiin.

Lue lisää

"Niin, M-Kar ei siis koskaan aja Linuxia kannettavassa tietokoneessa, tai jos ajaa, ei ainakaan tarvitse WLAN/Wi-Fi -yhteyksiä mihinkään."

Linux ollut eri kannettavassa käytössä yli 10v ja WLAN yhteydet toimineet ongelmitta.

"a) niitä ei ole saatavilla
b) vastaava kannettava, mikä windows -käyttöön maksaa 300€, niin linux -käyttöön maksaa 3000€."

Höpöhöpö. Gigantissa 270€.

"Linux on siis käyttöjärjestelmä, joka on sinänsä ilmainen, mutta jolla on huomattavan iso piilokustannus, eli jokainen tietojärjestelmän komponentti maksaa 2-10 kertaisesti verrattuna laitteeseen, jonka valmistaja takaa vain sen, että laite toimii windowsissa."

Linux ei ole käyttöjärjestelmä vaan kerneli ja kerro miksi Windowsilla myyty kannettava on kalliimpi?


"Esim. vaikka lasertulostin:

kaupasta saa jopa 89 euron lasertulostimia.

Mutta jos sen pitää toimia valmistajan toimittamalla ajurilla myös linuxissa, tuskin löydät mistään alle 200 euron hintaista linuxissa toimivaksi speksattua lasertulostinta."

Ajuri voi olla kenen tahansa toimittama kuka lupaa sen toimivan.

"Jos valitsee ns. verkkotulostimen, toimivuus linuxissa saattaa olla keskimääräistä parempi, kunhan tulostin tottelee jotain linuxinkin ymmärtämää tulostuskieltä."

Kaikki oikeat tulostimet ovat verkkotulostimia. USB-rimpulat on parempi jättää hyllyyn.

"Halpa PC (jonka halpa hinta sisältää windows -lisenssin) halpa lasertulostin (toimii vain windowsissa) on halvempi kuin halvimmat mahdolliset sellaiset laitteet, jotka toimivat myös linuxissa."

Edelleenkin Windowsilla myyty kannettava on kalliimpi.

"Niin, ja windowsin osaa asentaa kuka tahansa."

Ei osaa. Suomi24 palsta on täynnä kysymyksiä kun Windowsia ei osata asentaa.

"Linux -asennuksessa sensijaan täytyy aina varautua odottamattomiin ongelmiin."

Ei Linuxia asenneta vaan käyttöjärjestelmä. Odottamattomia ongelmia on enintään yhtä paljon kuin Windowsia asennettaessa.

"Suomi24 palsta on täynnä kysymyksiä kun Windowsia ei osata asentaa."

Ne "kysymykset" ovat yhden linukstrollin tekemiä.

Windowsin asennus on helppoa, mutta Linuxin asentaminen pysähtyy Perus-Pertillä viimeistään levyn osioimiseen. Pitää tietää mitä ovat liitoskohdat, swapit ym. erikoisuudet.

Linux-on-vaikea kirjoitti:

"Suomi24 palsta on täynnä kysymyksiä kun Windowsia ei osata asentaa."

Ne "kysymykset" ovat yhden linukstrollin tekemiä.

Windowsin asennus on helppoa, mutta Linuxin asentaminen pysähtyy Perus-Pertillä viimeistään levyn osioimiseen. Pitää tietää mitä ovat liitoskohdat, swapit ym. erikoisuudet.

Lue lisää

Ei ole. Kukaan ei ehtisi tekemään niitä yksin.

M-Kar kirjoitti:

Ei ole. Kukaan ei ehtisi tekemään niitä yksin.

Ehtii helposti. Kaikki Windows-"ongelmat" ovat lähtöisin yhden ja saman linuksvajakin näppikseltä, kirjoitusvirheineen kaikkineen.

Windowsin asennus on oikeasti todella helppoa verrattuna Linux-jakelujen asennukseen.

Semmoiset uutishuhut, että KDE työpöytäympäristö tapetaan Red Hat ekosysteemissä.

Tämä vahvistaa väittämäänni, että vähemmän harmia kun käyttää sitä natiivia työpöytäympäristöä eikä kikkaile korvikkeilla.

M-Kar kirjoitti:

Semmoiset uutishuhut, että KDE työpöytäympäristö tapetaan Red Hat ekosysteemissä.

Tämä vahvistaa väittämäänni, että vähemmän harmia kun käyttää sitä natiivia työpöytäympäristöä eikä kikkaile korvikkeilla.

Lue lisää

Huhut on huhuja, oliko sinulla linkkiä siihen huhun lähteeseen. On lähes mahdotonta että jokin vahvistaisi sinun vinoutuneita käsityksiäsi yhtään mistään.

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Huhut on huhuja, oliko sinulla linkkiä siihen huhun lähteeseen. On lähes mahdotonta että jokin vahvistaisi sinun vinoutuneita käsityksiäsi yhtään mistään.

Tässä: https://linux.slashdot.org/story/18/11/02/1814249/red-hat-is-planning-to-deprecate-kde-on-rhel-by-2024

Turbo-Urpo1 kirjoitti:

Huhut on huhuja, oliko sinulla linkkiä siihen huhun lähteeseen. On lähes mahdotonta että jokin vahvistaisi sinun vinoutuneita käsityksiäsi yhtään mistään.

On ennemminkin niin, että käsitykseni ovat olleet kaiken aikaa oikeita ja sitten on tämä porukka mikä änkyröi ja mussuttaa joka asiasta omien kummallisten kuvitelmiensa kanssa.

Minulle siinä ei ole ollut mitään epäselvää, että teknologiafirma valitsee alustat mihin laittaa kehitys- ja ylläpitoresurssit mutta änkyräporukka alkaa kitisemään ja kuvittelee harhoissaan esimerkiksi Win32 API:n olevan muuttumaton.

Jep, niinhän siinä kävi että RHEL heitti KDE:n mäkeen. Toivelistalla olikin että IBM heittää GNOME:n kehitystiimin mäkeen. Ei ole toisiaan poissulkevia juttuja. :)

knpgyfi kirjoitti:

Jep, niinhän siinä kävi että RHEL heitti KDE:n mäkeen. Toivelistalla olikin että IBM heittää GNOME:n kehitystiimin mäkeen. Ei ole toisiaan poissulkevia juttuja. :)

Veikkaan että Wayland on yksi juttu mikä vaikuttaa.

On aika saamarin paljon vanhaa koodia mikä on riippuvainen Xlib:stä ja tuota kun potkitaan poies niin jotain menee mukana mihin on nihkeämmin resurssureja ylläpitää.

Qt:ssä ne resurssit kyllä mutta kun on kokonainen työpöytäympäristö niin jaa-a.

Tässä voisi vähän herätellä jengiä että pitäiskö tuolle Xfce:lle tehä nyt jotain hyvissä ajoin? Ja Cinnamon sekä Mate... Tässä ei ole vielä hätä kun X menee rinnalla jossain Debian 10:ssä ja on siinä 5v tuettu mutta Debian 11 on sitten semmoinen että siinä voi sitten pudota pois ne mistä ei ole saatu siivottua riippuvuuksia.

Pointti vähän se, että X ikkunointi on sen verran laaja hässäkkä että työllistää helposti yhden kehittäjän kokopäiväisesti pelkästään ylläpitämään sitä nykyistä toiminnallisuutta siirtämällä kaikkea toimimaan nykyisillä kääntäjillä, standardeilla ja korjaamaan bugeja ja sitten lisäksi käyttöjärjestelmävalmistajien tekemä duuni kun integroivat sitä tuotteisiinsa.

Periaatteessa voisi kiinnostaa tehdä tuolle jotain.

No, turha nyt on vielä ongelmoida tulevaa - siitähän ei vielä kukaan tiedä. Takuuvarmasti avoimeen lähdekoodiin perustuvia työpöytäympäristöjä ja akkunamanagereita on tarjolla tulevaisuudessakin. Käyttämiäni työpöytämanagereita ovat olleet mm. Fvwm, Enlightenment, AfterStep, WindowMaker, IceWM tai FluxBoxin lisäksi työpöytäympäristöt Gnome, KDE ja XFCE.

XFCE4 kirjoitti:

No, turha nyt on vielä ongelmoida tulevaa - siitähän ei vielä kukaan tiedä. Takuuvarmasti avoimeen lähdekoodiin perustuvia työpöytäympäristöjä ja akkunamanagereita on tarjolla tulevaisuudessakin. Käyttämiäni työpöytämanagereita ovat olleet mm. Fvwm, Enlightenment, AfterStep, WindowMaker, IceWM tai FluxBoxin lisäksi työpöytäympäristöt Gnome, KDE ja XFCE.

Lue lisää

"No, turha nyt on vielä ongelmoida tulevaa - siitähän ei vielä kukaan tiedä."

Tarpeeksi iso kasa koodia niin on hyvä ajoissa olla liikkeellä.

Xfce lienee ainoa X:stä riippuvainen johon minulla on intressejä mutta toisaalta voisi olla kiinnostuksia tehdä vähän talkootyötä ja päivittää joku vanha softa millä käyttöarvoa.