Tuulivoimaa

Tehdään nytmitä voimaloita hyvänsä - molempia niitä tarvitaan- niin voitaisiinko todella käyttää osaavaa työvoimaa jamielellään niin paljon kuin mahdollista paikallista ja suomalaista. Kyllä tulee kalliiksi halpatyökin kun sitä jatkuu vuosikymmeniä projektissa jonka olis voinu tehdä puolet lyhyemmässä ajassa.

Niin saanen kysyä mitä järkeä on tehdä tuulettomaan Suomeen tuulivoimaloita, joita veronmaksajat kustantaa 3 miljardia vuosittain?. Se on meiltä kaikilta pois. Ei mitään järkeä tukea verovaroin useiden miljardien tappiota tuottavaa tuulivoimaa. Kyllä tuulivoimabisnesmiesten kelpaa, kun heidän tappiot tuetaan kansamme veroista. Toi älytön veronmaksajien rahojen tuhlaus tulisi lopettaa.

Ainoat ketkä hyötyvät tuulivoimasta on tukia saava tuulivoimayhtiö ja maanomistaja, jolle maksetaan vuokraa.

Työllisyysvaikutus on lähes nolla. Jos siellä kerran kaksi vuodessa joku huoltomies käy, niin ei siinä paljon tarvitse shampajalaseja kilistellä. Eurajoen kunta ei voi perustella tuulivoimaa sillä, että saadaan lisää työpaikkoja ja verotuloja (marginaalisia tässä tapauksessa).

Elinkaari tuulivoimaloissa on lyhyt. Öljyvuodot, irtoavat osat luovat osaltaan riskejä ympäristölle ja ihmisille (myös kokoomuslaisille). Tiedän tapauksen, jossa kokonainen siipi irtosi. Tämän jälkeen nämä kaksi tuulivoimalaa purettiin pois eikä uusia tule (Uusikaupunki).

Tuulivoima = Maisema on lopullisesti pilalla, mökkiläisten / asukkaiden elämä on pilalla, Eurajoen maine on pilalla.

Sanotaan rohkeasti EI tuulivoimalle!

Juuri noin ja hullua rakentaa kannattamattomia tuulivoimaloita, jotka tuottavat tappiota ja imevät verorahoja miljardeittain joka vuosi. Ai niin onhan niitä yhtä tyhmiinkin mennyt verovaroja miljardeilla mm. loismatujen elättäminen Suomelle on tullut todella kalliiksi.

Tuulivoimaa ja muitakin vastaavia pitää vielä kehittää paremmaksi, se on hyvä, oikea tie. Ydinvoimaloita ei yhtä ainutta enää lisää, sitä ikuisesti vaarallista jätettä ei voi lastata tuleville sukupolville murheeksi ja katastrofiksi.
Olin töissä Olkiluodossa 70-luvulla ja homma oli laadukasta ja tosi tarkkaa, ei muualla työmailla ollut sellaista. Mutta tämä 3:s voimala pitäisi keskeyttää ja purkaa pois, työn laatua on jopa STUK kritisoinut jatkuvasti. Kuinka eurajokelaiset saavat nukuttua tulevaisuudessa, jos tuo aikapommi otetaan käyttöön? Se ei tule kestämään, jostain hajoaa suurella varmuudella, vaarallinen laitos.

On se erikoista, että vastustetaan noin voimakkaasti tuulivoimaa, vaikka nurkan takana on ydinvoimala ja kesken oleva venynyt projekti. Molempia tuotantomuotoja tarvitaan ja asiantuntijat osaavat mitata tuuleeko tarpeeksi ja missä tuulee. Ilmaston lämmetessä tuulet lisääntyvät ja näin on jo kai käynytkin.

Se tässähieman ihmetyttää, jos kolme sitten todettiin, ettei tuulivoimalat ole oikea paikkalemlahdelle. Silloin sallila itse sanoi usealle yksityishenkilölle, että on tuulivoimaloita vastaa, tapelkaa vain mutta ei suostunut kirjoittamaan/julkisesti sanomaan sitä koska tuulivoimalat tulevat serkkujensa maille, mutta yht äkkiä onkin hankeen vetäjä. Varmaankin sukukokous muuttanut mielen, jos yhtäkkiä ei olekkaan jäävi päättämään näistä.

Se että sallila sanoo että maanomistaja saa vähän paremmin tuottoa maistaan? 10000-20000per mylly, vain vähän paremmin .D

Tehkääs sitten huolella ne sopimukset; jos käykin niin, että tuulivoimayhtiö konkkaa niin pahimmassa tapauksessa maanomistajan vastuulle jää romujen poisto. Tästä on jo maailmalla esimerkkejä. Loppuunajetun voimalan purkaminen kun ei ole noissa kustannuslaskelmissa välttämättä huomioitu eikä tuulivoimayhtiön tarvitse rahastoida tähän tarkoitukseen yhtään mitään.

Useissa maakunnissa suomessa on juuri menossa/alkamassa isoja tuulivoimalahankkeita.

On paljon kysymyksiä, mihin ei saa yleisötilaisuuksissa vastauksia(eikä löydy netistäkään) tietääkö joku täällä asiaan perehtyneenä vastauksia minun kysymyksiini:

1) Rasite metsä kiinteistölle
*Kaavoitetun tuulivoima-alueen metsäkiinteistöt saavat kaikki automaattisesti
25 vuoden tuulivoimarasitteen.
- onko näin?

2) Kiinnitykset
**Kun metsä-alue on kaavoitettu tuulivoimala-alueeksi, menettävät metsänomistajat olemassa olevat kiinnityksensä omistamilleen metsäkiinteistöille tuulivoimala yhtiölle eikä metsänomistaja pysty jatkossa enää kiinnittämään omistamaansa metsäkiinteistöä lainkaan esim. lainan saamiseksi.
- onko näin, ja miten se käytännössä toteutuu?

3) Tuulivoima sopimukset
Onko se totta, että sopimukset ovat juridisesti perinteistiä maanvuokrasopimusta joka ei olisi lainkaan pätevä näin laajalle vuokrauskokonaisuudelle (yritystoiminta-voimalaitostoiminta).
- onko se totta, voiko tällainen sopimus olla pätevä lainkaan?

4) Korvaus maanomistajalle
Ilmeisesti tehdyissä sopimuksissa on ilmoitettu euromääräinen hinta, minkä sopimuksen perusteella maanomistaja saa korvauksena.
Onko niin, että ko. hinta jaetaankin kaikkien kaavoitetun alueen maanomistajien kesken täysin riippumatta siitä ovatko tehneet sopimusta vai eivät, vai maksetaanko ko. sovittu summa kokonaisuudessaan ainoastaan maanomistajalle jolla on sopimus?

5) Kiinteistövero, tienhoitovelvoitteet
Perinteinen metsänhoitoalue muuttuu kaavoituksessa tuulivoimala alueeksi. Onko niin, että voimala alueelle kohdistuu täysin uudenlaisia velvoitteita kuin perinteiselle metsäkiinteistölle kuten kiinteistövero.
Joutuuko maanomistaja näin (jyvitettynä) maksaa voimalaitokselle johtavien teiden ylläpito, parannus sekä ympärivuotinen huolto kustannus koska kyseessä on voimalaitosalue eikä enää metsänhoidollinen metsäkiinteistö?

6) Rahastovelvoite
***Tuleeko sopimuksessa olla tuulivoimala yhtiötä sitova "rahastointi velvoite".
Tuulivoimalayhtiö tallettaa rahastoon rahaa pahanpäivänvaralle jolla sitten katetaan tuulivoimalan mahdolliset kustannukset esim. silloin kun voimalan ikä on tullut päähänsä eikä sitä esim. viranomaisten päätöksestä saa enää turvallisuussyistä jatkaa toimintaa vaan on pysäytettävä. Tällöin maanomistajaa ei voida velvoittaa maksamaan metsäkiinteistöllään seisovasta myllystä aiheutuvia kustannuksia ensisijaisesti.
- voivatko maanomistajat vaatia tätä merkityksi omiin sopimuksiinsa?

7) Viranomaisten valvonta
**** Valvovatko viranomaiset esim. vuosittain voimalaitos alueiden toimintaa ja kuntoa? Ikäänkuin "katsastus" myllyille ja niiden turvallisuudelle vai kuuluuko se pelkästään voimalaitoksen omistajalle. Pystyykö viranomainen päätöksellään kieltämään/pysäyttämään voimalaitoksen toiminnan esim. turvallisuus- tai huoltolaiminlyönnistä johtuen? Kenelle tästä aiheutuvat kustannukset lankeavat, jos voimalaitoksen omistajaa ei esim. tiedetä (ulkomaalainen ja useasti eteenpäin myyty - sama tilanne kuin itäsuomen järvenrantakiinteistöissä on ollut usein viranomaiset eivät pysty selvittämään kuka omistaa)

Kiitos paljon mahdollisista vastauksista

* Yksi maanomistaja joka oli allekirjoittanut sopimuksen tuulivoimala yhtiön kanssa oli mennyt ostamaan maanmittaustoimistosta itselleen omasta metsäkiinteistöstä rasitustodistuksen jossa oli tuulivoimala rasite merkitty 25 vuodeksi. Tuleekohan tämä ihan kaikille vaikka ei olisi edes tehtyä sopimusta?

** Tarvitseeko itse tuulivoimala yhtiö nämä kiinnitykset itselleen maanomistajilta siksi, että kattaa toisten omistamilla metsäkiinteistöillä oman investointivelkansa? Voiko se olla mahdollista että maanomistaja on pakotettu takaajaksi omaisuudelleen toisen ottamaan investointilainaan?

*** Luin, että esim. pohjanmaalla on aikanaan suomen suurimman tuulivoimalan omistava yhtiö mennyt konkurssin (1 mylly) ja se on sen jälkeen myyty aasialaiselle yhtiölle. Mikäli tämä aasialainen yhtiö ei maksakaan eikä ylläpidä voimalan kuntoa niin joutuuko silloin kyseinen maanomistaja maksamaan kaikki kustannukset itse ensin ja hakea sitten kustannuksia sieltä aasiasta?

**** Jos voimalaitosyhtiö on esim. myynyt toiminnan (eikä ole sopimuksen mukaan velvoitettu lainkaan ilmoittamaan siitä maanomistajalle) eikä viranomaiset tiedä kenelle ja minkämaalaiselle voimalaitos toiminta kuuluu, niin joutuuko tällaisessa tilanteessa ensikädessä kyseinen maanomistaja velvoitettuna maksamaan kaikkin esim. voimalaitoksen pysäyttämiseen turvallisuus syistä koituvat kustannukset (ja senjälkeen itse omin kustannuksin selvittämään kenelleköhän se voimalaitos saattaaisi kuuluakaan saadakseen maksamansa kulut takaisin) vai velvoittaako viranomainen kaikki voimalaitos alueen maanomistajat maksamaan yhteisvastuullisesti nämä koituvat kulut?

Paskan jauhaminen senkun jatkuu, sen tilalle että vihdoinkin SAISI näitä tuulivoimaloita jauhamaan sähköä.

Mitä ihmeessä on Suomen kansan mennyt että kaikki (ei edes) uutta tuomitaan , mutta kun maailmassa kriisit alkavat, ei olekaan omia eväitä. Onhan tätä nähty.

Tänne tarvitaan geneetista piristystä, on minun johtopäätös.

Myllyt sopii hyvin eteläisen pään pelloille. Kasitieltä suoraan verkkokaria kohti. Ei ainakaan maisema pilaannu, kun ei ole mitään pilattavaa.

Hieno päätös Eurajoelta. Lemlahti pelastui.

Uutena sijoituspaikkana kunta voisi selvittää koivuniementien lähistöä. Siellähän on vain käkkärämäntyjä ja lapijoen vesijättöä. Ne pari hassua vanhaa tönöä mitä siellä on, niin ei heitä haittaa tuulivoimalat.

Noille merimetsojen paskomille saarille niitä voisi rakentaa niin Luvian kuin Eurajoenkin puolelle . Voisi olla että linnutkin lähtisivät , vaikka Ruotsin puolelle .

Merituulivoima eli offshore-tuulivoima on merelle rakennettujen tuulivoimaloiden tuottamaa tuulivoimaa. Merituulivoimaa on pidetty on yhtenä keinona saavuttaa Euroopan Unionin asettama 20 % uusiutuvan energian tuotantotavoite. Tämä edellyttää voimalarakentamista ja tuotantoa subventoivia poliittisia päätöksiä ja sitä, että voimalateollisuus näkee tämän energiateollisuuden alan kannattavana toimintana.[1]

Merituulivoimaloiden koot ovat kasvaneet, mikä parantaa merituulivoiman kilpailukykyä suhteessa perinteisempään maalle rakennettuun tuulivoimaan. Vuoden 2025 jälkeen merituulivoimalat tuottavat edullisempaa sähköä kuin maalle rakennetut tuulivoimalat.[2] Vestaksen V164 on 9,5 megawatin offshore-tuulivoimala.[3] General Electricin Haliade-X on 12 megawatin offshore-tuulivoimala, joka tulee kaupallisesti saataville vuonna 2021.[4] Siemens Gamesan SG 10.0-193 DD on 10 megawatin offshore-tuulivoimala, joka tulee kaupallisesti saataville vuonna 2022.[5][6]

Merituulivoiman osuuden Euroopan yhteisön energiantuotannosta on ennakoitu kohoavan vuonna 2020 noin 2,4–3,5 prosenttiin koko yhteisön energiantarpeesta. Rakennettujen merituulipuistojen asennettu kapasiteetti olisi tällöin EU-alueella välillä 19,5–27,8 GW ja vuotuinen energiantuotanto 71,9–102,2 TWh. [7]

Valtio voi huutokaupata merituulipuistoille sopivien merialueiden lease-oikeuksia.[8] TÄLLAISIA EURAJOEN- LUVIAN RANNIKKOMERI TÄYTEEN näistä ei tule myrkkyjä ympäristöön.